PÄIHDETIETOTILASTOTIETOPAKETTI

Keski-Pohjanmaa 2007

1

1. ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTI ASUKASTA KOHTI 100%:N ALKOHOLINA,

LITRAA

Indikaattorin tunnus 714 (Sotkanet)

Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Tulkinta Alkoholijuomien myynti käsittää kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitetut alkoholijuomat eli tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, eivätkä pelkästään kuntalaisten omia ostoja. Kunnan alueella alkoholijuomia ostavat ja anniskelupalveluja käyttävät kunnan asukkaiden lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ja myös ulkomaalaiset. Alkoholijuomien ostot toisen kunnan alueelta voivat johtua työmatkoista, lomamatkoista, anniskeluravintoloiden ja Alkon myymälöiden sijainneista sekä kuntalaisten ostosmatkojen luontevasta suorittamisesta oman asuinkunnan ulkopuolelle. Alkoholijuomien myyntiä voidaan kutsua seutukuntaa suuremmissa aluekokonaisuuksissa tilastoiduksi alkoholikulutukseksi. Tilastoidun alkoholikulutuksen lisäksi alkoholijuomien kokonaiskulutus sisältää ns. tilastoimattoman alkoholikulutuksen eli turistien matkoilta tuoman alkoholin, laillisen ja laittoman kotivalmistuksen, korvikkeet ja salakuljetetun alkoholin. Jos nämä alkoholierät ovat suuret, jää tilastojen ulkopuolelle huomattava osa kulutetusta alkoholista. Tällöin tilastot eivät kuvaa erityisen hyvin alkoholin kulutuksen määrää eivätkä aina edes kulutuksen kehitystä. Tilastoimaton kulutus arvioidaan vuosittain. Arvio tehdään pääsääntöisesti vain koko maan tasolla. Tilastoimattoman kulutuksen osuus tilastoidusta on runsas viidennes. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Paikallisten alkoholihaittojen osalta tarkastelussa on hyvä tarkastella myös anniskelulupien ja asiakaspaikkojen määrää suhteessa asukaslukuun. Mitä laajempaa on tarjonta, sitä enemmän alkoholia kulutetaan ja sitä todennäköisempiä ovat alkoholiin liittyvät riskitilanteet ja alkoholiin liittyvät haitat. Alkoholin käytön ja hallussapidon ikärajavalvonnan toimivuus on myös eräs tässä yhteydessä tarkasteltava tekijä. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Mistä kuntalaiset hankkivat käyttämänsä alkoholin (oma kunta/naapurikunta/seutukunta, ym.)?

• Mikä on alkoholijuomien myynnin kehitys kunnassa entä ajallinen vaihtelu vuoden sisällä ja pitkällä aikavälillä?

• Mikä on vähittäismyynnin osuus myydystä alkoholista ja vähittäismyyntipisteiden määrä kunnassa?(Lisätietoja lääninhallitukselta)

• Mikä on vähittäismyynnin ja anniskelun suhde? Anniskelun asiakaspaikkojen määrä (pysyvät luvat) suhteessa asukaslukuun? Vähittäismyyntipisteiden määrä/asukasluku?(Lisätietoja lääninhallitukselta)

• Miten alkoholin myynnin ajallinen vaihtelu ja alueellinen rakenne näkyvät poliisin tilastoissa? Esim. häiriökäyttäytyminen julkisilla paikoilla, säilöönotot. (Lisätietoja kihlakunnan poliisilaitoksilta)

• Kuinka moni peruskouluikäisistä käyttää alkoholia?(Kouluterveyskysely: http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

2

Taulukko 1a. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa, yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714), yhteensä 2000 2005 2006 Keski-Pohjanmaa 5,3 6,6 6,8 Etelä-Pohjanmaa 5,3 6,5 6,7 Pohjanmaa 4,6 5,7 5,8 Koko maa 7,0 8,2 8,4

Taulukko 1b. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa, yhteensä, v. 2000, 2005, 2006. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

3

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 1,4 1,6 1,9

Himanka 2,9 3,0 3,2

Kannus 7,6 9,1 9,5

Kaustinen 9,4 11,7 12,0

Kokkola 6,6 8,5 8,8

Kälviä 1,5 1,7 1,7

Lestijärvi 2,7 2,7 2,8

Lohtaja 2,3 1,8 1,9

Perho 2,6 2,3 2,4

Toholampi 2,7 2,6 2,7

Ullava 1,3 1,9 2,0

Veteli 2,2 2,4 2,4

2. TOSI HUMALASSA KERRAN KUUKAUDESSA, % 8.- JA 9.-LUOKAN OPPILAISTA Indikaattorin tunnus 289 (Kouluterveyskysely) Ikäluokitus: 14-15 -vuotiaat Tietosisältö Indikaattori ilmaisee alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa käyttävien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Tulkinta Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suuremmissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan humalajuominen väheni vuoteen 2003 asti, mutta lisääntyi vuonna 2004. Humalajuomisen yleistymiseen on voinut vaikuttaa alkoholiverotuksen aleneminen 1.3.2004. Viro liittyi EU:iin 1.5.2004. Alla tulkintakysymyksiä Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten nuorten alkoholin käyttö näkyy kunnassa? • Mistä nuoret saavat käyttämänsä alkoholin? • Miten alkoholin käytön, hallussapidon ja ikärajojen valvonta toimii

kunnassa? • Millaisia toimenpiteitä on käytetty nuorten alkoholin käyttöön

puuttumisessa ja miten ne ovat vaikuttaneet?

4

Taulukko 2. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista, yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (289), yhteensä 2000 2005 2006 Keski-Pohjanmaa 18,94 Etelä-Pohjanmaa 24,80 Pohjanmaa 20,12 Koko maa 25,96 21,62 17,49 3. KOKEILLUT LAITTOMIA HUUMEITA AINAKIN KERRAN, % LUKION 1. ja 2. LUOKKA-ASTEEN JA PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA Tiedot pohjautuvat Stakesin Kouluterveyskyselyn tuloksiin. Taulukko 3. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran; lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. (Vakioidut prosenttiosuudet). Tiedot v. 2007. Lähde: Stakesin kouluterveyskysely

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran v. 2007 Keski-Pohjanmaa

Pojat Tytöt Kaikki Länsi-Suomen lääni

Lukio 1. ja 2. lk

3 (n=324) 4 (n=517) 3 (n=841) 8 (n=18380)

Peruskoulun 8. ja 9. lk

4 (n=866) 3 (n=892) 4 (n=1758) 5 (n=38489)

5

Taulukko 4. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran; lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. (Vakioidut prosenttiosuudet). Tiedot v. 1999 – 2007. . Lähde: Stakesin kouluterveyskysely Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran v. 1999 - 2007

Keski-Pohjanmaa

1999

2001

2003

2005

2007

Länsi-Suomen

Lääni v. 2007

Peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat 4 5

4

3

4

5

Lukioiden 1. ja 2. luokka-asteen opiskelijat 6 6

7

6

3

8

4. VANHEMMAT EIVÄT TIEDÄ AINA VIIKONLOPPUILTOJEN VIETTOPAIKKAA, % LUKION 1. ja 2. LUOKKA-ASTEEN JA PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA Tiedot pohjautuvat Stakesin Kouluterveyskyselyn tuloksiin. Taulukko 5. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa; lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. (Vakioidut prosenttiosuudet). Tiedot v. 1999 – 2007. . Lähde: Stakesin kouluterveyskysely Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa. v. 1999 - 2007

Keski-Pohjanmaa

1999

2001

2003

2005

2007

Länsi-Suomen

Lääni v. 2007

Peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat 33 36

38

37

34

37

Lukioiden 1. ja 2. luokka-

asteen opiskelijat 30 34

32

31

35

33

5. KESKUSTELUVAIKEUKSIA VANHEMPIEN KANSSA, % LUKION 1. ja 2. LUOKKA-ASTEEN JA PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA Tiedot pohjautuvat Stakesin Kouluterveyskyselyn tuloksiin. Taulukko 6. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa; lukion 1. ja 2. luokka-asteen ja peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat. (Vakioidut prosenttiosuudet). Tiedot v. 1999 – 2007. . Lähde: Stakesin kouluterveyskysely

6

Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa v. 1999 - 2007

Keski-Pohjanmaa

1999

2001

2003

2005

2007

Länsi-Suomen

Lääni v. 2007

Peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat 13 15

13

13

13

11

Lukioiden 1. ja 2. luokkaasteen opiskelijat 9 12

10

8

8

8

6. KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET Indikaattorin tunnus 495 (Sotkanet, lähde: Tilastokeskus) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuuden 17-24 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti sukupuolen mukaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Tulkinta Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkäaikaistyöttömyydelle. Tämän indikaattorin kohdalla sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Pojat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta 2/3 oli suorittanut vain peruskoulun ja työttömien osuus oli 62%. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Kuinka helppoa/vaikeaa koulutuspaikan saanti seudulla on? • Millainen nuorten työllisyystilanne paikkakunnalla on? • Onko paikallisessa kulttuurissa jotain sellaista, mikä ohjaa nuoria

jättäytymään koulutuksen ulkopuolelle?

Taulukko 7a. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä, yht. Lähde: Sotkanet

7

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (495), yhteensä 2000 2005 Tytöt Pojat Kaikki Tytöt Pojat Kaikki

Keski-Pohjanmaa 58,4 91,0 75,5 55,4 87,3 72,1 Etelä-Pohjanmaa 56,7 105,2 82,2 60,7 89,3 75,8 Pohjanmaa 63,6 102,4 83,9 70,0 99,5 85,4 Koko maa 92,7 141,8 117,8 93,9 133,3 114,0 Taulukko 7b. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä, yht. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

8

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

Kunnat 2000 2005 Halsua 47,3 65,5 Himanka 64,3 54,2 Kannus 93,1 100,7 Kaustinen 66,2 68,5 Kokkola 73,7 71,4 Kälviä 64,2 36,0 Lestijärvi 10,6 115,8 Lohtaja 63,8 36,7 Perho 140,2 136,3 Toholampi 75,1 70,2 Ullava 73,8 27,4 Veteli 65,1 57,7 7. TYÖTTÖMÄT, % TYÖVOIMASTA Indikaattorin tunnus 181 Tietolähde: Työministeriö (Työnvälitystilasto) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan 15-74-vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Yhteensä työttömät keskimäärin vuoden aikana ilmoitetaan jokaisen kuukauden viimeisen päivän työttömien (työnhakijat ja työttömät, joiden työnhakemus on laskentapäivänä voimassa) määristä laskettuna keskiarvona. Tiedot ilmoitetaan joka kuukausi työvoimapiireittäin, ammattipuolen mukaan. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Vuoden 2005 työttömyystoedot on suhteutettu vuoden 2004 tyovoimatietoihin. Työllisten määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen, tämän vuoksi työttömyysprosenttia ei voida saada sitä ennen. Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja SOTKAnetin indikaattoreissa käytettävä työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä. Tulkinta Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Työ toimii usein elämän rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiselle ja lisääntyneelle päihteiden käytölle kasvaa. Runsas päihteiden käyttö voi myös johtaa

9

työttömyyteen. Toisaalta työssä kiinni pysyminen voi edesauttaa päihteidenkäytön hallintaa. Työttömyyden yleisyys päihdeongelmaisilla tulee esille päihdetapauslaskennoissa ja huumehoidon tietojärjestelmässä. Päihdetapauslaskennassa (2003) todettiin, että päihde-ehtoisista tapauksista lähes puolet alle 50-vuotiaista oli työttömiä ja myös eläkkeellä olevien osuus oli suurempi kuin työssäkäyvien. Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta työttömien osuus oli 62% (2004). Matti Kortteisen & Hannu Tuomikosken (1998) mukaan aikuiselämän kriisejä kestävät huonoimmin alhaisen ammattitaidon ja alhaisen tulotason omaavat ihmiset. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille ihmisille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasaantuu. Työttömien selviytymisessä keskeinen tekijä on luottamus muihin ihmisiin: Mitä selvemmin työtön kokee elävänsä yksin, sitä todennäköisemmin hän sairastuu ja tätä kautta syrjäytyy vakavammin. Myös Suomalaisten hyvinvointi 2006 -teoksessa työttömyyden todettiin olevan olevan muun huono-osaisuuden takana vaikuttava tekijä. Työ antaa elämälle jäsennyksen, työssä joutuu kontakteihin ja kokemusten jakoon muiden ihmisten kanssa, työ luo yhteisöllisiä tavoitteita ja arvoja, antaa sosiaalisen identiteetin ja statuksen sekä pakottaa aktiiviseksi (Silvonen 1998). Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten työttömien terveydenhuolto on järjestetty kunnassa? • Miten työttömyys näkyy kunnan toimeentulotukimenoissa? • Millaisin toiminnoin kunnassa työttömiä pyritään aktivoimaan?

Taulukko 8. Työttömät, % työvoimasta. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja koko maa. Lähde: Sotkanet

Työttömät, % työvoimasta 2000 2005 2006 Keski-Pohjanmaa 13,9 10,4 9,2 Etelä-Pohjanmaa 11,7 9,2 8,2 Pohjanmaa 9,8 7,5 6,6 Koko maa 12,6 10,7 9,7

8. NUORISOTYÖTTÖMÄT, % 15 – 24 –VUOTIAASTA TYÖVOIMASTA

10

Indikaattorin tunnus 189 Tietolähde: Työministeriö, Työnvälitystilasto Ikäluokitus: 15-24 -vuotiaat Tietosisältö Indikaattori ilmaisee 15-24-vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vastaavanikäisestä työvoimasta. Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työllisten määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen, tämän vuoksi työttömyysprosenttia ei voida saada sitä ennen. Tulkinta Vuoden 2005 työttömyystoedot on suhteutettu vuoden 2004 tyovoimatietoihin. Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla.Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työministeriön työnvälitystilasto työvoimatoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä. Taulukko 9a. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja koko maa. Lähde: Sotkanet

11

Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta 2000 2005 2006 Keski-Pohjanmaa 21,4 12,8 11,1 Etelä-Pohjanmaa 15,5 12,0 9,8 Pohjanmaa 12,8 8,8 7,0 Koko maa 14,7 12,4 10,8

Taulukko 9b. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta. V. 2000, 2005, 2006. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta työvoimasta

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 14,0 7,3 7,3 Himanka 14,5 10,7 7,4 Kannus 14,0 10,9 8,9 Kaustinen 14,1 9,3 6,6 Kokkola 27,8 15,6 13,6 Kälviä 20,1 16,4 13,3 Lestijärvi 17,1 2,9 5,7 Lohtaja 19,4 7,3 9,4 Perho 13,3 11,6 9,9 Toholampi 6,1 5,9 7,2 Ullava 16,7 6,7 3,3 Veteli 18,5 6,8 6,2

12

9. TOIMEENTULOTUKEA SAANEET HENKILÖT VUODEN AIKANA, % Indikaattorin tunnus 493 Tietolähde: Stakes, Toimeentulotukirekisteri Tietosisältö: Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). Tilastossa esitettävät vuositiedot ovat: tuensaajien ikärakenne, kotitaloustyyppi, sosioekonominen asema, tuen kesto, tuen euromäärä sekä tuen saajien määrä kalenterivuoden kunakin kuukautena. Vain marraskuuta koskevia tietoja ovat: tuensaajien tulolähteet ja marraskuun toiminta. Lisäksi saadaan tietoja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista. Sosioekonomiselle asemalle, marraskuun tulolähteille ja toiminnalle sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneille henkilöille on omat luokituksensa. Tietojen keruumenetelmä ja tietolähde: Tiedot rekisteriä ja tilastoa varten saadaan kuntien sosiaalitoimelta. Valmistumis- tai julkistamisaika: Rekisteri ja vuositilasto valmistuvat loka- tai marraskuussa. Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden prosentteina väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tulkinta Indikaattori kertoo toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuuden tarkasteltavan alueen väestöstä. Kotitalouden kaikki toimeentulotuen saajat on tähän tilastoon laskettu erikseen, eli myös lapset ovat mukana laskennassa. Toimeentulotuen saajien väestöosuudet ovat korkeita sekä pitkälle teollistuneissa kunnissa että köyhissä maaseutukunnissa. Teollistuneen paikkakunnan kalliit elinkustannukset sekä toisaalta maaseutukuntien työelämän ulkopuolella oleva passiiviväestö nostavat toimeentulotuen saajien väestöosuutta. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. Ilkka Haapola (2002) (ks. alla oheislukemisto) on tutkinut toimeentulotukiasiakkaiden syrjäytymisriskejä ja toteaa huomattavan osan toimeentulotukea 1990-luvulla hakeneista ajautuneen syrjäytymiskierteeseen, joka ilmenee työstä syrjäytymisenä, köyhyytenä ja sosiaalisena huono-osaisuutena. Tutkittavien selviytymiseen vaikutti selvimmin koulutus. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Millaisin perustein kunnassa myönnetään ehkäisevää toimeentulotukea? • Miten paljon ja millaisissa tapauksissa ehkäisevää toimeentulotukea

myönnetään?

Taulukko 10a. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja koko maa. Lähde: Sotkanet

13

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista. 2000 2005 2006 Keski-Pohjanmaa 6,2 5,1 Etelä-Pohjanmaa 8,6 6,8 Pohjanmaa 7,0 5,9 Koko maa 8,8 7,2 Taulukko 10b. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista. V. 2000, 2005. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

14

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista

Kunnat 2000 2005 Halsua 4,3 3,1 Himanka 5,0 5,1 Kannus 6,3 5,5 Kaustinen 5,4 3,4 Kokkola 7,1 6,1 Kälviä 6,0 4,0 Lestijärvi 6,7 3,5 Lohtaja 4,3 3,6 Perho 5,2 6,0 Toholampi 4,0 3,1 Ullava 3,9 4,0 Veteli 6,7 3,1 10. KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT 0-17 -VUOTIAAT, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ (191) INDIKAATTORIN TUNNUS 191 (SOTKANET) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Tulkinta Luvut sisältävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrät. Mukana luvuissa ovat myös avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset ja nuoret. Kokonaiskuvan saamiseksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen rinnalla voi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten ja nuorten määriä ja osuuksia. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset jotain kuvaa päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä. 13-17 -vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

15

• Paljonko lastensuojeluilmoituksia kunnassa tehdään? • Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden

järjestämisessä on tapahtunut? • Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? • Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen? • Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa?

Taulukko 11a. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191), yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

Kunnat 2000 2005 2006

Etelä-Pohjanmaa 0,5 0,6 0,7 Keski-Pohjanmaa 0,5 0,8 0,8 Pohjanmaa 0,4 0,5 0,5 Koko maa 0,9 1,1 1,2

Taulukko 11b. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (191), yhteensä. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet.

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä, Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 0 Himanka 0 Kannus 0,4 0,6 0,7 Kaustinen 0,5 Kokkola 0,9 1,0 0,9 Kälviä 0,5 0,5

16

Lestijärvi Lohtaja 0,9 Perho 0,6 Toholampi Ullava 0 3,1 2,7 Veteli 0

11. POLIISIN TIETOON TULLEET HENKEEN JA TERVEYTEEN KOHDISTUNEET RIKOKSET / 1000 ASUKASTA

Indikaattorin tunnus 3113 ( Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten osuuden tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Kyseessä ovat sellaiset väkivaltarikokset, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista ei tule poliisin tietoon. Rikokset kirjataan tekopaikan mukaan. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Tulkinta Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Väkivaltarikostilastoissa tapahtuvat muutokset heijastavat suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia. Henkirikoksista 80%:iin on arvioitu liittyvän päihteiden käyttöä. Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä (2005) lähes 70% oli päihteiden vaikutuksen alaisina ja vastaava luku ryöstörikoksissa oli 56%. (Lehti & Sirén, ks. alla oheislukemisto) Poliisin tietoon tulee vain osa väkivaltarikoksista. Toisenlainen näkökulma saadaan uhri-tutkimuksen kaltaisilla väestöhaastatteluilla.(Heiskanen, Sirén & Aromaa, ks. alla oheislukemisto). Alkoholin ja väkivallan yhteys liittyy nimenomaan alkoholihumalan ja väkivallan yhteyteen. Väkivallan riski kasvaa vuorovaikutustilanteissa, joissa osapuolet tai ainakin joku paikallaolijoista on humalassa. Kohtuukäyttö ei lisää väkivaltaisen käyttäytymisen todennäköisyyttä. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Millainen on paikallinen ilmoittamisen kynnys? Puututaanko itse vai tilataanko mieluummin ambulanssi? Kuinka suuri osa kunnassa tapahtuneista väkivaltarikoksista arviolta tulee poliisin tietoon?

• Millainen on alkoholin osuus kotihälytyksissä? • Mikä osuus väkivaltarikoksista on alle 18 v. tekemiä? Millainen on sukupuolten välinen

ero? (Lisätietoa kihlakunnan poliisilaitoksilta) • Millaisia eroja on lukumäärällisesti pahoinpitelytilastoissa (lievä pahoinpitely,

pahoinpitely, törkeä pahoinpitely) ja mikä on perheväkivaltatapausten osuus väkivaltatilastoissa? (Lisätietoa kihlakunnan poliisilaitoksilta)

• Millainen on kunnan nk. "tyypillinen" väkivaltarikos? (Lisätietoa kihlakunnan poliisilaitoksilta)

• Kuinka suuri osa poliisin tietoon tulleista väkivaltarikoksista tapahtuu kotona, kuinka suuri osa tapahtuu julkisella paikalla? Millaisia trendejä väkivallan tapahtumapaikoissa on nähtävissä?

• Vaikuttaako väkivaltarikosten määrä kuntalaisten kokemaan turvallisuudentunteeseen?

17

• Millaisia kustannuksia väkivaltarikokset aiheuttavat kunnalle? • Kuinka helposti/nopeasti poliisi on saatavilla paikalle? Kuinka usein rikosnimeke ehtii

vaihtua ennen poliisin ehtimistä paikalle? • Mikä on kunnan katuturvallisuusindeksi? • Millä tavalla kunnan turvallisuussuunnitelmassa on päihteet nostettu esiin?

Taulukko 12a. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta

2000 2005 2006

Etelä-Pohjanmaa 4,6 4,9 Keski-Pohjanmaa 5,2 6,6 Pohjanmaa 3,6 4,9 Koko maa 5,9 6,3

Taulukko 12b. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaan kunnat Lähde: Sotkanet

18

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (3113), yhteensä, Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 1,3 2,1 Himanka 1,2 2,6 Kannus 3,4 2,7 Kaustinen 2,3 10,6 Kokkola 8,2 9,0 Kälviä 1,7 3,1 Lestijärvi 3,8 2,1 Lohtaja 1,0 5,6 Perho 3,2 7,9 Toholampi 2,9 1,9 Ullava 0 0 Veteli 1,6 0,6

12. POLIISIN TIETOON TULLEET RATTIJUOPUMUSTAPAUKSET / 1000 ASUKASTA (3089), YHTEENSÄ

Indikaattorin tunnus 3089 (Sotkanet)

19

Tietosisältö Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Tulkinta Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Indikaattori kuvaa paitsi rattijuoppoon itseensä, myös ympäristöön kohdistuvaa turvallisuusriskiä. Alkoholin kulutuksen kasvun rinnalla myös rattijuopumukset ja rattijuopumushenkilövahinkojen määrä on kasvanut. Rattijuopumus-indikaattori on osittain riippuvainen viranomaisten aktiivisuudesta, sillä paljon rattijuopumuksia jää myös kirjaamatta ja paikkakuntakohtaiset erot voivat olla suuriakin riippuen esimerkiksi poliisin resursseista ja paikallisesta kulttuurista. Myös alaikäisten moporattijuopumukset ovat tärkeä tarkasteltava asia. Liikennevirtatutkimukset täydentävät poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten antamaa kuvaa rattijuopumusten yleisyydestä. Rattijuopumusten yhteydessä on hyvä pohtia myös niiden yhteyttä anniskelupaikkaverkoston läheisyyteen. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Millaiset resurssit poliisilla on puuttua rattijuopumuksiin kunnan alueella? • Millaiseksi ympäristön turvallisuusriskiksi rattijuopot kunnan alueella koetaan? • Millaista on kuntalaisten suhtautuminen juopuneena ajamiseen? • Millä tavalla nuorten rattijuopumukset näkyvät kunnassa? • Minkä verran arvioidaan päihtyneitä lähtevän paikallisista/seudullisista

anniskelupaikoista autoilla - reagoidaanko ilmiöön?

Taulukko 13a. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta (3089), yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Taulukko 13b. Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

20

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta. Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 3,9 1,4 Himanka 1,9 2,6 Kannus 3,9 4,6 Kaustinen 4,3 6,9 Kokkola 4,3 4,1 Kälviä 4,3 4,0 Lestijärvi 3,8 6,3 Lohtaja 3,7 4,2 Perho 3,5 9,2 Toholampi 4,2 1,6 Ullava 0,9 1,0 Veteli 3,9 5,6 13. PÄIHDEHUOLLON ASUMISPALVELUISSA ASIAKKAITA / 1000 ASUKASTA (1272) Indikaattorin tunnus 1272 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kuntien päihdehuollon asumispalveluita vuoden aikana päihdehuollon asumispalveluyksiköissä tai ensisuojissa käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään

21

vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Tulkinta Päihdehuollon asumispalveluita käyttävien määrä suhteutettuna koko väestään kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Osaksi päihdeasiakkaille suunnatut asumispalvelut toteutetaan osana kunnan sosiaalihuollon yleisiä asumispalveluja, joista ei ole saatavissa eritellysti tietoja päihdeasiakkaiden osuudesta asumispalveluissa. On lisäksi huomattava, että kuntien tarjoamien asumispalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomien ja tilapäissuojien käyttäjien määrässä. Asunnottomuus painottuu isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten päihde-ehtoiset asumispalvelut kunnassa järjestetään? • Kirjautuvatko yksityiset tukiasunnot tähän? Mihin tukiasuminen ylipäänsä kirjautuu? • Vastaavatko päihdehuollon asumispalvelut olemassa olevaan tarpeeseen? Minkä verran

kunnassa on asunnottomia, ulkona majailevia, tilapäissuojien käyttäjiä? • Millaisia tukimuotoja asumispalvelujen käyttäjille on kunnassa järjestetty, jotta he

kykenisivät järjestetyt asunnot pitämään? • Kuinka suuri osa yleisten asumispalveluiden asukkaista on päihdeasiakkaita? Miten

kunnassa käytetään ensisuojia?

Taulukko 14a. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1272), yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta

2000 2005 2006

Etelä-Pohjanmaa 0,1 0,1 0,1 Keski-Pohjanmaa 0,9 0,7 0,6 Pohjanmaa 0,5 0,3 0,2

22

Koko maa 1,0 1,0 1,0 Taulukko 14b. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta, Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 0 0 0 Himanka 0 0 0 Kannus 0 0 0 Kaustinen 0 0,5 0 Kokkola 1,8 1,2 1,2 Kälviä 0 0 0 Lestijärvi 0 0 0 Lohtaja 0 0 0 Perho 0 0,7 0,7 Toholampi 0 0 0 Ullava 0 0 0 Veteli 0 0 0 14. PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUISSA ASIAKKAITA/ 1000 asukasta Indikaattorin tunnus 1271 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää tuhatta asukasta kohden. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Asiakkaiden lukumäärään vuoden aikana lasketaan kukin henkilö vain kerran riippumatta kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana. Tulkinta A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan tai nuorisoaseman palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

23

• Miten kunta järjestää päihdehuollon avopalvelut (terveyskeskuksessa/sosiaalitoimistossa/A-klinikalla/nuorisoasemalla, tms.)? Millaisia muutoksia palveluiden järjestämisessä on tapahtunut?

• Millä tavalla päihdepalveluiden tarjonta kunnassa vastaa tarpeeseen? Kuinka nopeasti tilannearvioon/hoitoon pääsee?

• Millaisia muutoksia kunnan A-klinikoiden ja nuorisoasemien asiakasmäärissä ja -rakenteissa on tapahtunut?

• Miten palveluohjaus kunnassa toimii päihdepalveluiden osalta?

Taulukko 15a. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta

2000 2005 2006

Etelä-Pohjanmaa 3,8 5,7 5,7 Keski-Pohjanmaa 7,2 5,4 6,2 Pohjanmaa 7,3 8,6 8,9 Koko maa 9,2 9,3 9,5

Taulukko 15b. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta (1271), yhteensä. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

24

Taulukko 15b. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta. Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 2,6 5,6 6,4 Himanka 2,8 0,6 1,6 Kannus 3,3 3,7 4,2 Kaustinen 4,1 7,4 6,2 Kokkola 11,5 7,1 8,3 Kälviä 0 6,0 3,5 Lestijärvi 2,9 0 1,1 Lohtaja 0 0 2,8 Perho 6,0 0,7 2,3 Toholampi 0,8 0,8 0,3 Ullava 7,3 4,0 5,0 Veteli 5,0 7,8 9,6 15. PÄIHDEHUOLLON LAITOKSISSA HOIDOSSA OLLEET ASIAKKAAT / 1000 ASUKASTA Indikaattorin tunnus 1270 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tulkinta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan

25

alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat tuhatta asukasta kohden -indikaattorin (1278) kanssa. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä miten näitä palveluja on saatavilla. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten kunnan päihdehuollon avopalvelut on järjestetty? • Miten katkaisuhoidot kunnassa järjestetään? • Missä palveluissa kuntalaisella on mahdollista saada päihdehuollon kuntoutusta? • Onko päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon järjestämistapa kunnassa

tarkoituksenmukainen ja tarvetta vastaava?

Taulukko 16a. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta

2000 2005 2006

Etelä-Pohjanmaa 1,9 2,8 3,5 Keski-Pohjanmaa 0,5 0,7 0,5 Pohjanmaa 3,3 2,5 2,6 Koko maa 3,3 3,2 3,3 Taulukko 16b. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

26

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / kasta. Keski-Poh an kun1000 asu janma nat

Kunnat 2000 2005 2 006

Halsua 0 0 0,7 Himanka 0,3 1,0 0,7 Kannus 0,3 0,7 1,0 Kaustinen 0,2 0,2 0,2 Kokkola 0,8 0,5 0 Kälviä 0,7 0,4 1,8 Lestijärvi 0 0 0 Lohtaja 0,7 0,3 0,7 Perho 0 6,2 4,3 Toholampi 0 0 0,3 Ullava 0 0 0 Veteli 0,5 0,8 0,6 16. PÄIHDEHUOLLON NETTOKUSTANNUKSET, EUROA / ASUKAS, YHTEENSÄ

ndikaattorin tunnus 1273 (Sotkanet)

n

äyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen äivän tietoa.

lkoholin

I Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhösuunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä kp Tulkinta Päihdehuollon nettokustannusten määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan aja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kuitenkin

27

huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien käyteto Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Kattavaa ja vertailukelpoista 'kuntamittaria', jossa päihdehuollon nettokustannukset olisivtäysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua. Päihdepalvelut järjestetääkunnissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvät kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluaiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päih

tävissä levista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käytännöistä.

at n

ista

de-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita.

tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan.

palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi.

Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

toisia lveluihin? Mihin ennaltaehkäisevän päihdetyön

n? erityispalveluihin yhtä helppoa saada lähete alkuvuodesta kuin

altaehkäisyä pitäisi tehostaa? Millaisia toimenpiteitä ja puuttumista tämä tarkoittaisi?

hteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen

Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää

• Miten päihdepalvelut on kunnassa järjestetty? • Mitkä palvelut kirjautuvat päihdehuollon erityispalveluihin ja mitä päihde-eh

palveluita kirjautuu peruspakustannukset kirjautuvat?

• Millainen käytäntö päihdehuollon erityispalvelujen järjestämisen suhteen kunnassa oOnko päihdehuollonloppuvuodesta?

• Mikä on kunkin päihdepalvelun yksikköhinta/päivähinta? • Millaisia kunnan päihdepalvelujen asiakasmäärät ovat? • Miten päihdehuollon kustannuksia saataisiin ennaltaehkäistyä? • Millä sektoreilla enn

Taulukko 17a. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas, y

28

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas

2000 2005 2006

Etelä-Pohjanmaa 6,8 10,1 Keski-Pohjanmaa 7,5 14,9 Pohjanmaa 10,7 15,2 Koko maa 15,1 22,6 Taulukko 17b. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas, yhteensä. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet

Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas (1273), yhteensä. Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 0 4,9

29

Himanka 1,9 3,2 Kannus 1,0 2,0 Kaustinen 2,3 4,6 Kokkola 13,6 26,1 Kälviä 0,4 0,2 Lestijärvi 5,8 0 Lohtaja 4,4 10,8 Perho 0 2,6 Toholampi 0 0 Ullava 0,9 1,0 Veteli 2,6 5,0 17. PÄIHTEIDEN VUOKSI SAIRAALOIDEN JA TERVEYSKESKUSTEN VUODEOSASTOILLA HOIDETUT POTILAAT / 1000 ASUKASTA Indikaattorin tunnus 1278 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet - päädiagnooseilla sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden lukumäärän tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tulkinta Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon laitoksia; katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta -indikaattorin (1270) kanssa. Sama asiakas voi olla molemmissa hoito-/palvelumuodoissa asiakkaana saman vuoden aikana. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Miten kunnan päihdehuollon avopalvelut on järjestetty? • Miten katkaisuhoidot kunnassa järjestetään? • Missä palveluissa kuntalaisella on mahdollista saada päihdehuollon kuntoutusta? • Onko päihdepalveluiden avo- ja laitoshoidon järjestämistapa kunnassa

tarkoituksenmukainen ja tarvetta vastaava?

Taulukko18a. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maakunta. Lähde: Sotkanet

30

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta

2000 2005 2006

Etelä-Pohjanmaa 3,4 3,2 3,1 Keski-Pohjanmaa 3,6 4,2 4,1 Pohjanmaa 2,1 2,3 2,3 Koko maa 4,0 4,0 4,0 Taulukko 18b. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde:Sotkanet

Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta. Keski-Pohjanmaan kunnat

31

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 3,2 4,3 Himanka 1,9 2,6 3,3 Kannus 3,6 5,9 7,1 Kaustinen 2,9 3,9 2,5 Kokkola 4,2 4,4 4,1 Kälviä 1,5 2,7 2,9 Lestijärvi 5,3 Lohtaja 2,0 3,1 2,5 Perho 6,7 6,9 6,3 Toholampi 3,2 3,8 3,0 Ullava 0 Veteli 4,2 4,5 3,4 18. ALKOHOLI- JA HUUMEKUOLLEISUUS 15-34 -VUOTIAILLA / 100 000 VASTAAVANIKÄISTÄ Indikaattorin tunnus 3101 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee alkoholi- ja huumekuolleisuuden 15-34 -vuotiailla sataa tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden ns. suppean määritelmän mukaan (54-luokkaisen kansallinen luokituksen luokka 41). Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset). Indikaattori ilmaisee huumekuolleisuuden kansainvälisen huumeseurantakeskuksen EMCDDA:n standard definition määritelmän mukaisesti. Huumekuolemilla tarkoitetaan tässä kuolemia, jotka johtuvat suoraan yhden tai usean huumeen käytöstä ja jotka tapahtuvat yleensä pian aineen tai aineiden käytön jälkeen. Näistä kuolemista käytetään nimityksiä "yliannostus", "myrkytys tai huumeen aiheuttama kuolema". (tarkka määritelmä on EMCDDA:n nettisivuilla http://stats05.emcdda.europa.eu/en/page032-en.html ). Tulkinta Yleensä alkoholin kulutuksen nousu on yhteydessä alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytyskuolemien kasvuun. Alkoholisyyt nousivat työikäisten (15-64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmiksi kuolemansyiksi vuonna 2005. (http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_065_2006-10-31.html) Alkoholia kuolinsyynä voidaan kuvata myös muulla tavoin määriteltynä. Alkoholi voi vaikuttaa kuolemaan myötävaikuttavana tekijä päihtymyksenä ja/tai alkoholitautina. Esimerkiksi vuonna 2004 SOTKAnetissä käytettyn suppean määritelmän mukaan alkoholisyihin kuoli 1860 henkeä ja laajan määritelmän mukaan alkoholiin liittyviin kuolemiin yhteensä 4271 henkeä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Kyseessä on koko maan tasoinen indikaattori. Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat pieni osa kaikista alkoholin kulutuksen haittavaikutuksista, mutta indikaattori on kiinnostava sikäli, että kuolema on haittavaikutuksista kaikkein vakavin. Tämä on myös tarkka indikaattori, sillä kaikki kuolemat diagnosoidaan ja tilastoidaan tarkasti, joten kuolemista on olemassa parempaa tilastotietoa kuin monista muista haitoista.

32

Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Keitä alkoholikuolleet ovat olleet? Millaisiin syihin kuolleita ja millainen on ollut heidän sosioekonominen taustansa?

• Onko mukana alaikäisiä? Missä ikä- ja sukupuoliryhmissä alkoholikuolemia tapahtuu eniten?

• Missä muissa tilastoissa ko. henkilöt ovat todennäköisesti näkyneet?

Alkoholi- ja huumekuolleisuus 15-34 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä on tilastoimatta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien osalta. Koko maassa on prosenttiluku muuttunut vuodesta 2000 11,3:sta vuoteen 2005 7,4:ään. 19. ALKOHOLIKUOLLEISUUS 35-64 -VUOTIAILLA / 100 000 VASTAAVANIKÄISTÄ Indikaattorin tunnus 3140 ( Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden 35-64 -vuotiailla sataa tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indikaattori ilmaisee alkoholikuolleisuuden ns. suppean määritelmän mukaan (54-luokkaisen kansallinen luokituksen luokka 41). Lukuun sisältyy niiden kuolleiden lukumäärä, joiden peruskuolemansyy liittyy alkoholiin (alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset). Tulkinta Yleensä alkoholin kulutuksen nousu on yhteydessä alkoholisairaus- ja alkoholimyrkytyskuolemien kasvuun. Alkoholisyyt nousivat työikäisten (15-64-vuotiaiden) miesten ja naisten yleisimmiksi kuolemansyiksi vuonna 2005. (http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2006/tiedote_065_2006-10-31.html) Alkoholia kuolinsyynä voidaan kuvata myös muulla tavoin määriteltynä. Alkoholi voi vaikuttaa kuolemaan myötävaikuttavana tekijä päihtymyksenä ja/tai alkoholitautina. Esimerkiksi vuonna 2004 SOTKAnetissä käytettyn suppean määritelmän mukaan alkoholisyihin kuoli kaikkiaan 1860 henkeä ja laajan määritelmän mukaan alkoholiin liittyviin kuolemiin yhteensä 4271 henkeä. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Kyseessä on koko maan tasoinen indikaattori. Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat pieni osa kaikista alkoholin kulutuksen haittavaikutuksista, mutta indikaattori on kiinnostava sikäli, että kuolema on haittavaikutuksista kaikkein vakavin. Tämä on myös tarkka indikaattori, sillä kaikki kuolemat diagnosoidaan ja tilastoidaan tarkasti, joten kuolemista on olemassa parempaa tilastotietoa kuin monista muista haitoista. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Keitä alkoholikuolleet ovat olleet? Millaisiin syihin kuolleita ja millainen on ollut heidän sosioekonominen taustansa?

• Onko mukana alaikäisiä? Missä ikä- ja sukupuoliryhmissä alkoholikuolemia tapahtuu eniten?

• Missä muissa tilastoissa ko. henkilöt ovat todennäköisesti näkyneet?

33

Alkoholikuolleisuus 35-64 -vuotiailla / 100 000 vastaavanikäisistä on koko maan osalta kehittynyt vuodesta 2000 55,9 %:sta vuoteen 2005 73,4:iin. Tietoja ei ole saatavilla maakuntien osalta. 20. PÄIHTYNEIDEN SÄILÖÖNOTOT / 1000 ASUKASTA Indikaattorin tunnus 3094 (Sotkanet) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee päihtymyksen vuoksi säilöön otettujen osuuden tuhatta asukasta kohti. Turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvä indikaattori, joka kertoo osaltaan myös viranomaisten aktiivisuudesta ja resursseista. Säilöönotto päihtymyksen vuoksi tehdään henkilön turvaamiseksi. Tulkinta Poliisi toimittaa päihtyneen henkilön selviämisasemalle tai muuhun päihtyneiden selviämispaikkaan. Kunnilla voi olla omia selviämisasemia, tai kunnat ostavat järjestöjen tuottamia selviämisasemapalveluja. Selviämisasemien vähäisyyden vuoksi poliisi joutuu yleensä sijoittamaan päihtymyksen vuoksi säilöönotetut putkatiloihin. Koska kaikilla poliisilaitoksilla ei ole ympärivuorokautista päivystystä, saatetaan päihtyneitä joutua kuljettamaan pitkiäkin matkoja. Alle 15-vuotiaiden ja alaikäisten osalta poliisilaki määrittelee tarkasti miten säilöönottojen osalta täytyy toimia. Alaikäisten osalta myös kouluterveyskyselystä saa käsitystä nuorten päihdekäyttäytymisestä. Päihtymyksen vuoksi säilöönotetut on ennen kaikkea suurempia paikkakuntia ja keskuksia koskeva indikaattori. Esimerkiksi yhteispäivystysalueella säilöönottojen määrään voivat vaikuttaa pitkät etäisyydet ja kuntien rajat. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi

• Minne päihtymyksen vuoksi säilöönotetut kunnassa toimitetaan? • Onko kunnassa kunnan/valtion ylläpitämää selviämisasemaa? • Millaiset resurssit paikallisella poliisilla on? Minkä verran tehdään omaehtoista

partiointia päihtymyksen vuoksi säilöönotettavien löytämiseksi? • Miten poliisi valvoo päihtymyksen vuoksi säilöönotettuja ja millaisissa tilanteissa

päihtynyt toimitetaan terveyskeskukseen? • Millaisin kriteerein päätös päihtyneen säilöönotosta kunnassa tehdään?

Taulukko 19a. Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta (3094), yhteensä. Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, koko maa. Lähde: Sotkanet

34

Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta

2000 2005 2006

Etelä-Pohjanmaa 11,3 13,4 Keski-Pohjanmaa 15,4 14,9 Pohjanmaa 6,9 12,2 Koko maa 18,7 19,4 Taulukko 19b. Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta, yhteensä. Keski-Pohjanmaan kunnat. Lähde: Sotkanet.

35

Päihtyneiden säilöönotot / 1000 asukasta Keski-Pohjanmaan kunnat

Kunnat 2000 2005 2006 Halsua 1,9 0,7 Himanka 2,5 4,2 Kannus 3,9 9,9 Kaustinen 15,4 12,2 Kokkola 25,9 23,4 Kälviä 3,5 2,9 Lestijärvi 5,8 1,0 Lohtaja 1,4 4,9 Perho 3,8 6,2 Toholampi 3,4 3,0 Ullava 1,8 0 Veteli 6,0 5,3 21. KUOLLEET KUOLEMANSYYN MUKAAN Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan tilanne/ vertailu Varsinais-Suomi, koko maa Taulukko 20. Itsemurhat. Lähde: Tilastokeskus 2005 2006 Keski-Pohjanmaa 7 3 Etelä-Pohjanmaa 34 43 Pohjanmaa 18 18 Varsinais-Suomi 82 77 Koko maa 994 1062 Taulukko 21. Murha, -tappo tai muu tahallinen pahoinpitely. Lähde: Tilastokeskus 2005 2006 Keski-Pohjanmaa 1 0 Etelä-Pohjanmaa 4 6 Pohjanmaa 0 2 Varsinais-Suomi 7 10 Koko maa 105 107

36

22. POLIISIN TILASTOISTA

Taulukot 22 - 27 Kokkolan kihlakunnan alueelta. Kaikki tilastoaineisto on saatu poliisin kokoamista tilastoista. Lähde: Tilastokeskus

Taulukko 22. Huumausainerikokset Kokkolan kihlakunnan alueella v.2001-2006

Taulukko 23. Väkivaltaisuudet Kokkolan kihlakunnan alueella v.2001-2006

Pahoinpitelyjä yleisellä paikalla Kokkolassa v. 2006 Tapahtumapaikat joissa esiintyy pahoinpitelyjä eniten

• Kauppatori 24 kpl • Torikatu 26 kpl • Rantakatu 12 kpl • Mäntynäädänkatu 8 kpl

Kriittisin ajankohta pahoinpitelyille on klo 23:00-04:00.

37

Pahoinpitelyjen määrä ja viikonpäivät: maanantai 21, tiistai 19,keskiviikko 15, torstai 31, perjantai 30, lauantai 74 ja sunnuntai 59.

Taulukko 24. Rattijuopumukset Kokkolan kihlakunnan alueella v.2001-2006

Taulukko 25. Omaisuusrikokset Kokkolan kihlakunnan alueella v.2001-2006

Taulukko 26. Näpistykset Kokkolassa v. 2005-2006 nuoret henkilöt

38

Taulukko 27. Anastettuja polkupyöriä Kokkolassa kadunnimien mukaan v. 2006

Perjantai - lauantai ovat suosituimmat viikonpäivät, milloin pyöriä häviää. Vuonna 2006 ilmoitettiin 352 kpl pyöriä varastetuiksi.

39

23. MUUTA YLEISTÄ LIITTYEN PÄIHDEHAITTOJEN KASVUUN SUOMESSA

Taulukko 28. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) yleisimmät kuolemansyyt sukupuolen mukaan 2005. Lähde: Kuolemansyyt 2005. Tilastokeskus

Miehet Naiset

Sija Kuolemansyy Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy Kuolleiden

määrä %

2005 2006 20052006 2005 2006 2005 2006

1. Alkoholisyyt 1 309 1300 17,1 17,4 1. Rintasyöpä 355 354 10,7 11,2

2. Sepelvaltimotauti 1 268 1244 16,6 16,6 2. Alkoholisyyt 354 353 10,6 11,2

3. Tapaturmat siitä - maaliikenne kaatumiset

980 183 268

997 170 267

12,82,43,5

13,3 2,3 3,5

3. Tapaturmat siitä - maaliikenne kaatumiset

250 52 48

230 53 42

7,5 1,6 1,4

7,3 1,7 1,3

4. Itsemurhat 592 663 7,7 8,9 4. Itsemurhat 224 206 6,7 6,5

5. Keuhkosyöpä 405 403 5,3 5,4 5. Sepelvaltimotauti 190 202 5,7 6,4

6. Aivoverenkierron sairaus 299 305 3,9 4,1 6. Aivoverenkierron

sairaus 169 184 5,1 5,8

Muut kuolemansyyt 2 791 36,5 Muut kuolemansyyt 1 788 53,7

Työikäisenä kuolleita miehiä yhteensä 7644 7475 403 100,0 Työikäisenä kuolleita

naisia yhteensä 3330 3155 100,0 100,0

Taulukko 29. Tapaturmissa kuolleet ja päihtyneiden osuus niistä vuosina 2005 ja 2006. Lähde: Tilastokeskus

Tapaturmaisesti kuolleet

2005 2006

Niistä päihdyksissä

Niistä päihdyksissä

Tapaturman ulkoinen syy

Yhteensä %

Yhteensä

%

Kaatuminen, putoaminen 1239 186 15,0 1 178 178 15,1

Tieliikenne- ja muut maakuljetustapaturmat 434 94 21,7 366 105 28,1

Hukkuminen (ml. vesikuljetus) 200 124 62,0 208 124 59,6

Kylmyys 67 34 50,7 85 49 57,6

Saunan kuumuus 33 24 72,7 39 29 74,4

Ruokaan tukehtuminen 73 39 53,4 48 11 22,9

Tulipalo 69 37 53,6 109 80 73,4

Häkämyrkytykset 7 1 14,3 17 6 35,3

Muut tapaturmat 198 37 18,4 190 22 11,6

Tapaturmat yhteensä ( pl. tapaturmaiset myrkytykset) 2313 575 25,0 2240 602 26,9

40