LEONARDO DA VINCI LEONARDO DA VINCI MULTILATERAL PROJECTS MULTILATERAL PROJECTS TRANSFER OF INNOVATIONTRANSFER OF INNOVATIONLifelong Learning ProgrammeLifelong Learning Programme

Projektin tavoitteet Edesauttaa työsuojelun toteutusta pienissä ja

keskisuurissa yrityksissä alueella, mukaan lukien oppilaitokset

Ottaa huomioon muuttuvat ja kehittyvät työolot, tarkoituksena vähentää merkittävästi työhön liittyviä onnettomuuksia ja sairauksia.

Tukee tietoisuutta työturvallisuuden tietämyksen ja turvallisen toiminnan kilpailueduista tulevilla työmarkkinoilla ja yritystoiminnassa

Edistää kerätyn tiedon jakamista, jotta voidaan oppia myös muiden kokemuksista

Kehittää työsuojelusta vastaavien opettajien taitoja koulutuksien toteutusta varten.

Toteutuksen kohderyhmä

Projekti on suunnattu työsuojelun kannalta riskialttiille aloille.

Koulutuksen tavoitteet

Antaa tietoa Hygieniasta ja työturvallisuudesta Euroopassa

Antaa tietoa ja taitoja opettajille InforAdpat –tuotteiden käyttöön ja edesauttaa materiaalin käyttöönotossa ja niiden soveltamisesta koulutuskäyttöön.

Antaa ohjausta Hygienia –ja työturvallisuuskoulutuksen arviointitarkoituksiin käytetyistä menetelmistä

ArviointimenetelmäHarjoittelijat ovat jatkuvan arvioinnin

aiheita ja seuraavat seuraavia parametreja :Mielenkiinto ja motivaatioOsallistuminenOppiminen ja ymmärtäminenOrganisaatio ja vastuuAloitekyky ja luovuusYhteistyökyvytTäsmällisyys

Koulutuksen sisältöOhjelmaYleinen esittely1. Projektin tavoitteet 2. Koulutuksen tavoitteet 3. Inforadaptin strategia 4. Työturvallisuus-yleistä tietoa

2. Inforadapt tuotteet1. Tiedot osanottajista

1. Tietoisuuden kasvattaminen (tiedonannot ja markkinointi)• Julisteet• Tiedotteet yrityksille• Tiedotteet sanomalehdissä ja radiossa

Koulutuksen sisältö1. CCD – Centre de digital knowledge , digitaalisen tiedon keskus

1. Keskusteluforumin toteutus2. Sähköinen kirjasto

1. Training Pack1. Koulutussuunnitelman toteutusopas

1. Koulutuksen ja teknisten tarpeiden arviointi2. Henkilöstön mobilisointi3. Neuvottelu yrityksen kanssa4. Kouluttajien koulutus

2. Yrittäjän / johtajan koulutus1. Teoreettinen koulutus2. Koulutus työn kontekstissa

3. Työntekijöiden koulutus1. Alkuvaihe2. Osat|23. Koulutus palontorjunnassa4. Ensiavun jatkokoulutus5. Koulutus työn kontekstissa

3. ArviointiKirkpatrickin malli Taso 1: Reaktio - osanottajien välitön palaute valmennuksestaTaso 2: Oppiminen - tietojen ja taitojen lisääntyminenTaso 3: Käyttäytyminen - opitun siirtyminen käytännön tasolleTaso 4: Tulokset ja tehokkuus – toiminnan tuloksellisuuden paraneminen

Vastuussa opettajien koulutuksesta ja materiaalin levityksestä.

Vastaanottaja

Inforadapt toimintatapa

Ongelma

Yrityksetx

Hygienia ja työturvallisuus

Projektin ajatus

Työturvallisuudenparantaminen

Tiedon antaminen Koulutus

Tiedon omaksuminen

Yritykset, oppilaitokset

InforAdaptin väliintulostrategia

Tieto Koulutus Omaksuminen

Tietoisuudenkasvattaminen

Sähköinentiedon alusta

(Web)

Konsultointi/Valmennus

1 2 3

Materiaalit Koulutus-suunnitelma

Työtapaturmat ja ammattitaudit, tilastotietoa kehityksestä

Kahdeksan prosenttiavakavia tapaturmiaVuonna 2005 työtapaturmista ja

ammattitaudeista suurin osa eli 69 656 aiheutti alle neljän päivän työstä poissaolon. Vakavia, yli kuukauden työstä poissaoloon johtaneita työtapaturmia ja ammattitautitapauksia vakuutuslaitokset korvasivat yhteensä 11 654 vuonna 2005.

Eläketapausten määrä on kolmen viime vuoden aikana selvästi vähentynyt.

Eniten vakavia työtapaturmia ja ammattitauteja sattuu edelleen rakentamisessa, puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa, konepajateollisuudessa sekä kuljetuksissa ja varastotöissä.

Palkansaajien työpaikkatapaturmat päätoimialoilla 1996-2006

Työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä 2006

Työpaikkatapaturmien aiheuttaminen työkyvyttömyyden keskimääräiset kestot 1996-2005 teollisessa työssä

Miesten tapaturmariskisuurempi kuin naisilla

Vuonna 2006 kuolemaan johtaneiden työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyys pieneni hieman edellisvuosiin verrattuna ollen 7,8 kuolemantapausta 100 000 työntekijää kohden.

Miehiä kuoli työtapaturmissa ja ammattitaudeissa 14,08 sataatuhatta työntekijää kohden.

Naisilla kuolemaan johtavien työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyys oli 1,67 kuolemaa 100 000 työntekijää kohden.

Miesten riski kuolla työssä oli vuonna 2006 yli kahdeksankertainen naisiin verrattuna.

Kuolemaan johtaneiden työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyys on pysynyt lähes samalla tasolla viimeisten kahdeksan vuoden ajan.

Miesten ja naisten erilainen tapaturmariski johtuu siitä, että miehet tekevät usein riskialttiimpaa työtä kuin naiset. Miehet myös ottavat tutkimusten mukaan työssään enemmän riskejä kuin naiset.

Palkansaajien työpaikkatapaturmat sukupuolen ja iän mukaan 2006

Riskialtteinta on työ rakentamisessaKorkein päätoimialojen työpaikkatapaturmien

taajuus oli yhä rakentamisessa. Vuonna 2006 rakentamisessa sattui 86,0 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Rakentamisen työpaikkatapaturmataajuus on nyt kaksi ja puolikertainen verrattuna siihen, mitä kaikilla toimialoilla on keskimäärin.

Tapaturmataajuuksilla mitattuna toiseksi riskialtteinta työ on tällä hetkellä teollisuudessa, jossa vuonna 2006 sattui keskimäärin 43,0 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Kolmanneksi riskialtteinta työskentely on kuljetusalalla, jossa tapaturmataajuus vuonna 2006 oli 41,9 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Kuntasektorin tapaturmataajuus nousi hivenen vuonna 2006 ja oli 20,7.

Liikkumisen ja taakan siirtämisenyhteydessä sattuu eniten tapaturmiaESAW-luokittelun mukaan henkilön

liikkuminen on yleisin työsuoritus, jonka työntekijä teki juuri ennen työpaikkatapaturman sattumista. Vuonna 2006 tällaisia tapauksia oli yhteensä 36 258 eli edelleen yli 30 prosenttia kaikista.

Toiseksi yleisin työsuoritus juuri ennen tapaturmahetkeä oli esineiden käsittely. Tällaisia tapauksia viime vuonna oli yhteensä 23 752 eli yli 20 prosenttia kaikista.

Taakan käsivoimin siirtäminen oli kolmanneksi yleisin työsuoritus juuri ennen tapaturmaa. Tällaisia tapauksien oli vuonna 2006 yhteensä 18 426.

Työpaikkatapaturmat päätoimialoilla työsuorituksen mukaan 2003-2006

Iskeytyminen kovaanpintaan yleisin vahingoittumistapa Iskeytyminen kovaa pintaa vasten vahingoittaa

edelleen selvästi eniten työntekijöitä työpaikkatapaturmissa. Seurauksena on ruhjevammoja ja luunmurtumia. Tällaisia tapauksia oli vuonna 2006 yhteensä 26 972.

Kaatumiseen on yleensä syynä liukas kulkuväylä, työskentelyalusta tai maa. Useimmiten pudottiin katoilta, portailta tai aukoista.

Toiseksi yleisin vahingoittumistapa on henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormitus. Ne aiheuttavat venähdyksiä ja rasitusvammoja. Vuonna 2006 tällaisia tapauksia oli 23 638 .

Kolmanneksi yleisin on leikkaavan, terävän tai karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen. Seurauksena on useimmiten haavoja sormiin ja ruhjeita raajoihin. Tällaisia tapauksia oli yhteensä 22 908 .

Työpaikkatapaturmien aiheuttajat pääammattiluokissa 2006

Tilastotietojen lähdeluetteloTapaturmavakuutuslaitosten liittohttp://www.tvl.fi/asp/system/empty.asp?P=

3407&VID=default&SID=625273272732130&S=0&C=18531

Tilastokeskushttp://www.stat.fi