Embed Size (px)
Citation preview
Porsche Club Finland
Ohje ratatapahtumaan osallistuvalle
Kuljettaja: ______________________
PCF ratakoulutusmateriaalista toimittaneet Juha Saarentaus & Pekka Heusala
2013
2
PORSCHE CLUB FINLAND
OHJE RATATAPAHTUMAAN OSALLISTUVALLE
SISÄLTÖ
Porsche Club Finland ajokoulutusohjelma ................................................ 3 Ajajan kehittyminen ...................................................................................... 3 Valmistautuminen ratatapahtumaan ........................................................... 4
Auton tekninen kunto ............................................................................................... 4
Auton sisätilat ................................................................................................... 4 Turvavyöt ja istuinten kiinnitys .......................................................................... 4 Jarrut ................................................................................................................ 4 Renkaat ............................................................................................................ 5 Alusta ............................................................................................................... 5 Öljy ja jäähdytys- sekä ohjaus-tehostimen neste ............................................. 5 Polttoaine ......................................................................................................... 5
Henkilökohtaiset varusteet .......................................................................... 6 Ratatapahtumaan saapuminen ................................................................................ 6 Toiminta radalla ............................................................................................. 7
Ikkunat ja peilit .................................................................................................. 7 Ajoasento ......................................................................................................... 7 Ote ratista ......................................................................................................... 7 Radalle järjestäytyminen .................................................................................. 7 Ajo radalle ........................................................................................................ 8 Yhteistyö kouluttajan kanssa ............................................................................ 8 Lippumerkit ja valot .......................................................................................... 8 Radalla olevat merkit ........................................................................................ 9 Ohittaminen .................................................................................................... 10 Ajovuoron päättyminen ................................................................................... 10 Varikolle ajaminen .......................................................................................... 10 Turvallisuus ja nopeusrajoitukset ................................................................... 11 Vaarallinen ajo ................................................................................................ 11
Perusasioita ajamisesta ......................................................................................... 12
Jarrutus .......................................................................................................... 12 Kaarreajo ........................................................................................................ 12 Reunaviivat ja kanttarit ................................................................................... 12 Sade ............................................................................................................... 12
Ongelmatilanteet radalla ........................................................................................ 13
Tekninen vika autossa .................................................................................... 13 Suistuminen radalta ........................................................................................ 13
Terminologia ................................................................................................ 14 Ajopäiväkirja ................................................................................................ 17
3
PORSCHE CLUB FINLAND AJOKOULUTUSOHJELMA Porsche Club Finlandin ajokoulutuksen tavoitteena on luoda jäsenilleen turvalliset ja valvo-tut puitteet ajoharjoittelua ja auton käsittelyä varten. Koulutusohjelma auttaa kuljettajaa kehittymään ajoneuvonsa käsittelyssä sekä parantaa tilannetajua jokapäiväisessä liikenteessä. Ohjelmassa on mahdollisuus hyödyntää auton ominaisuuksia turvallisissa olosuhteissa. Koulutuksessa painopisteenä ovat liikenneturvallisuutta lisäävä asenne ja ajoneuvon hal-linta sekä normaaleissa, että vaativissa liikennetilanteissa. Koulutustapahtumia ovat:
1) Ennakoivan ajon kurssit
2) Moottoriradoilla järjestettävät Koulutus- ja ratapäivät sekä
3) Porsche AG:n Ice Force -ajokoulutustapahtumat Lisäksi ajoneuvon hallintaa voi harjoitella vuosittaisessa Slalom Cup-sarjassa. Ajokoulutusohjelma ei tähtää kilvanajoon. Porsche Racing Club Finland tarjoaa erikseen mahdollisuuden harrastuksen syventämiseen myös kilpailutasolle.
AJAJAN KEHITTYMINEN Ennakoivan ajon kurssit, Koulutus- ja ratapäivät sekä Ice Force –ajokoulutus-tapahtumat ovat tarkoitettu kaikille klubin jäsenille sekä perhejäsenille. Rata- ja koulutuspäivillä osallistujat luokitellaan kokemuksen perusteella seuraaviin luok-kiin: L1 – Kuljettaja, joka ei ole aikaisemmin osallistunut PCF:n järjestämiin Koulutus- ja ratapäiviin. L1-luokan kul-jettajat ajavat moottoriradal-la ainoastaan ajokouluttajan ohjauksessa. L2 – Kuljettaja, joka on ajokouluttajan harkinnan mukaan valmis harjoittele-maan radalla ajoa itsenäi-sesti. L3 – Kuljettaja, joka on pi-demmälle edistynyt radalla ajamisessa. Ajokouluttaja työssään. Instructor - Ajokouluttajina tapahtumissa toimivat PCF:n kokeneemmat ja ohjaajakou-lutuksen saaneet kuljettajat.
4
VALMISTAUTUMINEN RATATAPAHTUMAAN Ennen ratatapahtumaan lähtöä tarkista autosi tekniikka, poista turhat tavarat ja valmistele autosi ja itsesi ratatapahtumaa varten siten, että katsastus ja toiminta sujuu mahdollisim-man joustavasti. Käytä liitteenä olevaa katsastajan tarkistuslistaa apuna tarkistaessasi au-toasi.
AUTON TEKNINEN KUNTO AUTON SISÄTILAT
Kaikki irtonainen tavara ja esineet, jotka voisivat voimakkaissa kiihty-vyyksissä päästä irralleen tulee poistaa autosta kuten irtomatot oh-jaamosta sekä ovitaskuissa olevat tavarat. Tavaratilasta on hyvä pois-taa kaikki tavarat vararengasta lukuun ottamatta. Lukitse myös hansi-kaslokero.
TURVAVYÖT JA ISTUINTEN KIINNITYS
Tarkasta turvavöiden toiminta sekä istuinten kiinnitykset ja selkänoji-en toiminta.
JARRUT
Radalla jarrut joutuvat huomattavasti kovemmalle rasitukselle kuin tavallisesti: kaarteet seuraavat toisiaan, eivätkä jarrut ehdi kunnolla jäähtyä. Jarrunesteen tulee olla korkeintaan kaksi vuotta vanhaa. Tarkista myös jarrunesteen määrä. Jarrut voivat ajettaessa häipyä tai niiden teho laskea. Useimmiten se on seurausta seuraavista syistä:
-‐ Jarrut häipyvät, kun jarrunesteeseen imeytynyt vesi laskee sen kiehumispistettä ja jarrujärjestelmään syntyy kaasua (höyryä) joka painuu kokoon jarrua painettaessa. Tällöin poljin painuu pohjaan ilman vaikutusta jarrutustehoon. Jarrutusta voidaan kuitenkin tällöinkin saada aikaan poljinta nopeasti pumppaa-malla. Erityisesti auton seisoessa ajon jälkeen siirtyy kuumista jarrulevyistä lämpöä jarrusatuloihin ja jarrunesteeseen. Uudel-leen liikkeelle lähdettäessä onkin syytä tarkistaa, että jarrut toimivat moitteettomasti tekemällä muutama koejarrutus.
-‐ Jarrutusteho laskee toisiaan seuraavien jarrutusten aikana. Tämä saattaa johtua jarrulevyjen ja –palojen liiallisesta kuu-menemisesta. Tällöin osa jarrupalojen kitkamateriaalista höy-rystyy mikä pienentää kitkaa. Jarrupalan pinta voi myös liialli-sesta kuumenemisesta johtuen lasittua mikä myös pienentää kitkaa.
Jos jarrupalat ovat viimeisillään, voi pinta murtua irti kun käytät jarruja voimakkaasti. Tarkasta jarrupalojen kitkapinnan paksuus. Sen tulisi olla kauttaaltaan vähintään 3 mm ja aina selkälevyä paksumpi. Mikäli vaihdat jarrupalat ennen ratatapahtumaa niin huolehdi, että ehdit ajaa uudet jarrupalat ”sisään” ennen rata-ajoa. Uusista jarrupaloista alussa haihtuvat kaasut alentavat jarrutustehoa kovissa jarrutuksissa. Jarru-palojen ”sisäänajosta” saa ohjeita valmistajilta ja Porschen maahan-tuojalta. Myös jarrupaloissa halpatuotteet on väärää säästöä.
5
RENKAAT
Renkaiden tulee olla tieliikenteeseen ja kyseiseen ajoneuvoon hyväk-syttyä mallia. Tarkista renkaiden kunto ja kulutuspinnan syvyys sekä rengaspaineet. Hyvä lähtökohta on valmistajan suosittelema rengas-paine. Koulutuksessa käytettävät nopeudet eivät kuluta renkaita eri-tyisesti mutta taidon ja ajovarmuuden kasvaessa vauhti pyrkii kasva-maan ja renkaatkin joutuvat kovemmalle rasitukselle, etenkin jos sää on erityisen lämmin. Lähes loppuun kuluneilla renkailla ei koulutuk-seen kannata lähteä. Samoin on hyvä tarkistaa renkaan merkinnöistä niiden ikä. Vanhat renkaat tapaavat menettää pitoaan mikä harmittaa radalla. Syytä myös huomioida, että maailman halvimmat rengasmer-kit eivät ole suositeltavia turvalliseen ajoon, saati Porschen alle radal-le. Tarkista pyöränmuttereiden kireys, mieluiten momenttiavaimella. Jäl-kikiristys tulisi tehdä n. 100 km ajon jälkeen. Jälkikiristystä ei ole syytä tehdä vanteiden ollessa kuumat, sillä silloin mutterit voivat mennä lii-an tiukalle. Rengaspaineet on hyvä tarkistaa ennen ensimmäistä ajovuoroa ja aina radalta palattuasi. Ajotavasta ja –nopeudesta riippuen rengas-paineet nousevat helposti 0,2 -0,4 baria renkaan kuumentuessa. Liian korkea paine lisää renkaan luistamista mikä edelleen nostaa lämpöti-laa. Kuumapaineita voikin pudottaa esim. suositeltujen kylmäpainei-den tasoon. On kuitenkin muistettava lisätä ilmaa rata-ajon päätyttyä ennen maantieajoon siirtymistä.
ALUSTA
Mikäli autosi pyöränkulmia ei ole pitkään aikaan tarkastettu tai olet havainnut epätavallista renkaiden kulumista käytä autosi pyöränkul-mien tarkastuksessa ja säädössä. Samalla voi tarkistaa ettei alustan nivelissä ole väljyyttä. Jotkut muuttavat pyöräkulmia valmistajan suo-sittelemista arvoista rata-ajoon paremmin soveltuviksi. Esimerkiksi camber-kulmien säätäminen hieman ohjekirjan arvoja negatiivisem-maksi saattaa parantaa auton käyttäytymistä radalla ja vähentää ren-kaiden ulkoreunojen kulumista. Ei kuitenkaan kannata pilata auton maantieajo-ominaisuuksia liian aggressiivisilla säädöillä yhden rata-päivän takia.
ÖLJY JA JÄÄHDYTYS- SEKÄ OHJAUS-TEHOSTIMEN NESTE
Ennen radalle menoa ja ajovuorojen välissäkin, tarkista öljyn määrä ja lisää tarvittaessa. Rata-ajossa öljyä saattaa kulua huomattavasti enemmän kuin normaalissa liikenteessä. Pidä huoli, että öljyn määrä pysyy lähellä ylärajaa erityisesti 968, 944 ja 924 malleissa. Mikäli autossasi on vesijäähdytys ja/tai ohjaustehostin, tarkista myös jäähdytysnesteen ja/tai ohjaustehostimen määrä.
POLTTOAINE
Radalla polttoainetta tulee olla tankissa vähintään 2/3 ajon alussa.
6
HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Ota ratatapahtumaan mukaan aina seuraavat varusteet:
-‐ Ratapäivien tietopaketti tulosteena.
-‐ Esitäytetty Katsastajan tarkastuslista.
-‐ Ajokortti ja rekisteriote.
-‐ Kypärä Kuljettajan tulee käyttää oikean kokoista ja moottoriajoneuvokäyttöön tarkoitet-tua suojakypärää. Esimerkiksi mopokypärät eivät anna riittävää suojaa onnet-tomuustilanteissa.
-‐ Ajoasu ja jalkineet
Ajoasuksi käy mikä tahansa vaatetus, joka sallii kiristämättä auton ohjailuun käytettävät liikeradat. Radalla ajettaessa tulee yleensä pikemminkin kuuma kuin kylmä joten liian lämmintä vaatetusta kannattaa ajaessa välttää. Materiaaliva-linnoissa on hyvä välttää tulenarkoja keinokuituja ja käyttää pitkähihaista paitaa suojaamaan myös käsivarret. Ajaessa kädet usein hikoilevat voimakkaasti joten ajokäsineiden käyttö on suositeltavaa. Ajokengiksi sopivat jalkineet jotka pysy-vät hyvin jalassa ja joiden pohja ei ole liian paksu jotta poljintuntuma säilyte-tään. Erityiset ajokengät ovat suositeltavia. Sandaalit tai puukengät eivät mis-sään tapauksessa sovellu ajojalkineiksi.
Muut varusteet jotka on hyvä olla mukana/muistaa:
-‐ Rengaspainemittari. -‐ Moottoriöljyä. -‐ Jäähdytysnestettä. -‐ Turvaliivit. -‐ Ajohanskat tai ohuet nahkahansikkaat. -‐ Aurinkolasit. -‐ Retkijakkara tai jokin muu tuoli. -‐ Juotavaa (Ei alkoholia…). -‐ Vaatetus sään mukaan. -‐ Muistiinpanovälineet. -‐ Kamera. -‐ PRM-radiopuhelin.
RATATAPAHTUMAAN SAAPUMINEN Ratatapahtumat alkavat osallistujien rekisteröinnillä ja autojen katsastuksella, jonka jäl-keen seuraa ohjaajakokous. Tapahtumaan osallistuminen edellyttää että auto ja ohjaaja ovat saapuneet paikalle ilmoittautumisen takarajaan mennessä. Radalla ajamisen ehtona on osallistuminen tapahtuman kuljettajakokoukseen!
7
TOIMINTA RADALLA IKKUNAT JA PEILIT
Ajon aikana kuljettajan puoleisen sivuikkunan tulee olla suljettu. Kun ei kuljeteta matkustajaa voi oikeanpuolei-nen sivuikkuna olla auki, mutta silloin sen on oltava ko-konaan auki. Mikäli Cabrio-malleissa katto pidetään al-haalla, on myös molemmat sivuikkunat oltava kokonaan alhaalla. Tarkista, että taustapeilit ovat oikein suunnattu-ja kun olet ottanut oikean ajoasennon ja kypärä on päässäsi.
AJOASENTO
Hyvä ajoasento etenkin tavallisella istuimella varuste-tussa autossa on tärkeä. Radan mutkat ovat tiukempia kuin normaalilla maantiellä. Istuin säädetään sellaiselle etäisyydelle, että kaikkia polkimia pystyy painamaan täysin ilman, että täytyy ku-rottautua varpailla. Polven pitää aina olla vähän koukus-sa, jotta polvi voi taipua mahdollisessa ulosajossa.
Selkänojan säätö ja etäisyys ohjauspyörästä säädetään siten, että kun käsi on suorana ja hartia kiinni sel-känojassa, ranne osuu ohjauspyörän yläreunaan. Käsiä liu’uttamalla ohjauspyörän päällä eivät hartiat saa irrota selkänojasta. Käden on myös ulotuttava kurottamatta vaihdekeppiin.
OTE RATISTA
Optimaalinen käsien asento ohjauspyörässä on kun kä-det ovat noin kello 3 ja 9 asennoissa hartioiden tasolla ja pää pystyssä. Tätä kutsutaan neutraaliksi ohjausasen-noksi. Useimmat käännökset voidaan toteuttaa tässä asennossa otetta muuttamatta.
RADALLE JÄRJESTÄYTYMINEN
Radalla ajetaan ennalta määrätyissä ryhmissä. Seuraa-van ajoryhmän autot järjestäytyvät peräkkäin varikon portille hyvissä ajoin ennen omaa ajovuoroaan valmiina siirtymään radalle. Mikäli mukana seuraa kouluttaja hän tulee yleensä autoon tässä vaiheessa.
8
AJO RADALLE
Varikon portilla voi olla lippumies, joka antaa luvan kul-jettajalle radalle siirtymiseen katsottuaan, että radalle siirtyminen voi tapahtua turvallisesti. Odota aina hänen merkkiään, äläkä ryntää ennen radalle! Kun saat lähtö-luvan niin siirry merkistä HETI ripeästi radalle. Muista kuitenkin myös itse varmistaa, ettei radalta tule yllättäen autoa ja voit turvallisesti siirtyä radalle. Jos lip-pumiestä ei käytetä, niin pysähdy ja katso ettet mene kenenkään eteen.
YHTEISTYÖ KOULUTTAJAN KANSSA
Silloin kun koulutukseen kuuluu autossasi mukana oleva kouluttaja huomioi seuraavat perusasiat.
-‐ Vastuu ajamisesta ja ajoneuvosta on aina kul-jettajalla, vaikka mukana olisikin kouluttaja.
-‐ Kuuntele kouluttajan ohjeita. Varmista, että pu-hutte ”samaa kieltä” ja ymmärrätte toisianne. Asi-aa auttaa mikäli olet omaksunut rata-ajoa koske-van terminologian.
-‐ Kouluttajat eivät välttämättä puutu kaikkiin havait-semiinsa ”virheisiin” vaan voivat keskittyä pääasi-assa kulloinkin harjoiteltavaan asiaan.
-‐ Kouluttajat eivät välttämättä ole ”rata-ajospesialisteja” eikä tarkoitus ole opettaa mah-dollisimman nopeaa ajoa.
-‐ Eri koulutusryhmissä voidaan opettaa eri asioita. -‐ Eri kouluttajat voivat kouluttaa eri tavalla.
LIPPUMERKIT JA VALOT
Maali-/lähtöviivan lisäksi lippumiehiä voi olla radan var-rella tai käytössä voi olla merkkivalot. Jos jotakin turval-lisuuteen vaikuttavaa tapahtuu, on merkkinä joko punai-nen tai keltainen lippu tai valo. Lippuja ja/tai valoja on noudatettava, muista siis seurata niitä.
Punainen lippu tai valo Vakava vaara tai muu syy. Ryhmän ajo keskeytetään. Aja suurta varovaisuutta noudattaen varikolle tai muuhun rataval-vojien osoittamaan paikkaan. Keltainen lippu tai valo Este radalla. Vähennä nopeuttasi ja aja varovaisuutta noudattaen. Valmistaudu tarvittaessa pysähtymään.
Ruutulippu tai klubin lippu Ajovuoro päättyy. Aja normaalisti vari-kolle.
Katso aina ensin peileihin, ennen kuin hidastat vauhtia!
9
RADALLA OLEVAT MERKIT
Koulutuksen yhteydessä radalle asetetaan usein kumi-kartioita (keiloja) osoittamaan kohtia joilla on ajamisen kannalta merkitystä. Näiden merkkien tehtävänä on myös helpottaa kouluttajan ja koulutettavan kommuni-kointia. Koulutusta varten kaarteisiin asetetaan keiloja sopiviksi kiintopisteiksi yleensä seuraavasti:
1. keila - Jarrutuskeila: Sijainti ennen kaarretta. Aloita jarrutus vauh-dista riippuen ennen tai jälkeen keilan.
2. keila – Kääntökeila: Sijainti ennen kaarretta. Jarrutuksen pitäisi juu-ri päättyä ja kääntymisen kaarteeseen alkaa.
3. keila - Apex: Sijainti kaarteen sisäreunassa. Tässä pitäisi ol-la lähimpänä radan sisäreunaa.
4. keila - Ulostulokeila: Sijainti radan ulkoreunassa kaarteen jälkeen
10
OHITTAMINEN
Ohittava auto Varmista, että sinulla on riittävästi aikaa, tilaa ja tehoa ohittamiseen. – Ohittaminen on sallittua ainoastaan jos ohitettava auto on antanut merkin suuntavilkulla! Ohitettava auto näyttää suuntavilkulla merkin, että on havainnut ohittavan auton. Merkki näytetään vastakkai-selle puolelle. Esim. jos ohitus tehdään vasemmalta puolelta, ohitettava näyttää merkin oikealle. Mikäli ohjaa-jakokouksessa ei erikseen mainita, ohittaminen tehdään vasemmalta puolelta kuten normaalissakin liikenteessä. Älä roiku ohitettavan auton perässä, älkääkä muodosta-ko jonoja hitaampien taakse. Jos jono muodostuu, aja yksi kierros hitaammin ja jatka vasta sitten ajoa omalla nopeudellasi. Ohitettava auto Seuraa peileistä tapahtumia takanasi. Kun havaitset ajoneuvon, joka on saavuttanut sinut ja osoittaa ohitta-mishaluja:
-‐ Älä muuta ajolinjaasi tai tee äkillisiä suunnan tai nopeuden muutoksia!
-‐ Sinun on näytettävä ohittavalle autolle merkki suuntavilkulla.
-‐ Älä yritä estää ohitusta lisäämällä nopeuttasi vaan päästä ohi hiljentämällä nopeuttasi.
Kyseessä ei ole kilpailu!
AJOVUORON PÄÄTTYMINEN
Kun ryhmän ajovuoro päättyy, maalissa heilutetaan ruu-tulippua. Aja varikolle kierroksen päätteeksi edellä mai-nittujen ohjeiden mukaan. Viimeinen kierros on hyvä käyttää jarrujen ja moottorin jäähdyttelemiseen. Jarrujen jäähdyttämiseksi aja reipas-ta vauhtia kuitenkin niin, ettet juurikaan tarvitse jarruja. Käytä moottorijarrutusta ja sovita kaarrenopeus sopi-vaksi. Muista, että käsijarrua EI kannata käyttää varikol-la silloin kuin jarrut ovat erityisen kuumat. Jarrukengät saattavat liimautua kuumaan rumpuun. Jos jarrut ovat kuumat, niin työntele varikolla välillä autoa, että jarrule-vyt jäähtyisivät tasaisesti (myöskin satulan sisällä oleva levyn osa).
VARIKOLLE AJAMINEN
Kun poistut radalta varikolle, varmista taustapeileistä, että voit ryhmittyä radan reunaan. Osoita aikeesi siirtyä varikolle laittamalla vilkku päälle ja siirtymällä radan reu-naan. Vähennä nopeuttasi ja aja varikkoportista sisään. Muista nopeusrajoitus ja varovaisuus varikolla!
11
TURVALLISUUS TURVALLISUUS JA NOPEUSRAJOITUKSET
Kaikkien turvallisuus on tärkeintä Koulutus- ja ratapäivil-lä! Pidä huolta turvallisuudesta ajaessasi radalla ja varikol-la. Kiinnitä huomiota myös kauempana radalla oleviin tapahtumiin, ei pelkästään välittömästi autosi edessä olevaan radan osaan. Seuraa taustapeilejä jotta tiedät myös mitä takanasi tapahtuu. Huomaa, että koulutuksen aikana radalla voi olla voi-massa nopeusrajoitus. Noudata sovittua rajoitusta. Ylitys voi johtaa radalta poistamiseen.
VAARALLINEN AJO
Kuljettajat, jotka ajavat yli kykyjensä, vaarallisesti tai häi-riötä aiheuttaen, tullaan palauttamaan lähtöruutuun tai heidän ajo-oikeutensa radalla voidaan peruuttaa. Radalta suistuminen tai radan ulkopuolella käynti voi johtaa ajovuoron päättymiseen. Toistuva radan ulkopuo-lelle ajo tai muu ajoneuvon hallinnan menettäminen joh-taa ajo-oikeuden peruuttamiseen. Missään tapauksessa radalla ajavat eivät saa ryhtyä kil-pailemaan keskenään.
Rata- ja koulutuspäivillä toimitaan PCF:n kehittämän toimintamallin mukaisesti. Tapahtuma tähtää
ajoneuvonhallinnan ja kunkin kuljettajan henkilökohtaisten ajotaitojen ja tapojen kehittämiseen.
12
PERUSASIOITA AJAMISESTA JARRUTUS
Voimakkaat jarrutukset tulee suorittaa ainoastaan silloin kuin ajoneuvo kulkee suoraan. Jos auto on kääntyvässä liikkeessä kun jarrutetaan voimakkaasti on ”painon siir-tymisestä” etupyörille seurauksena takapyörien pidon heikkeneminen ja auton pyrkimys ajautua poikittain. Jar-ruta ajoissa, että ehdit rauhassa aloittamaan kaarteen ajamisen. Ajolinja on tärkeämpi, kuin myöhäinen jarru-tus.
KAARREAJO
Kaarteisiin ajettaessa pääsääntönä on: ”hitaasti sisään ja nopeammin ulos”. Suuremmissa nopeuksissa ja ajet-taessa lähellä renkaiden pidon rajaa, kesken kaarteen suoritettu kaasupolkimen nosto voi aiheuttaa voimak-kaan yliohjautumisen ja ”perän irtoamisen”. Huonon ajolinjan valitseminen kaarteeseen tultaessa voi johtaa kaarteen huomattavaan ”kiristymiseen” loppua kohden. Tästä voi seurauksena olla tarve vähentää no-peutta kesken kaarteen auton ollessa kääntyvässä liik-keessä. Seuraukset on selostettu edellä. Kun opit nä-kemään ja ajamaan oikeat ajolinjat, lisääntyy myös ajosi turvallisuus.
REUNAVIIVAT JA KANTTARIT
Aja valkoisten reunaviivojen sisäpuolella. Älä yritä ajaa liian kovaa. Nopeutesi kasvaa ajaessasi jouhevasti oi-keita ajolinjoja pitkin. ÄIä aja reunakorokkeiden eli kanttareiden päältä! Ne ovat sekä liukkaita, että saattavat vaurioittaa autoasi. Erityisesti ulkokaarteen puoleiset kanttarit voivat aiheut-taa paljon vahinkoa suurimman kuorman ollessa ulko-kaarteen puoleisilla pyörillä.
SADE
Sateen sattuessa sovita nopeutesi sellaiseksi, että hal-litset autosi myös radan tultua märäksi. Rata on märkä-nä huomattavasti liukkaampi kuin tavallinen maantie märkänä. Rata on liukkaimmillaan heti sateen alettua ja on runsaasta kumista johtuen liukkaampi, kuin osaat iki-nä edes kuvitellakaan. Keskity ajamaan jouhevasti ja oikeita ajolinjoja pitkin. Ne eivät yleensä ole samat kuin kuivalla. Ne radan kohdat, kuten kuivan kelin jarrutuspaikat joihin on tarttunut pal-jon kumia ovat erityisen liukkaita märkänä.
13
ONGELMATILANTEET RADALLA
TEKNINEN VIKA AUTOSSA
Jos epäilet, että autossasi on tekninen vika, aja radan sivuun ja kytke hätävilkut. Jos vika on vakava, jää odot-tamaan apua. Jos voit viasta huolimatta ajaa autoa, aja varovaisesti radan reunassa takaisin varikolle näyttäen käsimerkein ja hätävilkulla, että sinulla ongelmia.
SUISTUMINEN RADALTA
Jos näyttää ilmeiseltä, että ajat radalta ulos ja auto on vielä hallinnassasi, aja suoraan ulos. Älä lopeta ajamista ennen kuin auto on pysähtynyt. Älä yritä epätoivoisesti pitää autoasi radalla, sillä seurauksena voi olla holtiton sivuluisu. Kun ajat radalta ulos hallitusti, mahdollisuutesi selvitä ilman vahinkoa ovat huomattavasti suuremmat kuin epätoivoisten korjausyritysten jälkeen. Jos teet pahan ajovirheen ja menetät autosi hallinnan, on parasta jarruttaa voimakkaasti ja lukita kaikki neljä pyörää kunnes auto on täysin pysähtynyt. Jarrut lukossa auto jatkaa siihen suuntaan johon se oli menossa jarru-tuksen alkaessa. Mikäli ulosajon seurauksena autosi pysähtyy ajoradan ulkopuolelle, suorita ennen ajon jatkamista omatoiminen turvallisuustarkastus mikäli se on ko. paikassa mahdol-lista. Muussa tapauksessa siirrä ajoneuvo varovaisesti turvallisempaan paikaan. Jos ja kun nouset autostasi rata-alueella varmista, että voit tehdä sen turvallisesti. Tarkasta, että autosi jarrut toimivat, korin osia ei ole ir-rallaan tai irtoamassa eikä autosta valu öljyä tai muita nesteitä. Tarkista vielä että renkaissa on ilmaa ja ne sekä vanteet ovat ehjät. Mikäli em. turvatarkastus ei paljasta vaurioita aja varovaisuutta noudattaen varikolle ja ilmoita järjestä-jille ulosajostasi. Auton ajautuessa osittain radalta ja toisen puolen pyöri-en joutuessa radan ulkopuolelle: MUISTA, ETTÄ ET YRITÄ ÄKILLISESTI KÄÄNTÄMÄLLÄ PALATA RADAL-LE. PYRI OHJAAMAAN PYÖRÄT LOIVASSA KUL-MASSA TAKAISIN RADALLE. VÄLTÄ OHJAUSPYÖ-RÄN TAI KAASUPOLKIMEN LIIAN ÄKKINÄISIÄ LIIK-KEITÄ, NE VOIVAT JOHTAA HALLINNAN MENETYK-SEEN. Mikäli autosi pysähtyy teknisen vian tai onnettomuuden seurauksena radalle. Älä nouse autostasi ellet ole eh-dottoman varma, että voit tehdä sen turvallisesti tai kun-nes ratavalvontahenkilöstö antaa siihen luvan. Kaikista ulosajoista, teknisistä vioista ja onnettomuuksis-ta tulee viipymättä ilmoittaa järjestäjille.
14
TERMINOLOGIA
Aliohjautuva (understeer) Auto pyrkii puskemaan kaarteissa, siis keula luisuu ulkokaarteeseen enemmän kuin
perä. Neutraali ohjaus (neutral steer) Auto kääntyy kuten halutaan, siis keula ja perä luisuu yhtä paljon. Yliohjautuva (oversteer) Auton perä pyrkii pyörähtämään kaarteissa, siis perä luisuu ulkokaarteeseen enem-
män kuin keula. Tehon vähenemisestä johtuva yliohjautuminen (trailing throttle oversteer) Kun kaasu nostetaan kaarteessa, auto yliohjautuu koska sen painopiste siirtyy eteen. Tehon lisäämisestä johtuva aliohjautuminen (power induced understeer) Kun kaasua lisätään kaarteessa, auto voi pyrkiä puskemaan kaarteen läpi. Esiintyy
yleensä hitaissa kaarteissa ja autoissa joissa on lukkoperä. Tehon lisäämisestä johtuva yliohjautuminen (power induced oversteer) Kun kaasua lisätään kaarteessa, auton perä voi pyrkiä luisumaan takapyörien pidon
vähetessä. Esiintyy yleensä nopeissa kaarteissa ja huonolla pidolla. Esiintyy ainoas-taan takavetoisissa autoissa.
Kaasulla kääntäminen (throttle steer) Kaasua käyttäen aloitettu ohjausliike. Useimmiten kaarteen ulostulokohdassa. Sahaaminen (sawing) Nopeata ohjauspyörän heiluttamista kääntäessään kaarteeseen. Väärä tekniikka,
saa aikaan epäbalanssia auton ohjaukseen. Maksimi jarrutus (threshold braking) Maksimi jarrutus tarkoittaa, että pyörät ovat juuri lukkiutumassa. Luisuminen vaarana.
(Paras jarrutusvoima saadaan 14%:n pyöränluistolla.) Ajolinja (driving line) Linja, jota pitkin auto kulkee radalla. Oikea linja on nopein ja yleensä se linja, jota pit-
kin ajamalla ulostulonopeus kaarteesta tai usean kaarteen yhdistelmästä on suurin. Jarrutuspiste (break point) Tunnistettava piste radalla, jossa jarrutus aloitetaan, yleensä suoran päässä. Voi olla
merkitty keiloilla, joita yleensä kolme. Apex Piste jossa auto on lähimpänä kaarteen sisäreunaa (tai oletettua radan sisäreunaa).
Mahdollisesti merkitty keilalla. Jarrutus syvälle (breaking deep in corner) Jarruttaminen syvälle kaarteeseen, ns ”roikottaminen”. Yleensä mutkissa, joissa
apex-kohta on myöhään. Roikottaminen Kaarteessa, jossa on myöhäinen apex, annetaan auton valua kohti kaarteen ulko-
kulmaa ennen kääntämistä kohti apexia.
15
Kääntöpiste (turn-in point) Tunnistettava piste radalla, josta auto käännetään kaarteeseen. Siirtymäkohta kaar-
teen ulkoreunalla suoran ajolinjan ja kaarteen alun välissä. Mahdollisesti merkitty kei-lalla.
Kaarteen hitain kohta (slowest point in corner) Kääntöpisteen jälkeinen kohta apexiin asti, jossa pidetään yllä nopeus lisäämällä
rauhallisesti kaasua. Suurin mahdollinen kaartosäde (largest possible radius) Suurin piirrettävissä oleva säde, joka pysyy tiessä kääntöpisteessä, apexissa ja ulos-
tulopisteessä. Nopein ajolinja kussakin mutkassa. Ulostulopiste (track out) Piste jossa auto siirtyy kaarteesta sen jälkeiselle suoralle osuudelle. Aina kaarteen
ulkoreunalla. Mahdollisesti merkitty yhdellä keilalla. Suora (straight) Osa rataa missä auto voi pitää samaa nopeutta tai kiihdyttää. Ohitukset vain suoralla. Pitopinta (contact patch) Renkaan kosketuspinta. Se osa renkaasta, joka on ajopintaa vasten. Luistokulma (slip angle) Se astekulmien ero, mihin rengas on käännetty ja minkä mukaan rengas liikkuu ajo-
pintaa vasten säilyttäen pidon. Maximi luistokulma nykyaikaisilla vyörenkailla voi olla jopa 11°, matalaprofiilisilla kilparenkailla jopa alle 2°.
Tartuntaympyrä (circle of adhesion) Tartunta- eli kitkaympyrällä tarkoitetaan
kuvitteellista mallia siitä että renkaalla on tietyn suuruinen kitka joka suuntaan, eikä rengas ”tiedä” mihin suuntaan voimat vai-kuttavat. Ympyrä kuvaa sitä maksimikitkaa joka renkaalla voidaan saavuttaa. Kiihdyt-täminen, hidastaminen sekä kaartaminen, kaikki käyttävät hyväkseen saatavilla ole-vaa kitkaa ja niin kauan kun yhdistetty voimavektori on ympyrän sisällä renkaalla on pitoa. Jos esimerkiksi ajetaan kaarretta aivan pidon rajoilla, ei tilanteeseen mahdu kovin paljoa jarruttamista ennen kuin pi-don raja ylitetään.
Ajautua (drift) Yleensä nelipyöräajautuminen. Kun auto liikkuu hallitusti hiukan eri suuntaan kuin pi-
tuusakselista katsottuna. Kun ajautumiskulma ylittää renkaan luistokulman on ky-seessä luisto.
Aikaisin (early) Tehdä jotain liian aikaisin, esimerkiksi liian aikainen apexi. (Apexia EI saa leikata ai-
kaisin!)
16
Myöhässä (late) Tehdä jotain myöhässä, yleensä hidastaa ajoa, ongelma ainoastaan jarrutuksissa. Jouhevuus (smoothness) Kaikki auton hallinta, ohjaus, jarrutus, vaihtaminen ja kiihdyttäminen tapahtuu vä-
himmällä mahdollisella renkaiden pidon muutoksella. Katse (eyes up) Havainnoida kaikki tapahtumat auton edessä, yleensä katsomalla horisonttiin, peilejä
unohtamatta. Tämä tarkoittaa, että ei katsota jalkoja, vaihtoja, jne. Reaktioaika (reaction time) Aika, joka kuljettajalta kuluu hänen reagoidessaan tilanteessa, joka vaatii toimia (n.
0,25-0,50 sek.). Autoilla on myös reaktioaikansa (n. 0,25-2,0 sek kuljettajan toimen jälkeen).
Punainen usva (red mist) Keskittymisen puute, holtiton ajo, ajo yli kykyjen ja yleensä kaikki se käyttäytyminen,
joka saa muut siirtymään varikolle. Kiihdytyskohta (acceleration point) Kohta jossa painetaan kaasua. Kaasua painetaan aina rauhallisesti, ei koskaan pol-
kaista poljinta pohjaan. Kaasulla tasapainottelu (balance throttle) Pieni kaasunlisäys/hölläys ylläpitämään tasaista nopeutta. Jälkijarrutus (trail braking) Ylläpidetään matala ja pienenevä jarrupaine mutkaan sen sijaan että kokonaan pääs-
tetään jarrupoljin ennen mutkaa. Tällä aikaansaadaan myös yliohjautuvuutta. Jälkikaasutus (trailing throttle) Tätä tekniikkaa käytetään, kun halutaan hallita autoa kaarteissa kaasun avulla. Tar-
koituksena ei ole kiihdyttää, vain yksinkertaisesti lisätä hallintatuntumaa. Aikaansaa-daan joko yli- tai aliohjautuvuutta.
Heel-Toe Käytetään oikeaa jalkaa samanaikaisesti kaasu- ja jarrupolkimella. Jarrutuksen aika-
na “polkaistaan” myös kaasua, jotta moottorin kierrokset saadaan sovitettua seuraa-valle pienemmälle vaihteelle sopivaksi. Tämä suhteellisen vaikea taito on välttämä-tön, jotta kaarteeseen tulo olisi mahdollisimman jouhevaa.
Kuollut poljin (dead pedal) Kytkimen vasemmalla puolella oleva tila, jossa vasen jalka pidetään aina kun ei käy-
tetä kytkintä. Tiukoissa kaarteissa vasemmalla jalalla saa myös tukea itsensä paina-miseen penkkiin.
Vaihdekepillä makaaminen (riding the shift) Ajaminen makuuttaen kättä vaihdekepin päällä. Kytkimellä makaaminen (riding the clutch) Ajaminen jalka jatkuvasti kytkinpolkimella. Kytkinpoljin on mahdollisesti hieman pai-
nettuna koko ajan aiheuttaen turhaa luistoa ja kuormittaen turhaan kytkintä.
17
AJOPÄIVÄKIRJA Kuljettaja: ________________________________ Luokka:__________Pvm: __________ Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
18
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
19
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
Rata: Pvm:
Kouluttaja: Luokka:
Kommentit:
20
