Päätoimittaja · Tähän “pääkirjoitus” ja ehkä “tässä julkaisussa”-meininki. Eli pääkirjoitus ja jonkinlainen visuaalinen seloste lhden kohokohdista

Tähän “pääkirjoitus” ja ehkä “tässä julkaisussa”-meininki. Eli pääkirjoitus ja jonkinlainen visuaalinen seloste lhden kohokohdista

SiSällyS

PääkirjoituS 3Puheenjohtajan PalSta 4tek-aSiaa 6Pro tietojohtaja 2015 8keSätöiSSä CargoteCilla 10terveiSiä rajan takaa 14juhlavuoSigalleria 17keSkiaukeaman Poika 18FukSinurkkauS 22tuPlakaaSulla etelänaaPuriSSa 24eStiem 29tomin keittiöSSä 30SilliSgalleria 32Palaute ja PoSti 33loPPuSanat 35

PääkirjoitusHei rakkaat lukijat! On jälleen se aika, kun Harmaa Talous saapuu yhä kauniimpana kokonaisuutena internettiin ja postilaatikoihinne tuomaan piristystä pimeään syksyyn! Haluaisin myös ylpeänä ilmoittaa, että kyseessä on Man@gerin 15- ja kiltalehden 10-vuotis-juhlanumero! Harmaan talouden numero 2/15 painetaan tällä kertaa täysin väril-lisenä. Siis kuinka makeeta!

Kiitos kysymästä, minulle kuuluu hyvää! Vaikea olla hymyilemättä, kun miettii mitä kaikkea on oppinut ja tehnyt vuoden aikana. Noppia on kertynyt ja koskessa tuli käytyä. Innolla odotan ensimmäistä kertaa, kun sanon jotain seuraavista: “Silloin kun minä olin fuksi...”, “Aina ennen ollaan...”, “Ei lisää alkoholia kiitos.”

Lehti sisältää monenmoista. Olen pyrkinyt jakamaan lehden kahtia asialliseen ja ei niin asialliseen puoliskoon. Kuitenkin yllätyin itsekkin jälkimmäisen puoliskon asiakeskeisyydestä. Ensimmäinen puoli lehdestä sisältää puheenjohtajan ja TEK:in artikkelit, mielenkiintoisen kesätyökertomuksen Carqotecilta ja Reaktorin maksettu mainos -artikkelin.

Lehden keskiaukeeman täyttää poika, joka ei esittelyjä kaipaa. Perinteiden vastaisesti tällä kertaa poika ei ole Man@gerin jäsen, mutta hän on varmasti lehden arvolle sopiva. Kyseisen pojan molemmilta puolilta löytyy lehden erikoisuus: juhlavuo-sigalleria. Galleria on jaettu kahteen osaan vuosijuhlien baarin aukeamisen kohdalta.

Jälkimmäisen osan kirjoitukset kuuluvat yhteen, useampaan tai ei yhteenkään seuraavista kategorioista: splörölöö, ryyppäys, kyseenalainen, hämärä, teek-karielämä, rasismi. Kyseessä saattaa olla myös kirjoitus, joka sisältää erittäin oman-takeista huumoria.

Huikea juhlavuosi alkaa olla päättymäis-illään, mutta tehdään yhdessä ensi vuo-desta vielä hienompi kokemus, pienem-mällä budjetilla tosin.. Siis kuinka makeeta sekin!

Hyviä, tai edes välttäviä lukuhetkiä!

Petri SalminenPäätoimittaja

Tietojohtajakilta Man@ger Harmaa Talous 2/15 | 3

Tietojohtajakilta Man@gerin kiltalehti Harmaa Talous Tuottaja: Petri Salminen Tekstit: Petri Salminen, Milla

Väänänen, Tuomo Vuorinen, Otto Lamminpää, Janni Kotilainen, Vilma Kankaanpää, Valtteri Taimela, Maria Kudinova, Tomi Kansi: Otto Lamminpää Kuvat: Jussi Punamäki & Team ©, Tuntemattomat lähteet Taitto:

Petri Salminen Painopaikka: Grano OyNumero: 1/2015

Painos: 50kpl

http://www.tietojohtajakilta.net Saatavilla myös:

Puheenjohtajan palsta

4 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger Tietojohtajakilta Man@ger Harmaa Talous 2/15 | 54 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger

Olen ihan äimänkäkenä (mikä se äimä muuten tässä on?) millaisiin tilanteisiin tässä vuoden aikana olen päässyt. Olen tutustunut järjettömään määrään uusia ihmisiä, puhunut parille sadalle ihmiselle hotelli Rosendahlissa, jutellut niitä näitä eri yritysedustajien kanssa ja viimeisi-mpänä päässyt juhlimaan raatihuoneelle. Reilun kahdenkympin iässä, olen päässyt näkemään ja kokemaan asioita ja ihmisiä, joita Teemu Tekkaari saa vain toivoa. Mitä hemmettiä ?!

Kaiken pj-kivan lisäksi olen saanut katsoa, opettaa, hajoilla ja kannustaa uusia kiltatoimijoita pitkin vuotta. Syksyn aikana olen voinut ilokseni huomata, kuinka kaikki toimijamme ovat kasvaneet pesteihinsä. He uskaltavat tehdä ja ky-seenalaistaa asioita sekä ottaa vastuuta.

Jestas sentään mikä kööri mulla on vuoden aikana ollut ympärillä, joten kiitos hallitus. Erityiskiitos myös Laura Lemmetylle. Pikkulinnut ovat kertoneet, että olet tarpeen tullen ollut siellä sun täällä hallitustoimijoiden apuna ja tukena. Ihailtavaa asennetta.

Vaikuttaa vahvasti siltä, että uutta virtaa toimintaan löytyy myös tämän vuoden fuk-seista. Syksystä asti fuksien tekemisessä on näkynyt hyvä tekemisen meininki. He jaksavat kiertää tapahtumia, lähtevät mukaan excuilemaan tietämättä (onneksi) lain-kaan mitä ovat tekemässä. Toivottavasti heitä näkee myös ensivuoden hallituksessa ja muussa toiminnassa yhtä intona, sillä ainesta teistä kyllä löytyy.

Loppukaneettina vielä, että ottakaa ilo irti näistä vuosista. Koskaan ei ole liian nuori tai vanha, kokenut tai kokematon tekemään sitä mikä kiinnostaa. Tärkeintä on että paloa löytyy, sillä se näkyy muillekin. Opiskeluaikana on ainutlaatuinen mahdollisuus kokeilla ja kokea kaikkea järjetöntä. Kyllä joku aina ottaa koppia, kun menee pieleen.

<3 Neiti PJ Millis/ Milbertti/ Milla Väänänen Hallituksen puheenjohtaja 2015

Heipätihei täältä norsunluutornin huipul-ta! Se olisi mun viimeisen pj-palstan aika. Tunnelma on vähintäänkin nostalginen. Joten palataan vähän menneeseen, kun tulevasta ei ole vielä tietoa.

Vuosi sitten alkoi polttelu käymään vähän vastuullisempiin hommiin. Koin, että jotain annettavaa kiltahommiin vielä olisi. Niinpä enemmän tai vähemmän tuurilla päädyin tähän puljuun kippariksi, diktaat-toriksi tai neiti puheenjohtajaksi. (rakkaal-le?) Lapselle on kertynyt tässä vuoden aikana monta nimeä. Nyt jo tähänastisen elämäni järjettömin, monipuolisin, op-ettavaisin, juhlituin, rankoin, hajottavin mutta silti eittämättä paras vuosi alkaa väistyä taaksepäin.

TEK-asiaaTämän(kin) tekstin tulen kirjoittamaan viimeistä kertaa, sillä ensi keväänä on aika luovuttaa TEKkeilijän viitta ja makkarapihdit seuraavalle TEKijälle. Menkääs moikkailee häntä heti vuoden vaihteen jälkeen kyykissä!

Mut hei, oli mulla asiaakin. Tiedän että on vielä syksy, mutta suosittelen kääntämään katseet jo tulevaan. Pian vuodenvaihteen jälkeen sulkeutuvat jo ensimmäiset kes-ätyöhaut, apua! Jotta kevään stressi asian suhteen ei olisi niin suuri, joitain asioita voit tehdä jo etukäteen. Alla on lista, mitä kaikkea voit tehdä jo joululomalla, mikäli glögilas-in kanssa välillä tylsyys iskee:

1) Laita CV kuntoon: homma on hauskempaa, kun ei ole kauhea kiire ja unelmapaikan löydyttyä vain päivämäärä tarvitsee vaihtaa. Mikäli työkokemusta on paljon, kannattaa olla yksi ”cv”, jossa on KAIKKI asiat. Siitä on helppo valita mitä kullekin yritykselle lähtevään CV:seen laittaa.

2) LinkedIn kannatta myös laittaa kuntoon

3) Mieti mitä osaat ja mitä haluaisit tehdä: työnhaku ja itse työ on mukavampaa kun homma oikeasti kiinnostaa

4) Tutustu kiinnostaviin yrityksiin: Surffaile sivuilla ja fiilistele mikä olisi unelmaduunisi siellä. Kenties se on avoinna!

5) Pohdi palkkatoivettasi: sitä kysytään yhä useammassa paikassa, tosin on myös riippuvainen paikasta.

6) Pohdi videohakemusta: videot ovat yleistyvä trendi myös työnhaussa, katso onko sinulla varusteita sellaisiin tai tutki missä voisit sen tarvittaessa tehdä.

Tiedän, lista on uuvuttava, mutta älä huoli TEK on tukena. Kaikkiin näihin löytyy apua myös Teekkarin työkirjasta, joka julkistetaan 1.12. ja tämän jälkeen myös osoitteesta www.teekkarintyökirja.fi. Sivustolta löydät myös TEKin ajankohtaiset palkkasuosituk-set.

Milla Väänänen,Man@gerin TEK-kiltayhdyshenkilö

PS. Kyykkäkausi on kohta täällä!

Käytä muutoinkin hyödyksesi TEKin palveluita sekä hanki itsellesi unelmaduuni! Be-cause you worth it!! *hiusten heilautus*

Makkarankäryn haikeudella jättäen,

M-Filesin tiedonhallintaratkaisu uudistaa tavan tallentaa, suojata ja jakaa informaatiota. Ainutlaatuinen ja helppokäyttöinen järjestelmämme organisoi ja käsittelee tietoa perustuen sen sisältöön, ei sijaintiin.

M-Files Oy | Hermiankatu 1 B | 33720 TAMPERE | (03) 3138 7500 | www.m-files.com 6 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger

Pro Tietojohtaja 2015

Kiitos kuuluu kaikille Olen otettu Pro Tietojohtaja -tunnustuk-sesta. Tunnustuksen perusteet juontavat juurensa jo useiden vuosien taakse ajankohtaan joka sijaitsee juuri ja juuri viime vuosituhannen puolella. Nykyisen ja silloisen koulutusohjelman yhteiset tekijät taitavat kuitenkin olla lähinnä nimessä ja ajatuksessa. On kuitenkin ilo todeta, että muutos silloisesta on ollut vain ja ainoasta-an positiivinen. Silti olisi kovin toivottavaa, että Man@gerin hallitustyössä olisi ainakin yhdessä tekemisen näkökulmasta samoja piirteitä kuin Man@gerin alkumetreillä. Joku voisi tosin sanoa, että sille tekemiselle työ on väärä sana, koska se oli aivan liian haus-kaa ollakseen työtä. Yhteistyö ei ollut vain silloisen ammattiainekerhon sisäistä vaan lähtökohta oli yhteistyö myös muiden, etenkin Indecsin kanssa. Vaikka silloisessa tekemisessä oli nähtävissä selkeitä kunnianhimon pilkah-duksia, ei se kaikella rakkaudella sanottuna ollut aina varsinaista järjen ilotulitusta. Ei vaikka se ehkä silloin siltä tuntuikin. Sitäkin enemmän se oli tilaisuuksiin tarttumista ja etenkin Infacton synnyttämisen osalta niiden tilaisuuksien synnyttämistä. Hyviä ideoita kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla ja katsoa kuinka hyviä ne ideat lopulta olivat.

Viisitoista vuotta eteenpäin on tavallaan kuin pitkä katse, siinä missä taaksepäin se tuntuu vain hetkelliseltä vilkaisulta. Sanotaan, että aika kultaa muistot, jota se eittämättä tekeekin, mutta asioille joita on aina muistellut hyvillä mielin ja joihin mietteisiin huomaa palaavansa aika ajoin, ei ole tarpeen kullata. Ei siksi, että monet asiat olisivat puhdasta kultaa vaan siksi, että ne pienet epäpuhtaidet ja juonteet tekevät siitä kullastakin merkityksellisen. Uusille ja miksei hieman vanhemmillekin tietojohtamisen opiskelijoille ainoa läm-min suositukseni lienee se, että tehkää ennakkoluulottomasti se minkä koette olevan itsellenne hyväksi. Älkää turhaan stressatko opinnoista, ja kun kaikesta huolimatta kuitenkin niin teette, muistakaa että kokonaisuus on aina yksityiskohtia tärkeämpää. Keskittykää siihen missä olette hyviä ja tehkää se paremmin kuin kukaan muu. Todellista menestystä ei kategorisesti mitata euroissa tai ajassa, mikäli ette jostain syystä niin halua. Kiitokset vielä kerran tästä tunnustuksesta Man@gerille ja tietojohtamisen alumneille. Erityiskiitos kuuluu kuitenkin kaikille teille jotka olette olleet mukana niin Man@gerin alkumetrien kuin muidenkin ikimuistoisten hetkien luomisessa. Uusien muistojen luomista odotellessa.

Tuomo VuorinenPro Tietojohtaja 2015

8 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger8 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger Tietojohtajakilta Man@ger Harmaa Talous 2/15 | 9

Kesätöissä CargotecillaOlin ajamassa kotiin Wappurie-han julistuksesta, kun puhelin soi. Pysähdyin bussipysäkille ja vastasin puhelimeen: ”Moikka, tota, haluat-ko tulla vielä Cargotecille töihin?”. Öööö, joo? Olin siis hakenut aikai-semmin keväällä traineeksi Cargote-cille Kalmarin businessyksikön (BA) tietohallintoon (IM). Haastattelu edellisellä viikolla meni yllättävän hyvin, mutta kysymysten haas-tavuuden ja oman kompetenssin välissä tuntui silti olleen hieman kuilua. Kun kesätyöt lopulta olivat taskussa, piti käydä vielä POP:issa ilmoittautumassa pois kesän fy-siikan ja ruotsin kursseilta. Siitä tuli muuten aika ässä fiilis.

Kämpän hommasin kaverin kautta Otaniemestä ja se onnistuikin aika helposti. Myös HOAS tarjoaa ihan varteenotettavia vuokramahdollisuuksia kesätyöläisille. Pro-tip: Ot-aniemeen muuttamisen lisäksi vaihdoin myös kotipaikan Espooksi, HSL:n kortti rajoit-tamattomilla matkoilla tulee koko kesältä maksamaan näin huomattavasti vähemmän. Lisäksi voin sanoa olevani pk-seudulta, mikä on aina plussaa. Ensimmäinen työpaikka isossa firmassa jännitti aika paljon. Edeltävinä päivinä tulikin opiskeltua suhteellisen paljon Excel-velhouksia ja prepattua muutamia tietojärjestelmiä.

Työt alkoivat kesäkuun alussa. Cargotecin pääkonttori ei todellisuudessa ole kovinkaan suuri, työntekijöitä toimistolla on vähän alle parisataa kahdessa kerroksessa. Työskente-ly-ympäristö on ainakin omasta mielestäni varsin hulppea ja kaikki aina IM traineesta toimitusjohtajaan istuvat avokonttorissa. Vaikka pukukoodi onkin hieman konser-vatiivisempi, eivät hierarkiatasot oikeastaan näkyneet missään muualla kuin CRM:n näkyvyysoikeuksissa. Johtoryhmää näkee joka päivä ja läpänheitto heidän kanssaan on vähintäänkin suotavaa. Rento meno siis. Ensimmäiset päivät konttorilla menivätkin tutustuessa uusiin työkavereihin ja dokumentaatioita läpikäydessä.

Työtehtäväni Kalmarilla olivat monipuolisia, ja pääsin näkemään raskaamman tietoha-llinnon pyörittämistä uniikista näkökulmasta. CRM-ylläpidon lisäksi tehtäviini kuului-vat tulevan roll-outin valmistelut CRM:ssa, ERP-integraation konffaus, konsulttifirman kanssa palaveeraminen ja johdon raportoinnin kehittäminen. Työskentelin lisäksi myös data-analytiikan parissa Kalmarin Service-osastolle, mikä ke-hitti huimasti ainakin omaa Excel-osaamistani. Pääsin lisäksi käyttämään lukuisia kehit-

tyneitä analytiikkatyökaluja, mikä osaltaan tuo konkreettista kosketuspintaa myös opin-toihin. Vastuuta Kalmarilla annetaan paljon jo alusta asti, mikä kannattaa stressaamisen sijasta ottaa kuitenkin oppimismahdollisuutena. Kun tehtävä annetaan, niin sen oletetaan myös hoituvan – olet itse vastuussa siitä miten lopputulokseen päästään.

Cargotecilla pääsee myös työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä. Pääkonttorilla noin 30 prosenttia työntekijöistä on ulkomaalaisia ja kaikki viestintä muualla kuin ruo-ka- ja kahvitauoilla tapahtuu käytännössä englanniksi. Oman suomalaisen core-tiimini lisäksi tein pääasiallisesti töitä venäläisten, intialaisten, amerikkalaisten ja kiinalaisten kanssa. Tämä ei tietenkään suju aina ongelmitta, kuten ORGIHJ:ssa opimme. Jokainen päivä on erilainen, mutta esimerkki-työpäivä saattoi alkaa aamupalaverilla Aasian tiimin kanssa, jatkua CRM-raportoinnilla ja tiimilounaalla. Ruokaa seurasi vähän excelpaukut-telua ja päivä päättyi CRM-koulutukseen amerikkalaisille. Cargotecilla pääsin tapaamaan laajan kattauksen eri alojen osaajia ja osa trainee-porukasta myös matkusteli tiiminsä mukana ulkomaille.

Kesä olisi kuitenkin ollut tylsä ilman aivan huikeaa trainee-porukkaa. Cargotecilla on trainee-katraalle joka kesä yhteinen projekti ja tänä kesänä projektin tarkoituksena oli luoda Cargotecille Employer Branding –strategia. Projekti alkoi aivan kesäkuun alussa ja kesti aina elokuulle asti, jolloin valmis strategia esiteltiin konsernin HR- ja viestintäpam-puille. Projektissa oppi paljon, mutta ennen kaikkea se auttoi muihin traineeseen tutu-stumista. Yhteishenki löytyikin nopeasti ja porukka puhalsi yhteen hiileen niin töissä kuin vapaa-ajalla. Pitkät sushibuffalounaat ja afterworkit tietysti kruunasivat koko kesän. Muut traineet olivat pääasiallisesti 4.-5. vuoden kauppislaisia, mutta mukaan mahtui myös muutama tutalainen, oikkari ja humanisti. Työtehtäviä traineelle tarjotaan myös

10 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger Tietojohtajakilta Man@ger Harmaa Talous 2/15 | 11

varsin laajasti, esimerkkinä HR, viestintä, finance, legal, IT ja markkinointi. Lisäksi Car-gotecin BA:t tarjoavat laajan kattauksen trainee-paikkoja Turussa ja Tampereella. Vink-kinä logistiikka-intoilijoille: Tampereella on tarjolla myös trainee-mahdollisuuksia logis-tiikkasuunnittelun ja SCM:n parissa. Cargotecilla tarjoaa trainee-paikkoja vuotuisin noin 50, joista suunnilleen 15 Helsingissä, 25 Tampereella ja loput Turussa sekä Kaarinassa. Hakemuksia tulee paljon, mutta tästä ei kuitenkaan kannata järkyttyä, ja toivottavasti itse toimin rohkaisevana esimerkkinä. Trainee-ohjelma on Cargotecillakin vielä kehityksessä, mikä itselleni näkyi esimerkiksi hakuaikojen kannalta suhteellisen myöhäisenä haastat-teluna.

Siinä missä modernit softafirmat hehkuttelevat parhaiden työpaikkojen palkintojaan, ei Cargotec jää paljoakaan jälkeen. Jos TTY:llä on panostettu oppimisympäristöihin, niin Cargotecilla on panostettu työskentely-ympäristöihin. Työhyvinvointipäiviä järjest-etään tasaisin väliajoin ja henkilöstölle järjestetään muutenkin aktiivisesti tapahtumia. Yksi kesätöiden huippuhetkistä oli varmasti Kalmarin kesäretki Söderskärin majakalle Suomenlahdella. Kokonaiset 19 ihmistä ahtautuivat aurinkoisena kesäpäivänä sadalle ih-miselle mitoitettuun ravintola-laivaan, jolla sitten open bar –teemalla suoritettiin siirty-minen Helsingin edustalle. Suorittamisesta puheen ollen, reissusta varmaan kertoo jotain se, että takaisin piti lähteä kesken kaiken, kun juomat loppuivat kesken. Vaikka retkiopas

Otto-Oskari Lamminpää

ei varmasti lämmennytkään valomiekka-vitseillemme, niin ainakin retkellä tuli tutustut-tua kunnolla koko porukkaan.

Kokonaisuutena kesätyö Cargotecilla oli varmasti yksi teekkarielämäni huippukohdista ja opin kesän aikana enemmän kuin mitä olen yhteensä oppinut TTY:llä aikaisemmin. Cargotecilla on töissä aivan huippuja tyyppejä, ja jokaisen omaa urakehitystä tuetaan tietoisesti. Cargotec on globaalisti alansa suurimpia toimijoita ja trainee-paikka tarjoaa mahdollisuuden päästä kurkistamaan kansainvälisesti merkittävän pörssifirman sisuk-siin todella ainutlaatuisesta näkövinkkelistä. Kalmar on mukana Yrityspäivillä helmi-kuussa 2016 ja In@gerin JouluXQ:lla 17.11. käydään Cargotecilla Helsingissä (olen kyllä aika varma, että tämä lehti on tuona päivänä edelleen painossa Juveneksella). Seuratkaa myös Cargotecin ja Kalmarin somea, sieltä saatte ensimmäisenä tiedon avautuvista kes-ätyöpaikoista (IG: @kalmarglobal, Twitter: @kalmarglobal @cargotec). Peace out #train-eehommia #cargolife #lastinelämää #forklift


Terveisiä rajan takaa

Astuin opiskelijan myyttiseen tuonpuoleiseen eli valmistuneiden toiseen todellisuuteen joulukuussa 2011, jolloin heitin yläfemmat Festiassa DI:n paperit huulilla. Olin aloittanut tijolla 2006. Opintoihin kuului pääaineena tiedonhallinta ja sidekickeinä ihmiskeskeinen teknologia eli käytettävyysjutut, hypermedia eli html-/css-kama ja teollisuustaloud-esta erityisesti johtamistouhut. Valmistujaisjuhlissa Mörrimöykyssä oli vodkabuffet itsemaustetuilla vodkilla, ihomaaleja sateenkaaren väreissä ja litrakaupalla ruokaöljyä.

En ollut kovin tekninen vastavalmistunut DI. En osannut koodata, enkä osaa vieläkään. Sen sijaan olin haalinut tutkinnon kannalta ei-relevanttia kokemusta mm. Man@gerin hallitustoiminnassa: emäntänä 2007 sekä tiedotusvastaavana & vpj:nä 2008. Hallituk-sessa oli hyvä meininki ja käynnistettiin silloin hienoja asioita, esimerkiksi killan ul-komaanexcut ja Wapina. Opin rutkasti tapahtumaorganisoinnista ja toisinaan räiskyvien kanssahallituspersoonien (puspus wanhoille hallituskollegoille) myötä myös johtamises-ta ja tiimityöskentelystä.

Keväällä 2010 päädyin Helsinkiin IBM:lle. Kesällä 2012 vaihdoin mammuttifirmasta varpuseen eli aloitin Reaktorilla käyttöliittymäsuunnittelijana. Reaktor on firma, jossa omiin käyntikortteihin päätetään tittelit itse, sillä esimiehiä ei ole kertomassa mitä just mun pitäisi tehdä. Firmassa jokaisella on valta tehdä päätöksiä, oli kyseessä vaikkapa oma työnkuva tai firman rahankäyttö. Niinpä oon Reaktorilla touhunnut käyttöliittymien ohella muutakin herkullista: viime aikoina mm. ollut Reaktor Breakpoint -konferenssin pääjärjestäjänä sekä osallistunut lentoliikennealan hackathoniin Hampurissa. Tällä hetkellä valmennan asiakasfirmaa siirtymään ketterään työskentelymalliin.

Opiskeluvuosina tuli pohdittua, mitkä kurssit olisivat järkeviä ja/tai tarpeellisia työllisty-misvarmuuden, hyvän palkan tai CV:n houkuttelevuuden kannalta. Lopulta kuitenkin päädyin opiskelemaan ja tekemään juttuja, jotka aidosti eniten kiinnostivat. Kanadassa vaihto-opiskellessa luin silmät tuikkien psykologiaa, vaikka sillä ei voinut korvata TTY:n kursseja. Kolmen kuukauden ajan istuin keskiviikkoiltaisin iltaseiskasta iltakymppiin organisaatiopsykan luennoilla ihan vain koska se motivoi mua palavasti.

TTY:n kurssitarjonnasta löytyi suurin intohimo käytettävyyskursseista, jotka kahlasin läpi, vaikka silloin tijolainen ehdottomasti ei saanut niistä tutkintoon sivuainetta. Perus-telu oli, että silloinhan TTY:ltä valmistuisi aivan liian pehmoja diplomi-insinöörejä - ja mitäs siitäkin nyt tulisi! Jotenkin tässä on kuitenkin rämmitty elämässä eteenpäin, ihan onnistuneesti.

Mikään kurssi tai työpaikka ei kuitenkaan ole opettanut niin paljon kuin kaksi näennäis-esti irrelevanttia asiaa: matkustaminen ja itsensä tunteminen. Kollega Reaktorilla totesi hiljattain, että “mikä tahansa ongelma sulle Janni tulee vastaan, niin ite vielä ihmettelee ja sä oot heti että no hei ratkastaas tää homma”. Olin hämmästynyt, en ollut ikinä ajatellut itseäni kuvatunlaiseksi.

Sitten mietin, että ratkaisumoodia varmaan oppii väkisin, kun joutuu selviämään kielitaidot-tomana / rahattomana / ryöstettynä / 40 °C kuumeessa / vuoristotaudissa vuorelle eksyn-eenä maailman eri kolkissa.

Jos nyt muuttaisin jotain omasta opiskeluajastani, en yrittäisi lukea enempää tai eri kursse-ja, en haluaisi valmistua nopeammin tai hitaammin, enkä toivoisi että olisin juhlinut ene-mpää tai vähempää (huh). Muuttaisin sen, että olisin matkustanut vielä enemmän - enkä tarkoita ryyppyreissuja kaveriporukalla, vaikka puolensa niissäkin. Olisin lähtenyt uteliaasti ja itsenäisesti seikkailemaan ja laittanut itseäni likoon, ja saanut paitsi perspektiiviä, ava-rakatseisuutta ja itsevarmuutta, myös erittäin kliseisesti oppinut itsestäni ja siitä mitä mä haluan. Koska sillä mitä sä haluat ja mikä sua motivoi, on kaikista eniten merkitystä sun uralle.

Reaktorin yritysartikkeli

Janni Kotilainen


Juhlavuosigalleria

15 shades of grey -haalarinäyttely ja synttärikahvit konetalon aulassa Ihania lahjoja cocktailtilaisuudessa

Hallitus 2015 valmiina vuosijuhliinPääjuhlan juhlatunnelmaa

Tietojohtajakilta Man@ger Harmaa Talous 2/15 | 1716 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger

Keskiaukeaman poika


Juhlavuosigalleria

Man@gerit jonossa heti baarin auettua

Man@gerin puheenjohtajat kauniissa potretissa

jatkuu...

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

Jatkojen utu vaikutti sekä muisti-, että valokuviin


FuksinurkkausHeissulivejj!!!1!1!!1

Kaikki tietää sen tunteen, kun vuodet tuntuvat menevän aina vain nopeammin ja nopeammin. Noh, mitään en voi verrata fuksin ensimmäisen periodin tahtiin. Voin myös väittää, ettei elämässäni ole ollut yhtä tapahtumarikasta ajanjaksoa koskaan ennen. Tä o vaa niiiii huikeet!! Jos kuvittelee abivuoden olevan mahtavaa aikaa, kun kaikki kaverit on jo tuttuja ja parhaat juhlat on edessä, niin voivoi.. Tuuppa TTY:lle.

Voitko kuvitella isoa kampusta, missä sun kaikki kaverit on yhdessä läjässä. Et voi olla löytämättä kaltaistasi seuraa näiden kerhojen ja kiltojen joukosta, vaikka identiteettikri-isi iskisi useampaan kertaan kuun sisällä. Jos ei huvita opiskella niin mee salille treenaa, testaamaan kerhojen sohvia tai pelaa CTR:rää kiltahuoneelle ja hakemaan vertaistukea niiltä kaikilta muilta, kenen pitäis tehdä hommia. Niin, tai hakemaan vertaistukea yhtä darransekaisilta kamuilta, kun mitä itse olet.

Niin ne bileet, niitä on ihan joka lähtöön ja ihan koko ajan, jos opiskelu ei kiinnosta. Ja vaikka kiinnostaa, niin et saa opiskella. (Joojoo, kai se siinä sivussa menee.) Fukseja painostetaan niin opintojen suunnalta, kuin Tutoreiden ”Tätä ei voi miisaahhh!!” – muis-tutuksilta. ”HUIKEINT OLI NÄÄ KAIKKI BILEET, MEE KAIKKEEN JA KAIKKII.” Naureskel-en, mutta ne on ollut kieltämättä parhaimpia neuvoja. Nyt on ilmeisesti ja selvästi se aika, kun syödään se koko pulla ja myöhemmin voi sitten pohtia niitä rusinoita.

Mut mä oonkin tosi helppo. Kaikkien tapahtumien ja bileiden lisäksi tulee lähdettyä kaikkeen mukaan. Uhka vai mahdollisuus? Mahdollisuuksia kaikki! Oon sitä mieltä, että nyt on se aika elää ja tarttua kaikkeen mahdolliseen, löytää omat jutut. Tutorit myös tukee ja innostaa hurjasti, vaikkei olisikaan mitään käsitystä tai luottoa siihen, että osaa. Täällä yhtäkään yrittävää ei katsota oudosti. Ei siis ihme, että stressiä on ja viikot ovat olleet kouluhommien lisäksi täynnä haalaritiimin myyntivastaavan töherryksiä ja niitä muita juttuja, mitkä vievät yöunetkin. TTY:n, varsinkaan tietojohtamisen valintaa en kuitenkaan missään tapauksessa kadu. Parasta aikaa elämässä aivan varmasti. Varsinkin koska [email protected] bileistä ja tapahtumista hehkutetaankin paljon, niin kyllä ne opiskelut siinä ohella

etenee. Vähitellen tietojohtamisen sisältö itsellekin selviää. Parasta se, ettei opiskeluis-sakaan tarvitse yksin edetä, koska yhteishenki täällä on mitä parhainta. Vanhemmilta opiskelijoilta saa aina neuvoja ja tukea. Fuksit kaikki yhdessä pähkäillään aivoja tyh-jentäviä TRT:n harkkatöitä ja siinä välissä kiusataan tutoreita tyhmillä kysymyksillä, varsinkin ohjelmoinnista. Kuitenkin, vihdoin voin opiskeluista sanoa, että kyllä, nyt kiinnostaa oppia.

Mutta voi meitä fuksipalleroisia. Sekavin tuntein suoritetaan kahden periodin mittaisia ”pk” -kursseja ja jatketaan sen niin kutsutun ”välillä pitää olla hauskaa” –teeman kans-sa, eikä ainoastaan välillä. Ei ihme, onhan meillä aivan varmasti ainutlaatuinen paikka opiskella. En osannut odottaa näin mahtavaa yhteishenkeä, paljon tekemistä, loistavaa kerhotoimintaa ja ihan huippuja ihmisiä. Kerran fuksiviikon jälkeen kaverille takaisin TURKUUN soittaessa, kun kerroin tästä kolmannen avaruuden elämästä, kuvailin sitä iloisesti: ”Tä on ku joku keskitysleiri!!” – pointtihan oli, että ei tarvitse eikä halua täältä poistua. Mutta mihinkäs sitä täältä tarvis lähteä? Meillä on täällä kaikki ja täältä saa. …Hernekeittoa joka torstai! No joo. Teekkarit ovat mahtavia, toivottavasti mekin kaikki fuksit sen tittelin tulemme ansaitsemaan, tosin ei liian pian. Vielä saa olla se pallero ja hyppiä siellä täällä, toivottavasti kohta tuoreelta tuoksuvien harmaiden haalareiden kanssa!

Vilma kankaanpää

22 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger Tietojohtajakilta Man@ger Harmaa Talous 2/15 | 2322 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger

Tuplakaasulla etelänaapurissa

Kerronpa teille nyt tarinan. Tarina alkaa siitä, kun oikeista asioista tietämätön yo-kunta päätti siirtää vuosijuhlaviikkonsa vuoden todellisen kohokohdan eli Man@gerin rankan perinteisen ajankohdan päälle. Tietojohtaja on onneksi aina valmis viemään muutokset läpi onnistuneesti. Si-ispä lanseerattiin voittajakonsepti: Helsin-ki, Tallinnan laiva, Tallinna ja Tartto.

Matka alkoi varhain kuulaana torstaiaa-muna 24.9. Kouluhommat oli puskettu alta pois, bussipullot odottivat viileinä laukuis-sa ja fiilis oli katossa. Koko matkan ajan kuljettajana toimiva Hene karautti bussilla Konetalon parkkiin ja matka oli valmis alkamaan. Vaan eipä ollutkaan. Mat-kanjohtaja ja autonkuljettajana toiminut rakennustekniikan opiskelija taittoivat vielä nilkka suorana matkaa Pyynikiltä Her-vantaan. Muistakaahan lapsukaiset, että Viroon tarvitsette passin mukaan. Perille kuitenkin päästiin, aamun ensimmäiset mallasjuomat aukesivat ja matka kohti Helsinkiä saattoi vihdoin alkaa.

Matkan ensimmäisenä yritysvierailuna toimi ohjelmistotalo Solinor. Paikan päällä meidät otti vastaan niin ikään Man@gerin

kasvatteja oleva toimitusjohtaja eivätkä muutkaan solinorilaiset olleet yhtään hassumpia. Pari tuntia kului vähän liiankin ripeästi palvelumuotoilun ja virvokkeiden parissa. Vierailu ei todellakaan jättänyt ketään kylmäksi ja harvoin on nähnyt jokaisen excuilijan lähtevän yritysvierailul-ta vilpitön hymy kasvoillaan.

Toisena vierailukohteena oli killan yhteistyökumppa-neihin kuuluva EY. Paikan päällä nautimme lounaan ja pääsimme seuraamaan hyvin eri taustaisten työntekijöiden paneelia. Keskustelu oli vilkasta puolin ja toisin, ja myös vieressä sijainnut sporttibaari kiinnosti matkalaisia vierailun jälkeen Heneä odotellessa. Virallisten osuuksien jälkeen oli aika siirtyä Länsisatamaan ja nousta ensimmäisen illanviettopaikkana toimi-neeseen Baltic Queen -laivaan. Matka oli päätetty aloittaa tiukasti laivayöllä ja koko excursioryhmä otti siitä todellakin ilon irti. Merkkimäärän ja intimiteettisuojan säi-lyttämiseksi ei illasta ja yöstä sen enempää, tietäjät tietää.

Perjantaiaamua voi kuvailla kenties matkan kriittisimmäksi osuudeksi, joka kuitenkin onnistui yli odotusten. Ilmeisesti tietoisuus siitä, että laiva lähtee puolilt-apäivin takaisin Suomeen pelotti jokaisen matkalaisen skarpisti bussiin puoli ky-mmeneksi. Vuorossa oli matkan kolmas yritysvierailu Tiedon Tallinnan konttorilla. Ne joita eivät neuvotteluhuoneen him-mennetyt valot uuvuttaneet, laivan eilisyön keinunta edelleen vaivannut tai paikallinen edukseen esiintynyt HR-nainen häirinneet, saivatkin kattavan ja mielenkiintoisen kat-

sauksen Viron nopeasti kasvavan ICT-sek-torin mahdollisuuksista.

Vierailun jälkeen oli aika pestä synnit ja kääntää päivä ilon puolelle Tallink Spa -kylpylässä. Kylpylä voitti matkalaiset nopeasti puolelleen rajattujen anniskelual-

ueiden puutteella, vähäisellä muiden asiakkaiden määrällä ja hulp-

pealla saunaosastolla. Paikan päällä vierähti monta tuntia, pienellä osastolla aina lähes sulkemisaikaan asti.

Kylpylästä lähdettiin som-pailemaan bussilla toiselle

puolelle keskustaa kohti majapaikkanamme toiminut-

ta Monk’s Bunk -hostellia, joka vaatimattomasti mainosti itseään

bilehostellina ja on esimerkiksi asettanut paikkaan 40 vuoden yläikärajan. Majoit-tautuminen alkoikin terävästi talon tar-joamilla shoteilla, mutta muuten paikka ei ihan odotuksiaan lunastanut, lieneekö man@gerilaisten kovalla suorittamisen lähtötasolla ollut vaikutusta asiaan. Perjan-tai-illan ohjelmaan kuului vielä yhteinen ruokailu 300-hengen panimoravintolassa, jonka hinta-laatusuhde oli puhdasta voit-toa. Tämän jälkeen matkalaiset hajaantuiv-at kuka mihinkin, mutta huhujen mukaan erityisesti paikallinen pubi- ja tanssiravin-tolakulttuuri kiinnostivat.

Lauantaina herätys oli jälleen aikainen, ja matkalaiset osoittivat venymiskykynsä toisen kerran. Bussi starttasi aamuyh-deksältä ja otti suunnan kohti Tartton kaupunkia. Päivä alkoi kiintoisalla vierai-lulla A Le Coqin panimolla, 80 000 litran olutsammio on muuten varsin pysäyttävä näky. Vierailun jälkeen käytettävissämme

eli Rankka-XQ 2015


oli noin viisi tuntia vapaaseen kaupunkiin tutustumiseen.Vanhan yliopistokaupungin tyylikäs keskusta teki vaikutuksen ja palaamin-en Tallinnaan oli jopa hienoinen sääli. Asia päätettiin korjata matkan sloganiksi jo tässä vaiheessa muodostuneella tu-plakaasulla vedetyillä bussibileillä. Perille päästyämme olikin boogie jo varsin hyvä, joten sitä suunnattiin pitämään yllä kes-kustan yöhön samaan tapaan kuin edel-lisenä päivänä.

Sunnuntaina saimme nauttia päivästä rau-halliseen tahtiin, sillä virallista ohjelmaa ei ollut ja paluulaiva lähti vasta puoli kah-deksalta illalla. Päivää käytettiin omaan

tahtiin ruokailuun, erilaisten ostosten te-koon ja ihmettelyyn, kuinka erilaiselta pu-bit päiväsaikaan näyttävätkään. Paluulaiva kuljetti Helsinkiin noin kahdessa tunnis-sa ja Hene takaisin Tampereelle suurin piirtein samassa ajassa. Paluubussissa pal-kittiin matkan leijonat ja lampaat, joiden valitseminen oli todella vaikeaa, sillä himmailijoita ei matkaan ollut mahtunut lainkaan. Konetalon parkkiin saavuttiin vähän puolenyön jälkeen, jolloin oli aika huokaista haikeana helpotuksesta. Excu 2015 oli paketoitu, ensi vuotta odotellessa.

Valtteri Taimela XQ-vastaava

Matka jatkuu...

CHEERS TO YOUfor applyingreaktor.com/careers

Reaktor is a creative technology company. We

construct exceptionally well-functioning services.

WHO ARE WE?

26 | Harmaa Talous 2/15 Tietojohtajakilta Man@ger

EstiemIt’s the time of the year when the golden of the trees is flying away leaving the world with a sad and rainy greyness.. But, no need to worry! Because there is always ESTIEM and a great team of internation-al-minded students organising the next epic event that will take place in February 2016, 8th to 14th.

First the team. That’s Klaus Uhle, Lis-han Wu, Elina Ala-Mäyry and me, Maria Kudinova, from Indecs along with Vilma Kankaanpää and Laura Pihala from Man@ger. We were chosen by the international officers of Indecs and Man@ger, Vallteri Ojansuu and Teemu Mikkonen, to plan, organize and execute an event that would go down in history. We’re working on it!

Now the event. It is organised jointly with Prodeko in Aalto University and Kaplaaki in Lappeenranta University of Technol-ogy. That in itself shows what kind of craziness is in store. The idea is to take 30 IEM students from all over Europe on a road trip, starting with Helsinki, passing through Lappeenranta to the grand finale, the Kyykkä world championship at TUT on the 13th of February.

By the end of the Activity Week – Nor-dic Tour we hope the participants will be high on all the new experience and wasted with tiredness, sauna and a beer, or two, or more.. And some Minttu-chocolate on Kyykkä-day. Of course, wishing to return back to Finland as soon as possible.

The programme planned is quite versatile. Starting on the 8th of February, that’s a Monday, the participants will be plunged straight into Helsinki night life. After being fed, of course. The rest of the weekdays bal-

ance nicely company visits, with the theme “tutalainen aikuisena” (an IEM student grown up) and city tours with outdoor ac-tivities, Kyykkä-practice, sauna and sitsit.

Not forgetting the ESTIEM-specialty: International Night. For those who don’t know what it is: All participants bring something to eat or drink, often empha-sising the latter, from their home country, and put it out for everyone else to taste. That’s an event I tried my first Austrian lighted waffle with a Stroh shot at. An experience burned into my memory. And throat.

What does Tampere have to offer? The par-ticipants will be arriving on Friday and we plan to take them on a company visit and / or sightseeing. That will be duly decided, once we get our first sponsor. So if you feel a sudden urge to sponsor one great event, don’t hesitate to give me a call ; p.

As has been a tradition when organizing ESTIEM-events in Tampere, there’ll be a cottage night complete with a hot tub to warm up in outside in the cold February air. The venue planned at the moment is Kärppälän rustholli in Lempäälä.

Saturday is Kyykkä day. Snow, definitely, sun, hopefully and a lot of fun. After freez-ing the participants for the whole day, we’ll gather somewhere warm for an afterparty. And the next night is going to be such, that everyone will finally know that they can sleep in. That brings peace to any mind that has been on the go for the past week.

Looking forward to wintry February days,

Maria Kudinova

be yourdegree

Bring your talent and passion to a global organization at the forefront of business, technology and digital innovation. Collaborate with talented colleagues and leaders who support your success and help transform organizations and communities around the world.

Sharpen your skills though industry-leading training and development, as you build an extraordinary career.

Discover how great you can be.

Visit www.accenture.fi/tyopaikat


Tomin keittiössä

Kato sukupuolineutraalit henkilöt ja henkilöttäret! Hiton jebandeeros että te ootte taas päässy öögaa tätä meikän blogii tänne :D Täl kertaa meil onkin vähän spessumpi teksti handussa. Meikä nimittäin myy ison siivun meidän din-neribisneksestä ja muuttaa Australiaan reilaa surffaa onkii luistelee hiihtää. Tän kunniaks meikä väsääkin täl kertaa oikein erikoisspessutupla-adjektiividinnerit. Täl kertaa ei myöskää tarvii kitsastella mitään K-marketin pakastettuu kengurufilettä, kun on Australian antimet tällä kertaa käytössä. Tai noh, jos teil kotipettereillä ei oo ni ottakaa sit sitä pakastettua känttyä sieltä pakasteesta :DDD. Hemmetin hien-oo, että ootte kaikki hei mahtavat frendit jälleen kerran päässy lukee tätä meikän artikkelii tähän lätyskään. Vittu kun hymyilyttää kokoajan :D Tää raapustus on muuten meikän kuudes jo, sehän on jo puolet 12 ja kolmasosa 24, matikkaa jätkät (ei se kala) äijät ja muijat hei :D

Siteimuutaku ruvetaa väsää spessudin-nerii pää neljäntenä polvena. Duunihan lähtee siit, että tarviit oikein kunnon biitin tuoretta kengurunkaulaa. Jos et muuta löydä ku pakastetavaraa ni voi nyt vittu :DD Paiskotaan pintaa ihan var-muuden vuoks vähän puolikkaita limejä antaa semmost pientä syvyyttä siihe. Siteimuutaku biitit uuniin 35,48 timmaks uunii paistuu et saadaan semmonen mukava krispi pinta siihen. Jos haluu pientä fleivörii siihe, ni voi heittää vähän kuivattuja paskanmarjoja ja hapsiaisen polvinikamia siihe messiin, jos sattuu maakellarista löytyy.Täl kertaa voidaa ottaa vähä sidedishiks Turun sinapissa marinoituja bourbon-mustikoita, kerta on vähän niiku special occasion hei! Ai että, mmmmmmm!

Ravitsevaa! Voi hei äijät ja muijat taas kerran tottakai roiskasta vähän puolik-kaita limejä sekaan, antaa mukavasti semmosta pientä diippiyttä siihe. Ei tartte hei himmailla nyt täs hommas frendit hyvät; kun iskee ruokaan sitrushedelmää, niin se on kuin sijoittaisi varallisuuttaan rahoituslaitokseen :DD

Sil aikaa ku kengurunkaulat hypähtelee lautasella ja ottaa semmosta pientä perspektiiviä elämään puolikkaista limeistä ni voidaa ottaa itekki vähä bour-bonii ja pohtii vähän elannon tekemistä surffaamalla ja esittelemällä tatuointeja

Helsingin sanomissa. Itel ku ei kohta enää oo babyloonian kahleita ravintolabisnek-sestä ni voisin vihdoin vaik oikeesti viettää laatuaikaa mun vaimon kanssa. Kato vaimo mitä vaimo. Vaimo mä rakastan sua. Kuhan on laatuajat pläräilty ni se on paiskottava kattaukset pöytään. Mulla on jälleen kerran illallisseuraks tulos mun parhaita frendei, joita en oo koskaan ees nähny. Useempi perättäinen superlativii hei äijät ja muijat! :DDD

Sit ku alkaa olla porsliinit pöydässä ni voi vispata viel limestä ja rahkasta oikein spessudessertit. Jos haluu pientä freesau-sta ni sinne sekaan voi iskee omakeksimii marjoja…..ja puolukkaa! Viimeks kun tätä veteli inessiiviinsä ni oltii nyrkkeilemässä pyöräilemässä tanssimassa viehekalastaa Puolassa. AI ETÄN ETTÄ KUN ON MAKO-ISAA :D

Siteimuutaku vaimot ja frendit joita en oo koskaan ees nähnykkää pöytään istumaan ja jubailee tulevista Austra-lian vallotuksista ja ihailemaan meikän tatskoja. Vittu kun hymyilyttää kokoajan :D Helvetin hienoo että ootte taas jaksanu öögaa näitä meikän sekoiluja. Seuraava teksti tuleekin sitten australian lämmöstä, jolloin päästään ihailee taas uusii resepte-jä, ja tietenkin mun koleita tatskoja. Keep on trucking!

OSTOSLISTA

* 1435g Tuoretta kengurun-

niskaa (ei mtn pakasteita)

* 158 kpl puolikkaita limejä

* Turun Sinappia 5 puikkoa

* Paskanmarjoja 450g

* Omakeksimii marjoja

500g* Puolukoita 500g

“Jos et muuta löydä ku pakastetavaraa ni voi nyt vittu :DD”


Palaute ja posti

Toimitus etsi kuumeisesti julkaisukelpoista materiaalia sillikseltä, mutta löysi vain kasan aurinkolaseja.

Sillisgalleria

Huolesi ei ole turhaa. Viime numeron palauteosion laatuun saattoi vaikuttaa se, että rekrytoin suurimman osan palaut-teenantajista erittäin hämyisten wappu-tuntien aikana. Tänä vuonna palauteosio jää aika suppeaksi, mutta toivottavasti jatkossa palaute ja posti pääsee kuko-istamaan taas ansaitsemallaan tasolla. Kiitos erittäin paljon palautetta koskevasta palautteestasi. Aika diippii

Jaa Milla vai? HAHA! On ryypännyt. Lisää hänen ryyppäyksestään sivuilla 4 ja 5.


Luettuani läpi Harmaan Talouden 1/15 mieleeni jäi päällimmäisenä varsin huolestuttava havainto: vuosien varrella mitä suurinta iloa tuottaneella Palaute ja posti -palstalla esitetyt kysymykset olivat tasoltaan varsin kirjavia eivätkä erityisen nokkelia. Irkissä lymyilevää vanhaa kilt-atoimijaa lainatakseni “random lauseita joissa ei ole oikein mitään, missä ovat pitkät metafyysiset pohdiskelut tisseistä”.

Onko kysymysten typistyminen “mitä tässä tapahtuu” ja “nyt mä en ymmärrä” tasolle merkki jostakin syvemmästä? Onko zeitgeist ajanut pohtivan narratiivin ohitse? Onko lautaläppä, kommunikaation siirtyminen polveilevasta irkistä meemiku-vien ja mihinkään liittymättömien huo-mioiden kansoittamaan telegramiin tahi yleinen ajattelun laiskistuminen hävittänyt kiltaan viime vuosina tulleiden jäsenten kyvyn esittää hämmentävyydessään jopa kafkamaiselle tasolle yltäviä tiukkoja pohdintoja päätoimittajan pureskeltavak-si? Eikö palautekilke kykene houkuttele-maan sisällöntuottajia? Vai pelkäävätkö ihmiset aiheettomasti loukkaavansa jotakin ihmisryhmää, jonka yleistäminen yhdeksi milloin missäkin yhteydessä sor-situksi massaksi on vielä loukkaavampaa kuin yksikään somekohu?

Nimim. Huolestunut kansalainen, veron-maksaja

Onko killan pj varmasti ryypännyt tarpeeksi kuluneena vuonna? Ja onko aika katkaisuhoitoon jo varattu?

Mitä helvettiä ihmiskunta tekee applikaa-tiolla joka sisältää semanttisen mallin liki sadasta Elvisnäyttelijästä?

Miks mun kannattais hakee päätoimit-tajaks ens vuoden hallitukseen? Ootko saanu, esim. naisia?

Onko nyt sopiva hetki näyttää maisemaa?

Miksi Flora-margariinin kilohinta on pienempi pienessä paketissa kuin isossa ns. "säästöpaketissa"? Eikö tämä ole todella kyseenalaista, kun nyt mietitään vihreän politiikan kannalta asiaa. Onhan se aikas erikoista jos 3 pientä rasiaa on halvempi kuin 2 isoa. Tällaisessa kulutu-stavarakauppojen keploitteluissa menee pieni opiskelija ihan sekaisin...

Nopea vastaus: Ei mitään. Ei-niin-nopea vastaus: En todellakaan tiedä. Vastaus: Ainoa tapaus joka tulee mieleen on, että Pohjois-Korealla on hallussaan jonkinlainen superElvishumanoidien ar-meija ja sinä olet löytänyt heidän salaiset tiedostonsa. Sinuna juoksisin.... Juoksisin erittäin lujaa.

Päätoimittajana tavallaan saa, koska tämä pesti antaa enemmän kuin ottaa. Ja siinä missä se ottaa, ottaa se nautinnollisesti eikä väkisin.

Täällä päätoimittajan kopissa voi hienosti näyttää maisemaa muita häiritsemättä :)

Erittäin hyvä kysymys. Uskon vahvasti, että voimarkkinat toimivat syklimäisesti siten, että Floran ylin johto määrittelee vuorotellen pienen ja suuren kalliimmaksi aina kuluttajien totuttua vallitsevaan tilanteeseen

HANKI S-ETUKORTTISI JA TSEKKAA PARHAAT EDUT :

WWW.KISSMYS.FI

LoppusanatSen pituinen se.

Harmaan Talouden pitkä matka alkoi jonkun hallituslaisen mielessä viime vuosikymmenen puolessa välissä ja wap-puna 2005 ilmestyi Man@gerin Kiltalehti. “Tietojohtajakilta Man@gerin vankku-maton äänenkannattaja”, he kuvailivat lehteä kannessa jo silloin. Kiltalehti ja 2011 uudelleenbrandatty Harmaa Talous toimittajineen ovat vuosi toisensa jälkeen pyrkineet tähän kunnianhimoiseen tav-oitteeseen. Toisaalta kilpailua ei ole ollut, joten “vankkumattoman äänenkannatta-jan” roolia on ollut varmasti helppo pitää yllä.

Näissä tunnelmissa haluan lopettaa tämän Harmaan Talouden Kiltalehden alkujuurille ja nostalgisiin tunnelmiin. Oikealla puolella näette ensimmäisen Kiltalehden ensim-mäisen artikkelin!

Kiitos paljon lukijoille ja hauskaa joulua!

Petri Salminen (taas)Ps. Viime numerossa viimeisenä olentona oli laama. Tässä numerossa viimeisen olion roolia ajaa teekkarikoira. En ole var-ma onko hän kyseisen palstan kirjoittanut Päivi, mutta uskon niin.


Documents

Päätoimittaja · Tähän “pääkirjoitus” ja ehkä “tässä julkaisussa”-meininki. Eli pääkirjoitus ja jonkinlainen visuaalinen seloste lhden kohokohdista