POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 …...0 0 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2018–2021 Luonnos lokakuu 2017 Muokattu MKH:n 25.9.2017 kokouksen ja lausuntojen

0

0

POHJOIS-SAVON

MAAKUNTASUUNNITELMA 2040

JA

MAAKUNTAOHJELMA

2018–2021

Luonnos lokakuu 2017

Muokattu MKH:n 25.9.2017 kokouksen ja lausuntojen jälkeen

(graafinen ilme viimeistellään myöhemmin)

0

Sisällysluettelo

1. Maakuntasuunnitelma 2018 - 2040 ..................................................................................................................... 1

1.1 Johdanto ........................................................................................................................................1

1.2 Pohjois-Savon kehittämisen kärjet ................................................................................................2

Nykyiset ja tulevat vahvat kärket ...................................................................................................3

Kone- ja energiateknologia ............................................................................................................3

Puunjalostus ...................................................................................................................................4

Elintarvikkeet .................................................................................................................................5

Matkailu .........................................................................................................................................7

Uudet nousevat kärjet ...................................................................................................................7

Hyvinvointiteknologia ....................................................................................................................7

Laajasti sovellettavat kärjet ...........................................................................................................8

Vesi…. .............................................................................................................................................8

Biojalostus ......................................................................................................................................9

1.3 Innovaatioresurssien kehittäminen kärkialoilla .......................................................................... 10

1.4 Väestö- ja työpaikkatavoitteet .................................................................................................... 11

1.5 Skenaariotarkastelu väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttamisesta .................................... 16

1.6 Alueiden vetovoiman lisääminen................................................................................................ 21

2. Maakuntaohjelma 2018 – 2021 .......................................................................................................................... 22

2.1 Toimintalinja 1: Talouden uudistuminen .................................................................................... 24

2.1.1 Kone ja energiateollisuuteen kilpailukykyä innovoinnilla, tuottavuudella ja uusilla

toimintatavoilla................................................................................................................. 24

2.1.2 Puunjalostus ....................................................................................................................... 26

2.1.3 Elintarvikkeet ..................................................................................................................... 28

2.1.4 Hyvinvointiteknologia ........................................................................................................ 30

2.1.5 Matkailu ............................................................................................................................. 31

2.1.6 Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen .................................................................. 32

2.2 TOIMINTALINJA 2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen .............................................................. 36

2.2.1 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus .................................................................... 36

2.2.2 Työurien pidentäminen ..................................................................................................... 38

2.2.3 Kuopion alueen kasvu ja Pohjois-Savon vetovoima ........................................................... 39

2.2.4 Maakuntaan muuton edistäminen .................................................................................... 40

2.3 TOIMINTALINJA 3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi ................................................................ 41

2.3.1 Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy ............................................................ 41

2.3.2 Maakunnan, kuntien, yritysten ja järjestöjen kumppanuus .............................................. 42

2.3.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokas ja integroitu tuotanto ........................................... 43

2.4 TOIMINTALINJA 4: Saavutettavuus ja kestävä aluerakenne ....................................................... 44

2.4.1 Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne ............................................................................. 44

2.4.2 Saavutettavuus ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet .................... 45

2.4.3 Liikennejärjestelmän toimivuus ......................................................................................... 47

3. Rahoitus ja seurantamittarit ............................................................................................................................... 48

KIRJOITETAAN MYÖHEMMIN ............................................................................................................. 48

4. Yhteenveto SOVA-arvioinnista ........................................................................................................................... 48

KIRJOITETAAN MYÖHEMMIN ............................................................................................................. 48

LIITTEET….. ..................................................................................................................................................................... 49

1

1. Maakuntasuunnitelma 2018 - 2040

1.1 Johdanto Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maa-kuntaohjelma 2018-2021 on koottu samaan asia-kirjaan. Maakuntasuunnitelmassa (luku 1) käsitel-lään Pohjois-Savon kehittämisen tärkeimmät stra-tegiset valinnat eli kehittämisen kärjet ja niiden ke-hittämistavoitteet, innovaatiopuitteiden kehittä-mistavoitteet sekä väestö- ja työpaikkatavoitteet. Maakuntasuunnitelmassa olevat kehittämisen kär-jet ovat myös Pohjois-Savon älykkään erikoistumi-sen strategia. Älykäs erikoistuminen on osa EU:n koheesiopolitiikkaa, millä suunnataan kansallista ja kansainvälistä kehittämisrahoitusta alueiden kehit-tämismahdollisuuksia ja -tarpeiden pohjalta. Luvussa 1 esitetään myös maakunnan väestö- ja työpaikkatavoitteet. Skenaariotarkastelulla kuva-taan eri väestö- ja työpaikkatavoitteiden vaihtoeh-tojen toteutumisen edellytyksiä ja seurauksia Poh-jois-Savolle.

Maakuntaohjelmassa (luku 2) esitetään linjaukset ja toimintakokonaisuudet tavoitteiden saavutta-miseksi neljällä toimintalinjalla. Maakuntaohjelma-osan toimintalinjalla 1 talouden uudistuminen käsitellään ensi sijassa kärkialoihin kohdistettavia kehittämistoimia. Toimintalinja 2 kohdentuu työvoiman riittävyyteen ja osaamiseen. Hyvinvointipalvelujen ja väestön hyvinvoinnin edis-tämiseen paneudutaan toimintalinjalla 3 ja saavu-tettavuuteen toimintalinjalla 4. Luvussa 3 on lyhyesti tavoitteiden ja seurannan in-dikaattorit ja yhteenveto arvioidusta rahoituksesta. Luvussa 4 on tiivistelmä maakuntaohjelman ympä-ristövaikutuksista. Maakuntaohjelman kaudella 2018-2021 valittujen kärkialojen kehittämistä voidaan aktivoida myös teemaohjelmilla, mistä erikseen päättää maakun-nan yhteistyöryhmä.

Suunnittelujärjestelmä Maasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisää-teisiä aluekehitysohjelmia. Asiakirjat on laadittu valtuustokausittain. Tämä on viimeinen nykymuotoisen maakuntaval-tuuston hyväksymä ohjelma. Sen tarkoitus on oh-jata nykyisen rakennerahastokauden aluekehittä-miseen käytettävää huomattavaa rahoitusta.

Tämän ohjelma on myös pohja perustettavan uu-den maakunnan aluekehittämiselle. Vuonna 2020 aloittavan maakunnan valtuusto tekee aluekehittä-mislinjauksiin parhaaksi katsomansa muutokset tai jatkaa nykyisen rakennerahastokauden loppuun tässä määritellyllä tiellä.

2

1.2 Pohjois-Savon kehittämisen kärjet

Pohjois-Savossa on tunnistettu kuusi kehittämisen kärkeä, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä yritystoimin-nan ja kehittämisresurssien kohdentamisalat ovat: kone- ja energiateknologia, puunjalostus, elintar-vikkeet, hyvinvointiteknologia, matkailu sekä läpi-leikkaavat vesi ja biojalostus. Näillä kehittämistavoitteilla linjataan maakunnan vision toteuttamista. Visio on ihmisten hyvin-vointi, yritysten menestyminen ja alueiden veto-voima. Tätä on kuvattu myös Pohjois-Savoa halu-tuimpana alueena. Kärkien kehittämistavoitteita linjataan tuoteinno-vaatioiden, tuotantomenetelmien, lisäarvon tuot-tamisen sekä kasvun ja yrittäjyyden aikaan saa-miseksi. Tässä esitetyt kehittämistavoitteet on saatu laajalla yrityshaastattelukierroksella talven 2016-2017 aikana (40 yrityksestä 45 henkilöä kai-kilta kärkialoilta sekä tärkeimmistä kehittäjä-, tut-kimus-, koulutus- ja rahoitusorganisaatiosta ja kun-

nista 70 henkilöä). Näiden lisäksi matkailu- ja sote-linjausten valmistelussa tavattiin suuri joukko k. alojen asiantuntijoita. Maakunnan aluetalous on tällä hetkellä kone- ja energiateknologian, puunjalostuksen ja elintarvike-tuotannon varassa. Näiden alojen pärjääminen on maakunnalle elintärkeää ja näiden alojen osaami-seen, uudistumiseen ja työvoiman saatavuuteen panostetaan. Palvelujen ja rakentamisen toiminta-edellytykset ovat suurelta osin seurausta alueta-louden avainalojen ja viennin kehityksestä. Hyvinvointiteknologia sekä veden prosessit ovat uusia nousevia aloja, joita kehittämällä Pohjois-Savo haluaa myös riskiä ottamalla nostaa uusia kas-vualoja. Terveysalan kehittämisessä paino on tek-nologisten mahdollisuuksien käyttämisessä, mutta tarvetta on paljon myös uusien palveluja toimin-tamallien edistämiseen. Luvussa 3.1 on taulukko, missä arvioidaan kehittä-misen kärkien toteutumista pitkällä aikavälillä.

3

Nykyiset ja tulevat vahvat kärket

Kone- ja energiateknologia

Kone- ja energiateknologiateollisuus on kasvanut taloudelliselta merkitykseltään suurimmaksi teolli-suuden alaksi Pohjois-Savossa. Koneteollisuuden suurin keskittymä on Ylä-Savossa ja energiatekno-logiassa Varkaudessa. Alan yritysten liikevaihto on ilman palvelujen ostoa ja kerrannaisvaikutuksia, huoltoa ja asennuspalvelua on 1,3 Mrd €. Konete-ollisuuden liiketoiminnan, palvelujen ja viennin kasvu on ollut selvästi koko maata vahvempaa. Suomessa (mm. VATT) ja Euroopassa kone- ja ko-nepajateollisuus ennustettiin elektroniikkateolli-suuden tavoin siirtymään halvempien tuotantokus-tannusten ja kasvavien markkinoiden maihin. Pohjois-Savossa koneteollisuuden kärkiyritykset ovat nähneet hyviä menestys- ja kasvumahdolli-suuksia, mikäli yritysten perusresurssit (osaava työ-voima, infrastruktuuri ja yhteydet) pidetään kun-nossa ja yritykset itse parantavat jatkuvasti tuotta-vuuttaan ja innovointia. Kyseistä uudistuvaa ja tuottavaa tuotannon strategiaa nimitetään Poh-jois-Savossa vastavirtastrategiaksi. Esimerkiksi Kiinassa teollisuuden työvoimakulut ovat lyhyessä ajassa nelinkertaistuneet, mikä on vähentänyt painetta siirtää valmistusta sinne. Vas-tavirtastrategian toteuttaminen tarvitsee työkaluja ja toimintatapoja innovoinnin, tuottavuuden, laa-dun ja palvelun parantamiseen. Työvoiman saata-vuudessa, osaamisessa ja alueellisessa vetovoi-massa on onnistuttava. Digitaalisuuden syvetessä ohjelmistojen ja tietotekniikan osaajien tarve kas-vaa, mutta ”perinteisen” insinööri- ja hitsaus-, ko-neistus- ja asennustyön tarve ei katoa. Tuoteinnovoinnissa pyritään ripeään tuotekehityk-seen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja niille lisä-arvoa tuottaen. Digitaalisuutta hyödyntäen on mahdollista osallistuttaa asiakas tai laitteen loppu-käyttäjä tuotekehitysprosessiin ja näin saada pa-lautetta mm. käytettävyydestä jo konseptivai-heessa Yksilöllisillä ja ylivertaisilla tuotteilla erotu-taan kilpailijoista. Innovoinnin pitäisi johtaa nope-aan kannattavuuteen.

Tuotekehitystä tehostaa yhteinen kehittäminen yhdessä asiakkaiden ja valmistusverkoston kanssa. Tämä edellyttää verkoston kumppaneilta erityistä ja korkeatasoista kompetenssia päähankkijan kanssa. Valmistusverkoston veturilla onkin intressi ottaa tuotteista ja tuotantoketjun laadusta ja tuot-tavuudesta kokonaisvastuu vetämällä tai motivoi-malla koko verkoston kehittämistä ja verkoston yh-teistä johtamista esimerkiksi Lean-idean mukai-sesti. Tuotantomenetelmiä kehittämällä pyritään tuotta-vuuden jatkuvaan parantamiseen, mikä on kannat-tavuuden ja kilpailussa pärjäämisen ehto. Tuotta-vuutta voidaan lisätä monilla tavoilla, mistä osaa voidaan tukea myös aluekehittämisrahoituksella. Valmistuksen tehokkuutta lisätään mm. automaa-tiolla, robotisaatiolla, tehokkailla hitsaus- ja ko-koonpanotekniikoilla, digitalisten menetelmien hyödyntämisellä sekä Lean-toimenpiteillä ja johta-misen kehittämisellä. Tuotteiden suunnittelu valmistettavaksi, asennet-tavaksi ja elinkaarenaan huollettavaksi vähentää valmistus- ja elinkaarikustannuksia. Tuotantover-kostojen johtamista ja verkoston yhteisen Lean-prosessin kehittämistä kannattaa tehdä samoin kuin innovaatioverkostoissa. Tärkeää on saada työntekijät ja kumppanit mukaan yhteiseen teke-miseen. Projektiosaamisen ja toimintadatan paran-taminen lisää tehokkuutta. Lisäarvon tuottaminen on sitä, mistä asiakkaat maksavat. Tavoitteena on asiakaslähtöiset ja yliver-taiset palvelukonseptit, asiakkaiden tarpeiden tun-nistaminen ja niihin vastaaminen mm. elinkaaripal-veluissa. Tuotetiedon hallinta (PDM), tehtaan ja toimitusverkon toiminnanohjauksen (ERP ja MES), asiakastiedon hallinta ja palaute (CRM) ja elinkaari-hallinnan tietojärjestelmät (PLM) ovat edellytys te-hokkaalle tuoteräätälöinnille, konseptoinnille ja palveluliiketoiminnalle. Yhä suurempi osa konepa-jayritysten liikevaihdosta ja tuloksesta saadaan asi-akkaille tarjotuista palveluista (palveluliiketoi-minta), koulutuksesta ja laitteiden huollosta.

4

Tehokkaasti reagoiva palveluliiketoiminta auttaa myös nopeuttamaan tuote- ja palveluinnovointia, mihin tulee kytkeä mukaan tuotantoprosessien ke-hittäminen. Uutta yrittäjyyttä syntyy heikosti ja pienten yritys-ten kasvu keskikokoon on hidasta. Yhdeksi kasvun kiihdyttäjäksi alan yritykset esittivät pienten yritys-ten kasvukumppanuutta markkinoilla toimivien suurempien yritysten kanssa. Usein tämä vaatii ra-hoitusta. Riskirahoitusta kasvuun ja innovaatiora-hoitusta tulee lisätä esimerkiksi pääomarahastolla. Toimivat konealan yritykset ovat menestyneet hy-vin ja tätä tulee jatkossakin tukea panostamalla alan osaajien koulutukseen ja kehittämisresurssei-hin sekä alueiden vetovoiman kehittämiseen. Energiateknologian alalla Varkaudessa toimii kaksi maailman kolmesta johtavasta polttoon perustu-vasta energialaitosten valmistajista. Alalla on myös muutama nopeasti kehittyvä energiatekniikan, asennuksen ja huollon pk-yritys Kiuruvedellä ja Keski-Savossa. Kasvua on ollut nopeaa selluteolli-suuteen, kierrätyspolttoaineisiin ja biomassan polt-toon, kehittyvien maiden energiaratkaisuihin sekä asennukseen ja huoltoon liittyvässä yritystoimin-nassa. Viimeisten vuosikymmenten aikana teknologia on laajentunut maalämpöön, jätteen ja muiden vaikei-den materiaalien polttoon, biokaasuun ja akkutek-nologiaan. Aurinko- ja tuulienergian laitteita Suo-messa valmistetaan vähän. Energiateknologian osuus viennistä on merkittävä. Innovoinnissa ja tuotteiden kehittämisessä kärkiyri-tykset ovat nykyisin keskittyneet suunnitteluun, markkinointiin, projektitoimituksiin ja huoltoon. Veturiyritysten ympärillä on valmistusta, asennusta ja tukipalveluja tarjoavia yrityksiä, vaikka osa ali-hankinnasta ostetaan ulkomailta tai muualta Suo-mesta. Valmistuksesta ja osin myös asennuksesta yhä enemmän on siirtynyt kasvavien energiamark-kinoiden maihin, mm. Kauko-Itään ja kehittyviin maihin. Lisäarvoa asiakkaalle tuo kannattava energiantuo-tanto, mikä on samalla energiateknologiayrityksen liiketoimintaidea. Ylivertainen teknologia ei ole menestystekijä, jos se ei vastaa asiakkaiden tar-peita ja maksuhalua. Energialaitoshankkeissa vaa-

ditaan kovan luokan projektiosaamista, suunnit-telu-, valmistus- ja palveluketjun hallintaa, eri polt-toaineiden energiatekniikan hallintaa, asen-nusosaamista, kielitaitoa, lisäarvon tuottoa asiak-kaille sekä rahoituksen järjestämistä. Kasvua ja uutta yrittäjyyttä on syntynyt mm. osaa-vasta kumppani- ja alihankintaverkostosta, mikä on veturiyrityksille kilpailuetu. Kumppanuusverkoston digitaalisia tuote- ja asiakasdokumentaatiota, te-hokkaita toimitusprosesseja sekä laatu- ja kustan-nustasoa on parannettava. Lean-prosesseja kehite-tään. Mahdollisuuksia voi löytyä myös putkistojen esikokoonpanon automatisoinnille ja viimeistely-toiminnalle. Koneteollisuuden tuotannon ja tuottavuuden ke-hittämistavoitteet soveltuvat myös energia-alan laitevalmistuksen tehostamiseen. Osa energia-alan pk-yrityksistä on tullut sukupolven vaihdon vaihee-seen.

Puunjalostus

Mekaanisen puunjalostuksen ja sellun ja paperin tuotannon liikevaihtotasot vaihtelevat vuosittain melko paljon suhdanteiden mukaan. Vuonna 2010 Pohjois-Savossa saha- ja puusepäntuotteiden liike-vaihtotaso ylitti kemiallisen puunjalostuksen tason. Euroopassa tämä muutos tapahtui jo aikaisemmin. Vuonna 2016 sahatavaran, puutuotteiden ja puu-sepäntuotteiden liikevaihto oli Pohjois-Savossa 604 M€ ja sellun ja paperin 328 M€. Mekaaninen puunjalostus on kyennyt löytämään uusia markkinoita ja kehittämään myös uusia tuot-teita sekä nostamaan jalostusastetta. Pohjois-Sa-von osuus koko maan alan liiketoiminnasta on noussut 8 %:iin ja viennissä 10 %:iin. Sellu- ja paperiteollisuus on maakunnassa menet-tänyt markkinaosuuttaan. Uusi nousu on alkanut Varkauden tehtaiden sellu-, kartonki- ja LVL -inves-tointien myötä ja se kiihtyy uuden sellu- ja biojalos-tetehtaan käynnistäessä toimintansa Kuopiossa tu-levina vuosina. Tuolloin maakunnasta lähtevä vienti kasvaa nykyisillä arvoilla kolmanneksella. Tuoteinnovoinnissa kemiallinen ja mekaaninen puunjalostus ja niiden sivuvirrat tarjoavat hyvän kasvualustan puupohjaiselle biojalostukselle, muille uusille tuotteille ja uudelle kiertotaloudelle.

5

Tuotantomenetelmien ja tehokkuuden lisääminen vaatii investointeja. Sellun tuotannon kasvu edel-lyttää myös sahauksen kapasiteetin lisäystä sekä puulogistiikan ja alan robotiikan kehittämistä. Mahdollisesti maakuntaan tarvitaan lisää VR:n ja tiekuljetuksiin liitettyjä terminaaleja. Alemman tie-verkon kuntoa on kasvavan puumäärän kuljetuksiin kohennettava. Mittaustekniikkaa ja tietoverkkopohjaisia palveluja kehittämällä voidaan tehostaa mm. metsänarvioin-tia, markkinointia, puumateriaalin ja -tuotteiden analytiikkaa ja luokittelua. Puukauppaa, myynnin ja metsänhoitotöiden vilkkautta tulee lisätä hyödyn-tämällä uusia metsänvaratiedon ja kaupan tieto-verkkoihin pohjautuvia kanavia. Ympäri vuoden jat-kuva puun saatavuus on turvattava. Lisäarvoa puusta saadaan suuremman kokoluokan puurakentamisella, mikä on Pohjois-Savossa lisään-tynyt hyvin hitaasti. Kuitenkin maakunnassa val-mistetaan kattavasti rakentamisessa tarvittavia elementtejä ja tuotteita. On tarve kehittää puura-kentamisen verkostoja yhdessä suunnittelijoiden, rakennuttajien, puutuotteiden valmistajien, kou-luttajien ja kaavoittajien kesken. Julkisessa raken-tamisessa kunnat ja kuntien päättäjien asenteet puurakentamiseen ovat avainasemassa. Tarvitaan lisää puurakentamisen suunnitteluosaa-mista, digitaalista suunnittelua ja projektin hallin-taa, CLT/LVL-rakentamista ja muuta puuelementti-rakentamista, puutuotteiden kehittämistä, eri ma-teriaalien sovittamista yhteen, puurakenteiden elinkaarikustannusten hallintaa sekä sääsuojien käyttöä rakentamisessa. Puurakentamista lisätään julkisissa hankkeissa, uu-sia rakentamisalueita käyttöön otettaessa ja täy-dennysrakentamisessa. Asiakaslähtöinen palvelu sekä rakentamisen ja tuo-tannon kehittämisen projektiosaaminen ovat puunjalostuksessa yhtä tärkeitä kuin muillakin kas-vuun pyrkivillä aloilla. Projektiosaamista voidaan jakaa eri alojen kesken, mm. energialaitoshank-keissa ja kehittyneen koneenrakennuksen teh-taissa ja palveluissa tätä osaamista on kertynyt. Tällä hetkellä Suomeen tuotavalle puuhakkeelle maksetaan energiatukea. Tämä vääristää kotimai-sia polttoainemarkkinoita vaikeuttamalla niin koti-

maisten hakeyritysten kuin sahojen purun hyödyn-tämistä. Tuontihakkeelle tuen maksaminen tulee lopettaa, tämä on kansallinen edunvalvontakysy-mys. Kiertotalouden ja biotalouden eteneminen luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia niin puu-pohjaisille kuin muille raaka-aineille. Uutta kasvua kiihdyttää Kuopioon valmisteltava selluinvestointi ja Varkauden tehtaiden uudet tuot-teet. Ne myös mahdollistavat uusien puupohjais-ten tuotteiden kehittämisen sekä energian, läm-mön ja muiden sivuvirtojen hyödyntämisen. Poh-jois-Savon vahvuus on lisäksi yksityisten sahojen vaha rooli. Sahojen sivuvirroille, kuten purulle, tu-lee olla käyttöpaikkoja lähialueilla. Kansallinen ky-symys on saada rahoitus tukemaan metsäteollisuu-den uudistamista. Puuta Pohjois-Savon metsissä riittää, hakkuumah-dollisuuksista ja puun uusista käyttömahdollisuuk-sista käytetään nykyisin vain noin 75 %. Ainespuuta voidaan korjata kestävästi 1,5 miljoonaa kuu-tiometriä nykyistä enemmän ja määrä kasvaa tule-vina vuosina. Puun käytön mahdollisuuksia Pohjois-Savossa lisää myös nykyisten puuvirtojen suuntau-tuminen jalostettavaksi Kymenlaaksoon. Hakkuu-määrä ei Pohjois-Savossa lisäänny yhtä paljon kuin investoinnit lisäävät puun käyttöä. Nuoren metsän hoitotasoa on parannettava. Maa-kunnassa on 75000 hehtaaria taimikoita ja 80000 hehtaaria ensiharvennusta tarvitsevia metsiä, joi-den harvennus on myöhässä. Puuteollisuudessa automaatio lisääntyy. Tarvitaan lisää sähkötekniikan ja automaation teknikkotason työntekijöitä, kuten elintarviketeollisuudessa mei-jereissä. Myös puuinsinööri-osaamiselle on kasva-vaa kysyntää. Osaaville metsäkoneiden ja puuta-vara-autojen sekä metsä- ja maanmuokkauskonei-den kuljettajille on niin ikään kysyntää.

Elintarvikkeet

Pohjois-Savo on Suomen vahvimpia maidontuotan-non ja maito-osaamisen alueita. Maidontuotan-toon ja -jalostukseen liittyvän osaamisen lisäksi maakunta on profiloitunut marja- ja erikoiskasvi-tuotantoon, juomien valmistukseen ja melko uu-tena avauksena kalanjalostukseen. Maidon myötä

6

naudan lihan tuotanto on runsasta. Pohjois-Sa-vossa elintarvikeklusterin kehittämisestä tukee monipuolinen koulutus-, tutkimus- ja innovaatio-verkosto. Verkoston toimintaa aktivoidaan mata-lalla kynnyksellä elinkeinoa palvelevaan tuotekehi-tykseen.

Tavoitteena on

vahvistaa pohjoissavolaista ruokakulttuuria ja pohjoissavolaisten ylpeyttä omasta ruokaket-justaan

saada ruokaketjun toimijat yhteen, toimimaan kaikkia kehittävällä tavalla

saada oppilaitokset mukaan innovointiin

rakentaa eri tuotantoaloista casejä."best prac-tices"

Tuoteinnovoinnissa elintarvikkeiden tuotekehitystä ja viljelyn kehitystyötä on tehtävä asiakas- ja mark-kinalähtöisesti. Kehitysorganisaatioiden keskinäistä ja yritysyhteis-työtä parantamalla saadaan kehitystyöhön laaja-alaisempaa voimaa ja parempia ratkaisuja asiak-kaille. Maakunnan tuotanto (maito, marjat ja kala) antaa mahdollisuuksia niin terveyteen kuin herkut-teluun tähtäävien tuotteiden kehittämiseen. Lisäksi maailmalla, varsinkin Pohjois-Amerikassa on nou-sevana trendinä snack-kulttuuri. Proteiinituotteita valmistetaan jo lisäämällä kasviproteiinia 10-100% osuudella. Snackäily eli välipalat ovat osin korvaa-massa perinteisen lounas-päivällis-kulttuurin.

Välipalat voivat olla liha-, maito-, kasvis- tai hedel-mävalmisteita tai näiden sekoituksia Tuotantomenetelmien ja tehokkuuden kehittämi-sen vaatimuksia lisäsi Venäjän viennin tyrehtymi-nen, mikä vähensi Pohjois-Savosta lähtevää elintar-viketeollisuuden vientiä kolmanneksella. Tämä laski maidon tilityshintaa tiloille ja kiristi erityisesti tuotannon lisäykseen investoineiden tilojen ta-loutta. Joukko tiloja on vuoden 2017 alussa saanut MMM:n tukemaa kriisilainoitusta, millä konkurs-seja on vältetty. Maatilojen tuottavuutta ja kannattavuutta on pa-rannettava, jotta tilojen taloudellinen ja toiminnal-linen kestokyky paranee ja maidon tuotantomäärä kyetään säilyttämään. Tuottavuutta on parannet-tava myös nurmi- ja marjatiloilla.

Maatilat keräävät paljon tietoa EU-tukivalvontaan ja mm. Pro Agrian käyttöön. Tiedon analysointi ja hyödyntäminen tilojen kehittämiseen on vielä puutteellista. Lisäarvoa elintarvikkeilla tuotetaan kuluttajille, kun toimitaan kuluttajamarkkinoilla. Tästä syystä asia-kaslähtöinen toiminta läpi koko elintarvikeketjun ja kehittämistyön luo markkinakelpoista lisäarvoa niin elintarvikkeiden tuottajille, teollisuudelle kuin kuluttajille. Asiakkaiden halu tietää elintarvikkeiden alkuperä ja teollisuuden laadun kehittäminen vaativat jäljitet-tävyyden ja läpinäkyvyyden kehittämistä. Ketjun tasolla on kuitenkin säilytettävä käytännön järki, käytännössä suuri osa kotimaisista elintarvikkeista on lähiruokaa. Älykkäitä pakkauksia hyödyntämällä voidaan valvoa tuoreutta ja laatua, antaa informaa-tiota tuotteista ja seurata tuoteketjua. Tällaisilla toimilla osa jalostajista voi erottua markkinoilla, mistä voi olla hyötyä myös viennissä. Ravinteita kierrättämällä on mahdollista korvata mm. fosfaattilannoitteita. Kierrätys voi alentaa koko kierrätysketjun kustannuksia, mutta sen on oltava taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokasta ja hyväksyttävää myös viljelijöille. Kasvu ja uusi yrittäjyys on elintarvikealalla ollut kaksijakoinen. Pitkällä aikavälillä elintarviketeolli-suuden liikevaihdon kasvu on Pohjois-Savossa ollut hiukan koko yritystoiminnan kasvua nopeampaa, mutta viennin kasvu heikompaa. Merkkejä on siitä, että nopeinta kasvu on eläinruoka-alalla. Raaka-ai-neiden laatu ja halpa hinta antaisivat mahdollisuuk-sia parempaan kasvuun. Erityisesti marjat ja kala ovat terveellisiä, missä on käyttämättömiä mahdol-lisuuksia. Tuottajia ja jalostusta tarvitaan lisää. Alan toimijat näkevät kasvun edellytyksenä viennin aktiivisen edistämisen, nykyisen noin 320 miljoo-nan litran maidon vuosituotannon säilyttämisen sekä riittävät investoinnit alkutuotannon kehittä-miseen, alan teollisuuteen ja markkinointiin. Tilaky-selyn mukaan noin puolet maitotiloista lopettaa vuoteen 2025 mennessä, mutta jatkavat suunnitte-levat tuotannon lisäämistä. Maitomäärän säilyttä-minen edellyttää 125 M€ navettainvestointeja. Nii-den lisäksi tarvitaan talouden, tuottavuuden ja Lean-menetelmien kehittämistä sekä tilusjärjeste-lyjä.

7

Elintarviketeollisuudessa alkaa olla pulaa automaa-tio-, sähköasennus-, kunnostus- ja työnjohdon hen-kilöstöstä. Alan teknikkotason henkilöstöä on tarve kouluttaa esimerkiksi ammatillisen ja ammattikor-keakoulutuksen yhteisvoimin. Näille osaajille on ky-syntää muillakin teollisuuden aloilla. Elintarvike- ja meijerialan koulutusta on Suomessa vähän tarjolla ja valmiiksi osaavia työntekijöitä on vaikea saada, työntekijät on koulutettava yrityksissä.

Matkailu

Matkailutoimiala kasvaa kansainvälisesti erittäin voimakkaasti. Matkailu on taloustaantuman jäl-keen kasvussa myös Pohjois-Savossa. Esimerkiksi venäläismatkailijoiden yöpymiset ovat kääntyneet maltilliseen kasvuun. Kasvua lähdetään hakemaan aktiivisesti myös Kiinan markkinoilta, jossa on suurta potentiaalia. Matkailuala tarvitsee voimakasta kansainvälisty-mistä. Sen vuoksi kansainvälisten verkostojen luo-minen, aitojen, kiinnostavien ja laadukkaiden mat-kailutuotteiden kehittämiseksi on tehtävä laaja-alaista, maakuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Luonto, luontoon liittyvät tuotteet, tuoteaihiot, tuotepaketit ja elämykset on nähtävä kasvun mah-dollistajina. Mikäli matkailutuote on hyvä ja myyvä, se pitää saada myös markkinoille ostettavaksi ja nä-kyville. Siinä auttavat TEM, Visit Finland, FinPro ja rahoitusinstrumenttien kautta saatava tuki. Pohjois-Savolla on mahdollisuus nostaa matkailu-toimialan brändi, imago, luontomatkailutuotteet näkyviksi ja vahvalle kasvu-uralle. Tähän tarvitaan vahvaa näkemystä, tekemisen tahtotilaa ja yhteis-työn voimaa. Luontomatkailu ja Lakeland-alue on nähtävä laaja-alaisesti siten, että se näyttäytyy kansallisesti ja kansainvälisesti yhtenäisenä alueena, vahvasti luonnon ympärille kehitettävien tuotteiden varaan. Luonto ja luontomatkailutuotteet ovat kärki, joka luo suuria mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehit-tymiselle.

Uudet nousevat kärjet

Hyvinvointiteknologia

Terveyden alalla suurinta kasvua odotetaan hyvin-vointiteknologiasta. Kuopiossa on pitkään tehty myös lääketutkimusta, kehitystä ja valmistusta. Terveyteen liittyvät myös palvelut, minkä kehitty-misen linjaukset riippuvat soten valinnoista. Tule-vaisuudessa hyvinvointialalta voidaan odottaa to-teutunutta nopeampaa kasvua. Uusia innovaatioita odotetaan terveyden teknolo-giasta, henkilökohtaisista lääkkeistä ja kasvua li-säksi sopimustutkimuspalvelusta, mikä auttaa in-novoinnissa. Uusien innovaatioiden toteuttamisessa hyödyn-netään ohjelmisto- ja informaatiotekniikkaa, data-analyysiä ja tekoälyä, virtuaalitodellisuutta ja lisät-tyä todellisuutta, mittaus- ja anturitekniikkaa, au-tomaatiotekniikkaa, tietoverkkoja, logistiikkaa ja markkinointia.

Tuotantomenetelmän tuleva muutos voi olla lääk-keiden paikallisen valmistuksen ja muun lääkelo-gistiikan kehittäminen. Tässä tarvitaan samoja tek-niikoita kuin innovoinnissa, lisäksi IoT:ta, roboti-saatiota ja Lean-menetelmiä. Palveluiden ja lääk-keiden logistiikan kehittämisellä tehostetaan pal-veluja ja parannetaan laatua. Näihin aloihin tutkimus- ja koulutusorganisaa-tioissa panostetaan paikallisesti, kun terveyden teknologiasta halutaan merkittävää kasvualaa. Lisäarvon tuottamista terveysalalla on ihmisten parantuva terveys ja toimintakyky. Siihen voidaan päästä monilla eri tavoilla. Lähtökohta on tervey-den edistäminen, missä suurin vastuu on ihmisillä itsellään. Terveyttä voidaan edistää mm. terveelli-sillä elämäntavoilla. Terveyttä ja toimintakykyä tuetaan mm. omahoi-tokonsepteilla ja tekoälyä hyödyntämällä.

8

Mm. sairaala- ja palvelulaitokset voivat toimimia uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysympäris-töinä. Sote tulee korostamaan hoidon tarpeen, tulosten, tehokkuuden ja vaikuttavuuden data-analyysia. Paljon nykyistä parempaa palvelujärjestelmien tuottaman tiedon analysointia tarvitaan toimin-nan oikeassa kohdentamisessa, palvelun hankinta-päätöksissä ja hoitoratkaisuissa. Lisäarvoa saa-daan myös sote-kiinteistöjen hyvästä hoidosta ja energiatehokkuuden parantamisesta. Kasvu ja uusi yrittäjyys terveysalalla voi olla mark-kinoille pääsyn vuoksi vaikeampaa kuin muilla lii-ketoiminnan aloilla. Riittävään asiakkaiden kuule-miseen ja markkinointiin on panostettava.

Uutta kasvua ja yrittäjyyttä löytyy henkilökohtai-sesta terveyden seurantatekniikasta ja seuranta-palvelusta. Terveydenteknologian erityisesti ohjelmistojen osaavien työntekijöiden saatavuutta tulee paran-taa. Terveysala ei ole kehittynyt klusterina, tuote-kehityksellistä yhteistyötä tarvitaan lisää. Alaa pi-tää kehittää lääketieteellisen ja mittaustekniikan fysiikan, tietotekniikan, ohjelmistojen ja sulautet-tujen ohjelmistojen, robotisaation ja elektronii-kan, IoT:n, data-analyysin ja lääketieteen keskinäi-sessä vuorovaikutuksessa, asiakkaiden tarpeista lähtien. Kuopiossa on kaikki edellytykset kasvaa terveys-teknologia-alan kärkitoimijaksi. Se edellyttää toi-mijoiden kesken sopimaa yhteistä kehityspolkua, yhteistyömallia ja koordinaatiota.

Laajasti sovellettavat kärjet

Vesi

Pohjois-Savossa, pääosin Kuopiossa, on monipuo-linen, monitieteinen ja usean organisaation ja yri-tyksen muodostama vesiosaamisen keskittymä. Vahvuudet ovat vesihygieninen turvallisuus eli ve-simikrobiologia (THL ja UEF), vesikemia (UEF), poh-javesi- ja kaivosvesiosaaminen (GTK) ja vedenpuh-distutekniikat ja sekä monitorointiosaaminen (Sa-vonia). Lukella on pitkä historia ja osaaminen maa- ja metsätalouden ravinteiden huuhtoutumien mit-taamisesta sekä huuhtoutumien estämisestä. Puh-distustekniikassa kokeillaan myös erilaisia bio- ja kaasutusprosesseja ja biojalostuksella tuotettuja materiaaleja. Kuopion vesialan erityinen vahvuus on mineraa-lialan vesiosaaminen eli mineraalien louhinnan ja jalostuksen vesi- ja ympäristöriskien tutkimus sekä ymmärrys mineraalien liukenemisesta luonnonve-siin. Kaivosten ympäristöturvallisuus, prosessi-kierto ja vedenpuhdistusteknologiat ovat vesitek-nologian kehittämisen ydinalueet. Muut sovel-lusalat ovat maatalous, elintarviketeollisuus sekä sellu- ja paperiteollisuus.

Tuoteinnovoinnissa vesialalla keskitytään proses-sien riskienhallintaan, teollisesti sovellettavien puhdistustekniikoiden kehittämiseen, ympäristö-turvallisuuteen ja ihmiseen kohdistuviin terveys-vaikutuksiin. Tärkeimmät sovellusalueet ovat kai-vosten, teollisuuden ja maatalouden vesiprosessit. Monitieteinen tiedeyhteisö tarjoaa uusia mahdol-lisuuksia sekä analyysi-, mittaus- että puhdistus-tekniikan kehittämiseen. Mittaamisessa, mallinta-misessa, prosessien säädössä ja puhdistusteknii-koissa on mahdollista päästä harppauksiin uusien menetelmien avulla. Lisäksi kemiantutkimuksen alalta (vesikemia ja farmasian tutkimuksen sivu-tuotteena syntyneet uudet vedenpuhdistuskemi-kaalit yms.) on löydettävissä uusia sovelluksia mm. raskasmetallien ja suolojen (sulfaatti) parempaan hallintaan teollisuudessa, erityisesti kaivosten ja selluteollisuuden vesipäästöissä. Myös mekaani-sia, sähköisiä ja kaasutukseen perustuvia uusia puhdistusmenetelmiä kokeillaan. Puutteena vesialalla on edelleen vedenjakelun re-aaliaikaisen mittauksen kehittymättömyys. Tähän haetaan Kuopiossa ratkaisuja uutta mittaus- ja analyysitekniikkaa kehittämällä sekä yhdistele-

9

mällä teollisuudessa käytettäviä sovelluksia ve-sialan tarpeisiin. Kuopiolla on vahva osaamispohja yleisen vesiturvallisuuden parantamisessa. Vesi- ja puhdistusprosesseissa halutaan mini-moida riskit. Siksi laitosten lupia myönnettäessä viranomaiset ovat varovaisia ja konservatiivisia, mikä tarkoittaa tunnetun teknologian käyttämistä. Tämä hidastaa uusien menetelmien kehittämistä. Puhdistustekniikkaa luvitettaessa pitäisi voida tehdä myös innovatiivisia hankintoja. Tuotantomenetelmiä kehitetään vesi- ja puhdis-tusprosessien monitorointiin ja optimointiin, minkä lisäksi kehitetään digitaalisia palveluita niin ohjaukseen kuin seurantaan ja reaaliaikaisuuden saavuttamiseen.

Kasvua ja uutta yrittäjyyttä odotetaan vesialan teknologia- ja kehityskeskittymässä tehtävästä so-veltavasta uusien puhdistus- ja analyysimenetel-mien kehittämisestä ja uusien yritysten perusta-misesta. Vesiteknologian tarve kasvaa niin Suomessa kuin globaalisti. Teollisuudessa suljettu vesikierto tulee lisääntymään, mikä vaatii uusia vesiprosesseja. Tämä tulee vahvistumaan myös kalankasvatuk-sessa. Kiertovesikasvatuslaitosten määrä kasvaa Teollisuuden tarpeiden lisäksi maailma on ajautu-massa pulaan puhtaasta juomavedestä. Vesiosaamista tulee hyödyntää myös metsätalou-den vesiensuojelussa sekä metsäteollisuuden ve-sienkäsittelyssä.

Biojalostus

Biojalostus tarkoittaa useita uusia mahdollisuuksia hyödyntää bioraaka-aineita, joista alueellisesti merkittävin on puu. Myös elintarviketuotannon si-vuvirtoja voidaan hyödyntää biojalostuksen mene-telmin. Teollisuuden jätteiden biokäsittely lisään-tyy niin jätehuollossa kuin kierrätyksessä tuottaen materiaaleja muuhun biotalouden käyttöön. Maa- ja metsätalous, -teollisuus ja elintarviketeol-lisuus voivat olla raaka-aineiden tuottajia biojalos-tukselle sekä aikaan saatujen lopputuotteiden käyttäjiä. Kemian- ja lääketeollisuudessa on po-tentiaalia valmistaa biojalosteita lopputuotteiksi ja käyttää niitä. Metalliteollisuus kehittää teknolo-giaa, mutta voi esim. pinnoitteissa käyttää myös biojalostuksen lopputuotteita. Pyrolyysillä voidaan tuottaa nopeassa korkean lämpötilan prosessissa energiaöljyä. Hitaassa ja säädetyssä alhaisen lämpötilan pyrolyysiproses-sissa haetaan lukuisia puun molekyylejä. Niistä voidaan tehdä useita tuotteita, kuten pinnoitteita, lääkeaineita, torjunta-aineita ja elintarvikkeiden li-säaineita. Pyrolyysissä saadaan samalla hiiltä, mitä voidaan käyttää sellaisenaan tai jalostaa esimer-

kiksi kaasuttamalla synteesikaasuksi. Kolmas pyro-lyysin tuote on kaasu, mitä voidaan käyttää mm. lämmön tuotannossa. Yksi mahdollinen biojalos-tamo on sellutehdas, mikä voidaan muuttaa val-mistamaan sellun sijaan myös muita tuotteita. Tuoteinnovoinnoissa Kuopion erityisyys on puun biojalostuksella erotettujen molekyylien tutkimus ja mahdollinen käyttäminen lääkevalmistuksessa ja ravitsemuksessa. Biojalostuksen kehittämisresurssit Pohjois-Sa-vossa ovat projektipohjaisia. UEF:n Kuopion yksi-kössä on useita osaamis- ja tieteenaloja, joita biojalostuksen käytännön soveltamisessa tarvi-taan (mm. lääketiede, bio- ja lääkekemia, toksiko-logia, mikrobiologia, farmasia, fysiikka). Alan pysy-viä kehittämisresursseja tulee lisätä. Pohjois-Savon muilla tiedeyhteisöllä (Luke, Savo-nia, VTT ja THL) on annettavaa biojalostuksen ke-hittämiselle tutkimuksessa, kehittämisessä ja tes-taamisessa. Yhteistyötä on tarve tehdä myös mui-den yliopistojen kanssa.

10

1.3 Innovaatioresurssien kehittäminen kärkialoilla

Pohjois-Savossa on tunnistettu 42 laboratoriota, osaamiskeskittymää tai yksikköä, joissa tehdään tutkimusta ja kehitystyötä maakunnan kehittämi-sen kärkialoilla. Tutkimusryhmissä tehdään paljon hyvää, erikois-tunutta ja myös yritystoimintaa strategisesti kehit-tävää työtä. Osa tutkimusryhmistä tekee keske-nään yhteistyötä yli organisaatioiden rajojen. Tutkimusryhmien elävää yhteyttä yritysten kanssa on tiivistettävä, tunnettuutta parannettava ja pal-velukysyntää lisättävä. Tutkimusta tulee ohjata oman tieteenalan tulosmittareiden (julkaisujen ja siteerausten määrä) myös tutkimuksen alue- ja yritysvaikuttavuuden kautta.

TKI-toimintojen yhteistä strategiaa on kehitettävä, määritellä palvelumalli ja toimintojen yhteinen ve-turi. Luonnollisesti eri aloilla tai liiketoimintaym-päristöissä palvelumallit voivat vaihdella. Tutkimustoiminnan hajanaisuus johtaa yhteisen voiman hukkaamiseen. Hyvinvointiteknologiassa Pohjois-Savossa puuttuu eri alojen klusterimainen kehittämisote ja yhteistyö, missä yli teollisuuden, palvelujen, teknologioiden ja asiakasalojen vaih-detaan kokemuksia ja opitaan uusia menetelmiä ja toimintatapoja. TKI-toiminnat ja niiden kehittäminen ovat kuiten-kin tarpeellisia yritystoiminnan ja palveluiden tek-nologisen ja osaamisen uudistuskyvyn säilyttämi-selle. Koulutus-, tiede- ja tutkimusyhteisöjen yh-teiset resurssit ovat suuri mahdollisuus.

11

Eri alojen tutkijat ovat tunnistaneet TKI-toiminnan kehittämistarpeita. Yhteisessä työpajassa nousi esille mm. seuraavat havainnot: - Pohjois-Savossa on siirryttävä käytännön toi-

miin TKI-toimintojen kehittämisessä ja ko-koamisessa laajemmiksi toiminnallisiksi ko-konaisuuksiksi.

- Euroopassa mietitään innovaatioekosystee-mejä, laajojen ja yhteistoiminnallisten TKI-keskittymien kehittämistä, pois erikseen te-kemisestä. Tähän on päästävä myös Pohjois-Savossa.

- TKI-palvelujen markkinointia, brändejä ja hy-viä tarinoita tarvitaan lisää.

- TKI-toimintoja voidaan koota toiminnallisesti teknologia- ja asiakastarvelähtöisesti, yli or-ganisaatioiden ja tieteen/teknologian rajojen

- Saatava teollisia referenssejä - Joko yhteisesti omistettuja tki-ympäristöjä

tai yksi ylläpitäjä vuokraa myös kumppa-neille, itse ei tarvitse omistaa

- Palvelukonsepti sellaiseksi, että yrityksillä olisi mahdollisimman matala kynnys tulla hyödyntämään

- Alkuvaiheen suunnitteluun mukaan liiketoi-mintamallin määrittely (kenelle, mitä, miten, kannattavuus), miten nähdään tulevaisuus; yritykset voivat olla mukana palveluverkossa

- Savilahti campuksen yhteisen toiminta- ja palvelumallin kehittäminen sekä yhteisten TKI-resurssien käyttöönotto

- Digitaalisten TKI-ympäristöjen yrityslähtöi-nen kehittäminen.

1.4 Väestö- ja työpaikkatavoitteet

12

Pohjois-Savolle ja seuduille on valmisteltu kolme eritasoista väestötavoitetta vuoteen 2040. Lasken-nassa on käytetty väestön ikärakenteen, työvoi-maan osallistuvuuden, syntyvyyden, kuolevuuden sekä muuttoliikkeen ja sen rakenteet huomioivaa laskentamallia (ns. Hemaasu). Väestön ja työvoiman laskenta on tehty maakun-nan lisäksi seuduittain, koska tarkastelu vain maa-kunnan tasolla peittää seutujen työvoiman tulevan tarjonnan suuret erot. Joroisten kunta on laskettu mukaan Varkauden seudulle ja Juankosken kunta Kuopion seudulle, muuten pohjana on nykyinen seutujako. Trendi kuvaa vuosien 2015-2017 väestökehityksen jatkumista vuoteen 2040. Vuosina 2010-13 maa-kunnan väestömäärä kasvoi pitkään jatkuneen las-kun jälkeen. Hidas väestökato alkoi taas 2014-16. Trendin väestökehitykseen on tehty pieniä tasoa parantavia oletuksia: nettomuuton tasoa on vähän

parannettu muuttajien määrän vähetessä ja alu-eilta ulos suuntautuva pendelöinti on nollattu, mikä parantaa vähän työvoiman tarjontaa. Nykyisen trendikehityksen jatkuminen johtaa maa-kunnassa maakunnan väestömäärän vähenemi-seen 242.500 henkeen eli 5.300 hengellä vuoden 2016 tasoon verrattuna. Vuotuinen väestön vähe-neminen olisi 0,2 %. Kielteisintä trendissä on työvoiman tarjonnan vä-heneminen lähes 15.000 hengellä, mikä johtaa työttömyyden laskiessakin työpaikkojen vähenemi-seen. Kuopion seudun ulkopuolella työvoiman tarjonnan lasku on suuri, Kuopion seutu pärjäisi kohtalaisen hyvin myös trendikehityksellä. Pohjois-Savon nykyisessä väestötavoitteessa säily-tetään väestömäärä ja keskimääräinen vuosimuu-tos on 0 %.

POHJOIS-SAVO - TRENDI 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA 226 289 310 335 360 480

MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -115 -35 49 76 121 291

NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA 341 324 289 259 239 189

SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) -572 -515 -599 -741 -944 -1 147

TYÖVOIMA (henkeä) 114 568 109 222 104 677 101 646 100 229 99 685

TYÖPAIKAT 96 097 95 031 94 118 93 350 92 720 91 992

NETTOPENDELÖINTI -960 0 0 0 0 0

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 15,3 13,0 10,1 8,2 7,5 7,7

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 253 239 252 107 250 800 248 769 245 848 242 513

-1,8 % -4,2 %

POHJOIS-SAVO - NYKYINEN 2015 2020 2025 2030 2035 2040


MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -115 240 388 512 567 517


SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) -572 -516 -577 -690 -857 -1 028

TYÖVOIMA (henkeä) 114 568 110 859 108 227 107 444 108 541 110 189

TYÖPAIKAT 96 097 97 236 99 061 100 886 102 636 104 386

NETTOPENDELÖINTI -960 -650 -650 -650 -650 -650

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 15,3 11,4 7,5 5,2 4,6 4,4

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 253 239 253 427 253 925 254 332 254 325 253 467

0,4 % 0,1 %

POHJOIS-SAVO - TAVOITE+ 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA 226 1 303 1 622 1 677 1 695 1 715

MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -115 703 976 997 1 015 1 035


SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) -572 -520 -534 -547 -634 -770

TYÖVOIMA (henkeä) 114 568 114 182 115 757 119 030 124 036 130 035

TYÖPAIKAT 96 097 102 105 106 881 111 831 116 573 121 363

NETTOPENDELÖINTI -960 -650 -650 -650 -650 -650

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 15,3 9,7 6,8 5,6 5,7 6,4

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 253 239 257 156 262 689 268 341 273 643 278 367

6,0 % 9,9 %

13

Pohjois-Savon väestörakenteen ja työmarkkinoi-den yksi heikkous on alhainen työvoiman tarjonta. Ikäryhmien keskimääräinen työvoimaosuus on työssäkäyntitilaston ja työvoimatutkimuksen mu-kaan noin 61 %, kun se Uudellamaalla on 68 % (vi-ralliset luvut 62,8 ja 69,9).

Nykyisessä väestötavoitteessa ikäryhmittäistä työ-voimantarjontaa on nostettu keskimäärin 2,5 %-yk-siköllä lähemmäs Uudenmaan nykyistä tasoa. Tämä tarpeellinen työvoimaosuuden nosto lisää työvoiman tarjontaa maakunnassa noin 8.000 hen-gellä.

Väestömäärän säilyttäminen nykyisellä tasolla vaa-tii muuttovoiton nostoa 3-4 kertaiseksi nykyisestä tasosta. Nettopendelöintiä ulospäin on pienen-netty vähän ja työvoiman tarjontaa lisätty muutto-voiton ja työvoimaan osallistumisen lisäämisen kautta. Näiden tavoitteiden toteutuessa työvoiman tarjonta maakunnan tasolla laskee vain reilut 4.000 henkeä ja työttömyyden laskiessa tilaa on yli 8.000 työpaikan kasvulle.

Tavoite+ urassa maakunnan väestötavoitetta on nostettu nykyisestä tavoitteesta 20.000 henkilöllä vuoteen 2040. Keskimääräinen vuosikasvu maa-kunnassa olisi 0,4 % vuodessa. Työvoimaosuutta on nostettu 5 %-yksiköllä. Työvoimaosuus on nostettu Uudenmaan nykyiselle tasolle kaikilla muilla seu-duilla paitsi Koillis-Savossa. Tämä laskee koko maa-kunnan keskimääräistä työvoimaosuutta alle Uu-denmaan tason. Tavoite on erittäin vaativa saavuttaa, mutta tavoite on haluttu asettaa, koska seuduittain tarkasteltuna pula työvoimasta olisi nykyisellä tavoitetasolla tu-lossa Ylä-Savoon ja Varkauden seudulle ja hieman pienempänä Sisä-Savoon ja Koillis-Savoon. Kuopion seutu pärjäisi kaikissa vaihtoehdoissa, luonnolli-sesti nykyisellä ja tavoitetasolla paremmin kuin ke-hitystrendissä.

Väestömäärää ja työvoiman tarjontaa on nostettu huomattavasti nykyisestä tasosta. Muuttovoitto tulee nousta noin 1.700 henkeen vuodessa eli yli 7-kertaiseksi viime vuosien keskitasoon nähden. Työ-voiman tarjontaa on lisätty myös korottamalla ikä-ryhmittäistä työvoimaosuutta keskimäärin 5-yksi-köllä nykytasosta.

Tavoitetasolla työvoiman tarjonta lisääntyisi yli 15.000 hengellä, minkä ansiosta työpaikkamäärällä on kasvutilaa noin 25.000 työpaikkaa. Tällä kasvulla

voidaan tyydyttää myös Ylä-Savon, Varkauden seu-dun, Sisä-Savon ja Koillis-Savon työvoiman tarve.

Kuopion seudulle tämä kasvutaso mahdollistaa alu-eella ennen näkemättömän kasvun, vaikka alue voi tukea merkittävän pendelöinnin kautta läheisten seutujen työvoimantarvetta. Jos työpaikkojen kas-vuvauhti ei olisi riittävä, johtaisi väestökasvu luon-nollisesti työttömyyden säilymiseen korkealla ta-solla. Maakunnan väestötavoite on nykyisen tavoitteen ja tavoite + tason haarukka. Seutujen väestötaulukot ovat liitteinä. Kuopion seudun työvoiman tarjonnan premissit eri väestötavoitteissa ovat samat kuin edellä maakun-nan tasolla. Kuopion seudulla kotimainen muutto-voitto on parin viime vuoden aikana laskenut vuo-sien 2012-2014 huipputasoista. Seutu on kuitenkin muuttovoittoinen, mutta ulkomaalaisten osuus muuttovoitossa on kasvanut. Trendin mukaisessa kehityksessä Kuopion seutu muuttovoitto olisi koko ajan muuttovoittoinen, mutta muuttovoiton määrä laskisi hitaasti. Potenti-aalisten muuttajien määrä maakunnan sisällä vähe-nee, samoin maakunnan ulkopuolella muuttovoi-ton lähtöalueilta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Kuopion seudulle tuleva nettopen-deli on laskettu 0:aan, jotta työvoimapula muilla seuduilla kärjistyisi vähemmän. Trendissä seudun väestömäärä kasvaa 16.000 hen-gellä 155.000 asukkaaseen (0,5 % vuodessa) Tren-dikehitys lisäisi työvoiman tarjontaa (työvoima-osuutta ei ole muutettu nykytasosta) yli 4.000 hen-keä ja tilaa olisi 12.500 työpaikan kasvulle (500 vuotta kohden). Tämä on nopeampi kasvu kuin seu-dulla pitkällä hyvällä kasvukaudella toteutunut vuosikasvu. Tästä huolimatta mallissa työttömyys jäisi korkealle tasolle. Kuopion seutu pärjäisi kohtuullisen hyvin tällä vä-estön kasvun tasolla, mutta koko maakunta kärsisi työvoimapulasta, koska Kuopion seutu ei vetäisi riittävästi uutta työvoima tukemaan muiden seutu-jen kasvua. Kuopion seudun väestön ja työvoiman kasvupotentiaali on kuntaliitosten myötä heikenty-nyt.

14

Nykyisessä tavoitteessa seutu kasvaa yli 160.000 asukkaaseen ja keskimääräinen vuosikasvu on yli 0,6 % vuodessa. Keskimääräinen muuttovoitto säi-lyy viime vuosien keskimäärän tasolla. Työvoiman tarjonta lisääntyy yli 9.000 henkeä ja työpaikkamäärä voi lisääntyä noin 70.000:een. Työ-paikkakasvu on 12.500, mikä on vuotta kohden 500 työpaikkaa. Tämä on pitkällä aikavälillä 2000-14 to-teutuneeseen verrattuna vähän suurempi vauhti. Viime vuosina kasvu on kuitenkin ollut selvästi hi-taampaa. Nopeasta työpaikkakasvusta huolimatta Kuopion seutu voi luovuttaa pendelöintinä työvoimaa tässä tavoitteessa 2000 henkeä, kun tällä hetkellä seu-dulle tulee sisään muilta seuduilta 500 henkeä. Tällä tavalla Kuopion seutu voi tukea maakunnan työvoimapulasta kärsiviä teollisia alueita. Tämä tar-koittaa maakuntatason työmarkkinoiden kehittä-mistä. Tavoite + väestötavoitteessa Kuopion seudun kasvu on nostettu 1 % vuodessa (37.000 henkeä). Kasvu johtaa 176.000 asukkaaseen vuonna 2040 Kasvutasoa pidetään kunnallisveroasteen, palvelu-jen tuotantokyvyn ja työllisyyden kannalta järke-vänä maksimitasona. Sen saavuttaminen edellyttää muuttovoiton nousua yli 1.300 vuodessa, mikä on lähes kaksinkertainen viime vuosina toteutunee-seen. Tämä kasvu lisää työvoiman tarjontaa merkittä-västi, lähes 22.000 hengellä. Mallissa on edelleen lisätty vuotuista pendelöintiä muille seudulle. Siitä huolimatta on tilaa 22.500 työpaikan kasvulle. Joka vuosi on mahdollista lisätä 900 työpaikkaa, vaikka seudun nettopendeli on käännetty nettona yli 2.500 henkeä seudulta ulospäin tukemaan teollis-ten seutujen työvoiman tarvetta. Väestökehitys Ylä-Savossa on lähes peilikuva Kuo-pion seudusta. Pitkään jatkunut muuttotappio ja ajan myötä laskenut syntyvyys ovat vähentäneet alueen omaa työvoiman tarjontaa. Seudulla oleva vahva ja dynaaminen vientiteollisuus on kuitenkin lisännyt työvoimaansa ja yritykset kasvavat myös jatkossa. Seudun vetovoimaa on siten parannet-tava ja tuettava työvoiman saatavuutta myös alu-eelle pendelöintiä lisäämällä.

Keitele ja Pielavesi kuuluvat väestöennusteessa Ylä-Savoon, koska ne seututilastoissa kuuluvat sii-hen. Maakuntaliiton hankkimassa yritystalouden seurannassa kunnat kuuluvat Sisä-Savo + alueen yhteistyöalueeseen. Trendikehityksessä alueen työvoiman tarjontaa on lisätty varovaisesti lopettamalla muuttotappio vuo-teen 2040 mennessä ja päättämällä ulos pende-löinti heti. Ikärakenteen epäedullisuuden vuoksi väestömäärä laskee 44.500 vuoteen 2040 men-nessä (-11.000 hengellä, -0,9 % vuodessa) ja työvoi-man tarjonta vähenee 8.000 henkeä. Trendikehityksessä nykyistä työpaikkamäärää ei voida säilyttää, vaan työpaikat laskevat 4.000 vä-hentyneen työvoiman saatavuuden vuoksi. Tämä kehitys ei ole hyväksyttävissä. Maakunnan nykyisen väestötavoitteen mukaan Ylä-Savon kehitys on parempi, mutta edelleen riit-tämätön turvaamaan dynaamisen yritystoiminnan kasvun. Tämän tavoitteen mukaan toteutunut raskas muuttotappio vähenee nopeasti ja kääntyy pie-neksi muuttovoitoksi vuoden 2030 jälkeen. Väestö-määrä laskee 47.900 henkeen vuoteen 2040 (-0,6 % vuodessa, 7.800 henkeä). Työvoiman pendeliä käännetään yli 600 hengellä suuntautumaan seudun sisälle, millä lisätään työ-voiman tarjontaa. Kuitenkin työvoiman tarjonta vä-henee 18.700 henkeen, mikä tarkoittaa työpaikka-määrän laskua 1.600:lla, vaikka saavutetaan täys-työllisyys. Tavoite + väestötavoitteessa Ylä-Savon työvoiman tarjontaa lisätään kääntämällä nettomuuttoa vuo-sitasolla lähes 450 henkeä nykyistä paremmaksi tähtäimessä nopeasti 120 hengen vuotuinen muut-tovoitto. Lisäksi pendeliä seudulle on lisätty net-tona 1.000 henkeä vuodessa. Näiden tavoitteiden toteutuessa työvoiman tar-jonta laskee 2.500 hengellä, mutta kun työvoima saadaan koulutuksella ja muilla toimilla täyskäyt-töön on työpaikkoja mahdollista lisätä 1.500 nykyi-sestä.

15

Ylä-Savon työvoiman saatavuuden heikkenemisen pysäyttäminen edellyttää radikaaleja toimia, mihin

on ryhdyttävä. Seutu menettää jatkuvasti poik-keuksellisen paljon nuoria.

Varkauden seudulla väestökehitys on samankaltai-nen kuin Ylä-Savossa, erona on viime vuosien hei-kompi yritysten ja työvoiman kysynnän kasvu. Vä-estötavoitteiden vaihtoehdoissa muuttoliikkeen oletukset ovat samat kuin Ylä-Savossa, mutta pen-delöinnin määrät pienempiä. Trendin mukainen kehitys johtaa väestön vähene-miseen 1,2 % vuodessa ja 27.000 asukkaaseen vuonna 2040. Työvoima vähenee 6.500 hengellä. Vaikka seutua vaivaa suuri työttömyys, johtaa työ-voiman tarjonnan suuri lasku väistämättä myös työpaikkojen vähenemiseen, arviolta 4.000 nykyi-selle työpaikalle ei löydy työvoimaa tällä kehitys-uralla. Varkauden seudun väestökehityksen suunta on saatava muuttumaan. Nykyisessä väestötavoitteessa muuttoliike ny-kyistä trendikehitystä parempaa ja työvoiman tar-jontaa on lisätty myös työvoimaan osallistuvuutta nostamalla sekä lisäämällä seudulle tuleva netto-pendeli 400 henkeen vuodessa. Väestön vuotuinen väheneminen olisi 1 %. Näillä oletuksilla väestömäärän lasku on vähän pie-nempää ja työvoiman tarjonta vähenee noin 5.000 hengellä. Tämä väestökehityksen korjausliike ei vielä riitä turvaamaan nykyisen työpaikkamäärän toimintaedellytykset - noin 2.000 työpaikkaa pois-tuu, vaikka seudulla olisi täystyöllisyys. Tavoite + uralla vuotuista nettomuuttoa on paran-nettu yli 300 henkeä nykytasoa paremmaksi, mikä tarkoittaa 100 hengen vuotuista muuttovoittoa. Seudun tavoitteiden mukaisesti pääosa muuttajista on ulkomaalaisia. Vuotuinen väestön väheneminen pienenisi 0,5 %:iin. Alueelle tulevaa pendelöintiä on lisätty 400 hen-keen. Tällä kasvutasolla nykyinen työpaikkamäärä voidaan säilyttää, kun työvoima saadaan työnanta-jien käyttöön mm. osaamista kehittämällä. Sisä-Savossa pitkään jatkuneet muuttotappiot ovat pienentyneet lähes muuttoliikkeen tasapainoon, mutta aluetta rasittaa vanheneva väestörakenne.

Trendi-kehityksessä väestön vuotuinen vähenemi-nen on 1,2 %, mikä johtaa vuoteen 2040 mennessä väestön vähenemiseen lähes 4.000:lla 10.600 hen-keen. Tällöin työvoiman tarjonta vähenee suhteel-lisesti dramaattisesti 42 %:lla eli 3.300 henkeen. Lä-hes 1.200 työpaikalta katoaisi toimintamahdolli-suudet työvoimapulan vuoksi. Nykyisen väestötavoitteen mukaan seudun muut-totappiot päättyvät välittömästi ja seudun työvoi-mantarjontaa lisätään vähentämällä 800 hengellä ulos menevää nettopendeliä. Tässäkin vaihtoeh-dossa työvoiman tarjonta vähenee yli 2.000 hen-gellä eikä 600 nykyiselle työpaikalle löydy työvoi-maa. Sisä-Savossakin on päästävä muuttovoittoon. Tavoite + uralla seutu on muuttovoittoinen 60-80 henkeä vuosittain. Tällä uralla työvoiman tarjonta laskee vain vajaa 800 henkeä, minkä ansiosta työ-paikkamäärää on mahdollista lisätä 400 ilman täys-työllisyyttäkin. Tässä vaihtoehdossa pendeli on ny-kytilan mukainen. Koillis-Savon alueella on vain kolme pientä kuntaa (Kaavi, Rautavaara ja Tuusniemi) ja myös väestöke-hityksen muutostasot ovat pieniä. Sisä-Savon ta-voin alueen muuttoliikkeen väestötappiot ovat vä-hentyneet, mutta vanheneva ikärakenne pienentää väestöä ja työvoiman määrää. Työvoimaan osallistuminen on Koillis-Savossa poik-keuksellisen alhainen, mutta työttömyys on korke-alla tasolla. Tällöin keskeinen tekijä lisätä työvoi-man tarjontaa alueella on saada alueella oleva vä-estö työvoimaan ja työllistymään. Koillis-Savon työpaikkamäärä on työvoiman näkö-kulmasta mahdollista säilyttää nostamalla työvoi-maosuutta 2,5 %-yksiköllä, mikä johtaisi vain 58,5 %:n työvoimaosuuteen. Tarjontaa lisätään myös pendelin kääntämisellä lähes 600 hengellä alueelle sekä vähentämällä korkeaa työttömyyttä. Muuttoliikkeessä ei näiden korjaavien toimien jäl-keen tarvittaisi suuria muutoksia. Tietenkin pende-lin suuntaan vaikuttaa se, onko alueella kysyntää työvoimalle.

16

Työpaikkatavoitteet toimialoittain

Toimialoittaiset työpaikkatavoitteiden tavoitevaihtoehdot eri väestön kasvun tasoille on määritelty ryhmityksellä, mitä Opetushallitus käyttää koulutustarpeen määrittelyssä.

Työpaikkojen kasvussa on vaihtoehtojen välillä suuret erot. Tavoite + tasolla kaikki alat lisäävät työllisyyttä. Investoiminen ja innovaatiotoiminta on aktiivista, teolli-nen tuotanto kasvaa, rakentaminen vilkasta, raaka-aineiden, tavaroiden ja ihmisten kuljettaminen kasvaa, lisääntyvä väestö tarvitsee koulutus ja kulttuuripalveluja, yksityisen ja julkisten palvelujen kysyntä lisääntyy.

Nykyisessä kasvutavoitteessa kasvua on useimmilla toimialaryhmillä, mutta Tavoite +:aa hitaampi väestökasvu ei tarvitse yhtä paljon palveluja, liikennemäärä, ra-kentaminen ja luonnonvarojen käyttö ovat vähän pienempiä.

Trendin mukaista kehitystä ei haluta, se kuvaa osittaista epäonnistumista kehittämisen ja talouden hoidossa. Kuitenkin tässäkin vaihtoehdossa on menestyvää liike-toimintaa kuten teknologiateollisuudessa, mutta työvoiman saatavuuden niukkuuden vuoksi edellytykset ovat vaikeammat kuin paremman väestökasvun tasoilla.

1.5 Skenaariotarkastelu väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttamisesta Oheisessa taulukossa tarkastellaan maakunnan tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutumisaste perustuu maakunnan väestö-, työpaikka- ja talouskasvun kuvit-teelliseen toteutumaan. Tarkastelulla kuvataan tavoitteiden saavuttamisen merkitystä aluetaloudelle.

Pohjois-Savon työpaikkatavoitteet 2040 Toteuma

Toimialaryhmät 2014 2020 2030 2040ero%

20142020 2030 2040

ero%

20142020 2030 2040

ero%

2014

Luonnonvarat, elintarvikkeet ja ympäristö 8 198 8 394 9 231 9 929 21,1 % 7 994 8 494 8 606 5,0 % 7 812 7 860 7 584 -7,5 %

Liiketoiminta ja hallinto 21 742 22 640 24 244 26 052 19,8 % 21 560 22 090 22 805 4,9 % 21 071 20 440 20 097 -7,6 %

Koulutus, kulttuuri ja viestintä 8 647 8 734 9 080 9 470 9,5 % 8 318 8 355 8 615 -0,4 % 8 129 7 731 7 592 -12,2 %

Liikenne ja logistiikka 6 865 7 265 7 967 8 572 24,9 % 6 919 7 187 7 356 7,2 % 6 762 6 650 6 483 -5,6 %

Majoitus-, ravitsemis- ja matkailupalvelut 3 395 3 689 4 118 4 548 34,0 % 3 513 3 715 3 903 15,0 % 3 433 3 437 3 440 1,3 %

Rakennettu ympäristö 14 177 14 798 16 647 18 646 31,5 % 14 092 15 018 16 002 12,9 % 13 773 13 896 14 102 -0,5 %

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala 21 644 22 371 24 130 25 305 16,9 % 21 304 21 768 21 716 0,3 % 20 821 20 142 19 138 -11,6 %

Teknologiateollisuus ja -palvelut 7 578 8 514 10 011 11 908 57,1 % 8 108 8 670 9 504 25,4 % 7 924 8 022 8 375 10,5 %

Prosessiteollisuus ja -tuotanto 3 906 4 561 5 222 5 944 52,2 % 4 344 4 522 4 744 21,5 % 4 245 4 185 4 181 7,0 %

Muut 1 165 1 139 1 181 1 262 8,3 % 1 085 1 066 1 135 -2,6 % 1 060 986 1 000 -14,2 %

Toimipaikat yhteensä 97 317 102 105 111 831 121 636 25,0 % 97 236 100 886 104 386 7,3 % 95 031 93 350 91 991 -5,5 %

Tavoite+ Nykyinen Trendi

17

VÄESTÖKEHITYS = TAVOITE+ (kasvava - tätä kohti) VÄESTÖKEHITYS = NYKYINEN TAVOITE (säilyttävä - pärjätään) VÄESTÖKEHITYS = TRENDI (taantuva - torjuttava)

Talouden uudistuminen onnistuu, perustuotannon

kilpailukyky vahvistuu, tehty merkittäviä investointeja.

Kuopio vetää väestöä maakunnan ulkopuolelta,

pendelöinti Kuopiosta suuntautuu maakunnan

työvoimaa tarvitseville teollisille alueille. Teollisten

alueiden vetovoima kasvaa. Pendelöintiä tukeva

liikennejärjestelmä. Kuntien elinvoimapolitiikka on

aktiivista, neljä vahvaa seutukeskusta, säilyvä

kirkonkyläverkko. Toimintakykyinen palvelujärjestelmä,

väestön hyvinvointi ja työvoimaan osallistuminen

paranevat.

Maakunnan asukasluku (v.2040) on 278 000.

Talouden uudistuminen onnistunut osittaisesti, kasvu

ja työvoiman tarjonta keskittyvät Kuopion seudulle.

Kuopion seudun vetovoima kasvaa, mutta ei parane

teollisilla alueilla, missä työvoiman saatavuus on

riittämätöntä. Kuntien elinvoimapolitiikka toteutuu

hajanaisesti, palvelut keskittyvät suurimpiin

kaupunkeihin ja pienimpien kuntien palvelut

vähenevät. Työvoimaan osallistuvuus kuitenkin

paranee nykyisestä, mikä vähentää pulaa työvoimasta.


Uudistuminen epäonnistuu, vetovoima on riittämätöntä

kaikilla alueilla. Kuopio menettää valtakunnallista

asemaansa eikä ulkoinen vetovoima ole riitttävää.

Työvoimantarjonta on riittämätöntä teollisilla aloilla ja

peruspalveluissa, tuotantoa siirretään pois

maakunnasta, myös ulkomaille. Kuntien

elinvoimapolitiikassa on epäonnistuttu, palvelut

keskittyneet ja loppuneet pienissä kunnissa.

Hyvinvointierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee,

työvoimaan osallistuvuus ei kasva, mutta sote-

kustannukset lisääntyvät.


Kehittämisstrategia Strategisten valintojen erot / onnistumisaste > toteutuva väestömäärä

Metsäsektorin ja puun

käytön uudistaminen

Uudet isot investoinnit toteutuneet, uusia puutuotteita saatu

markkinoille, sivuvirroista tuotteita ja energiaa.

Puurakentaminen lisääntynyt. Uusia koulutusohjelmia,

suunnittelun ja rakentamisen osaamisen taso noussut.

Puumarkkinat toimivat tehokkaasti mm. verkkoalustojen

avulla. Metsiä uudistetaan ja käytetään kestävästi,

yhteismetsät ja muut omistusjärjestelyt ovat lisääntyneet.

Tehokas puulogistiikka (automaatio ja terminaaliverkko),

työvoimaa on saatu riittävästi.

Puunjalostuksen liikevahto yli 3 mrd. €, metsätalous noin 600

M€.

Uusia puuta jalostavia vestointeja on tehty, mutta

sivuvirtojen hyödyntäminen osin tehotonta. Uusia

puutuotteita on syntynyt melko vähän. Puumarkkinat

toimivat tehokkaasti mm. verkkoalustojen avulla.

Puurakentaminen edelleen perinteistä

pientalorakentamista, suunnittelun ja rakentamisen

osaaminen säilytetty, ei uusia koulutusohjelmia. Metsien

käyttö on lisääntynyt, hoito ja omistajuus nykytasolla.

Liikevaihto 2-3 mrd. €, metsätalous 500-600 M€.

Tehty vain ylläpitäviä investointeja kemialliseen

puunjalostukseen, nykyiset tuotantolaitokset jatkavat.

Puumarkkinat ovat nihkeitä vähäisen kysynnän vuoksi.

Uusien tuotteiden kehittämisessä epäonnistuttu ja puualan

koulutus vähentynyt. Mekaaninen puunjalostus on perinteistä

ja menettänyt markkina-asemaansa. Metsien käyttöaste ja

uudistaminen ovat alhaisella tasolla, niukkuutta

metsätalouden työvoimasta.

Liikevaihto alle 1 mrd. €, metsätalous noin 400 M€.

Kone- ja

energiateollisuuden

kilpailukyky

Kilpailukyky kansainvälisellä kärkitasolla, tuotanto kasvanut,

kumppanuusverkostot ovat monipuolistuneet ja alihankintaa

palannut takaisin maakuntaan. Uusia tuotteita ja globaalisti

toimivia palveluja, joita johdetaan maakunnasta. Arvoverkko

on digitalisoitu. Vahva energiateollisuuden keskus

monitieteisessä Savilahdessa, jolla osaavat satelliitit

Varkaudessa ja Ylä-Savossa. Opiskelijoiden ja työvoiman

vetovoima hyvä. Energiateknologian kotipesät vahvistuneet ja

energialähteitä hyödynnetään monipuolisesti.

Liikevaihto 2,5 - 3 mrd. €

Tuotekehitys on ylläpitävää, mutta tehokkuuskilpailukyvyn

avulla pärjätään ydintoiminnoissa kohtuullisen hyvin. Osa

arvoketjua on digitalisoitu, kumppanuusverkosto ei ole

kasvanut eikä alihankinta ole palannut takaisin Suomeen.

Savilahden ja satelliittien potentiaali hyödynnetään osittain.

Opiskelijoiden ja työvoiman saatavuus nykyisellä tasolla,

markkina-asema säilynyt. Energiatekniikan

hiilivoimariippuvuudesta päästy eroon, ei merkittäviä uusia

energialäheitä.

Liikevaihto 2 mrd. €

Menetetään kilpailukykyä ja innovatiivisuutta,

kustannuskilpailykyky heikkenee. Digitaalisuutta

hyödynnetään vain automaatiossa. Tuotantoa siirretty

muualle kotimaahan ja ulkomaille hyvän työvoiman

saatavuuden alueille. Palveluliiketoiminta ei ole kasvanut.

Koulutuksen vetovoima heikentynyt, Savilahden

osaamiskeskittymä toimii heikosti eikä tue teollisuutta,

Energia-alan suunnittelu- ja projektitoiminta pääosin

ulkomailla, alan vetovoima hiipunut.

Liikevaihto 1 mrd. €

Maatalous ja

elintarviketuotanto

Tuottavat, energiatehokkaat ja kannattavat tilat, vajaa 500

maitotilaa, tuotantomäärä 320-330 milj. litraa/v. Vuoteen

2025 tehty 125 M€ navettainvestoinnit. Kattavat

tilusjärjestelyt. Osa tiloista tuottaa energiaa,

ympäristökuormitus pientä. Uusia tuotteita ja päästy

vientimarkkinoille, digimarkkinointia hyödynnetään

tehokkaasti. Lähiruoka, pienjalostus sekä marjan ja kasvisten

tuotanto ja jalostus kasvaneet. Terveellisellä ruualla

merkittävä markkinaosuus. Kehittynyt yhteistyö ja

asiakaslähtöisyys mahdollistanut tutkimus- ja kehitystyön

tason noston kansainväliseen kärkeen.

Liikevaihto 700-800 M€

Suurtuotantoa ja perinteistä pienviljelyä, maidon

tuotantomäärä 280 milj. litraa/v. Tilusjärjetelyissä ja

investoinneissa onnistuttu osittain, kannattavuus

keskimäärin vain kohtalaista. Lähiruoka- ja pienjalostus

kasvattaneet vähän markkinaosuuttaan, vienti kasvanut

hitaasti, uusia tuotteita ja innovaatioita syntyy hitaasti.

Marjan ja kasvistentuotanto nykytasolla. Tutkimus- ja

kehitystyöhön ei panosteta riittävästi, yhteistyön etuja ei

saada hyödynnettyä.

Liikevaihto 550 M€

Maakunta on menettänyt asemansa maidontuotantoalueena,

tuotantomäärä 250 milj. litraa/v. Tilojen rakennemuutos ja

tilusjärjestelyt toteutumatta, tuotanto heikosti kannattavaa

eikä uusia tuotteita. Jalostus ja vienti hiipunut, tuonti kasvanut

voimakkaasti. Marjan ja kasvisten tuotantomäärät laskeneet,

ei uusia tuotteita, tuonti lisääntynyt. Hyvinvointia tukevat

elintarvikkeet eivät pääse markkinoille, tutkimus- ja kehitystyö

heikkoa eikä yhteistötä tehdä. Ympäristön kuormitus jatkuu,

ei ole vara investoida ympäristönsuojeluun ja uusiin

viljelytekniikoihin.

Liikevahto 400 M€

18












paranevat.

























Hyvinvointiteknologia

mahdollisuutena

Hyvinvointiteknologiassa merkittävä uuden liiketoiminnan

kasvu, kun on panostettu ohjelmistoihin, data-analyysiin,

mittaustekniikkaan, automaatioon ja robotiikkaan sekä alan

tieteelliseen tutkimukseen. Kuopion asema on vahvistunut.

Personoitujen ja biolääkkeiden kehityksessä on saavutettu

läpimurtoja ja tuotteet kansainvälisillä markkinoilla.

Liikevaihto vuonna 2016 on noin 60 M€, 10.000 työntekijän

tavoite (maakunnassa nyt teollisuudessa 11.000 työpaikkaa)

vaatii vähintään 1,5 - 2 mrd.€ liikevaihdon, mistä suurin osa

tulee viennistä.

Kuopion asema on säilynyt vahvana kärkialojen

tutkimuksessa, tutkimuksesta päästy liiketoimintaan

pääasiassa ulkomaisten sijoitusten ja verkostojen kautta.

Yrityspohja on monipuolistunut, osaajien ja pääoman

saatavuus kuitenkin rajoittaa kasvua.

Liikevaihto kasvanut noin 400 M€:oon ja työntekijöitä noin

2.000.

Tutkimuksesta ei ole päästy liiketoimintaan,

hyvinvointitekniikan liiketoiminnassa tarvittavia osaamisen

tukialoja ei ole kehitetty. Teknologia- ja ohjelmistoyritykset

eivät kohdenna kehityshankkeitaan Kuopioon eikä

lääkekehitykseen saada pääomia. Kuopion tieteellinen

painoarvo heikentynyt.

Liikevaihto 100 M€, kasvu soten kysynnän pohjalta.

Matkailu Uusia tuotteita ja -paketteja kehitetään aktiivisesti ja kv.

markkinoiden tarpeisiin riittävästi. Yritysten ja Lakeland-

alueen markkinointi ja tuotteistaminen tehoaa. Yritysten,

maakuntien, Visit Finlandin kanssa tehtävä ja

rahoittajayhteistyö on toimivaa ja tuottaa tuloksia. Kiinalaistan

ja muiden kv. kohderyhmien matkailijamäärät kasvavat väh.

10%/v. Matkailuun liittyvät, sisältö- ja infrapainotteiset,

investoinnit kasvavat vauhdilla. Matkailun vetovoimatekijät

ovat vahvistuneet (sisällöt laadukkaita, syitä tulla alueelle).

Uusien matkailutuotteiden kehittäminen on nykytasolla,

vaatimatonta, eikä erityisen kunnianhimoista. Kotimainen

matkailu kannattelee matkailutoimialaa kuten tähänkin

saakka. Matkailijamäärien kasvu on pientä, mutta kasvua

hieman syntyy yleisen talouskasvun myötä.

Matkailuinvestointeja on suunnitteilla, mutta niitä ei pystytä

toteuttamaan, sillä matkailijamäärät eivät kasva riittävästi.

Yritysten yhteistyötä on, mutta harvojen käsissä.

Markkinointipanokset ovat nykytasolla, joka ei riitä suureen

kasvuun.

Uudet yhteistyöavaukset epäonnistuvat. Yritysten yhteistyö ei

toimi. Savolainen kateus valtaa alaa ja markkinointiin ei

saada juuri lainkaan lisäpanostuksia. Rahoituksen puute

rajoittaa kv. markkinointia ja Visit Finland -yhteistyötä.

Lakeland-alue ei saa riittävää näkyvyyttä kansainvälisesti eikä

kansallisesti. Kv. matkailijat eivät sittenkään löydä

maakuntaamme odotetulla tavalla. Matkailun investointeja ei

synny käytännössä lainkaan. Ammattitaitoisen työvoiman

saanti rajoittaa kehitystä. Kielitaidottomuus rajoittaa myyntiä.

Saavutettavuus erittäin heikko.

Vesi ja biojalostus Vahva prosessi- ja kaivosteollisuuden ja luonnonvara-alojen

veden puhdistusteknologia, kemikaalit, mittausanalytiikka

sekä tutkimus ja innovaatiotoiminta. Vesialan yritystoiminta

on kasvanut. Puhdistusteknologian, analytiikan ja

tutkimuksen vientiä on aktiivista. Online-mittaus-, seuranta ja

säätö vesilaitoksissa, pelloilla, metsissä ja vesistöissa.

Biojalostuksen tuotteet päässeet markkinoille. Fossiiliset

raaka-aineet korvataan uusituvilla biojalosteilla. Tiedeyhteisö

on sitoutunut biojalostuksen kehittämiseen.

Tutkimuksessa on edistytty ja alan liiktoiminta on

aktivoitunut. Uudet puhdistusinnovaatiot pääsevät kuitenkin

hitaasti markkinoille. Teollisten prosessien veden käyttö ja

puhdistus on tehostunut. Biojalostuksen tutkimus edistyy

tutkimuslaitosten ulkoisen rahoituksen avulla, mutta

käytännön sovellukset pääsevät hitaasti markkinoille.

Bioraaka-aineiden käytön julkinen hyväksyntä ei vielä

täydellistä.

Vastataan vain akuutteihin ongelmiin paikallisesti, tehdään

tutkimusta, mutta se ei tue riittävästi teollisuuden prosesseja

eikä uuden alan liiketoiminnan kehittämistä, toiminta

teknologiasiirron varassa. Biojalostuksen tutkimus ja

kehittäminen on kuihtunut, kun alan tutkimuslaitokset ja

ulkopuoliset rahoittajat eivät panosta alaan. Kehitys

Suomessa on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

19












paranevat.

























Vesi ja biojalostus Vahva prosessi- ja kaivosteollisuuden ja luonnonvara-alojen

veden puhdistusteknologia, kemikaalit, mittausanalytiikka

sekä tutkimus ja innovaatiotoiminta. Vesialan yritystoiminta

on kasvanut. Puhdistusteknologian, analytiikan ja

tutkimuksen vientiä on aktiivista. Online-mittaus-, seuranta ja

säätö vesilaitoksissa, pelloilla, metsissä ja vesistöissa.

Biojalostuksen tuotteet päässeet markkinoille. Fossiiliset

raaka-aineet korvataan uusituvilla biojalosteilla. Tiedeyhteisö

on sitoutunut biojalostuksen kehittämiseen.

Tutkimuksessa on edistytty ja alan liiktoiminta on

aktivoitunut. Uudet puhdistusinnovaatiot pääsevät kuitenkin

hitaasti markkinoille. Teollisten prosessien veden käyttö ja

puhdistus on tehostunut. Biojalostuksen tutkimus edistyy

tutkimuslaitosten ulkoisen rahoituksen avulla, mutta

käytännön sovellukset pääsevät hitaasti markkinoille.

Bioraaka-aineiden käytön julkinen hyväksyntä ei vielä

täydellistä.

Vastataan vain akuutteihin ongelmiin paikallisesti, tehdään

tutkimusta, mutta se ei tue riittävästi teollisuuden prosesseja

eikä uuden alan liiketoiminnan kehittämistä, toiminta

teknologiasiirron varassa. Biojalostuksen tutkimus ja

kehittäminen on kuihtunut, kun alan tutkimuslaitokset ja

ulkopuoliset rahoittajat eivät panosta alaan. Kehitys

Suomessa on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.

Työvoiman saatavuus ja

osaaminen

Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Varkauden seudun vetovoima on

parantunut, Kuopion seutu tukee työvoiman saatavuutta

pendelöinnillä.Toimivat työmarkkinat ja koulutusketjut,

koulutus tarjoaa yksilöllisen ja ajantasaisen osaamisen.

Koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus

laskenut (15-29 v 14% -> 8 %), työvoimaan osallistuvuus on

noussut 5 %-yksikköä nykytasosta, työllisyysaste on noussut

75 %:iin. Rakenteellinen työttömyys vähäistä,

työperusteisessa maahanmuutossa on onnistuttu.

Työvoiman saatavuusongelmia on paikallisesti, työvoiman

riittävyys ongelmana pienissä kunnissa ja

seutukeskuksissa, vaikka työvoimaan osallistuvuutta on

saatu nostettua. Seutujen vetovoima eikä pendelöinti

Kuopiosta ole riittäviä, Kuopion seudulla teollisuuden ja

muiden avaintoimialojen tarpeeseen työvoimaa on

riittävästi. Rakennemuutoksiin sopeutuminen on hidasta.

Koulutus keskittynyt nykyisestä ja osaaminen riittämätöntä

avainaloilla.

Koulutusta ei ole riittävästi elinkeinoelämän tarpeisiin ja

koulutuksen resurssit ovat vähentyneet ja keskittyneet

merkittävästi. Koulutuksen ja työn ulkopuolelle jääneiden

nuorten määrä lisääntynyt nykyisestä mm. koulutuksen

saavutettavuuden heikentyessä. Paha rakennetyöttömyys ja

osaamisen taso heikkoa, osaava tyovoima muuttaa

maakunnasta pois Suomen kasvualueille.

Hyvinvointipalvelut ja

hyvinvointi

Sote-palvelujen alueellinen saavutttavuus on hyvä ja

paikallinen palveluyrittäjyys kasvanut täydentämään

palveluja. Palvelusektoreiden yhteistyö toimii. Palvelun laatu

varmistetaan mm. riittävällä henkilöstöllä, kehittyneellä

palvelutarpeen ja hoidon vaikuttavuuden analysoinnilla.

Seurantaa ja hoitoa tuetaan tarvittaessa automaatiolla ja

robotiikalla. Ihmiset pitävät huolta terveydestääni ja

sairastavuus on vähentynyt.

Volyymi (2017) 1,4 mrd.€. Paranevan terveyden kautta

menot vähenevät.

Palveluja on saatavilla, mutta ne ovat keskittyneet

seutukeskuksiin. Työvoiman saatavuusongelmia on pienillä

paikkakunnilla. Palveluketjut ovat parantuneet

tietojärjestelmien harmonisoinnin ansiosta, automatisoitu

tiedon siirto ja tekoäly helpottavat hoitoa. Palveluyrittäjyys

keskittyy kansainvälisille yrityksille, ihmisten sairastavuus

vähenee hitaasti.

Palveluiden saatavuus epätasa-arvoista ja palvelut

pirstaloituneet, digitalosointi ei tue palvelujen tehokasta

kohdentamista eikä hoidon vakuttavuutta. Maakunnan

palvelut ovat rahoituskriisissä, yksityinen palveluntuotanto

kansainvälisten yritysten hallussa. Sairastavuus on

lisääntynyt ja työvoiman saatavuus heikkoa, mikä johtaa

pakkoautomatisointiin.

20












paranevat.

























Maakunnan ja seutujen

vetovoima ja aluerakenne

Kuopion seutu kasvaa voimakkaasti (1300-1400 henk./vuosi,

+1 %/v), kasvu ruokkii koko maakuntaa pendelöinnillä.

Teollisten alueiden muuttotappio on kääntynyt voitoksi.

Maakunta houkuttelee työvoimaa muualta Suomesta ja

ulkomailta, vetovoimainen asuin-, matkailu-, kulttuuri-, ja

opiskeluympäristö, seutujen sisällä ja välillä hyvä

yhteistoiminta elinvoimapolitiikassa. Maakunta pitänyt yllä

kattavat sote-palvelut, mikä mahdollistaa asumisen koko

maakunnassa. Väestömäärä 278 000.

Kuopion seudun vetovoima on kohtuullisen hyvä, riittää

seudulle itselleen, mutta ei tue koko maakunnan työvoiman

kysyntää tarjoamalla riittävästi pendelöijiä teollisille alueille.

Seutukeskukset ja reuna-alueet kääntyvät vähän

muuttovoittoiseksi, työvoimasta kuitenkin niukkuutta.

Seutukeskuksilla omat kasvustrategiat, yhteistoiminta

elinvoimapolitiikassa on osittaista. Ammatillinen ja amk-

koulutus vastaavat osaamistarpeisiin. Joitakin uusia

avauksia matkailussa. Väestömäärä 253 000.

Kuopio kasvaa hitaasti, koko maakunnan vetovoima heikkoa.

Ei yhteistä kehittämispolitiikkaa, väestö vähenee ikäranteen

vuoksi. Työvoimaa muuttaa muualle. Reuna-alueiden

väestökato runsasta eikä muuttoliike ole kääntynyt

positiiviseksi. Koulutus keskittynyt nykyisestä, kuntien

elinvoimapolitiikka hajanaista, kilpailua niukkenevista

resursseista. Matkailijamäärät eivät ole nousseet.

Väestömäärä 243 000.

Saavutettavuus Saavutettavuus hyvä kansallisesti ja kansainvälisesti. Suoria

kansainvälisiä lentoyhteyksiä ja useampi operaattori. Nopea

junayhteys Helsinkiin, länteen, pohjoiseen ja Pietariin.

Toimiva maakunnan sisäinen paikallisjuna, kutsuliikenne ja

bussit yhdistävät työssäkäyntialueita. Haja-asutusalueiden

yhteydet ja tiestö kunnossa teollisuuden ja ihmisten

kuljetuksille. Eri liikennemuotojen yhdistäminen. Sähkön ja

biopolttoaineen latausasemaverkko. Nopeat ja kattavat

verkkoyhteydet koko maakunnassa tukevat palveluita,

yrittämistä ja etätyötä.

Lentoyhteydet toimivat kansallisesti, kaksi operaattoria.

Junayhteydet toimivat Helsinkiin, yhteydet länteen ja

pohjoiseen ovat nykytasolla. Liikennejärjestelmä toimii

keskusten välillä, mutta ei haja-asutusalueilla. Puun ja

maidon kuljetukset toimivat. Nopeat ja kattavat

verkkoyhteydet koko maakunnassa tukevat palveluita,

yrittämistä ja etätyötä.

Lento-, juna- ja tieliikenteen edunvalvonta epäonnistunut,

liikennejärjestelmä ei toimi eikä tue elinkeinoelämää eikä

henkilöliikennettä. Infrastruktuuri on rapautunut, alueen

saavutettavuus heikko. Ongelmia puu- ja maitokuljetuksissa.

Kiinteän dataverkon ylläpito ei ole riittävää.

Suomen halutuin elämisen

ympäristö

Kasvava ja aktiivinen väestö, yhteisöllisyys, kansainvälistyvät

yritykset ja oppilaitokset, rohkeat ja nopeat kokeilut,

monimuotoinen väestörakenne, rikas kulttuurielämä, avoin ja

osallistava maakunta.

Aktiivinen väestö, lisääntyvää yhteisöllisyyttä, aloittain

kasvavat yritykset, kilpailukykyä tukeva koulutus, lisääntyvä

väestön monimuotoisuus.

Vähenevä ja vanheneva väestö, työvoimapula vähentää

työpaikkoja, koulutus vain osaamista ylläpitävää.

21

1.6 Alueiden vetovoiman lisääminen

Pohjois-Savon vetovoimaa on lisättävä, jotta kasva-vat ja toimintaansa kehittävät työllistäjät saavat tu-levaisuudessa riittävästi työvoimaa. Vetovoiman parantamisen toimenpiteitä on käsitelty jo aikai-semmin, mutta tässä tehdään kokoava katsaus.

Maakunnan vetovoima muodostuu alueiden ja yri-tysten erilaisista vahvuuksista ja pullonkaulojen korjaamisesta. Vetovoiman lisäämisen keinoja on mietitty seutujen kesken asiaan paneutuneiden asiantuntijoiden tukemana. Ohessa nostoja kei-noista.

Ylä-Savo

Vetovoiman lisääminen kuntien palveluiden yh-teistyöllä, rajaton Ylä-Savo mm. asumisessa, päivähoidossa, työhön perehdyttämisessä.

Lisää tunnettuutta, näkyvyyttä, brändiä ja kon-takteja hyödyntämällä matkailu- ja kulttuurita-pahtumia.

Yritysten kasvava rooli koulutuksessa, opiskeli-joille opintopolkuja ja harjoittelu- ja työpaik-koja.

Muualla opiskeleville tarjotaan harjoittelu- ja työpaikkoja, mikä tukee paluuta opintojen jäl-keen.

Ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun ulko-maisella yhteistyöllä lisää maahanmuuttajia. Tulijoille järjestetään tarpeelliset palvelut. YSAOn ja SAKKYn kampuksen hyödyntäminen

Sisä-Savo

Sijainti Kuopion, Jyväskylän ja Varkauden/Piek-sämäen läheisyydessä hyödynnetään pende-löinnissä ja työmarkkinoiden monipuolistami-sessa.

Muualla opiskelevat alueelta lähteneet nuoret saatava takaisin mm. tarjoamalla harjoittelu- ja työpaikkoja, yhteys ja usko alueen mahdolli-suuksiin on luotava jo peruskoulussa.

Perheiden tarvitsemia palveluja kehitettävä, jotta alueella saadaan muuttamaan tarvittavaa työvoimaa. Järjestöjä, harrastustoimintaa ja luontoa hyödynnetään tulijoiden houkuttelussa ja alueelle kiinnittämisessä.

Alueella kesäaikaan työskentelevät tuhannet marjanpoimijat ovat hyvä kontakti saada eri alojen työntekijöitä muuttamaan alueelle pysy-västi. Tärkeää on räätälöidä perheille tarpeelli-set palvelut ja kartoittaa etukäteen tarjottavat työtehtävät sekä mahdollinen perehdyttämi-nen ja muu vastaanottokyky.

Hyvien asuinympäristöjen rakentaminen.

Varkauden seutu

Vahvan ja globaalin energialiiketoiminnan ve-tovoiman hyödyntäminen. Alueen brandin kir-kastaminen.

Kansainvälisen rekrytoinnin tehostaminen.

Yliopistoyhteistyön lisääminen.

Paikallinen koulutusmalli hyödyntäen yritysten osaamista ja tarpeita.

Kuopion seutu

Kuopion seudun maakunnan ulkopuolisen saa-vutettavuuden parantaminen (lento, juna, tie)

Kuopion seudun ja maakunnan muiden työssä-käyntialueiden keskinäisen saavutettavuuden parantaminen tukemaan työssäkäyntiliiken-nettä.

Suunniteltujen suurten teollisuus- ja koulutus-yritys-asuinalueinvestointien toteuttaminen

Kuopion seudun ja muiden työssäkäyntialuei-den osaamisprofiilien parempi vuorovaikutus ja vastaavuus.

Teknologia- ja digiosaamisen vahvistaminen. Terveyden osaamisen nosto Kuopion profii-lissa.

Matkailijavirtojen lisääminen. Yhteisiä

Työssäkäyntialueiden välisen työmatkaliiken-teen kehittämisen välittömät kokeilut (mm. kutsuliikenne, aikataulut, linja-autovuorot, or-ganisoidut kimppakyydit, työaikajärjestelyt, etätyöpisteet Iisalmessa, Kuopiossa/Siilinjär-vellä, Varkaudessa, Suonenjoella) sekä pidem-män aikavälin kehittäminen (tie- ja rataverkon kehittämien, rataverkon paikallisliikenne, sähkö- ja biopolttoaineiden latausasemat, asunto- ja työpaikkakaavoitus ja rakentaminen kulkuyhteyksien varrelle).

Vuokra-asuntotuotannon lisääminen helpotta-maan muuttajien vastaanottoa.

Alueiden osaamisen kehittämiseen integroitu-neet osaamisympäristöt (konepajaosaaminen, energia sekä digitaalisuus ja hyvinvointi).

Työikäisten terveyden ja työkyvyn edistäminen.

Oppilaitoksiin viesti alueen yritysten antamista mahdollisuuksista. Muualla opiskeleville paluu-muuton työpaikkatakuu.

Kulttuurin ja järjestöjen hyödyntäminen elä-mänlaadun lisäämisessä ja alueille muuttanei-den uusien ihmisten vastaan otossa.

22

2. Maakuntaohjelma 2018 – 2021 Maakunnan kehittämistavoitteita (strategia) toteuttavat maakuntaohjelman toimintalinjat

Maakuntasuunnitelmassa linjattujen kärkien ta-voitteita toteutetaan maakuntaohjelman toimen-piteillä. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi syksyllä 2009 maakuntasuunnitelman toimintalinjoiksi (1) aluetalouden uudistuminen, (2) työvoiman riittä-vyys ja osaaminen, (3) hyvinvointipalvelut ja hyvin-vointi sekä (4) saavutettavuus ja kestävä aluera-kenne. Toimintalinjoja ei ole tarvetta muuttaa, mutta niiden sisältö on tässä uudessa ohjelmassa päivitetty. Oheisessa kuviossa esitetään myös osa niistä paineista ja mahdollisuuksista, mitkä vaikut-tavat Pohjois-Savon toimintaedellytyksiin. Meidän on myös torjuttava niiden kielteisiä vaikutuksia. Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirta-strategia osoituksena siitä, että valmistavassa teol-

lisuudessa ja sen palveluissa voidaan oikeilla toi-mintatavoilla ja osaamisella pärjätä myös Kauko-Idän kilpailun kanssa. Teollisuuden kilpailukykyä nostetaan tuottavuutta lisäämällä sekä uusia tuot-teita, palveluja ja tuotantomenetelmiä nopeasti in-novoimalla. Samalla päättäväisyydellä ja mallilla voidaan toimia myös muilla aloilla. Strategisten kärkien sisältöalueet ovat pääpirteis-sään samat kuin toimintalinja talouden uudistami-sen (TL1), missä on lisäksi matkailun kehittämisen toimenpiteet. Strategisten kärkien ja toimintalinja 1:n esittämisessä on osin toistoa. Toimintalinjoilla 2-4 tuetaan kehittämisen kärkialo-jen ja talouden uudistamisen edellytyksiä laaja-alaisesti mm. lisäämällä osaamista, ihmisten hyvin-vointia ja terveyttä sekä liikenteellistä saavutetta-vuutta.

23

Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eurooppaan koh-distuvat ulkoiset paineet pakottavat (1) talouden jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskes-kittymien ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva kustannus- ja innovaatiokil-pailu, uusien osaamiskeskusten ja kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimintatapo-jen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiih-dyttämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa metsä-teollisuudessa on uhattuna.

Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuk-sia uuteen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämiseen. Täl-laisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia, uudet puu-hun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bio-energia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoi-toteknologiat. Paikallisesti, mutta globaaleille markkinoille suun-tautuvia positiivisia muutoksia ovat mm. Finnpul-pin tehdashanke ja Savilahden merkittävästi kas-vava opetuksen, tutkimuksen, asumisen ja yritys-toiminnan yhteistoiminnan alue.

24

2.1 Toimintalinja 1: Talouden uudistuminen

2.1.1 Kone ja energiateollisuuteen kilpailukykyä innovoinnilla, tuottavuudella ja uu-

silla toimintatavoilla

A1 Uudet innovaatiot ja tuotannolliset menetel-mät • Tuottavuuden, innovatiivisuuden ja laadun

nosto = vastavirtastrategia ja usko menesty-miseen

• Uudet tuotteet ja tuotekehityksen nopeutta-minen, kaupallistaminen osana T&K&I:tä, time to market

• Valmistettavuus, asennettavuus, huolletta-vuus sekä tuote- ja laatudokumentaatio. Val-mistusverkostojen johtamisen, laadun ja tuottavuuden kehittäminen.

• Materiaalitehokkuus, materiaalitekniikka ja energiatehokkuus

• Palveluliiketoiminnan ja elinkaaripalvelujen kehittäminen yrityksissä ja valmistusverkos-toissa

• Työvoiman saaminen • Koneenrakennuksen osaamiskeskittymä: au-

tomaatio, hitsaus, koneistus, pinnoitus, digi-taalisuuden hyödyntäminen suunnittelussa, valmistuksessa, taloushallinnossa, tuote- ja asiakastiedossa ja tuotantoverkoston hallin-nassa

Koneteollisuuden kansainvälisessä kilpailuky-vyssä ratkaisevia tekijöitä ovat innovatiivisuus, innovaatioiden nopea kaupallistaminen, tuotta-vuus ja sen jatkuva korottaminen sekä asiakkai-den tarpeita vastaava palveluliiketoiminta. Hyvä tuottavuus, laatu ja tehokkaat toimitusverkostot voivat ratkaista sen, kuinka paljon teknologiate-ollisuutta Suomessa jatkossa on ja osaltaan myös sen, pärjätäänkö niukkenevalla työvoimalla. Tä-hän kärkiyritykset uskovat ja kutsuvat tätä stra-tegiaa vastavirtastrategiaksi. Yritykset vastaavat omasta kilpailukyvystään, mutta julkisilla kehittämistoimilla voidaan paran-taa osaamista, aktivoida kehittämistä, tukea tek-nologian siirtoa ja uuden kokeilua uudistamalla julkisia kehitys- ja opiskeluympäristöjä sekä tuot-taa osaavia työntekijöitä.

Nopea ja asiakkaiden tarpeisiin vastaava inno-vointi ja tuotekehitys, joka toteutetaan valmis-tuksessa tehokkaasti ja kannattavasti huolletta-vaksi luo perustan pidemmän ajan menestyk-selle. Tätä toimintamallia voidaan edistää innovaatio-prosessien systemaattisella johtamisella ja tuo-tantoverkoston eri osallisten sitomisella inno-vointiprosessiin. Innovointi kannattaa kytkeä valmistusproses-sien, kokoonpanon ja huollettavuuden suunnit-teluun. Yksi menetelmä tähän on DFMA/S (De-sign for Manufacture and Assembly / Service). Lean-menetelmillä kaikkia näitä vaiheita on mah-dollista tehostaa. Lean-toimintaa tulisi hyödyn-tää myynti-, tilaus-, toimitus- ja huoltoketjuissa ja myös yritysten kumppanuusverkostoissa ja nii-den johtamisessa, laadussa ja toiminnan jousta-vuudessa ja täsmällisyydessä. Kehittämistyössä tähdätään tuottavuuden lisäksi ympäristöystävälliseen valmistukseen ja tuottei-den korkeaan laatuun sekä tuotantoprosessien että valmistettavien koneiden ja laitteiden ener-giankulutuksen vähentämiseen ja hybridiratkai-suihin. Elinkaaripalvelujen ja energiatehokkuu-den merkitys kilpailutekijänä kasvaa. Sensoritek-niikkaa hyödynnetään mm. liikkuvissa koneissa. 3D-tulostuksen yleistyminen lisää kilpailua, mutta voi myös lisätä paikallista valmistusta. Di-gitaaliseen osaamiseen on tarve panostaa lisää, alan osaajia tarvitaan enemmän sekä yrityksiä on aktivoitava digitaalisten menetelmien hyödyntä-miseen. Yritysten mukaan Ylä-Savoon on tulossa pula työvoimasta kokoonpanoon, hitsaukseen, ko-neistukseen ja maalaukseen sekä ohjelmisto-alalla. Hankalin tilanne on alihankintayrityksillä. Paikallista ammatillista koulutusta tarvitaan, sa-moin ammattikorkeakoulun vetämiä kehittämis-toimia mm. tuotannon ohjauksessa ja menetel-mien kehittämisessä (hitsaus, automaatio, laatu, digitalisaatio ym).

25

A2 Energiateknologia • Projekti- ja prosessiosaaminen, materiaali-

ja hitsaustekniikka, painelaiteteknologia • Pk-yritysten kasvu markkinointia vahvista-

malla, yritysten sukupolven vaihdokset ja kasvu, mentorointi

• Aluelämpö- ja aluekylmätekniikka • Uusiutuva energia, hajautettu energiantuo-

tanto ja kierrätysenergia • Amk:n energiatekniikan koulutusohjelma ja

T&K-kehitysympäristö yhdessä Sakyn, LUTin ja UEF:n kanssa

• Energian tuotannon päästöt ja vaikutukset Energiateknologian kärkiyritysten osaamisaloja ovat kattila- ja laitossuunnittelu, paineenalaiset laitteet, laitosautomaatio, projektitoimitukset, prosessijohtaminen ja erilaisten vaikeiden polt-toaineiden käyttöosaaminen sekä korroosion kestävyys. Monet koneteollisuuden kehittämistoimet ovat sovellettavissa myös energiateknologiassa. Kes-keisiä osaamisia ovat asiakkaiden tarpeisiin vas-taaminen, projektinhallinta ja valmiiden laitos-ten toimitukset. Hajautetun ja pienen mittakaavan energiantuo-tannon myötä tarve energian varastoinnille li-sääntyy. Erityisesti sähkön varastointitarve avaa mahdollisuuksia alueen toimijoille. Alueella on jo olemassa tuotantolinja Litium-Ioni akkujen val-mistukseen sekä hyvä osaaminen ylipäätään ak-kutekniikkaan, mutta myös akustojen vaatimaan akunhallintajärjestelmiin liittyen Viime vuosina suunnittelua, huoltoa ja asennus-palveluja tarjoavat yritykset ovat kasvaneet no-peasti, varsinkin asennuksen ja huollon vien-nissä. Selluteollisuuden, bioenergian ja savukaa-sujen puhdistuksen investoinnit ovat lisänneet palvelujen kysyntää. Kasvua pk-yrityksiin saada lisäämällä markkinointia, tuotteistusta ja kaupal-listamista, mitkä perinteisillä alihankkijoilla usein ovat vähäisiä. Moni energia-alan pk-yritys on tulossa sukupol-ven vaihdoksen ikään. Uusia jatkajia on löydet-tävä ja tarpeen mukaan tuettava jatkoa mento-roinnilla.

Energia-alan konkareilla on vahvaa projekti- ja prosessiosaamista, mitä kannattaisi hyödyntää myös muilla aloilla. Ammattikorkeakoulun Varkauden toimipaikassa on vuodesta 2010 alkaen koulutettu energiatek-niikan insinöörejä. Yritykset tarvitsevat jatku-vasti uusia energia-insinöörejä sekä kone- ja tuo-tantotekniikan ja sähkötekniikan insinöörejä, jotta alue säilyy yrityksille vetovoimaisena sijain-tipaikkana. Energia-, kone- ja ympäristötekniikan koulutuksen ja kehittämisen välistä vuorovaiku-tusta tiivistetään. Energia-alan nuorisoasteen koulutuksen veto-voima on heikko Varkaudessa, kuten useimmilla muillakin kouluttajilla. Vetovoimaa lisätään mm. monipuolistamalla Varkaudessa tarjottavia kou-lutusaloja. Varkaudessa Savonialla on energiatekniikan la-boratorio, joka mm. testaa jätteenpolton, pyro-lyysiöljyn ja korroosion torjunnan vaihtoehtoja ja tekee kehitysprojekteja pk-yritysten kanssa. La-boratoriossa tehdään myös opinnäytetöitä ja harjoitusprojekteja. Bioenergian lisääntyvä käyttö edellyttää käytettävyyden ja mm. ympä-ristövaikutusten selvittämistä eri toimijoiden yh-teistyönä. Energialaboratorion hyödyntämistä tulee lisätä pk-yritysten kehitystarpeiden tukena, vaikeiden polttoaineiden testauksessa ja Varkauden ener-gia-alan koulutuksen kiinnostavuuden paranta-misessa. Yksi mahdollisuus on hyödyntää alueen yritysten kokeneiden insinöörien osaamista ope-tuksessa.

A3 Sovellukset oppilaitos-yritysverkoissa • Elektronisten laitteiden säteilytutkimus • Yritysverkostojen ja tuotantojärjestelmien

kehittäminen • Oppilaitosten, korkeakoulujen, kehitysyhtiöi-

den ja yritysten kehitysympäristö tuotannon ja palvelun kehittämiseen

• Digitaalisten verkostotyökalujen hyödyntämi-nen

• Hackathon, industry hacks (yritysten avoimet innovointipajat)

26

• Tiedekorkeakouluissa kehitettyjen toiminta-mallien siirto maakuntaan (mm. Savonia, Sakky, Ysao ja yrityskohtaiset sovellukset)

Teknologiateollisuuden tuottavuutta nostavien välineiden kehittämiseen rakennetaan vahva osaamiskeskittymä. Sen ydinalat ovat: - teknologiateollisuuden kehittämisen koordi-

nointi, hitsausautomaatio, pintakäsittely, di-gitaalinen suunnittelu ja tuotanto, automaa-tio, toimitusverkon hallinta ja hajautettu T&K&I, massaräätälöinti, erp, Lean ja muut toiminnanohjausmenetelmät sekä palvelulii-ketoiminnan ja elinkaarihallinnan kehittämi-nen

Osaamiskeskittymän ydin on Savonia-ammatti-korkeakoulussa, joka verkottuu yritysten, yliopis-tojen ja muiden korkeatasoisten osaajien kanssa. Ammatilliset oppilaitokset osallistuvat käytän-nön kehittämishankkeisiin, yrityskohtaiseen ke-hittämiseen ja räätälöintiin sekä yliopistot erityi-sesti tutkimukseen ja teknologian siirtoon. Savilahteen rakennettava uusi Savonian ja Sak-kyn ja osin myös tutkimuslaitosten sekä yritysten yhteinen toimintaympäristö tulee parantamaan eri osapuolten kykyä yhteistoimintaan käytän-nön kehittämisessä. Tämä uusi merkittävä mah-dollisuus tulee käyttää tehokkaasti hyödyksi. Teknologiateollisuuden yleisen kehittämisen toi-mintatavaksi on viime vuosina noussut Savonian, kuntien kehitysyhtiöiden ja yrityspalveluiden yh-teinen käytännöllisten ohjelmien valmistelu ajankohtaisten kehittämistarpeiden määritte-lyssä ja toteuttamisessa. Sisällön mukaan valmis-teluun ja toteuttamiseen on osallistuttu myös yliopistoista, ammatillisesta koulutuksesta ja tut-kimuslaitoksista. Tästä on hyviä kokemuksia. Tuorein ohjelma on digitaalisuuden toimenpide-ohjelma. Tiedekorkeakouluissa on kehitetty myös käytän-nöllisiä yritystoiminnan kehitysmalleja. Näitä kannattaa tuoda Pohjois-Savoon. Myös teolli-suuden avointen ideointipajojen (industry hacks) käyttöä on kokeiltu ja saatu kannustavia koke-muksia.

Hitsaus- ja automaatiotekniikan ohella paljon käytetty kehityspalvelu on Savonian EMC-labo-ratorio. Vastaavia laitteiden sähkö- ja tietoliiken-nealan häiriöitä mittaavia tutkimusympäristöjä on Suomessa vai yksi. Yritysten tutkimuskysyntä kasvaa koko ajan ja laboratoriolla on kasvutar-peita. Yritysverkostojen kehittämisessä painotetaan di-gitaalisten tuoteprosessien ja tuotannon tieto-järjestelmien kehittämistä amk:n vetämänä ja yhteistyössä yliopiston sekä ammatillisen II-as-teen kanssa. Matalan byrokratian verkostoja edistetään päähankkijoiden vetämänä.

2.1.2 Puunjalostus

B1 Mekaaninen puunjalostus • Puurakentaminen • Puurakenteiden suunnitteluosaamisen lisää-

minen • Puurakennusten ja -tuotteiden kehitys ja

markkinointi pilot-alueiden avulla • Uudet ideat ja ratkaisut mm. CLT/LVL-levy-

jen, palkkien, välipohjaratkaisujen, lämpö-puunkäytön suunnittelu-, rakennutus ja jat-kojalostusverkosto

• Sahaus- ja kuivauskapasiteetin lisäys, laatu ja kustannustehokkuus

• Julkisten hankintojen seuraaminen • Puuenergian (sahojen puru, kuori, hake) käy-

tön lisääminen (ei tukea tuontihakkeelle) ja kustannustehokkuus

Suurempien talojen kuten kerrostalojen ja julkis-ten rakennusten rakentaminen puusta ei ole Pohjois-Savossa edennyt. Perinteet ja käytännöt tukevat betonirakentamista. Pilot-kohteiden ja julkisten hankkeiden lisäksi tarvitaan puuraken-tamisen suunnitteluosaamista niin arkkitehti- kuin rakennesuunnitteluun. Mekaanisen puunjalostuksessa yhteistyö tuote-suunnittelun, tuotannon ja logistiikan kehittämi-sen välillä on yhtä tärkeää kuin koneteollisuu-dessa. Designin on vastattava tuotannon ja asi-akkaiden tarpeita. Puurakentamisessa tarvitaan lisää suunnittelu-osaamista, digitaalista suunnittelua ja projektin-

27

hallintaa, uusien puutuotteiden käytön ja eri ma-teriaalien yhteen sovittamisen osaamista, elin-kaarikustannusten hallintaa sekä rakentamis-osaamista. Uudet viilupuulevyt (LVL), ristiin laminoitu levy (CLT), puupalkit, puuelementit sekä lahoamatto-maksi käsitelty puu tarjoavat uusia mahdolli-suuksia rakentamiseen, mitä ei ainakaan Suo-messa vielä osata hyödyntää. On tarve kehittää asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa suunnittelua yh-dessä tuotevalmistajien kanssa. Sellun tuotannon kasvu lisää myös tukkipuun tar-jontaa. Sahaus- ja kuivauskapasiteettia tarvitaan lisää ja ainakin jossain määrin myös uusia inves-tointeja. Mekaanisen puualan kehittämishaasteita ovat uusi kasvuyrittäjyys, uusien tuotteiden kehittä-minen valmistettavaksi, tuottavuuden ja laadun nosto (mm. kone- ja osaamisinvestoinnit, yritys-kohtainen kehittäminen), tuotantomäärien li-sääminen ja pääoman käytön tehostaminen, viennin lisääminen sekä puutuotetekniikan kou-lutusosaamisen nosto. Energiatuki Suomeen tuotavalle puuhakkeelle vääristää sahojen sivuvirtojen (puru, kuori ja hake) markkinatilannetta ja heikentää sahojen kannattavuutta. Energiatuen maksu tuontihak-keelle tulee lopettaa, tämä on poliittinen edun-valvontakysymys. Sahat voivat monipuolistua energian tuotannon tai polttoaineen myynnin lisäksi raaka-aineiden tuottamiseen biojalostukseen ja muuhun jatko-jalostukseen. Alempiasteisesta tieverkosta huolehtiminen tur-vaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä.

B2 Kemiallinen metsäteollisuus • Selluinvestointi • Robotiikan kehittäminen • Tehtaiden sivuvirtojen, lämmön ja biojalos-

tuksen mahdollisuuden hyödyntäminen Kuopion Sorsasaloon suunnitellaan 1,4 Mrd € ha-vusellutehdasta, mikä on Suomen suurin sellu-

tehdas. Tehtaan työllisyysvaikutus Pohjois-Sa-voon on 1500 henkeä, ilman ajan mittaan kehit-tyvää sivuvirtojen jatkojalostusta ja sahauksen kasvua. Nykyhinnoilla vienti maakunnasta lisään-tyy 600 M€ vuodessa. Tehdasta toteuttava yhtiö keskittyy sellun tuo-tantoon, mutta suuri tehdas ja sen sivuvirrat, lämpö, teolliset prosessit ja puuvirrat tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia muille yrityk-sille. Tehtaan tarvitseman huollon ja palvelun li-säksi. Puuta tehdas käyttää vuodessa 6,7 miljoo-naa kuutiota, mikä jakautuu useaan maakuntaan ja vähän myös tuontiin markkinatilanteen mu-kaan. Sellun tuotannolla voidaan korvata jatkossa yhä enemmän öljyyn perustuvia pakkauksia. Sellua valmistetaan kuitupuusta eli lähinnä pieniläpi-mittaisesta puusta, joka ei sovellu sahaukseen. Näin puun käyttö on tehokasta.

B3 Metsä- ja puualan yleinen kehittäminen • Puun tasainen saatavuus • Puuterminaalit (tie-rata-yhteys), logistiikan

kehittäminen ja tehokkuus, alempi tieverkko • Metsätilojen omistusrakenne, oikea-aikainen

hoito ja hakkuu • Biopolttoainetuotannon lisääminen, hajau-

tettu lämmön ja sähkön tuotanto • Kiertotalous, sivuvirtojen uusiokäyttö ja ma-

teriaalin maksimaalinen käyttö Puuta käyttävälle teollisuudelle tärkeää on puun tasainen saatavuus vuoden eri aikoina ja suhdan-nevaiheissa. Puun myyjille kuitupuun jalostuska-pasiteetin kasvu parantaa talvileimikoiden ky-syntää. Kelirikko ei saa katkaista puukuljetuksia, minkä vuoksi metsä- ja maaseutualueiden tiestö on pi-dettävä ajokuntoisena. Rahoitusta tiestöön puu-kuljetusten turvaamiseen on lisättävä. Osa radan varsien puuterminaaleista on poistu-nut käytöstä. Pohjois-Savoon tarvitaan muutama uusi rata- ja tiekuljetukset yhdistävä terminaali-alue, millä kuljetuslogistiikkaa pidemmillä mat-koilla voidaan tehostaa. Yhteistyö puutavarayh-tiöiden, autoilijoiden, alueiden käytön suunnitte-

28

lijoiden sekä liikenneviranomaisen kanssa on tär-keää. Puun käytön lisääntyessä myös kuormien purkutekniikkaa voidaan parantaa mm. automa-tisoimalla. Pohjois-Savossa ongelmana on taimikon hoidon ja ensiharvennusten viivästyminen. Varsinkin metsän kaupunkiomistajien metsänhoitoa ja puun myyntiaktiivisuutta tulee lisätä. Metsien hoidon taso paranee, kun pienten metsälöiden omistusta keskitetään metsäkauppojen tai yh-teismetsien ja metsätilayhtymien avulla. Kuolin-pesien monien omistajien rakenteet on puret-tava nopeasti. Tämä edellyttää tiedotusta, kou-lutusta ja neuvontaa sekä viranomaisapua käy-tännön toimissa. Luken Suonenjoen yksikön osaamisalat ovat metsänuudistamisen biologia ja teknologia sekä metsänhoidon teknologia ja logistiikka. Suonen-joen tutkimusasema kehittää mm. uutta puun biojalostus- ja energiakäyttöä tukevaa metsän-hoitoa. Tehokas toiminta tarvitsee kenttä- ja kas-vihuoneiden ja koealojen hoidon lisäksi tutki-joita, jotka ovat riittävän lähellä. Jos tutkijat eivät voi organisaation säästösyistä toimia Suonenjo-ella, on kaukaisin toiminnallisesti mahdollinen si-jaintipaikka Kuopio Itä-Suomen yliopistossa. Biopolttoainetuotannon määrä ja uusien poltto-aineiden pääsy markkinoille ei ole Pohjois-Sa-vossa edistynyt toivotulla tavalla. Hakeyritysten kannattavuus on vaihdellut ja tuontihakkeen tu-ella on vaikeutettu kotimaisten hake- ja sahayri-tysten puuenergian myyntiä. Kun uusi suuri sellun biojalostustehdas Kuopi-ossa aloittaa, tulee puun kuoren ja hakkeen määrä sellutehtaalta ja sahoilta lisääntymään. Tämä lisää kiinnostusta puuenergian käyttöön, kun tarjonta lisääntyy. Sahojen toiminnassa yhdistetyn sähkön- ja läm-möntuotannon (CHP) merkitys voi kasvaa osana Suomen bioenergiaohjelmaa. Puun jalostuksen sivutuotteille voi löytyä energian ohella muitakin uusia käyttökohteita. Pelkkä biomateriaalin määrä ei riitä kiertotalou-teen. Kiertotaloudella voidaan hyödyntää mate-riaalit täydellisesti ja saada ympäristöhyötyjen li-

säksi taloudellista hyötyä. Tarvitaan markkina-kelpoisia ja -hintaisia tuotteita ja sivuvirtojen te-hokasta logistiikkaa. Metsä on myös osa luontomatkailua, luonnossa liikkumista, marjastusta ja metsästystä. Metsällä on ihmisten hyvinvoinnille merkittäviä myöntei-siä vaikutuksia. Nykyisessä metsänhoidossa myös luontoarvot huomioidaan.

2.1.3 Elintarvikkeet

C1 Maitotalous ja kehittäminen • Tuotantoinvestoinnit, yritysverkostot • Lopettavien tilojen pellot jatkaville (maito,

marjat, kasvit) • Liiketalous-, ympäristö- ja energiaosaami-

nen tiloilla • Osaamisen ja tilojen kehittäjäverkosto ja yh-

teistyö Venäjän viennin pysähtyminen, maidon tuottaja-hinnan lasku ja toivottavasti jo taakse jääneet ti-latukien maksujen viivästyminen ovat kiristäneet varsinkin investoineiden maito- ja lihatilojen kannattavuutta. Pohjois-Savossa tavoitteena on ollut maitomää-rän nostaminen 340 miljoonaan litraan, mutta vaikeutuneen tilanteen johdosta uusi tavoite on nykyisen noin 320 miljoonan litran tuotannon säilyttäminen. Kun puolet nykyisistä maitoti-loista on ilmoittanut jatkavansa, tarvitaan jatka-vien tilojen tuotannon laajennusinvestointeja lä-hivuosia 125 M€ verran. Tämä tarkoittaa 20.000 lehmäpaikan rakentamista ja keskimääräisen maidontuottajan koon kasvua yli 100 lehmään. Maitotalouden kehittämiskohteet: (1) Maitotilojen laajennusinvestoinnit (2) Tilusjärjestelyt (3) Maitotilojen tuotantoprosessien hallinta ja

kustannustehokkuus tilakoon kasvaessa. (4) Maitoketjun uudet, energiatehokkuutta ja

ympäristöä huomioivat teknologiat, maito-tilojen energia- ja ympäristöratkaisut, ict, teknologian siirto tiloille.

(5) Tuottajien hyvinvointi, työvoiman saata-vuus, ja eettinen toiminta

29

Jatkavien tilojen toimintakyvyn turvaaminen edellyttää paljon tilusjärjestelyjä, missä lopetta-vien tilojen pellot myydään tai ainakin vuokra-taan jatkaville. Tätä tarvitaan kaikilla tuotanto-suunnilla. ELYn/maakunnan tehtävään käytettä-viä työvoimaresursseja tulee lisätä. Maitotilojen tilakoko kasvaa nopeasti investoin-tien ja tuottavuusvaateiden myötä. Ympäristö-vaatimusten ratkaisu, mm. lietteen järkevä käsit-tely, tilaenergian tarjoamat mahdollisuudet ja suurten eläinmäärien terveydestä huolehtimi-nen tuovat uusia haasteita ja liiketoimintamah-dollisuuksia. Tämä vaatii uudistuvaa osaamista maitotalouden kehittämisessä. Maitotalouden kehittämisen verkosto on Savo-nia-ammattikorkeakoulun luonnonvara-ala Iisal-messa yhdessä Luken, Ylä-Savon ammattiopis-ton, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, ja Työtehoseuran sekä elinkeinojen kehittämis-yhtiöiden ja Pro Agrian kanssa. Savonian Iisal-men toimipisteen, Luken tutkimusnavetan ja YSAOn opetusnavetan säilyttäminen Pohjois-Sa-von, keskisen Suomen ja Itä-Suomen maitotalou-den kehittäjinä ovat tärkeitä. Oppilaitos hallitsee myös ympäristö- ja energia-alojen osaamisen. Savonian Iisalmen toimipis-teen säilyminen Pohjois-Savon, keskisen Suomen ja Itä-Suomen maitotalouden kehittäjänä on erit-täin tärkeää. Luken Maaningan tutkimusnavetta antaa monia mahdollisuuksia maito- ja biota-lousalan kehittämiselle. Peltojen ylijäämärehua voidaan jalostaa kuitujen, proteiinien, hormo-nien ja muiden bioaktiivisten aineiden raaka-ai-neeksi. Sisä-Savon alueella on marjantuotannon keskit-tymä. Kotimaisen marjan tarjonnan määrä rajoit-taa jalostuksen lisäämistä. Toimivien tilojen jat-koa ja laajentamista on autettava, tuettava pel-tojärjestelyissä sekä kannattavuuden ja laadun kehittämisessä ja tautien torjunnassa. Elintarviketeollisuuden tehokkuutta ja ruokatur-vallisuutta voidaan lisätä teknologian siirrolla muilta toimialoilta. Esimerkkejä ovat jätteiden ja sivuvirtojen käyttö energiana, vedenpuhdistuk-sen ja kierron tehostaminen, online mittauksen kehittäminen, tuotantoprosessien mittaus ja mallinnus, pakkausmateriaalien kehittäminen ja

terveysvaikutteisten elintarvikkeiden osien hyö-dyntäminen. Nurmiviljelyn ylijäämä tarjoaa kehittämismah-dollisuuden biojalosteiden kehittämiselle. Rehu-laboratorion perustamisen mahdollisuus ja kan-nattavuus on selvitettävä.

C2 Elintarvikejalostusosaaminen ja yritysten kasvu • Elintarvikealan T&K-laboratoriot asiakasläh-

töiseen käyttöön • Maito, naudanliha, marjat, kala ja lisäarvo-

tuotteet • Terveysvaikutukset ja ravitsemus, ruokatur-

vallisuus • Liiketoiminnan ja tuotantoprosessin kehittä-

minen, Lean, kuluttajalähtöisyys, yrittäjyys, sivuvirrat

• Suomalaiset raaka-aineet ja erikoiskasvit sekä lähiruoka

Käytännön läheistä ja elintarvikejalostajien tar-peisiin vastaavaa elintarvikekehittämistä ja -tut-kimusta tarvitaan. Suurin elintarvikelaboratorio on Savonialla, mutta kehitystyötä tehdään myös Sakkyssä ja kehittämisyhtiö Savogrow’ssa ja tila-neuvonnassa ProArgiassa. Yliopistolla tehdään tutkimuslähtöistä ravitsemustutkimusta, mikä voi tukea joitakin yrityksiä. Savogrow’n yritysten käytännön tarpeista ja laa-joista yrityskontakteista lähtevä kehittämismalli on ollut toimivin. Kehittäjien tulee yhdistää voi-mansa ja saada tehdyt laboratorioinvestoinnit tehokkaaseen käyttöön palvelemaan eri kokoisia elintarvikealan yrityksiä. Myös Luonnonvarakes-kuksen osaaminen tulee ottaa mukaan elintarvi-kealan kehittämisverkostoon. Pohjois-Savossa on kasvanut ilman yhteistä ke-hittämisstrategiaa terveyttä tukevan ravitse-muksen raaka-aineiden tuotanto. Tärkeimmät maatalouden tuotteet ovat maito, naudanliha ja marjat. Viljellyistä mansikoista maakunnan osuus on ol-lut noin kolmasosa, myös herukasta merkittävä osa. Sipulin, vihannesten ja kalan tuotanto on kasvussa. Tuoreimmat investoinnit on tehty ka-lanviljelyyn, mikä antaa lisää mahdollisuuksia myös jalostuksen lisäämiseen.

30

Raaka-aineiden puolesta terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittämiselle ja lähiruualle on Pohjois-Savossa hyvät edellytykset. Tarvitaan li-sää asiakaslähtöistä kehittämistyötä uusien ter-veellisten ja maistuvien elintarvikkeiden kehittä-misessä ja lähiruuan hankinnan osaamisessa. Selvitettävä mahdollisuus saada teurastamo lak-kautetun tilalle. Se antaa pohjaa paikallisen ja-lostuksen vahvistamiselle. Ihmiset tekevät elintarvikevalintoja hinnan ja tie-don lisäksi tunteiden perusteella. Kuluttajien käyttäytymisen tutkimusta voidaan tehostaa ih-misten tiedostamattomien reaktioiden mittauk-sella ns. neurosensing laboratoriossa. Näitä tu-loksia voidaan hyödyntää myös elintarvikkeiden viennissä. Elintarvikealan vienti on kasvanut koko viennin keskimääräistä vauhtia. Merkittävään liiketoi-minnan kasvuun tarvitaan myös vientiä. Venäjän markkinoiden vaikeutuminen vähensi vientiä Pohjois-Savosta paljon. Yritykset hakevat uutta vientiä mm. Pohjoismaihin, Eurooppaan, USA:han ja Kiinaan. Vientiosaamista ja panos-tusta uuden viennin avaamiseen tarvitaan lisää, erityisesti pienempien yritysten tueksi. Digitaaliset ohjaus-, automaatio- ja informaa-tiovälineet lisääntyvät elintarvikejalostuksessa, maatiloilla ja markkinoinnissa. Digitaalisuuden hyödyntäminen on vasta alussa. Se voi olla keino myös pienille ja erikoistuneille tuottajille päästä kuluttajien tietoisuuteen ja löytää markkinoita. Suurille tuottajille mahdollisuudet ovat samat, mutta mittakaava suurempi. Digitaalisuutta ja kehittyvää tekoälyä voi käyttää mm. kuluttaja-neuvonnassa, erityisruokavalion suunnittelussa ja uusien tuotteiden esittelyssä. Älykkäitä pakkauksia ei valmisteta Pohjois-Sa-voa. Niitä voisi käyttää osoittamaan mm. tuo-reutta, oikeaa säilytystä ym ruuan ominaisuuksia esimerkiksi vientituotteissa. Älykkäät pakkauk-set voivat varmistaa mm. viennin laatuketjun toi-minnan ja elintarvikkeen maineen. Elintarvikealan yritykset kaipaavat muun proses-siteollisuuden tavoin tuottavuutta, ohutta orga-nisaatiota, turhan poistoa ja laatua parantavaa-kehittämistyötä (mm. Lean).

Erityisiä työvoimatarpeita on tulossa, kun nykyi-nen ikääntyvä teknikkojoukko jää eläkkeelle. Elintarvikejalostajat tarvitsevat prosessiauto-maation, asentamisen ja sähkötekniikan osaajia ja työnjohtajia. Teknikkotyyppinen ammatti- ja ammattikorkeakoulujen osaamista yhdistävää koulutusta ja osaamista tarvitaan. Samanlaisia työvoimatarpeita on mm. sahoilla.

2.1.4 Hyvinvointiteknologia

D1 Teknologia, ohjelmistot ja äly • Softa-osaaminen tietoanalyysissa, potilastie-

doissa ja hallinnossa, tiedon louhinta, jalos-tus ja analysointi

• Robotiikka ja automaatio • Vaikuttavuuden analytiikka • Mittaavat laitteet ja analyysialgoritmit • Ennalta ehkäisevät teknologiat ja palvelut • Lääketieteelliset klinikkakohtaiset sovelluk-

set • Palveluliiketoiminnan kehittäminen (B to B,

B to C), palvelumuotoilu • Osallistuminen EU:n tutkimushankkeisiin,

alueen tuki hankevalmisteluun • PK-yritysten ja kehittäjien klusterin kokoami-

nen Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen ym-pärille on muodostunut lääkealan ja terveyden osaamiskeskittymä. Itä-Suomen yliopisto on Kuopiossa profiloitunut terveys- ja luonnontie-teisiin. Lääketutkimuksella on pitkät perinteet, molekyylilääketiede, biotekniikka ja lääketutki-mus muodostavat vahvan monitieteisen tutki-muskeskittymän yliopistossa. Merkittävä rooli terveysalan ja hyvinvointitekno-logian kaupallistamisesta ja yritystoiminnasta liittyy laitteissa ja tietojärjestelmissä olevaan älyyn, laskennan ja data-analyysiin sekä ohjel-mistojen, mittauksen, elektroniikan, automaa-tion ja virtuaalitodellisuuden soveltamiseen. Hyvinvointiteknologian kasvu tarvitsee koulutuk-sen, tutkimuksen ja yrityskehityksen panostusta ohjelmisto-osaamiseen ja -osaajiin, data-analyy-siin, mittaustekniikan, analyysialgoritmien ja ma-tematiikan, 3D:n sekä robotiikan ja automaation

31

kehittämistä. Mm. ohjelmistoalan, tietokanto-jen, robotiikan ja automaation osaajista on pu-laa. Tekniikan ja ohjelmistojen käytettävyyttä on ke-hitettävä. Yrityksissä tarvitaan asiakastarpeet ja asiakkaiden ympäristöjen ymmärtäjiä, jotka nä-kevät koko tuotekehityspolun ja regulaation vaa-timukset. Kokonaisuuden toteuttamisessa tarvitaan pro-jektiosaamista. Pärjääminen edellyttää vientiä. Usein tarvitaan kohdemarkkinoiden kulttuurin, toimintatapojen, alan regulaation ja kielen osaa-vien henkilöiden rekrytointia markkinointiin. Tulevan sote-palvelun ja hankinnan onnistu-mista tukee hoidon tarpeen, tulosten ja elämään vaikuttavuuden analysointi. Nyt tietoja kerätään hoitopäivistä, odotusajoista ja kustannuksista. Hyvinvointiteknologian ja -ohjelmistojen ja lää-kärikunnan yhteistyö lääketieteellisen tiedon hyödyntämisessä tuotekehityksessä ja laitteiden kokeilussa ei kehittäjien mielestä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kuopioon on kehitettävä terveydenteknologian yritysten sekä tutkimus- ja kehittäjäorganisaa-tioiden yhteinen klusteri, missä eri alojen osaa-minen ja kokemukset siirtyvät yritysten ja osaa-jien välillä. Ohjelmistoalan koulutuksen yhteistyö yritysten kanssa tarvitsee parantamista.

D2

Biolääketutkimus ja valmistus, personoidut lääkkeet • Palveluliiketoiminnan kehittäminen • T&K -ympäristöjen vahvistaminen • Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys • Elintarvikealan sovellukset • Bio-osaamisen uudet mahdollisuudet Yliopiston lääketieteen vahvimmat alat ovat sy-dän- ja verisuonitaudit, syöpätutkimus ja neuro-logia. Nousevia aloja ovat silmätaudit ja henkilö-kohtainen lääketiede. Biolääketutkimus painot-tuu näille aloille. Lääkekehityksen ja -hoidon ke-hittämisen tueksi vahvistetaan data-analyysia, virtuaalimenetelmiä, mittaamista ja fysiikan so-velluksia. Yksi tiedon louhinnan sovellus on IBM:n Watson, mitä kokeillaan.

Lääkkeiden paikallinen valmistus saattaa ajan mittaan lisääntyä, kun lääkkeiden saatavuudessa on alkanut olla ongelmia pitkien tuotanto- ja pal-veluketjujen vuoksi. Tavoitteena on kehittää edelleen lääkevalmis-tuksen palveluliiketoimintaa, prosesseja sekä analytiikkaa. Lääkekehityksen yritystoiminnan tutkimus- ja toimintapuitteita vahvistetaan tar-peiden ja mahdollisuuksien mukaan. Yrityksiä, tutkimusryhmiä ja yliopistosairaalaa tuetaan ra-hoituksen saamisessa ja kehitysympäristön va-rustamisessa.

D3 Viranomaisvalvonta ja yhteistyö • Lääketurvallisuuden ja vaikuttavuuden kehit-

täminen • KYSin hyödyntäminen T&K:ssa

Puhdastilaosaaminen Kuopiossa toimii useita lääkealan organisaatiota. Valtakunnallisen lääkealan turvallisuus- ja kehit-tämiskeskus Fimean perustamisen myötä toi-minta kattaa myös kaikki lääkevalvonnan osa-alueet, mukaan lukien lääkehoidon vaikuttavuu-den arvioinnin. Monipuolista lääkealan toimintaympäristöä ml. viranomaistoiminnot käytetään hyväksi lääke-alan volyymin lisäämisessä. Viranomaisvalvon-taa ja -yhteistyötä käytetään mm. lääketurvalli-suuden ja lääkkeiden vaikuttavuuden kehittämi-sessä. Lääkealan yritysten, Sakkyn, Savonian ja Itä-Suo-men yliopiston puhdastilaosaaminen tukee lää-keteollisuuden kehittämistä.

2.1.5 Matkailu

• Ylimaakunnallinen Lakeland - ja Visit Finland-

yhteistyö • Päämarkkina-alueet: Kiina, Venäjä ja Eu-

rooppa / kv. kasvun hakeminen • Luontomatkailun kehittäminen laaja-alai-

sesti, sis. Kuopio-Tahko alue ja kansallispuis-tot

• Tuotekehitys ja tuotteistaminen, tuotepake-tointi kv. markkinoille

• Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen

32

• Jatkuva kouluttautuminen mm. sähköisessä markkinoinnissa ja sosiaalisessa mediassa, kulttuuriosaaminen, digitalisaation hyödyt

Matkailun uusi kilpailukyky tarvitsee kansainvä-listymistä, riittävän houkuttelevia ja laadukkaita tuotteita ja tuotepaketteja kansainvälisille mark-kinoille. Sen vuoksi matkailutuotteisiin ja tuote-kehitykseen täytyy panostaa aikaisempaa voi-mallisemmin. Pohjois-Savon matkailullisia vahvuuksia löytyy luonnosta. Luontomatkailu nostetaan vahvasti kehittämisen keskiöön. Se sisältää luonnon mo-nipuolisesti avaten mahdollisuuksia yritysten luontomatkailutuotteille mm. kalastuksessa, rei-tistöjen kehittämisessä, vesistömatkailussa, metsästyksessä, marjastuksessa, vaelluksessa, jne. Myös tapahtumat voivat olla osa luontomat-kailutuotetta, sillä monet tapahtumat sijoittuvat olosuhteiltaan varsin kauniisiin tapahtuma-aluei-siin, luonnon äärelle. Kansallispuistojen kehitys ja vetovoima tulee huomioida luontomatkailun vetovoimatekijänä. Kulttuuri ja kulttuurimatkai-lutuotteet on nähtävä osana sisältömatkailua, eli kulttuurituotteet eri muodoissaan ovat osa mat-kailutuotteita, jopa sitä erikseen ajattelematta. Tuotteiden määrä, laatu tai tuotepakettien ole-massa oleminen ei yksin riitä. Tarvitaan määrä-tietoista myynti- ja markkinointityötä. Tuotteet ovat yritysten omaisuutta, sitä kriittistä massaa, jolla yritykset kertovat tarjonnastaan, mutta jonka kautta yritysten tulos tehdään. Julkinen valta voi luoda edellytyksiä paremmalle tuote-osaamiselle ja tuotekehitykselle, edellyttäen että yritykset itse haluavat ja tahtovat panostaa osaamiseensa, laatuunsa ja pyrkivät saamaan yrityksensä ja tuotteensa kansainväliseen mark-kinointiin ja myyntiin. Alueellinen ja paikallinen, maakunnallinenkin ke-hitys tarvitsee vahvempia resursseja, vahvem-paa näkyvyyttä, uutta osaamista, kansainvälisen markkinoinnin koeteltuja toimintatapoja, kult-tuuritietämystä ja – näkemystä siihen, mitä aito kansainvälistyminen tarvitsee tuekseen. Sen joh-dosta kehitetään ylimaakunnallista yhteistyötä Lakeland-brändin sisällä, jossa kansallisesti alu-eita ja maakuntien toimijoita, yrityksiä, matkailu-organisaatioita ja julkisia tahoja tukee Visit Fin-land-yhteistyö.

Myynnissä ja markkinoinnissa tukeudutaan myös digitalisaatioon ja hyödynnetään kaikki sen mukanaan tuomat uudet välineet. Digimaailma tarvitsee jatkuvaa kouluttautumista ja osaami-sen päivittämistä. Kansalliset, EU- ja kansainväli-set rahoitusinstrumentit hyödynnetään osaami-sen kehittämisvälineinä osaamispohjan kehittä-mistyössä niin hyvin kuin mahdollista.

2.1.6 Laajasti sovellettava teknologia

ja osaaminen

F1 Vesiteknologia • Veden puhdistusteknologia, monitorointi-

menetelmät, prosessien mallintaminen ja prosessivedet, uudet puhdistuksen materiaa-lit ja kemikaalit

• Vesiverkosto: Savonia, UEF, GTK, VTT, THL ja veturiyritykset

• Vesistöjen puhdistus Ylä-Savossa Pohjois-Savoon on kehittynyt monipuolinen ve-sialan tutkimus- ja analyysiosaaminen, mikä on monipuolistumassa mikrobiologisten, kemiallis-ten ja mekaanisten puhdistusmenetelmien ke-hittämiseen sekä reaaliaikaiseen mittaukseen ja seurantaan. Vesitutkimusta ja -tekniikkaa kehitetään Savo-nia-amk:ssa, yliopistossa, GTK:ssa ja THL:ssä. Yh-dessä yritysten kanssa ne vahvistavat prosessive-sien tutkimusta, mallinnusta ja puhdistustekniik-kaa. GTK:n Itä-Suomen toimipaikalla Kuopiossa on GTK:n sisäisessä työnjaossa ympäristö- ja vesi-osaamisen vastuu. Kuopion yksikkö on erikoistu-nut pohjavesiin, kaivosten prosessivesiin sekä mineraalien ja luonnonvesien vuorovaikutuk-seen. Savonian erikoistumisalat ovat puhdas- ja jäteve-sitekniikka, veden puhdistus ja monitorointi. Sa-vonialla ja yliopistolla on yhteinen vesilaborato-rio, mikä on myös muiden tutkijoiden käytettä-vissä. Vesialan kehittäjäyritykset tuovat uusia keksintöjä laboratorioon testattavaksi.

33

Yliopisto on erikoistunut vesihygieniaan, vesike-miaan ja vesibiologiaan. Se vahvistaa omaa vesi-tutkimustaan. Yliopiston monitieteisyys, mm. lääkekemia ja farmasia, tarjoavat uusia mahdol-lisuuksia vaikeiden vesien (esim. uraani ja sul-faatti) puhdistukseen. THL:n Terveysturvallisuus -osasto toimii osin Kuopiossa ja on Suomen johtava ympäristöter-veystutkimus- ja asiantuntijalaitos. THL on eri-koistunut vesimikrobiologian tutkimukseen, mik-robiologisiin analyysimenetelmiin sekä mikro-biologisten ja kemiallisten tekijöiden terveysris-kin arviointiin. Riskiarviointi on viime vuosina keskittynyt vesi-epidemioiden hoitoon ja kaivos-ten vesienhallintaan, mutta sitä voidaan hyödyn-tää myös mm. puunjalostusteollisuuden toi-mialalla. Digitaaliset menetelmät, fysiikka ja sen laskenta- ja kuvantamismenetelmät ja VTT:n mittausme-netelmät tarjoavat ajan mittaan ratkaisuja reaa-liaikaisen veden mittaus- ja ohjausmenetelmien puutteeseen. Kehitetään menetelmäpolku ve-den monitorointi, mallinnus, data-analysointi sekä puhdistus- ja teollisten prosessien opti-mointi. Kuopioon rakennetaan yksi Suomen vahvim-mista vesiteknologian keskittymistä. Puhdistus-tekniikan kehittämisen ja pilottien kohdealoja ovat sellu- ja paperiteollisuus, elintarviketeolli-suus, kaivosteollisuus, maatalous sekä jäteveden ja talousveden puhdistus. Myös tutkimuksen kansainvälinen kysyntä on kasvussa. Uudet veden puhdistusteknologian yritykset ta-voittelevat yritysten verkostoa, joka tukisi osa-puoltensa kehittämistoimia, markkinoille pääsyä ja rahoituksen ja sijoittajien saamista. Tutkimus-lähtöiset yritykset tarvitsevat tukea liiketoimin-nan kehittämisessä.

F2 Biojalostus • Uudet biotuotteet, sellun ja bioöljyn jatkoja-

lostus (pinnoitteet, ravinteet, lisäaineet elin-tarvikkeisiin, lääkeaihiot, biomateriaalit, tor-junta-aineet, suodatus…)

• Biojalostuksen T&K:n markkinalähtöinen li-sääminen

• Maatilojen biokaasu- ja muu energiayrittä-jyys laitoskeskittymillä

• Kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet, tuottavuus ja vienti, tuotteet joille on kysyntää, ideat markkinoista

Biojalostukseen soveltuva osaaminen on Kuopi-ossa monialaista, mutta kehittämistyö on projek-tipohjaista, koska biojalostukseen erikoistuneita resursseja on vähän. Biojalostuksen toteuttami-sessa eri aloilla tarvitsee Kuopiossa olevaa tie-teellistä osaamista, kuten farmasiaa, lääketie-dettä, lääkekehitystä, ravitsemustiedettä, bioke-miaa, fysiikan tutkimusta ja bioinformatiikkaa. Biojalostus tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia perinteiselle lääketieteelliselle osaamiselle ja uu-sille sovelluksille mm. elintarvikkeiden kehittä-misessä. Sovellusmahdollisuuksia on mm. uusiin puuperäisten aineiden lääkekäytössä, elintarvik-keiden lisäaineina, eläinten rehuna ja elintarvik-keiden älykkäissä ja säilyttävissä pakkauksissa. Sahojen ja sellutehtaiden lisääntyvä kuori- ja ha-kemäärä mahdollistava uutta biojalostusta, bio-polttoaineita, biohiiltä ja kiertotalouden kehittä-mistä. Puusta voidaan erottaa suuri määrä erilaisia mo-lekyylejä, joista osa on erittäin vaikeaa ja kallista tuottaa synteettisellä kemialla. Puun molekyy-leille on löydettävissä käyttökohteita energian li-säksi esimerkiksi pinnoituksesta, torjunta-ai-neista, suodatin ja puhdistusmateriaaleista, tor-junta-aineista, elintarvikkeiden lisäaineista, lää-keaineista ja vedenpuhdistuksesta. Maatilojen lietteiden ja muiden jätteiden käyttö biokaasuksi, lämmöksi ja sähköksi on yksi erityis-kysymys, millä yritetään ratkaista maatalouden ympäristön kuormitusta. Biokaasua tutkitaan mm. Savoniassa yhteistyössä Luken Maaningan yksikön biokaasulaitoksen kanssa. Myös turpeen jalostus bioprosesseilla tarjoaa mahdollisuuksia uusiin tuotteisiin. Ammatillisen II-asteen koulutuksen rooli on tär-keä prosessiteollisuuden tarvitseman prosessi- ja laboratorioalan osaajien kouluttajana sekä yri-tyskohtaisten prosessiratkaisujen kehittäjänä.

34

F3 Digitaalisuus, mittaustekniikka ja kehitysympä-ristöt • Koneiden IoT (esineiden internet, aistiminen

ja etävalvonta, ennakoivat huoltopalvelut • Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus

(AR) • Asiakaskokemuksen ja käyttäjäkokemuksen

parantaminen • Digitaalinen markkinointi ja myynti • Digitaaliset palvelualustat, alustatalous, jaka-

mistalous, koulutusalustat • Tiedon rikastaminen kolmannen osapuolen

datalla, BigData-analyysi, tekoäly • Materiaa lisäävä valmistus (AM – Additive

Manufacturing), 3D tulostus • Robotisaatio • Tietoturva • Savilahden digitaalisuuden kehittämiskeskus;

erikoistumiset koneenrakennuksen Ylä-Savo, energiatekniikan Varkaus ja hyvinvointitek-nologian Kuopio

• EMC-laboratorio, mittaustekniikka, 3D, ma-teriaalitutkimus

• Mittaus puualalla: metsävarat, puunjalostus, puutuotteet, materiaalit

Oheisessa listassa olevia menetelmiä tarvitaan laajasti tuotteiden toimivuuden, huollettavuu-den ja asiakaspalvelun parantamisessa, tuotan-toprosessien tehostamisessa sekä myös ilman fyysisiä tuotteita olevien palvelujen välittämi-sessä. Digitaalisilla menetelmillä asiakaskokemusta voi-daan parantaa, lisätä tuotteiden elinkaarta, sääs-tää materiaaleja ja energiaa sekä välttää rikkou-tumisesta aiheutuvia katkoja. Markkinoinnissa ja myynnissä digitaalisilla kanavilla saavutetaan usein edullisesti uusia asiakkaita ja palvellaan en-tisiä. Datan digitaalinen kerääminen, analysointi ja käyttäminen koneiden, tuotantoprosessien ja palveluiden ohjaamisessa ja päätösten teossa tu-lee kasvamaan nopeasti. Datan tekoälyyn perus-tuvia menetelmiä käytetään myös ihmisten hen-kilökohtaisessa neuvonnassa mitä erilaisem-missa asioissa. Yksi tärkeä alue on terveyden-hoito.

Valmistava teollisuus muuttuu robotisaation, 3D-tulostuksen ja lisäävän valmistuksen ede-tessä. Ne lisäävät kilpailua, mutta siinä pärjäämi-nen voi lisätä paikallista valmistusta ja teollisen tuotannon säilymistä Suomessa. Digitaalisuus edellyttää luotettavaa ja kattavaa tietoturvaa. Yritysten digitalisaation edistämisen painopis-teet ovat yritysten digitaaliset kyvykkyydet ja lii-ketoimintaprosessit sekä niitä tukevat TKI-puit-teet ja teknologiset laiteresurssit ja osaaminen. Rakennettavaan Savilahden koulutus-, kehittä-mis- ja tutkimuskeskukseen tulee koota monia-lainen digitaalisuuteen paneutunut osaaminen. Se seuraa tekniikkojen ja palvelumallien muuttu-mista ja pystyy auttamaan yrityksiä moninaisissa digitaalisuuden hyödyntämisen kysymyksissä. Tämän lisäksi käytännön yritystoiminnan kehit-tämisessä Ylä-Savossa erikoistutaan koneenra-kennukseen, Varkaudessa energiatekniikkaan ja Kuopiossa hyvinvointiteknologiaan. Oppilaitos-ten opetuksessa paneudutaan nykyistä syvem-mälle digitaalisuuden menetelmiin ja käytännön soveltamiseen. Mittaus- ja sensoritekniikka on väline, millä lisä-tään prosessiteollisuuden tuottavuutta ja ohjat-tavuutta. Mittaus- ja sensoritekniikan sovelta-mista laajennetaan uusille hyödyntämisaloille teknologiateollisuuteen, ympäristötekniikkaan, elintarviketuotantoon, vesihuoltoon, hyvinvoin-tiin ja lääkekehitykseen. Mittaamista, mallintamista, laskennallisia mene-telmiä ja data-analyysia kehitetään yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja VTT:llä. Korkeaan osaamiseen perustuvien teknologioiden ja liike-toimintamallien kehittämisessä hyödynnetään mittaamista ja laskennallista osaamista kuten kuvankäsittelyä ja prosessiohjausta (mm. simu-laattorit), konenäköä, hahmontunnistusta, älyk-käitä järjestelmiä, virtauslaskentaa ja mallinta-mista (mm. energiansäästö). Perusosaaminen on ohjelmistotekniikka. Tähän pitää panostaa ny-kyistä enemmän. Fysiikan kehittyneen käänteis-laskennan ja kuvantamisen osaamisen pohjalle Kuopioon on perustettu muutamia spin-off yri-tyksiä.

35

F4 Uudet liiketoimintamallit ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen • Innovatiiviset rahoitusratkaisut kasvuyrityk-

sissä • Teollisuuden 4. vallankumous: paluu auto-

matisoituun, 3D ja personoituun paikalliseen tuotantoon

• Hajautettu, nopea kehittäminen, yli teolli-suuden ja palvelujen rajojen

• Teollinen tuotemuotoilu ja käytettävyys • Kansainvälinen markkinointi, digimarkki-

nointi • ulkomaiset investoinnit maakuntaan, pää-

omarahoitus • Käytännön tuki yrityksille ja tutkimusorgani-

saatioille EU-rahoituksen hankevalmisteluun • Fyysinen läsnäolo kohdemarkkinoilla, ym-

märrys paikallisesta liiketoimintakulttuurista • Born Global yritykset, lokalisoidaan Suo-

meen Monen yrityksen kasvu on haettava viennistä, mikä tarvitsee rahaa. Finnveran, ELYn, Tekesin ja pankkien rahoituksen lisäksi myös muuta riskiä ottavaa rahoitusta. Muutama kasvussa oleva nuori teknologiayritys on hakenut pääomaa uu-silla tavoilla kuten joukkorahoituksella tai ulko-maisten suurten asiakkaiden pääomasijoituk-silla. Toimintamalli lisääntyy, missä asiakkaalle myy-dään toimiva palvelu, ei siinä käytettäviä lait-teita. Tätä liiketoimintamallia voidaan soveltaa monilla aloilla. Energialaitosten toimituksessa valmiiden laitosten kokonaistoimitukset ml. ra-hoitus ovat lisääntyneet. Tämä vaatii toimittajilta myös rahoituksellista kestokykyä ja uskotta-vuutta. Sotessa palveluissa käytettävää tekniik-kaa pitää kehittää asiakkaiden tarpeista lähtien, ei tekniikasta tai säästöistä lähtien. Uusi tuotantotekniikka mahdollistaa mm. Kauko-Itään siirretyn teollisen kone- ja laitevalmistuk-sen siirtämisen takaisin Suomeen silloin, kun tuotantoa voidaan tehostaa automaatiolla, ro-botisaatiolla, materiaalivirtojen hallinnalla, kor-kealla laadulla, asiakkaille personoiduilla tuot-teilla ja kehittyvällä 3D-tulostuksella. Edelleen koneiden ja laitosten etäseuranta, etähuolto ja etäkäyttö lisääntyvät. Verkko- ja digitaalinen markkinointi on edelleen liian vähäistä. Välillä

sitä kehittämään kannattaa ottaa kohdemarkki-noiden alkuperäistä kulttuuria ja kieltä tuntevia henkilöitä. Yhä enemmän näitä löytyy oppilaitos-ten harjoittelijoista. Myös kauppa varsinkin eri-koistuneissa tuotteissa siirtyy yhä enemmän net-tiin. Netissä markkinapaikalla läsnäolo on välttä-mätöntä pärjäämiselle. Kansainvälistyminen ja sen lisääntyminen näh-dään läpileikkaavana teemana koko maakunta-ohjelman toteuttamisessa. Elinkeinoelämän kansainvälistymisen perusedel-lytyksiä ovat hyvät liikenneyhteydet, osaavan ja kielitaitoisen työvoiman saatavuus sekä toimiva palvelurakenne, joka sitoo ja houkuttelee alu-eelle osaavaa ja parhaassa työiässä olevaa väes-töä perheineen. Tätä kautta kansainvälistyminen koskee myös hyvinvointia ja sen palveluraken-teita. Ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan lisää. Työnte-kijöiden hankintaan kannattaa käyttää olemassa olevia kanavia, kuten opiskelijoita ja kesätyönte-kijöitä. Alueella jo olevat kansainväliset osaajat ja opiskelijat tulee osana työssäoppimista ja opiskelua sitoa alueille ja työpaikkoihin opiske-lun ja työjaksojen aikana. Ratkaisevaa on oman alueen vastaanottokyky kaikissa ihmisten tarvit-semissa palveluissa ml. asuminen ja puolisoiden työ ja lasten koulutus. Yritysyhteenliittymät kv-markkinoinnissa ja toi-mituksissa ovat tärkeitä ja niihin on luotava myös rahoituksellisia kannustimia. Tämän lisäksi alu-eellisten pääomarahastojen rahoitusmahdolli-suuksien turvaaminen sekä kannustus riskinot-toon tarjoavat onnistuessaan keinoja myös ulko-maisten pääomien houkuttelemiseen alueelle kv-markkinoilta. Pohjois-Savossa on havaittu tarve lisätä yritysten pääomarahoitusta, missä tulisi olla kyky ottaa riskiä ja edistää yritysten kasvua ja markkinoille pääsyä. Erityisesti terveystekniikan alan yrityksissä nos-tettiin esille tarve saada käytännön tukea EU-ra-hoituksen (komission ohjelmia) hakemusten val-misteluun. Tätä tarvetta on muillakin aloilla.

36

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ja osit-tain myös niitä tukeviksi toimenpiteiksi ulkomai-sille opiskelijoille on tarjottava opiskelupaikkoja, harjoittelua ja työtä alueen yrityksissä sekä osal-listumista järjestöjen ja harrastuspiirien toimin-taan. Tämän tavoitteen ja toimenpiteen toteut-tamisessa yritykset ovat keskeisessä asemassa.

F5 Innovaatioresurssit Innovaatioresursseja ja niiden toimintatapaa tu-lee yhteistoimin toimijoiden kesken kehittää lu-vussa 1.3 esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. TKI-toiminnan yhteispelin kehittämiselle tarvi-taan veturi ja luottamukseen perustuva toimin-tamalli. Se olisi kasvot ulospäin, lisäisi kansallista ja kansainvälistä TKI-toiminnan näkyvyyttä, ku-toisi poikkialaista yhteistoimintaa kehitystyössä, auttaisi asiakkaita löytämään tarvitsemaansa apua, markkinoisi palveluja, tehostaisi laborato-rioiden hyödyntämistä, koordinoisi ja tehostaisi TKI:n resurssien kehittämistä ja palvelumallien

parantamista sekä lähentäisi opetusta ja opiske-lijoita yrityksiin. Luonnollinen sijainti TKI-toiminnan veturille on rakennettavan ja monialaisen Savilahden koulu-tus-, tutkimus- ja kehitysympäristö. TKI-toimin-nalle on veturin lisäksi saatava ulospäin näkyvä brändi, millä toimintaa markkinoidaan ja houku-tellaan uusia asiakkaita. TKI-palvelujen on oltava saatavilla koko maakun-nassa, huomioiden myös Iisalmen ja Varkauden rooli palvelujen tuottamissa. Tutkimuslaboratorioita ja kehittäjäryhmiä tulee koota nykyistä suuremmiksi yksiköiksi, mikä vah-vistaa niiden kehittämisongelmien ratkaisukykyä ja tehostaa investointien hyödyntämistä. Yhteistyö TKI-toiminnassa tutkimus-, koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden kanssa pitää saada myös osaksi yritysten strategioita.

2.2 TOIMINTALINJA 2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen

2.2.1 Työmarkkinoiden toimintaa tu-

keva koulutus

A1

Koulutuksen kysyntälähtöisyys • Työ- ja osaamisvoimatarpeen ennakointi • Yrityslähtöiset koulutusmallit (mm. rekry,

työssä oppiminen, vuokratyö) • Pienenevän nuorisoikäluokan ohjaaminen am-

matilliseen koulutukseen ja lukioon • Johtamisen, myynnin ja liiketoiminnan osaa-

minen, digitaidot, kansainväliset taidot Talouden uudistamisessa ja vientiyritysten pärjää-misessä keskeinen tekijä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Koulutuksen kysyntä-lähtöisyyttä varmistetaan kehittämällä ennakoin-tijärjestelmää ja -menetelmiä tiiviillä yhteistyöllä oppilaitosten, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton sekä ministeriöi-

den ja Opetushallituksen välillä. Koulutusresurs-seja ja työmarkkinahankkeita kohdennetaan työ-voimaa tarvitsemille aloilla huomioiden yrittäjyys- ja johtamisosaaminen. Pohjois-Savon ennakoinnin kehittäminen on ollut projektipohjaista. Aloittavan maakunnan on rat-kaistava ennakoinnin resurssointi pysyvämmin. Verkostomaisella ennakoinnilla varaudutaan ja suunnataan kehittämistoimia ja koulutuksen pai-notuksia. Näköpiirissä on työvoimatarpeen kasvu erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla, mitä yritetään uusilla toi-mintatavoilla ja palveluja yhteystekniikalla hillitä. Kasvavan poistuman vuoksi uutta työvoimaa tarvi-taan esimerkiksi perusteollisuudessa, logistiikassa, rakentamisessa, myyntityössä sekä metsä- ja maa-

37

taloudessa. Teollisuudessa alkaa olla pulaa ohjel-mistosuunnittelijoista, signaalin käsittelyn ja su-lautettujen järjestelmien taitajista sekä kokoonpa-non, hitsauksen, koneistuksen ja maalauksen osaajista. Kansainvälisessä yritystoiminnassa tarvi-taan johtamisen, myynnin ja liiketoiminnan päte-viä tekijöitä. Nuorison ikäluokkien pienennyttyä kunnat halua-vat säilyttää lukionsa, mikä vaikuttaa kunnan kiin-nostavuuteen asuinkuntana. Peruskoulun päättä-jiä ohjataan oman kunnan lukioon. Tällä hyvällä pyrkimyksellä on myös kielteisiä vai-kutuksia paikallisen ammatillisen koulutuksen ve-tovoimaan. Koko koulutusketjun työelämäyhteyk-sien tiivistämisellä on tarjottava alueiden nuorille enemmän oman alueen työ- ja opiskelumahdolli-suuksista.

A2 Toimiva koulutusketju • Taataan koulutuspaikka, estetään koulupudok-

kuus, riittävä koulutuksen aloittajapaikkojen määrä ja oppilaanohjaus

• Oppilaitosten älykäs erikoistuminen ja koulu-tusasteiden välinen yhteistyö työmarkkinoi-den tarpeisiin

• Nivelvaihe oppilaitosten välillä, oppilaitosten yhteistyö

• Työpajojen opinnollistaminen Pohjois-Savon koulujärjestelmän tavoite on toi-miva koulutusketju, minkä toteuttamiseksi panos-tetaan koulutuksen järjestämiseen kaikille nuorille ja joustavaan etenemiseen eri koulutusasteiden välillä. Riittävät koulutusresurssit, mm. aloittaja-paikkojen määrä, on varmistettava. Ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen rahoi-tusta on muutaman vuoden aikana leikattu yli vii-dennes. Oppilaitokset lisäävät erikoistumista ja yhteisten palvelujen tuottamista ja käyttämistä, millä yleiskustannuksia voidaan vähentää. Koko koulutusketjun resursseja on puolustettava. Oppilaitokset ovat lisänneet keskinäistä yhteis-työtä mm. kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Samaa yhteistyötä tarvitaan mm. teknikko-tyyppi-sen koulutuksen tai aikuiskoulutuksen järjestämi-sessä. Työnjohtoon sekä prosessiteollisuuden (sa-hat, meijerit…) prosessilaitteiden, automaation ja

sähkötekniikan laitteistojen ylläpitoon tarvitaan eläkkeelle poistuvan teknikkokaartin tilalle uudet osaajat, joita nykyinen koulutusjärjestelmä ei tuota. Ammatillisessa II-asteen koulutuksessa oppimista siirretään merkittävästi työelämässä tapahtuvaksi. Muutos vastaa työelämän tarpeiden kehittymistä. Lisääntyvä työssäoppiminen antaa mahdollisuu-den koulutuksen ja oppimisen sisältöjen kohden-tamiseen potentiaalisten työllistävien työpaikko-jen tarpeisiin. Työssä oppimisessa tarvitaan riittä-vää ja osaavaa oppilaan ohjausta oppilaitoksesta ja työpaikan taholta. Osa nuorista ei pääse ammatilleen koulutukseen, ei viihdy koulussa tai ei tiedä, mihin alaan suuntau-tua. Työpajoja käytetään nuorten opinhalun he-rättelyyn, estämään syrjäytymistä sekä ohjaa-maan elämänhallinnassa ja koulutuksen polkujen löytämisessä. Työpajoissa voidaan lisätä opinnol-lista osuutta, mikä helpottaa siirtymää varsinai-seen ammatilliseen koulutukseen pajan jälkeen. Koulupudokkuutta vähennetään ja syrjäytymistä ehkäistään nivelvaiheen toiminnan selkeyttämi-sellä ja tehostamisella. Sektoreiden välistä yhteis-työtä, ohjausta ja oppilashuoltoa kehitetään. Kehi-tetään toimintatapoja syrjäytymisvaarassa olevien tunnistamiseen ja ohjaamiseen oikean palvelun piiriin.

A3 Elinikäinen oppiminen ja ohjaus • Osaamisen kehittäminen ja uudelleen koulut-

tautuminen • Opintojen ohjaus myös oppilaitosten ulkopuo-

lella sitä tarvitseville • Joustava koulutustarjonta • Työikäisen väestön tieto-, neuvonta- ja ohjaus-

palvelujen kehittäminen Elinikäinen oppiminen muuttuu välttämättömyy-deksi. Oppilaanohjausta annetaan oppilaitoksissa. Siitä paitsi jää helposti oppilaitosten ulkopuolella olevat uran vaihtoa, osaamisen lisäämistä tai työ-markkina-aseman parantamista tarvitsevat. Oppi-laan tai uran ohjausta on tulevaisuudessa järjes-tettävä laajemmin.

38

Aikuiskoulutuksen koordinointia ja suunnitelmalli-suutta parannetaan. Tämä edellyttää oppilaitos-ten keskinäistä yhteistyötä. Aikuiskoulutuksella työvoiman tarjontaa lisätään työllistäville aloille. Työntekijöitä valmennetaan työmarkkinoiden murroksissa uusiin työtehtäviin. Joustava omaeh-toinen aikuiskoulutus mahdollistaa oman osaami-sen päivittämisen vastaamaan työmarkkinoiden vaatimuksia jo työelämässä oleville kuin alan vaih-tajille. Netissä tarjottavat koulutuspaketit ovat rat-kaisu osalle opiskelijoista, osa tarvitsee lähiope-tusta oppilaitoksessa tai työpaikalla. Kehitetään oppilaitosten välistä maakunnan elin-ikäisen ohjauksen kehittämistoimintaa (ELO-ver-kosto).

2.2.2 Työurien pidentäminen

B1 Varhainen puuttuminen ja työllistyminen • Ennaltaehkäisevä ote työkyvyn ongelmiin (yllä-

pitäminen), aktiivinen työkyvystä huolehtimi-nen

• Elämänhallinnan kehittäminen

Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen

Aktiiviset työvoimapalvelut Työvoiman hyvinvoinnin ja työkyvyn nostolla pi-dennetään ihmisten työuria, lisätään työvoiman tarjontaa ja työyhteisöjen tehokkuutta. Ihmisten työkyvyn ongelmiin puututaan riittävän varhain. Työuria pidennetään myös uran alussa lyhentä-mällä opiskeluaikoja, tukemalla opiskelijoiden val-mistumista ja tukemalla valmistuvien nuorten työllistymistä Pohjois-Savossa. Työllistymistä aut-tavia toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti am-mattiin valmistuneisiin nuoriin, joilta puuttuu työ-kokemusta. Pyritään ehkäisemään varhaisessa vai-heessa työmarkkinoilta syrjäytyminen. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen ennalta ehkäisevällä työotteella ja ohjauksella puututaan jo orastaviin työkyvyn ongelmiin ennen vaikeuk-sien kärjistymistä. Toimintatapoja voidaan tarvit-taessa kehittää projekteilla. Terveys- ja sosiaalitoimen sekä työnantajien yh-teistyötä lisätään, millä saadaan lisää vaikutta-vuutta ja kattavuutta toimenpiteisiin.

Ongelmia ennaltaehkäistään kokonaisvaltaisen elämänhallinnan lisäämisellä (voimaantuminen) esim. kouluyhteisöissä ja työorganisaatioissa. Kult-tuuripalveluja voidaan käyttää apuna tarjoamassa ihmisille elämyksiä, uusia näköaloja ja tietoja sekä myönteisiä onnistumisen kokemuksia. Maakunnan vastuulla on turvata aktiiviset työvoi-mapalvelut, joka tuottaa nettipalvelujen lisäksi henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Yksi tie työllistymiseen on yrittäjyys ja itsensä työllistämi-nen. Tälle ryhmälle tarvitaan erityistä yrittäjyyden, talouden ja markkinoinnin osaamisen vahvista-mista.

B2 Työelämän laadun kehittäminen • Urapolku ja työpaikkakohtainen erikoisosaami-

nen • Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen • Joustava työ • Seniori- ja junioriohjelmat Työelämän laatua ja työssäjaksamista edistetään työpaikoilla joustoilla ja johtamistapoja uudista-malla. Ikääntyviä työntekijöitä valmennetaan uu-siin työtehtäviin työmarkkinoiden murroksissa. Työpaikoilla tarvittava erikoisosaaminen kehittyy työelämässä. Oppilaitosten tehtävänä on tuottaa ammatissa ja työelämässä tarvittava perusosaami-nen ja valmiudet uuden oppimiseen Työntekijöi-den myönteiset uramahdollisuudet myös motivoi-vat ihmisiä oppimaan uutta ja sitoutumaan työ-paikkaan. Senioriohjelmat laaditaan kaikilla työpaikoilla ja osa-aikatyötä lisätään työorganisaatioissa (työn-suunnittelu, mentorointi, osaamisen kehittämi-nen). Väestön voimakkaan eläköitymisen seurauksena organisaatioiden henkilöstösuunnitteluun panos-tetaan riittävän ajoissa. Työ- ja tuotantoprosesseja kehitetään ja uudistetaan työuupumuksen ehkäi-semiseksi erityisesti työurien loppupäässä, mutta myös uusien työmahdollisuuksien lisäämiseksi eri väestöryhmille. Työelämän laatu eri toimialoilla on vetovoimatekijä osaavan työvoiman saatavuu-dessa.

39

Opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä parannetaan sekä puututaan aktiivisesti alkaneisiin terveys- ja käytösongelmiin. Tarvittavia oppilaiden tervey-denhuollon voimavaroja lisätään. Lisätään työelämän joustoja, mikä auttaa ikäänty-vien työntekijöiden pärjäämistä työssä. Työnanta-jien henkilöstökoulutuksessa oppilaitosten rea-gointikykyä parannetaan ja otetaan huomioon pk-yritysten tarpeet.

B3 Maatalouden työ- ja tuotantotapojen kehittämi-nen • Investoinnit, työtapojen kehittäminen, yrityk-

sen johtaminen ja järkevä työkuorma • Verkottuminen, tilojen työnjako, koneasemat Maatilojen kasvaneet investoinnit ja vastuut sekä talouden kiristyminen yhdessä tilakoon kasvun kanssa rasittavat maanviljelijöitä. Moniin muihin työntekijöihin verrattuna maanvil-jelijät toimivat yksin ilman työyhteisön tukea. Vil-jelijöiden jaksamista, työtapojen ja tilojen toimin-tatapojen sekä taloudellisen toiminnan kehittä-mistä on tarve parantaa.

2.2.3 Kuopion alueen kasvu ja Pohjois-

Savon vetovoima

C1 Kuopion seudun ulkoinen kasvu tukee koko

maakuntaa • Pohjois-Savo yhteisenä työssäkäyntialueena • Kasvua vahvistava elinkeinopolitiikkaa, riittävä

rakentaminen ja palvelutarjonta • Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus • Varkaus-Kuopio-Siilinjärvi-Iisalmi 5-tien kehi-

tyskäytävä, 9-tie ja rata-, bussiyhteys- ja pai-kallisliikenne

• Lentovuorot ja hinnat Kehittyvä maakunta tarvitsee dynaamisen keskuk-sen. Pohjois-Savon väestö- ja työpaikkatavoittei-den saavuttamiselle on ratkaisevaa Kuopion työs-säkäyntialueen kasvun kiihtyminen nykyisestä ta-

sosta 800-1400 hengen vuotuiseen muuttovoit-toon. Enimmillään tämä johtaa prosentin vuotui-seen väestökasvuun, mikä on kunnan palvelujen li-säämisen ja taloudellisen rasituksen kannalta jär-kevä ylätaso. Pääosa kasvun edellyttämästä muut-tovoitosta on saatava maakunnan ulkopuolelta. Kuopion kuntaliitokset ovat tuoneet kaupunkiin vanhenevan väestön ja työpaikkakadon kuntia, minkä vuoksi aikaisemman kasvun saavuttaminen vaatii aikaisempaa enemmän työtä. Kuopiota tuetaan kasvua vahvistavassa elinkeino-, kaavoitus-, asunto-, palvelu-, kulttuuri- ja työvoi-mapolitiikassa. Maakuntakaavoituksessa huomioi-daan Kuopion työssäkäyntialueen ja 5-tien kehi-tyskäytävän kasvun tarpeet. Tavara- ja henkilölo-gistiikkaa kehitetään. Kasvukeskusta tukee 5- ja 9 -teiden kehityskäytävä (Varkaus-Suonenjoki-Kuopio-Siilinjärvi-Iisalmi). Pohjois-Savoa markkinoidaan kokonaisuutena tu-keutuen eri alueiden omiin vetovoimatekijöihin ja elinkeinoelämän vahvuuksiin. Kuopion alueen väestöllistä vetovoimaa tulee käyttää hyväksi maakunnan teollisten alueiden työvoiman saatavuuden tukena. Ne työntekijät, jotka perheen muiden työpaikkojen tarpeen tai palvelutarpeiden vuoksi eivät halua sijoittua Ylä-Savon, Sisä-Savon tai Varkauden seudun alueille, voivat asua Kuopion alueella ja pendelöidä tai tehdä etätöitä näille alueille. Kuopion (Rissala) lentoasemalle operoi nykyisin vain Finnair. Tarvitaan toinen operaattori tai muu keino laskea hintoja ja lisätä palveluja.

C2 Kasvun mahdollistaminen • Innovatiivinen ja monialainen Savilahti: S6-

Avoin kampus oppi- ja tutkimuslaitoskeskit-tymä sekä kehittämisympäristö

• Uusi vähähiilinen kaupunginosa Kehittyvä maakunta tarvitsee dynaamisen osaami-sen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoimin-nan keskuksen. Kuopioon Savilahteen laajenne-taan oppilaitosten, tutkimuslaitosten, yritysten, yliopistollisen sairaalan ja asumisen aluetta, mihin on tulossa 15.000 opiskelijan, 13.000 työpaikan ja 6.000 asukkaan kaupunginosa. Investoinnit ovat yli miljardi euroa.

40

Uutta S-6 avointa kampusta rakentavat Savonia ammattikorkeakoulu ja Savon ammatti- ja aikuis-opisto Sakky yhdessä. Kampukselle tulee tiloja poikkialaiseen opiskeluun, laboratorio-toimin-taan, soveltaviin kehityshankkeisiin ja yrityskehi-tykseen. Kumppanuus alueella olevien tutkimus-laitosten kanssa on läheinen. Monialainen opetuksen ja tutkimuksen yhteinen toimintaympäristö mahdollistaa toimintaa, mitä tarvitaan innovaatioresurssien ja toimintamallien kehittämisessä. Tutkimus- ja kehittämistoiminto-jen laboratorioiden yhteinen hankinta ja käyttö te-hostavat laiteinvestointien käyttöä sekä tarjoaa kehittämishankkeisiin luontevasti monialaisen osaamisen. Tällä mallilla yritysten ja muiden asiak-kaiden usein monimutkaisia kehittämistarpeita pystytään aikaisempaan erillään toimimiseen ver-rattuna tehokkaasti ratkomaan. Savilahti-hankkeesta on otettava irti kaikki mah-dollinen yhteistyön tuoma hyöty. Tämä edellyttää kaikkien alueen toimijoiden ja uusien kumppanei-den aktiivista osallistumista osaamisen jakami-seen, laboratorioiden varustamiseen ja asiakkai-den kehittämishankkeisiin osallistumiseen. Savilahteen rakennetaan uutta kaupunginosaa in-novatiivisen yhteiskehittämisen kautta. Tarkaste-lussa ovat mm. resurssien viisas käyttö, toimijaver-koston synergia, vähähiilisyys ja älykkäiden ratkai-sujen hyödyntäminen. Tavoitteena on uudenlaiset asumis- ja osaamisympäristöt, viihtyisyys, hyvin-vointi sekä sujuva elämä.

C3 Ylä-Savon, Sisä-Savon ja Varkauden seudun ve-tovoiman lisääminen • Iisalmen (Ysao+Sakky+Savonia) ja Varkauden

kampukset (Savonia+Sakky+LUT) • Kone- ja laiteteknologian sekä energiateknolo-

gian koulutusverkostot • Työssäoppimisen tukipiste Suonenjoella • Kunnan ja yritysten yhteistyö aktiivisessa ke-

hittämisessä • Työvoiman saatavuutta tukeva asuntotarjonta Väestötavoitteiden ja työvoiman tarjonnan vaih-toehtojen tarkasteluissa todettiin, että työvoiman tarjonta niukkenee liikaa maakunnan teollisilla alueilla Ylä-Savossa ja Varkauden seudulla ja myös

Sisä-Savossa. Yritysten huoli työvoiman saatavuu-desta on lisääntynyt. Näiden alueiden vetovoimaa on tarve lisätä. Uu-sien näkemysten löytämiseen ja alueiden eri toi-mijoiden sitouttamiseen yhteisiin ponnistuksiin on hankittu myös ulkopuolinen konsultti. Tiivistelmä tuloksista on luvussa 3.2. Yritysten näkökulmasta työvoiman saatavuus alu-eella heikkenee, kun alueen julkiset ja yksityiset palvelut vähenevät. Valtion, kuntien ja kuntayhty-mien toimintojen keskittäminen ja leikkaukset nä-kyvät teollisilla alueilla työmarkkinoiden ja opiske-lumahdollisuuksien yksipuolistumisena. Tämä hei-jastuu alueiden vetovoiman vähenemisenä. Alueiden vetovoiman lisääminen on vaativa ja mo-nia toimia tarvitseva tehtävä. Kysymys on palvelu-jen lisäksi myös riittävästä ja sopivasta asuntotar-jonnasta, kulttuurista, uusien ihmisten vastaanot-tokyvystä, työllistymisestä ym. Tästä syystä Iisalmessa ja Varkaudessa on tarve säilyttää mahdollisimman monipuolinen koulutus-tarjonta, mikä myös osin kohdistuu alueiden vien-titeollisuuden työvoimatarpeen ydintarpeisiin. Oppilaitosten kampuksilla on mahdollista moni-puolistaa opetusta oppilaitosten keskinäisellä yh-teistyöllä, aikuiskoulutuksena, verkkokoulutuksen tukipisteinä ja osaamisen ajankohtaiseen tarpee-seen vastaavina hankkeina. Suonenjoelta on lopetettu ammatillinen koulutus. Tämä on yrityksissä koettu kielteisenä. Edullinen tapa tuoda koulutusta takaisin on perustaa amma-tillisen koulutuksen työssäoppimisen ja lähiope-tusjaksojen tukipiste Suonenjoelle.

2.2.4 Maakuntaan muuton edistäminen

D1 Koulutuksen vetovoiman lisääminen • Imagon ja tunnettavuuden kehittäminen • Tiiviit elinkeinoelämäyhteydet • Työssäoppimisella kiinnitetään maakuntaan,

oppilaitokset ja yritykset yhdessä • Modernit oppimisympäristöt • Ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelu ja työl-

listyminen

41

Varsinkin teollisten alojen ammatillisen ja ammat-tikorkeakoulutuksen vetovoima on riittämätön. Li-säksi Varkauden koulutustarjonnan kapeneminen on osaltaan vähentänyt sen vetovoimaa ja tunnet-tuutta. Pohjois-Savon vetovoimaa opiskelualueena lisä-tään. Maakunnan opiskelutarjontaa markkinoi-daan aktiivisesti nuorten käyttämissä medioissa. Tietoa välitetään hyvistä koulutuksen tuloksista ja toimintatavoista. Koulutuksen vetovoimaa lisätään tiivistämällä op-pilaitosten elinkeinoelämäyhteyksiä koulutuksen markkinoinnissa, koulutuksen sisällön suunnitte-lussa, opetuksessa, harjoittelussa sekä työllistymi-sessä. Pohjois-Savossa opiskelevien sijoittumista työhön maakuntaan lisätään tarjoamalla opiskelijoille ak-tiivisesti työharjoittelua paikallisista työpaikoista. Luodaan uusia joustavia malleja toteuttaa työhar-joittelua Pohjois-Savossa myös opiskelupaikka-kunnan ulkopuolella ja muissa maakunnissa opis-keleville. Haetaan myös uusia keinoja houkutella lisää opis-kelijoita maakuntaan ja työharjoitteluun. Ulko-maalaisia opiskelijoita käytetään aktiivisesti har-joittelijoina yrityksissä, jotka valmistelevat netti- ja muuta markkinointia opiskelijoiden lähtömaiden kulttuurin ja kielen alueille.

D2 Työperusteisen maahanmuuton edistäminen • Kansainvälisesti kilpailukykyisten työpaikkojen

kasvava tarjonta, työpaikkojen vastaanotto-kyky

• Ammatillinen ja yrittäjyyskoulutus maahan-muuttajille

• Pätevöitymiskoulutus ja suomen kielen koulu-tus

• Kasvua kansainvälisistä osaajista, osaajien hou-kuttelu ja opiskelijat

• Alueelle kiinnittymisen vahvistaminen mm. va-paa-ajan palveluilla

Edistetään maan sisäistä työperäistä maahan-muuttoa Pohjois-Savoon. Työperäistä maahan-muuttoa pyritään kohdistamaan toimialoille ja alueille, joissa on suurin työvoimatarve. Maahan-muuttajille järjestetään laadukkaat kotoutumis-palvelut ja kotoutumisohjelmat saatetaan lop-puun. Tarjotaan riittävät ja joustavat työelämäläh-töiset kotoutumiskoulutukset. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllisty-mistä alueelle ja alueella jo asuvien maahanmuut-tajien työharjoittelumahdollisuuksia edistetään. Maahanmuuttajien osaaminen tunnistetaan ja hyödynnetään työpaikoilla ja koulutuksessa. Turvapaikan hakijoille kotoutumisen tueksi järjes-tetään osaamisen tunnistamista ja koulutusta, mikä tukee työllistymistä.

2.3 TOIMINTALINJA 3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi

2.3.1 Elämäntavat ja kansansairauksien

ennaltaehkäisy

• Mielenterveys • Eriarvoisuus • Sosiaalinen pääoma • Oppimisvalmiudet • Työ- ja toimintakyky • Oma- ja itsehoito Heikentyneen terveydentilan omaavien pohjoissa-volaisten suuri osuus vähentää osallistumista työ-voimaan ja alentaa työllisyysastetta ja tuotta-vuutta. Terveyspuutteista keskeisiä ovat alkoho-

lismi, mielenterveyden ongelmat, tuki- ja liikunta-elinten sairaudet, sydänsairaudet, diabetes ja syöpä. Elämäntavoilla (mielen hyvinvointia edistä-vällä sosiaalisella kanssakäymisellä, vähentämällä alkoholin ja tupakan käyttöä, lisäämällä liikuntaa ja syömällä terveellisesti) voidaan merkittävästi vähentää riskiä sairastua em. kansansairauksiin. Pohjoissavolaisten terveyttä tulee parantaa tehos-tamalla julkisrahoitteisia, yksityisiä ja järjestöjen toimintaa, yhteistyötä ja palveluja tukemaan väes-

42

tön terveellisiä elämäntapoja ja siten ehkäise-mään kansansairauksia ja työ- ja toimintakyvyttö-myyttä. Tuetaan perheitä vanhemmuudessa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ennaltaehkäisevästi ja oi-kea-aikaisesti. Aktivoidaan aikuisväestöä ja ikään-tyviä henkilöitä itsenäiseen ja sosiaalistavaan elä-mäntapaan. Ennakoidaan mahdollisten sosiaalisten ja tervey-dellisten ongelmien syntyä havainnoimalla ja puuttumalla mahdollisimman varhain epätoivot-tavaan kehityssuuntaan. Lasten ja nuorten osalta terveyttä on edistettävä ja ongelmia ehkäistävä jo neuvola- ja päiväkoti-iässä. Riittävä oppimisval-miuksien edellytysten turvaaminen ja kehittämi-nen ovat tulevassa työelämässä ja arjen sujuvassa, hyvässä elämässä vielä nykyistäkin tärkeämpiä. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja harrastus-toimintojen sekä sote-palvelujen tulee tukea las-ten, nuorten ja aikuisten oppimis- ja sosiaalisten valmiuksien lisäämistä. Positiivista erityis-huomiota tulee kohdistaa heikoimpien edellytys-ten ryhmiin. Lisätään matalan kynnyksen toimintaa, esim. hy-vinvointikioskeja, liikkuvia palveluja ja sähköisiä palveluja, jotta asiakkaiden omaehtoista aktiivi-suutta edistävä neuvonta ovat helposti saatavilla. Vahvistetaan ja kehitetään kouluterveydenhuol-lon ja oppilashuollon toimintakonsepteja. Erityistä tarvetta on toisen asteen ammatillisessa koulutuk-sessa, koska kouluterveyskyselyn mukaan nuorten terveyskäyttäytyminen heikkenee tällöin ratkai-sevasti. Erityishuomioitava ryhmä ovat ne perus-opetuksen päättäneet, jotka eivät ole sijoittuneet jatko-opintoihin lainkaan tai ovat ne keskeyttä-neet. Myös neuvolatoiminnassa ja päiväkotitoi-minnassa toteutetaan etsivää työtä ja pyritään ka-ventamaan eriarvoistumiskehitystä. Kehitetään ja toteutetaan uusia, vaikuttavia hyvin-voinnin ja terveyden edistämisen muotoja. Erityi-senä painopisteenä on henkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Vaikutetaan pitkäjän-teisesti asenteisiin ja hyödynnetään monipuoli-sesti sosiaalisen markkinoinnin menetelmiä. Pai-notetaan kuntoutumisedellytysten luomista.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyö tulevan maakunnan ja kuntien yhdyspinnalla ra-kennetaan tiiviille yhteistyömallille, joka tukee koko maakunnan alueen väestötason tavoitteita. Työterveyshuollossa kiinnitetään erityistä huo-miota mielenterveys- ja tuki- ja liikuntaelinasioi-hin. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään kunnissa laajasti: liikkumista edistetään kaavoituksen ja inf-rastruktuurin avulla ja suunnitellaan hyvinvointia edistäviä asuinympäristöjä. Koulupalveluissa ja kansalaisopistoissa tuetaan hyvinvointia ja kan-nustetaan ihmisiä sosiaaliseen yhdessä tehtävään toimintaan. Terveysteknologian kehitys lisää huomattavasti ih-misten oma- ja itsehoidon teknisiä ratkaisuja. Oleellista on tekniikan ja analyysipalvelujen oikea käyttö. Soten palveluissa on tuettaa ja hyödynnet-tävä omahoidon tekniikan ja palvelujen myöntei-siä mahdollisuuksia ja vältettävä sen potentiaalista riskiä lisätä terveyspalvelujen kuormitusta. Myös liikunta ja oleilu luontoympäristössä paran-taa ihmisen hyvinvointia.

2.3.2 Maakunnan, kuntien, yritysten ja

järjestöjen kumppanuus

• Maakunnan vahva rooli • Toimintapolitiikat ja painopisteet • Terveys kaikissa politiikoissa • Kansainvälisyys • Kestävä kehitys, palvelujen saatavuus • Ketteryys • Hyvinvoinnin edistäminen • Tieto

Kulttuuripalvelujen hyödyntäminen Maakunta määrittää soten palvelustrategialla sotepalvelujen järjestämisen ja hankinnan puit-teet sekä tarkemmat palvelusisällöt. Väestön ja kuntien tarpeet on riittävästi huomioitava, sote-palvelujen toimivuus on ihmisten hyvinvoinnin li-säksi tärkeä osa kuntien ja alueiden vetovoimai-suutta. Palvelustrategiat laaditaan pitkäjänteisesti ottaen huomioon mm. muuttoliikkeen ja väestön ikärakenteen aiheuttamat muutokset. Palvelujen osto- ja myyntiprosessit edellyttävät kustannusten ja palvelujen laadun läpinäkyvyyttä. Pitkällä aikavälillä oleellista on tuottaa sote-palve-luilla hyvää vaikuttavuutta lisäämällä ihmisten ter-veyttä.

43

Lisätään koulutuksella ja verkostoitumalla hyvin-vointialan yritysten palvelu-, liiketoiminta- ja kil-pailutusosaamista. Tärkeää on mahdollistaa pie-nille yrityksille toimintamahdollisuudet julkisra-hoitteisessa sote-tuotannossa. Yritysten verkottumista vahvistetaan osana valin-nanvapauspalveluiden tuotantoa. Julkisia kilpailu-tuksia ja hankintoja kehitetään. Alueellisen yrittä-jyyden ja vaihtoehtoisten palvelujen säilymisen vuoksi on tärkeää, että myös pienten ja verkostoi-tuneiden yritysten tarjoamat palvelut huomioi-daan. Otetaan järjestöt aiempaa vahvemmin julkisten toimijoiden yhteistyötahoksi. Myös vapaaehtois-toiminnan roolia vahvistetaan, millä aktivoidaan ihmisiä, edistetään osallisuutta ja ehkäistään syr-jäytymistä. Kuitenkaan julkista vastuuta palve-luista ei tule siirtää hyväntekeväisyyteen tai kol-mannelle sektorille. Sosiaali- ja terveyspalveluprosessien koordinaa-tiota ja suunnittelua tarvitaan, jotta asiakkaiden hyvinvointi- ja terveyshyödyt realisoituvat ja pal-veluprosessin kustannusvaikuttavuus tehostuu. Parannetaan sähköisiä palveluja, palvelu-proses-sien digitaalista suunnittelua, optimointityökaluja ja asiakaspalautejärjestelmiä. Tuetaan palvelupro-sesseja parantavien tietojärjestelmien yhteenso-pivuuden kehittämistä kansallisen palveluväylä-arkkitehtuurin mukaisesti. Toteutetaan tiedon hyötykäyttöä ja big data-arvionnin ja -analytiikan laajentamista. Asiakkaille luodaan saumattomat palveluketjut eri sektorit ja moninaiset palvelua tuottavat yritykset ja julkiset yhtiöt huomioiden. Oleellinen osa hoito-ketjun kehittämistä on moniammatillinen yhteis-työ, joka on tärkeää myös alan sisäisessä työhyvin-voinnissa. Asiakasosallisuutta lisätään. Asiakkaan voimaantumista sekä asiakaslähtöi-syyttä palvelujärjestelmässä lisätään. Väestön ikääntyessä tuetaan rakenteellisia ja menetelmäl-lisiä ratkaisuja, ml. turvateknologia, jotka mahdol-listavat asumisen omassa kodissa mahdollisimman pitkälle. Uusia, tehokkaita palvelumuotoja kehitetään, esi-merkiksi etähoitoon, etäkonsultaatioon sekä liik-kuviin palveluihin. Uusissa palvelumuodoissa ja

palvelurakenteita uudistettaessa tulee väestön tarvitsemat lähipalvelut turvata. Kulttuuripalveluilla lisätään ihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia. Palveluja voivat tuottaa niin kun-nat kuin järjestöt, yritykset ja kulttuurialan osaa-jat.

2.3.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen te-

hokas ja integroitu tuotanto

• Hakeutuminen valinnanvapauspilottiin ja ko-

koilukulttuuri • Maakunnan ohjaus • Palvelujärjestelmän ylösajo • SOTE-palvelujen sisäinen missio • Soten tuki muille sektoreille • Palvelujen tuloksellisuus/terveysvaikutukset • SOTE-tiedon hyötykäyttö Pohjois-Savon maakunta ja kunnat hakevat vuonna 2018 käynnistyvään valinnanvapauspilot-tiin, millä tuetaan uusien toimintatapojen kehittä-mistä, maakunnan ohjauksen järjestämistä sekä asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia. Ensisijaisten palveluiden ja erityispalveluiden yh-teistyötä kehitetään ja samalla sote-keskus-ten/terveyskeskusten toimintaa ja integraatiota vahvistetaan osana sote-tuotantoa. Vaikka sote-palvelujen kokonaisuus hajautuu lu-kuisille palvelujen tuottajille, ei sotesta saa muo-dostua erillistä saareketta suhteessa maakunnan ja kuntien muuhun toimintaan ja alueiden vetovoi-maan. Soten palvelujen on tuettava oppilaitosten toimin-taa, yritysten ja muiden työpaikkojen hyvinvointia, palvelujen saatavuutta koko maakunnassa ja väes-tön terveyden edellytysten parantamista. Koko sote-hankintaa ja tuotantoa ohjataan tie-dolla. Tärkeää on riittävän tiedon tuotanto, arvi-ointi ja analyysi päätösten tueksi hoidon tar-peesta, vaikuttavuudesta, eri toimijoiden tehok-kuudesta ja eettisyydestä. Hyvinvointiteknologia nähdään kustannusvaikut-tavuutta lisäävänä, samoin innovaatiotoiminta. Ne myös kehittävät alueen hyvinvointialan yritystoi-mintaa.

44

2.4 TOIMINTALINJA 4: Saavutettavuus ja kestävä aluerakenne

2.4.1 Vetovoimainen ja kestävä aluera-

kenne

A1 2040 • Varkaus-Kuopio-Iisalmi –kehittämiskäytävä yh-

teisenä työssäkäyntialueena • Kattava ja houkutteleva palveluverkko 2018-2021 • Nopeat laajakaistayhteydet, verkkopalvelut ja

centerit • Savilahden kehittäminen • Itä-Suomi/Pohjois-Savo/seudut yhteistyö lii-

kennejärjestelmän kehittämisessä • Kirkonkylien kehittäminen • Täydennysrakentaminen taajamissa ja rau-

tatíeasemien läheisyydessä • Puurakentamisen edistäminen • Vesistön vetovoiman hyödyntäminen • Hajarakentamisen ohjaaminen liikenneyhtey-

det ja -palvelut huomioiden Pohjois-Savon aluerakenne muodostuu Iisalmen, Kuopion ja Varkauden laajoista ja osittain päällek-käisistä työssäkäyntialueista, jotka muodostavat yhdessä vt 5:n ja Savon radan kanssa selkeän run-gon maakunnan työssäkäynnille. Keitele ja Vie-remä muodostavat pienehköt omat työssäkäynti-alueensa. Yhdessä vielä laajempien asiointialuei-den kanssa Pohjois-Savosta muodostuu tulevai-suudessa selkeä houkutteleva työssäkäyntialue. Kehittyvät laajakaistayhteydet edistävät yritysten kehittymistä, pohjoissavolaisten verkostoitumista maailmanlaajuisesti ja etä- ja matkatyön kehitty-mistä. Hyvät verkkoyhteydet houkuttelevat yritys-ten asettumista Pohjois-Savoon. Datacentereitä on mahdollista saada lisää mm. nopeiden tietolii-kenneyhteyksien ansiosta. Itä-Suomen yhteistyöllä kehitetään pääliikenneyh-teyksiä, metsäteollisuutta, kaivosalaa, ilmaston-muutokseen sopeutumista ja hillintää, opiskelu-paikkojen määrää, matkailua ja Venäjä-yhteis-työtä.

Kasvukeskuksia, matkailun alueita ja kirkonkyliä vahvistetaan mm. kaavoituksella, täydennysra-kentamisella, vesistön vetovoiman hyödyntämi-sellä, uusiutuvan energian ratkaisuilla ja yhteisölli-sellä kehittämisellä.

A2 Elinympäristön vetovoimaa edistävät ympäristö-hankkeet 2040 • Viihtyisä, kerroksellinen ja monimuotoinen

ympäristö • uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta

n. 80 % 2018-2021 • Vesien tilan parantaminen Ylä-Savossa hank-

keiden vaikuttavuutta lisäämällä Kaavoituksella ennakoidaan yritysalueiden kehit-tymistä. Valtioneuvoston energia- ja ilmastostra-tegian linjausten mukaisesti Pohjois-Savossa pi-täisi olla v. 2030 n. 12 000 sähköautoa ja n. 2400 kaasukäyttöistä autoa, jos maakunnan osuus ta-voitteellisesta koko maan sähkö- ja autokannasta vastaisi nykyistä autokannan osuutta. Merkittävän maitotalouden ansiosta maakunnassa olisi poten-tiaalia biokaasun tuotantoon. Pohjois-Savon uusiutuvan energian osuus ener-gian loppukulutuksesta oli v. 2014 arviolta 55 % (primäärienergian käytöstä 50 %) eli n. 15 % kor-keampi kuin Suomessa. Jos ero säilyisi ennallaan, maakunnan uusiutuvan energian osuuden loppukulutuksesta pitäisi olla koko maan tavoitteisiin verrattuna v. 2030 n. 65 % ja v. 2050 lähennellä 100 %:a. Maakunnan uusiu-tuvan energian käytön kehitykseen vaikuttaa kan-sallinen tuki- ja veropolitiikka, mutta myös paikal-linen puunjalostusteollisuus. Jos Finnpulp Oy aloit-taisi Kuopiossa toimintansa, maakunnan uusiutu-van energian osuus voisi kasvaa kerralla lähes kymmenisen prosenttia.

45

A3 Matkailu-keskittymien ja luontomatkailun kasvu • Tahko-Kuopio-alue matkailun kasvun kärkenä

Etelä-Konneveden kansallispuiston kehittämi-nen

Luonto-ohjelmapalvelujen kehittäminen kan-sainvälisille markkinoille

Luontomatkailun reitistön kehittäminen ohjel-mapalvelujen näkökulmasta

Kulttuuriympäristön hyödyntäminen matkai-lussa ja elinkeinojen kehittämisessä

Tahkon maankäytön suunnittelun tulee edetä, sa-moin Kuopio kehittyminen. Luontomatkailun resursseja kehitetään erityisesti Tahkon ja Etelä-Konneveden kansallispuiston alu-eella sekä siellä, missä on valmiutta yrityspuolella kehittää ohjelmapalveluja kansainvälisille markki-noille. Ylä-Savon vesistön tilaa parannetaan. Valta-kunnallista ja maakunnallista kulttuuriympäristöä hyödynnetään matkailun ja elinkeinojen kehittä-misessä.

2.4.2 Saavutettavuus ja elinkeinoelä-

män kilpailukykyä tukevat liiken-

neyhteydet

B1 Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet 2040 • 100 km/h vt 5 Iisalmeen saakka • 3 h junalla Helsinkiin Kuopiosta • Nopeat datayhteydet maailmalle

Helsinki-Pietari-ratayhteys Kouvolan kautta 2018-2021 • Elinkeinoelämän kannalta tärkeän vähäliiken-

teisen tieverkon ja muiden pullonkaulojen ke-hittäminen

• VT 23 Varkaus-Viinijärvi perusparannus • Vt 5-tien tason nosto ja turvallisuuden paran-

taminen, Leppävirta-Kuopio • Vt 5-tien tason ja nopeuden nosto sekä turval-

lisuuden parantaminen, Siilinjärvi-Iisalmi • VT 9:n parantaminen Jyväskylä-Kuopio-Joen-

suu-Niirala • Savon radan perusparantaminen, tarve 57 M€ • Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki –radan paranta-

minen ja sähköistäminen, suunnitelmat valmiit

• Lentoyhteyksien kehittäminen: riittävä vuoro-tiheys, suorien kansainvälisten yhteyksien li-sääminen ja Kuopion lentoaseman alueen pal-velujen kehittäminen

• Saimaan kanavan sulkujen perusparannus • Vesiliikenteen hyödyntäminen logistiikassa • Älyliikenteen kehittäminen

Matkailullinen saavutettavuus ja matkaketju-jen toimivuus

Pohjois-Savon kehittymiselle ovat elintärkeitä su-juvat, ennakoitavat ja kilpailukykyiset tie- ja ra-tayhteydet erityisesti Helsinkiin ja Pietariin sekä tärkeimpiin satamiin. Helsinki-Pietari ratayhteys on tärkeää linjata Suomessa Kouvolan kautta. Kuopion lentokentältä tulee olla hyvä reittiyhtey-det Helsinkiin ja jatkossa myös suorat yhteydet kansainvälisille kentille. Barentsin alueen elinkei-noelämän ja logistiikan kehittymistä seurataan eri-tyisesti Pohjois-Savon yritysten näkökulmasta. Pohjois-Savon liikennestrategia 2008 päivitetään liikenteen palvelujen ja älyliikenteen kehittymisen sekä liikennejärjestelmän kokonaisnäkemyksen johdosta. Itä-Suomen yhteisellä edunajolistalla ovat Pohjois-Savosta vähäliikenteiset tiet, vt 23 ja vt 5 Leppä-virta-Kuopio sekä Savon rata. Seuraava Pohjois-Sa-von kärkihanke on vt 5 Siilinjärvi-Iisalmi. Ratahankkeet Savon rata on yksi maamme tärkeimmistä pohjois-etelä-suuntaisista pääradoista ja kuuluu LVM:n asettaman työryhmän esityksen mukaan nopeille junille parannettavaan runkorataverkkoon ete-lästä Kuopioon saakka ulottuvana sekä raskaan ta-varaliikenteen verkkoon koko pituudeltaan. Pieksämäki-Kuopio rataosan perusparannus val-mistui Liikenneviraston toteuttamana vuonna 2014. Hankkeen kustannusarvio oli 70 M€. Liiken-nevirasto aloittaa turvalaite-, melunsuojaus ja ku-lunohjauslaitteisiin liittyvän suunnittelun 2017. Kustannusarvio toteutuksesta on n. 60 M€. Kuopio-Iisalmi -rataosan nopeuttaminen edellyt-tää rataosalla olevien 49 tasoristeyksen poistami-sen. 18 eritasoristeyksen korvaaminen tulisi mak-samaan noin 18 M€.

46

Iisalmi-Ylivieska -rata palvelee sekä tavara- että henkilöliikennettä. Radan merkitys on kasvanut Terrafamen kaivoksen kuljetusten, puutavaran ja kaivosalan vuoksi. Kuljetusketjuun kytkeytyy Sa-von radalta Siilinjärven kohdalta Yaralle menevän raiteen sähköistys, yhteensä kokonaisuus on 116 M€. Tiehankkeet VT23 liikenneturvallisuutta parannetaan. Arvio ko-konaiskustannuksista on n. 55 M€. Kiireisimmät osat hankkeesta on toteutettu 2013-2017. VT5 -tien välityskykyä ja turvallisuutta on nostet-tava välillä Varkaus-Kuopio. Kiireellisin osuus on Leppävirta-Kuopio-väli, n. 110 M€. VT5 Siilinjärvi-Pöljä kustannusarvio on n. 50 M€. VT9 on Suomen tärkein poikittaisyhteys, joka yh-distää keskisen Suomen tärkeimmät kasvukeskuk-set Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion sekä yhdistää ne Joensuun ja Niiralan kautta Venäjälle. VT9 parannetaan välillä Jyväskylä – Kuopio – Joen-suu – Niirala. VT9:lle laaditaan yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma välille Vehmasmäki-Keski-Suomen raja. VT9 välille Tuusniemi-Ohtaansalmi laaditaan tiesuunnitelma. Biopolttoaineiden sekä raakapuun kasvavat kulje-tukset sekä maidonkuljetus edellyttävät alemman tieverkon ympärivuotista liikennöitävyyttä. Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden liikenteen pullonkaulojen selvittäminen on syytä tehdä Poh-jois-Savon liikennestrategian 2008 päivittämisen yhteydessä. Vt9:n Suonenjoen kohdan eritasoliit-tymän kanavointi on yksi kohde. Lentoliikenne Tavoitteena on Kuopion lentoyhteyksien kehittä-minen painopisteenä hyvä vuorotiheys Helsinkiin ja sujuvat matkaketjut aamulla ja illalla ulkomaan lennoille myös Iisalmesta ja Varkaudesta. Kansain-välisen vientiteollisuuden tarvitseman syöttölii-kenteen toteuttaminen selvitetään Varkaudessa. Vesiliikenne Saimaan kanavan sulkujen perusparannus mah-dollistaa Saimalla liikennöivien alusten koon kas-vattamisen n. 1,5-kertaiseksi ja vesiliikenteen lo-gistiikkakustannusten alentamisen. Tämä on eri-tyisesti kaivosalan kuljetusten johdosta tärkeää Pohjois-Savossa.

Matkailu Matkailun saavutettavuus vaatii jatkuvaa edunval-vontaa niin lento-, maantie-, kuin rautatieliiken-teenkin osalta. Matkaketjuja on parannettava. Kansallisia keinoja, ml. rahoitukselliset mahdolli-suudet, tulee pyrkiä hyödyntämään täysimääräi-sesti. Em. liikennemuotojen kehittäminen, no-peuksien nostaminen ja vahvistaminen on maa-kunnallisesti merkittävässä asemassa. Saavutetta-vuus on sekä sisäistä että ulkoista. Matkailun voi-makkaampi kansainvälinen kasvu edellyttää huo-mattavasti nykyistä selkeämpiä, useampia, hal-vempia ja helpommin löydettäviä matkustusmuo-toja ja matkaketjuja, joita on syytä kehittää aktiivi-sesti ja laajapohjaisesti.

B2 Mineraalialan liikennetarpeet • Luikonlahden rikastamon tieyhteydet • Talvivaaran eteläiset yhteydet • Yaran radan sähköistys Siilinjärvellä ja Luikonlahdella kaivostoiminnan ja jalostuksen liikenneyhteydet vaativat korjausta sekä liikenneturvallisuuden että kuljetusten te-hokkuuden ja kustannusten vuoksi. Maanteiden 502 ja 573 rakennetta on parannettava ja leven-nettävä Kylynlahden ja Maarianvaaran (5-6 M€) sekä Luikonlahden (6,5 M€) välillä. Luikonlahdelta lähtevät rikastekuljetukset on mahdollista siirtää rautateille rakentamalla pistoraide Luikonlahdelta Siilinjärvi-Viinijärvi -radalle (2-3 M€). Savon radasta erkaneva Siilinjärvi-Viinijärvi rata on tärkeä tavaraliikenteen yhteys. Se palvelee Yaran kuljetuksia ja transitioliikennettä. Ensi vaiheessa tulee kuitenkin sähköistää Yaran tehtaiden ja Sa-vonradan välinen noin 5 km:n rataosuus (n. 2M€), mikä mahdollistaa Yaran lähtevien kuljetusten siir-tämisen sähköjunaliikenteellä hoidettaviksi. Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki-radan toiminnalli-suutta parannetaan sähköistämällä Iisalmi-Yli-vieska-väli sekä rakentamalla kolmioraide Iisal-meen Talvivaaran kuljetustarpeisiin, arvio kustan-nuksista on 90 M€.

47

2.4.3 Liikennejärjestelmän toimivuus

C1 Sujuvat matka- ja tavaraliikenneketjut, päästöjen vähentäminen 2040 • Toimivat henkilö- ja tavaraliikenneterminaalit 2018-2021 • Kuopion matkakeskus – Kuopion henkilö- ja ta-

vararatapiha 40 M€ • Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten termi-

naali (Matkus) ja puuterminaalit • Palveluauto- ja pyöräparkit • Vaihtoehtoisten polttoaineiden (sähkö, bio-

polttoaineet) tankkausverkosto, biokaasun maakunnallinen tuottaminen

Kuljetusyritykset ja niiden terminaalit sijoittuvat nykytilanteessa hajanaisesti eri puolille Pohjois-Savoa. Tämä aiheuttaa ylimääräistä liikennettä ku-ten huoltoajoja ja alueen sisäisiä tavaransiirtoja verrattuna siihen tilanteeseen, että yritykset olisi-vat keskittyneet alueellisesti. Vastaavasti henkilö-liikenteen puolella puutteellinen terminaalitilanne vaikeuttaa liikennemuotojen yhteistyön kehittä-mistä. 5-tien kehittämisessä on huomioitava lii-kenteen sujuvuus ja turvallisuus. Henkilöliikenteen puolella merkittävin hanke on Kuopion matkakeskus. Se on osa laajempaa juna-asema- ja linja-autoasema-alueen käsittävää liike- ja toimistorakennusten korttelialueen rakenta-mista. Hankkeen yhteydessä parannetaan myös henkilöliikenteen ratapiha nykyiselle junakalus-tolle soveltuvaksi ja mm. nykyiset esteettömyys-vaatimukset täyttäväksi. Yhtenäisen logistiikka-alueen tarve on noussut esille erityisesti Kuopion seudulla. Kuopion seu-dulle on mm. maakuntakaavassa osoitettu alueita tavaraliikenteen terminaalien tarpeisiin. Näistä merkittävin on Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetus-ten keskus Kuopion Matkuksessa, joka toteutues-saan tulisi sisältämään myös yhdistettyjen juna-

autokuljetusten terminaalin. Ratapihan sanee-rauksesta vastaa Liikennevirasto. Sähkö- ja biopolttoaineen tankkausverkostoa tu-lee rakentaa kattavasti erityisesti vilkkaimmille työssäkäyntireiteille, kirkonkyliin sekä biokaasun tuotannon yhteyteen myös maaseutualueille.

C2 Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus 2040 • Edullinen, turvallinen, vähäpäästöinen ja pal-

velukykyinen liikennejärjestelmä 2018-2021 • Julkisen joukkoliikenteen kehittäminen erityi-

sesti pääväylillä, joukkoliikennealueilla ja maa-kunnan rajat ylittävä liikenne.

• Henkilökuljetusten kustannustehokas yhdistä-minen

• Liikenteen palveluistumisen edistäminen • Bussiliikennetarjonta opiskelijoille Kuopiossa • Kuopio-Tahko -yhteyden kehittäminen • Lentoasemien liityntäyhteydet ja charter-len-

not, Varkauden yhteydet • Lippujärjestelmät, digitalisaatio, robotisaatio • Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen • Liikenneturvallisuus Laaditaan joukkoliikenteen työssäkäyntialueiden palvelutasosuunnitelmat ja jatketaan alueellisen liikenneturvallisuustyötä. Edistetään haja-asutus-alueen kyytitakuun toteutumista. Selvitetään kaukoliikenteen saavutettavuus. Mat-kailukeskusten saavutettavuutta parannetaan so-vittamalla eri liikennemuotojen palvelut tarjoa-maan matkailijoille joustavat liityntäyhteydet eli matkaketjut. Edistetään liikenteen palvelujen ke-hittämisestä. Liikennejärjestelmien suunnittelussa ja kehittämi-sessä huomioidaan turvalliset kevyen liikenteen väylät.

48

3. Rahoitus ja seurantamittarit

KIRJOITETAAN MYÖHEMMIN

4. Yhteenveto SOVA-arvioinnista

KIRJOITETAAN MYÖHEMMIN

49

LIITTEET LIITE 1. KUOPION SEUTU

KUOPION SEUTU - TRENDI 2015 2020 2025 2030 2035 2040


MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA 550 490 450 395 330 380


SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) 99 227 195 90 -30 -150

TYÖVOIMA (henkeä) 66 108 66 456 66 716 67 238 68 284 69 564

TYÖPAIKAT 57 372 58 519 59 690 60 883 62 101 63 343

NETTOPENDELÖINTI 520 0 0 0 0 0

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 14,0 11,9 10,5 9,5 9,1 8,9

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 138 715 143 552 147 777 151 052 153 303 154 952

8,9 % 11,7 %

KUOPION SEUTU - NYKYINEN 2015 2020 2025 2030 2035 2040




SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) 99 227 197 101 0 -97

TYÖVOIMA (henkeä) 66 108 67 015 68 131 69 859 72 464 75 334

TYÖPAIKAT 57 372 59 872 62 372 64 872 67 372 69 872

NETTOPENDELÖINTI 520 105 -760 -1 560 -1 835 -2 010

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 14,0 10,8 7,3 4,9 4,5 4,6

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 138 715 143 751 148 636 153 042 156 941 160 355

10,3 % 15,6 %

KUOPION SEUTU - TAVOITE+ 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA 777 1 160 1 340 1 380 1 380 1 380



SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) 99 226 217 176 127 62

TYÖVOIMA (henkeä) 66 108 68 725 72 269 76 636 81 969 87 835

TYÖPAIKAT 57 372 61 900 66 400 70 900 75 400 79 900

NETTOPENDELÖINTI 520 -310 -960 -1 760 -2 060 -2 060

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 14,0 9,5 6,8 5,2 5,5 6,7

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 138 715 145 643 153 427 161 205 168 738 175 946

16,2 % 26,8 %

50

LIITE 2. YLÄ-SAVON SEUTU

YLÄ-SAVO - TRENDI 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -319 -230 -180 -130 -70 0

MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -365 -260 -210 -160 -100 -30



TYÖVOIMA (henkeä) 24 123 21 412 19 217 17 692 16 736 16 119

TYÖPAIKAT 19 912 18 916 17 970 17 072 16 218 15 407


TYÖTTÖMYYSASTE (%) 16,6 11,7 6,5 3,5 3,1 4,4

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 55 681 53 177 50 855 48 635 46 525 44 563

-12,7 % -20,0 %

YLÄ-SAVO - NYKYINEN 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -319 -100 -50 0 50 50

MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -365 -120 -80 -30 20 20



TYÖVOIMA (henkeä) 24 123 21 966 20 342 19 383 18 958 18 684

TYÖPAIKAT 19 912 19 500 19 200 18 900 18 600 18 300

NETTOPENDELÖINTI -215 -100 100 300 400 400

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 16,6 10,8 6,1 4,0 4,0 4,2

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 55 681 53 824 52 192 50 742 49 405 47 893

-8,9 % -14,0 %

YLÄ-SAVO - TAVOITE+ 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -319 60 120 120 120 120




TYÖVOIMA (henkeä) 24 123 22 709 21 862 21 487 21 470 21 657

TYÖPAIKAT 19 912 20 830 21 008 21 185 21 323 21 460


TYÖTTÖMYYSASTE (%) 16,6 8,3 4,8 4,2 4,4 4,6

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 55 681 54 621 53 888 53 190 52 409 51 444

-4,5 % -7,6 %

51

LIITE 3. VARKAUDEN SEUTU

VARKAUDEN SEUTU - TRENDI 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -229 -200 -150 -100 -50 0




TYÖVOIMA (henkeä) 15 738 13 785 12 090 10 797 9 885 9 225

TYÖPAIKAT 12 846 11 593 10 782 10 027 9 325 8 673

NETTOPENDELÖINTI 0 0 0 0 0 0

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 18,4 15,9 10,8 7,1 5,7 6,0

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 36 701 34 468 32 421 30 499 28 670 26 957

-16,9 % -26,6 %

VARKAUDEN SEUTU - NYKYINEN 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -229 -130 -80 -15 20 20




TYÖVOIMA (henkeä) 15 738 14 153 12 821 11 925 11 371 10 906

TYÖPAIKAT 12 846 12 000 11 750 11 500 11 200 10 900

NETTOPENDELÖINTI 0 -250 0 250 300 400

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 18,4 13,4 8,4 5,7 4,1 3,7

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 36 701 34 817 33 139 31 702 30 316 28 818

-13,6 % -21,5 %

VARKAUDEN SEUTU - TAVOITE+ 2015 2020 2025 2030 2035 2040


MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -277 -10 20 20 20 20



TYÖVOIMA (henkeä) 15 738 14 830 14 251 13 900 13 764 13 743

TYÖPAIKAT 12 846 12 933 13 031 13 129 13 188 13 246

NETTOPENDELÖINTI 0 -100 0 350 400 400

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 18,4 12,1 8,6 8,1 7,1 6,5

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 36 701 35 663 34 932 34 222 33 440 32 536

-6,8 % -11,3 %

52

LIITE 4. SISÄ-SAVON SEUTU

SISÄ-SAVO - TRENDI 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -19 -10 -5 0 0 0


NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA -5 10 10 10 10 10


TYÖVOIMA (henkeä) 5 794 5 149 4 581 4 104 3 709 3 333

TYÖPAIKAT 4 356 4 138 3 931 3 735 3 548 3 193


TYÖTTÖMYYSASTE (%) 14,3 19,6 14,2 9,0 4,3 4,2

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 14 492 13 733 13 007 12 275 11 489 10 649

-15,3 % -26,5 %

SISÄ-SAVO - NYKYINEN 2015 2020 2025 2030 2035 2040





TYÖVOIMA (henkeä) 5 794 5 257 4 780 4 365 4 026 3 703

TYÖPAIKAT 4 356 4 000 3 950 3 900 3 825 3 750

NETTOPENDELÖINTI -610 -550 -200 100 150 200

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 14,3 13,4 13,2 12,9 8,7 4,1

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 14 492 13 793 13 115 12 412 11 658 10 847

-14,3 % -25,2 %

SISÄ-SAVO - TAVOITE+ 2015 2020 2025 2030 2035 2040





TYÖVOIMA (henkeä) 5 794 5 434 5 190 5 053 4 990 5 013

TYÖPAIKAT 4 356 4 450 4 470 4 650 4 700 4 800

NETTOPENDELÖINTI -610 -400 -200 100 150 200

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 14,3 10,7 10,0 10,0 8,8 8,2

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 14 492 13 977 13 580 13 259 12 897 12 577

-8,5 % -13,2 %

53

LIITE 5. KOILLIS-SAVON SEUTU

KOILLIS-SAVO - TRENDI 2015 2020 2025 2030 2035 2040

MUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA 16 -11 -5 0 0 0

MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -9 -11 18 -5 -5 -5



TYÖVOIMA (henkeä) 2 806 2 419 2 073 1 816 1 614 1 445

TYÖPAIKAT 1 992 1 864 1 745 1 633 1 529 1 376


TYÖTTÖMYYSASTE (%) 19,2 22,9 15,8 10,1 5,3 4,8

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 7 650 7 177 6 739 6 308 5 861 5 392

-17,5 % -29,5 %

KOILLIS-SAVO - NYKYINEN 2015 2020 2025 2030 2035 2040


MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -9 2 18 -3 -3 -3



TYÖVOIMA (henkeä) 2 806 2 468 2 154 1 912 1 721 1 562

TYÖPAIKAT 1 992 1 864 1 789 1 714 1 639 1 564

NETTOPENDELÖINTI -275 -215 -200 -50 25 50

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 19,2 15,8 7,7 7,7 6,2 3,1

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 7 650 7 242 6 843 6 433 6 005 5 554

-15,9 % -27,4 %

KOILLIS-SAVO - TAVOITE+ 2015 2020 2025 2030 2035 2040


MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -9 4 18 -6 16 21



TYÖVOIMA (henkeä) 2 806 2 484 2 184 1 954 1 844 1 787

TYÖPAIKAT 1 992 1 992 1 972 1 967 1 962 1 957

NETTOPENDELÖINTI -275 -150 0 200 300 300

TYÖTTÖMYYSASTE (%) 19,2 13,8 9,7 9,6 9,8 7,3

VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 7 650 7 252 6 863 6 465 6 160 5 865

-15,5 % -23,3 %

54

Documents

POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 …...0 0 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2018–2021 Luonnos lokakuu 2017 Muokattu MKH:n 25.9.2017 kokouksen ja lausuntojen