1

4.-7.10.2018I Pargas och Åbo

Paraisi l la ja Turussa

w w w. p a r b a ro ck . f i

ProgrambladOhjelmakirja

2

EYREJ A N EKOTIOPETTAJATTAREN ROMAANIMOD. INTUITION. GNISTA.PREMIÄR 13.9.2018

WWW.ABOSVENSKATEATER.FI

1

XIVI Barockens labyrinter | Barokin labyrinteissä

4.–7.10.2018

Bästa konsertpublik | Hyvä konserttiyleisö ....................................... 2Kulturchefens hälsning | Kulttuuripäällikön tervehdys .................. 7

To 4.10. Nicola Matteis .......................................................................... 8Fr|Pe 5.10. Aapo Häkkinen ................................................................14Lö|La 6.10. Hurra | Hurraa Händel! ....................................................20Sö|Su 6.10. The King’s Letter ..............................................................34

Erica Back ...............................................................................................40Aapo Häkkinen ......................................................................................42Mikko Ikäheimo .....................................................................................43Tuuli Lindeberg ......................................................................................44Lene Langballe ......................................................................................45Gilbert Martinez .....................................................................................47Elina Mattila ...........................................................................................48Laura Ollberg-Ekman ...........................................................................49Anna Rainio ............................................................................................50

Konserter | Konsertit

Innehåll | Sisältö

Artister | Artistit

Konsertplatser och kontakt ................................................................52Konserttipaikat ja yhteystiedot

SKÄRG

ÅRD

S RE

KLAM

2

Bästa konsertpublik,

Igen har det gått ett år och sommaren har övergått i höst. Det är dags att stiga in i den XIV barockens labyrinter. Jag har haft den stora äran och glädjen att ansvara för den konstnärliga ledningen och planeringen av programmet för årets festival. Jag har önskat inkludera både bekant, alltid lika själsligt välgörande och hjärtegripande musik, samt mera sällan hörd musik från 1600-1700-talens Europa.

Då jag började planera årets konserter hade jag två bärande önskemål: jag ville ha med Aapo Häkkinen och en skicklig sinkist. Båda önskemålen gick i uppfyllelse och mycket annat därtill. Förutom Aapo fick vi med de fantastiska sångerskorna Tuuli Lindeberg och Erica Back samt Duo Blackquard från Danmark. Dessutom och den enkom för festivalen sammansatta Parbarock-festivalorkestern bestående av skickliga och betrodda musiker ss. Elina, Laura och Mikko från min egen ensemble samt en rad fina kolleger och vänner.

Arrangemangen har medfört stunder av både glädje och framgång, och som sig bör även olika utmaningar. Jag är mycket tacksam för det värdefulla och engagerade arbete vår styrelse samt vår producent Lisa lagt ner och allt det stöd festivalen rönt.

På Pargas Barocksällskaps vägnar riktar jag ett tack till alla våra bidragsgivare, Pargas stad, Väst-Åbolands finska församling, fonder, sponsorer och våra medlemmar!

Musiken tar över där orden tar slut.

Jag önskar er alla hjärtligt välkomna till Barockens Labyrinter 2018!

Anna Rainio Konstnärlig ledare Pargas Barocksällskap rf I Barockens labyrinter -festivalen

3

Arvoisat konserttivieraat,

Vuosi on taas vierähtänyt ja kesä taittunut syksyyn. On aika sukeltaa XIV Barokin labyrintteihin! Minulla on ollut suuri ilo ja kunnia ottaa vuoden 2018 festivaalin taiteellinen johto ja ohjelman suunnitteleminen vastuulleni. Olen halunnut tuoda mukaan sekä tuttua, kerta toisensa jälkeen sydäntä ja sielua koskettavaa että harvemmin kuultua musiikkia 1600-1700-lukujen Euroopasta.

Kun lähdin suunnittelemaan vuoden konsertteja, mielessäni oli päällimmäisenä kaksi toivetta: haluan mukaan Aapo Häkkisen sekä taitavan sinkistin. Molemmat toiveet toteutuivat, ja niiden kera vielä moni muu! Aapon lisäksi saimme festivaalille upeat laulajat Tuuli Lindebergin ja Erica Backin, Duo Blackquardin Tanskasta, oman yhtyeeni taitavat luottomuusikot Elinan, Lauran ja Mikon sekä joukon hienoja kollegoita ja ystäviä tätä viikonloppua varten kootun Parbarock-festivaaliorkesterin riveihin.

Järjestelyt ovat tuoneet monia ilon ja onnistumisen hetkiä, ja kuten asiaan kuuluu, myös erilaisia haasteita. Olen hyvin kiitollinen seuramme hallituksen ja tuottajamme Lisan arvokkaasta ja paneutuneesta työskentelystä sekä kaikesta tuesta tämän festivaalin järjestelyissä!

Paraisten barokkiseuran puolesta kiitän kaikkia tukijoitamme, Paraisten kaupunkia, Länsi-Turunmaan suomalaista seurakuntaa, säätiöitä, sponsoreita sekä yhdistyksemme jäseniä!

Musiikki jatkaa siitä mihin sanat jää.

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita Barokin Labyrintteihin 2018!

Anna Rainio Taiteellinen johtaja Paraisten barokkiseura ry. Barokin labyrinteissä -festivaali

1€

Vad händer i Åbo och Åboland?

Aktuell läsning hittar du på www.åu.�

SURF+

ÅBO UNDERRÄTTELSER

Ladda ner ÅU-appen

Beställ via www.åu.� /prenumerera

Pröva

Skräbbölentie 2, 21600 Parainen050 452 4049

www.kamurestaurant.fi

6

Salvador Dali Private Exhibition&

Exklusive Art Gallery

6200,- 3224,- 3844,-

20375,-

2135,-

2202,-

25189,-

Art Bank Ab | Ted Wallin | +358 (0)400 524177 | Kauppiaskatu 24, 21600 Parainen | www.artbank.fi

7

Välkommen till festivalen I barockens labyrinterFestivalen är en av höjdpunkterna i det musikaliska utbudet i Pargas och något att se fram emot då man börjar känna att hösten är i antågande.

Jag var faktiskt själv med i arrangemangen de första åren och upptäckte då att det runtom i landet finns en rätt stor publik för just barockmusiken, de hade stenhård koll på vem som spelade på de olika festivalerna och i de olika sammansättningarna. Detsamma har jag varit med om en gång efter det och då handlade det intressant nog om bluesmusik.

Tror att festivalen har hittat en publik i Pargas men ännu ryms det en större publik på konserterna. Jag tror att barockmusiken är alldeles utmärkt för även lite mindre vana konsertbesökare, man känner tydligt pulsen i musikstyckena och instrumenteringen är intressant. Barockmusiken erbjuder också möjligheten att fantisera och se framför sig svulstiga barockmålningar och arkitektur, så fjärran från dagens strama ideal.

Får jag därför utmana dig i publiken att detta år bjuda med dig en vän, granne eller släkting till en konsert under Barockens labyrinter för att ge också dem en chans att upptäcka barocken. Man kan också bli medlem i föreningen Pargas Barocksällskap och på det sättet stöda festivalen eller anmäla sig som frivillig biljettförsäljare, chaufför eller kaffekokare.

Jag önskar dig en fin konsertupplevelse! Fia Isaksson, Kulturchef, Pargas stad

Tervetuloa Barokin labyrinteissä -festivaalilleFestivaali on yksi Paraisten musiikkitarjonnan huipentumia ja jotain, jota odottaa, kun syksyn saapumisen alkaa tuntea nahoissaan.

Olin itse asiassa mukana ensimmäisten vuosien järjestelyissä ja huomasin silloin, että barokkimusiikilla on oikeastaan melko suuri yleisö ympäri maata. Yleisö oli myös hyvin tarkkaan perillä siitä, keitä eri festivaaleilla ja eri kokoonpanoissa esiintyi. Samanlainen kokemus minulla on ollut sen jälkeen vain kerran, silloin kyseessä oli kiinnostavaa kyllä bluesmusiikki.

Uskon, että festivaali on löytänyt yleisönsä Paraisilla, mutta edelleen konsertteihin mahtuisi enemmänkin yleisöä. Mielestäni barokkimusiikki sopii erinomaisesti myös hieman tottumattomammille konserttikävijöille, sillä musiikkiteoksissa voi tuntea selvän sykkeen ja soitinnus on kiinnostavaa. Barokkimusiikki antaa myös mahdollisuuden kuvitella mielessään mahtipontisia barokkimaalauksia ja arkkitehtuuria, jotka ovat niin kovin kaukana nykypäivän vähäeleisestä ihanteesta.

Haluaisinkin siksi haastaa juuri sinut yleisön joukosta kutsumaan tänä vuonna ystävän, naapurin tai sukulaisen mukaasi johonkin Barokin labyrinteissä -festivaalin konserteista, jotta heilläkin olisi mahdollisuus löytää barokki. Festivaalia voi myös tukea liittymällä Paraisten Barokkiseuran jäseneksi tai ilmoittautumalla vapaaehtoiseksi lipunmyyjäksi, kuljettajaksi tai kahvinkeittäjäksi.

Toivotan sinulle hienoa konserttielämystä! Fia Isaksson, Kulttuuripäällikkö, Paraisten kaupunki

8

To 4.10. kl.|klo 19.00FBK-huset Pargas | VPK-talo Parainen

Anna Rainio, barockviolin | barokkiviulu

Elina Mattila, barockcello | barokkisello

Laura Ollberg-Ekman, cembalo

Mikko Ikäheimo, teorb och barockgitarr | teorbi ja barokkikitara

Nicola Matteis gnistrande violinism!

viulismin säihkettä!

9

Nicola Matteis (c.1650 – c.1714) Ayrs for the Violin

Sonata (Adagio) Diverse bizzarie Sopra la Vecchia Sarabanda ò pur Ciaccona

Passaggio rotto. Andamento Veloce Fantasia

Preludio in fantasia Allegro

Aria malinconica (Adagio) Giga (Allegro)

Preludio Musica (Grave - Presto)

Sarabanda (Adagio) Aria burlesca (Presto)

Fuga (Prestissimo) Giga Al Genio Turchesco

Preludio Adagio

Allemanda ad imitatione d’un tartaglia Movimento incognito

Gavotta (Presto)

Aria Vivace. Eco

Fuga (Presto)

Fantasia Preludio (Adagio)

Prestissimo Un poco di maniera Italiana. Aria Ridicola (Presto)

Aria

Preludio in ostinatione. Passaggio rotto Andamento malinconico

Aria for the Flute Giga

webshop

Strandvägen 16, Pargas / Rantatie 16, Parainengullkrona.fi

Finskt hantverk och designSuomalaista käsityötä ja designia

Foto: Peter Slotte

Sibeliusmuseum, Biskopsgatan 17, Åbo

www.sibeliusmuseum.fi

HÖSTEN 2018Onsdagskonserter kl.195.9 –28.11.2018biljetter från shop.abo.fi/

Utställningar1.2.2018 – 6.1.2019SIBBE 50En kantat för doktorerna

MUSEET ÖPPETtis–sön 11–16

11

I slutet av 1600-talet hotades den engelska musikkulturen av tillbakagång. Renässansens guldtid var förbi och musiklivet vilade i stort sett på teatermusikens storman Purcells axlar. I detta läge innebar den italienska stilen som erövrade Europa vid årsskiftet 1600-1700 en källa till ny energi. Engelsmännen som hade dväljts i sin starka musiktradition med mycken musikutövning och njutit av avancerad notförlagsverksamhet var speciellt mottagliga. Emigrantmusiker ss. Pietro Castrucci, Francesco Geminiani och tyskbördiga men Italien-inspirerade G. F. Händel som alla hade anlänt i slutet av 1700-talet förvandlade det kosmopolitiska London till en av Europas mest livaktiga musikstäder.

Händel och hans kompanjoner hade sina föregångare. En av Italien-vågens första nykomlingar under barocken var Nicola Matteis. I början av 1670-talet bengick han till London med violinen insvept i en rock på ryggen och skapade där en musikkarriär. Han började barskrapad och utan kontakter men utvecklades snabbt till Englands förste italienske mästerviolinist och rent av stjärna som genom sina framträdanden och kompositioner banade väg för den italienska stilens popularitet.

Den övermodige ynglingen väckte först förvirring vid hovet och aristokratin och det var i början inte lätt för den stolte italienaren att ta emot ekonomiskt stöd. Kollegerna måste finkänsligt förklara hur man uppför sig i England: man skulle vara trevlig, familjär och öppen gentemot framför allt aristokratins musikentusiaster. Nicola Matteis, eller bara Nicola som han kallades, lyckades acklimatisera sig och fick med sin självsäkerhet och begåvning musikfolket först på sin sida, och sedan på knä.

Den berömde krönikören John Evelyn beskrev Matteis’ violinspel som makalöst förunderligt och han förvånades över sättet att få violinen att låta som en människoröst. Matteis skrapade ihop en förmögenhet med sina populära kompositioner, men omkring år 1700 gick han i pension och flyttade till Suffolk tillsammans med den rika änka som han hade gift sig med. Matteis’ sista år är höljda i dunkel; den sista säkra uppgiften är att han flyttade till Colkirk i Norfolk år 1714. Enligt den samtida skribenten Roger North dog Matteis till sist ”av sjukdom till följd av ett överdådigt leverne”.

Matteis tog det italienska violinspelet till England men hans kompositioner var dock inte speciellt italienska. I slutet av 1600-talet härskade de abstrakta sonaterna och den i sin linda varande konsertformen i Italien, men Matteis’ tonsättarproduktion – fyra böcker med småstycken för soloviolin och basso continuo – återspeglar snarare den engelska teater- och hemmamusicerande traditionen eller den tidens franska karaktärsstycken och danssviter. Matteis ville göra okomplicerad och intagande musik, den skulle vara lättillgänglig (”fitted for all hands and capacities”), men han lade även till virtuosa stycken. Såsom i denna konsert Passaggio rotto eller ”arpeggio mönstret”.

Matteis’ violinmusiksamling utkom på 1670-1680-talet och år 1703, då Matteis redan

12

hade avslutat sin karriär, publicerade den berömde notmogulen John Walsh sin egen utgåva av den första och andra boken. Den innehöll även en andra violinstämma avsedd att vid behov komplettera solostyckena. Matteis hade också gjort tenorstämmor till styckena, med nutida instrumentering alltså altviolindelen, men dessa har dock inte bevarats.

Ayre eller air, sång eller sångliknande instrumentalstycke, hade ända sedan renässanstidens sånger till luta och flerstämmiga consort-tonsättningar varit det förhärskande sättet att komponera i England. Här ingick ofta tanken på folklig känslomässighet och fria fantasier. Violinen var starkt förknippad med gatumusikant traditionen, i slutet av 1600-talet var den fortfarande ett vildsint och akrobatiskt utomhus instrument. Dessa element finns med i Matteis’ småstycken med sin känslosamhet, behagfullhet och nyckfullhet. I denna konsert hör vi bl.a. melankoliska (malinconica), komiska (ridicola, burlesca) och älskliga (amorosa) instrumentala sånger. Kompletterade med bisarra (diverse bizzarrie), gigadans i turkisk stil (al genio turchesco) och stamnings imiterande allemanda (ad imitatione d’un tartaglia).

Auli Särkiö-Pitkänen (översättning Maria Simberg-Sörensen)

1600-luvun lopulla englantilaista musiikkikulttuuria uhkasi taantumus. Renessanssin kultakausi oli takana, ja musiikkielämä lepäsi pitkälti teatterimusiikin suurmiehen Purcellin varassa. Tässä tilanteessa uudeksi energianlähteeksi tarjoutui italialainen tyyli, joka 1600–1700-lukujen vaihteessa valloitti Euroopan. Vahvassa musiikkiperinteessään marinoituneet, runsaasti musiikkia harrastavat ja edistyksellisestä nuotinkustannusalasta nauttivat englantilaiset olivat sille erityisen vastaanottavaisia. 1700-luvun ensimmäisinä vuosina saapuneet emigranttimuusikot, kuten Pietro Castrucci, Francesco Geminiani ja saksalaistaustainen mutta italialaiseen tyyliin imeytynyt G. F. Händel tekivät kosmopoliittisesta Lontoosta yhden Euroopan vireimmistä musiikkikaupungeista.

Händelillä ja kumppaneilla oli edeltäjänsä. Barokin ajan italialaisaallon ensimmäisiä tulokkaita oli Nicola Matteis. 1670-luvun alussa hän vaelsi Lontooseen jalkapatikassa takkiin kääritty viulu selässään ja loi siellä uran muusikkona. Hän aloitti tyhjätaskuna ja vailla kontakteja, mutta nousi nopeasti Englannin ensimmäiseksi italialaiseksi viulutaituriksi ja suoranaiseksi tähdeksi, joka esiintymisillään ja sävellyksillään petasi tietä italialaisen tyylin suosiolle.

Ylimielinen nuorukainen herätti ensin hämmennystä hovissa ja ylhäisössä, eikä ylpeän italialaisen ollut aluksi helppo hyväksyä taloudellista tukea. Kollegoiden täytyi hienotunteisesti selittää, miten Englannissa käyttäydyttiin: tuli olla mukava, tuttavallinen

13

ja avomielinen erityisesti ylhäisille musiikinharrastajille. Nicola Matteis, tai pelkkä Nicola, kuten hänet tunnettiin, onnistui kotoutumaan ja sai itsevarmuudellaan ja lahjakkuudellaan musiikkiväen ensin puolelleen, sitten polvilleen.

Kuuluisa päiväkirjakronikoitsija John Evelyn kuvaili Matteisin soittoa ennenkokemattoman ihmeelliseksi ja hämmästeli, miten tämä sai viulun kuulostamaan aivan ihmisääneltä. Matteis keräsi omaisuuden suosituilla sävellyksillään, mutta vuoden 1700 tienoilla hän vetäytyi eläkkeelle ja muutti Suffolkiin naimansa rikkaan lesken kanssa. Matteisin elämän loppuvuodet ovat hämärän peitossa; viimeinen varma tieto on muutto Norfolkin Colkirkiin vuonna 1714. Aikalaiskirjoittaja Roger Northin mukaan Matteis kuoli lopulta ”ylellisestä elämäntavasta aiheutuneisiin sairauksiin”.

Matteis toi italialaisen viulunsoittotyylin Englantiin, mutta hänen sävellyksensä eivät olleet erityisen italialaisia. 1600-luvun lopulla Italiaa hallitsivat abstraktit sonaatit ja syntyvaiheissaan oleva konsertto, mutta Matteisin sävellystuotanto – neljä kirjaa pikkukappaleita sooloviululle ja basso continuolle – heijastaa pikemminkin englantilaista teatteri- ja kotimusisointiperinnettä tai ajan ranskalaisia karaktäärikappaleita ja tanssisarjoja. Matteis halusi luoda mutkatonta ja viehättävää musiikkia, joka olisi helpostilähestyttävää (”fitted to all hands and capacities”), mutta hän sisällytti kirjoihinsa myös taiturikappaleita, kuten tässäkin konsertissa kuultava Passaggio rotto eli ”murtosointuista kuviointia”.

Matteisin viulumusiikkikokoelmat ilmestyivät 1670–1680-luvuilla, ja vuonna 1703, Matteisin jo lopetettua uransa, kuuluisa nuottimoguli John Walsh julkaisi oman editionsa ensimmäisestä ja toisesta kirjasta. Siinä oli mukana myös toinen viulustemma, jolla esittäjä halutessaan saattoi täydentää soolokappaleita. Matteis oli niin ikään laatinut kappaleisiin tenoristemmoja, nykysoittimin ajateltuna siis alttoviuluosuuden, mutta näitä ei kuitenkaan ole säilynyt.

Ayre tai air, laulu tai laulunkaltainen soitinkappale, oli ollut Englannissa suosittu tapa säveltää aina renessanssiajan luuttulauluista ja moniäänisistä consort-sävellyksistä lähtien. Usein siihen liittyi kansanomaisen emotionaalisuuden ja vapaan mielikuvituksen ajatus. Viululla oli vahvat yhteydet katumusikanttiperinteeseen, 1600-luvun lopulla se oli yhä kesytön ja akrobaattinen ulkoilmasoitin. Nämä elementit ovat läsnä Matteisin pikkukappaleiden tunteikkuudessa, viehkeydessä ja oikukkuudessa. Tässä konsertissa kuullaan muun muassa melankolisia (malinconica), koomisia (ridicola, burlesca) ja lemmekkäitä (amorosa) soitinlauluja. Mukana on myös outouksia (diverse bizzarrie), giga-tanssi turkkilaiseen tapaan (al genio turchesco) ja änkyttäjää matkiva allemanda (ad imitatione d’un tartaglia).

Auli Särkiö-Pitkänen

14

Fr|Pe 5.10. kl.|klo 19.00Agricolakapellet Pargas | Agricolakappeli Parainen

Aapo HäkkinenCembalo & klavikord | klavikordi

15

Girolamo Frescobaldi (1583–1643) Ancidetemi pur d’Archadelt passaggiato, 1627

William Byrd (?1540–1623) Pavana The Earl of Salisbury, BK 15

Fantasia, BK 25

Christian Ritter (1648–c1725) Allemande in discessum Caroli XI

Regis Sveciae, 1697

Johann Sebastian Bach (1685–1750) Fantasia in c-moll, BWV 906

Praeludium und Fughetta d-moll, BWV 899 Praeludium und Fuge fis-moll, BWV 859

Leopold Koželuch (1747–1818) Moderato d-moll, Op. 20:3

Joseph Haydn (1732–1809) Sonate g-moll, Hob. 16:44

Moderato - Allegretto

Carl Philipp Emanuel Bach (1714–1788) Rondo c-moll, Wq 59:4

16

Den högsta formen av musik från medeltiden till barocken var sången. När instrumental-musiken började utvecklas vid 1400- och 1500-talens sekelskifte var den fri från ord: fantasierna, toccatorna, canzonerna och ricercaren var en tummelplats för den ordlösa fantasin. Då var ”musikern fri att använda vilken som helst inspirationskälla utan att behöva sätta ord på textens känslotillstånd” – så uttryckte sig teoretikern Marin Mersenne i början av 1600-talet. Klaviaturmusiken är berättelsen om sådana fantasistycken.

Under renässansen och den tidiga barocken hörde klaviaturkompositionerna hur som helst intimt ihop med sångmusiken. De populäraste sångerna lät sig utmärkt improviseras av klaviaturspelarna och ur dem föddes variationssviter och dekorativa arrangemang, såsom Girolamo Frescobaldis arrangemang av den kända madrigalkompositören Jacques Arcadelts (1507–1568) sång Ancidetemi pur.

Typiska utgångspunkter för klaviaturverkena var även dansformerna såsom den långsamma och begrundande pavanen (eller pavanan) var för William Byrd, den engelska renässansens storman. Det populäraste tangentinstrumentet under Englands elisabetanska era var den hemtrevliga virginalen och en speciellt uppskattad musikform blev ”fantasin”, till stor del tack vare just Byrd. ”Fantasin” var en fantasiprodukt, ett infall, till sin natur mångfacetterad och fritt formulerad.

Vissa instrumentala verk avser att utan ord beskriva ett händelseförlopp eller en känsla. De kunde även vara hyllningar till bekanta personer till kompositören. Tyske Christian Ritter tjänstgjorde på 1680-90–talen vid den svenske kungen Karl XI:s hov där han avancerade till hovorkesterns ledning. Efter kungens död 1697 återvände han snart till sitt hemland. Den under festivalen framförda allemanden (dans i jämn takt) är komponerad till den döde kungens minne.

Johann Sebastian Bach var på sin tid känd som en övermänsklig trollkarl på klaviatur. Vi förknippar framförallt fugorna med Bach. En musikform som till det yttersta kräver både fantasiflykt och stenhård fingerfärdighet. Bachs mest kända klaviaturverk är de två Das wohltemperierte Klavier -samlingarna med varsitt par av 24 preludier och fugor. Det här framförda Preludium och fuga i fis-moll är från den första samlingen. Fugan ur Preludium och fuga i d-moll är ett uttryck för Bachs förmåga att ur ett mycket enkelt tema trolla fram en storslagen arkitektonisk konstruktion.

Namnet på BWV 906, nyckfullt djupdykande, är inte utan orsak ”fantasi”. Bach fångade ofta upp trådar från svunna tider i sitt tonspråk men var även bunden av sin egen tid. Fantasi i c-moll kommer i närheten av Empfindsamkeit- eller en känslosamhetsstil med sina skiftande känslomässiga störtdykningar och starka kontraster. Den mest

17

kända representanten för denna estetik är Bachs son Carl Philipp Emanuel Bach. Det överraskande och bländande Rondo i c-moll återspeglar Empfindsamkeit-stilens tidiga romantiska drag: styckets häftiga känslovärldar är i ständig rörelse.

I slutet av 1700-talet fick cembalon ge rum för ett nytt instrument, pianot. Leopold Koželuch, född i Böhmen och verksam i Wien, var en berömd pianokompositör som bidrog till att pianots roll befästes. Visserligen var detta piano ett helt annat instrument än dagens Steinway-konsertflyglar. På 1700-talet fanns därtill tangentpianon och klavikordliknande tangentinstrument. Övergången från cembalo till piano präglas också av Joseph Haydns produktion för klaviatur. Haydn tonsatte i sin produktiva anda ett 10-tal klaversonater som återger den gradvisa övergången från cembalo och klavikord till piano. Sonat i g-moll från början av 1700-talet härstammar från medlet av denna period.

Pianots ställning går jämsides med att de nya klassicistiska kompositionsformernas, symfonins, stråkkvartettens och pianotrions ställning befästes. Leopold Koželuch skrev pianokonserter och -sonater; den här framförda Moderato i d-moll är från sonat op.20 nr 3 från år 1790. Dess tragiska stämning förebådar Beethoven och t.o.m. Schubert.

Auli Särkiö-Pitkänen (översättning Maria Simberg-Sörensen)

18

Keskiajalta barokkiin musiikin ylin aste oli laulu. Kun itsenäinen soitinmusiikki alkoi kehittyä 1400–1500-lukujen vaihteessa, se oli jotakin sanoista vapaata: fantasiat, toccatat, canzonat ja ricercaret olivat sanattoman mielikuvituksen temmellyskenttää, joissa ”muusikko oli vapaa käyttämään mitä tahansa mieleen tulevaa inspiraatiota tarvitsematta ilmaista minkään tekstin tunnetilaa”, kuten teoreetikko Marin Mersenne kirjoitti 1600-luvun alussa. Kosketinsoitinmusiikki on tällaisten mielikuvituskappaleiden tarinaa.

Renssanssin ja varhaisbarokin aikana soitinsävellysten suhde laulumusiikkiin pysyi joka tapauksessa tiiviinä. Kosketinsoittajille suosikkilaulut olivat mainioita improvisaation aiheita, joiden pohjalta syntyi muunnelmasarjoja ja koristelevia sovituksia, kuten Girolamo Frescobaldin sovitus kuuluisan madrigaalisäveltäjä Jacques Arcadeltin (1507–1568) laulusta Ancidetemi pur.

Tyypillisiä kosketinsoitinkappaleiden lähtökohtia olivat myös tanssimuodot, kuten hidas ja pohdiskeleva pavane (tai pavana) William Byrdille, englantilaisen renessanssin suurmiehelle. Elisabetin ajan Englannissa suosituin kosketinsoitin oli kotoisa virginaali, ja erityisen rakastetuksi soitinmusiikin lajiksi nousi fantasia, isolta osin juuri Byrdin vaikutuksesta. Fantasia merkitsi mielikuvituksen tuotosta, oikkua, jotakin aineksiltaan moninaista ja vapaamuotoista.

Tietyt instrumentaalikappaleet pyrkivät sanattomasti kertomaan tarinaa tai kuvailemaan tunnetta. Ne saattoivat olla myös kunnianosoituksia säveltäjän tuntemille ihmisille. Saksalainen Christian Ritter työskenteli 1680–90-luvuilla Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n hovissa, jossa nousi hoviorkesterin johtoonkin. Kuninkaan kuoltua vuonna 1697 hän palasi pian kotimaahansa. Nyt kuultava allemande (tasajakoinen tanssimuoto) on sävelletty kuolleen kuninkaan muistoksi.

Johann Sebastian Bach tunnettiin omana aikanaan yli-inhimillisenä kosketinsoitinvelhona. Bachiin yhdistämme etenkin fuugat: musiikin, joka vaatii äärimmäisellä tavalla sekä mielikuvituksen lentoa että piinkovaa käsityötaitoa. Bachin tunnetuimpia kosketinsoitinteoksia ovat kaksi Das wohltemperierte Klavier -kokoelmaa, joissa on 24 preludi ja fuuga -paria kussakin. Nyt kuultava Preludi ja fuuga fis-molli on kokoelmista ensimmäisestä. Preludi ja fuuga d-molli -parin fuuga on osoitus Bachin kyvystä taikoa erittäin yksinkertaisesta teemasta upea arkkitehtoninen rakennelma.

Oikukkaasti syöksähtelevän BWV 906:n nimi ei turhaan ole fantasia. Sävelkielessään Bach usein veti yhteen lankoja menneiltä ajoilta, mutta oli myös kiinni ajassaan. Fantasia c-molli koskettelee ailahtelevaisia tunneryöppyjä ja jyrkkiä kontrasteja

suosivaa Empfindsamkeit- eli tunteellisuustyyliä. Tämän estetiikan tunnetuimpia edustajia on Bachin poika Carl Philipp Emanuel Bach. Hämmentävyydessään häikäisevä Rondo c-molli kuvastaa Empfindsamkeit-tyylin varhaisromanttisuutta: kappaleen äkkinäiset tunnemaailmat ovat jatkuvassa muodonmuutoksessa.

1700-luvun lopulla cembalo alkoi väistyä uuden soittimen, pianon, tieltä. Böömiläissyntyinen, Wienissä vaikuttanut Leopold Koželuch oli kuuluisa pianistisäveltäjä, joka vaikutti pianon roolin vakiintumiseen. Toki tämä piano oli tyystin erilainen soitin kuin nykyisten konserttisalien Steinway-flyygelit. 1700-luvulla käytössä oli lisäksi tangenttipianon ja klavikordin kaltaisia kosketinsoittimia.

Siirtymä cembalosta pianoon leimaa myös Joseph Haydnin kosketinsoitintuotantoa. Tuotteliaaseen tapaansa Haydn sävelsi kymmenittäin klaveerisonaatteja, jotka kertovat vähittäisestä liukumisesta cembalosta ja klavikordista pianoon. Sonaatti g-molli on tämän jatkumon keskivaiheilta 1770-luvun alusta.

Pianon nousu ajoittui samaan vaiheeseen uusien klassististen sävellysmuotojen, kuten sinfonian, jousikvarteton ja pianotrion vakiintumisen kanssa. Leopold Koželuch kirjoitti pianokonserttoja ja -sonaatteja; nyt kuultava Moderato d-molli on peräisin sonaatista op. 20 nro 3 noin vuodelta 1790. Sen traaginen tunnelma enteilee Beethovenia ja jopa Schubertia.

Auli Särkiö-Pitkänen

20

Lö|La 6.10. kl.|klo 19.00Pargas kyrka | Paraisten kirkko

Tuuli Lindeberg, sopran | sopraano

Erica Back, mezzosopran | mezzosopraano

Parbarock-festivalorkestern | -festivaaliorkesteri

Aapo Häkkinen, cembalo & musikalisk ledning | musiikin johto

Parbarock-festivalorkestern | -festivaaliorkesteri 1 violin | viulu: Anna Rainio, Anne Pekkala, Juha-Pekka Koivisto 2 violin | viulu: Hanna Pesonen, Tiina Aho-Erola, Anna Pohjola

viola | alttoviulu: Kaisa Ruotsalainen cello | sello: Elina Mattila

kontrabas | kontrabasso: Petri Ainali orgel | urut: Laura Ollberg-Ekman

Hurra | Hurraa Händel!älskade arior och ouvertyrer

kauneimpia aarioita ja alkusoittoja

21

Georg Friedrich Händel (1685-1759)

Ouverture Ah! più tosto m’uccidi - Caro, dolce, amico amplesso

(Poro, HWV 28)

Ouverture Vezzi, lusinghe

E vivo ancora? - Scherza infida (Ariodante, HWV 33)

Sonate B-dur (HWV 302b)

Volate, amori Se rinasce nel mio cor

(Ariodante)

* * *

Sinfonia B-dur (HWV 339) Allegro - Adagio - Allegro

Frondi tenere e belle - Ombra mai fù (Serse, HWV 40)

E pur così in un giorno - Piangerò la sorte mia (Giulio Cesare, HWV 17)

Ouverture (Clori, Tirsi e Fileno, HWV 96)

Così mi lascia il padre? - Sì, morrò Dopo notte

Bramo haver mille vite (Ariodante)

22

Poro, Rè dell’Indie HWV 28 (1731):

Atto 2, Scena 2 Alexander den Store har erövrat kung Poros rike. Poros nästlar sig maskerad in till Alexanders hov, där Poros hustru Cleofide sitter fängslad. Poros misstänker att hans hustru varit otrogen med Alexander, men Cleofide försäkrar att hon varit Poros trogen.

Aleksanteri Suuri on valloittanut kuningas Poroksen valtakunnan. Poros soluttautuu naamioituneena Aleksanterin hoviin, missä Poroksen vaimo Cleofide on vangittuna. Poros epäilee vaimoaan uskottomuudesta Aleksanterin kanssa, mutta Cleofide vakuuttaa olevansa uskollinen.

Cleofide Mio ben!

Poro Lasciami!

Cleofide Oh Dei! Sentimi, dove fuggi?

Poro Io fuggo, ingrata, l’aspetto di mia sorte; io da te fuggo.

Cleofide Ah! più tosto m’uccidi che lasciarmi così, mia dolce vita!

Poro Coll’amato Alessandro alfin ti lascio.

Cleofide Finsi sol per punirti...

Poro Eh! ti conosco...

Recitativo (it)

Cleofide Min kära!

Poros Låt mig vara!

Cleofide Herregud! Lyssna på mig, vart är du på väg?

Poros Jag flyr från dig, du otacksamma, orsaken till mitt grymma öde.

Cleofide Ah! Jag skulle hellre ta livet av mig än bli lämnad så här, mitt ljuva liv!

Poros Jag lämnar dig ju i din kära Alessandros sällskap.

Cleofide Jag låtsas bara för att straffa dig…

Poros Hah! Jag känner dig nog…

Recitativo (sv)

Cleofide Rakkaani!

Poros Anna minun olla!

Cleofide Voi taivas! Kuuntele minua, minne olet menossa?

Poros Pakenen sinua, kiittämätöntä, kurjan kohtaloni aiheuttajaa.

Cleofide Ah! Olisi parempi tappaa itsensä kuin jäädä näin hylätyksi, oi suloinen elämäni!

Poros Jätänhän sinut rakkaan Alessandrosi seuraan.

Cleofide Teeskentelin rakkautta rangaistakseni sinua…

Poros Hah! Tunnen sinut kyllä...

Recitativo (fi)

23

Cleofide Ecco a tuoi piedi, o caro, un’amante regina di lagrime fedeli aspersa il volto.

Poro (Mi giunge a indebolir, se più l’ascolto.

Cleofide Ingrato, non partir. Vedrai ch’io sia...

Poro Cleofide, che fai? Fermati, oh Dei! Scusa il mio fallo, e se tu m’ami, o cara, perdona al mio furor…

Cleofide (M’intenerisce.) Senti: pur voglio darti del mio fedel amor l’estrema prova! Uniamci in sacro nodo, e questo il punto de’ tuoi dubbi gelosi ultimo sia. Porgimi la tua destra; ecco la mia!

Poro In tal fausto momento la mia sorte crudel più non rammento.

Cleofide Min kära, se på din älskande drottning som ligger vid dina fötter, med kinder beströdda av trogna tårar.

Poros (Jag kommer att ge efter om jag fortsätter lyssna på henne). [Poro gör en gest för att gå]

Cleofide Otacksamma, gå inte! Du ska ännu få se… [Cleofide stiger upp och försöker slänga sig i floden, men Poro hindrar henne]

Poros Cleofide, vad gör du? Stop! Åh herregud! Förlåt mina misstag, och om du älskar mig ännu, förlåt mitt utbrott…

Cleofide (Jag känner att jag mjuknar.) Lyssna: jag ämnar ge dig ett fullständigt bevis på min trogna kärlek! Låt oss förenas tillsammans i äktenskapets heliga förbund, och ge för evigt upp de svartsjuka misstankarna. Sträck ut din högra hand; här har du min!

Poros I den här lyckliga stunden glömmer jag mitt grymma öde.

Cleofide Rakkaani, katso rakastavaa kuningatarta joka makaa jalkojesi juuressa, poskillaan uskolliset kyyneleet.

Poros (Myönnyn jos vielä kuuntelen häntä.) [Poro tekee eleen lähteäkseen]

Cleofide Kiittämätön luopio, älä lähde! Saat vielä nähdä... [Cleofide nousee ylös ja yrittää heittäytyä jokeen, mutta Poro estää häntä]

Poros Cleofide, mitä oikein teet? Pysähdy! Anna anteeksi erehdykseni, ja jos vielä rakastat minua, anna anteeksi raivoni...

Cleofide (Tunnen sydämeni sulavan.) Kuuntele: tahdon antaa sinulle äärimmäisen todisteen uskollisesta rakkaudestani! Liittykäämme toisiimme avioliiton pyhin sidoksin, ja hylätkäämme iäksi mustasukkaiset epäilykset. Ojenna oikea kätesi; kas tässä minun!

Poros Tällä onnellisella hetkellä unohdan julman kohtaloni.

24

Cleofide Min kära,

Poros Min vackra,Cleofide & Poros ljuvt omfamnar jag dig,

Cleofide i mitt bröst,

Poros mitt lidande hjärta,Cleofide & Poros härskar återigen livet och glädjen.

Cleofide Jag vänder mig till dig, min kära, jag är dig trogen,

Poros Inför dig resignerar jag, jag är hängiven och stark.

Cleofide Med dig vill jag leva och dö,Cleofide & Poros Det hoppas jag, o du min kära/ljuva, låt oss inte vara rädda mer!

Duetto (sv)

Cleofide Rakkaani,

Poros Kaunokaiseni,Cleofide & Poros suloisesti sinua syleilen,

Cleofide rintani,

Poros kärsineen sydämeniCleofide & Poros valtaa jälleen elämä ja ilo.

Cleofide Puoleesi käännyn, rakkaani, olen uskollinen,

Poros Sinulle antaudun, olen luja ja horjumaton.

Cleofide Kanssasi tahdon elää ja kuolla,Cleofide & Poros Sitä toivon, oi rakkaani /kaunokaiseni, emmekä enää pelkää!

Duetto (fi)Duetto (it)

Cleofide Caro,

Poro Dolce,

Cleofide & Poro amico amplesso,

Cleofide al mio seno

Poro al core oppressoCleofide & Poro già dai vita e fai goder.

Cleofide Tua mi rendo, idol mio, fedel ti sono,

Poro A te mi dono, son per te, costante e forte.

Cleofide Teco voglio e vita e morte,Cleofide & Poro spera, o caro /bella, e non temer!anon/ Pietro Metastasio: Alessandro nell’Indie (1726)

Ariodante HWV 33 (1735):

Atto 1, Scena 1 Ginevra sitter och speglar sig i sin kungliga kammare medan hon tänker på sin kära fästman Ariodante.

Ginevra on kuninkaallisessa kamarissaan peilaillen itseään ja unelmoiden rakkaasta sulhasestaan Ariodantesta.

25

Aria (it) Aria (sv) Aria (fi)

Ginevra Vezzi, lusinghe, e brio rendano il volto mio più vago al mio tesor.

Ginevra Mitt vackra, tilldragande och glada ansikte behagar min kära.

Ginevra Kaunis, viehättävä ja iloinen ilme kasvoillani miellyttää rakastani.

Atto 2, Scena 3 Den nedbrutna Ariodante tror att hennes älskade Ginevra har varit otrogen och tillbringat natten tillsammans med Polinesso. Först mycket senare i operan klarnar det att det Ariodante har sett är Dalinda som slunkit in i Polinessos rum, utklädd till Ginevra.

Murtunut Ariodante luulee rakastettunsa Ginevran olleen uskoton ja viettäneen yön Polinesson kanssa. Vasta paljon myöhemmin oopperassa selviää, että Ariodante onkin nähnyt Ginevraksi naamioituneen Dalindan pujahtavan Polinesson huoneeseen.

Recitativo (it) Recitativo (sv) Recitativo (fi)

Ariodante E vivo ancora? E senza il ferro? oh Dei! Che farò? Che mi dite, o affanni miei?

Ariodante Lever jag fortfarande? Och obeväpnad? Åh herregud! Vad ska jag göra? Vad vill mina sorger säga mig?

Ariodante Elänkö yhä? Ja aseistamattomana? Oi Jumala! Mitä teen? Mitä kerrotte, murheeni?

Aria (it) Aria (sv) Aria (fi)

Scherza infida in grembo al drudo, io tradito a morte in braccio per tua colpa ora men vò.

Ma a spezzar l’indegno laccio, ombra mesta, e spirto ignudo, per tua pena io tornerò.

Otrogna kvinna, skrattar i sin nya älskares famn; sviken på grund av ditt brott ligger jag i dödens armar.

Men för att bryta denna lömska fälla, tänker jag återvända som en hemsk skugga och en naken ande för att plåga dig.

Uskoton nainen, naureskele vain uuden rakastajasi syleilyssä; sinun syystäsi olen petettynä kuoleman käsivarsilla.

Vaan tuhotakseni tämän kavalan juonittelun, kurjana varjona ja alastomana henkiolentona aion palata sinua vaivaamaan.

26

Atto 1, Scena 6 Kärleksparet Ginevra och Ariodante har precis fått lov av kungen att ingå äktenskap.

Rakastuneet Ginevra ja Ariodante ovat juuri saaneet kuninkaalta luvan astua avioliittoon.

Recitativo (it) Recitativo (sv) Recitativo (fi)

Ginevra Volate, amori, di due bei cori la gioia immensa a celebrar! Il gaudio è tanto, che come è quanto dir non saprei debba esultar.

Ginevra Skynda er, kärleksgudarna, för att fira två hjärtans oändliga glädje! Fröjden är så stor att det inte går att beskriva med ord.

Ginevra Kiirehtikää, rakkauden jumalat, kahden ihanan sydämen ääretöntä iloa juhlistamaan! Riemu on niin suuri, ettei sitä voi sanoin ilmaista.

Atto Primo, Scena ultima Ginevra och Ariodante beundrar naturens skönhet och njuter av varandras sällskap innan bröllopsfestligheterna.

Ginevra ja Ariodante ihastelevat luonnon kauneutta ja nauttivat toistensa seurasta hääjuhlallisuuksien edellä.

Ginevra & Ariodante Se rinasce nel mio cor, bella gioia, bella speme, la produce un fido amor. Chi non sà costante amar, vero gaudio, vero bene non isperi di trovar. Si godete al vostro amor, alme belle, fidi amanti, questo fa beato il cor. Cerchi ogn’uno d’imitar la costanza, la speranza che vi fa lieti esultar.anon /Antonio Salvi: Ginevra, principessa di Scozia

Ginevra & Ariodante I mitt hjärta föds en ljuv glädje och ett ljuvt hopp om kärlekens trogna förtjänst. För den som inte känner tillgiven kärlek är det onödigt att hoppas på att hitta riktig fröjd och godhet.

Njut därför av er kärlek, vackra själar, trogna älskande; det som välsignar era hjärtan. Låt varenda en sträva till sådan trohet som leder till lycka.

Ginevra & Ariodante Sydämessäni heräävät suloinen ilo ja toivo tosi rakkauden ansiosta.Sen, joka ei tunne uskollista rakkautta, on turha toivoa löytävänsä todellista riemua tai hyvyyttä.

Siispä nauttikaa rakkaudestanne, kauniit sielut, uskolliset rakastavaiset; se sulostuttaa sydämenne. Jokaikinen pyrkiköön samanlaiseen uskollisuuteen,

sillä se johtaa onnellisuuteen.

Serse (Xerxes) HWV 40 (1738):

Atto 1, Scena 1 Mitt i en vacker trädgård står ett lönnträd, vid vars rötter Persiens kung Xerxes vilar och sjunger till trädet.

Kauniin puutarhan keskellä on plataanipuu, jonka juurella Persian kuningas Kserkses lepää laulaen puulle.

Recitativo (it)

Arioso (it)

Recitativo (sv)

Arioso (sv)

Recitativo (fi)

Arioso (fi)

Serse Frondi tenere e belle del mio platano amato, per voi risplenda il Fato. Tuoni, lampi e procelle non v’oltraggino mai la cara pace, nè giunga a profanarvi austro rapace.

Ombra mai fu di vegetabile cara ed amabile soave più.anon /Silvio Stampiglia /Nicolò Minato

Xerxes Mitt kära lönnträd med grenar fulla av vackra löv, låt Ödet skina gynnsamt på er. Låt inte åskan, blixtarna och stormarna störa er ljuva frid, låt inte söderns vind dra er isär.

Aldrig har skuggan formad av växtligheten varit dig mera kär och ljuv.

Kserkses Rakkaan plataanipuuni vehreät ja kauniit lehvät, olkoon Kohtalo teille suopea. Ukkonen, salamat ja myrskyt älkööt koskaan häiritkö suloista rauhaanne, eikä liioin etelätuuli teitä riepotelko.

Ei koskaan ole ollut kasvillisuuden muodostama varjo sinua rakkaampi ja suloisempi.

28

Giulio Cesare in Egitto HWV 17 (1724):

Atto 3, Scena 2 Kleopatra, drottningen av Egypten, har blivit mål för sin maktgalna bror Ptolemaios konspiration. Kleopatra tror att hennes älskade Julius Caesar är död.

Egyptin kuningatar Kleopatra on joutunut vallanhimoisen veljensä Ptolemaioksen juonittelujen kohteeksi. Kleopatraa luulee rakastettunsa Julius Caesarin kuolleen.

Recitativo (it)

Aria (it)

Recitativo (sv)

Aria (sv)

Recitativo (fi)

Aria (fi)

Cleopatra E pur così in un giorno perdo fasti e grandezze? Ahi fato rio! Cesare, il mio bel nume, è forse estinto; Cornelia e Sesto inermi son, né sanno darmi soccorso. O dio! Non resta alcuna speme al viver mio.

Piangerò la sorte mia, sì crudele e tanto ria, finché vita in petto avrò. Ma poi morta d’ogn’intorno il tiranno e notte e giorno fatta spettro agiterò.

libretto Nicola Francesco Haym

Kleopatra Hur kan jag på endast en dag förlora all prakt och storhet? O grymma öde! Min kära Caesar är kanske död; Cornelia och Sextus är kraftlösa och kan inte hjälpa mig. O min gud! I mitt liv finns inte längre något hopp.

Jag begråter mitt öde, så hemskt och hårt, så länge som livet pulserar i mitt bröst. Men när jag är död ska jag som ett spöke dag som natt hemsöka tyrannen [Ptolemaios] överallt

Kleopatra Kuinka näin yhdessä ainoassa päivässä menetän kaiken koreuden ja ylväyden? Oi, julma kohtalo! Rakas Caesarini on kenties kuollut; Cornelia ja Sextus ovat voimattomia eivätkä voi auttaa minua. Voi jumala! Elämässäni ei ole enää jäljellä toivoa.

Itken kohtaloani, niin julmaa ja ankaraa, niin kauan kuin elämä rinnassani sykkii. Vaan kuoltuani alati tyrannia [Ptolemaiosta] öin ja päivin aaveena ahdistelen.

29

Ariodante:

Atto 3, Scena 6 Det påstås att Ginevra har varit otrogen och hon har därför dömts till döden.

Ginevran väitetään olleen uskoton ja hänet on tuomittu kuolemaan.

Atto 3, Scena 9 Den svikna Polinesso har avslöjat sin konspiration och Ariodante förstår att alla rykten om Ginevras otrohet var lögner.

Petollinen Polinesso on paljastanut salajuonensa ja Ariodante ymmärtää Ginevrasta levitetyt uskottomuuspuheet valheiksi.

Recitativo (it)

Aria (it)

Aria (it)

Recitativo (sv)

Aria (sv)

Aria (sv)

Recitativo (fi)

Aria (fi)

Aria (fi)

Ginevra Così mi lascia il padre? Oh cor, stà forte! il minor de’ miei mali è sol la morte.

Ariodante Dopo notte, atra e funesta, splende in Ciel più vago il sole, e di gioia empie la terra. Mentre in orrida tempesta il mio legno è quasi assorto, giunge in porto, e’l lido afferra.

Sì, morrò; ma l’onor mio meco, oh! Dio! Morir dovrà? Giusto Ciel, deh, pietà del reggio onor!

Ginevra

Så här lämnar min far mig? O mitt hjärta, var starkt! Döden oroar mig minst av allt.

Ariodante

Efter en natt, svart och dyster, skiner solen underbart från himlen och jorden fylls av glädje; Eftersom min båt nästan blev förstörd i den hemska stormen, anländer den nu i hamnen och når stranden.

Så här kommer jag att dö; och hedern med mig, o Gud! Eller gör den? O Himmel, ha medlidande med min kungliga heder!

Ginevra

Näinkö isäni minut jättää? Oi sydämeni, pysy vahvana! Kuolema on huolistani vähäisin.

Ariodante

Pimeän ja synkän yön jälkeen taivaalla loistaa ihana aurinko, ja maa täyttyy ilosta. Hirvittävässä myrskyssä purteni lähes tuhoutui; nyt se saapuu satamaan ja tavoittaa rannan.

Kyllä, näin kuolen, mutta voi! Kuoleeko kanssani myös kunniani? Oi Taivas, sääli kuninkaallista kunniaani!

Atto 3, Scena 11 Ginevras rykte har rentvåtts och Ariodante och Ginevra får varandra till slut

Ginevran maine on puhdistettu ja Ariodante ja Ginevra saavat viimein toisensa.

Duetto (it) Duetto (sv) Duetto (fi)Ariodante Bramo aver mille vite, per consacrarle a te.

Ginevra Bramo aver mille cori, per consacrarli a te.Ariodante & Ginevra Ma in questa/questo che ti dono, più ch’in mille, vi sono amor, costanza e fè.anon /Antonio Salvi: Ginevra, principessa di Scozia

Ariodante Om jag hade tusen liv, skulle jag tillägna dig dem alla.

Ginevra Om jag hade tusen hjärtan, skulle jag tillägna dig dem alla.Ariodante & Ginevra Men här ger jag dig något tusen gånger mer värdefullt: kärlek, trohet och tillit.översättningar: Erica Back

Ariodante

Jos minulla olisi tuhat elämää, omistaisin ne kaikki sinulle.

Ginevra Jos minulla olisi tuhat sydäntä, omistaisin ne kaikki sinulle.Ariodante & Ginevra Mutta tässä, jonka sinulle annan, on jotain tuhansia arvokkaampaa: rakkaus, uskollisuus ja luottamus.suomennokset: Tuuli Lindeberg

31

Den unge Georg Friedrich Händel hade inte för avsikt att bli och sitta kvar i sin hemstad Halle. Han ville ut i världen, och han ville skriva opera. Han inledde med en fruktbar studieresa på några år till Italien som gick via Hamburg och efter att ha bekantat sig med valfursten från Hannover, den blivande kungen av England, George I, blev han London-bo.

Det storstadsaktiga livet och levernet i London passade Händel; han hade aldrig känt sig lockad av den traditionella hov- och kyrkomusikerns hantverkarroll. Åren i Italien var en banbrytande erfarenhet för Händel. Han marinerades i den italienska operakulturen och samlade omkring sig förtjusta beskyddare. En av dessa förnäma mecenater var markisen Francesco Maria Ruspoli i vars palats den komiska kantaten Clori, Tirsi, e Fileno med herdemotiv föddes. Den ärtiga ouvertyren följer liksom så många av Händels ouvertyrer en fransk ouverture-stil: inledningen med sina punkterade gungande rytmer följs av ett fartfyllt fugaliknande parti.

I London blev Händel, eller George Frideric Handel, en inflytelserik operakompositör vars framgång gynnades av förutom tonsättargåvor ett utmärkt sinne för det praktiska samt produktionsförmåga. Sådana gåvor var av nöden på ett operafält fullt av rivaler. År 1734 hade Händel grundat ett nytt operasällskap vid Covent Garden. Följande år uppfördes där Händels opera Ariodante, ett kärleksdrama placerat i det medeltida Skottland i vilket en svartsjuk medtävlande friare hotar att förstöra hjälteparets förhållande. Ginevras och Ariodantes kärlekshistoria beskrivs under denna konsert i en uttömmande miniatyr. De manliga huvudrollerna i Händels italienskinspirerade operor var till röstomfånget höga och sjöngs av kastrater. Idag framförs de av kontratenorer eller kvinnor.

Händels operor är typtroget placerade i antikens Rom, i mystiska fjärran länder eller i medeltiden. Operan Poro för lyssnaren till Alexander den Stores tidevarv och beskriver förhållandet mellan erövraren och de erövrade. Men framförallt är även den en berättelse om kärlek, svek och trohet. Händel prefererade lyckliga slut, så även i Ariodante ja Poro. Operornas ouvertyrer förespeglar i varje fall inget sådant utan skapar en till saken hörande stämning av spänning. Ouvertyren till Poro är massiv och krigisk medan Ariodantes verkar att förebåda de älskandes svåra prövningar.

Därtill får vi höra två älskade arior ur operorna Serse och Giulio Cesare. Den fridfulla Ombra mai fù är från början av operan Serse och hjälten har ännu inga bekymmer i världen, medan vi i Kleopatras aria Piangerò möter henne i sina mörkaste stunder.

32

Det ödesdigra i arian accentueras av det skarpa motsatsförhållandet mellan det underdåniga och stillastående huvudpartiet och det eldiga mellanpartiet.

Fastän Händel är mest känd för sina operor och oratorier komponerade han även instrumental-musik såsom concerto grosson, orgelkonserter och triosonater. Den här framförda symfonin i B-dur härstammar från början av Händels karriär när han var verksam i Hamburg. Från denna symfoni knep han även ett tema till sin allra första opera, den i Hamburg år 1791 uruppförda operan Almira.

Auli Särkiö-Pitkänen (översättning Maria Simberg-Sörensen)

Nuorella Georg Friedrich Händelillä ei ollut aikomustakaan jämähtää kotikaupunkiinsa Halleen. Hän halusi maailmalle ja säveltää oopperaa. Hän päätyi ensin Hampurin kautta muutamaksi vuodeksi hedelmälliselle opintomatkalle Italiaan, ja tutustuttuaan Hannoverin vaaliruhtinaaseen, tulevaan Englannin kuningas Yrjö I:seen, hänestä tuli lontoolainen.

Lontoon suurkaupunkimainen elämänmeno sopi Händelille, jota ei koskaan houkuttanut perinteisen hovi- tai kirkkomuusikon käsityöläisrooli. Italian-vuodet olivat Händelille käänteentekevä kokemus.

Hän marinoitui italialaisessa oopperakulttuurissa ja keräsi ympärilleen ihastuneita suosijoita. Yksi näistä ylhäisistä mesenaateista oli markiisi Francesco Maria Ruspoli, jonka palatsissa syntyi paimenaiheinen koominen kantaatti Clori, Tirsi, e Fileno. Tämä terhakas alkusoitto, kuten niin monet Händelin alkusoitoista, noudattelee ranskalaisen ouverturen tyyliä: pisteellisin rytmein keinahtelevaa alkuosaa seuraa vauhdikas, fuugamainen jakso.

Lontoossa Händel, tai George Frideric Handel, nousi mahdikkaaksi oopperasäveltäjäksi, jonka menestystä avittivat sävellystaitojen lisäksi hyvä käytännön silmä ja tuottajankyvyt. Niitä kilpaillulla oopperakentällä tarvittiin. Vuonna 1734 Händel oli pistänyt pystyyn uuden oopperaseurueen Covent Gardeniin. Seuraavana vuonna siellä esitettiin Händelin ooppera Ariodante, keskiaikaiseen Skotlantiin sijoittuva rakkausdraama, jossa mustasukkainen kilpakosija uhkaa pilata sankariparin suhteen. Ginevran ja Ariodanten rakkaustarinasta saadaan tämän

konsertin mittaan kattava pienoisversio. Händelin italialaistyyppisten ooperoiden miespäähenkilöt olivat äänialaltaan korkeita, ja rooleja lauloivat kastraatit. Nykyään niitä esittävät kontratenorit tai naislaulajat.

Händelin oopperat sijoittuvat tyypillisesti antiikin Roomaan, mystisiin kaukomaihin tai keskiajalle. Ooppera Poro vie kuulijan Aleksanteri Suuren aikaan ja kertoo valloittajan ja valloitettujen suhteista, mutta ennen kaikkea sekin on tarina rakkaudesta, petoksesta ja uskollisuudesta. Händel suosi onnellisia loppuja, näin myös Ariodantessa ja Porossa. Oopperoiden alkusoitot eivät tätä kuitenkaan paljasta, vaan luovat asiaankuuluvan jännityksen ilmapiirin. Poron alkusoitto on jyhkeä ja sotaisa, Ariodanten puolestaan tuntuu enteilevän rakastavaisten rankkoja koetuksia.

Lisäksi kuullaan kaksi rakastettua aariaa oopperoista Serse ja Giulio Cesare. Seesteinen Ombra mai fù on peräisin aivan Serse-oopperan alusta, eikä sankarilla ole vielä huolenhäivää, kun taas Piangerò-aariassa Kleopatra kohdataan mustimmalla hetkellään. Aarian kohtalokkuutta korostaa jyrkkä vastakohtaisuus alistuneen, pysähtyneen pääjakson ja kiihkeän väliosan kesken.

Vaikka Händel tunnetaan ennen kaikkea oopperoistaan ja oratorioistaan, hän sävelsi myös soitinmusiikkia, kuten concerto grossoja, urkukonserttoja ja triosonaatteja. Nyt kuultava B-duuri-sinfonia on peräisin Händelin uran alkutaipaleelta, kun tämä vaikutti Hampurissa. Tästä sinfoniasta Händel nappasi yhden teeman myös ihkaensimmäiseen oopperaansa, Hampurissa vuonna 1705 ensiesitettyyn Almiraan.

Auli Särkiö-Pitkänen

34

Sö|Su 6.10. kl.|klo 15.00Åbo slott | Turun linna

Duo Blackguard (Danmark | Tanska):

Lene Langballe, sinka och blockflöjter | sinkki ja nokkahuilut

Gilbert Martinez, cembalo och orgel | cembalo ja urut

The King’s Letter Musik från Kristian IVs hov

Musiikkia Kristian IV:n hovista

35

Kung Kristian IV:s och Kirsten Munks kärlekshistoria Kuningas Kristian IV:n ja Kirsten Munkin rakkaustarina

Förälskelse - Äktenskap | Rakastuminen - Avioliitto Johan Schop (1590-1667) – Ballet Paul Siefert (1586-1666) – Pavan John Dowland (1563-1626) – King of Denmark’s galliard Johann Schop – Nobelmann Michael Praetorius (1571-1621) – Pavan de Spagne - Courante Jakob van Eyck (c.1590-1657) – Wat zal men ob den avoend doen

En kunglig affär - Äktenskapet upplöses Kuninkaallinen suhde - Avioliitto hajoaa Orlando di Lasso (1532-1594) – Susanne ung jour Melchior Schildt (1592-1667) – Gleich wie das Feuer Giovanni B. Fontana (1589-1631) – Sonata seconda G. P. da Palestrina (1525-1594) – Io son ferito, ahi lasso (diminution by Bovicelli)

Den första kungliga skilsmässan i Danmark Ensimmäinen kuninkaallinen avioero Tanskassa Melchior Borchgrevinck (1570-1632) – Pavana Heinrich Scheidemann (1595-1663) – Galliard Aurelio Virgiliano (?-17.cent) – Ricercata in Battaglia (Il Dolcimelo) Cipriano de Rore (1516-1565) – Ancor che col partire (diminution by R. Rognioni)

Kungens död | Kuninkaan kuolema Johann Schop – Pavaen Lachrymae “Sorrig og glæde” – (text Thomas Kingo)

Postludium Pieces from the Susanne van Soldt Virginal Book (anonymous 16th century)

Des boosdoenders Wille seer quaet (Psalm 36) Bewaert mij Heer Weest doch man toeverlaet (Psalm 16) Brande champanje

36

Inte mindre än 59 år satt han på tronen, Kristian IV (1577–1648) av Danmark. Han var en temperamentsfull, driftig och kontroversiell ”kong” vars krig, upptäcktsfärder och ekonomiska reformer inte alltid var fullträffar. Trots detta var Danmark under hans tid ett anmärkningsvärt välmående och starkt rike i mitten av Europa. Härtill var Kristian en äkta renässansfurste, en stor konstälskare. Strax efter att ha bestigit tronen utökade han sitt hovkapells bemanning till 60 personer och upphöjde härmed sitt residens till ett av de främsta musikcentra i Europa.

På denna konsert får vi höra Kristians och hans andra gemåls, Kirsten Munks, saga berättas med toner färgade av krig och kärlek. Programmet omfattar flera renässansdanser. Kungen var ju en skicklig dansare som inspirerats av de talrika brev han skrev till sin käresta.

Förhållandet liknar en film. Som änkeman blev kungen stormförtjust i en 17-årig adelsflicka och äktade denna i all stillhet, därtill tvingad av flickans mor. När kungen blev äldre, började äktenskapet vackla. Kirsten blev kär i en tysk officer och när Kristian fick reda på detta blev han rasande och spärrade in sin hustru. Kungen beskyllde henne t.o.m. för häxeri och tog till sist ut skilsmässa, något som då betraktades som oerhört extremt. På sin dödsbädd skickade kungen dock efter Kirsten. Men väl framme fann Kirsten kungen redan livlös. Trots all dramatik kunde Kirsten samla sig och sedermera blev hon och hennes barn betydelsefulla politiska aktörer i riket.

37

Vad var det för musik som omgav Kristian och Kirsten? Den mest berömda av Kristians hovmusiker var den engelske lutdivan John Dowland som tillbringade åren 1598–1606 i hovet i Köpenhamn även om han samtidigt också reste flitigt i England. Kungen var storligen imponerad av sin stjärnmusiker och belönade denne med furstliga gage. Till Dowlands mest kända verk hör samlingen pavanedanser, Lachrymae, or Seven Tears, (Sju tårar). Han tillägnade verket kung Kristians syster Anne som precis blivit drottning av England. En galliarddans tillägnad kungen är ett porträtt av en stark och krigisk härskare.

Under kung Kristians tid präglades musiken av ytterligt sentimental senrenässans. Under åren 1615–1619 var bl.a. tysken Johan Schop verksam vid hovet. Av honom hör vi nu flera stycken. Men även inhemska krafter fanns att tillgå. Holländsk-danske Melchior Borchgrevinck var kung Kristians hovmusiker under hela sitt liv och avancerade även till ledare av hovkapellet. Borchgrevinck reste mycket på kontinenten och skaffade noter till sin herres hov. År 1599 reste han till Venedig för att gå i lära hos den store Giovanni Gabrieli tillsammans med sin kollega Mogens Pedersøn. Den sistnämnde återvände efter några till Gabrieli och utvecklades till en betydande kompositör efterlämnande bl.a. italienska madrigaler och dansk kyrkomusik. Även Borchgrevinck gav ut en samling madrigaler. På konserten hör vi också samtida musikarrangemang av den sensitive madrigalisten Cipriano de Rore och sånger av renässansjätten Palestrina.

Genom sin syster Elisabet hade kung Kristian täta kontakter till furstehuset Braunschweig-Lüneburgs hov i Wolfenbüttel. Här verkade bl.a. den tidiga barockens tyske Michael Practorius och fransmannen Francisque Caroubel. Härtill hade Danmark av hävd ett livligt umgänge med Nederländerna. Holländske Jacob van Eyck var en blind klockgjutare och blockflöjtvirtuos. Hans samling Der Fluyten Lust-Hof (Flöjtnjutningarnas trädgård) utgör med sina 140 melodier den västerländska musikhistoriens mest omfattande verk för soloblåsare. Melchior Schildt igen är en hannoveransk kompositör som hade studerat för den holländske klaviaturmästaren Sweelinck.

Tidig nederländsk klaviaturmusik får vi höra ur en samling (1599) känd som Susanne von Soldts virginalbok som sannolikt insamlades av en ung, i London bosatt, kvinna med nederländsk bakgrund. Konserten lyfter också fram italienske Aurelio Virgilianos Il Dolcimelo, en i handskriftsformat bevarad, dekorativ, musikguide. Dess andra del innehåller instrumentala fantasier såsom det nu aktuella solostycket som återger krigets röster.

Auli Särkiö-Pitkänen (övers. Pekka Sörensen)

38

Tanskan kuningas Kristian IV (1577–1648) hallitsi peräti 59 vuotta. Hän oli temperamenttinen, toimelias ja ristiriitainen hallitsija, jonka sotatoimet, löytöretket ja talousuudistukset eivät aina osuneet maaliinsa, mutta hänen aikanaan Tanska oli huomattavan vauras ja vahva valtio Euroopan keskiössä. Lisäksi Kristian oli aito renessanssiruhtinas, suuri taiteenrakastaja. Heti noustuaan valtaistuimelle hän kasvatti hovimuusikkojoukkonsa yli 60-henkiseksi ja nosti hovinsa Euroopan upeimpien musiikkikeskusten joukkoon.

Tässä konsertissa kerrotaan kuningas Kristianin ja hänen toisen vaimonsa Kirsten Munkin tarina sodan ja rakkauden värittämin sävelin. Ohjelmassa on useita renessanssitansseja, olihan Kristian taitava tanssija, ja inspiraationa ovat toimineet lukuisat kirjeet, joita Kristian kirjoitti rakkaalleen.

Suhde tuo mieleen elokuvan. Leskeytynyt kuningas hullaantui 17-vuotiaaseen aatelistyttöön, ja tämän äidin vaatimuksesta kuningas nai Kirstenin vähin äänin. Kun kuningas ikääntyi, liitto alkoi säröillä. Kirsten rakastui saksalaiseen upseeriin, ja kun tämä selvisi Kristianille, hän raivostui ja laittoi vaimonsa lukkojen taakse. Hän syytti tätä jopa noituudesta ja otti lopulta avioeron, mikä tuohon aikaan oli äärimmäinen teko. Kuolinvuoteellaan kuningas kuitenkin lähetti Kirstenille sanan ja pyysi tätä luokseen. Kun nainen ehti paikalle, Kristian oli jo kuollut. Kirsten sai myöhemmin koottua itsensä draamasta huolimatta, ja hänen lapsistaan tuli merkittäviä poliittisia toimijoita.

Mitä musiikkia Kristianin ja Kirstenin ympärillä mahtoi soida? Kuuluisin Kristianin hovimuusikoista on englantilainen luuttudiiva John Dowland, joka vietti vuodet 1598–1606 Kööpenhaminan hovissa, joskin poikkesi välillä pitkille reissuille Englantiin. Kuningas oli ihastuksissaan tähtimuusikosta ja jakeli tälle anteliaita palkkioita. Dowlandin tunnetuimpia sävellyksiä on pavane-tanssien kokoelma Lachrymae, or Seven Tears (Seitsemän kyyneltä). Hän omisti sen Kristianin siskolle Annelle, josta oli juuri tullut Englannin kuningatar. Kristianille omistettu galliard-tanssi on puolestaan muotokuva väkevästä ja sotaisasta hallitsijasta.

Kristianin hallintokaudella musiikissa vallitsi ääritunteikkaan myöhäisrenessanssin aika. Vuosina 1615–1619 Tanskan hovissa työskenteli muun muassa saksalainen Johann Schop, jolta nyt kuullaan useita kappaleita, mutta oli hovissa kotimaistakin osaamista. Hollantilais-tanskalainen Melchior Borchgrevinck toimi Kristianin hovimuusikkona koko ikänsä ja nousi myös hoviorkesterin johajaksi. Hän matkusteli ahkerasti Euroopassa hankkien hoviin uusia nuotteja. Vuonna 1599 hän matkasi Venetsiaan suuren Giovanni Gabrielin oppiin yhdessä kollegansa Mogens Pedersønin kanssa. Pedersøn palasi Gabrielin oppiin muutaman vuoden jälkeen

ja kehittyi merkittäväksi säveltäjäksi, joka jätti jälkeensä mm. italialaistyyppisiä madrigaaleja ja tanskankielistä kirkkomusiikkia. Myös Borchgrevinck julkaisi madrigaalikokoelman. Konsertissa kuullaan lisäksi aikalaissovituksia herkän madrigalisti Cipriano de Roren sekä renessanssijätti Palestrinan laulumusiikista.

Kristianilla oli Elisabet-siskonsa takia tiiviit suhteet Braunschweig-Lüneburgin hoviin Wolfenbüttelissä. Täällä työskentelivät mm. saksalainen varhaisbarokin vaikuttaja Michael Praetorius sekä ranskalainen Francisque Caroubel. Lisäksi Tanskalla oli perinteisesti paljon kanssakäymistä myös Alankomaiden kanssa. Hollantilainen Jakob van Eyck oli sokea kellonvalaja ja nokkahuiluvirtuoosi. Hänen kokoelmansa Der Fluyten Lust-hof (Huilunautintojen puutarha) on 140 sävelmällään länsimaisen musiikinhistorian laajin tunnettu teos soolopuhaltimelle. Melchior Schildt puolestaan oli hannoverilainen säveltäjä, joka oli opiskellut hollantilaisen kosketinsoitinmestari Sweelinckin johdolla.

Varhaista alankomaista kosketinsoitinmusiikkia kuullaan Susanne von Soldtin virginaalikirjana tunnetusta kokoelmasta (1599), jonka oletettavasti keräsi alankomaalaistaustainen Lontoossa asuva nuori nainen. Konsertissa nousee esiin myös italialaisen Aurelio Virgilianon Il Dolcimelo, käsikirjoitusmuodossa säilynyt koristeellinen musiikkiopas. Sen toinen osa sisältää soitinfantasioita, kuten nyt kuultavan sodan ääniä jäljittelevän soolokappaleen.

Auli Särkiö-Pitkänen

40

Mezzosopranen Erica Back har rötterna i sydösterbottniska Närpes. Hon är en mångsidig sångerska, uppskattad av både publik och kritiker för sin runda röst och sin förmåga att förmedla emotioner.

Sin operadebut gjorde hon på Finlands Nationalopera år 2016 som Andra dam i Mozarts Trollflöjten. Därefter har hon debuterat på Confidencen i Stockholm samt på Vaasa Baroque, Tammerforsoperan och Operafestspelen i Nyslott. Erica har de senaste åren gjort roller som bland annat Dorabella (Mozart: Così fan tutte), Cherubino (Mozart: Figaros bröllop), Prins Orlofsky (J.Strauss: Läderlappen), Serafina Suomi (Kortekangas: Veljeni vartija), Ruggiero (Händel: Alcina) och Siebel (Gounod: Faust).

Utöver opera ligger både lied-, oratorier och barockmusik nära hennes hjärta. Erica har varit altsolist tillsammans med olika körer och orkestrar i både kända och mindre kända verk, bland annat Rossinis Petite messe solennelle, Bachs Juloratorium och påskpassioner, Händels Dixit Dominus samt Respighis mässa Lauda per la Natività del Signore. I liedsammanhang har hon samarbetat med pianister som Aura Go, Kristian Attila och Folke Gräsbeck.

Som erkännande för sin mångsidighet har Erica flera gånger stått på prispallen i både nationella och internationella sångtävlingar; den senaste var i Villmanstrand 2016 där hon placerade sig på en delad andra plats. Hon har också tilldelats olika pris och stipendier, bland annat av Mozarteums sommarakademi i Salzburg 2017 och Svenska Folkskolans vänners Caj Ehrstedts sångpris våren 2017.

2016 utexaminerades Erica från Sibelius-Akademins operalinje, under Monica Groops ledning. Nu studerar hon privat för tyska sopranen Christiane Iven. Tidigare har hon studerat i Piteå i Sverige samt i Karleby. Hon har även en bakgrund som valthornist. På www.ericaback.com kan du bekanta dig mer med Erica och hennes kommande engagemang.

Erica Back

Mezzosopraano Erica Back on kotoisin Närpiöstä, Etelä-Pohjanmaalta. Hän on monipuolinen laulaja, yleisöltä ja kriitikoilta arvostettu lämminsointisesta äänestään ja ilmaisukyvykkyydestään.

Oopperadebyyttinsä hän teki Suomen Kansallisoopperassa 2016 Mozartin Taikahuilun toisena naisena. Sen jälkeen hän on debytoinut sekä Tukholman Confidencen-teatterissa Vaasa Baroquessa, Tampereen oopperassa että Savonlinnan oopperajuhlilla. Hän on viime vuosina tehnyt rooleja kuten muun muassa Dorabella (W. A. Mozart: Così fan tutte), Cherubino (W. A. Mozart: Figaron häät), Orlofsky (J. Strauss: Lepakko), Serafina Suomi (O. Kortekangas: Veljeni vartija), Ruggiero (G. F. Händel: Alcina) ja Siebel (C. Gounod: Faust).

Oopperagenren ohella lied- ja oratoriomusiikki ovat erityisen lähellä Erican sydäntä. Hän on laulanut alttosolistina eri kuorojen ja orkesterien kanssa monissa eri oratorioteoksissa kuten muun muassa Rossinin Petite messe solennelle, Bachin Jouluoratorio ja pääsiäispassiot, Händelin Dixit Dominus ja Respighin messu Lauda per la Natività del Signore. Liedlaulajana hän on usein tehnyt yhteistyötä pianistit Aura Gon, Kristian Attilan ja Folke Gräsbeckin kanssa.

Tunnustuksena monipuolisuudestaan Erica on useita kertoja ollut palkinnonsaajana eri laulukilpailuissa, viimeisenä saavutuksena jaettu 2. sija Lappeenrannan laulukilpailuissa 2016. Lisäksi hänelle on myönnetty erilaisia stipendejä ja kulttuuripalkintoja; esimerkiksi musiikkikorkeakoulu Mozarteumin kesäakatemialla 2017 Salzburgissa ja keväällä 2017 Svenska Folkskolans Vänner:in (SFV) jakaama Caj Ehrstedt -palkinto.

Erica valmistui vuonna 2016 Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta Monica Groopin johdolla. Nyt hän opiskelee yksityisesti saksalainen sopraano Christiane Ivenin kanssa. Aikaisemmin hän opiskeli sekä Piteåssa Ruotsissa että Kokkolassa. Erican musiikilliseen taustaan liittyy myös käyrätorven soittoa. Osoitteesta www.ericaback.com löydät lisää infoa Ericasta ja hänen tulevista esiintymisistään.

42

Aapo Häkkinen har studerat cembalo för Elina Mustonen, Bob van Asperen och Pierre Hantaï. Han avlade solistdiplom i Amsterdam år 1998. Snart efter detta premierades Häkkinen med både andra priset och Belgiska rundradions specialpris i Brygges cembalotävling.

Häkkinen gav sin premiärkonsert år 2000. Han har uppträtt med många framstående ensembler (bl.a. Tampere Filharmonia, Tapiola Sinfonietta, Orchestra del Teatro Olimpico di Vicenza, Orquestra Metropolitana de Lisboa, Musica Aeterna) i de flesta europeiska länderna. Under 2002–2004 agerade Häkkinen Christophe Roussets assistent i Ambronay- och Leipzigoperan. Häkkinen debuterade som operadirigent vid nationaloperan i Kroatien år 2004.

Aapo Häkkinen har gjort otaliga inspelningar för skivbolagen Aeolus, Alba, Avie, Cantus,Deux-Elles och Naxos. Han fick Rundradions Årets skiva 2004 -pris för sin Frescobaldi- in-spelning. Dessutom har Häkkinen fått Nordtyska radions Musikpreis för sina tolkningar av italiensk musik. Han har redigerat en serie 1600-tals klaviermusik för Ut Orpheus Edizioni.Häkkinen undervisar på Sibelius-Akademin och på internationella mästarkurser. Häkkinen har fungerat som konstnärlig ledare för Helsingfors Barockorkester sedan 2003.

Aapo Häkkinen on opiskellut cembalonsoittoa Elina Mustosen, Bob van Asperenin ja Pierre Hantaïn johdolla. Solistidiplominsa hän suoritti Amsterdamissa vuonna 1998. Pian tämän jälkeen hän sai toisen palkinnon ja Belgian radion ja television palkinnon Bruggen cembalokilpailussa sekä Pohjois-Saksan radion Musikpreis-erikoispalkinnon italialaisen musiikin tulkinnoistaan.

Häkkinen piti ensikonserttinsa vuonna 2000. Hän on esiintynyt monien orkesterien solistina ja johtajana (mm. Radion sinfoniaorkesteri, Tampere Filharmonia, Tapiola Sinfonietta, Orchestra del Teatro Olimpico di Vicenza, Orquestra Metropolitana de Lisboa, Musica Aeterna) useimmissa Euroopan maissa, Israelissa, Turkissa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Vietnamissa, Brasiliassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Hän toimi vuosina 2002-04 Christophe Rousset’n assistenttina Ambronayn ja Leipzigin oopperoissa. Hän debytoi oopperakapellimestarina Kroatian Kansallisoopperassa vuonna 2004.

Aapo Häkkinen

43

Mikko Ikäheimos musikbana präglas av mångsidighet. Han har å ena sidan uruppfört ett 10-tal verk med ny musik, från solo till konserter, på modern gitarr. Å andra sidan spelar han regelbundet periodinstrument i olika produktioner för tidig musik. Lutorna blev en del av Mikkos instrumenturval egentligen först efter gitarrstudierna. Han har studerat lutspel vid Basels Schola Cantorum, Barcelonas Esmusica samt vid Sibelius-Akademin där han avlade A-examen i lutspel i mars 2018 – som den enda i sitt slag på 2000-talet.

På senare tid har Mikko uppträtt i många tvärkonstnärliga produktioner, t.ex. The Winter of Our Discontent-föreställningen som bygger på Shakespeares gestalter tillsammans med den kanadensiska sopranen Debi Wong och gitarristen Otto Tolonen. Därtill har han uppträtt som Amors i Umors-musikspelet i Katalonien.

Mikko Ikäheimon muusikonuraa leimaa laaja-alaisuus. Hän on toisaalta kantaesittänyt kymmeniä nykymusiikkiteoksia sooloista konserttoihin modernilla kitaralla, toisaalta hän musisoi säännöllisesti periodisoittimin erilaisissa vanhan musiikin produktioissa. Luutut tulivat Mikon soitinvalikoimaan oikeastaan vasta kitaraopintojen jälkeen. Luuttua hän on opiskellut Baselin Schola Cantorumissa, Barcelonan Esmucissa sekä Sibelius-Akatemiassa, jossa hän suoritti luutun A-tutkinnon maaliskuussa 2018 - ainoana lajissaan 2000-luvulla.

Viime aikoina Mikko on esiintynyt useissa poikkitaiteellisissa produktioissa, esimerkiksi Shakespearen hahmojen ympärille rakennetussa The Winter Of Our Discontent -esityksessä yhdessä kanadalaisen sopraano Debi Wongin ja kitaristi Otto Tolosen kanssa, ja Amors i Umors-musiikkinäytelmässä Kataloniassa.

Mikko Ikäheimo

Aapo Häkkinen on tehnyt lukuisia levytyksiä Aeolus-, Alba-, Avie-, Cantus-, Deux-Elles-, Naxos- ja Ondine-levymerkeille. Hän on toimittanut 1600-luvun firenzeläisen kosketinsoitinmusiikin julkaisusarjan Ut Orpheus Edizionille ja opettaa Sibelius-Akatemiassa sekä kansainvälisillä mestarikursseilla. Häkkinen on toiminut Helsingin Barokkiorkesterin taiteellisena johtajana vuodesta 2003 lähtien.

44

Tuuli LindebergSopranen Tuuli Lindeberg har befäst sin ställning som en av vårt lands främsta sångerskor inom barockmusik och musik av vår egen tid. Tuuli har i media gång efter annan fått beröm för sin rena och uttrycksfulla sångröst och sin mångsidiga musikalitet. Tuuli medverkar regelbundet som konsertsolist tillsammans med vårt lands bästa kammarorkestrar och ensembler, ss. Finländska barockorkestern, Helsingfors Barockorkester, gitarristen Petri Kumela, barockensemblen Baccano samt Jyväskylä sinfonia, Kymi Sinfonietta, Mellersta Österbottens Kammarorkester, Sinfonia Lahti och Kungsvägens musiker. Tuuli är som efterfrågad oratoriesångerska ofta med i orkesterverk för kör. Till Tuulis breda repertoar hör därtill bl.a. lied, en mångfald barockkammarmusik samt många uruppföranden av finska vokalverk. Vid sidan av framträdandena undervisar hon i barocktidens sång vid Sibelius-Akademin.

Tuuli har med åren gjort scenroller vid bl.a. Finlands nationalopera, Ilmajoki Musikfestspel och Finlands nationalteater. Av hennes senaste roller må nämnas Kleopatra i J. A. Hassens kammaropera Marc’Antonio e Cleopatra, Schutzgeist i Gustav Wasa-operan av L. Kozeluch, Dido i Henry Purcells Dido och Aenea, Caroline i Riikka Talvities kammaropera The Judges Wife och vokalkvartettens sopran i Kaija Saariahos opera Only the Sounds Remains vid Finlands nationalopera.

Tuuli studerade vid Sibelius-Akademin till en början pianospel och körledarkonst samt sjöng i ett flertal halvprofessionella körer och ensembler innan hon inledde sin solistkarriär. Tuuli avlade A-examen i sång för Ritva Auvinen och blev musikmagister vid Sibelius-Akademin år 2002. Tuuli vann andra pris i Kangasniemi sångtävling år 2009.

Sopraano Tuuli Lindeberg on vakiinnuttanut asemansa maamme eturivin barokkiajan ja oman aikamme laulumusiikin esittäjänä. Tuuli on saanut taajaan kiitosta puhtaasta ja ilmaisuvoimaisesta lauluäänestään sekä monipuolisesta muusikkoudestaan. Hän esiintyy säännöllisesti eri klassisen musiikin festivaaleilla sekä maamme parhaiden kamariorkesterien ja -yhtyeiden (mm. Suomalainen

45

barokkiorkesteri, Helsingin barokkiorkesteri, kitaristi Petri Kumela, Jyväskylä Sinfonia, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja Sinfonia Lahti) kanssa. Kysyttynä oratoriolaulajana häntä kuullaan usein myös kuoro-orkesteriteoksissa. Tuulin laajaan ohjelmistoon kuuluu lisäksi mm. liediä, runsaasti barokkiajan kamarimusiikkia sekä useita suomalaisten vokaaliteosten kantaesityksiä. Hän myös opettaa barokkiajan laulumusiikkia Sibelius-Akatemiassa.

Tuuli on tehnyt näyttämörooleja vuosien varrella mm. Suomen Kansallisoopperassa, Ilmajoen musiikkijuhlilla ja Suomen Kansallisteatterissa. Viimeisimpinä rooleinaan mainittakoon Kleopatra J.A. Hassen Marc’Antonio e Cleopatra – kamarioopperassa, Schutzgeist L.Kozeluchin Gustav Wasa-oopperassa, Dido Henry Purcellin Dido ja Aeneassa, Caroline Riikka Talvitien kamarioopperassa The Judge’s Wife sekä vokaalikvartetin sopraano Kaija Saariahon oopperassa Only the Sound Remains Suomen Kansallisoopperassa.

Tuuli opiskeli Sibelius-Akatemiassa aluksi pianonsoittoa ja kuoronjohtoa sekä lauloi lukuisissa puoliammattilaiskuoroissa ja -ensembleissä ennen siirtymistään solistiuralle. Hän suoritti laulun A-tutkinnon Ritva Auvisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta v.2002. Tuuli voitti toisen palkinnon Kangasniemen laulukilpailussa vuonna 2009.

Lene LangballeLene Langballe studerade blockflöjt för Vicky Boeckmann vid Köpenhamns Kungliga Musikhögskola ända till 1992. År 1997 avlade hon magisterexamen i blockflöjtspel vid Civica Scuola i Milano under prof. Pedro Memelsdorffs ledning. Hon fortsatte att studera blockflöjt vid Schola Cantorum Basiliensis för Conrad Steinmann samt sinka under Bruce Dickeys ledning och avlade sitt diplom år 2002. Därefter fortsatte Lene med post-graduala studier i Paris genom att spela sinka för Jean Tubery och William Dongois. Efter slutförda studier har Lene deltagit mycket aktivt i framförandet av tidig musik. Hon har uppträtt både som solist och spelat med i många olika orkestrar och kammarmusikensembler.

46

Hon samarbetar med bl.a. Concerto Copenhagen, Ars Nova, Seriko samt med Barokkaneme och finns även på många ensemblers skivinspelningar. Under många år uppträdde hon tillsammans med den danska Ensemble Authentia. År 2014 grundade hon tillsammans med Anne K. Mathiesen duon BarokBureauet och år 2016 Ensemble Blackquard tillsamman med Gilbert Martinez.

Lene har spelat in musik och samarbetar också med bl.a. de norska cembalisterna Ketil Haugsand och Hans Knut Sveen. Lene har undervisat i sinkaspel samt kammarmusik vid Köpenhamns Kungliga Musikhögskola sedan 2014.

Lene Langballe opiskeli nokkahuilun soittoa Vicky Boeckmannin kanssa Kööpenhaminan Kuninkaallisessa Musiikkikorkeakoulussa vuoteen 1992 asti. Vuonna 1997 hän suoritti nokkahuilun maisteritutkinnon Civica Scuola di Milanossa prof. Pedro Memelsdorffin oppilaana. Hän jatkoi nokkahuilun opiskelua Schola Cantorum Basiliensissa Conrad Steinmannin kanssa sekä sinkin opintoja Bruce Dickeyn johdolla, ja suoritti diplominsa vuonna 2002. Tämän jälkeen Lene jatkoi post-graduate -opintoja opiskellen sinkin soittoa Pariisissa Jean Tuberyn ja William Dongois’n kanssa.

Opintojensa jälkeen Lene on ollut hyvin aktiivinen muusikko vanhan musiikin parissa. Hän on esiintynyt sekä solistina että soittaen lukuisien eri orkestereiden ja kamarimusiikkiyhtyeiden kanssa. Hän tekee yhteistyötä mm. Concerto Copenhagenin, Ars Novan, Serikon sekä Barokkanernen kanssa, ja on mukana myös monilla yhtyeiden levytyksillä. Hän esiintyi useana vuotena tanskalaisen Ensemble Authentian kanssa, vuonna 2014 hän perusti duo BarokBureauetin yhdessä Anne K. Mathiesenin kanssa sekä vuonna 2016 Ensemble Blackguardin Gilbert Martinezin kanssa.

Lene on tehnyt nauhoituksia ja työskentelee yhdessä myös m.m. norjalaisten cembalistien Ketil Haugsand ja Hans Knut Sveenin kanssa. Lene on opettanut sinkin soittoa sekä kamarimusiikkia Kööpenhaminan Kuninkaallisessa Musiikkikorkeakoulussa vuodesta 2004 lähtien.

47

Gilbert MartinezGilbert Martinez som härstammar från San Francisco har i tio års tid fungerat som konstnärlig ledare för organisationen MusicSources och dess Center for Historically Informed Performance, grundad 1985 i Berkeley, Kalifornien. Han påbörjade sina cembalostudier i tidig ålder med William Niel Roberts (Los Angeles) och Laurette Goldberg (San Francisco Conservatory of Music) som lärare. Han flyttade till Italien på inbjudan av Alan Curtis för att studera cembalospel samt dirigentteknik.

Gilbert verkade som Alan Curtis biträdande dirigent för en lyckad uppsättning av Händels ”Serse” för Berkeley/West Edge operans räkning. Under de följande säsongerna dirigerade han två mycket populära produktioner av Monteverdis ”Poppeas kröning” och ”Odysseus´ hemkomst” för samma uppdragsgivare.

Han har uppträtt som solist med Jean-Philippe Rameaus samlade verk, helt utan noter, i USA, Kanada och Skandinavien. Senaste säsong uppträdde han bl.a. som solist för ensemblen Early Music Alberta med violinisten Elizabeth Wallfisch i Bachs kompletta Brandenburg-konsertserie. Därtill var han gästsolist hos Los Angeles Chamber Orchestra.

Sedan han flyttat till Danmark har Martinez regelbundet samarbetat med bl.a. ensemblen Copenhagen Soloist och har ofta uppträtt ihop med Tidlig Musik i Danmark, The Copenhagen Renaissance och MidsommerBarock–festivalerna.

Gilbert Martinez, lähtöisin San Franciscosta, on toiminut jo kymmenen vuotta v. 1985 perustetun organisaation MusicSources – Center for Historically Informed Performancen taiteellisena johtajana Berkeleyssä, Kaliforniassa. Hän aloitti cembalonsoiton varhaisessa iässä opettajinaan William Niel Roberts (Los Angeles) ja Laurette Goldberg (San Francisco Conservatory of Music). Hän muutti Italiaan Alan Curtisin kutsusta opiskellakseen cembalon soittoa sekä musiikin johtamista.

Gilbert toimi Alan Curtisin apulaiskapellimestarina Händelin Sersen onnistuneessa tuotannossa Berkeley/West Edge Operalle. Seuraavina kausina hän johti kahta hyvin suosittua tuotantoa, Monteverdin ”Poppean kruunaus” sekä ”Odysseuksen kotiinpaluu”, samassa paikassa.

48

Esbobördiga Elina Mattila är en musiker som njuter av att syssla med musik så mångsidigt som möjligt. Hon har studerat cellospel vid Lahtis yrkeshögskola och tidig musik vid Det Kongelige Danske Musikkonservatorium i Köpenhamn, varifrån hon blev färdig musikmagister år 2012 med barockcello som huvudinstrument. År 2017 avlade hon ytterligare en musikmagisterexamen, denna gång från Sibelius-Akademins utbildningsprogram för musikteori.

Elina jobbar som lärare i musikens grunder vid Nordvästra Helsingfors´ samt Vanda musikinstitut. Hon har uppträtt som medlem av Esbo barock, Finländska barockorkestern, Barokksolistene, Opus X, Storia, Kungsvägens musiker och Ensemble Nylandia. Hon har även varit medlem i Wegelius Kammarstråkar sedan orkestern grundades. Sedan 2015 är hon ordförande för Esbo barock rf, som hon varit med och grundat.

Elina Mattila on espoolainen muusikko, jolle on suuri ilo saada olla tekemisissä musiikin kanssa mahdollisimman monipuolisella tavalla. Elina on opiskellut sellonsoittoa Lahden ammattikorkeakoulussa sekä vanhaa musiikkia Tanskan kuninkaallisessa musiikkikonservatoriossa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2012 pääsoittimenaan barokkisello. Vuonna 2017 hän valmistui maisteriksi myös Sibelius-Akatemian musiikinteorian koulutusohjelmasta.

Elina Mattila

Cembalistina Gilbert Martinez on esittänyt mm. koko Jean-Philippe Rameaun klaveerituotannon ulkomuistista USA:ssa, Kanadassa ja Skandinaviassa. Viime kaudella hän esiintyi mm. Early Music Alberta -yhtyeen solistina yhdessä viulisti Elizabeth Wallfischin kanssa soittaen kaikki Bachin Brandenburgilaiset konsertot sekä vierailevana solistina Los Angeles Chamber Orchestran kanssa.

Muutettuaan Kööpenhaminaan Martinez on tehnyt yhteistyötä mm. Copenhagen Soloists -yhtyeen kanssa. Hän esiintyy säännöllisesti mm. Tidlig Musik i Danmark (Early Music Denmark) järjestämissä konserteissa, sekä The Copenhagen Renaissance ja MidsommerBarock -festivaaleilla.

49

Elina toimii musiikin perusteiden opettajana Luoteis-Helsingin ja Vantaan musiikkiopistoissa. Hän on esiintynyt vanhan musiikin yhtyeiden, kuten Espoon barokki, Suomalainen Barokkiorkesteri, Barokksolistene,Opus X, Storia, Kuninkaantien muusikot ja Ensemble Nylandia, kanssa. Lisäksi hän on soittanut Wegelius Kammarstråkar -orkesterissa sen perustamisesta lähtien. Vuodesta 2015 lähtien Elina on ollut perustamansa Espoon barokki ry:n puheenjohtaja.

Laura Ollberg-EkmanLaura Ollberg-Ekman påbörjade sina cembalostudier som 10-åring vid Lahtis Konservatorium. Hon blev färdig musikmagister vid Sibelius-Akademin sommaren 2015. Hon har kompletterat sina studier på otaliga utländska mästarkurser.

Laura uppträder regelbundet i hemlandet och utomlands tillsammans med olika tidig musik-ensembler och är bl.a. medlem av den nygrundade Ensemble Nylandia. Sommaren 2014 tog hon sig tillsammans med violinisten Anthony Marin till semifinalen för Schmelzer-tävlingen i Österrike. De var också en av tre finalister i Early-tävlingen på Island.

Laura verkar som lärare i cembalospel och ackompanjatör vid Västra Helsingfors Musikinstitut.

Laura Ollberg-Ekman aloitti cembalonsoiton opintonsa 10-vuotiaana Lahden Konservatoriossa. Musiikin maisteriksi hän valmistui Sibelius-Akatemiasta kesällä 2015. Opintojaan hän on täydentänyt lukuisilla ulkomaisilla mestarikursseilla.

Laura esiintyy aktiivisesti kotimaassa ja ulkomailla eri vanhan musiikin yhtyeiden kanssa ja on mm. tuoreen barokkiorkesterin Ensemble Nylandian jäsen. Kesällä 2014 hän ylsi viulisti Anthony Marinin kanssa Itävallassa järjestettävän Schmelzer-kilpailun semifinaaliin. He olivat myös yksi kolmesta finalistista Islannissa järjestettävässä Early-kilpailussa.

Laura työskentelee cembalonsoitonopettajana ja säestäjänä Länsi-Helsingin Musiikkiopistossa.

50

Anna Rainio har studerat violinspel vid Åbo Konservatorium och Helsingfors Metropolia Yrkeshögskola, barockviolinspel vid Sibelius-Akademin samt Kölns Musikhögskola. Hon tog sin A-examen med utmärkta vitsord och blev musikmagister vid Sibelius-Akademin sommaren 2014.

Rainios mest betydelsefulla lärare är själva arbetet. Möjligheten att arbeta ihop med skickliga kolleger och sina egna förebilder samt med nya bekantskaper är mycket berikande och givande.

Rainio verkar som aktiv free-lance-musiker i Finland och utomlands. Vid sidan av olika egna och kammarmusikprojekt spelar hon barockviolin i bl.a. Finländska barockorkestern, Helsingfors Barockorkester och Ensemble Nylandia. Hon har även regelbundet gästspelat i norska Trondheim Barokk–orkestern. Rainio verkar också som en av ledarna för Finländska barockorkesterns publik- och skolningsarbetsgrupp Fibo Collegiums Seniorbarock-projekt.Anna undervisar dessutom i barockviolinspel och leder om somrarna ensembler för tidig musik vid Karis Tidig musik-kurser.

Rainio gav sin debutkonsert i Konstuniversitetet Sibelius-Akademins Unga Artister–serie i januari 2017. Hon verkar som konstnärlig ledare för I Barockens labyrinter-festivalen år 2018.

Anna Rainio on opiskellut viulunsoittoa Turun konservatoriossa ja Helsingin Metropolia AMK:ssa, barokkiviulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa sekä Kölnin Musiikkikorkeakoulussa. Hän suoritti A-tutkintonsa erinomaisin arvosanoin ja valmistui Musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta kesällä 2014.

Tärkein opettaja Rainiolle on työ itsessään. Mahdollisuus työskennellä yhdessä taitavien kollegoiden ja omien esikuvien sekä uusien tuttavuuksien kanssa on erittäin rikasta ja antoisaa.

Rainio toimii aktiivisena freelancer-muusikkona Suomessa ja ulkomailla. Erilaisten omien ja kamarimusiikkiprojektien lisäksi hän soittaa barokkiviulua

Anna Rainio

51

PARBAROCK

mm. Suomalaisessa barokkiorkesterissa, Helsingin barokkiorkesterissa sekä Ensemble Nylandiassa. Hän on vieraillut säännöllisesti myös norjalaisen Trondheim Barokk -orkesterin riveissä. Rainio toimii myös yhtenä ohjaajana Suomalaisen barokkiorkesterin yleisö- ja koulutustyöryhmä Fibo Collegiumin Senioribarokki-hankkeessa. Anna opettaa myös barokkiviulunsoittoa sekä ohjaa vanhan musiikin yhtyeitä kesäisin Karjaan vanhan musiikin kurssilla.

Rainio piti ensikonserttinsa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Nuoret Taiteilijat -sarjassa tammikuussa 2017. Hän toimii Barokin labyrinteissä -festivaalin taiteellisena johtajana vuonna 2018.

Parbarock-festivalorkestern är en för denna festival sammansatt ensemble. Dess medlemmar är yrkesmusiker och specialister på tidig musik och är verksamma i både inhemska och utländska orkestrar och ensembler.

Parbarock-festivaaliorkesteri on tätä festivaalia varten koottu yhtye. Sen jäsenet ovat ammattimuusikoita ja vanhan musiikin spesialisteja, jotka soittavat niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa orkestereissa ja ensembleissa.

Vi tackar | Kiitämme

Aktiastiftelsen i Åboland | ArtBank | Café Axo | Café Hallonblad | CCI-kuoro Folkhälsan i Munkviken | Gullkrona | Hotell Kalkstrand (Strandbo Group) | Konstsamfundet

Kulturfonden för Finland och Danmark / Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto LokalTapiola | Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta

Länsi-Helsingin Musiikkiopisto | Matglad | Musikinstitutet / Musiikkiopisto Arkipelag Pargas bibliotek / Paraisten kirjasto | Pargas stad / Paraisten kaupunki

Ravintola / Restaurant Kamu | Sibeliusmuseet / Sibeliusmuseo | Skärgårds Reklam Stiftelsen Martha och Albin Löfgrens kulturfond | TAIKE | TOP-säätiö

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän musiikkitoimikunta | Turun Vanha Musiikki ry. Åbolands kulturfond | Åbo svenska teater | Åbo slott / Turun linna | ÅU

52

Pargas barockskällskap rf | Paraisten barokkiseura ry

Styrelse | Hallitus Maria Simberg-Sörensen, ordförande | puheenjohtaja Anna Rainio, konstnärlig ledare | taiteellinen johtaja Raija Hautaviita-von Weymarn, sekreterare | sihteeri Sunniva Fagerlund, medlem | jäsen Magnus Sundman, viceordförande | varapuheenjohtaja

I barockens labyrinter -festival | Barokin labyrinteissä -festivaali Lisa Taulio, producent | tuottaja

Kontakt | Yhteystiedot www.parbarock.fi

parbarock@gmail.com

Ordförande Puheenjohtaja maria.ss@parnet.fi +358408255039

Konstnärlig ledare Taiteellinen johtaja rainio.anna@gmail.com +358503266154

Producent Tuottaja parbarock@gmail.com +358417171936

Konsertplatser | Konserttipaikat

FBK-huset, Skolgatan 1, 21600 Pargas VPK-talo, Koulukatu 1, 21600 Parainen

Agricolakapellet, Kyrkoesplanaden 3, 21600 Pargas Agricolakappeli, Kirkkoesplanadi 3, 21600 Parainen

Pargas kyrka, Kyrkoesplanaden 3, 21600 Pargas Paraisten kirkko, Kirkkoesplanadi 3, 21600 Parainen

Åbo slott, Slottsgatan 80, 20100 Åbo Turun linna, Linnankatu 80, 20100 Turku

Älyhenkivakuutus on enemmän kuin perinteinen henkivakuutus. Paitsi, että se turvaa läheistesi toimeentuloa, saat apuvälineitä mm. unen laadun ja liikunnan vaikutusten seuraamiseen. Seurantamenetelmiemme avulla opit huolehtimaan elämäsi tasapainosta ja voit paremmin. Tutustu lahitapiola.fi/alyhenkivakuutus.

Palveluntarjoaja: Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. *Älyhenkivakuutus-kysely 03/2017.

54