55
PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

  • Upload
    others

  • View
    1

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI

Keski-Pohjanmaa 2008

Page 2: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

1. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI ASUKASTA KOHTI 100 %:N ALKOHOLINA, LITRAA

Indikaattorin tunnus 714 (Sotkanet)

Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaa-valla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Tulkinta Alkoholijuomien myynti käsittää kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alu-eella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimi-tetut alkoholijuomat eli tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, eivätkä pelkästään kuntalaisten omia ostoja. Kunnan alueella alkoholijuomia ostavat ja anniskelupalveluja käyt-tävät kunnan asukkaiden lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ja myös ulkomaalaiset. Alkoholijuomi-en ostot toisen kunnan alueelta voivat johtua työmatkoista, lomamatkoista, anniskeluravinto-loiden ja Alkon myymälöiden sijainneista sekä kuntalaisten ostosmatkojen luontevasta suorittamisesta oman asuinkunnan ulkopuolelle. Alkoholijuomien myyntiä voidaan kutsua seutukuntaa suuremmissa aluekokonaisuuksissa tilastoiduksi alkoholikulutukseksi. Tilastoidun alkoholikulutuksen lisäksi alkoholijuomien kokonaiskulutus sisältää ns. tilastoimat-toman alkoholikulutuksen eli turistien matkoilta tuoman alkoholin, laillisen ja laittoman koti-valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät ovat suuret, jää tilastojen ulkopuolelle huomattava osa kulutetusta alkoholista. Tällöin tilastot eivät kuvaa eri-tyisen hyvin alkoholin kulutuksen määrää eivätkä aina edes kulutuksen kehitystä. Tilastoima-ton kulutus arvioidaan vuosittain. Arvio tehdään pääsääntöisesti vain koko maan tasolla. Ti-lastoimattoman kulutuksen osuus tilastoidusta on runsas viidennes. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Paikallisten alkoholihaittojen osalta tarkastelussa on hyvä tarkastella myös anniskelulupien ja asiakaspaikkojen määrää suhteessa asukaslukuun. Mitä laajempaa on tarjonta, sitä enem-män alkoholia kulutetaan ja sitä todennäköisempiä ovat alkoholiin liittyvät riskitilanteet ja al-koholiin liittyvät haitat. Alkoholin käytön ja hallussapidon ikärajavalvonnan toimivuus on myös eräs tässä yhteydessä tarkasteltava tekijä. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Mistä kuntalaiset hankkivat käyttämänsä alkoholin (oma kun-ta/naapurikunta/seutukunta, ym.)?

2

Page 3: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

• Mikä on alkoholijuomien myynnin kehitys kunnassa entä ajallinen vaihtelu vuoden sisällä ja pitkällä aikavälillä?

• Mikä on vähittäismyynnin osuus myydystä alkoholista ja vähittäismyynti-pisteiden määrä kunnassa?(Lisätietoja lääninhallitukselta)

• Mikä on vähittäismyynnin ja anniskelun suhde? Anniskelun asiakaspaik-kojen määrä (pysyvät luvat) suhteessa asukaslukuun? Vähittäismyynti-pisteiden määrä/asukasluku?(Lisätietoja lääninhallitukselta)

• Miten alkoholin myynnin ajallinen vaihtelu ja alueellinen rakenne näkyvät poliisin tilastoissa? Esim. häiriökäyttäytyminen julkisilla paikoilla, säi-löönotot. (Lisätietoja kihlakunnan poliisilaitoksilta)

• Kuinka moni peruskouluikäisistä käyttää alkoholia?(Kouluterveyskysely: http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Taulukko 1a. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa, yhteensä. v. 2000, 2006, 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Taulukko 1b. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa, yhteensä, v. 2000, 2006, 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja koko maa. Lähde: Sotkanet

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa

2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa 5,3 6,7 6,9 Keski-Pohjanmaa 5,3 6,8 6,9 Pohjanmaa 4,6 5,8 6,0 Koko maa 7,0 8,4 8,7

3

Page 4: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 1c. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714), yhteensä, vuonna 2000, 2006, 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet.

Taulukko 1c. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714), yhteensä, vuonna 2000, 2006, 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet.

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa

Kunnat 2000 2006 2007

Himanka 1,4 1,9 2,1 Himanka 2,9 3,2 3,3 Kannus 7,6 9,5 9,8 Kaustinen 9,4 12,0 11,9 Kokkola 6,6 8,8 8,8 Kälviä 1,5 1,7 1,9 Lestijärvi 2,7 2,8 3,0 Lohtaja 2,3 1,9 1,9 Perho 2,6 2,4 2,3 Toholampi 2,7 2,7 2,7 Ullava 1,3 2,0 2,0 Veteli 2,2 2,4 2,5

4

Page 5: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

2. TOSI HUMALASSA KERRAN KUUKAUDESSA, % 8.- JA 9.-LUOKAN OPPILAISTA

Indikaattorin tunnus 289 (Kouluterveyskysely) Ikäluokitus:14- 15-vuotiaat Tietosisältö Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokas-sa. Tulkinta Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutok-sen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta sii-hen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan humalajuominen väheni vuoteen 2003 asti, mutta li-sääntyi vuonna 2004. Humalajuomisen yleistymiseen on voinut vaikuttaa alkoholiverotuksen aleneminen 1.3.2004. Viro liittyi EU:hun 1.5.2004. Alla tulkintakysymyksiä Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten nuorten alkoholin käyttö näkyy kunnassa? • Mistä nuoret saavat käyttämänsä alkoholin? • Miten alkoholin käytön, hallussapidon ja ikärajojen valvonta toimii kunnas-

sa? • Millaisia toimenpiteitä on käytetty nuorten alkoholin käyttöön puuttumises-

sa ja miten ne ovat vaikuttaneet?

Taulukko 2. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista, yhteensä, vuonna 2000, 2006 ja 2007.Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sot-kanet Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (289), yhteensä 2000 2006 2007 Keski-Pohjanmaa 15,55 Etelä-Pohjanmaa 21,34 Pohjanmaa 16,75 Koko maa 25,96 17,49 17,49

5

Page 6: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

3. KOKEILLUT LAITTOMIA HUUMEITA AINAKIN KERRAN, % LUKION 1. ja 2. LUOKKA-ASTEEN JA PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA Tiedot pohjautuvat Stakesin Kouluterveyskyselyn tuloksiin. Taulukko 3. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran; lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. (Vakioidut prosenttiosuudet). Tiedot v. 2007. Lähde: Stakesin kouluterveys-kysely

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran v. 2007 Keski-Pohjanmaa

Pojat Tytöt Kaikki Länsi-Suomen lääni

Lukio 1. ja 2. lk

3 (n=324) 4 (n=517) 3 (n=841) 8 (n=18380)

Peruskoulun 8. ja 9. lk

4 (n=866) 3 (n=892) 4 (n=1758) 5 (n=38489)

Taulukko 4. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran; lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. (Vakioidut prosenttiosuudet). Tiedot v. 1999 – 2007. . Lähde: Stakesin koulu-terveyskysely Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran v. 1999 - 2007

Keski-Pohjanmaa

1999

2001

2003

2005

2007

Länsi-Suomen

Lääni v. 2007

Peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat 4 5

4

3

4

5

Lukioiden 1. ja 2. luokka-asteen opiskelijat 6 6

7

6

3

8

6

Page 7: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

4. VANHEMMAT EIVÄT TIEDÄ AINA VIIKONLOPPUILTOJEN VIETTOPAIKKAA, % LU-KION 1. ja 2. LUOKKA-ASTEEN JA PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA Tiedot pohjautuvat Stakesin Kouluterveyskyselyn tuloksiin. Taulukko 5. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa; lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. (Vakioidut prosenttiosuudet). Tiedot v. 1999 – 2007. . Lähde: Stakesin kouluterveyskysely Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa. v. 1999 - 2007

Keski-Pohjanmaa

1999

2001

2003

2005

2007

Länsi-Suomen

Lääni v. 2007

Peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat 33 36

38

37

34

37

Lukioiden 1. ja 2. luokka-

asteen opiskelijat 30 34

32

31

35

33

7

Page 8: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

5. KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA, % LUKION 1. ja 2. LUOKKA-ASTEEN JA PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA Tiedot pohjautuvat Stakesin Kouluterveyskyselyn tuloksiin. Taulukko 6. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa; lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. (Vakioidut prosenttiosuudet). Tiedot v. 1999 – 2007. . Lähde: Stakesin koulu-terveyskysely Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa v. 1999 - 2007

Keski-Pohjanmaa

1999

2001

2003

2005

2007

Länsi-Suomen

Lääni v. 2007

Peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat 13 15

13

13

13

11

Lukioiden 1. ja 2. luok-kaasteen opiskelijat 9 12

10

8

8

8

8

Page 9: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

6. KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET Indikaattorin tunnus 495 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuuden 17-24 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti sukupuolen mukaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusas-teen jälkeistä koulutusta. Tulkinta Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkä-aikaistyöttömyydelle. Tämän indikaattorin kohdalla sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Po-jat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta 2/3 oli suorittanut vain peruskoulun ja työttömien osuus oli 62%. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Kuinka helppoa/vaikeaa koulutuspaikan saanti seudulla on? • Millainen nuorten työllisyystilanne paikkakunnalla on? • Onko paikallisessa kulttuurissa jotain sellaista, mikä ohjaa nuoria jättäy-

tymään koulutuksen ulkopuolelle?

Taulukko 7a. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä, yhteensä, vuonna 2000, 2006 ja 2007. Lähde: Sotkanet

9

Page 10: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 7b. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (495), yhteen-sä, vuonna 2000, 2006 ja 2007.Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Taulukko 7c. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (495), yht. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Kunnat 2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa pojat 105,2 93,2 99,3 Etelä-Pohjanmaa tytöt 56,7 64,2 64,4 Etelä-Pohjanmaa kaikki 82,2 79,4 82,8 Keski-Pohjanmaa pojat 91,0 83,3 88,5 Keski-Pohjanmaa tytöt 58,4 53,9 56,9 Keski-Pohjanmaa kaikki 75,5 69,2 73,4 Pohjanmaa pojat 102,4 102,7 109,3 Pohjanmaa tytöt 63,6 70,5 70,5 Pohjanmaa kaikki 83,9 87,3 90,8 Koko maa pojat 141,8 132,9 135,7 Koko maa tytöt 92,7 94,9 97,0 Koko maa kaikki 117,8 114,3 116,8

10

Page 11: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 7d. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (495), yhteen-sä, vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 47,3 86,0 65,7 Himanka 64,3 63,8 66,3 Kannus 93,1 86,3 83,4 Kaustinen 66,2 56,2 58,1 Kokkola 72,3 63,3 70,6 Lestijärvi 10,6 82,9 70,4 Perho 140,2 146,0 146,1 Toholampi 75,1 56,0 60,4 Veteli 65,1 62,4 64,1

11

Page 12: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

7. TYÖTTÖMÄT, % TYÖVOIMASTA Indikaattorin tunnus 181 Tietolähde: Työministeriö (Työnvälitystilasto) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15-74-vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja koko-päivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Yhteensä työttömät keskimäärin vuoden aikana ilmoitetaan jokaisen kuukauden viimeisen päivän työttömien (työnhakijat ja työttömät, joiden työnhakemus on laskentapäivänä voimas-sa) määristä laskettuna keskiarvona. Tiedot ilmoitetaan joka kuukausi työvoimapiireittäin, ammattipuolen mukaan. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Vuoden 2005 työttömyystoedot on suhteutettu vuoden 2004 tyovoimatietoihin. Työllisten määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen, tämän vuoksi työttömyysprosenttia ei voida saada sitä ennen. Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työ-voimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyk-siin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä. Tulkinta Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja li-sääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa työttö-myyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työt-tömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Päihdetapauslaskennassa (2003) todettiin, että päihde-ehtoisista tapauksista lähes puolet alle 50-vuotiaista oli työttömiä ja myös eläkkeellä olevien osuus oli suurempi kuin työssä-käyvien. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta työttömien osuus oli 62% (2004).

12

Page 13: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Matti Kortteisen & Hannu Tuomikosken (1998) mukaan aikuiselämän kriisejä kestävät huo-noimmin alhaisen ammattitaidon ja alhaisen tulotason omaavat ihmiset. Mitä enemmän työt-tömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille ihmisille, sitä selvemmin huono-osaisuus ka-saantuu. Työttömien selviytymisessä keskeinen tekijä on luottamus muihin ihmisiin: Mitä selvemmin työtön kokee elävänsä yksin, sitä todennäköisemmin hän sairastuu ja tätä kautta syrjäytyy vakavammin. Myös Suomalaisten hyvinvointi 2006 -teoksessa työttömyyden todet-tiin olevan olevan muun huono-osaisuuden takana vaikuttava tekijä. Työ antaa elämälle jä-sennyksen, työssä joutuu kontakteihin ja kokemusten jakoon muiden ihmisten kanssa, työ luo yhteisöllisiä tavoitteita ja arvoja, antaa sosiaalisen identiteetin ja statuksen sekä pakottaa ak-tiiviseksi (Silvonen 1998). Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten työttömien terveydenhuolto on järjestetty kunnassa? • Miten työttömyys näkyy kunnan toimeentulotukimenoissa? • Millaisin toiminnoin kunnassa työttömiä pyritään aktivoimaan?

Taulukko 8a. Työttömät, % työvoimasta. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaa, Ete-lä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja koko maa. Lähde: Sotkanet

Taulukko 8b. Työttömät, % työvoimasta. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski- Pohjanmaa, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa ja koko maa. Lähde: Sotkanet

Työttömät, % työvoimasta 2000 2006 2007 Keski-Pohjanmaa 13,9 9,2 7,7 Etelä-Pohjanmaa 11,7 8,2 7,1 Pohjanmaa 9,8 6,6 5,4 Koko maa 12,6 9,7 8,4

13

Page 14: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

8. NUORISOTYÖTTÖMÄT, % 15 – 24 –VUOTIAASTA TYÖVOIMASTA Indikaattorin tunnus 189 Tietolähde: Työministeriö, Työnvälitystilasto Ikäluokitus: 15-24 -vuotiaat Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työllisten mää-rä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen, tämän vuoksi työttö-myysprosenttia ei voida saada sitä ennen. Tulkinta Vuoden 2005 työttömyystoedot on suhteutettu vuoden 2004 tyovoimatietoihin. Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla.Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettä-vissä olon osalta. Työministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjär-jestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä.

14

Page 15: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 9a. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Kes-ki-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja koko maa. Lähde: Sotkanet

Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta 2000 2006 2007 Keski-Pohjanmaa 21,4 11,1 9,5 Etelä-Pohjanmaa 15,5 9,8 8,3 Pohjanmaa 12,8 7,0 5,3 Koko maa 14,7 10,8 9,0

15

Page 16: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 9b. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Kes-ki-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta 2000 2006 2007 Halsua 14,0 7,3 5,5 Himanka 14,5 7,4 5,4 Kannus 14,0 8,9 7,2 Kaustinen 14,1 6,6 5,4 Kokkola 26,2 13,1 11,6 Lestijärvi 17,1 5,7 5,7 Perho 13,3 9,9 6,4 Toholampi 6,1 7,2 8,6 Veteli 18,5 6,2 3,4

16

Page 17: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

9. TOIMEENTULOTUKEA SAANEET HENKILÖT VUODEN AIKANA, % Indikaattorin tunnus 493 Tietolähde: Stakes, Toimeentulotukirekisteri Tietosisältö: Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulo-tukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotu-kena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). Tilastossa esitettävät vuositiedot ovat: tuensaajien ikärakenne, kotitaloustyyppi, sosioekono-minen asema, tuen kesto, tuen euromäärä sekä tuen saajien määrä kalenterivuoden kunakin kuukautena. Vain marraskuuta koskevia tietoja ovat: tuensaajien tulolähteet ja marraskuun toiminta. Lisäksi saadaan tietoja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista. Sosioekonomi-selle asemalle, marraskuun tulolähteille ja toiminnalle sekä kuntouttavaan työtoimintaan osal-listuneille henkilöille on omat luokituksensa. Tietojen keruumenetelmä ja tietolähde: Tiedot rekisteriä ja tilastoa varten saadaan kuntien sosiaalitoimelta. Valmistumis- tai julkistamisaika: Rekisteri ja vuositilasto valmistuvat loka- tai marraskuussa. Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuu-den prosentteina väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tulkinta Indikaattori kertoo toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden tarkasteltavan alueen väestöstä. Kotitalouden kaikki toimeentulotuen saajat on tähän tilastoon laskettu erikseen, eli myös lapset ovat mukana laskennassa. Toimeentulotuen saajien väestöosuudet ovat korkei-ta sekä pitkälle teollistuneissa kunnissa että köyhissä maaseutukunnissa. Teollistuneen paik-kakunnan kalliit elinkustannukset sekä toisaalta maaseutukuntien työelämän ulkopuolella oleva passiiviväestö nostavat toimeentulotuen saajien väestöosuutta. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indi-kaattori. Ilkka Haapola (2002) (ks. alla oheislukemisto) on tutkinut toimeentulotukiasiakkaiden syrjäy-tymisriskejä ja toteaa huomattavan osan toimeentulotukea 1990-luvulla hakeneista ajautu-neen syrjäytymiskierteeseen, joka ilmenee työstä syrjäytymisenä, köyhyytenä ja sosiaalisena huono-osaisuutena. Tutkittavien selviytymiseen vaikutti selvimmin koulutus.

17

Page 18: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Millaisin perustein kunnassa myönnetään ehkäisevää toimeentulotukea? • Miten paljon ja millaisissa tapauksissa ehkäisevää toimeentulotukea

myönnetään?

Taulukko 10a. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja koko maa. Lähde: Sotkanet

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista. 2000 2006 2007 Keski-Pohjanmaa 6,2 4,6 4,5 Etelä-Pohjanmaa 8,6 6,5 6,3 Pohjanmaa 7,0 5,5 5,2 Koko maa 8,8 6,8 6,5

18

Page 19: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 10b. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 2000 2006 2007 Halsua 4,3 1,9 2,8 Himanka 5,0 4,0 3,8 Kannus 6,3 5,3 5,4 Kaustinen 5,4 3,0 3,0 Kokkola 6,7 4,9 4,9 Lestijärvi 6,7 3,4 3,0 Perho 5,2 5,5 4,2 Toholampi 4,0 3,3 3,1 Veteli 6,7 3,7 3,1

19

Page 20: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

10. KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT 0-17 -VUOTIAAT, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ (191) Indikaattorin tunnus 191 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimei-sen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttä-nyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti si-joitetut 0-17-vuotiaat lapset. Tulkinta Luvut sisältävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät. Mukana luvuissa ovat myös avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret. Kokonaiskuvan saamiseksi ko-din ulkopuolelle sijoitettujen rinnalla voi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määriä ja osuuksia. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpi-teitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huos-taanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset jotain kuvaa päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn sel-vityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huos-taanoton tarvetta aiheuttava tekijä. 13-17 -vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Paljonko lastensuojeluilmoituksia kunnassa tehdään? • Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden

järjestämisessä on tapahtunut? • Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? • Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen? • Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa?

20

Page 21: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 11a. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191), yhteensä. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

2000 2006 2007 Keski-Pohjanmaa 0,5 0,8 0,9 Etelä-Pohjanmaa 0,5 0,7 0,7 Pohjanmaa 0,4 0,5 0,5 Koko maa 0,9 1,2 1,2

21

Page 22: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 11b. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191), yhteensä, vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä-estöstä, Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 0 Himanka 0 Kannus 0,4 0,7 0,7 Kaustinen 0,5 0,5 Kokkola 0,7 0,9 1,1 Veteli 0

22

Page 23: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

11. POLIISIN TIETOON TULLEET HENKEEN JA TERVEYTEEN KOHDISTUNEET RI-KOKSET / 1000 ASUKASTA

Indikaattorin tunnus 3113 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen koh-distuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimei-sen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, ran-gaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikok-set. Tulkinta Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Väkivaltarikostilastoissa tapahtuvat muutokset heijastavat suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia. Henkirikoksista 80%:iin on arvioitu liittyvän päihteiden käyttöä. Pa-hoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä (2005) lähes 70% oli päihteiden vaikutuksen alaisina ja vastaava luku ryöstörikoksissa oli 56%. (Lehti & Sirén, ks. alla oheislukemisto) Poliisin tie-toon tulee vain osa väkivaltarikoksista. Toisenlainen näkökulma saadaan uhri-tutkimuksen kaltaisilla väestöhaastatteluilla.(Heiskanen, Sirén & Aromaa, ks. alla oheislukemisto). Alkoholin ja väkivallan yhteys liittyy nimenomaan alkoholihumalan ja väkivallan yhteyteen. Väkivallan riski kasvaa vuorovaikutustilanteissa, joissa osapuolet tai ainakin joku paikallaoli-joista on humalassa. Kohtuukäyttö ei lisää väkivaltaisen käyttäytymisen todennäköisyyttä. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi.

• Millainen on paikallinen ilmoittamisen kynnys? Puututaanko itse vai tilataanko mie-luummin ambulanssi? Kuinka suuri osa kunnassa tapahtuneista väkivaltarikoksista ar-violta tulee poliisin tietoon?

• Millainen on alkoholin osuus kotihälytyksissä? • Mikä osuus väkivaltarikoksista on alle 18 v. tekemiä? Millainen on sukupuolten välinen

ero? (Lisätietoa kihlakunnan poliisilaitoksilta) • Millaisia eroja on lukumäärällisesti pahoinpitelytilastoissa (lievä pahoinpitely, pahoinpi-

tely, törkeä pahoinpitely) ja mikä on perheväkivaltatapausten osuus väkivaltatilastois-sa? (Lisätietoa kihlakunnan poliisilaitoksilta)

• Millainen on kunnan nk. "tyypillinen" väkivaltarikos? (Lisätietoa kihlakunnan poliisilai-toksilta)

• Kuinka suuri osa poliisin tietoon tulleista väkivaltarikoksista tapahtuu kotona, kuinka suuri osa tapahtuu julkisella paikalla? Millaisia trendejä väkivallan tapahtumapaikoissa on nähtävissä?

23

Page 24: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

• Vaikuttaako väkivaltarikosten määrä kuntalaisten kokemaan turvallisuudentuntee-seen?

• Millaisia kustannuksia väkivaltarikokset aiheuttavat kunnalle? • Kuinka helposti/nopeasti poliisi on saatavilla paikalle? Kuinka usein rikosnimeke ehtii

vaihtua ennen poliisin ehtimistä paikalle? • Mikä on kunnan katuturvallisuusindeksi? • Millä tavalla kunnan turvallisuussuunnitelmassa on päihteet nostettu esiin?

Taulukko 12a. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta, yhteensä. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen

kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta 2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa 4,6 5,0 5,3

Keski-Pohjanmaa 5,2 6,3 7,4

Pohjanmaa 3,6 5,2 6,7

Koko maa 5,9 6,4 7,1

24

Page 25: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 12b. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta, yhteensä. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat Lähde: Sotkanet

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (3113), yhteensä, Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 1,3 4,3 9,4 Himanka 1,2 2,3 3,3 Kannus 3,4 2,5 8,4 Kaustinen 2,3 6,2 8,8 Kokkola 6,8 8,0 8,4 Lestijärvi 3,8 2,1 1,1 Perho 3,2 2,3 7,0 Toholampi 2,9 3,0 1,1 Veteli 1,6 3,7 3,1

25

Page 26: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

12. POLIISIN TIETOON TULLEET RATTIJUOPUMUSTAPAUKSET / 1000 ASUKASTA (3089), YHTEENSÄ

Indikaattorin tunnus 3089 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapah-tumapaikan mukaan. Tulkinta Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Indikaattori kuvaa paitsi rattijuoppoon itseensä, myös ympäristöön kohdistuvaa turvallisuus-riskiä. Alkoholin kulutuksen kasvun rinnalla myös rattijuopumukset ja rattijuopumushenkilö-vahinkojen määrä on kasvanut. Rattijuopumus-indikaattori on osittain riippuvainen viran-omaisten aktiivisuudesta, sillä paljon rattijuopumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakohtaiset erot voivat olla suuriakin riippuen esimerkiksi poliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista. Myös alaikäisten moporattijuopumukset ovat tärkeä tarkasteltava asia. Liikennevirtatutkimukset täydentävät poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten antamaa kuvaa rattijuopumusten yleisyydestä. Rattijuopumusten yhteydessä on hyvä pohtia myös nii-den yhteyttä anniskelupaikkaverkoston läheisyyteen. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi.

• Millaiset resurssit poliisilla on puuttua rattijuopumuksiin kunnan alueella? • Millaiseksi ympäristön turvallisuusriskiksi rattijuopot kunnan alueella koetaan? • Millaista on kuntalaisten suhtautuminen juopuneena ajamiseen? • Millä tavalla nuorten rattijuopumukset näkyvät kunnassa? • Minkä verran arvioidaan päihtyneitä lähtevän paikallisista/seudullisista anniskelupai-

koista autoilla - reagoidaanko ilmiöön?

26

Page 27: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 13a. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta (3089), yhteensä. Vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

27

Page 28: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 13b. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta. Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 3,9 4,3 6,5 Himanka 1,9 4,3 3,6 Kannus 3,9 2,5 3,3 Kaustinen 4,3 3,5 6,5 Kokkola 4,2 3,6 4,3 Lestijärvi 3,8 0 1,1 Perho 3,5 5,7 5,6 Toholampi 4,2 2,7 2,2 Veteli 3,9 2,8 5,4

28

Page 29: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

13. PÄIHDEHUOLLON ASUMISPALVELUISSA ASIAKKAITA / 1000 ASUKASTA (1272) Indikaattorin tunnus 1272 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kuntien päihdehuollon asumispalveluita vuoden aikana päihdehuollon asumispalveluyksiköissä tai ensisuojissa käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Tulkinta Päihdehuollon asumispalveluita käyttävien määrä suhteutettuna koko väestään kuvaa osal-taan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Osaksi päihdeasiakkaille suunnatut asumispalvelut toteutetaan osana kunnan sosiaalihuollon yleisiä asumispalveluja, joista ei ole saatavissa eritellysti tietoja päihdeasiakkaiden osuudesta asumispalveluissa. On lisäksi huomattava, että kuntien tarjoamien asumispalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomien ja tilapäissuojien käyttäjien mää-rässä. Asunnottomuus painottuu isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten päihde-ehtoiset asumispalvelut kunnassa järjestetään? • Kirjautuvatko yksityiset tukiasunnot tähän? Mihin tukiasuminen ylipäänsä kirjautuu? • Vastaavatko päihdehuollon asumispalvelut olemassa olevaan tarpeeseen? Minkä ver-

ran kunnassa on asunnottomia, ulkona majailevia, tilapäissuojien käyttäjiä? • Millaisia tukimuotoja asumispalvelujen käyttäjille on kunnassa järjestetty, jotta he ky-

kenisivät järjestetyt asunnot pitämään? • Kuinka suuri osa yleisten asumispalveluiden asukkaista on päihdeasiakkaita? Miten

kunnassa käytetään ensisuojia?

29

Page 30: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 14a. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1272), yhteensä. Vuon-na 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotka-net

Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta

2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa 0,1 0,1 0,1

Keski-Pohjanmaa 0,9 0,6 0,5

Pohjanmaa 0,5 0,2 0,2 Koko maa 1,0 1,0 1,0 Taulukko 14b. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta, vuonna 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta, Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 0 0 0 Himanka 0 0 0 Kannus 0 0 0 Kaustinen 0 0 0 Kokkola 1,4 1,0 0,8 Lestijärvi 0 0 0 Perho 0 0,7 0,3 Toholampi 0 0 0 Veteli 0 0 0

30

Page 31: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

14. PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUISSA ASIAKKAITA/ 1000 asukasta Indikaattorin tunnus 1271 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väes-tötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Tulkinta A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön ku-vaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaike-usastetta. On kuitenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan tai nuorisoaseman palveluun kauemmas olisi-kin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro pal-velutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikka-kunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten kunta järjestää päihdehuollon avopalvelut (terveyskeskukses-sa/sosiaalitoimistossa/A-klinikalla/nuorisoasemalla, tms.)? Millaisia muutoksia palve-luiden järjestämisessä on tapahtunut?

• Millä tavalla päihdepalveluiden tarjonta kunnassa vastaa tarpeeseen? Kuinka nopeasti tilannearvioon/hoitoon pääsee?

• Millaisia muutoksia kunnan A-klinikoiden ja nuorisoasemien asiakasmäärissä ja -rakenteissa on tapahtunut?

• Miten palveluohjaus kunnassa toimii päihdepalveluiden osalta?

31

Page 32: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 15a. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta, yhteensä. V. 2000, 2006 ja 2007.Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta

Kunnat 2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa 3,8 5,7 4,9 Keski-Pohjanmaa 7,2 6,2 6,5 Pohjanmaa 7,3 8,9 9,1 Koko maa 9,2 9,5 9,7

32

Page 33: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 15b. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1271), yhteensä. V. 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta. Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 2,6 6,4 7,3 Himanka 2,8 1,6 2,3 Kannus 3,3 4,2 4,4 Kaustinen 4,1 6,2 5,6 Kokkola 9,4 7,4 7,4 Lestijärvi 2,9 1,1 3,3 Perho 6,0 2,3 3,3 Toholampi 0,8 0,3 2,2 Veteli 5,0 9,6 11,7

33

Page 34: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

15. PÄIHDEHUOLLON LAITOKSISSA HOIDOSSA OLLEET ASIAKKAAT / 1000 ASUKASTA Indikaattorin tunnus 1270 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitos-hoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. Väes-tötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tulkinta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osal-taan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytet-tävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskes-kusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat tuhatta asukasta kohden -indikaattorin (1278) kans-sa. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat toden-näköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten kunnan päihdehuollon avopalvelut on järjestetty? • Miten katkaisuhoidot kunnassa järjestetään? • Missä palveluissa kuntalaisella on mahdollista saada päihdehuollon kuntoutusta? • Onko päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon järjestämistapa kunnassa tarkoituksen-

mukainen ja tarvetta vastaava?

34

Page 35: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 16a. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta, yhteensä. V. 2000, 2006, 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta

Kunnat 2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa 1,9 3,5 3,8 Keski-Pohjanmaa 0,5 0,5 0,8 Pohjanmaa 3,3 2,6 2,8 Koko maa 3,3 3,3 3,2

35

Page 36: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 16b. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta, yhteensä. V. 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta. Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 0 0,7 0 Himanka 0,3 0,7 0,7 Kannus 0,3 1,0 0,9 Kaustinen 0,2 0,2 0,2 Kokkola 0,7 0,2 0,7 Lestijärvi 0 0 0 Perho 0 4,3 3,6 Toholampi 0 0,3 0,6 Veteli 0,5 0,6 0,6

36

Page 37: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

16. PÄIHDEHUOLLON NETTOKUSTANNUKSET, EUROA / ASUKAS, YHTEENSÄ Indikaattorin tunnus 1273 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Tulkinta Päihdehuollon nettokustannusten määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alko-holin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen:

Kattavaa ja vertailukelpoista 'kuntamittaria', jossa päihdehuollon nettokustannukset olisivat täysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua. Päihdepalvelut järjestetään kun-nissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvät kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuol-lon nettokustannukset voivat antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kus-tannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terve-yskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnas-sa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan. Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan si-sällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi.

Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten päihdepalvelut on kunnassa järjestetty? • Mitkä palvelut kirjautuvat päihdehuollon erityispalveluihin ja mitä päihde-ehtoisia pal-

veluita kirjautuu peruspalveluihin? Mihin ennaltaehkäisevän päihdetyön kustannukset kirjautuvat?

• Millainen käytäntö päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisen suhteen kunnassa on? Onko päihdehuollon erityispalveluihin yhtä helppoa saada lähete alkuvuodesta kuin loppuvuodesta?

• Mikä on kunkin päihdepalvelun yksikköhinta/päivähinta? • Millaisia kunnan päihdepalvelujen asiakasmäärät ovat? • Miten päihdehuollon kustannuksia saataisiin ennaltaehkäistyä? • Millä sektoreilla ennaltaehkäisyä pitäisi tehostaa? Millaisia toimenpiteitä ja puuttumista

tämä tarkoittaisi?

37

Page 38: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 17a. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas, yhteensä. V. 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas Kunnat 2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa 6,8 10,9 12,1 Keski-Pohjanmaa 7,5 15,8 16,6 Pohjanmaa 10,7 15,1 18,5 Koko maa 15,1 24,4 26,3

38

Page 39: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 17b. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas, yhteensä. V. 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (1273), yh-teensä. Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 0 8,5 8,7 Himanka 1,9 4,3 3,6 Kannus 1,0 3,4 6,0 Kaustinen 2,3 4,4 4,2 Kokkola 11,3 22,7 23,2 Lestijärvi 5,8 0 0 Perho 0 5,7 3,3 Toholampi 0 2,2 3,6 Veteli 2,6 3,4 6,8

39

Page 40: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

17. PÄIHTEIDEN VUOKSI SAIRAALOIDEN JA TERVEYSKESKUSTEN VUODEOSAS-TOILLA HOIDETUT POTILAAT / 1000 ASUKASTA Indikaattorin tunnus 1278 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - pää-diagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tulkinta Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastet-ta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon laitoksia; katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköi-sesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta -indikaattorin (1270) kanssa. Sama asiakas voi olla molemmissa hoito-/palvelumuodoissa asi-akkaana saman vuoden aikana. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten kunnan päihdehuollon avopalvelut on järjestetty? • Miten katkaisuhoidot kunnassa järjestetään? • Missä palveluissa kuntalaisella on mahdollista saada päihdehuollon kuntoutusta? • Onko päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon järjestämistapa kunnassa tarkoituksen-

mukainen ja tarvetta vastaava?

40

Page 41: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko18a. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta, yhteensä. V. 2000, 2006 ja 2007. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maakunta. Lähde: Sotkanet

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa 3,4 3,1 3,3 Keski-Pohjanmaa 3,6 4,1 4,4 Pohjanmaa 2,1 2,3 2,5 Koko maa 4,0 4,0 4,0

41

Page 42: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 18b. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta, yhteensä. v. 2000, 2006, 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde:Sotkanet

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta. Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 3,2 4,3 3,6 Himanka 1,9 3,3 2,9 Kannus 7,1 6,7 7,1 Kaustinen 2,9 2,5 2,6 Kokkola 3,4 3,4 3,5 Lestijärvi 5,3 10,0 Perho 6,7 6,3 5,6 Toholampi 3,2 3,0 3,1 Veteli 4,2 3,4 5,4

42

Page 43: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

18. ALKOHOLI- JA HUUMEKUOLLEISUUS 15-34 -VUOTIAILLA / 100 000 VAS-TAAVANIKÄISTÄ Indikaattorin tunnus 3101 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee alkoholi- ja huumekuolleisuuden 15-34 -vuotiailla sataa tuhatta vastaa-vanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden ns. suppean määritelmän mukaan (54-luokkaisen kansallinen luokituksen luokka 41). Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden pe-ruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset). Indikaattori ilmaisee huumekuolleisuuden kansainvälisen huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n standard definition määritelmän mukaisesti. Huumekuolemilla tarkoitetaan tässä kuolemia, jotka johtuvat suoraan yhden tai usean huumeen käytöstä ja jotka tapahtuvat yleensä pian aineen tai aineiden käytön jälkeen. Näistä kuolemista käytetään nimityksiä "yli-annostus", "myrkytys tai huumeen aiheuttama kuolema". (tarkka määritelmä on EMCDDA:n nettisivuilla http://stats05.emcdda.europa.eu/en/page032-en.html). Tulkinta Yleensä alkoholin kulutuksen nousu on yhteydessä alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytys-kuolemien kasvuun. Alkoholisyyt nousivat työikäisten (15-64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmiksi kuolemansyiksi vuonna 2005. (http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_065_2006-10-31.html) Alkoholia kuo-linsyynä voidaan kuvata myös muulla tavoin määriteltynä. Alkoholi voi vaikuttaa kuolemaan myötävaikuttavana tekijä päihtymyksenä ja/tai alkoholitautina. Esimerkiksi vuonna 2004 SOTKAnetissä käytettyn suppean määritelmän mukaan alkoholisyihin kuoli 1860 henkeä ja laajan määritelmän mukaan alkoholiin liittyviin kuolemiin yhteensä 4271 henkeä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Kyseessä on koko maan tasoinen indikaattori. Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat pieni osa kai-kista alkoholin kulutuksen haittavaikutuksista, mutta indikaattori on kiinnostava sikäli, että kuolema on haittavaikutuksista kaikkein vakavin. Tämä on myös tarkka indikaattori, sillä kaik-ki kuolemat diagnosoidaan ja tilastoidaan tarkasti, joten kuolemista on olemassa parempaa tilastotietoa kuin monista muista haitoista. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Keitä alkoholikuolleet ovat olleet? Millaisiin syihin kuolleita ja millainen on ollut heidän sosioekonominen taustansa?

• Onko mukana alaikäisiä? Missä ikä- ja sukupuoliryhmissä alkoholikuolemia tapahtuu eniten?

• Missä muissa tilastoissa ko. henkilöt ovat todennäköisesti näkyneet?

Alkoholi- ja huumekuolleisuus 15-34 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä on tilastoimatta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien osalta. Koko maassa on prosenttiluku muuttunut vuodesta 2000 11,3:sta vuo-teen 2006 8,9:n ja vuonna 2007 vastaava luku oli 9,5.

43

Page 44: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

19. ALKOHOLIKUOLLEISUUS 35-64 -VUOTIAILLA / 100 000 VASTAAVANIKÄISTÄ Indikaattorin tunnus 3140 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden 35-64 -vuotiailla sataa tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden ns. suppean määritelmän mukaan (54-luokkaisen kansallinen luokituksen luokka 41). Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden pe-ruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset). Tulkinta Yleensä alkoholin kulutuksen nousu on yhteydessä alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytys-kuolemien kasvuun. Alkoholisyyt nousivat työikäisten (15-64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmiksi kuolemansyiksi vuonna 2005. (http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_065_2006-10-31.html) Alkoholia kuolinsyynä voidaan kuvata myös muulla tavoin määriteltynä. Alkoholi voi vaikuttaa kuolemaan myötävaikuttavana tekijä päihtymyksenä ja/tai alkoholitautina. Esimerkiksi vuonna 2004 SOTKAnetissä käytettyn suppean määritelmän mukaan alkoholisyihin kuoli kaikkiaan 1860 henkeä ja laajan määritelmän mukaan alkoholiin liittyviin kuolemiin yhteensä 4271 hen-keä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Kyseessä on koko maan tasoinen indikaattori. Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat pieni osa kai-kista alkoholin kulutuksen haittavaikutuksista, mutta indikaattori on kiinnostava sikäli, että kuolema on haittavaikutuksista kaikkein vakavin. Tämä on myös tarkka indikaattori, sillä kaik-ki kuolemat diagnosoidaan ja tilastoidaan tarkasti, joten kuolemista on olemassa parempaa tilastotietoa kuin monista muista haitoista. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Keitä alkoholikuolleet ovat olleet? Millaisiin syihin kuolleita ja millainen on ollut heidän sosioekonominen taustansa?

• Onko mukana alaikäisiä? Missä ikä- ja sukupuoliryhmissä alkoholikuolemia tapahtuu eniten?

• Missä muissa tilastoissa ko. henkilöt ovat todennäköisesti näkyneet?

Alkoholikuolleisuus 35-64 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäisistä on koko maan osalta kehittynyt vuodesta 2000 55,9 %:sta vuoteen 2005 73,4:iin. Tietoja ei ole saatavilla maakuntien osalta.

44

Page 45: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

20. PÄIHTYNEIDEN SÄILÖÖNOTOT / 1000 ASUKASTA Indikaattorin tunnus 3094 Tietosisältö Indikaattori ilmaisee päihtymyksen vuoksi säilöön otettujen osuuden tuhatta asukasta kohti. Turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvä indikaattori, joka kertoo osaltaan myös viranomaisten aktiivisuudesta ja resursseista. Säilöönotto päihtymyksen vuoksi tehdään henkilön turvaami-seksi. Tulkinta Poliisi toimittaa päihtyneen henkilön selviämisasemalle tai muuhun päihtyneiden selviämis-paikkaan. Kunnilla voi olla omia selviämisasemia, tai kunnat ostavat järjestöjen tuottamia sel-viämisasemapalveluja. Selviämisasemien vähäisyyden vuoksi poliisi joutuu yleensä sijoitta-maan päihtymyksen vuoksi säilöönotetut putkatiloihin. Koska kaikilla poliisilaitoksilla ei ole ympärivuorokautista päivystystä, saatetaan päihtyneitä joutua kuljettamaan pitkiäkin matkoja. Alle 15-vuotiaiden ja alaikäisten osalta poliisilaki määrittelee tarkasti miten säilöönottojen osalta täytyy toimia. Alaikäisten osalta myös kouluterveyskyselystä saa käsitystä nuorten päihdekäyttäytymisestä. Päihtymyksen vuoksi säilöönotetut on ennen kaikkea suurempia paikkakuntia ja keskuksia koskeva indikaattori. Esimerkiksi yhteispäivystysalueella säilöönot-tojen määrään voivat vaikuttaa pitkät etäisyydet ja kuntien rajat. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Minne päihtymyksen vuoksi säilöönotetut kunnassa toimitetaan? • Onko kunnassa kunnan/valtion ylläpitämää selviämisasemaa? • Millaiset resurssit paikallisella poliisilla on? Minkä verran tehdään omaehtoista parti-

ointia päihtymyksen vuoksi säilöönotettavien löytämiseksi? • Miten poliisi valvoo päihtymyksen vuoksi säilöönotettuja ja millaisissa tilanteissa päih-

tynyt toimitetaan terveyskeskukseen? • Millaisin kriteerein päätös päihtyneen säilöönotosta kunnassa tehdään?

45

Page 46: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 19a. Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta (3094), yhteensä. v. 2000, 2006, 2007. Kes-ki-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta 2000 2006 2007 Etelä-Pohjanmaa 11,3 13,0 14,3 Keski-Pohjanmaa 15,4 16,5 13,3 Pohjanmaa 6,9 12,4 12,4 Koko maa 18,7 18,9 18,4

46

Page 47: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 19b. Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta, yhteensä. v. 2000, 2006, 2007. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet.

Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta Keski-Pohjanmaan kunnat Kunnat 2000 2006 2007 Halsua 1,9 2,1 3,6 Himanka 2,5 3,0 2,6 Kannus 3,9 8,8 9,8 Kaustinen 15,4 10,2 8,8 Kokkola 21,4 22,5 17,7 Lestijärvi 5,8 1,1 0 Perho 3,8 3,0 4,3 Toholampi 3,4 2,5 2,2 Veteli 6,0 7,9 2,8

47

Page 48: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

21. KUOLLEET KUOLEMANSYYN MUKAAN Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan tilanne/ vertailu Varsinais-Suomi, koko maa Taulukko 20. Itsemurhat. Lähde: Tilastokeskus

2005 2006 2007 Keski-Pohjanmaa 7 3 7 Etelä-Pohjanmaa 34 43 38 Pohjanmaa 18 18 15 Varsinais-Suomi 82 77 80 Koko maa 994 1062 995 Taulukko 21. Murha, -tappo tai muu tahallinen pa-hoinpitely. Lähde: Tilastokeskus

2005 2006 2007 Keski-Pohjanmaa 1 0 0 Etelä-Pohjanmaa 4 6 2 Pohjanmaa 0 2 1 Varsinais-Suomi 7 10 4 Koko maa 105 107 116

48

Page 49: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

22. POLIISIN TILASTOISTA

Huumausainerikokset

96

73

43

30

4 2

2007 2008

Huumausaineen käyttörikosHuumausainerikos Törkeä huumausainerikos

67 % 30 %

3 %

69 % 29 %

2 %

Pahoinpitelyrikokset

110125

225239

12 17

2007 2008

Lievä pahoinpitelyPahoinpitely Törkeä pahoinpitely

32 % 65 %

3 %

33 % 63 %

4 %

Taulukot 22 - 27 Kokkolan kihlakunnan alueelta. Kaikki tilastoaineisto on saatu poliisin ko-koamista tilastoista. Lähde: Tilastokeskus

Taulukko 22. Huumausainerikokset Kokkolan kihlakunnan alueella v.2007-2008

Taulukko 23. Väkivaltaisuudet Kokkolan kihlakunnan alueella v.2007-2008

49

Page 50: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Pahoinpitelyjä yleisellä paikalla Kokkolassa v. 2008 Tapahtumapaikat joissa esiintyy pahoinpitelyjä eniten

• lsokatu • Kauppatori • Pitkänsillankatu • Rantakatu • Torikatu

Rattijuopumukset

70 66

122

88

2007 2008

Rattijuopumus,huumaantuneena ajaminenTörkeä rattijuopumus

36 % 64 % 43 % 57 %

Omaisuusrikokset

382

441

201165

2 2

2007 2008

NäpistysVarkausTörkeä varkaus

66 % 34 % 73 % 27 %

Pahoinpitelyjä esiintyi eniten lauantaina ja sunnuntaina.

Taulukko 24. Rattijuopumukset Kokkolan kihlakunnan alueella v.2007-2008

Taulukko 25. Omaisuusrikokset Kokkolan kihlakunnan alueella v.2007-2008

50

Page 51: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Epäillyt henkilöt arvoina / ikäluokittainNäpistys

23

39

2320

6 5

57 58

2007 2008

<= 1415 - 1718 - 20 21 =>

21 % 21 %

6 %

52 % 32 % 16 %

4 %

48 %

Kadut joilta viety eniten pyöriä 2008

11

14

8

17

15

8

17

Matruusinkatu Pitkänsillankatu Kauppatori Kaarlelankatu Torikatu Rantakatu Tehtaankatu

12 % 16 % 9 % 18 % 17 % 9 % 19 %

Taulukko 26. Näpistykset Kokkolassa v. 2007-2008 nuoret henkilöt

Taulukko 27. Anastettuja polkupyöriä Kokkolassa kadunnimien mukaan v. 2008

Pyöriä vietiin noin 261 kpl vuonna 2008 ja vuonna 2008 voin 242 kpl. Luvut ovat suuntaa antavia.

51

Page 52: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

23. MUUTA YLEISTÄ LIITTYEN PÄIHDEHAITTOJEN KASVUUN SUOMESSA

Alkoholijuomien kulutus 1970-2008

Lähde: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

Taulukko 28. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2007. Lähde: Kuolemansyyt 2007. Tilastokeskus

Miehet Naiset

Sija KuolemansyyKuolleet

% Sija Kuolemansyy

Kuolleet %

1. Alkoholisyyt 1 425 18,7 1. Alkoholisyyt 371 11,52. Sepelvaltimotauti 1 213 15,9 2. Rintasyöpä 332 10,33. Tapaturmat yht. 948 12,4 3. Tapaturmat yht. 241 7,5 4. Itsemurhat 618 8,1 4 Sepelvaltimotauti 206 6,4 5. Keuhkosyöpä 400 5,2 5. Itsemurhat 199 6,2 6. Aivoverenkierron sairaus 315 4,1 6. Keuhkosyöpä 189 5,9 Muut kuolemansyyt 2 710 35,5 Muut kuolemansyyt 1 681 52,2

Työikäisenä (15-64 v.) kuollei-ta miehiä yht. 7 629 100

Työikäisenä (15-64 v.) kuol-leita naisia yht. 3 219 100

52

Page 53: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Työikäisten miesten yleisimpien kuolemansyiden kehitys 1987-2007

Työikäisten naisten yleisimpien kuolemasyiden kehitys 1987-2007

Lähde: Tilastokeskus

53

Page 54: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

Taulukko 29. Kuolemat, joihin liittyy alkoholi, vuodet 1998-20071

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 20071. Peruskuolemansyy alkoholitauti tai -myrkytys 2 1 490 1 418 1 492 1 496 1 471 1 572 1 864 2 033 2032 2184

1.1. Peruskuolemansyy alkoholiperäi-nen tauti 959 890 936 981 1 003 1 040 1 250 1 472 1445 1602

Alkoholismi (F10) 175 188 167 161 121 144 140 173 180 149 Usean psykoaktiivisen aineen aiheuttamat aivo-oireyhtymät (F19) - 2 2 2 1 1 3 7 - 6

Hermoston rappeutumissairaudet (G312) 12 6 15 27 22 25 29 46 41 49

Alkoholin aiheuttama epilepsia (G4051) 10 28 25 31 20 25 22 41 18 18

Alkoholinen monihermosairaus (G621) 1 - 1 3 - 1 1 - 1 1 Alkoholinen lihassairaus - - - - - - - - 1 - Alkoholinen sydänlihassairaus (I426) 129 98 95 98 88 108 116 115 103 119 Alkoholinen mahatulehdus (K292) 2 3 7 7 9 5 8 2 7 2 Alkoholin aiheuttama maksasairaus (K70) 531 497 536 602 664 643 831 976 978 1145

Alkoholin aiheuttamat haimasairaudet (K852, K860) 99 67 88 50 78 88 100 111 117 113

Fetaalialkoholioireyhtymä (Q860) - 1 - - - - - 1 - - 1.2. Peruskuolemansyy alkoholimyrky-tys (X45, X46, X65-X66, Y15-Y16) 531 528 556 515 468 532 614 561 587 582

2. Päihtyneenä tapaturmiin ja väkival-taan kuolleet 3 978 1 003 881 889 914 895 966 978 1001 884

Kuljetustapaturmat (pl. vesikuljetus) 94 103 83 86 88 79 108 93 105 80 Tapaturmaiset putoamiset ja kaatumiset 155 127 121 121 125 146 140 186 178 143

Hukkuminen (ml.vesikuljetus) 114 139 116 123 138 135 109 124 124 107 Kuumuus, kylmyys, tulipalo 101 108 109 105 104 105 118 95 158 124 Muut tapaturmat 64 63 57 47 54 61 62 77 40 47 Itsemurhat 358 359 304 316 306 286 315 304 307 299 Murhat, tapot, pahoinpitelyt 64 72 57 59 68 46 83 56 59 52 Vahingoittava tapahtuma, tahallisuus epäselvä 28 31 34 32 31 41 32 43 32 32

3. Muut kuolemat, joissa alkoholi mu-kana 4 1 112 1 172 1 205 1 181 1 263 1 287 1 441 1 516 1607 1579

1. - 3. Kaikki kuolemat, joihin liittyy alkoholia 3 580 3 593 3 578 3 566 3 648 3 754 4 271 4 527 4640 46471 Taulukon luvut perustuvat kuolintodistuksen tietoihin. Kuolintodistuksessa lääkäri ilmoittaa peruskuolemansyyn sekä kuolemaan myötävaikuttaneet muut syyt. Päihtymys selvitetään ruumiinavauksessa.

54

Page 55: PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI Keski-Pohjanmaa 2008 › files › 5693 › Paihdetietotilastopaketti... · valmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät

2 Alkoholitauteihin luetaan ne taudit, joissa suoranaisena aiheuttajana on ollut alkoholi. Tapaturmaisiin alkoholi-myrkytyksiin luetaan alkoholiin ja alkoholin korvikeaineisiin kuolleet. 3 Päihtyneenä tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleissa ovat mukana tapaukset, joissa kuolintodistuksen laatija on ilmoittanut tapaturma- tai väkivaltakuolemassa myötävaikuttavana kuolemansyynä päihtymyksen. Mukana ovat tapaturmista muut paitsi alkoholimyrkytykset, jotka on luettu luokkaan 1.2. 4 Tähän kuuluvat lähinnä seuraavantyyppiset tapaukset: - Peruskuolemansyy oli muu kuin alkoholiperäinen tauti tai tapaturma, mutta myötävaikuttavana kuolemansyynä oli alkoholiperäinen tauti - Peruskuolemansyynä oli myrkytys, jossa vaikuttavin aine ei ollut alkoholi, mutta alkoholi on mukana myrkytys-kuolemassa yhtenä aineena - Peruskuolemansyy oli muu kuin alkoholiperäinen sairaus ja henkilö oli kuollessaan päihtynyt. Lähde: Tilastokeskus

55