powerABB Oy:n

asiakaslehti

2 |15

Valvonnassa 2 400 raidekilometriä 6

MicroSCADA valvoo nyt myös Helsingin raideliikennettä

Teollisen evoluution seuraava askel 10

Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet

Sähköverkkojen etähallinnassa mobiiliverkot apuna 16

Vian hallinnan kehittäminen edellyttää yhä nopeampaa tiedonsiirtoa

Matka tulevaan – Solar Impulse

2 ABB power 2 |15

Pääkirjoitus

Tauno Heinola

Toimitusjohtaja

ABB Oy

power 2 |15

ABB power 2| 15 ABB:n asiakaslehti 31. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, jaana.nikkari@fi.abb.com

Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Jaana Laukkanen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Tiina Turunen, Matti Vaattovaara,

Antti Vuorivirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 22775 Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family

Paino: SP-Paino, 2015 Painosmäärä: 11 100 ISSN: 1799-5213

062 400 raidekilometriä valvonnassa

ABB:n MicroSCADA valvoo yli kahtatuhatta

raidekilometriä Suomessa. 04Tuoteuutuudet ja uutiset

Esittelyssä esimerkiksi uuden sukupolven

Azipod D.

Kuka olisi vielä jokunen vuosikymmen sit-

ten uskonut, että ihminen lentää maailman

ympäri pelkällä auringon voimalla? Saati

että roboteista tulee kaksikätisiä, näke-

viä ja tuntevia ihmisen työkavereita? Ihmi-

sen luovuus ja kyky innovointiin on rajaton.

Tässä numerossa matkaamme tovin aurin-

koenergialla lentävän Solar Impulsen siivellä

ja tutustumme ABB:n vastikään lanseeraa-

maan Yumi®-robottiin.

Keskimäärin innovaatioaihiosta joka kym-

menes johtaa onnistumiseen. Mitä enem-

män innovoimme ja kokeilemme, sitä suu-

remmalla todennäköisyydellä onnistumme.

Uusi teknologia luo mahdollisuuksia paitsi

uusien tuotteiden tuotteistamiseen myös

tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen

olemassa olevien tuotteiden valmistuksessa.

Yksimielisyys vallinnee siitä, että kehitty-

neiden maiden haasteet tuottavuuden paran-

tamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi

edellyttävät toimenpiteitä ja uusia avauksia.

Suuria odotuksia ja hurjiakin visioita on esi-

telty jo vuosia internetin mahdollisuuksista

teollisen tuotannon viemisessä kokonaan

uudelle tasolle. Teollisen internetin tekniikka

on olemassa – on ollut jo pitkään. ABB on

vuosikymmeniä ollut mukana tehostamassa

teollisuuden kilpailukykyä älykkäillä inter netiä

hyödyntävillä sähkövoima- ja automaatio-

ratkaisuillaan. Kun tieto, työkalut, palvelut

ja ihmiset onnistutaan vielä yhdistämään,

syntyy merkittäviä mahdollisuuksia liike-

toiminnan ja tuottavuuden parantamiseen.

Aiheesta keskustelevat ABB:n asiantuntijat

ja Aalto yliopiston professori sivuilla 10–13.

Tulevaisuus on kirjaimellisesti käsin kos-

keteltavissa myös Helsingin Kalasatamassa,

jossa uusin kotiautomaatio tuo kodin reaali-

aikaisen sähkönkulutuksen asukkaiden kän-

nykän näytölle. Jo ensimmäinen asumis-

kuukausi on paljastanut kodin ehdottoman

energiarosvon. Tästä tarkemmin Kalasata-

man asukkaan suulla sivulla 23.

3ABB power 2 |15

Sisältö

10

20

Teollisen evoluution äärellä

Internetpohjaiset ratkaisut yhdistävät ihmiset, palvelut ja esineet.

Asiantuntijakeskustelussa pohditaan, mitä tämä teollisen evoluution

seuraava askel käytännössä tarkoittaa.

Yhteistyöllä laatua

Täysautomaattisen

suurtehosahan on

toimittava tehokkaasti.

Siksi sen on oltava

laadukas. Tämän vuoksi

suurtehosahalinjoja

valmistava Veisto

valitsee kumppaninsa

huolella.

Uutiset4 ATEX-sähkömoottoreita kaivoksiin

ABB:n uutuussarja tuo ATEX-luokiteltuja

pienjännitemoottoreita räjähdysvaarallisiin

kaivossovelluksiin.

5 Tarkka maasulkusuoja

Relion® 630 -tuotesarjan uusi maasulkusuoja

havaitsee sekä jatkuvat että katkeilevat maasulkuviat.

Asiantuntija14 Kommunikoivat robotit

ABB:n robottiasiantuntija Oskari Hakaluoto uskoo,

että robotit tuovat työpaikkoja Suomeen

Kestävä kehitys18 Auringon voimalla – Solar Impulse

Miten lentokoneen siipiin saadaan 17 000

aurinkokennoa? Esimerkiksi tätä kysymystä on ollut

pohtimassa ABB:n kenttäinsinööri Tamara Tursijan.

Mitä ihmettä23 Kalasataman älytalo

Kalasatamassa asuva Petja Partanen kertoo,

millaista älytalossa asuminen on.

Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä

Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com

haulla ABB Suomi. Lisäksi slideshare-mer-

killä merkityt jutut esityksinä tai pdf:nä

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.

Lehden edelliset numerot on arkistoitu

abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit

myös lukea kaikki lehden jutut.

ABB Suomi Twitterissä!twitter.com/abbsuomi

4 ABB power 2 |15

ABB on esitellyt sarjan pienjänni-

temoottoreita kaivosympäristöön.

Uudet Ex d -moottorit soveltuvat

myös kaivosten maanalaisiin räjäh-

dysvaarallisiin tiloihin (Group I).

Valurautaisia moottoreita on saatavilla

0,55 kW:n tehosta alkaen aina 710 kW:iin asti ja hyötysuh-

deluokkiin IE2 ja IE3. Moottorit on suunniteltu kestämään

korroosiota poikkeuksellisen hyvin C5M-luokan maalauksen ja

IP66-suojausluokan ansiosta. Moottoreiden vakiovarustelu on

kattava. Se sisältää esimerkiksi metallituulettimen ja huoltova-

paat labyrinttityyppiset akselitiivisteet, jotka tarjoavat perinteisiä

kumitiivisteitä paremman kosteus- ja pölysuojauksen.

Lisätietoja: Jarno Kinnunen, p. 050 33 23277.

Uutiset

SD200-sarjan kuormakytkimiä on turval-

lista käyttää niiden selkeän värikoodatun

asennonosoittimen ansiosta.

Kuormakytkimet sopivat monenlaisiin

käyttötarkoituksiin, sillä niissä on 25 kA:n

ehdollinen oikosulkukestoisuus. Lisäksi

kuormakytkimiä on saatavilla laajalle

jännitealueelle ja useisiin käyttöluokkiin.

Kuormakytkimet ovat DIN-kiskoasenteisia

ja yhteensopivia kaikkien ABB System

pro M compact® -järjestelmän tuotteiden

kanssa. Näin johdonsuojakatkaisijat,

vikavirtakytkimet, vikavirtajohdonsuoja-

katkaisijat ja muut moduulikojeet voidaan

asentaa siistiksi kokonaisuudeksi.

Kaksoisliittimen ansiosta kuormakytki-

met voidaan asentaa samalle virtakiskolle

kuin S200-, F200- ja DS200-sarjan

tuotteet

Uusi SD200-sarja:

– 1-, 2-, 3- ja 4-napainen. 16…63 A

– Nimellisjännite/käyttöluokka: 253/440 V

AC (AC-23A), 125 V DC (DC-21A)

– Selkeä värikoodattu asennonosoitus

– Samat virtakiskot ja lisätarvikkeet kuin

muissa ABB System pro M compact®

-järjestelmän tuotteissa

Lisätietoja: Tom Arnold-Larsen, p. 010 22 24354

Turvallisuutta, suorituskykyä ja käyttömukavuutta

ABB:n meriteknologiaa Tallinkin uuteen LNG-alukseen

Yli 5 500 suojarelettä Turkin verkkoon

Sähkömoottoreita kaivoksiin

ABB on solminut kaikkien aikojen suurimman suojarelekaupan

turkkilaisen verkkoyhtiön Cengiz Limak Kolinin (CLK) kanssa

sähköverkon modernisoimisesta. ABB toimittaa yli 5 500

suojarelettä, jotka tulevat vahvistamaan CLK:n verkkoa. Kyse

on Suomen ABB:n kaikkien aikojen suurimmasta yksittäisestä

suojareletoimituksesta. Sen avulla turvataan noin 10 miljoonan

turkkilaisen katkoton sähkönsaanti.

Kauppa sisältää lisäksi käytönvalvontajärjestelmän sekä

sähkönjakelun ala-asemat. Yhdessä suojareleiden kanssa ne

mahdollistavat kaikissa olosuhteissa sähköverkon luotettavan

hallinnan vikatilanteissa.

Kaupan sisältämät suojareleet toimitetaan ja asennetaan

vuoden 2015 aikana.

Lisätietoja: Antti Hakala-Ranta, p. 050 33 42389

Suomen ABB toimittaa Tallinkin ensimmäiseen nesteytettyä

maakaasua (LNG) polttoaineena käyttävään matkustajalauttaan

täydelliset sähköiset voimantuotanto-, sähköpropulsio- ja ener-

gianhallintaratkaisut. Alus rakennetaan Meyer Turun telakalla ja

se tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä.

ABB:n toimitus säästää polttoaine- ja energiakustannuksia ja

varmistaa luotettavan tehonsyötön kaikkiin aluksen laitteisiin ja

järjestelmiin. Kauppa sisältää suunnittelu-, projektinhallinta-,

käyttöönotto- ja etädiagnostiikkapalvelut sekä kattavan

koulutuksen miehistölle. Kaupan myötä Tallinkilla on käytös-

sään myös ABB:n huoltokontaktit sekä Helsingin että Tallinnan

satamissa.

Uuden aluksen energiatehokkuutta parantaa entisestään

ABB:n energianhallintajärjestelmä EMMA™, joka monitoroi

ja optimoi alusten energiankäyttöä kaikissa olosuhteissa.

Tuloksena on energiansäästöä ja päästövähennyksiä.

Tallinkin uusi lautta on valmis vuoden 2017 alussa. Aluksen

pituus on noin 212 metriä ja bruttovetoisuus 49 000 tonnia.

5ABB power 2 |15

Uudet DIN-kiskoasenteiset putkisulakealustat on suunniteltu

noudattamaan Pohjois-Amerikan markkinoiden määräyksiä ja turval-

lisuusvaatimuksia. Uudet putkisulakealustat on suunniteltu Class CC

-sulakkeille.

CC-sulakkeiden rajoitusominaisuuksia arvostetaan erityisesti Poh-

jois-Amerikan markkinoilla, koska näillä sulakkeilla voidaan suojata

myös laitteistoja, joiden oikosulun kesto on rajallinen. Loppukäyttäjien

turvallisuus- ja luotettavuusmääräykset ovat muuttuneet tiukemmiksi.

Siksi CC-sulakkeiden käyttö lisääntyy jatkuvasti Pohjois-Amerikan markkinoilla.

Lisätietoja: Tom Arnold-Larsen, 010 22 2454

ABB on tuonut markkinoille uuden jäse-

nen Azipod®-ruoripotkurisarjaan. Azipod

D soveltuu energiatehokkuuden, ohjailta-

vuuden ja luotettavuuden optimointiin niin

öljynporauslauttoihin, offshore-huolto-

aluksiin kuin matkustajalauttoihinkin.

Azipod D vähentää alusten yllä-

pitokustannuksia ja polttoaineenkulutusta

ja parantaa näin merenkulun kannatta-

vuutta.

Uutuustuotteen tehoalue on 1,6–7 MW.

Potkurilaite perustuu hybridijäähdytyk-

seen, jolla sähkömoottorin suorituskykyä

voidaan lisätä jopa 45 prosentilla

Tuoteuutuudet

Entistä tarkempi maasulkusuojaRelion® 630 -tuotesarjan uuden

maasulkusuojausfunktion

avulla pystytään havaitsemaan

sekä jatkuvat että katkeilevat

maasulkuviat. Patentoitu monitaa-

juusadmittanssifunktio soveltuu

käytettäväksi maasta erotetuissa

ja kompensoiduissa keskijännite-

verkoissa.

ABB on pitkään tutkinut

yhdessä sähköverkkoyhtiöiden

kanssa erilaisia mahdollisuuk-

sia havaita verkkoon syntynyt

maasulkuvika entistä paremmin.

Maasulkusuojauksen vaatimukset

kasvavat, sillä sähköverkkoja kaa-

peloidaan yhä enemmän ja myös

aikaisemmin kaapeloidut verkot

ikääntyvät ja vikaantuvat.

Relion® 630 -tuotesarjan

monitaajuusadmittanssifunktion

toimintaperiaatteessa käytetään

hyväksi maasulkuvirran ja -jännit-

teen perustaajuuden lisäksi myös

yliaaltoja. Funktion tarvitsemat

asetteluarvot on pyritty pitämään

mahdollisimman yksinkertaisina.

Lisätietoja: Timo Vedenjuoksu,

p. 050 33 42542

Azipod®-potkurilaitteen kääntölaitteet nyt Haminasta

Azipod®-potkurilaitetuotanto

on käynnistynyt ABB:n uudella

tuotantolaitoksella Haminassa.

Uudella 2000 neliön tuo-

tantolaitoksella valmistuvat

Azipod-ruoripotkurilaitteen laivan

sisällä olevat kääntöjärjestelmät.

ABB työllistää Haminassa noin

20 henkilöä.

Ensimmäinen Haminassa

valmistettava kääntölaite on

osa Azipod-potkurilaitetta, joka

toimitetaan Helsingin telakalla

rakennettavaan Liikenneviraston

uuteen jäänmurtajaan.

Uuden sukupolven Azipod D

Uudet putkisulakealustat Class CC -sulakkeille

ABB:n uuden sukupolven ripajäähdyttei-

nen NXR-moottorisarja on täydentynyt

suuremmalla 450-runkokoolla. Moot-

torisarja kattaa nyt runkokoot 355–450

ja tehoalueen 100–1250 kW. Kaikkiin

runkokokoihin on saatavissa valinnaisena

myös IP66-suojausluokitus.

Uudistusten ansiosta NXR-moottori-

sarja soveltuu käytettäväksi aikaisempaa

useammilla teollisuudenaloilla ja sovelluk-

sissa. Se tarjoaa entistä enemmän tehoa,

luotettavuutta ja helpompaa huolletta-

vuutta.

Suomessa NXR-moottorit soveltuvat

käytettäviksi erityisesti paperitehtaissa ja

kaivoksissa.

ABB:n Suomessa tehdyn tuoteke-

hityksen tuloksena syntynyt maailman

tehokkain ripajäähdytteinen NXR-mootto-

risarja tuotiin markkinoille viime vuonna.

Lisätietoja: Marko Koski, p. 050 33 23433

j

ABB:n uuden sukupolven ripajäähdytteinen

NXR-moottorisarja tarjoaa nyt entistä enemmän

tehoa ja valinnaisen IP66-suojausluokan.

verrattuna nykyisiin vastaavan tehoalueen

Azipod-ruoripotkurilaitteisiin.

Lisätietoja: Jaakko Aho, p 010 22 26021

Uusi NXR

6 ABB power 2 |15

Paikalla

Seuraavana Pasila, nästa BöleABB:n raideteknologia näkyy pääkau-

punkiseudun junaliikenteessä vihreäval-

koisten Flirt-junien rakenteissa. Kohta

seitsemän vuotta lähiliikenteessä palvel-

leiden junien moottorit sekä sisävalais-

tus, lämmitys, ilmastointi, automaatti-

ovet ja matkustajainformaatiojärjestelmät

saavat virtansa ABB:n toimittamien

veturimuuntajien kautta. Koko sähköinen

voimalinja on siten ABB:n käsialaa.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä

Flirt-junia on liikenteessä tällä hetkellä

41 kappaletta, kahden vuoden päästä

niitä saapuu Sveitsistä 34 lisää.

7ABB power 2 |15

Helsingin käyttökeskuksen ikkunan

alla kulkee junien kyydissä päivittäin

jopa 100 000 matkustajaa.

Käyttöpäivystäjä Jarkko Kärhä tietää kaiken, mitä eteläsuoma-laisilla junaradoilla tapahtuu.

Sähkö-radan paimenet

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Teksti Jaana Ahlblad, Kuvat Junnu Lusa

RINGG. Paimiolaisen maanviljelijän kevättyöt pyräh-

tävät Helsingin keskustaan yhdellä puhelinsoitolla.

Junaradalle ajolankojen päälle on pellolta lennähtänyt

kasvuharson pala. Veturin päälle joutuessaan kangas

voi aiheuttaa sähkökatkon tai rikkoa sähkövirtaa välittävän vir-

roittimen.

Jarkko Kärhä soittaa Turun alueen kunnossapitoon, joka

lähtee kalastamaan harsoa. Kun ihmiset ovat valmiina toimen-

piteeseen ja liikenteenohjaus antaa liikenteen puolesta luvan,

Kärhä katkaisee rajatulta alueelta jännitteen parilla hiirennäpäy-

tyksellä. Sähköistetyllä junaradalla ei tehdä mitään ilman tätä

elintärkeää toimenpidettä.

Rataverkon sähköjärjestelmän käyttökeskuksia on Suomes-

sa neljä. Verkon omistaa Liikennevirasto ja sitä valvoo Finrail Oy.

Käyttöpäivystäjä Jarkko Kärhä tarkkailee sähkörataa valvovaa

järjestelmää Helsingissä suurasetinlaitteessa – rakennuksessa,

joka eittämättä kuuluu pääkaupunkiseudun maisemakonttorien

parhaimmistoon: ikkunoista avautuu 300 asteen avoin näkymä

Töölönlahdelle, ratapihalle, Tuomiokirkolle, Eduskuntatalolle...

Ikkunan alta junien kyydissä kulkee kiireisimpinä päivinä jopa

100 000 ihmistä. Ruuhka-aikaan sähkökapasiteetti ei aina tah-

do riittääkään, kun junat kiihdyttelevät yhtaikaa.

Tässä maisematoimistossa vuosikymmeniä istuneet liiken-

teenohjaajat ovat jo siirtyneet uusiin, nykyaikaisempiin toimitiloi-

hin muutaman kilometrin päähän Pasilaan. Sinne käyttöpäivystä-

jätkin muuttavat. Suoraa näköyhteyttä junarataan ei modernien

tietojärjestelmien myötä tarvita.

8 ABB power 2 |15

Melkein säältä suojassa

Juniin ja ratatekniikkaan sähköä tuot-

tavat jännitemuuntajat ovat tehomyllyjä.

Henkilöautossa on tehoa keskimäärin 100

kilowattia, sähköradan päämuuntajissa jopa

12 500 kilowattia. Kun ratajohtoon osuu

lintu tai ajolanka putoaa esimerkiksi mur-

tumisen takia, suojaustoimena katkaisija

laukeaa ja sähkö katkeaa automaattises-

ti. Tieto kulkee valvontajärjestelmästä Kär-

hän ruudulle saman tien. Tarvitaan hetki

neuvonpitoa liikenteenohjauksen kanssa

ja päätös sähköjen palauttamisesta tai nii-

den sulkemisesta jatkoselvittelyjen ajaksi.

Sää vaikuttaa kaikkeen liikenteeseen,

mutta ei juurikaan sähköverkkoon. Myrs-

kyssä ajolangoille kaatuneet puut työllistä-

vät. Talvisin sähköverkkoa voi kuorimittaa

sankka lumisade, jos vaihteita joudutaan

sulattamaan sähköllä.

Junarataverkkoa kunnostetaan aktiivi-

sesti ja useasta syystä. Lumitöiden ja laa-

jojen vuosihuoltojen lisäksi esimerkiksi säh-

köasemien akkuja testataan säännöllisesti.

Huoltotöiden aikahaarukka suunnitellaan

etukäteen ja vasta hetkeä ennen katkais-

taan sähköt, jotta työ häiritsisi mahdolli-

simman vähän junaliikennettä. Helsingissä

huollot tehdään yleensä öisin, pohjoises-

sa ehtii päivälläkin.

Veturitalliin uusi maalipinta

RINGRING. Kärhä vastaa. Päivän

ohjelmassa on jännitekatkopyyntö nume-

ro 94615 Helsingin Ilmalassa veturitallin

remonttia varten. Maadoituksen teosta vas-

taava henkilö pyytää lupaa lähteä paikalle.

Kärhä soittaa liikenteenohjaukseen selvit-

01

Paikalla

– Sähkörataverkon kaukokäyttö

hoidetaan Suomessa ABB:n

MicroSCADA-järjestelmällä kol-

messa valvomossa neljästä.

– ABB on toimittanut järjestel-

mää Liikennevirastolle vuodes-

ta 2003.

– Järjestelmä otettiin käyttöön

Helsingissä vuonna 2011.

– MicroSCADA on yleises-

ti käytössä teollisuudessa ja

energiayhtiöissä.

2 400 raidekilometrin valvontaa

02 03

tääkseen, ettei alueella ole junia liikkeellä.

Kun lupa saadaan, hän katkaisee sähköt

ratapihalta ja tarkastaa ruudulla näkyvästä

kaaviosta, että tehty katko vastaa kaavio-

kartan kuvaa. Soitto takaisin katkoa pyy-

täneelle henkilölle, käyttökeskuksen puo-

lesta etenemislupa myönnetty.

Kärhä saa tiedon, että Paimiossa karan-

nut hallaharso on korjattu talteen ja että

sähköt on turvallista palauttaa.

Voiko sähköä kuulla?

Suomen liki 6 000 liikennöidystä juna-

ratakilometristä on sähköistetty yli puolet.

Ensimmäinen sähkörata avattiin vuonna

1969 Helsingin ja Kirkkonummen välille.

Seuraavana suunnitelmissa on sähköis-

tää Kemijärvi–Isokylä–Patokankaan raa-

kapuuterminaalin välinen osuus. Kokkolan

ja Ylivieskan välistä uutta kaksoisraidetta

sähköistetään parhaillaan.

Entä voiko junamatkustaja kuulla säh-

kötekniikkaa? Kyllä. Jarkko Kärhä antaa

vinkin. Kun seuraavan kerran kuljet junal-

la, kuuntele katolla olevaa puhallinta. Kun

juna ajaa maadoitetun erotusjakson yli,

puhallin sammuu. Kun sähköistetty alue

taas alkaa, puhallin käynnistyy.

TUUUT. Sumutorvimainen ääni rikkoo

käyttökeskuksen hiljaisuuden. Jarkko Kärhä

katsoo ja kuittaa järjestelmän lähettämän

viestin tilapäisestä häiriöstä. Kaikki taas

kunnossa eteläsuomalaisilla junaradoilla.

Jarkko Kärhän lisäksi juttuun on haas-tateltu käyttöpäivystäjä Harri Hämeto-jaa sekä kunnossapitopäällikkö Markku Granlundia Liikennevirastosta ja toimiala-johtaja Juha Muhosta ABB:lta.

01 Käyttökeskus on sähköjunaliikenteen

hermokeskus. Kuten kaikki tiet vievät

Roomaan, kaikki junaratojen vikatilanteet ja

huoltotyöt raportoidaan johonkin Suomen

neljästä valvomosta.

02 Helsingin käyttökeskus tarkkailee

rataosuuksia muun muassa Turkuun ja

Pohjois-Riihimäelle sekä ratoja Sköldvikiin

ja Vuosaaren satamaan ja pian avattavaa

Kehärataa. Muut valvomot sijaitsevat

Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa.

03 Erilaisia työpäiviä, vaihtelevien

asioiden ja vikatilanteiden selvittelyä.

Käyttöpäivystäjänä viisi vuotta

työskennellyt Jarkko Kärhä pitää

työstään. Hän on koulutukseltaan

sähkövoimatekniikan insinööri.

9ABB power 2 |15

Outokummun Tornion ferrokro-

mitehtaalla vaihdettiin viime

vuonna ferrokromiuuni 2:n

muuntajat. Elinkaarensa lop-

pupäähän päässeet kolme uunimuuntajaa

ja yksi varamuuntaja vaihdettiin uusiin.

”Vaihdos nostaa tuotantokapasiteet-

tia, sillä uusien uunimuuntajien avulla uunin

tehoa on mahdollisuus kasvattaa. Käyttö-

astetta voidaan nostaa ja tavoitteeseemme,

99,5 prosenttiin pääseminen on realisti-

sempaa ja myös se nostaa tuotantomää-

räämme”, Outokummun osastoinsinööri

Petteri Linja sanoo.

Outokummun Tornion tehtaat ovat Suo-

men suurin yksittäinen sähkön käyttäjä.

Tuotanto on erittäin energiaintensiivistä:

tehdasalueella kulutetaan noin 3,5 pro-

senttia koko Suomessa käytettävästä

sähköenergiasta. Uusien pienihäviöisten

muuntajien avulla tehdas säästää sähkös-

sä vuositasolla noin sadan omakotitalon

sähkönkulutuksen verran.

Olennainen uudistus muuntajien vaih-

don yhteydessä oli myös jäähdytysjärjes-

telmässä tehty allasvesikierron muuttami-

nen suljetuksi vesikierroksi, joka vähentää

lämmönvaihtimien huoltotarvetta ja paran-

taa jäähdytysjärjestelmän luotettavuutta.

”Tärkeimmät hyödyt ovat tuotannon var-

mistaminen ja tuotantomäärän kasvattami-

nen. Kyseessä olevan kakkosuunin osuus

tuotannosta on 180 000 tonnia ferrokro-

mia vuodessa”, Linja sanoo.

Ennustettu elinikä tuplaantui

Vanhat, Strömbergin valmistamat muun-

tajat palvelivat 30 vuotta. Ikä on kunnioi-

tettava uunikäytössä oleville muuntajille.

Muuntajien uusiminen tuli ajankohtaiseksi,

kun kuukauden sisällä kahden muuntajan

käämikytkimiin tuli vaurioita.

”Vanhojen muuntajien käämien termi-

nen elinikä oli jo lähes ylitetty ja kytkimien

vaihto tai muu huolto ei olisi tuonut pro-

sessin vaatimaa luotettavuutta”, laatu-

päällikkö Timo Tuomisto ABB:ltä sanoo.

Uusien muuntajien elinikä on ennus-

teen mukaan noin kaksinkertainen van-

hoihin verrattuna. Muuntajiin asennettiin

myös uudenaikaiset on-line-valvontajär-

jestelmät. Niiden avulla muuntajista saa-

daan reaaliaikaista tietoa kunnossapito-

ohjelman tueksi.

”Uusien muuntajien on laskettu toimivan

noin 60 vuotta. Tärkeimpiä uusien muun-

tajien tuomia hyötyjä ovat häviöiden pie-

nentyminen ja käyttövarmuuden lisäänty-

minen”, Tuomisto summaa.

Uudet uunimuuntajat kasvattavat tuotantoa ja säästävät rahaa.

senttia koko Suomessa käkäyty ettäväväststää

sähköenergiasta. Uusien pienihäviöistenn

nenn elelininikikää ololii jojo llähäheses yylilitetettttyy jaja kkytkimienn

vaihtoo ttai muu huolto ei olisi tuou nunutt prpro-UUuudddeeettt uuuunniiimmuuuunntttaajjjaatt kkaassvvaattttaavvaatt ttuuoottaannttooaa

Säästöä 100 omakotitalon sähkönkulutuksen verran

Figure

01

02

03

01 Outokummun Tornion tehtaat

ovat Suomen suurin yksittäinen

sähkönkäyttäjä.

02 Petteri Linjan mukaan tärkeimmät

hyödyt ovat tuotannon varmistaminen ja

tuotantomäärän kasvattaminen.

03 Uusien muuntajien elinikä on ennusteen

mukaan noin kaksinkertainen vanhoihin

verrattuna.

Teksti Mika Kulju, Kuvat Petteri Löppönen

10 ABB power 2 |15

Teema

Teollisen evoluution seuraava suuri askel on siirtyminen ihmiset, palvelut ja esineet yhdistäviin internetpohjaisiin ratkaisuihin. Kun kaikki tieto laitteista ja prosesseista on käytettävissä pilvipalve-luiden tai tietoturvallisten rajapintojen kautta, päätöksenteolla on merkittävästi aiempaa laajempi tietopohja. Tietoa voidaan käyttää myös uudenlaisten ennakoivien huoltopalvelujen kehittämiseen.

Teksti Thomas Freundlich, Kuvat Junnu Lusa

Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet

ABB on esitellyt kaksi sovellusta, jotka helpottavat taajuusmuuttajien käyttöä.

Bluetooth-pohjainen Drivetune mahdollistaa taajuusmuuttajan käyttöönoton ja

sen asetuksien säätämisen älypuhelimella.

Drivebase-sovellus tuo saataville tiedot taajuusmuuttajan toiminnasta ja

käyttöhistoriasta. Sovellus perustuu taajuusmuuttajan näytölle luotuun yksilöi-

tyyn QR-koodiin, joka luetaan älypuhelimella. Drivebase mahdollistaa ennakoi-

van huollon laitteen koko käyttöiän ajan.

Drivebase-sovelluksen voi asentaa Google Play-, Apple App Store- ja Win-

dows Store -palveluista. Drivetune-sovellus on saatavilla vuoden 2015 aikana.

ABB tuo taajuusmuuttajien tiedot älypuhelimiin

”Teollisen Internetin tekniikka on jo pit-

kälti olemassa. Näkökulma aiheeseen on

kuitenkin aiempina vuosina ollut turhan

mekanistinen. Ei ihmisiä ole tarkoitus auto-

matisoida ulos järjestelmästä”, teknologia-

johtaja Simo Säynevirta ABB:ltä sanoo.

Kun teknologia ei enää rajoita laitteiden

keräämän tiedon käyttömahdollisuuksia,

teollisuusyritysten rooli asiakkaan arvoket-

juissa voi olla merkittävästi aiempaa laa-

jempi. Luotettava tietoturva on kynnysehto

kaikelle toiminnalle. ”Teknologia ja palvelut

pitää rakentaa niin, että ne ovat tietoturval-

lisia, mutta myös niin, että toimijat voivat

kontrolloida, mitä tietoa prosesseista jaetaan

valituille kumppaneille”, Säynevirta sanoo.

Tukea maalla ja merellä

Ihmisten, palveluiden ja esineiden Inter-

netissä yritykset voivat järjestää tuki- ja

huolto-organisaatioitaan uusin tavoin. ABB

tarjoaa varustamoasiakkailleen kokonais-

valtaisen palvelun, jossa risteilyalusten ja

muiden laivojen laitetietoa jaetaan reaali-

aikaisesti eri puolilla maailmaa sijaitseviin

palvelukeskuksiin. Tiedon avulla voidaan

tehostaa laivaston hallintaa sekä parantaa

tuottavuutta ja turvallisuutta niin aluksilla

kuin maissa.

ABB kutsuu kehityssuuntaa ih-

misten, palveluiden ja esinei-

den Internetiksi. Antureilla ja

älykkäillä ohjelmistoilla varus-

tetut laitteet pystyvät kommunikoimaan

toistensa kanssa. Laitteiden keräämien

tietojen avulla voidaan tehostaa palvelui-

ta ja kehittää kokonaan uusia konsepte-

ja. Kaiken keskiössä ovat ihmiset, jotka

tekevät päätökset ja ohjaavat laitteita

sekä palveluita.

11ABB power 2 |15

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Universaali käyttöliittymä ABB:n laitteisiin

ABB:n uusi Field Information Manager (FIM) -liittymä

tekee kenttäväyläpohjaisten laitteiden käytöstä merkittä-

västi aiempaa helpompaa. Verkon saattaminen käyttö-

valmiiksi vaatii vain muutaman painalluksen, ja graafinen,

www-sivuilta ladattava ilmainen ohjelmisto tarjoaa selkeän

näkymän laitteiden hallintaan.

”Automaatio-objektien ja laitteiden konfigurointi on

perinteisesti vienyt paljon aikaa”, kertoo ABB:n markkinoin-

tipäällikkö Antti Vuorivirta. ”Alustasta ja väylästä riippu-

maton FIM-käyttöliittymä tekee teollisuusautomaation käyt-

töönotosta yhtä vaivatonta kuin mihin kuluttajaratkaisuissa

on totuttu.”

Kaikkien ABB:n valmistamien kenttäväyläyhteyksillä

varustettujen laitteiden valmiit, standardisoidut kuvaustie-

dostot löytyvät ohjelmasta. Kolmansien osapuolien kuvaus-

tiedot pitää pyytää laitteen valmistajalta.

Lisätietoja: new.abb.com/control-systems/

fieldbus-solutions/fim

12 ABB power 2 |15

lisuus yhdentyvät, ja syntyy uusia tapoja

arvon luomiseen.

”Ennen rakennettiin toimialakohtaisia

sovelluksia. Nyt tarvitaan horisontaalisia

ratkaisuja, jotka läpäisevät organisaati-

oiden rajat”, kertoo Aalto-yliopiston tie-

totekniikan professori Martti Mäntylä.

”Tänä päivänä olennaista on se, miten

yritys kykenee toimimaan yhdessä asiak-

kaiden, kumppanien ja muiden sidosryh-

mien kanssa.”

”Kyse on uusien arvoverkostojen luo-

misesta”, jatkaa ABB:n Simo Säynevirta.

”Nämä verkostot ovat yksilöllisiä, ja yrityk-

sellä voi olla hyvinkin erilaisia rooleja eri asi-

akkaille. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin

ABB on julkistanut käänteente-

kevän ratkaisun teollisuuslaittei-

den kunnonvalvontaan. AC500-

logiikkaperheen FM502-prosessori

yhdistää ohjelmoitavan logiikan ja

kunnonvalvontalaitteiston.

”Kunnonvalvonnassa on totuttu

käyttämään erilaisia vain kunnonval-

vontaan tarkoitettuja laitteita”, mark-

kinointipäällikkö Antti Vuorivirta

ABB:ltä sanoo.

”FM502:een saa liitettyä värinäan-

tureita ja muita mittausdataa tuotta-

via laitteita. Sen kautta mittaustiedon

liittäminen ylempiin järjestelmiin on

helppoa. FM502 kykenee myös työs-

tämään mittaustietoa erilaisia analyy-

sejä käyttäen. Näin siirrettävän datan

määrää saadaan minimoitua”, Vuorivir-

ta jatkaa.

Ihmisten, palveluiden ja esineiden

Internetin keskeisiin mahdollisuuksiin

kuuluu järjestelmien toiminnan reaaliai-

kainen seuranta. Koneet integroituvat

huollon työjonoihin ja kunnonvalvonta-

järjestelmiin, ja huoltotarvetta voidaan

ennakoida esimerkiksi laitteen mekaa-

nisissa värähtelyissä tapahtuvien hie-

novaraisten muutosten perusteella.

Tavanomaiseen teollisuuslogiikkaan

perustuva ABB FM502 tarjoaa merkit-

tävästi aiempaa edullisemman ratkai-

sun, joka tuottaa dataa hyödynnettä-

väksi näissä järjestelmissä.

Lisätietoja: www.abb.fi/PLC

Kustannustehokasta kunnonvalvontaa

Teema

Nopeiden sateliitti-yhteyksien avulla koko laivaston käyttöön saadaan nyt paremmin reaali aikaista asian-tuntija tukea sekä kattava analytiikka.

Richard Windischhofer

ABB:n Marine Integrated

Operations

”Aiemmin miehistö oli merellä yksin

ja jokaisella laivalla jouduttiin ylläpitä-

mään omaa huolto-organisaatiota”, ker-

too Richard Windischhofer, joka joh-

taa ABB:n Marine Integrated Operations

-hanketta. ”Nopeiden sateliittiyhteyksien

avulla koko laivaston käyttöön saadaan nyt

paremmin reaaliaikaista asiantuntijatukea

sekä kattava analytiikka, joka tehostaa toi-

mintaa merellä ja alusten tukitoiminnoissa.”

Arvoverkosto laajenee

Yritysten liiketoimintasovelluksissa on

yhä useammin kyse siitä, miten yrityksen

toiminta integroituu ympäröivään maail-

maan. Tietotekniikka ja valmistava teol-

13ABB power 2 |15

liiketoimintaa tukevan tiedon kerääminen

ja jakaminen verkoston osapuolille ja se,

että ihmiset ovat luomassa tätä arvoa.”

Tekniikka ja ihminen kohtaavat

Ihmisten, palveluiden ja esineiden Inter-

netissä merkittävä arvo syntyy järjestelmien

toiminnan ennakoinnista. Keräämällä lai-

tekannasta tai prosessista käytönaikais-

ta tietoa saadaan tilastollisesti luotettavia

indikaattoreita esimerkiksi huoltotarpeen

ennustamiseen.

”Ennen piti lentää Kiinaan tutkimaan

vikaantunutta sähkömoottoria”, Simo Säy-

nevirta sanoo. ”Nykyään tieto laitteen toi-

minnasta voidaan viedä asiantuntemuksen

luo eikä toisin päin.”

Huoltoinsinöörejä tarvitaan tulevaisuu-

dessakin, mutta laitteista kerätyn tiedon

avulla ongelmien paikantaminen on hel-

pompaa ja järjestelmät saadaan useam-

min takaisin tuotantoon jo ensimmäisellä

huoltokäynnillä.

Tulevaisuuden tehtaissa ihmiset ja

koneet toimivat entistä sulavammin osa-

na yhteisiä prosesseja. ABB:n kevääl-

lä 2015 esittelemä kaksikätinen Yumi on

ensimmäinen ihmisen kanssa yhteistyö-

hön kykenevä teollisuusrobotti.

”Seuraava teollinen vallankumous on

yritysten toimintatavoissa”, sanoo Richard

Windischhofer. ”ABB pystyy parantamaan

sekä omaansa että asiakkaidensa tuotta-

vuutta yhdistämällä tiedon, työkalut, pal-

Teknologiapuoli on tässä se yksinkertaisempi tekijä – kaikki tarvittava on jo olemassa. Liike-toimintakuvioissa ja palvelukonsepteissa on loputtomasti miettimistä.

Martti Mäntylä

Professori, Aalto yliopisto

Ennen piti lentää Kiinaan tutkimaan vikaantunutta sähkömoottoria. Nykyään tieto laitteen toiminnasta voidaan viedä asiantuntemuksen luo eikä toisin päin.

Simo Säynevirta

Teknologiajohtaja, ABB

ABB parantaa risteily laivaston energia tehokkuuttaSuomen ABB toimittaa saksalaisen risteilijävarustamo

AIDAn kymmeneen alukseen energiankäytön seuran-

ta- ja hallintajärjestelmän. EMMA™ Advisory Suite -jär-

jestelmä seuraa potkurien työntövoimaa, työntötehoa,

aluksen kulkuasentoa, sähköntuotantoa, ilmastoinnin

tehoa ja polttoaineen kulutusta. Tiedot siirretään pil-

visovellukseen ja ne ovat seurattavissa etänä. ABB:n

kattavat analyysipalvelut tukevat varustamoa energia-

tehokkuuden jatkokehittämisessä.

velut ja ihmiset. Juuri integraatio on avain

tähän kaikkeen. Ihmisten, palveluiden ja

esineiden Internetin liiketoiminnallistami-

sessa menestyvät parhaiten ne yritykset,

jotka yksinkertaisesti saavat asiat tehtyä

ja huolehtivat samalla onnistuneesti päi-

vittäisistä toiminnoistaan. Helppoa tämä

ei ole. Tällä hetkellä markkinoiltamme löy-

tyy uskomaton määrä innovatiivisia ideoi-

ta, ratkaisuja ja uusia yrityksiä.”

”Teknologiapuoli on tässä se yksin-

kertaisempi tekijä – kaikki tarvittava on

periaatteessa jo olemassa. Liiketoiminta-

kuvioissa ja palvelukonsepteissa on loput-

tomasti miettimistä”, professori Martti Män-

tylä toteaa.

14 ABB power 2 |15

ABB on kehittänyt robotteja jo 40 vuoden ajan. Oskari Hakaluoto liittyi joukkoon 15 vuotta sitten tuoreena insinöörinä, ja robotiikka vei mukanaan.

Asiantuntija

Nykyrobotilla yhä paremmat viestintätaidot

Kuinka paljon robotit ovat ”vii-

sastuneet” 15 vuoden aikana?

Huikeasti. Robottien kehitystä

on helppo verrata tietokoneiden ja

matkapuhelinten kehitykseen. Laitteita on

entistä helpompi käyttää ja liittää muihin

laitteisiin. Merkittävin yksittäinen muutos

liittyy kommunikointiin. Robotit eivät suo-

rita enää vain kiinteää työkiertoaan, vaan

niihin voidaan vaikuttaa ulkoapäin, ja toi-

saalta ne viestivät ulospäin.

Kuinka valmis suomalainen teollisuus

on roboteille?

Riippuu pitkälti teollisuudenalasta. Esi-

merkiksi auto- ja elintarviketeollisuudessa

automaatio on pitkällä, ja siellä on luonnol-

lista lisätä myös robotiikkaa. Kokonaisuu-

tena Suomen kehitys on kuitenkin hidas-

tunut erityisesti elektroniikkateollisuuden

kutistuttua, kun taas Aasian robottimark-

kinat kasvavat nopeasti.

Mitä robotiikka mahdollistaisi yrityk-

sille ja koko yhteiskunnalle?

Vielä kymmenen vuotta sitten pelättiin,

että robotit vievät työpaikat. Viime vuosi-

na tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet,

että robotit säilyttävät ja jopa lisäävät työ-

paikkoja korkeiden työvoimakustannus-

ten maissa. Automaatio alkaa olla elineh-

to suomalaiselle teollisuudelle. Samalla

työstä tulee mielekkäämpää ja ihmiset

voivat paremmin.

Teksti Marianna Salin, Kuva Junnu Lusa

vat kertoa muun muassa, milloin ne ovat

vikaantumassa, jolloin voimme reagoida

siihen ajoissa. Pystymme myös ohjelmoi-

maan asiakkaan robottia etänä, ja kameran

avulla voidaan jopa tarkastaa heti, miten

muutos toimii.

Millaiseen asiaan toivoisit itse apua

robotilta?

Toimin vahvasti teollisuusrobotiikan puo-

lella, joten minun pitäisi varmasti ensin

myöntää, että automaattiset pölynimurit-

kin ovat robotteja. Toki välillä tulee mieleen

asioita, joita olisi hauska teettää robotil-

la. Tavallisesti sovellus löytyy myöhemmin

YouTubesta.

Mitä kaikkea robotit voisivat teolli-

suudessa hoitaa?

Vaaralliset, likaiset ja yksitoikkoiset teh-

tävät. Lisäksi, robotit voivat hoitaa esimer-

kiksi tietyt tarkkuutta tai nopeutta vaativat

tehtävät paremmin ja tehokkaammin kuin

ihminen. Teknisesti on mahdollista teettää

roboteilla jo aika lailla mitä vain, joten robo-

teilla voitaisiin tehdä kaikki ne tehtävät, joi-

ta ei muuten Suomessa kannata tehdä.

Mitä uudenlaisia mahdollisuuksia

Yumi® tuo?

Perinteiset robotit on pidetty visusti

suljettuina häkkiin turvallisuussyistä. Yumi

puolestaan voi tehdä turvallisesti yhteis-

työtä ihmisten kanssa. Yumin avulla voi-

daan hyödyntää fiksusti esimerkiksi ihmi-

sen kykyä tehdä nopeasti luovia ratkaisuja

ja robotin kykyä suoriutua yksitoikkoisista

tehtävistä. Nämä ominaisuudet ovat tär-

keitä lukuisilla teollisuudenaloilla. Kynnys

robotin hyödyntämiseen laskee Yumin

myötä merkittävästi.

Miten Ihmisten, palveluiden ja esi-

neiden internet (IoTSP, Internet of

Things, Services and People) muuttaa

robottisovellusten luonnetta?

Ihmisten, palveluiden ja esineiden Inter-

net on jo vaikuttanut paljon viimeisen kym-

menen vuoden aikana. Robottien kommu-

nikointikyky on parantunut merkittävästi

ja paranee edelleen. Robottimme osaa-

TOP5 – Mitä robotiikka tarjoaa?

01 Työpaikkoja Suomeen, koska

robotti tehostaa tuotantoa

02 Työturvallisuutta, koska robotti

tekee vaaralliset työt

03 Mielekkyyttä työhön, koska

robotti tekee yksitoikkoiset työt

04 Tuotannon ketteryyttä, koska

robotti voi reagoida nopeasti

kysyntään

05 Energiatehokkuutta, koska

robotti sopeuttaa tuotantoa

joustavasti

Mikä on puheenaiheena nyt? Lue ABB:n asiantuntijoiden blogikirjoituksia. Löydät ne osoitteesta: abb-conversations.com/fi

15ABB power 2 |15

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Projekti-insinööri Oskari Hakaluoto

tukee ABB:n asiakkaita robottien ja

robottijärjestelmien käyttöönotossa ja

käytössä. Hän tarkastelee robotteja erityisesti

ohjauksen ja ohjelmoinnin näkökulmasta.

16 ABB power 2 |15

Sähköverkko ja mobiiliv

Ratkaisu

Sähköverkkojen etähallinnassa hyödynnetään yhä useammin julkista mobiiliverkkoa. Verkkoyhtiöiden tiivis yhteistyö ja laadukkaat mobiiliverkkoja käyttävät verkkolaitteet varmistavat, että etähallinta toimii silloinkin, kun puhelut pätkivät.

Teksti Marianne Salin, Kuvat ABB

17ABB power 2 |15

Viola Systems

erkko tukevat toisiaan

Älykäs sähköverkko parantaa

sähkönjakelun luotettavuutta ja

tarjoaa perustan tulevaisuuden

sähkömarkkinoille, joilla kysyn-

tä joustaa ja kuluttajakin tuottaa sähköä.

Sähköverkon älyllä viitataan verkon au-

tomaatioon ja etähallintaan, jota lukuisat

verkkoyhtiöt hyödyntävät ja kehittävät

tälläkin hetkellä.

Sujuva etähallinta edellyttää luotettavaa

ja nopeaa tiedonsiirtoa muuntamoiden ja

muiden kytkinlaitteiden sekä niitä ohjaa-

van valvomojärjestelmän välillä.

”Verkostoautomaation tietoliikenne kan-

nattaa rakentaa julkisten mobiiliverkkojen

varaan”, toteaa liiketoiminnan kehitysjohta-

ja Dick Kronman ABB:ltä. Väitettä tukee

VTT:n tutkimus, joka toteutettiin osana

älykkäisiin sähköverkkoihin keskittyvää

SGEM-tutkimusohjelmaa. Tutkimukses-

sa mallinnettiin tiettyjen alueiden sähkö-

ja mobiiliverkkojen toimintaa ja selvitet-

tiin, miten verkot reagoivat vikatilanteisiin.

Tieto kulkee vikatilanteessakin

Kukapa ei tietäisi, että myrskyn kaata-

ma puu voi katkaista sähköt mobiiliverkon

tukiasemalta ja mykistää siten kännyköi-

tä. Harvempi kuitenkaan tietää, että tieto

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Vuonna 2000 perustetun Viola Systems Oy:n viestin-

täratkaisut liittävät sähköverkon verkostoautomaa-

tiolaitteet toisiinsa turvallisesti julkisen mobii-

liverkon avulla. ABB on hyödyntänyt Viola

Systemsin laitteita omissa verkostoauto-

maatioratkaisuissaan jo reilun kymmenen

vuoden ajan. Vuonna 2011 ABB osti

yhtiöstä osuuden ja tämän vuoden alussa

koko yhtiön. Maailmanlaajuinen vienti tuo noin

80–90 prosenttia Viola Systemsin liikevaihdosta.

voi silti siirtyä häiriöttä sähköverkon lait-

teiden välillä.

”Sähköverkon viestintälaitteen vastaan-

ottoherkkyys on tyypillisesti parempi kuin

kännykässä tai yhteysvälin esteettömyy-

den parantamiseksi käytetään korkeampia

antenneja”, selittää johtava tutkija Seppo

Horsmanheimo VTT:ltä. Jos mobiiliver-

kon lähin tukiasema on poissa käytöstä,

sähköverkon viestintälaite saattaa tavoittaa

jopa kymmenen hieman kauempana sijait-

sevaa tukiasemaa. Tällaisia tuloksia tuotti-

vat tutkimuksessa Viola Systemsin laitteet.

”Meillä on tästä paljon käytännön koke-

musta Euroopan lisäksi eri puolilta maa-

ilmaa, kuten Lähi-idästä, Aasiasta ja Ete-

lä-Amerikasta, mutta on erittäin hyvä, että

saimme lisäksi riippumattoman tutkimus-

laitoksen tietoa”, sanoo Viola Systemsin

varatoimitusjohtaja Terho Into. Parhaim-

millaan sujuva tietoliikenne johtaa säh-

köverkon vikatilanteessa siihen, että vika

voidaan paikantaa automaattisesti ja vika-

alue erottaa valvomosta käsin. Näin säh-

kökatkot – ja myös mobiiliverkon häiriöt

– lyhenevät.

Hyödyt kasvavat vauhdin myötä

VTT tutki mobiiliverkon luotettavuu-

den ohella tiedonsiirron nopeutta. Hors-

manheimon mukaan verkostoautomaatio

lähettää tietoa harvakseltaan ja erittäin

pieninä paketteina, jotka GPRS-verkkokin

siirtää kohtuuajassa. Vian hallinnan kehit-

täminen edellyttää kuitenkin yhä nopeam-

VTT:n tekemä tutkimus osoitti,

että kaupalliset tietoliikenneverkot

soveltuvat Suomessa älyverkon

tiedonsiirtoon, kunhan verkkoyhtiöt

ja teleoperaattorit tuntevat langat-

tomien verkkojen mahdollisuudet

ja rajoitukset ja ottavat huomioon

verkkojen keskinäiset riippuvuudet.

Tietoliikenneviiveet 3G/4G-verkos-

sa ovat verkkoyhtiöiden vaatimalla

tasolla ja kattavuus on parantunut

LTE-800-tukiasemien myötä.

Tutkimustietoa älyverkon tiedonsiirrosta

paa tiedonsiirtoa.

”4G-verkko on jo selkeästi riittävän

nopea operaattorista riippumatta, ja tule-

vaisuuden 5G-verkko parantaa tilannetta

edelleen”, Horsmanheimo toteaa.

Into huomauttaa, että sähköverkon etä-

hallinta järjestyy mallikkaasti silloinkin, kun

saman verkon alueelle osuu monta erita-

soista mobiiliverkkoa sekä sähköverkkoyhti-

ön omia radioverkkoja ja valokuituyhteyksiä.

”Erilaiset verkot voidaan huomioida

rakennettaessa siirtymävaiheen viestin-

täjärjestelmää”, Into sanoo.

Kukin kehittää omaa verkkoaan

Teknisten ratkaisujen rinnalla VTT:n tut-

kimusryhmä perehtyi tapoihin, joilla mobii-

li- ja sähköverkkoyhtiöt voivat huomioida

toistensa kriittiset toiminnot suunnitelles-

saan verkkoja ja selvittäessään häiriötilan-

teita. Tutkimusryhmä löysi vahvasta riippu-

vuussuhteesta selvästi enemmän hyötyjä

kuin haittoja.

”Mobiiliverkon suurin hyöty sähköverk-

koyhtiölle on verkon kattavuus ja se, että

mobiilioperaattori kehittää ja päivittää verk-

koaan jatkuvasti”, Horsmanheimo sanoo.

Into painottaa, että kehittäminen ja ohjel-

mistojen päivittäminen kannattaa ottaa

huomioon myös sähköverkon viestintä-

laitteita ja koko järjestelmää valittaessa.

”Sähköverkkoyhtiöt kiinnittävätkin yhä

enemmän huomiota viestintäjärjestelmän

koko elinkaareen ja sen kustannuksiin”,

Into kertoo.

18 ABB power 2 |15

Kohti parempaa maailmaa

Tamara Tursijan oli kertomassa kokemuksistaan

Solar Impulsen lehdistötilaisuudessa

Ahmedabadissa Intiassa.

ABB lentää Solar Impulsen mukana ympäri maailman ilman fossiilisia polt-toaineita. Mukana lentokoneen reit-tiä seuraamassa on myös ABB:n nuori kenttäinsinööri Tamara Tursijan.

AAABBBBBB llleeennntttääääää SSSooolllaaarrr IIImmmpppuuulllssseen mukkaannnaaa

Aurinkoon kurkottaja

Teksti Vesa Eskola, Kuvat Solar Impulse, Anna Pizzolante

Unelmaduuni? Ehdottomasti.

Maailmanennätyksiä rikko-

va Solar Impulse 2 -lentoko-

ne sekä projektin isät ja pilotit

Bertrand Piccard sekä André Borsch-

berg ovat ottaneet projektiin mukaan

nuoria ja ennakkoluulottomia insinöörejä.

Serbiassa syntynyt ja Zürichin teknil-

lisestä instituutista valmistunut Tamara

Tursijan liittyi Solar Impulsen miehistöön

tämän vuoden alussa. Komennuksen myö-

tä hän matkustaa Solar Impulsen kanssa

maapallon ympäri. Matka kestää pysäh-

dyksineen puoli vuotta.

“Näin innovatiiviseen ja tärkeään projek-

”Tulos salpaa vieläkin henkeni: Solar

Impulsen siipien kärkiväli on 72 metriä.

Kone kuitenkin painaa vain ison henkilö-

auton verran eli 2 300 kiloa. Tehoa sen

neljässä sähkömoottorissa on vain skoot-

terin verran eli neljä kertaa 13 kilowattia.”

Aurinkoenergian potentiaali käyttöön

Matkansa aikana Solar Impulse todis-

taa aurinkoenergian potentiaalin.

“On tärkeää, että näytämme tosielämän

sovelluksessa, mitä aurinkoenergian avulla

voi tehdä jo tänä päivänä. Teknologia on

jo olemassa ja sitä voidaan soveltaa. Insi-

nöörinä olen aina uskonut aurinkoenergian

mahdollisuuksiin. Tämän projektin myötä

uskoni puhtaaseen tulevaisuuteen on vain

vahvistunut.”

Samalla opetusprojekti

Puolen vuoden matkansa aikana Tamara

ja muut tiimin jäsenet käyvät Solar Impul-

tiin pääsee mukaan vain kerran elämässä.

Solar Impulsen uraauurtavat uudet tekniset

ratkaisut ovat insinöörin unelma.”

Täysin uutta tekniikkaa

Aurinkoenergiaa on pidetty pitkään

lupaavana vaihtoehtona. Solar Impulsen

matkalla Tamara on päässyt kokemaan

ja näkemään, mikä auringonvoimalla on

mahdollista.

”Olen etuoikeutettu, kun pääsen seu-

raamaan projektissa sovellettua huipputek-

nologiaa näin läheltä. Tekniset ratkaisut,

hiilikuiturakenteet ja lentokoneen keveys

ovat jotain ennennäkemätöntä. Sähköjär-

jestelmät ja aurinkoenergian maksimaalinen

hyödyntäminen ovat opettaneet paljon.”

Ja kaikki on pitänyt luoda lähes tyhjästä.

“Meillä ei ollut esi- tai vertauskuvia. Aloi-

timme puhtaalta pöydältä. Monet projek-

tia sivusta seuranneet eivät uskoneet, että

onnistuisimme. Jo se, että ratkaisimme,

miten saamme koneen lentämään aurin-

koenergialla niin päivällä kuin yöllä, on ollut

iso haaste. Tiesimme, että siipien pitää

olla isot, jotta saamme luotua tarpeeksi

ison pinta-alan 17 000:lle aurinkokennolle.

Samanaikaisesti meidän oli rakennettava

ultrakevyt runko, jotta kone pystyy lentä-

mään yöllä neljään 41 kilowattitunnin liti-

um-ioni-akkuun varastoidulla energialla.”

Tiimin on keksittävä koko ajan vanho-

ja käsityksiä rikkovia ratkaisuja.

19ABB power 2 |15

sen välilaskujen aikana etappien paikalli-

sissa oppilaitoksissa kertomassa aurinko-

energian mahdollisuuksista.

”Oppimamme tiedon jakaminen ja sen

levittäminen tuleville sukupolville on erittäin

iso osa Solar Impulsen matkaa.”

Pioneerihenki ja ihmisen luontainen ute-

liaisuus sekä halu löytää uutta elää Solar

Impulsen myötä vielä vahvana.

Solar Impulse – mistä on kysymys?Solar Impulse on aurinkoenergiaa käyttävä lentokone,

jonka tavoitteena on lentää maapallon ympäri. Kaikkiaan

matkaa kertyy 35 000 kilometriä

Matkalleen Solar Impulse lähti 9.3.2015 Abu Dhabista.

Koneen välilaskuetappeja ovat muun muassa Ahmedabad

Intiassa, Mandalay Myanmarissa, Nanjing Kiinassa ja Havaiji,

Phoenix ja New York Yhdysvalloissa. Kone palaa Abu Dha-

biin tämän vuoden kesä-heinäkuussa.

Koneen lentäjät Bertrand Piccard ja Andre Borshberg len-

tävät konetta vuorotellen.

Solar Impulse on varustettu 17 248 aurinkokennolla. Sen

siipienväli on 72 metriä ja kone painaa 2 300 kiloa.

Solar Impulsen haastavin lento on Tyynenmeren ylitys.

Lento kestää viisi vuorokautta ja koneen on noustava päi-

vällä lähes 10 000 metrin korkeuteen, jotta se saa ladattua

akkunsa täyteen yölentoa varten.

Solar Impulsen tukitiimiin kuuluu kolme ABB:n insinööriä.

”Tulos salpaa henkeni: Solar Impulsen siipien kärkiväli on 72 metriä. Kone kuitenkin painaa vain ison henkilöauton verran eli 2 300 kiloa.”

”Uusi teknologia, jatkuva tekninen kehi-

tys sekä se, miten joudumme jatkuvas-

ti ratkomaan eteen ilmaantuvia ongelmia

– se kaikki on todella kiehtovaa. Lisäksi

luomme samalla jotain kokonaan uutta ja

jotain, jonka avulla on mahdollisuus muut-

taa maailmaa. Tämän vuoksi työni ABB:llä

on niin palkitsevaa. Kehitämme uutta tek-

nologiaa, jota viemme ympäri maailmaa.”

20 ABB power 2 |15

Case

Sahatavaran tuotantolinjat

valmistetaan Mäntyharjulla. ABB:n

toimittamat taajuusmuuttajat

lisäävät merkittävästi sahakoneiden

tehokkuutta ja säästävät energiaa.

21ABB power 2 |15

Kumppanuudessa on järkeäMäntyharjulla toimiva Veisto Oy toimittaa täysautomaattisia suurtehosahalinjoja ympäri maailmaa. Kun yrityksen avainsana on laatu, se vaatii myös kumppaneiltaan samanlaista otetta tekemisessä.

Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta

osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi

Teollisuudessa ainut järkevä toi-

mintatapa on pitkäjänteinen

kumppanuus tuotekehityksestä

tuotteen valmistukseen, jälki-

markkinoihin ja huoltoon. Tätä mieltä on

maailman johtaviin sahalinjavalmistajiin

kuuluvan mäntyharjulaisen Veiston toi-

mitusjohtaja Markku Rautio. Tuorein

yhteistyösopimus ABB:n kanssa takaa

sahalinjoja pyörittävien taajuusmuuttajien

toimintakunnon ympäri maailmaa.

Etelä-Savossa Mäntyharjulla toimiva

Veisto Oy on pitkien perinteiden kansainvä-

linen yritys, jonka täysautomaattisia suur-

tehosahalinjoja on käytössä teollisen mit-

takaavan sahalaitoksilla ympäri maailmaa.

80 prosenttia yrityksen tuotannosta menee

vientiin pääasiassa pohjoiselle havumet-

sävyöhykkeelle sekä enenevässä määrin

myös istutusmäntyvyöhykkeelle eteläisel-

le pallonpuoliskolle.

Yritys tekee yhteistyötä ABB:n kans-

sa usealla sektorilla. Veisto käyttää saha-

koneissa ABB:n taajuusmuuttajia, säh-

– Perheyritys, perustettu vuonna 1964

– Suunnittelee ja valmistaa HewSaw-

merkkisiä täysautomaattisia

suurtehosahalinjoja

– Päämaja Etelä-Savossa Mäntyharjulla

– Henkilöstön määrä 208

– 80 % tuotannosta vientiin

– Noin 400 sahalaitosasiakasta

– Yrityksellä on Suomalaisen Työn Lii-

ton Avainlippu-merkki

– Konserniin kuuluvat myös Vakiome-

talli Oy, joka valmistaa kylpyhuone-

kalusteita tuotemerkillä Polaria, sekä

kaksi sahalaitosta.

Veisto Oy pähkinänkuoressa

Alalla on pienet piirit, joten ainoa mahdollisuus pärjätä on tehdä koko ajan parhaansa ja käyttää laadukkaimpia olemassa olevia komponentteja.

Markku Rautio

Toimitusjohtaja, Veisto Oy

kömoottoreita, moottorikeskuksia ja

kojeistoja. Lisäksi Veisto käyttää ABB:n

palveluita muun muassa huolloissa ja

moottorimodifikaatioissa.

”Samalla kun merkittävä laitekauppa

tehdään, muodostetaan parin-kolmen-

kymmenen vuoden kumppanuus ja se

pitää hoitaa hyvin alusta loppuun”, pai-

nottaa Rautio.

Yhtiöiden tuorein yhteistyösopimus

takaa, että Veiston sahalinjoilla tehok-

kuutta lisäävät ABB:n taajuusmuuttajat

pysyvät kunnossa ympäri maailmaa.

Teksti Mervi Sensio, Kuvat Sami Funke

22 ABB power 2 |15

Case

Kilpailuetuna laatu

Veisto toimii maailmalla kapealla eri-

koissektorilla. Potentiaalisia asiakkaita eli

suuria sahalaitoksia maailmassa on noin

2 000. Kilpailijoita Veistolla on muutamia.

”Kilpailijoiden rinnalla olemme haasta-

jia. Tällä alalla 50-vuotias on melko nuo-

ri. Vastassa on yli satavuotiaita taloja, joil-

la on vahvat tuotemerkit”, Rautio sanoo.

Suomalaisen tuotteen merkittävä kil-

pailuetu on laatu. Suomessa sekä insi-

nöörityö että valmistuskokoonpanot ovat

korkealla tasolla.

”Meillä on suomalainen tapa lähestyä

markkinoita. Tarjoamme korkeinta ja edis-

tyksellisintä teknologiaa sahakoneissa,

teemme koko ajan parhaamme ja käytäm-

me laadukkaimpia olemassa olevia kom-

ponentteja. ABB:n kanssa olemme myös

kehittäneet uusia laitteita ja pitäneet lait-

teet toiminnassa ympäri maailmaa. ABB

on hyvä kumppani tuotekehityshankkeis-

sa. Yhteistyöllä ideat on saatu nopeasti

tuotteistettua.”

Tehokkuudella kannattavuutta

huonoinakin aikoina

Markkinoiden tila ei ole tällä hetkellä

paras mahdollinen. Sahatavaran kysyntä

Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa on hyvä,

mutta Euroopassa on rakentamisen lama.

”Tällaisena aikana asiakkaamme huo-

maavat, että on tärkeää pitää tuotantopro-

sessit tehokkaina, jotta pystyy pitämään

kannattavuutta yllä kaikkina aikoina.”

Raution mukaan suomalaiset koneen-

rakentajat osaavat räätälöidä ja mukautua

asiakkaiden toiveisiin siinä kun monet muut

perinteiset teollisuusmaat tekevät mielel-

lään samanlaista rakennetta ja isoja sarjoja.

Veiston kärkihankkeita on yhä kehitty-

neempi sahalinjojen ohjaus. Tulevaisuu-

dessa Rautio näkee sahalinjan osittain

miehittämättömässä käytössä. Tämä on

pilottilaitoksissa jo todellisuutta.

”Sahalaitos mielletään helposti low tech

-teollisuudenalaksi, mutta asia on päinvas-

toin. Prosesseja kehitetään ja automatisoi-

daan jatkuvasti, työergonomiaa sekä työ-

turvallisuutta korostetaan yhä enemmän.

Myös laitteiden tietokoneohjatut konenä-

köjärjestelmät ovat korkeatasoisia.”

01 ABB:n Olli-Petteri Karjalainen

sekä Veiston Markku Rautio,

Kimmo Vesalainen ja Marko Kuja-

la ovat tyytyväisiä yhteistyöhön.

02 Veisto valmistaa suurtehosaha-

linjat ja niidet osat Mäntyharjulla

omassa konepajassaan.

03 Veiston tuotekehityksessä

tavoitellaan parasta mahdollista

laatua. Yrityksen hakkurin terät

tunnetaan korkeasta laadusta.

04 Veiston päämaja toimii Mänty-

harjulla, mutta yritys toimii glo-

baalisti. Yrityksellä on esimerkiksi

varastoja eri puolella maailmaa.

Veisto ja ABB solmivat viime vuoden

loppupuolella huollon kumppanuusso-

pimuksen, joka tuo merkittäviä etuja

Veiston asiakkaille ympäri maailmaa.

”Huollon kumppanuussopimukset

eivät ole vielä tänä päivänä kovin ylei-

siä laitevalmistaja-asiakkaidemme

kanssa. Veisto on tässä edelläkävi-

jä”, ABB:n Olli-Petteri Karjalainen

toteaa.

Huollon kumppanuussopimuksen

myötä Veisto tarjoaa taajuusmuuttajien

ennakkohuoltoja osana omaa huolto-

liiketoimintaansa. Asiakkaan näkökul-

masta Veiston ja ABB:n yhteistyö tar-

koittaa palvelua ”yhdeltä luukulta”.

”Olemme kouluttaneet ja sertifioi-

neet Veiston henkilöstön taajuusmuut-

tajien huoltotöihin. Veistolla on omien

asiakkaidensa kanssa huoltosopimuk-

sia sahakoneiden huolloista. Taajuus-

muuttajien huollot ovat nyt osana näitä

sopimuksia”, Karjalainen sanoo.

ABB toimittaa huoltoihin tarvittavat

varaosat ja tukee Veiston toimintaa.

Laajemmat huollot ABB hoitaa Veiston

kanssa yhteistyössä.

”Taajuusmuuttajat ovat hyvin pit-

käikäisiä laitteita ja niihin tehdään

eriasteisia ennakkohuoltoja huolto-

ohjelman mukaisesti. Kaikessa toimin-

nassa ABB on taustatukena. Meillä on

eri maissa kontaktihenkilöt, joilta saa

nopeasti apua”, Karjalainen sanoo.

Osana huoltotoimintaa on laitteiden

kuntokartoitus. Samalla kun sahoilla

käydään, voidaan huoltotarpeet käydä

läpi kokonaisvaltaisesti.

”Ennakkohuolto parantaa asiak-

kaiden toiminnan kannattavuutta, kun

koneet pysyvät kunnossa. Järjestel-

mällisellä toiminnalla saadaan toimin-

tavarmuutta ja varmistetaan nopea

apu, oikeat työkalut ja varaosat”, Veis-

ton sähköautomaatiopäällikkö Marko

Kujala sanoo.

Huoltoyhteistyöllä etuja asiakkaille

01

03

02

04

23ABB power 2 |15

Energiarosvo esiin

Mitä ihmettä?

Kello lähestyy puolta päivää.

Sähköenergiaa on perheessäm-

me käytetty tämän vuorokau-

den puolella 1,3 kWh, lämmintä

vettä valunut 19 litraa, kylmää 32 litraa.

ABB:n ja Helenin toimittama taloauto-

maatiojärjestelmä kertoo kaltaisillemme

Kalasataman Fiskari-kerrostalon asuk-

kaille oman energiankulutuksen reaa-

liajassa. Kuukauden kokemuksen pe-

rusteella näyttää siltä, että tieto todella

kannustaa säästeliäisyyteen.

Kännykän ruudulla kotimme sähkönku-

luttajat on ryhmitelty kaikkiaan kolmeen-

toista eri ryhmään. Esimerkiksi liesi muo-

dostaa oman ryhmänsä, makuuhuoneiden

pistorasiat omansa. Kuluneet watit näky-

vät reaaliajassa parhaimmillaan pistorasi-

an tarkkuudella. Eilen kesken kauppareis-

sun mieltä alkoi kalvaa epäilys, mahtoiko

espressokone jäädä päälle. Kirjautuminen

Hima-verkkopalveluun paljastikin, että

keittiön pistorasia ahnehti sähkövirtaa yli

800 watin teholla ja WC:n valotkin olivat

päällä. Kytkin sähkönkuluttajat pois pääl-

tä – Kampin kauppakeskuksesta känny-

kän ruutua napsauttamalla.

15 prosentin säästö realistinen

Tuntuu oikeastaan hämmästyttävältä,

että taloamme esitellään pioneerikohtee-

na. Käytetty KNX-taloautomaatiojärjes-

telmä on standarditavaraa uusissa toi-

mistorakennuksissa, mutta harvinainen

uusissa kerrostaloissa. Ensikokemusten

perusteella tavoiteltu 15 prosentin säästö

sähkön ja veden kulutuksessa vaikuttaa

aivan realistiselta. Samaa kertoo Helenin

verkkopalvelu, jossa voi perehtyä omaan

kulutushistoriaan ja vertailla kulutustaan

vastaavan kokoisiin talouksiin. Maaliskuun

2015 sähkönkulutuksemme oli 246 kWh,

huomattavasti alle vastaavan kokoisten

asuntojen normaalikulutuksen.

Kun selaan ensimmäisen kuukauden

kulutusdataa, on sähkönkäytössä yksi

ylitse muiden. Oma huoneistosauna on

uutuus perheellemme. Keskimäärin kol-

mesti viikossa tuntikulutus pomppaa kohti

taivasta. Näppituntuma eri laitteiden ener-

giankulutuksesta on karttunut nopeasti.

Nyt saunan päälle kytkiessä tulee auto-

maattisesti vilkaistua Fingridin Tuntihinta-

kännykkäsovelluksesta, paljonko sähkö

tällä haavaa maksaa. Iltauutisten aikaan

illan hintapiikki on jo ohi, ja pörssihintai-

sen sähkön ostajakin saunoo halvalla. Jos

omistaisin sähköauton, voisin tehdä pien-

tä bisnestä: ladata akkuja öisin ja myydä

sähköä kalliilla kulutushuippujen aikaan.

Kirjoittaja on tiede- ja tekniikka-aiheista kirjoittava free lance -toimittaja, ja tuore kalasatamalainen.

Kalasatamassa Partasten perheessä kodin reaaliaikainen sähkönkulutus selviää kännykästä. Ensimmäinen asumiskuukausi paljasti suurimman energiarosvon.

Teksti Petja Partanen, Kuva Olli Urpela

Auringon voimalla maailman ympäri

17 248 aurinkokennoa, siipienväli 72 metriä ja koneen paino 2 300 kiloa - ABB lentää Solar Impulsen mukana maailman ympäri ilman fossiilisia polttoaineita. Puhtaat teknologiat eivät ole unelmia, vaan todellisuutta.

www.solarimpulse.com