Pihalle pelaamaan 2014

Ulkopelikenttähankkeen toteuttaminen Muuramessa 2013-2014

<

Taustaa

Pihalle pelaamaan 2014-hankkeen alkutahdit lyötiin liikkeelle vuonna 2011, jolloin muuramelaisen

Muuramen Yrityksen salibandyjuniorit osallistuivat YLE:n Säbämestari-ohjelmaan. Ohjelmassa

esiteltiin ulkosalibandykenttä, josta syntyi ajatus vastaavanlaisen kentän saamisesta Muurameen.

Samoihin aikoihin koripalloilijoiden puolella käytiin keskusteluja kunnollisen ulkokoripallokentän

aikaansaamiseksi. Jo tällöin suunniteltiin yhteistä ulkopelikenttää salibandyn ja koripallon

harrastajien käyttöön.. Hanke ei kuitenkaan tuolloin ollut toteutettavissa ja se jäi elämään

ajatuksena taustalle.

Hanke nousi uudelleen esille vuonna 2013, jolloin selvisi, että Jyväsriihi ry:ltä voisi olla haettavissa

hankerahaa kentän toteuttamiseen. Hanketta lähdettiinkin suunnittelemaan yhdessä Muuramen

Yritys ry:n (salibandy) ja Muuramen Urheilijat ry:n yhteishankkeena siten, että Muuramen Yritys ry

oli hankkeessa vastuullinen toimija. Hankkeen aikana mukaan tuli myös Muuramen

terveydenhuollon Urheilijat ry..

Tarveanalyysi

Hankkeen miellekyyttä pohdittaessa selvitettiin sen tarvetta ja käyttöä. Ensisijaisesti hankkeen

ideana oli mahdollistaa omaehtoinen ja urheiluseuratoiminnasta sekä aikatauluista vapaa

harrastusmahdollisuus muuramelaisille ja muille lähialueen asukkaille. Toisena keskeisenä

pontimena hankkeen toteuttamiselle oli se, että seurojen käytössä olevat koulujen liikuntasalit

ovat kesäisin poissa käytöstä eikä muuramelaisilla seuroilla ollut käytettävissä salivuoroja

harjoittelun toteuttamiselle. Lajinomainen ja turvallinen harjoittelu vaatii kunnollisen alustan, jota

esimerkiksi asfalttipiha tai tekonurmipinnoite eivät tarjoa.

Hankkeen pohjalle selvitettiin myös harrastajamäärät, joita salibandyn ja koripallon parissa liikkuu

pelkästään urheiluseuratoiminnassa. Joukkueita todettiin olevan salibandyssä kuusi, joiden lisäksi

salibandykerhossa oli kaksi ikäluokkaa. Pelaajia todettiin salibandyssä olevan noin 200

lisenssipelaajaa. Salibandyssä ei ole tyttöjoukkueita, mutta poikien joukkueissa pelaa yksittäisiä

tyttöjä. Koripallossa joukkueita oli tyttö- ja poikajoukkueissa 9 ja harrastajia noin 100. Näistä

ainoastaan yksittäiset lapset ja nuoret pelasivat molempia lajeja eli harrastajia arvioitiin olevan

noin 300 eri ikäluokissa.

Lisäksi tarvetta kartoitettaessa selvitettiin se, kuinka paljon muuramelaisia lapsia ja nuoria toimii

jyväskyläläisten seurojen toiminnassa hankkeeseen liittyvissä lajeissa. Arvio oli, että harrastajia

olisi noin 50, jotka keskittyivät etenkin vanhempiin ikäluokkiin, joille ei ole tarjolla salibandyn

seuratoimintaa Muuramessa. Lisäksi harrastajamääristä johtuen osa koripalloilijoista pelaa muissa

kuin muuramelaisissa seuroissa.

Lisäksi arvioitiin sitä, paljonko voisi olla lapsia ja nuoria, jotka käyttäisivät kenttää vapaa-ajallaan

ilman suunnitelmallista seuratoimintaa. Tiedossa oli, että vuonna 2001 syntyneitä vanhemmille ei

ole Muuramessa salibandyssä seuratoimintaa, mutta näiden ikäluokkien nuorilta on tullut paljon

kyselyitä harrastusmahdollisuuksista. Nämä seuratoiminnan ulkopuolella olevat lapset ja nuoret

eivät myöskään voi käyttää seuratoimintaan varattuja harjoitusvuoroja, joten heidän

harrastusmahdollisuuksien todettiin olevan olemattomia koulun liikuntatuntien lisäksi. Tarvetta

arvioitaessa tiedostettiin myös erityisryhmien ja harrasteporukoiden tarve käyttää kenttää. Näitä

ryhmiä on etenkin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille sekä muille seuratoiminnan ulkopuolella

oleville nuorille suunnatut harrasteryhmät.

Lisäksi kentän sijainnin nähtiin alustavassa palvelevan myös koulun toimintaa joko yhtenä

koululiikunnan harjoittamispaikkana tai oppilaiden koulun ulkopuolisen ajan helppona

harrastuspaikkana ennen tai jälkeen koulupäivän. Kentän sijainti koulun välittömään läheisyyteen

tuo myös koulualueen luonnolliseksi lähiliikuntapaikaksi.

Tenniksen osalta ei tehty arvioita harrastajamääristä, mutta oletus oli, että parantuneiden

olosuhteiden myötä myös harrastajamäärissä tapahtuisi kasvua. Tenniksen arvioitiin lisäksi

palvelevan koripalloa ja salibandyä laajemmin etenkin aikuisväestön ja iäkkäämmän väestön

tarpeita.

Hankkeen suunnittelu

Seurojen välisen keskustelun ja sen pohjalta Jyväsriihi ry:n kanssa käydyn keskustelun jälkeen

päätettiin, että hanketta lähdetään hakemaan ja myönteisen päätöksen myötä myös tarvittaessa

toteuttamaan. Hankkeen hakemista edellyttänyt pohjatyö oli mittavaa, koska siinä yhteydessä

selvitettiin edellä selvitetty tarveanalyysi, tiedusteltiin hankkeen hinta-arvioita sekä etsittiin

soveltuvaa paikkaa hankkeen toteuttamiselle. Myös omavastuuosuuden rahoituksesta tehtiin

alustavia tunnusteluja.

Kentän sijoituspaikan osalta käytiin kunnan kanssa läpi erilaisia vaihtoehtoja. Vaatimuksina oli

riittävä tila, kentän saavutettavuus sekä mahdollisuuksien mukaan helposti pohjustettava alue.

Lopulta kentälle soveliaimmaksi rakentamispaikaksi valikoitui EU-rahoituksella tehdyn skeittiparkin

vieressä oleva vanha, heikkokuntoinen ja hyvin vähälle käytölle jäänyt tenniskentän pohja, jossa

on talvisin jääkiekkokaukalo.

Talviaikainen käyttö vaati kuitenkin sen, että hanke kasvoi merkittävästi alkuperäisestä

suunnitelmasta, jotta alue oli jäädytettävissä talvella luistelukäyttöön eikä sen pinnassa ole

korkeuseroja, koska pelialustaa ei tultaisi purkamaan talven aikana. Samalla alueesta saatiin

ideoitua skeittiparkin kanssa yhtenäinen lasten- ja nuorten harrastuspaikka, josta on myös

käytetty nimeä lasten ja nuorten olohuone.

Kun paikka oli selvillä, lähdettiin selvittämään mitä rakennuspaikalle oli mahdollista tehdä.

Todettiin, että tilankäytöllisesti ja toiminnallisesti olisi järkevintä rakentaa erilliset salibandy- ja

koripallokenttä, koska kenttä olisi kuitenkin pinnoitettava jäädyttämistarpeen takia kokonaan eikä

erillisinä toteutetut kentät myöskään haittaisi eri lajien samanaikaista harrastamista tai estäisi

samanaikaisia eri lajien tapahtumien järjestämistä.

Lisäksi samassa yhteydessä päätettiin uusia yksi tenniskenttä käyttöön, jolloin kenttä saatiin osin

myös sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Näin ollen selvisi, että hankkeessa pyritään

rakentamaan ulos sisätiloja vastaavat alustat salibandyn, koripallon ja tenniksen harrastamiselle.

Tennis- ja koripallokentät olisivat täysimittaisia ja salibandykenttä juniorimittainen.

Salibandykaukalo on kuitenkin mahdollista toteuttaa tarvittaessa myös täysimittaisena, kun kenttä

käännettään pitkittäissuuntaan osin koripallokentän päälle.

Jo hankkeen valmisteluvaiheessa tiedotus otettiin keskeiseen rooliin ja kenttähanketta varten

perustettiin Pihalle Pelaamaan 2014-facebook sivusto, jonka kautta hankkeen haku- ja

suunnitteluaikaista sekä toteuttamisaikaista tiedottamista on hoidettu.

Hankkeen valmisteluvaiheissa pidettiin useita palavereita liittyen hankehakemuksen tekemiseen

sekä rahoituskontaktien saamiseen. Myös seurojen osalta tehtiin tarvittavat päätökset

hankkeeseen osallistumisesta

Hankehakemus jätettiin 21.8.2013 ja sitä täydennettiin 22.10.2013. Hankkeelle oli varmistettu

myös hakuvaiheessa kunnan välirahoitus.

Hankkeen toteutuspäätös ja käynnistäminen

Hankkeen tukipäätös saatiin tiedoksi 29.10.2014, josta lukien hankkeen suunnittelu ja

toteuttaminen lähti liikkeelle.

Rahoittajan näkemys oli, että hanketta varten tuli saada kolmen toimittajan tarjoukset. Jo

valmiosteluvaiheessa oli saatu tarjoukset Kerko Oy:n edustamasta ruotsalaisesta Bergo Floor-

alustasta ja Sport Court-alustasta. Näiden kahden välillä oli selkeä hintaero Bergo Floorin eduksi.

Kolmannen tarjouksen saaminen osoittautuikin varsin työlääksi, mutta kolmanneksi toimittajaksi

seuloitui yhdysvaltalainen Snap Sport, jonka tarjous vaikutti alkuun varsin kilpailukykyiseltä.

Kuitenkin tarkemmassa tarkastelussa epävarmuustekijöiksi jäivät verot, tullit ja rahtikustannukset

sekä takuiden voimassa olo Suomessa. Näin ollen keskustelua ja tarkempaa tarjouskeskustelua

päätettiin jatka Kerko Oy:n kanssa, jolta alustamateriaali lopulta tilattiin. Tilaukseen vaikutti myös

se, että samalta toimittajalta saatiin kenttää varten tarvittavat kaukalot ja korit, jotka eivät

kuuluneet tukkipäätöksen mukaiseen toimitukseen. Amerikkalaisyrityksillä ei myöskään ollut

kokemusta salibandykenttien rakentamisesta, mitä puolestaan ruotsalaisen Bergo Floorin osalta

oli osoitettavissa.

Hankkeen osalta lähdettiin selvittämään yksityisrahoitukseen liittyvää varainkeruuta, joka

toteutettiin yhteistyökumppaneiden kautta. Lisäksi päätettiin, että hankkeeseen osallistuvien

seurojen osalta joukkueet maksavat osaltaan hankkeen toteuttamisesta ns. joukkuemaksun.

Yhtenä syksyn 2013 aikana aikaa vieneenä asiana oli kentällä olevan tilan suunnittelu niin, että se

tulisi mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Netin kautta löytyi lopulta Snap Sportin käyttämä

suunnitteluohjelma, jolla saatiin piirrettyä erilaisia malleja kentän toteuttamiselle. Tavoitteena oli

optimoida kentälle mahtuvien kenttien koko niin, että saataisiin mahdutettua eri kentät alueelle

täysimittaisena. Tämä kuitenkin osoittautui mahdottomaksi, koska tällöin lajien tarvitsemat varo-

salibandykaukalo jäi juniorimittaiseksi (36m x 17 m), kun normaali kentän koko on 40 m x 20 m.

Sen sijaan koripallo- ja tenniskentät pystyttiin toteuttamaan normaalikokoisena.

Syyskuussa käytiin myös tutustumassa Mikkelissä toteutettuun kenttähankkeeseen sekä

selvitettiin eri kontaktien kautta kokemuksia Seinäjoen vastaavantyyppisestä kenttäratkaisusta..

Lisäksi hankkeen alkuvaiheessa tiedottaminen oli varsin aktiivista. Myös erilaisia suunnittelu- ja

ohjauskeskusteluita pidettiin runsaasti. Jyväsriihi ry järjesti hankkeessa muka oleville tahoille

informaatiotilaisuuden asiaan liittyen. Hanketta myös esiteltiin kunnan eri toimielimissä.

Lopullinen tilaus kentästä tehtiin tammikuussa 2014, jota varten saatiin lopullinen tarjous kentän

toimittamisesta. Tilaukseen liittyen Kerko Sportin edustaja kävi tammikuussa paikan päällä ja

tutustumassa samalla kentän tulevalle sijoituspaikalle.

Kevään 2014 aikana hankkeessa keskityttiin tiedottamiseen, kentän valmisteluun ja asennustyön

aikatauluttamiseen. Näihin liittyvät toiminnot on käyty läpi kohdassa talkoot.

Talkoot

Talkootyö voidaan jakaa kahteen erityyppiseen talkootyöhön jota hankkeen osalta on tehty.

Hankkeessa on ollut ns,. joukkotalkoita, joissa on kerätty parhaimmillaan noin 50 henkeä talkoisiin

tai tehty merkittävissä määrin tunteja esim. kentän asennukseen liittyen. Toisaalta pieni joukko on

koko hankkeen ajan tehnyt lisäksi taustalla hankkeen suunnitteluun ja eteenpäinviemiseen sekä

tiedottamiseen liittyvää työtä, josta on syntynyt kokonaisuudessaan merkittävä määrä työtä.

Lisäksi hankkeeseen liittyen on tehty mittava määrä työtä etenkin hankkeen esivalmisteluun,

varainkeruuseen ja tapahtumiin liittyen, joita ei ole hyväksytty tai merkitty talkootyöksi.

Kaikkiaan talkootyötä on merkitty syntyneeksi hankehakemuksen mukaisesti 500 tuntia ja näin on

ollut mukana kaikkiaan XX henkilöä. Kaikkiaan hankkeessa on syntynyt talkootunteja yli 600..

Lisäksi talkoissa on ollut mukana avustavissa töissä monia kenttää käyttäviä lapsia ja nuoria, jotka

ovat olleet mukana lapsille sopivissa tehtävissä. Näiden talkoolaisten avulla lapsia ja nuoria on

sitoutettu oman työn tekemisen kautta arvostamaan kenttää ja käyttämään sitä myöhemmin

siten, että siinä on myös omaa työtä mukana. Lisäksi on huomioitava, että talkootyössä on saatu

hyödynnettyä alan ammattilaisia, jotka ovat varmistaneet talkoiden ammattitaitoisen ja

työturvallisuuden huomioivan työskentelytavan.

Kenttähankkeen osalta on huomionarvoista, että etenkin urheiluseuroissa toimivien junioreiden

vanhemmat olivat varsin aktiivisesti viikonlopuille osuvissa talkoissa mukana. Suurimmat talkoot

liittyivät kentän raivaamiseen (22.3.2014), missä poistettiin tiellä olleet aidat kentän ympäriltä

sekä poistettiin lehtipuut kentän välittömästä läheisyydestä. Puiden poistolla varmistettiin se, että

kentälle ei kerry lehtipuista eloperäistä jätettä, joka tukkii kentän alla olevan asfaltin huokoset ja

osaltaan myös kerryttää kentän väleihin siemeniä, joista lähtee kasvamaan puun taimia. Puiden

poistamisella vähennettiin kentän huoltotarvetta.

Toinen merkittävissä määrin talkooväkeä kerännyt talkoopäivä järjestettiin 12.4.2014, jolloin

kenttää tasattiin ja sen reunoja levitettiin kentän pituuden vaatimalla tavalla. Kentän reunoihin

lisättiin kivituhkaa, joka tasoitettiin ja jyrättiin samaan korkoon asfalttipinnan kanssa. Talkoissa oli

xx henkilöä.

Kolmantena merkittävänä talkookokonaisuutena voidaan pitää kentän asennukseen liittyvää

aputyötä. Kentän materiaalit siirrettiin kentälle ensin rekka-autosta, jonka jälkeen ne siirrettiin

kentän välittömään läheisyyteen ja edelleen kentälle asennusta varten. Kaksi-kolme henkilöä oli

käytännössä koko asennusajan avustamassa kentän asennustöissä, minkä lisäksi avustavissa töissä

oli mukana mm. Muuramen Yrityksen eläkeläisiä. Asennusvaiheessa myös asennustyön

johtamiseen ja hyväksymiseen sekä dokumentointiin käytettiin työvoimaa.

Pienemmistä eristä koostuvaa talkootyötä ovat olleet hankeen suunnitteluun, aikatauluttamiseen,

tiedottamiseen sekä hallinnointiin kuuluvaan dokumentointiin, laskutukseen ja raportointiin

liittyvät tehtävät, jotka selviävät raportointiin liitetyistä dokumenteista. Määrällisesti näissä

tehtävissä on kuitenkin kertynyt pienelle porukalle merkittävä määrä tunteja.

Hankkeen osalta talkoista on tehty video, josta voi seurata kenttähankkeen etenemistä. Video

löytyy osoitteesta http://www.youtube.com/watch?v=MDb7OisxrFY .

Talous

Kenttähankkeen toteuttaminen tuli lopulta hankepäätöstä halvemmaksi. Tarjous, jonka pohjalta

hanke hakemus aikanaan tehtiin, täsmentyi talven aikana ja lopullinen hinta kentälle oli noin

90 000 euroa. Näiden päälle hankkeeseen kuulumattomina hankintoina tehtiin kaukalon, maalien

ja korien hankinta. Nämä näkyvät laskulla kaukaloa lukuun ottamatta, mutta ne on vähennetty

haettavasta hankerahoituksesta maksatusvaiheessa. Kenttä on ollut Muuramen kunnan

välirahoittama ja hankkeen julkinen tuki voidaan maksaa suoraan Muuramen kunnalle

Hankkeeseen on sisällytetty 500 tuntia talkootyötä, jonka arvo on 5 000 euroa.

Hankkeen yksityinen rahoitusosuus on kerätty yhteistyösopimuksina sekä joukkueiden maksamina

osallistumismaksuina hankkeeseen. Lasten ja nuorten avointa liikkumista ja seuratoiminnan

ulkopuolella oleville nuorille kohdennettuna hankkeena yhteistyökumppaneiden hankkiminen on

ollut varsin helppoa.

Hanketta ovat olleet tukemassa seuraavat yritykset: Ritun Puutarha, K-Supermarket Muurame,

Maansiirto Harry Mäkelä Oy, Jyväskylän Energia Oy, Jyväskylän Isännöintitiimi Oy, Keski-Suomen

Ilmastointihuolto Oy, Rakennusliike Jyväsvarma Oy, LVI-rengas ky, TL-Maint Oy, Lämpöykkönen

Oy, Oy SKF Ab, Total Kiinteistöpalvelut Oy, Kuntoriihi Oy, RTK-Palvelu Oy,Paperipalvelu Oy,

Kiinteistöpalvelu Farox Oy. Yhteisöistä hankkeeseen ovat osallistuneet Muuramen Maamiesseura,

Muuramen terveydenhuollon urheilijat ry sekä Muuramen Yrityksen joukkueista miesten joukkue

sekä 01, 02, 04 ja 05-juniorit.Lisäksi kenttää ovat käyttäneet omilla vuoroillaan Tervamäen

Virksitys ry, Muuramen seurakunnan nuorisotyö sekä Muuramen kunnan etsivä nuorisotyö.

Yhteensä yksityisrahoitusta on kerätty 23 600 euroa, minkä lisäksi laskutuksessa on raportin

kirjoittamisvaiheessa näiden lisäksi 4 250 euroa. Hankkeen vaatiman omavastuuosuuden ylittävää

yksityisrahoitusta käytetään kenttään liittyvien kaukalon, korien ja maalien maksamiseen

Muuramen kunnalle. Näiden maksamista varten kerätään vielä lisää rahaa .

Hankkeen kokonaissummaksi on hankepäätöksessä hyväksytty 97 473,00.

Kenttäpinnoitteen arvonlisäverollinen hinta oli lopullisessa tarjouksessa 90 613,00 euroa, josta

yksityisrahoituksen osuus 27 183,90 euroa. Tästä vähennetään hankkeen talkootyön osuus 5 000

euroa eli hankkeesta jää maksettavaa yksityisrahoitteista osuutta 22 183,90 euroa.

Kentän toimitus ja asentaminen

Kenttätarpeet toimitettiin ja vastaanotettiin 16.4.2014.

Varsinainen asennus tehtiin Kerko Sportin toimesta viikolla5.-8.5.2014 ja työ vastaanotettiin

8.5.2014.

Asennustyö sujui suunnitellusti, joskin siihen meni jonkin verran ennakoitua enemmin aikaa

johtuen asennettavan kentän laajuudesta. Kenttä saatiin käyttöön vastaanottotarkastuksen

jälkeen illalla 8.5.2014.

Vakuutusyhtiöltä on pyritty saamaan vakuutus kentälle, mutta siitä ei pyynnöistä huolimatta ole

saatu tarjousta.

Kentän käyttö

Kentän käyttö on ollut alusta lähtien varsin vilkasta ja käyttäjäryhmän laajuus on jopa ylittänyt

ennakko-odotukset. Erityisesti seuratoimintaan kuulumattomien lasten ja nuorten osalta käyttö on

ollut jopa ennakoitua laajempaa. Myös aivan pienten lasten määrä käyttäjissä on yllättänyt

positiivisesti.

Urheiluseuroista Muuramen Yritys on siirtänyt kesäajalla kaiken salibandyn harjoittelutoiminnan

ulos, minkä lisäksi seuran pelaajat ovat käyttäneet kenttää varsin aktiivisesti omaehtoiseen

harjoitteluun. Muuramen Urheilijoiden koripalloilijoiden osalta käyttö on ollut lähinnä

omatoimista. Kentän on havaittu tuovan joukkueiden harjoitteluun merkittävää hyötyä, jonka

tuloksia on nähtävissä jo nyt parantuneina tuloksina ja laadukkaampina harjoituksina.

Kenttä on ollut päivisin ja viikonloppuisin vapaassa käytössä ja iltaisin joukkueilla on ollut

mahdollisuus varata itselleen harjoitusvuoroja kentältä. Muuramen Yrityksen

salibandyjoukkueiden lisäksi harjoitusvuoroja on varannut kolme muuta joukkuetta.

Kentällä järjestettiin avajaiset 14.6.2014, jolloin kentät otettiin virallisesti käyttöön lasten ja

nuorten yhteislaukauksella ja heitolla. Lisäksi paikalla oli mm. Happeen valmennusta ja pelaajia.

Lisäksi elokuun alussa järjestettiin 04-ikäluokan harjoitusturnaus, johon saapui joukkueita

Tampereelta ja Ylöjärveltä. Lisäksi Muuramen Yrityksen 02-juniorit järjestivät kentällä heinä-

elokuun vaihteessa salibandyleirin.

Kentällä on myös ollut käyttäjiä etenkin Jyväskylästä, josta yksittäiset pelaajat ovat käyneet

harjoittelemassa kentällä. Lisäksi vieressä sijaitsevan koulun oppilaat ovat pelanneet kentällä

ennen ja jälkeen koulupäivien sekä osittain myös välitunneilla.

Tenniksen osalta käyttö on ollut ennalta arvioidun kaltaista ja palaute kentästä on ollut positiivista.

Myös kentän sijainti välittömästi skeittiparkin vieressä on tuonut selkeitä synergiaetuja kentän

käytölle.

Etenkin kesällä kentän yhteyteen alkoi pesiytyä ei-toivottua nuorten kokoontumista, joka aiheutti

etenkin roskaamista ja jossain määrin myös kentälle vahingollista toimintaa. Kentälle on hankittu

loppukesän aikana valvontakamerat yhteistyössä Muuramen kunnan kanssa ja niiden avulla

valvotaan myös skeittiparkin alueella tapahtuvaa toimintaa.

Avajaiset

Tiedottaminen

Facebook-sivu

Kuten jo aiemmin on todettu, hankkeen pääasiallinen tiedotuskanava on ollut Facebookin kautta

tapahtuva tiedottaminen. Tällä hetkellä seuraajia on facebookissa 233 ja etenkin kentän

käyttöönoton tai lehdistössä olleiden juttujen myötä facebook-seuraajien määrä on lisääntynyt

merkittävästi.

Hankkeesta on laadittu lehdistötiedote ja juttuja kenttähankkeesta on julkaistu

Keskisuomalaisessa, Muuramelaisessa sekä Honsun kausijulkaisussa sekä Muuramen Yrityksen

kausijulkaisussa. Lisäksi tiedottamista on hoidettu Muuramen Yrityksen salibandyn kotisivuilla ja

hankkeesta on tiedotettu eri vaiheissa mm. Salibandyliittoa ja eri seuroja. Hankkeen

tiedottamiseen liittyy myös 14.6.2014 järjestetyt avajaiset sekä elokuussa järjestetty turnaus 04-

junioreille, josta on poikinut yhteydenottoja Tampereen kaupungilta vastaavanlaisen kentän

rakentamiseksi. Turnaukseen oli saapunut joukkueita Tampereelta ja Yläjärveltä. Lisäksi joukkueet

ovat järjestäneet kentällä yksittäisiä harjoitusotteluita.

Lisäksi hanketta on esitelty kuntajohtajille FCG:n seminaarissa Helsingissä, josta poiki kutsu

esittelemään hanketta valtakunnalliseen osallisuusseminaariin toukokuussa. Seminaari kuitenkin

peruttiin sen osuttua europarlamenttivaalien kanssa samaan ajankohtaan ja tästä seuranneeseen

vähäiseen ilmoittautuneiden määrään.

Lisäksi Teuvo Takula on valmistanut hankkeen toteutuksesta videon, jota on jaettu Youtubessa ja

hankkeen Facebook-sivujen kautta.

Jatkokehittäminen

Kenttäpohja on nyt saatu aikaiseksi ja sen päälle on asennettu kaukalo, tennisverkot ja

koripallokorit, joten kenttä on täysin käytettävissä harraste- ja kilpatoimintaan. Itse kenttäalueelle

ei kenttämaalausten lisäksi ole kehittämistarpeita.

Kenttäalue on otettu kesällä 2014 osaksi kunnan kokonaissuunnitelmaa koulualueen

kehittämisessä ja on mahdollista, että tenniskenttä siirretään jatkossa toiseen päähän

kenttäaluetta, jolloin mahdollistuu skeittiparkin laajentaminen nykyistä suuremmalle alueelle.

Toinen jatkokehittelyn kohde on kentän vieressä sijaitseva rinnealue, johon on suunniteltu

katsomorakenteiden tekemistä suurempien tapahtumien mahdollistamiseksi. Lisäksi kenttäalueen

reunalle on alueen kokonaissuunnittelussa varattu paikka huolto- ja pukukoppirakennukselle.

Toiminnallisesti kenttää kehitetään edelleen siten, että viikonloppuisin kentälle saadaan nykyistä

enemmän tapahtumia, turnauksia ja otteluita. Lisäksi vieressä sijaitsevan skeittiparkin kanssa on

käyty keskusteluja yhteisten tapahtumapäivien järjestämisestä. Lisäksi sunnitelmissa on selvittää

voidaanko kentällä esim. järjestää Katusählyn SM-sarjan pelejä.