Protestantse Theologische Universiteit · 2020. 8. 31. · 1960-luvulla individualismista, autonomiasta ja yksilön itsemääräämisoikeudesta oli tullut arvoja, joiden puolesta

MAINOS

Seuraa Kalevaa:

Tilaa Kaleva (http://asiakaspalvelu.kaleva.fi/tilaa-kaleva/suosituimmat.html) / Toimitus (/yhteystiedot/) / Palaute (/palaute/)

(https://www.facebook.com/KalevaOy)

(https://twitter.com/kaleva_fi)

Syöpää sairastava Roos haluaa kuolla ja lääkäri auttaa häntä – näin eutanasia toimii Hollannissa

JAA: 4SHARE ?SHARE

Etusivu (/) Ulkomaat (/uutiset/ulkomaat/) Syöpää sairastava Roos haluaa kuolla ja lääkäri auttaa häntä – näin eutanasia toimii Hollannissa (/uutiset/ulkomaat/syopaa-sairastava-roos-haluaa-kuolla-ja-laakari-auttaa-hanta-nain-eutanasia-toimii-hollannissa/754634/)

(/LUKIJALTA

(/)

Page 1 of 35Syöpää sairastava Roos haluaa kuolla ja lääkäri auttaa häntä – näin eutanasia toimii H...

21-3-2017http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/syopaa-sairastava-roos-haluaa-kuolla-ja-laakari-...

ULKOMAAT 19.3.2017 6:00 | PÄIVITETTY 20.3.2017 12:27 LAURA MYLLYMÄKI

Lääkäri Gerrit Kimsma (oik.) on konsultaatiokäynnillä amsterdamilaisessa hoitokodissa. Hän arvioi, täyttääkö syöpää sairastavan miehen eutanasiapyyntö lain kriteerit. Mies ei halunnut nimeään julkisuuteen. KUVA: Jori Liimatainen

Mies on vääntäytynyt vuoteella kylkiasentoon. Hänen kätensä hakeutuvat reisien väliin. Katseellaan hän hakee lääkärin katsetta.

Lääkäri nojautuu eteenpäin, alkaa esittää kysymyksiä ja kuuntelee. Välillä hän kirjoittaa muutaman sanan muistivihkoonsa.

Mies haluaa kuolla.

Saamme todistaa harvinaista hetkeä, jonka potilas antaa luvan valokuvata. Näihin tilanteisiin ulkopuolisilla ei tavallisesti ole mitään asiaa.

Amsterdamilaisen hoitokodin huoneessa lääkäri arvioi, täyttääkö miehen toive lain vaatimukset.

(/LUKIJALTA

(/)



ei ole potilaan hoitava lääkäri. Hänen tehtävänään on toimia konsulttina. Niin tehdään joka kerta, kun potilas Hollannissa pyytää eutanasiaa: hoitavan lääkärin lisäksi toisen lääkärin on arvioitava potilaan toive ja tila.

Potilas puhuu sammaltaen. Välillä hän yskii. Mies näyttää hakeutuvan sikiöasentoon. Niin lienee siedettävä olla.

60-vuotiaalla miehellä on keuhkosyöpä, eikä hän enää parane. Miehellä on kipuja, joita hän ei enää siedä.

Lääkäri Kimsma arvioi, että tapaus on selvä. Lain ehdot täyttyvät. Miehelle voidaan tehdä eutanasia.

Äidin kuolemasta käräjille

Hollantilainen lääkäri Truus Postma-van Boven surmasi äitinsä vuonna 1971 ruiskeella, joka sisälsi 200 milligrammaa morfiinia. Äiti oli toispuolisesti halvaantunut ja pyytänyt, että tytär päättäisi hänen elämänsä. Katolisen hoitokodin johtaja raportoi Postma-van Bovenin teosta poliisille.

Oikeudessa Postma-van Bovenin tapausta käsiteltiin ensin rikoksena, jonka maksimirangaistus oli 12 vuotta vankeutta. Todistajalausunnot kuitenkin muuttivat oikeudenkäynnin luonteen.

Oikeus antoi painoarvoa terveystarkastajan lausunnolle, jonka mukaan moni lääkäri Hollannissa ei enää pidentänyt potilaan elämää loppuun saakka, jos tietyt ehdot täyttyivät. Kyse oli siitä, miten lääkärit yleensä toimivat auttaessaan potilaita kuolemaan, jos ihminen oli parantumattomasti sairas.

Tuomioistuin hyväksyi teon kärsimyksen lievittämisenä, jonka lopputuloksena potilaan elämä lyheni. Oikeus kuitenkin katsoi, että Postma-van Boven teki väärin antaessaan ruiskeen, joka tappoi äidin heti. Hänet tuomittiin ehdolliseen vankeuteen viikoksi.

Eutanasian kannattajat juhlivat tuomioistuimen ratkaisua. Tapaus alkoi ohjata

(/LUKIJALTA

(/)



1960-luvulla individualismista, autonomiasta ja yksilön itsemääräämisoikeudesta oli tullut arvoja, joiden puolesta moni liputti. Osa lääkäreistä teki eutanasioita Hollannissa, mutta he tekivät niitä salaa.

Postma-tapauksen jälkeen Hollannin lääkäreiden ammattijärjestö KNMG otti eutanasiaan kantaa. Sen mukaan passiivinen eutanasia, jolla tarkoitettiin hoidon keskeyttämistä potilaan pyynnöstä tai siksi, että se oli tuloksetonta, oli luvallista. Aktiiviseen eutanasiaan, joka surmaa potilaan välittömästi, se otti kielteisen kannan.

Elämän lopun termit eivät ole yksiselitteisiä. Suomessa Lääkäriliitto suosittaa nykyään, että käsitettä ”passiivinen eutanasia” ei käytetä, sillä eutanasian katsotaan olevan aina aktiivista kuoleman tarkoitushakuista tuottamista. Lääkäriliitto vastustaa eutanasialakia.

Hollannissa asenneilmasto kuitenkin muuttui vuosikymmenen aikana. Vuonna 1984 julkaistussa KNMG:n linjapaperissa todetaan, että eutanasia on fakta. Liitto katsoi, että eutanasia on sallittua lääkärin tekemänä, jos huolellisen hoidon kriteerit täyttyivät. Niiden mukaan potilaan eutanasiapyynnön tuli perustua vapaaehtoisuuteen, pyynnön tuli olla harkittu, potilaan halun kuolla tuli olla luonteeltaan pysyvä ja potilaan sietämättömän kärsimyksen mahdotonta hyväksyä. Lisäksi lääkärin tuli konsultoida kollegaa.

(/LUKIJALTA

(/)



Perhelääkäri Gerrit Kimsma, 71, ottaa potilaita edelleen vastaan Zaandijkissa lähellä Amsterdamia. Hän on sekä tutkinut eutanasian käsitettä filosofina että tehnyt eutanasioita uransa aikana lääkärinä.

Perhelääkäri Gerrit Kimsma on hollantilaisen eutanasian uranuurtaja. Hän on 71-vuotias mutta ei vielä eläkkeellä. Vaikuttaa siltä, että hän ei malta.

Vastaanotolla on suuri kirjasto, paperipinoja ja muutama tuoli. Kahvia tarjotaan sillä ehdolla, että vieras käyttää värikästä lasinalustaa. Se on erään pienen potilaan lahja lääkärille.

Kimsma on lääkäri, joka on harjoittanut ammattiaan sitä mukaa, kun Hollannin eutanasiakäytäntö on muovautunut ja tarkentunut. Hän myös tietää, mikä tilanne on Suomessa: kansalaisaloite on edennyt eduskuntaan, jossa pohditaan parhaillaan, säädetäänkö maahan eutanasialaki.

Kimsma opiskeli yhtä aikaa etiikkaa ja lääketiedettä 1960-luvun Hollannissa.

– Olen aina uskonut syvästi, että ihmisen ei tarvitse kärsiä tarpeettomasti. Ihmisillä pitäisi olla vaihtoehto päättää elämänsä loppumisesta, Kimsma sanoo.

(/LUKIJALTA

(/)



Tavallisesti potilas kuolee omassa kodissaan. Sairaaloissa eutanasioita tehdään edelleen verrattain vähän.

Vuonna 2015 yhteensä 5 516 ihmiselle tehtiin Hollannissa eutanasia, avustettu itsemurha tai näiden kahden yhdistelmä. Se oli 3,9 prosenttia kaikista kuolemista. Suurin osa eutanasiaa tai avustettua itsemurhaa pyytävistä potilaista sairastaa syöpää. Vuonna 2015 heitä oli yhteensä 4 000.

Toiseksi eniten eutanasioita tai avustettuja itsemurhia tehtiin potilaille, joilla oli erilaisia vanhuuteen liittyviä tuskia (183), kolmanneksi eniten dementiapotilaille (109) ja neljänneksi eniten psykiatrisesta sairaudesta kärsiville potilaille (56).

Edellisen kerran Kimsma teki eutanasian viime kesäkuussa. Kyse oli potilaasta, jolla oli Alzheimerin tauti. Kimsman mukaan tämä pystyi kommunikoimaan hänelle, minkälaista hänen sietämätön kärsimyksensä oli ollut. Potilaalla oli ollut etukäteen tehty toimintaohje.

– Tein sen vapaapäivänäni, Kimsma sanoo.

Termeistä ja tarkasta sääntelystä huolimatta eutanasia tarkoittaa ihmisen elämän päättämistä eli ihmisen surmaamista. Suomen Lääkäriliitto määrittää eutanasian lääkärin tarkoituksellisesti suorittamaksi potilaan surmaamiseksi lääkkeitä antamalla tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä.

Kimsman mukaan eutanasia on lääkärille emotionaalisesti raskas kokemus. Kokemus on tuonut kuitenkin varmuuden siitä, että hän kokee tekevänsä eettisesti oikein. Hän pystyy panemaan omat tunteensa syrjään.

Ensimmäinen eutanasiajäi mieleen

Hän muistaa verisuonen, hikoilun, lääkkeet, potilaan äänen ja kalpeuden. ”Pelasta minut”, sanoi potilas.

Mitään muuta hollantilainen lääkäri Marianne Dees ei muista ensimmäisestä

(/LUKIJALTA

(/)



Teon jälkeen paikalle tulivat kuolemansyyntutkija ja poliisi. He selvittivät, oliko Dees toiminut oikein. Siitä Dees ei muista mitään.

Sen sijaan Dees muistaa, kuinka hän tuli kotiin: aviomies, ilta, marraskuu. Dees on varma, että hän tarvitsi lasin punaviiniä.

Hän ei mietiskellyt, mitä juuri oli tapahtunut. Hän siirsi kokemuksen mielensä perukoille.

Elettiin vuotta 1991. Dees oli nuori perhelääkäri, ja hän ajatteli voimakkaasti, että potilaat ovat autonomisia ihmisiä. Heillä oli oikeus päättää omaa kuolemaa koskevista asioista.

Kaksi viikkoa kului, ja Dees sai kotiinsa kirjekuoren Hollannin valtiolta.

– Minun ei tarvinnut mennä vankilaan, Dees sanoo nyt.

Hän naurahtaa muistolle.

– Silloin päätin, että teen sen uudestaan, mutta en tällä tavalla. Aloin huolehtia itsestäni.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tehtyään eutanasian Dees puhuu psykologiystävänsä kanssa.

(/LUKIJALTA

(/)



Lääkäri Marianne Dees ottaa potilaita vastaan Nijmegenissa. Hän on tutkinut sietämättömän kärsimyksen käsitettä. Jotta potilaalle voidaan tehdä eutanasia Hollannissa, yksi ehto on, että potilaan kärsimyksen pitää olla sietämätöntä. KUVA: Jori Liimatainen

Nijmegenissa vastaanottoa pitävä Dees on tähän päivään mennessä tehnyt uransa aikana yli 50 eutanasiaa. Dees vahvistaa Kimsman kokemuksen: eutanasia on lääkäreille emotionaalisesti raskasta. Moni ei tee sitä mielellään.

Huolestuttavaa olisi, jos tekisi, hän lisää.

Ammattijärjestö KNMG:n 1980-luvun linjauksen jälkeen eutanasian huolellisen hoidon kriteerit ovat päivittyneet. Lääkärin pitää olla varma siitä, että potilaan toive on vapaaehtoinen ja harkittu. Hänen pitää kertoa potilaalle tämän tilasta ja ennusteesta. Lääkärin ja potilaan on yhdessä tultava lopputulokseen siitä, että muita vaihtoehtoja ei enää ole. Tilannetta on konsultoitava ulkopuoliselta lääkäriltä ja huolellisen hoidon on jatkuttava tilanteessa, jossa potilas kuolee. Lisäksi lääkärin on oltava varma, että potilaan kärsimys on sietämätöntä, eikä tämän tila enää parane.

(/LUKIJALTA

(/)



(https://ljsp.lwcdn.com/api/video/embed.jsp?id=9165970e-203b-4e40-92eb-597ede75cef9)

Lääkäri Marianne Dees kertoo, mitä sietämätön kärsimys eutanasian yhteydessä tarkoittaa.

Sietämätön kärsimys on vaikeasti määriteltävä, subjektiivinen asia. On mahdotonta mitata sitä tarkoilla kriteereillä. Dees on pohtinut käsitettä niin paljon, että päätyi tekemään aiheesta väitöskirjan.

Hän on vakuuttunut yhdestä asiasta: jokainen eutanasia on ainutlaatuinen. Sietämätön kärsimys on yksilöllistä, ja eutanasiapäätös vaatii lääkäriltä ja potilaalta neuvottelun kautta etenevää päätöksentekoa.

Eutanasioiden määrä kasvanut

Hollannin eutanasialaki on vuodelta 2002. Se ei anna suoraa ohjetta siihen, kuinka nopeasti eutanasia tulee tehdä potilaan toiveesta. Potilas voi esittää pyynnön joko etukäteisenä tahdonilmauksena tai suullisesti. Ulkopuolisen konsultaation jälkeen lääkäri ja potilas ovat vapaita etenemään eutanasiassa.

Eutanasioiden lainmukaisuutta arvioivat jälkikäteen alueelliset komiteat. Ne pohtivat, noudattivatko lääkärit huolellisuuskriteereitä.

Gerrit Kimsma on ollut yhden komitean jäsen 12 vuoden ajan. Hän on nähnyt tuhansia tapauksia.

(/LUKIJALTA

(/)



–kolme kuukautta.

– Se on epäjohdonmukaista, Kimsma sanoo.

Tämänkaltaisia asioita komiteat katsovat. Jos ne huomaavat ongelmia, ne voivat viedä asian syyttäjälle. Käytännössä syyttäjä ei kuitenkaan lähde koskaan viemään tapauksia eteenpäin.

Viimeisin Hollannin korkeimman oikeuden antama ratkaisu, joka vaikutti eutanasioihin, on vuodelta 2002. Oikeuden päätös koski tunnetun hollantilaispoliitikon Edward Brongersman kuolemaa.

Brongersman lääkäri Flip Sutorius avusti potilasta itsemurhassa. Poliitikko oli kärsinyt iän mukanaan tuomasta ahdistuksesta: fyysisistä rajoitteista, yksinäisyydestä ja tilansa mahdollisen pahenemisen pelosta.

Oikeus katsoi, että Brongersman kokema kärsimys ei ollut sellaista, johon lääkäri oli ammatillisesti pätevä puuttumaan. Päätös tarkoitti sitä, että eutanasiassa potilaan tilalla tuli olla lääketieteellinen perusta. Lääkäri Sutorius tuomittiin syylliseksi, mutta hänelle ei langetettu rangaistusta.

Vuosia Brongersman tapaus ohjasi eutanasiakäytäntöä Hollannissa. Kimsma arvioi, että enää tapaus ei välttämättä johtaisi syytteeseen.

Se johtuu hiljattain keskusteluun tulleista uusista tuulista, joiden lieveilmiöitä ovat ”elämän lopun klinikka” ja hallituksen uusi lakiesitys.

Eutanasioiden määrä Hollannissa on kasvanut tasaisesti. Kun vuonna 2002 niitä oli noin 1 800, vuonna 2015 vastaava luku oli noin 5 500. Määrän on ajateltu heijastavan maan yleistä mielipidettä eutanasiasta: siihen suhtaudutaan myönteisesti. Moni pitää eutanasiaa jopa yksilön oikeutena, vaikka sitä se ei lain mukaan ole.

Vastustajiakin löytyy

Se ei tarkoita sitä, ettei Hollannissa olisi eutanasiakriitikoita. Yksi

(/LUKIJALTA

(/)

Page 10 of 35Syöpää sairastava Roos haluaa kuolla ja lääkäri auttaa häntä – näin eutanasia toimii ...


, Groningenissa sijaitsevan protestanttisen

rautatieasemalla maaliskuun toisena torstaiaamuna. Päätämme juoda asemahallissa aamukahvit.

Boer oli alueellisen eutanasiakomitean jäsen vuosina 2005–2015, ja hän on nähnyt noin 4 000 eutanasian raportit. Boer suhtautuu tekoon jokseenkin suopeasti, mutta eräät kehityskulut arveluttavat häntä.

Ne arveluttavat häntä siinä määrin, että Boer käy puhumassa asiasta ulkomailla. Maaliskuun alussa hän vieraili Suomessa kristillisdemokraattien vieraana tilaisuudessa, jonka nimi oli ”Parempaa saattohoitoa eutanasian sijaan”.

Professori Theo Boer on yksi tunnetuimmista eutanasiakriitikoista Hollannissa. Hän oli usean vuoden ajan maan yhden eutanasiakomitean jäsen. Hänen mielestään Hollannin eutanasialaki on epäonnistunut. KUVA: Jori Liimatainen

Boeria häiritsee, että eutanasiatapausten määrä on kasvanut 1990-luvulta, vaikka samaan aikaan palliatiivisen hoidon menetelmät ovat kehittyneet. Hän kutsuu ilmiötä ”menneisyyden haamuksi”: ihmisillä on muistikuvia 1980-luvun kuolinvuoteista, ja muistikuvat läheisten kärsimyksestä vaikuttavat

(/LUKIJALTA

(/)



Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan ihmisen aktiivista hoitoa siinä vaiheessa, kun hoito ei voi enää potilasta parantaa. Siinä vaiheessa hoidon päämäärä ei enää ole elämän pidentäminen.

Boerin toinen varaus on se, että psykiatristen potilaiden eutanasiat ovat lisääntyneet. Puolessa raporteista, joita Boer kertoo komiteassa nähneensä, yksinäisyys oli yksi tekijä, joka eutanasiapyyntöjen taustalla oli.

– Eutanasiasta on tullut tapa tappaa ihmisiä, jotka olisivat voineet elää vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä, Boer sanoo.

Vuonna 2012 eutanasiaa ajava kansalaisjärjestö NVVE perusti Hollantiin Levenseindekliniekin, ”elämän lopun klinikan”. Sen toiminta-ajatuksena on antaa kuolinapua ihmisille, joiden muut lääkärit kieltäytyvät tekemästä eutanasiaa. Boer katsoo, että klinikan lääkäreillä on paljon matalampi kynnys tehdä eutanasioita kuin muilla lääkäreillä.

Eutanasiakomiteassa ollessaan Boer näki raportteja potilastapauksista, jotka tulivat Levenseindekliniekista. Niiden joukossa oli Boerin mukaan potilaita, joilla oli seitsemän vuoden elinajanodote.

– Ihmiset, joita he auttoivat kuolemaan, voisivat vielä kävellä tässä hallissa, jos heitä ei olisi autettu, Boer sanoo ja viittoo kädellään asema-aulaan.

Boerin silmissä Hollannin eutanasialaki on tältä osin epäonnistunut. Hänen mielestään eutanasiasta on tullut ratkaisu moneen asiaan, kuten merkityksettömyyteen ja yksinäisyyteen. Se on Boerin mielestä seurausta siitä, että eutanasialaki ei sano, että kuolinapua saavan potilaan tulisi olla sairautensa terminaalivaiheessa.

Eutanasian vastustajat vetoavat usein slippery slope -ilmiöön: jos teko sallitaan, yhteiskunta luisuu vääjäämättä sallimaan muita tekoja, jotka ovat moraalisesti arveluttavia.

(/LUKIJALTA

(/)



voisivat saada tietyin ehdoin kuolinapua.

Boerille lakiesitys tuo varmuutta siitä, että kalteva pinta on olemassa.

Tanssit Amsterdamissa oli tarkoitettu vain naisille, ja Roos Wouters oli juuri eronnut lastensa isästä.

Juhlissa hän tapasi itseään nuoremman Yvonne Wokken. Naiset alkoivat tapailla toisiaan, ensin varovasti ja hiljalleen. 1990-luvun alkuvuosina he rakastuivat.

Kahden vuoden seurustelun jälkeen Wokke muutti Nijmegeniin Woutersin luo. Wokke löysi kaupungista työtä ja muutti saman kerrostalon toiseen asuntoon. Järjestely sopi pariskunnalle paremmin kuin hyvin.

– Kaikkien parien pitäisi asua näin. Voi asua samassa talossa, mutta kummallakin on oma tilansa, 75-vuotias Wouters sanoo.

(/LUKIJALTA

(/)



ei halua kuolla. Wouters sanoo, että hänelle on tärkeää saada päättää omasta kuolemastaan. KUVA: Jori Liimatainen

Hän istuu kodissaan Nijmegenissä olohuoneessaan tuolissa aavistuksen lysyssä. Huoneen toisella puolella istuvan Wokken kasvoilta paistaa suru. Noin 25 vuoden yhteiselo on tulossa pian päätökseen. Woutersilla on parantumaton keuhkosyöpä. Hän haluaa eutanasian ja on luvannut kertoa meille, miksi.

Wouters on kaunis, voimakkaan näköinen nainen. Hän tarjoilee meille keksejä. On selvää, että hän on huoneen valovoimaisin persoona.

Viime keväänä Wouters alkoi yllättäen laihtua. Kuvat paljastivat läiskän keuhkoissa, ja kesällä Wouters sai syöpädiagnoosin. Hän ei halunnut kemoterapiaa, sillä lääkärit kertoivat, että hän ei voisi kuitenkaan parantua kokonaan.

– Pillerirasiani kasvaa koko ajan suuremmaksi, Wouters sanoo.

Roos Wouters saa palliatiivista hoitoa, jonka tarkoitus on lievittää hänen kipujaan. KUVA: Jori Liimatainen

(/LUKIJALTA

(/)



asunnossaan, hänen on otettava tukea huonekaluista. Polvet ovat heikot eivätkä enää kanna hyvin.

Puolisolle Woutersin sairastaminen on raskasta todistettavaa:

– Hän oli aina niin vahva nainen, Wokke sanoo.

Wouters on jo järjestellyt omia hautajaisiaan. Hän on suunnitellut kortit, jotka lähetetään ystäville ja tuttaville, kun hän on kuollut.

Kun hänellä on hyvä olo, hän kutsuu kylään ystäviään. Vaikka hän ei sitä kuuluta toreilla, ne ovat viimeisiä kertoja, kun hän tapaa läheisiään. Ne ovat hyvästejä.

Ihan vielä ei ole aika kuolla, hän sanoo. Hänen kipunsa ovat siedettäviä. Lääkkeiden avulla Wouters kertoo löytäneensä suhteellisen tasapainon.

– Kun makaan sohvalla kuin zombi, enkä tiedä, mitä tapahtuu, ei ole mieltä jatkaa hoitoa. Silloin olen valmis, tiedäthän.

(https://ljsp.lwcdn.com/api/video/embed.jsp?id=9887aa9b-d44c-4831-bde5-261f008ab53c)

(/LUKIJALTA

(/)



Viikko oli omituinen. Kun sen loppu alkoi lähetä, kummallinen tunne Bart Lohrin sisällä kasvoi.

Olo oli kummallinen, koska tavallaan se oli ihan hyväkin. Lähes kaikesta oli sovittu. Perheessä oli juteltu siitä, mikä oli jäänyt hampaankoloon.

Kun kuolinpäivän aamu koitti, he kertoivat toinen toisilleen vitsejä aamupalapöydässä. Kenelläkään ei ollut enää mitään muuta sanottavaa.

Lääkäri tuli hieman ennen yhtätoista. Perhe siirtyi olohuoneeseen ja asettui sohvan ympärille. Sitten lääkäri pisti Lohrin äitiä suoneen.

– Äiti oli meistä kaikkein rennoin, Lohr sanoo.

Hänen äitinsä kuolemasta on kulunut 11 vuotta. 61-vuotias Lohr suhtautuu eutanasiaan myönteisesti kuten edesmennyt äitinsä. Amsterdamilaisessa olohuoneessaan hän on luvannut kertoa, miltä eutanasia tuntuu omaisesta.

Lääkäri Marianne Deesin väitöskirjan mukaan eutanasiapäätöksen jälkeen seuraava vaikea asia on eutanasian ajankohdasta päättäminen. Väitöskirjaan haastatellut sukulaiset pitivät eutanasian päivämäärän ja ajan valikoimista luonnottomana ja halusivat pysytellä siitä poissa. Eräs väitöskirjaan haastateltu omainen kuvasi prosessia töykeäksi, kun eutanasian ajankohtaa piti sovitella lääkärin omiin aikatauluihin.

Lohrin mielestä hänen äitinsä eutanasian tehnyt lääkäri oli ystävällinen mies.

– Mitä siihen voi sanoa. Se oli tietoinen päätös.

– Päivämäärä ja ajankohta on pakko päättää. Lääkärilläkin on oma elämänsä.

Lohrin äidillä oli ollut pieni myymälä kotinsa takapihalla. Sinne perhe vei äidin ruumiin eutanasian jälkeen.

Lohr piti siitä: hän tunsi, että äiti sai siirtymäriitin ennen kuin tämän ruumis

(/LUKIJALTA

(/)



Potilas sanoi, että hän ei halua kuolla piikistä kuin eläin. Hänestä kuninkaallinen tapa kuolla oli juoda lääkejuoma, muistelee lääkäri Kimsma erästä potilastaan.

Lääkäriavusteisessa itsemurhassa lääkäri antaa potilaalle eutanasian aiheuttaja-aineet liuoksena. Juoman potilas juo itse. Siinäkin tapauksessa lääkärin on kuitenkin varauduttava päättämään potilaan elämä, jos tämä ei kuole lääkeaineeseen.

Kimsman kuninkaallista kuolemaa toivonut potilas ei kuollut juomaan. Hänen piti päättää potilaan elämä seuraavana päivänä, kuten he olivat sopineet.

Eutanasiassa lääkäri nukuttaa potilaan ensin tiedottomaksi. Sen jälkeen lääkäri antaa potilaalle suonensisäisesti lihasrelaksanttia.

Potilas kuolee happivajaustilaan.

Kimsma ei vielä tiedä, haluaako hän eutanasian. Asia ei ole vielä ajankohtainen, sillä hän on terve. Yhden asian on päättänyt: jos hänelle tulee Alzheimerin tauti, hän haluaa edetä eutanasiajärjestelyissä ajoissa.

– En halua rasittaa sillä perhettäni. Minulla on myös älyllisiä pyrkimyksiä. En halua menettää mieltäni, Kimsma sanoo.

Lääkärin ei ole pakko tehdä eutanasiaa Hollannissa. Marianne Dees kuitenkin näkee, että hänellä ei ole kieltäytymiseen syitä.

– Elämme maassa, jossa se on laillista, ja minä olen lääkäri. Kuka minä olen kieltäytymään siitä? hän sanoo.

Haluaisiko Marianne Dees itselleen eutanasian? Ei missään nimessä, hän

(/LUKIJALTA

(/)



JAA: ?SHARE

Dees, joka rakastaa elämää, haluaa elää joka sekunnin.

Juttua varten on haastateltu myös psykologi Bob de Grootia. Lähteinä on käytetty teosta Physician-Assisted Death in Perspective – Assessing the Dutch Experience (Youngner & Kimsma, 2012) ja eutanasiaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita. Juttua varten pyydettiin myös haastattelua Levenseindekliniekin johtajalta Steven Pleiterilta, mutta hän ei vastannut haastattelupyyntöön.

Juttuun on lisätty tarkennuksia maanantaina 20.3.: Eutanasioiden tilastoista kertovaan kohtaan on lisätty huomio, että viime vuoden tapausten kokonaislukuun 5 516 sisältyvät myös avustetut itsemurhat sekä eutanasioiden ja avustettujen itsemurhien yhdistelmät.

Lisäksi kohdassa, jossa kerrotaan niin sanotusta korkeimman oikeuden Brongersman tapauksesta ja sen vaikutuksesta eutanasioihin, on korjattu lauserakennetta. Alkuperäisestä muotoiluista saattoi saada sen käsityksen, että avustettu itsemurha ja eutanasia tarkoittavat samoja asioita.

MAINOS

(/LUKIJALTA

(/)



Vastaa Ilmoita asiaton viesti (/js/report_comment_responsive/5595233)

SUOMALAINEN EUTANASIA 19.3.2017 23:51

KELA toteuttaa Suomessa yhteiskunnan huono-osaisten eutanasiaa. Kyllä monelta nirri lähtee kun ruokaan ja/tai lääkkeisiin ei ole varaa kun KELA epää viimesijaisen tuen, tekee virheellisiä päätöksiä ja muuta hirveää!


NÄIN KÄVI ISÄLLENI 19.3.2017 17:02

Mutta mutta Suomessahan tehdään tätä "saattohoitoa" juuri niin että vanhuksilta evätään ruoka ja juoma niin lähtöhän siinä tulee aika äkkiä.Tippaa ei laiteta jos ei itse pysty juomaan. Näin eutanasia toimii Suomessa varsinkin vanhuksilleheidän parantumattomissa sairauksissa. Tippaa ei saa vaikka omaiset pyytävät kun on kyse "saattohoidosta" saa siinä sitten nähdä ihmisen kuihtua ja kuolla siis eutanasiaa pahimmillaan.


HYVÄ ARTIKKELI. 19.3.2017 16:05

Todella hyvä juttu. Kattava.

VANHALUKKI 19.3.2017 15:38

Kun ihminen on vakavasti sairas, eikä paranemiseen ole mahdollisuutta, ja kun se ei kertakaikkiaan ole mahdollista, on hänen itse saatava päättää lähtöhetkensä. Kenenkään ei kuulu kitua, ei sekään ole oikein jos ihminen joutuu tahtomattaan kitumaan kovissa kivuissa. Ihmisen itsemurha on aina asia, jota me emme voi ymmärtää kovinkaan selkeästi. Mutta vakavasti sairas parantumaton ihminen, joka kärsii suunnatto

Kommentoi UUSIMMAT ENSIN

(/LUKIJALTA

(/)




enkilö sitä myös itse haluaa. Minä olen tätä mieltä.!


MATTIPULKKINEN 19.3.2017 12:16

Kiitos Kalevalle hyvästä artikkelista. Aihe on vaikea, mutta siitä tulee silti puhua.


CA 19.3.2017 11:47

pitkäänaikaaan kiinostavin artikkeli, jossa oli ihan oikeaa tekstiä viitteineen.


VALONLIEKKI 19.3.2017 11:34

Se että lääkäri,hoitohenkilökunta tai juuri sinä haluat pitää kärsivän kuolemansairaan hengissä ja evätä eutanasian on itsekästä. Minkä uskonnon tai lääkärin etiikan mukaista puhumattakaan potilaan edusta on makuuttaa vaipoissa sedaatiossa kuolevaa kivuista kärsivää ihmistä jos ihminen on vakaassa tahdossa oikeustoimikelpoisena pyytänyt eutanasiaa ja siihen lääkeaineet löytyy? Onko se enää edes elämää jos makaa kivuissa puolitajuttomaksi lääkittynä tästä maailmasta juuri ymmärtämättä ja aika kuluu vain kivuliaasti ja sekavana kuolemaa odottaen? Järkyttävää ihmisrääkkäystä mistä pitäisi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

TSEKA 19.3.2017 12:45

Lukaisepa Lääkärin etiikka -kirja, sieltä löytyvät vastaukset kysymyksiisi. Uskontoa ei ole sekoitettu ko. asiaan eikä lääkärin kuulukaan sekoittaa (omaa) uskontoa lääketieteen harjoittamiseen. Potilaan omaa vakaumusta - oli se sitten mikä tahansa - tulee tietenkin kunnioittaa lain rajoissa.

(/LUKIJALTA

(/)




MUUKALAINEN 19.3.2017 11:12

Yhteiskunta ei ole oikeutettu päättämään siitä, saako yksilö kuolla omasta tahdostaan vai ei. Sen päätöksen voi, ja saa tehdä, se ihminen jota asia koskee. Mielestäni jo lähtökohtainen ajatus siitä, että yhteiskunta määrittelee henkilön puolesta hänen kuolemaansa koskevat rajat on aivan absurdi.


SEURANNUT 19.3.2017 08:25

Suomessa tähänkin asiaan on pitänyt sotkea uskonto jolla ei ole mitään tekemistä koko asian kanssa.



VALONLIEKKI 20.3.2017 10:34

Lääkärin velvollisuus lievittää kärsimystä ja kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta, siinä sinulle eettistä ohjeistusta joka ei eutanasiaa kyllä millään tavalla estä, ennemmin oikeuttaa. Ja toivottavasti et ole lääkäri jos eettisen puolen ymmärrys on sitä luokkaa että mahdollisesti vetoaisit elämän kunnioittamis osioon, kannattaisi keskustella kuolemansairaan kanssa joka kärsii kivuista hoidoista huolimatta niin kenties oppisit ymmärtämään että eutanasia ei tarkoita etteikö elämää kunnioitettaisi.

237 €

(/LUKIJALTA

(/)




EI 19.3.2017 11:36

Näin meidän mieltä muokataan tiettyyn suuntaan, eutanasian hyväksymiseen.


EI NIIN YKSINKERTAISTA 19.3.2017 11:43

Joistakin ihmisistä sillä on ja heidänkin mielipidettään tulee kunnioittaa aivan kuten sinunkin.


TÄYSIN TOTTA 19.3.2017 13:17

Aivan.Kirkolla ei pidä olla mitään puuttumista kipuihin, eikä varsinkaan eutanasiaan.Kirkko voi leikkiä satukirjoineen omalla tontilla, vakaviin kuolemansairaisiin ihmisiin, ei rukoukset, eikä jeesustelut auta.Ihmisen tulee saada päättää elämästään itse, eikä siihen tarvita lääkäreitä, eikä varsinkaan kirkkoa ja uskontoja sekaantumaan ihmisen yksilövapauteen.


Mutta lääkäriliittokin taitaa vastustaa.


PÄÄTÖSVALTA POTILAALLA 19.3.2017 13:51

Sehän on vaihtoehto kuolemansairaalle. Eihän se ole pakollinen, mutta lopputulos on kuitenkin sama. Jos usko helpottaa, niin hyvä, mutta se ei poista kivun tuottamia tuskia. Ihmeitäkin tapahtuu, mutta hyvin harvoin.

(/LUKIJALTA

(/)




VANHALUKKI 19.3.2017 15:53

Ihmisen ollessa saattohoidossa, hänen ollessa vahvojen kipulääkitysten tilassa, ja hänen ollessaan suunnattomien kipujen kourissa, ei hänen tarvi kärsiä. Lääkäri voi auttaa lähtemään, minä olen tätä mieltä. Kenenkään ei kuulu kärsiä. Asian voi kyllä käsittää, kun henkilö oli vakavien sairauksien uuvuttamina, todella kipeä. Se on helppo sanoa sivusta, kun itse on katsojan osassa, että älähän nyt, ei kai sitä semmoista sentään. Kärsiä ei tarvi kenenkään.

MAINOS


19.3.2017 16:01

Ei tietenkään sitä voi tajuta jos joku terve ihminen tekee itsemurhan. Ei tietenkään sitä voi ymmärtää. Mutta sairas vanha todella kipeä ihminen, joka on jo saattohoidossa, kipeänä makaa sängyssään,eikä aina varmasti enään edes ole tajuissaan, ei tarvi kenenkään käydä sitä kärsimystietä. Jumala ymmärtää kyllä, jos ihminen on ollut sairas, ei hän torju tulokasta. Jomala ottaa meidät kaikki vastaan, joko itsemurhan tai lääkärin avustamina, tai vanhuuteen kuolleena. Kaikki me päästään samaan paikkaan aikanaan. Jokaiselle meille on annettu oma aikansa

(/LUKIJALTA

(/)



11:58

11:52

11:28

11:25

11:17

11:14

11:14

(/uutiset/)

Yhdysvaltojen ulkoministeri matkustaa Venäjälle ensi kuussa (/uutiset/ulkomaat/yhdysvaltojen-ulkoministeri-matkustaa-venajalle-ensi-

kuussa/754919/)

Macron vahvisti asemaansa ensimmäisessä tv-debatissa (/uutiset/ulkomaat/macron-vahvisti-asemaansa-ensimmaisessa-tv-debatissa/754918/)

Oulun yliopiston lääketieteen koulutusalalle 100 000 euron lahjoitus (/uutiset/oulu/oulun-yliopiston-laaketieteen-koulutusalalle-100-000-euron-lahjoitus/754917/)

Syyttäjä: Ylivieskan polttopulloiskulla rasistinen motiivi - kohteena alaikäiset (/uutiset/kotimaa/syyttaja-ylivieskan-polttopulloiskulla-rasistinen-motiivi-kohteena-alaikaiset/754916/)

Panssariajoneuvot kolaroivat Säkylässä - neljä loukkaantui lievästi (/uutiset/kotimaa/panssariajoneuvot-kolaroivat-sakylassa-nelja-loukkaantui-lievasti/754915/)

YK ennustaa sään ääri-ilmiöiden jatkuvan ennätysvuoden jälkeen (/uutiset/ulkomaat/yk-ennustaa-saan-aari-ilmioiden-jatkuvan-ennatysvuoden-jalkeen/754913/)

Panssariajoneuvot ketjukolarissa Säkylässä - neljä loukkaantui lievästi (/uutiset/kotimaa/panssariajoneuvot-ketjukolarissa-sakylassa-nelja-loukkaantui-lievasti/754914/)

ETUSIVULLA NYT

(/)

KOTIMAA 10:43 0

Syyte: Miehet yrittivät polttaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden majoituspaikan Ylivieskassa(/uutiset/kotimaa/syyte-miehet-yrittivat-polttaa-alaikaisten-turvapaikanhakijoiden-majoituspaikan-ylivieskassa/754905/)

Syyttäjän mukaan neljä miestä yritti sytyttää yhdessä tulipalon Raudaskylän Kristillisellä Opistolla lokakuussa 2015.(/uutiset/kotimaa/syyte-miehet-yrittivat-polttaa-alaikaisten-turvapaikanhakijoiden-majoituspaikan-ylivieskassa/754905/)

(/LUKIJALTA

(/)



OULU 11:28 6 0

Oulun yliopiston lääketieteen koulutusalalle 100 000 euron lahjoitus

(/uutiset/oulu/oulun-yliopiston-laaketieteen-koulutusalalle-100-000-euron-lahjoitus/754917/)

Thelma Mäkikyrön säätiö on lahjoittanut Oulun yliopistolle 100 000 euroa lääketieteen tutkimukseen.(/uutiset/oulu/oulun-yliopiston-laaketieteen-koulutusalalle-100-000-euron-lahjoitus/754917/)

KUNTAVAALIT 2017 20.3. 22 25

Kalevan vaalikone on auki – mukana yli 1400 ehdokasta, kokeile ja löydä omasi

(/uutiset/kuntavaalit-2017/kalevan-vaalikone-on-auki-mukana-yli-1400-ehdokasta-kokeile-ja-loyda-omasi/754843/)

Vaalikoneeseen on kutsuttu ehdokkaita kaikista Pohjois-Pohjanmaan kunnista. Mukaan ovat päässet kaikki halukkaat.(/uutiset/kuntavaalit-2017/kalevan-vaalikone-on-auki-mukana-yli-1400-ehdokasta-kokeile-ja-loyda-omasi/754843/)

KOTIMAA 11:17 0 0

Panssariajoneuvot kolaroivat Säkylässä - neljä loukkaantui lievästi(/uutiset/kotimaa/panssariajoneuvot-kolaroivat-sakylassa-nelja-loukkaantui-lievasti/754915/)

Säkylässä Porin prikaatin harjoitusalueella neljä panssariajoneuvoa on kolaroinut risteyksessä, kertoo pelastuslaitos tiedotteessaan. (/uutiset/kotimaa/panssariajoneuvot-kolaroivat-sakylassa-nelja-loukkaantui-lievasti/754915/)

(/LUKIJALTA

(/)



Joko räystäät tippuu?

Kalen! kalluppi

KALEVA.FI SUOSITTELEE

(http://www.kaleva.fi/kale/kalen-kalluppi-joko-raystaat-tippuu/754407/)

OULU 10:53 7 0

Työttömyys laski Pohjois-Pohjanmaalla helmikuussa lähes 1800 hengellä - miesten työttömyys väheni reippaasti

(/uutiset/oulu/tyottomyys-laski-pohjois-pohjanmaalla-helmikuussa-lahes-1800-hengella-miesten-tyottomyys-vaheni-reippaasti/754907/)

Ely-keskus kertoo, että alueella oli helmikuun lopussa 26 770 työtöntä työnhakijaa. (/uutiset/oulu/tyottomyys-laski-pohjois-pohjanmaalla-helmikuussa-lahes-1800-hengella-miesten-tyottomyys-vaheni-reippaasti/754907/)

OULU 6:49 17 0

KUVAGALLERIA

Jäätynyt meri ihastutti ja ihmetytti kiinalaisvieraita(/uutiset/galleriat/jaatynyt-meri-ihastutti-ja-ihmetytti-kiinalaisvieraita/10110/)

Oulun ystävyyskaupungista Hangzhousta saapuneet kiinalaisvieraat äimistelivät jään paksuutta ja jäähän kairattua pilkkireikää Nallikarin edustalla maanantaina. (/uutiset/galleriat/jaatynyt-meri-ihastutti-ja-ihmetytti-kiinalaisvieraita/10110/)

(/LUKIJALTA

(/)



Kuntavaalit 2017

Ota Kalevan mobiilisovellus käyttöön

Kaleva.fi-sovellus

(http://www.kaleva.fi/uutiset/kuntavaalit-2017/kuntavaalien-ehdokaslistat-ovat-valmiina-katso-oulun-ehdokkaat/753099/)

(http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kaleva-kaari-verkkosisallot-uuteen-mobiilisovellukseen/742690/)

Kelloa rinkuttava koira!7:54

AXXU

BLOGIT

( https://blogit.kaleva.fi )

(https://blogit.kaleva.fi/ajankohtainen-mikkonen/videoita)

MAINOS

PAIKALLISSÄÄ

Oulu

(/LUKIJALTA

(/)



Varoituksia voimassa! (/saa/oulu/)

1

2

3

4

5

SUOSITUIMMAT TÄNÄÄN

Pontikan keittäjä sai sakot – katso kuvat kotiin viritetyn "tehtaan" välineistä

(/uutiset/pohjois-suomi/pontikan-keittaja-sai-sakot-katso-kuvat-kotiin-viritetyn-tehtaan-valineista/754840/)



75 miljoonan euron sairaalahanke harppasi eteenpäin Oulussa(/uutiset/oulu/75-miljoonan-euron-sairaalahanke-harppasi-eteenpain-

oulussa/754861/)

Jäätynyt meri ihastutti ja ihmetytti kiinalaisvieraita(/uutiset/galleriat/jaatynyt-meri-ihastutti-ja-ihmetytti-

kiinalaisvieraita/10110/)

Osa Poikkimaantiestä nelikaistaiseksi, sataman päässä uusi linjaus – tien seuraavaa remonttia esitellään yleisölle

+1Tuntuu -3

(/saa/oulu/)

Sademäärä: 1.3 mmSateen todennäköisyys: 5%Aurinko nousee: 06:16Aurinko laskee: 18:35

JAA: 366SHARE ?SHARE

Katso ennuste: 5vrk, 48h ja sade-ennuste » (/saa/oulu/)

m/s3

(/LUKIJALTA

(/)



13

13

11

10

9

KOMMENTOIDUIMMAT TÄNÄÄN

Pontikan keittäjä sai sakot – katso kuvat kotiin viritetyn "tehtaan" välineistä

(/uutiset/pohjois-suomi/pontikan-keittaja-sai-sakot-katso-kuvat-kotiin-viritetyn-tehtaan-valineista/754840/)

75 miljoonan euron sairaalahanke harppasi eteenpäin Oulussa(/uutiset/oulu/75-miljoonan-euron-sairaalahanke-harppasi-eteenpain-

oulussa/754861/)

Viljelijä lihakohusta: Kurjaa, että oppi pitää tulla kuluttajille kantapään kautta

(/uutiset/kotimaa/viljelija-lihakohusta-kurjaa-etta-oppi-pitaa-tulla-kuluttajille-kantapaan-kautta/754864/)

Vain joka kolmas työttömäksi jäävä haastatteluun ajoissa - tavoitteista jääty

(/uutiset/kotimaa/vain-joka-kolmas-tyottomaksi-jaava-haastatteluun-ajoissa-tavoitteista-jaaty/754832/)



LUKIJAKUVAT

(/lukijalta/kuvat/)Katsotuin tänään

(/LUKIJALTA

(/)



JESSE JYRÄLÄ

(/lukijalta/kuvat/193151/)

Uusin lukijakuva

(/LUKIJALTA

(/)



LUKIJA

(/lukijalta/kuvat/193226/)

JUTTUTUPA

(/juttutupa/)Kuumin keskustelu nytMilloin maatalous mukaan kikyyn ja säästöihin? (/juttutupa/politiikka/milloin-maatalous-mukaan-kikyyn-ja-saastoihin/5582006)175 viestiä | Lue keskustelu (/juttutupa/politiikka/milloin-maatalous-mukaan-kikyyn-ja-saastoihin/5582006)

Päivän tykätyin viestiTuet päälaellaan – yhteiskunnan etua etsimässä (/juttutupa/redirect_to_reply/5597233)Työeläkevakuutukset ovat olleet vakuutusyhtiöille oikea kultakaivos alusta saakka. Oli kyseessä palkansaajat tai yrittäj... Lue lisää...(/juttutupa/redirect_to_reply/5597233)TYPYKKÄ

(/LUKIJALTA

(/)



(/sarjakuvat/)Jari (/jari/2017-03-19/)19.3.

(/jari/2017-03-19/)

Naapurit (/naapurit/2017-03-21/)21.3.

(/naapurit/2017-03-21/)

Fingerpori (/fingerpori/2017-03-21/)21.3.

(/fingerpori/2017-03-21/)

MAINOS

PALVELEMME SINUA

(https://itsepalvelu.kaleva.fi/)

(/LUKIJALTA

(/)



Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu(08) 5377 610(ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu (http://asiakaspalvelu.kaleva.fi)

Tilaa Kaleva (http://asiakaspalvelu.kaleva.fi/tilaa-kaleva/suosituimmat.html)

Lue eKalevaa (https://itsepalvelu.kaleva.fi/tilaus/rek_log.cfm)

Jätä ilmoitus (http://asiakaspalvelu.kaleva.fi/lukijailmoitukset/jata-ilmoitus.html)

Kalevan medioilla tavoitat 379 000 lukijaa.

Yrityspalvelut(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut (http://www.kaleva.fi/yrityspalvelut)

Toimitus

Palaute (/palaute/) Uutisvihjeet (/lukijalta/13222-laheta/)

Toimituksen yhteystiedot (/yhteystiedot/)

(/LUKIJALTA

(/)



Kaleva

Ookkonää

@Kaleva_fi

@KalevaUrheilu

@Kaleva_ookkonaa

Kaleva_fi

Kaleva_ookkonaa

(https://www.facebook.com/KalevaOy)

(https://www.facebook.com/ookkonaa)

(https://twitter.com/Kaleva_fi)

(https://twitter.com/KalevaUrheilu)

(https://twitter.com/kaleva_ookkonaa)

(http://instagram.com/kaleva_fi)

(http://instagram.com/kaleva_ookkonaa)

Kirjoita hakusana

(/)Etsitkö jotain? Kokeile hakua.

UUTISET

TEEMAT

LUKIJAT

(/LUKIJALTA

(/)



SARJAKUVAT (/SARJAKUVAT/)

TAPAHTUMAT (/TAPAHTUMAT/)

TYÖPAIKAT (/TYOPAIKAT/)

VALKEAN SYKE (HTTPS://SIVUSTOT.KALEVA.FI/VALKEANSYKE/)

LIKELTÄ (HTTP://WWW.KALEVA.FI/LIKELTA/)

OULUSTA KUULUU (HTTPS://SIVUSTOT.KALEVA.FI/OULUSTAKUULUU/)

KAIKKI KOTONA (HTTPS://SIVUSTOT.KALEVA.FI/KAIKKIKOTONA/)

KIVIJALKA (HTTPS://SIVUSTOT.KALEVA.FI/KIVIJALKA/)

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT (/PPY/)

LIMINGANTULLI (HTTPS://SIVUSTOT.KALEVA.FI/LIMINGANTULLI/)

Toimituksen yhteystiedot (/yhteystiedot/)Palaute (/palaute/)Mainokset (http://yrityspalvelut.kaleva.fi/)Käyttöehdot (/info/kayttoehdot/)Kaleva Oy (http://www.kalevakonserni.fi/)

(/LUKIJALTA

(/)



Documents

Protestantse Theologische Universiteit · 2020. 8. 31. · 1960-luvulla individualismista, autonomiasta ja yksilön itsemääräämisoikeudesta oli tullut arvoja, joiden puolesta