ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE │ ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela

Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna

Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Päätös

Nro 72/2012/2

Dnro ESAVI/722/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen

30.3.2012

ASIA Stormossenin turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen

laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Inkoo

HAKIJA Kekkilä Oyj

HAKEMUS Kekkilä Oyj on 23.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin

täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Stormossenin

noin 51,0 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon In-

koon kunnassa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu-

vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-

alue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuk-

sen 5 §:n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen tur-

vetuotantoa koskevassa asiassa.

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa

päätöstä. Toiminta on ilmoitettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään

vuonna 2001, jolloin tuotannon arvioitiin päättyvän vuoteen 2010 mennes-

sä. Koska toiminnan arvioidaan jatkuvan vielä noin 15-20 vuotta, lupaha-

kemus pantiin vireille vuonna 2010.

Hankealue on kokonaan luvan hakijan vuokraamaa aluetta. Sopimusalu-

een pinta-ala on 74,8 ha ja sopimus on voimassa vuoden 2039 loppuun

saakka.

Hankealueella on Uudenmaan liiton maakuntakaava, joka on saanut lain-

voiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 15.8.2007. Hankealue

on em. kaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi merkinnällä EN.

Etelä-Suomi

2

Hankealueen välittömässä läheisyydessä on seuraavia kaavamerkintöjä:

400 kV voimalinja

teollisuusalue (muun yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevat

erilliset teollisuustyöpaikka-alueet)

pohjavesialue

kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä

tie

Lisäksi Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on

merkitty alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Maakuntaval-

tuusto on hyväksynyt kaavan 17.12.2008 ja se on ympäristöministeriön

vahvistettavana.

Toiminta

Yleiskuvaus toiminnasta

Stormossenin turvetuotantoalue käsittää lohkot 1-4. Tuotantoalueen pinta-

ala on auma-alueineen 48,6 ha. Tämän lisäksi alueeseen kuuluu 2,3 ha:n

suuruinen pintavalutuskenttä. Alueesta on uutta tuotantopinta-alaa 4,4 ha

(lohko 4). Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turveva-

rastojen paikkoja vaihdellaan.

Turvetta voidaan nostaa jäljellä olevilta tuotantoalueilta arviolta noin 15-20

vuotta, joten turvetuotanto päättyy alueella noin 2024-2029. Tämän jälkeen

alue siirtyy seuraavaan uuteen käyttömuotoon, josta päättää maanomista-

ja.

Lohkon 4 kuntoonpano aloitetaan heti luvan saamisen jälkeen. Kuntoon-

panovaiheeseen liittyy myös vesiensuojelun tehostaminen, joka tarkoittaa

koko tuotantokelpoiselle alueelle pumppaamon ja pintavalutuskentän ra-

kentamista.

Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja maanparannusturvetta sekä mullan raa-

ka-ainetta mekaanisella kokoojavaunulla imuvaunulla keräiltynä. Keski-

määräinen vuosituotantomäärä on yhteensä noin 25 000 m3. Kysynnän

mukaan tuotetaan myös palaturvetta.

Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja raken-

nelmat poistetaan alueelta. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet joh-

detaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan.

Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely.

Vesien käsittely ja päästöt vesistöön

Stormossenin vedet johdetaan laskuojalla Suomenlahteen (Djupviken/

Norrfjärden) yhden laskeutusaltaan kautta. Kuivatusvesien käsittelyyn kuu-

luvat lisäksi sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet.

3

Stormossenin vesienkäsittelyn tehostamiseksi rakennetaan pintavalutus-

kenttä, jonka pinta-ala on noin 2,3 ha. Alueen maaperä on turvetta ja sen

paksuus vaihtelee välillä 1,5 - 2,7 metriä. Kentän osuus valuma-alueesta

on noin 4,7 %.

Kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla tuotantoalueilta pumppaamolle ja

edelleen pintavalutuskentälle. Kentän ympärille rakennetaan tarvittavat

penkereet ja tehdään olemassa olevien ojien tukkimiset kentän toimivuu-

den varmistamiseksi.

Hakijan arvio hankealueen (48,6 ha) vesistökuormituksesta pintavalutus-

kentän rakentamisen jälkeen on seuraava:

Pöly, melu ja liikenne

Pöly

Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista

turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasu-

päästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle.

Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusas-

te ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus.

Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisäänty-

neen tulipaloriskin vuoksi.

Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita,

koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuo-

tannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat sel-

västi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita.

Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat

kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan kes-

kittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen

estämiseksi teillä.

Melu

Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei

ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30–50. Tuotantopäi-

vinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden

työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen.

Stormossen Kiintoaine

kg/a

Kok. P

kg/a

Kok. N

kg/a

Kiintoaine

kg/a

Kok. P

kg/a

Kok. N

kg/a

Perustason

vesienkäsittely 2271 17,7 497 1827 13,1 390

Ympärivuotinen

pintavalutus 1047 11,9 426 585 7,5 319

Erotus 1224 5,9 71 1242 5,7 71

Vuosikuormitus, brutto Vuosikuormitus, netto

4

Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetus-

ten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön.

Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheut-

tavat hetkellistä 55 dB:n melua 100-200 metrin etäisyydelle työskentely-

kohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat

laskennallisen arvioinnin perusteella 55 dB:n melutasoja 300-400 metrin

etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 dB 500 metrin etäisyydellä).

Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voi-

makkuutta.

Liikenne

Vuosittainen toimitus (25 000 m3) vastaa noin 180 rekan ajosuoritetta ja

asiakkaina ovat lähiympäristön puutarhat ja maanviljelijät. Toimitus tapah-

tuu työmaatietä ja olemassa olevaa yksityistietä myöten maantielle 1050

(Fagervik-Inkoo) ja siitä edelleen asiakkaille.

Energiaturpeen toimitus on tällä hetkellä hyvin vähäistä, noin 10 rekka-

kuormaa. Asiakkaina tulevat olemaan voimalaitokset Hangossa ja Salossa.

Varastointi ja jätteet

Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastus-

suunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kan-

tavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään

vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000–5 000

litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 22 000 litraa. Sa-

manaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Säili-

öitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käy-

tetään voiteluöljyjä noin 145 l sekä muita voiteluaineita noin 32 kg. Voitelu-

aineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.

Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 145 l, kiinteää öljyjätettä noin 25 kg, ak-

kuja 7 kg, sekajätettä noin 1,0 m3, 1,2 t aumamuovia ja rautaromua noin

100 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajät-

teen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista pai-

kallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajättei-

den keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväk-

sytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen.

Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla va-

rastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin

energiana tai kierrättämällä.

Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä,

mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja huoltosuunnitelma on esitet-

ty hakemuksen liitteenä.

5

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Hakijan arvion mukaan tuotantoalueelle suunnitellut vesiensuojeluraken-

teet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset.

Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön

Tuotantoalueen nykytila

Stormossen on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joka kunnostettiin

tuotantoon 1970-luvun loppupuolella. Lupahakemuksen jättöhetkellä haki-

jan hallussa oleva ala on yhteensä 74,8 ha, josta 48,6 ha on tuotantokel-

poista alaa. Tuotantokelpoiseen alueeseen sisältyvät myös noin 2 ha suu-

ruiset auma-alueet. Tuotantokelpoisesta alasta on laajennusaluetta noin

4,4 ha (lohko 4), jolla ei ole vielä tehty kuntoonpanotöitä. Tuotannosta ei

ole toistaiseksi poistunut alueita.

Hakemuksen mukaan laajennusalue on metsäojitettua tai ojituksen kuiva-

tusvaikutuksen piirissä olevaa turvemaata. Puusto on pääosin mänty-

taimikkoa. Vanhempien ojien varrella ja laajennusalueen luoteisosassa

puusto on hiukan varttuneempaa kasvatusmetsää.

Pintavalutuskenttä on koilliskulmaa lukuun ottamatta ojittamatonta rahkais-

ta rämettä. Puusto on pääosin männyntaimikkoa. Eniten puustoa on pinta-

valutuskentän lounaisosassa nykyisen laskuojan varressa. Pintavalutus-

kenttä viettää kaakkoon ja sen pinnankorkeus on noin 14-15 metriä me-

renpinnan yläpuolella.

Aluehallintovirastoon 19.10.2011 toimitetun, 28.9.2011 päivätyn kasvilli-

suusselvityksen mukaan laajennusalue on ojitettu ja rajautuu toiminnassa

olevaan turvetuotantoalueeseen. Suon vesitaloudessa tapahtuneiden muu-

tosten johdosta laajennusalueen alkuperäiset suotyypit eivät ole enää tun-

nistettavissa vaan kasvillisuus on muuttunut merkittävästi luonnontilaises-

ta. Valtaosa alueesta on kuivunut turvekankaiksi. Alueella esiintyy sekä

varputurve-kankaita, mustikkaturvekankaita, että puolukkaturvekankaita.

Alueen kangasmetsät eivät ole luonnontilaisia tai luonnontilaisenkaltaisia.

Alueen luonnontilaisimpia osia ovat avokalliot. Karut avoimet laakeat sisä-

maakalliot on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu

säilyväksi (LC) luontotyypiksi ja keskiravinteiset avoimet laakeat kalliot sil-

mälläpidettäviksi (NT). Selvitysalueella sijaitsevat kallioalueet ovat lajistol-

taan varsin vaatimattomia. Kasvillisuuden huomionarvoisin laji on kallioko-

hokki. Stormossenilla ei ole havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti

uhanalaisia kasvi- tai sammallajeja.

Selvitysalueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä eikä

metsälain tai vesilain suojaamia ympäristöjä.

Hankkeen maisemalliset vaikutukset lienevät merkittävämmät kuin vaiku-

tukset luonnon monimuotoisuuteen.

6

Asutus ja maankäyttö

Turvetuotantoalueen pohjoispuolella kulkee Inkoo-Fagervik yhdystie nro

1050. Tieltä on rakennettu kulkuyhteys tuotantoalueelle. Suota lähinnä

olevat kiinteistöt sijaitsevat myös tien varressa, tai tieltä on yhteys niihin.

Tuotantoalueen pohjoispuolella alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalu-

eesta sijaitsee 11 asuttua kiinteistöä. Koillisessa suon ja Joddböleen kul-

kevan tien 186 välissä sijaitsee aarnialue. Suon eteläpuoliset kiinteistöt

ovat pääosin teollisuuskäytössä.

Turvetuotannosta ei aiheudu merkittävää muutosta nykyiseen maankäyt-

töön tai maisemakuvaan. Pumppuaseman ja pintavalutuskentän rakennus-

töistä voi aiheutua tilapäisesti tavallista suurempaa melua ja muuta häiriö-

tä. Koska suon eteläpuolinen alue on pitkälti teollisuuskäytössä, rakennus-

työt eivät aiheuta tästä toiminnasta poikkeavaa melua tai haittaa.

Vuotuinen vallitseva tuulen suunta Stormossenin seudulla on lounas, ja

länsisektori on muutenkin hallitseva. Tuulitietojen mukaan todennäköisin

pölyn leviämissuunta on siten tuotantoalueiden koillispuoli. Lähiasutus si-

joittuu hankealueen pohjoispuolelle.

Lähimpien asumusten kohdalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä ai-

heutuvaa viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä kun työmaalla on

toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Pölyhaitta

ei kuitenkaan ole jatkuvaa.

Kaivokyselyn yhteydessä kiinteistön Enegård omistaja harmitteli tuotanto-

alueelta saapuvaa pölyä. Enegård sijaitsee tuotantoalueen luoteispuolella.

Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehty-

jen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijait-

sevissa asutuissa kohteissa. Työmaatien varteen ei sijoitu asutusta.

Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa. Hankealueen

turvetuotanto ja siihen liittyvät kuljetukset työllistävät urakoitsijoita. Välillisiä

työpaikkoja syntyy lisäksi voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja

-huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Välitön

vuotuinen työllisyysvaikutus on noin 3 ja välillinen noin 4 henkilötyövuotta.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Hankealuetta lähin suojelualue on Stor-Ramsiön yksityiselle maalle perus-

tettu luonnonsuojelualue (YSA 014191), joka sijaitsee noin 2,5 km hanke-

alueelta etelään. Alue sijaitsee Inkoon sisäsaaristossa ja siihen sisältyy

osa Storramsjön ja Jakobramsjön saarista sekä niitä ympäröivistä vesialu-

eista pienempine saarineen ja luotoineen. Noin 3 km päässä luoteeseen

sijaitsee Varsbergenin jalopuumetsikkö. Noin 3,5 km päässä itään sijaitsee

Max dammin pieni suojelualue.

7

Stor-Ramsiön luonnonsuojelualueen perustamisella on pyritty suojelemaan

Storramsjö-saaren vaihtelevaa ja monimuotoista luontoa: rakentamattomia

rantoja, lammaslaitumia, tervaleppäkorpia ja kuusivaltaisia korpia, lähteitä

ja muita kosteikkoja, kuten Flyet sekä pieniä lintuluotoja saarten läheisyy-

dessä. Lisäksi Jakobramsjö -saaressa on metsiä, kosteikkoja sekä raken-

tamattomia rantoja. Myös alueen linnusto on merkittävä: alueella pesivät

mm. kalasääski, naurulokkiyhdyskunta ja suuri määrä vesilintuja, esim.

silkkiuikku, kyhmyjoutsen, telkkä, haahka, tukkasotka ja punasotka.

Turvetuotantoalueen valumavesillä ei ole vaikutuksia edellä mainittuihin

suojeltaviin luontoarvoihin. Valumavesien vaikutukset tulevat lisäksi enti-

sestään pienemään vedenkäsittelyn parantamisen myötä.

Noin 1 km turvetuotantoalueesta länteen sijaitsee Källsäterin 0,22 km2

pohjavesialue, ja noin 2 km alueesta itään sijaitsee Gripansin 0,84 km2

pohjavesialue. Molemmat on luokiteltu vedenhankintaan soveltuviksi II luo-

kan pohjavesialueiksi. Noin 3 km tuotantoalueesta pohjoiseen sijaitsevat

Storgårdin ja Varsin yhteensä noin 13,1 km2 laajuiset vedenhankintaa var-

ten tärkeiksi tai soveltuviksi luokitellut I tai II luokan pohjavesialueet.

Pohjaveden pinta noudattaa pääosin maanpinnan korkokuvaa ja vesi vir-

taa pohjavesivyöhykkeessä pohjaveden pinnan suuntaisesti. Yleisesti ot-

taen pohjavesi virtaa kohti pintavesiä eli rannikolla kohti merta. Hakija on

katsonut, että on todennäköisempää, että alueen pohjavedet virtaavat

pääosin laskuojan suuntaisesti kohti merta kuin pohjoiseen tärkeiden poh-

javesialueiden suuntaan. Vaikutukset pohjavesialueisiin ovat siten melko

epätodennäköisiä.

Hankealueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen

reunasta on ainakin viisi vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajan asunto. Nel-

jässä kiinteistössä on rengaskaivo ja kahdessa porakaivo. Hakijalle ei ole

kuluneen toiminnan aikana esitetty valituksia turvetuotannon mahdollisista

vaikutuksista kiinteistöjen veden saantiin, ei myöskään kesäkuussa 2010

suoritetun kaivokyselyn yhteydessä.

Vesistö

Vesistö ja vedenlaatu

Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Suo-

menlahden rannikkovesialueella (81) ja siellä suurempien valuma-alueiden

välialueella 81V067. Hankealueen lisäksi kyseisellä valuma-alueella ei si-

jaitse muita turvetuotantoalueita. Suon kuivatusvedet johdetaan metsäojaa

pitkin Djupvikenin lahteen Suomenlahteen, josta ne edelleen johtuvat Norr-

fjärdeniin.

Laskuojan valumavedet ovat keväisin ravinteikkaampia kuin syksyllä. Ve-

den niukkuus voi kohottaa ravinnepitoisuutta. Humuspitoisuus on keväisin

vähäisempi kuin syksyllä. Turvetuotantoalueelta laskevien vesien laatu on

vaihdellut voimakkaasti eri tarkkailukertojen välillä. Kuivatusvesien laatuun

8

vaikuttavat ainakin vuodenaika ja mittauksenaikainen sade- ja valumati-

lanne.

Vapo Oy:n polttoturvesoiden keskimääräisiin kuivatusvesiin verrattuna

Stormossenin vedet ovat vähemmän happamia ja elektrolyyttipitoisempia.

”Normaalia” korkeampi veden elektrolyyttipitoisuus liittynee meren lähei-

syyteen. Kuivatusvesien ravinnepitoisuudet ovat olleet viime vuosina nou-

sussa. Luonnontilaisten soiden valumavesiin verrattuna Stormossenin kui-

vatusvesien kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin noin kolminkertai-

nen ja kokonaisfosforipitoisuus noin nelinkertainen. Myös kiintoainetta

esiintyy selvästi enemmän kuin luonnontilaisten soiden valumavesissä.

Storramsjön pohjoispuolelta kulkee 13 m syvä merenkulkuhallituksen mer-

kitsemä väylä hiilisatamaan. Syväväylän vieressä sijaitsevat hiilisatama,

kalasatama ja öljysatama.

Inkoon edustan merialueen kaksi suurinta pistekuormittajaa ovat Fortumin

voimalaitos Fagervikenissa ja Inkoon kirkonkylän jätevedet, jotka myös

johdetaan Joddbölen puhdistuslaitoksen kautta Fagervikeniin. Tämän li-

säksi vedenlaatuun vaikuttavat alueen joista valuvat vedet sekä hajakuor-

mitus mm. maataloudesta.

Inkoon voimalaitos on viime vuosina ollut vähäisessä käytössä ja Fagervi-

keniin johdettu lämpömäärä on ollut pieni. Tehostetun puhdistuksen seu-

rauksena on kunnan jätevesistä johtuva kuormitus selvästi laskenut.

Useimmat Fagervikenin mitatuista vedenlaatuparametreista osoittivat hyvin

lievää tai ei minkäänlaista vaikutusta kuormituksesta vuosituhannen vaih-

teessa.

Laskuojan edustan merialueen ekologinen tila on luokiteltu huonoksi.

Suomenlahden rannikkovesien ekologinen tila on pääosin tyydyttävä tai

välttävä, erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevia vesialueita ei ole lain-

kaan. Huonossa tilassa olevia on melko runsaasti. Inkoon ja Tammisaaren

saaristoalue on luokiteltu huonoksi hapettomien pohja-alueiden vuoksi.

Kalasto ja kalastus

Inkoon kalastusalueen kokonaispinta-ala on 28 220,3 ha ja alue muodos-

tuu pääosin Inkoon edustan merialueesta. Alueeseen kuulu myös kolme

vesistöä: Bruksträsket ja Marsjön, Inkoonjoki sekä Ingarskilajoki.

Ammattimaista kalastusta Inkoon kalastusalueella harrastaa vuosittain noin

kolmekymmentä henkilöä. Lohirysäkalastus on ammattikalastajien pääasi-

allinen kalastusmuoto kesäkaudella, kuhan verkkopyynti on vallitseva ka-

lastustapa muun osan vuodesta. Virkistyskalastajien määrä alueella on

noin 18 700 kpl ja virkistyskalastussaalis noin 230 000 kg vuodessa. Ta-

loudellisesti merkittävimmät kalalajit ovat silakka, kilohaili, lohi, meritaimen,

kuha, hauki, ahven, made ja siika. Näistä lohi, meritaimen ja vaellussiika

ovat riippuvaisia istutuksista.

9

Turvesuon laskuojan alapuolella ei ole Inkoon kalastusalueen ilmoittamia

kalastusalueita. Lähin kalastusalue on Espingsfjärdenin alue Storramsjön

saaren toisella puolella lounaan suuntaan laskuojan suusta. Kalastusalu-

een tiedon mukaan Fagervikenissä tai sen lähialueilla toimii muutama am-

mattikalastaja.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Hankealueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojaan ja

sen jälkeiseen Djupvikeniin. Djupvikenistä vedet johtuvat edelleen Norrfjär-

diin, joka on Fagervikenin itäisin osa. Fagervikeniin kohdistuu myös muuta

vesistörasitusta teollisuudesta, yhdyskunnista ja maataloudesta. Turvetuo-

tannon valumavedet ovat kuormituksesta suhteellisen pieni osa. Suunnitel-

tu vesienkäsittelyn tehostaminen vähentää turvetuotannon vesistökuormaa

edelleen.

Nykyisellä vesienkäsittelyllä turvetuotannon vaikutukset laskuojan pitoi-

suuksiin ovat huomattavat. Siirryttäessä nykyaikaiseen vesienkäsittelytek-

niikkaan ominaiskuormitus vähenee huomattavasti.

Stormossenin laskuoja on todennäköisesti Djupvikenin lahden pääkuormit-

taja. Laskuojan valuma-alue on karttatarkastelun perusteella noin 600 ha.

Keskivalumalla 9 l/s/km2 ojan keskivirtaama laskussa Djupvikeniin on noin

55 l/s. Stormossenin tuotantoaikana koko alueen ollessa tuotannossa net-

tokuormituksen pitoisuusvaikutus ojan suulla on noin 0,33 mg/l kiintoai-

neen osalta, 5,2 ug/l kokonaisfosforin osalta ja 182 ug/l kokonaistypen

osalta. Laskuojan suualueelta ei ole vedenlaatutietoja 2000-luvulta, joten

Stormossenin laskennallista vaikutusosuutta ojan veden laatuun ei voida

tarkasti arvioida.

Nykyaikaisilla vesienkäsittelymenetelmillä saatava päästövähennys on

huomattava, ja on oletettavaa, että Djupvikenin tila kohenee parannuksella

jonkin verran. Todennäköisesti myös Norrfjärdenin tilanne paranee. Koska

Fagervikeniin kohdistuu runsaasti myös muuta kuormitusta, vaikutus täällä

ei ole niin huomattava. Merialueilla on vaikea tarkkaan arvioida kuormituk-

sen vähenemistä, koska kuormitus sekoittuu hyvin suureen vesimassaan.

Siirryttäessä Stormossenilla tehokkaampaan vesiensuojeluun voidaan

odottaa veden laadun ja kalojen elinolosuhteiden paranevan lähivesillä.

Hankealueelta tuleva kuormitus ja vaikutukset alapuolisen vesistön veden

laatuun ja sitä kautta kalastoon ja kalastukseen ovat siinä määrin vähäisiä,

ettei niistä hakijan käsityksen mukaan aiheudu korvattavaa haittaa.

Ympäristöriskit

Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvalli-

suudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma

ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon

alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalu-

10

eella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja

ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön val-

miuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoi-

tusten avulla.

Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelas-

tusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväk-

syvät työmaan palosuojeluvalmiuden.

Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan

ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuk-

siin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden

korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudate-

taan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita.

Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- sekä

vaikutustarkkailuilla. Hakemuksen liitteenä 8 on tarkkailuohjelmaesitys.

Tarkkailua ei ehdoteta muutettavaksi nykyisenkaltaisesta.

Korvaukset Hankkeesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu korvattavaa haittaa.

Toiminnan aloittamisluvan perustelut

Kekkilä Oy hakee toiminnanaloittamislupaa laajennusalueella muutoksen-

hausta huolimatta, koska kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta

koskevalla lisäalueella on tarve. Käytössä olevista turvevaroista on nykyi-

sellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Hakija on

esittänyt vakuudeksi viiden tuhannen (5 000,00) euron vakuutta, joka voi-

daan asettaa omavelkaisena takauksena.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja In-

koon kunnassa 22.3.–21.4.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille.

Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 22.3.2011 Västra Nyland

-lehdessä ja Länsi-Uusimaa -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt ha-

kemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elin-

keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Inkoon

kunnalta sekä Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja tervey-

densuojeluviranomaiselta.

11

Hakemus on annettu uudelleen tiedoksi kuuluttamalla 12.4.-12.5.2011 In-

koon kunnassa, koska asiakirjat eivät olleet nähtävillä kunnassa alkuperäi-

sen kuulutuksen päiväyksen mukaisesti.

Lausunnot 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö

ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, että

hanke ei hakemuksen perusteella arvioituna aiheuta merkittävää meluhait-

taa. Lupaan on kuitenkin syytä sisällyttää määräys toiminnasta tiedottami-

sesta ja, jos melusta aiheutuu häiriötä, tulee toiminnan melutasot selvittää

kyseisessä kohteessa ja tarvittaessa muutamassa muussakin pisteessä.

Mikäli häiriö ajoittuu yöaikaan, tulee edellä mainittu meluselvitys tehdä en-

nen töiden jatkamista.

ELY-keskus on katsonut, ettei hakemuksen täydennyksenä annettu selvi-

tys laajennusalueen ja pintavalutusalueen nykytilasta ole riittävä. Luonto-

vaikutusten arviointi edellyttää kasvukauden aikana maastossa tehtyä

asianmukaista luontoselvitystä.

Hankkeella ei hakemuksen perusteella näyttäisi olevan vahingollisia vaiku-

tuksia alueen pohjavesioloihin. Tuotantoalueen valumavesien käsittelemi-

seksi esitetyt vesiensuojelurakenteet ovat riittävät.

Tuotantoalueen vaikutustarkkailua tulee jatkaa suolta lähtevässä lasku-

uomassa hakemuksessa esitetyssä havaintopaikassa sekä toisessa ha-

vaintopaikassa alempana samassa uomassa. Havaintoajankohtia tulee ol-

la vuosittain kolme: keväällä, loppukesällä ja syksyllä. Vesinäytteistä on

tehtävä seuraavat havainnot ja määritykset: ulkonäkö, lämpötila, pH, johto-

kyky, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kiintoaine, väriluku, sameus, ko-

konaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfos-

fori, fosfaattifosfori (0,4 µm NPC-suodatetusta näytteestä), kemiallinen ha-

penkulutus (CODMn) ja rauta. Tuloksista on raportoitava vuosittain Uu-

denmaan ELY-keskukselle ja Inkoon kunnalle. Edellä mainituilla muutoksil-

la täydennetty tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä lupapäätöksessä. ELY-

keskukselle tulee varata mahdollisuus muuttaa ohjelmaa tarvittaessa.

2) Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei

sillä ole huomautettavaa itse toiminnasta, mutta ehdottanut, että uudel-

leensoistaminen aloitetaan mahdollisimman pian tuotannosta poistetuilla

alueilla.

3) Eteläkärjen ympäristöterveys on todennut, että ympäristölupa voidaan

myöntää, koska turvetuotannon vaikutusalueella ei ole tuotannon johdosta

vaarantuvia kohteita.

Muistutukset ja mielipiteet

4) Fingrid Oyj on todennut, että turvetuotantoalue ulottuu Fingrid Oyj:n

400 kV:n voimajohdon Inkoo-Espoo pylväsväleille 4-6, 110 kV:n voimajoh-

don Inkoo-Espoo pylväsväleille 6-8 ja 110 kV:n voimajohdon Inkoo-

Virkkala pylväsväleille 6-8. Johtoalue on 97 metriä leveä.

12

Fingrid Oyj on vaatinut, että ennen töiden aloittamista turvetuotantoalueella

on johtoalueella pidettävä katselmus, jossa mm. kirjataan pöytäkirjaan pe-

rustusten, harusten ja muiden pylväsrakenteiden kunto, perustusten kor-

keusasemat toisiinsa nähden ja täytemaiden täyttötilanne perustusten ym-

pärillä ja harusankkureiden päällä.

Suunnitellulla turvetuotantoalueella sijaitsee Fingrid Oyj:n voimajohtopyl-

väitä. Pylväille on jätettävä suoja-alue, joka ulottuu 20 metrin päähän pyl-

väsjalkojen maanpäällisistä betoniperustuksista ja harusten maahan-

menokohdista. Suoja-alueella ei saa ojittaa, läjittää eikä liikkua työkoneel-

la, eivätkä suoja-alueen ympärillä olevat kaivuualueen reunat saa myös-

kään sortua 20 metriä lähemmäksi mainittuja pylväsrakenteita. Suoja-

alueen reunat tulee muotoilla niin, että pylväälle päästään tarvittaessa työ-

konein tekemään huolto- ja korjaustöitä. Reunan kaltevuuden tulee olla

1:3. Fingrid Oyj järjestää pylvään suoja-alueiden merkitsemisen maastoon.

Turvetuottajan on merkitsemisen jälkeen huolehdittava, että merkinnät py-

syvät paikallaan ja asianmukaisessa kunnossa turpeen noston päättymi-

sen jälkeen pidettävään loppukatselmukseen saakka.

Niillä voimajohtopylväillä, joilla maadoitusjohtimet tulevat 20 metrin suoja-

alueen ulkopuolelle, täytyy maadoitusten ympärille jättää vähintään 5 met-

rin suoja-alue, joka merkitään maastoon.

Voimajohtopylväiden suoja-alue ulottuu 20 metrin päähän pylvään maan-

päällisistä perustus- ja harusrakenteista. Tällä suoja-alueella ei saa liikkua

työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Voimajohtoja lähinnä olevien sarkaojien etäi-

syys voimajohdon reunajohtimista vaakasuoraan mitattuna tulee olla vähin-

tään 5 metriä. Pylvään kohdalla sarka- tai muitakaan ojia ei tule rakentaa

20 metriä lähemmäksi pylvään perustus- ja harusrakenteita. Mahdolliset

laskeutusaltaat, turpeen ja kantojen varastoaumat, työmaaparakit, työko-

neiden ja ajoneuvojen säilytys- ja huoltotilat sekä poltto- ja voiteluaineva-

rastot tulee sijoittaa johtoalueen ulkopuolelle eli vähintään 31 metrin etäi-

syydelle 400 kV:n johdon Inkoo-Espoo keskilinjasta ja vähintään 24 metrin

etäisyydelle 110 kV:n johdon Inkoo-Virkkala keskilinjasta.

Työskenneltäessä 400 kV:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue pys-

tysuoraan mitattuna saa ulottua viittä metriä lähemmäksi johdon johtimia

silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viit-

tä metriä lähemmäksi 400 kV:n johdon reunajohtimia.

Työskenneltäessä 110 kV:n johdon alla ei työskentelyalue pystysuoraan

mitattuna saa ulottua kolmea metriä lähemmäksi johdon johtimia silloin,

kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä met-

riä lähemmäksi 110 kV:n johdon reunajohtimia.

Hakijan vastine Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija on vastannut,

että esitettyä tarkempi selvitys laajennus- ja pintavalutuskenttäalueen ny-

kytilasta ja luontoarvoista voidaan tehdä maastotyönä kesällä 2011, josta

13

toimitetaan lisäselvitys 30.9.2011 mennessä. Tarkkailun osalta hakijalla ei

ole huomauttamista.

Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä Eteläkärjen

ympäristöterveyden lausunnoista ei hakijalla ole huomautettavaa.

Fingrid Oyj:n vaatimuksista hakijalla ei ole huomauttamista.

Hakemuksen täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon hakemuksen täydennyksenä

Inkoon Stormossenin 28.9.2011 päivätyn kasvillisuusselvityksen, jonka si-

sältö on kuvattu edellä kohdassa ”Tuotantoalueen nykytila”.

Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto

Aluehallintovirasto on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja

luonnonvarat -vastuualueelta lausuntoa hakijan täydennyksen johdosta.

Lausuntoa ei ole annettu.

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle ympäristöluvan Stormossenin

turvetuotantoon Inkoon kunnassa Suomenlahden rannikkovesialueella ha-

kemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala

auma-alueineen on noin 51,0 ha.

Toiminnan ja töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Aluehallintovirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle luvan toiminnan aloittamiseen

uudella tuotantolohkolla 4 muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on

asetettava 5 000 euron suuruinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ym-

päristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen

lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

Lupamääräykset

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan

kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta

Djupvikeniin.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä

7 olevan piirustuksen ”Tuotantosuunnitelma”, mittakaava 1: 7 000, mukai-

sesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja

ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunni-

telmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava

vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket.

Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaas-

14

sa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Las-

keutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen

joutumisen ojiin.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja

vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven-

nykset.

3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen laajennusalueen kun-

toonpanon aloittamista ja viimeistään 30.6.2012 mennessä ja ne on esitet-

tävä ennen käyttöönottoa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-

keskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Inkoon kunnan ympäris-

tönsuojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden

tehoa.

4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti

toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat

on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina

muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastet-

tava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitet-

tava siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuo-

tantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Ko-

neiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheutta-

via. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksis-

ta.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä

häiritsevästi.

6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä si-

ten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylit-

tää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB

(LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB

(LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.

15

Varastointi ja jätteet

7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä-

hän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Jätteet on lajiteltava Inkoon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jät-

teet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on

oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on

laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaara-

ominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin jär-

jestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen

jätehuoltosuunnitelmaa.

8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii-

visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tii-

viillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana

pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on ol-

tava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on

oltava ylitäytönestin.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien kone-

vaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjun-

taan.

10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien

johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, lii-

kenne- ja ympäristökeskukselle ja Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviran-

omaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikke-

ustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja

häiriötekijät poistettava viipymättä.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut

11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3

olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset

eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman

mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-

ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset

eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

16

Kunnossapitovelvoitteet

13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin

kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.

Kalatalousmaksu

14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa

kalatalousmaksua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksel-

le käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle

ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.

Ensimmäinen maksu vuodelta 2012 on suoritettava kuukauden kuluessa

tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoi-

tettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotan-

nosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden

kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään

kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan

saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys

tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopetta-

mista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan oh-

jata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hy-

väksymällä tavalla.

Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta

on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat

rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on

jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun

käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

kukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovai-

heen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt

velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan

lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Muut määräykset

16. Luvan saajan on, ellei toisin sovita, kahden kuukauden kuluessa tämän

päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta järjestettävä Fingrid Oyj:n kanssa

katselmus Fingrid Oyj:n voimajohtoalueella ko. johtoja koskevien, yhtiön

17

9.5.2011 päivätyssä muistutuksessa esitettyjen seikkojen kirjaamiseksi ja

turvetuotannolle johdoista aiheutuvin rajoitusten toteamiseksi.

Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 31.12.2022 jätettävä aluehallintovirastolle

hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä mää-

räajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja

pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen pa-

rantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen

vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheu-

tuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä

selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuoje-

luasetuksen 9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Stormossenin turvetuotantoalue on pääosin tuotannossa oleva alue, 4,4

ha:n suuruista laajennusaluetta lukuun ottamatta. Laajennusalue rajautuu

toiminnassa olevaan tuotantoalueeseen ja on suurimmalta osaltaan ojitet-

tua aluetta. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityi-

siä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelusta-

tusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pin-

tavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan

vaatimukset Stormossenin olosuhteissa.

Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuvia pöly- ja meluhaitto-

ja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä

toimenpiteillä.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Kun otetaan huomioon Stormossenin ja sen ympäristön tila ja käyttö, turve-

tuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan

myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris-

tön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantu-

mista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta

18

tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta

kohtuutonta rasitusta.

Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan pintavalutuksel-

la, jolloin kiintoaine-, fosfori- ja typpipäästöt merialueelle vähenevät huo-

mattavasti. Uusi 4,4 ha:n suuruinen tuotantolohko perustetaan jo tuotan-

nossa olevan alueen yhteyteen. Hankkeen kuivatusvesien käsittely ja nii-

den vesistöön johtamisesta aiheutuvien päästöjen vaikutukset vesistössä

ovat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitel-

maan liitetyn Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden

mukaiset.

Perustelut toiminnan ja töiden aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta

Kyseessä on pieni pääosin ojitettu lisäalue, jonka toiminnan aloittaminen ei

lisää merkittävästi kokonaispäästöjä etenkin, kun otetaan huomioon, että

vesien käsittely tehostuu jo tuotannossa olevalla alueella. Näin ollen lupa

toiminnan aloittamiseen voidaan myöntää.

Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi pääs-

töjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muute-

taan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyt-

tömäksi.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi pa-

rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen

määräykset 1–4.

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi

annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on

noin 250-300 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle

melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa

asutuksen läheisyydessä ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoit-

tamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enim-

mäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) meluta-

son ohjearvoja.

Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja

öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan velvol-

linen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen

määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten

aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan-

tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai-

neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen

kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämi-

seksi.

Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10.

19

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk-

sesta ympäristöön. Lupamääräysten 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimää-

räykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varal-

ta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella val-

vontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen

ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtä-

viin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsitte-

lyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi

ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutu-

vien liettymien poistamiseksi.

Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämi-

seksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon tur-

vetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien

vaikutusten laajuus.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää-

räys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen

rajoittamiseksi.

Lupamääräys 16 annetaan turvetuotantoalueella sijaitsevan voimajohtolin-

ja-alueen asianmukaista huomioonottamista varten.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen

vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista

ilmenevällä tavalla.

Fingrid Oyj:n vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 16.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toiminta laajennusalueella saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa

ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus

voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta

poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäris-

tönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.

20

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 55, 56, 90, 100,

101 ja 103 a §

Jätelaki 4, 6 ja 15 §

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011)

Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoi-

tearvoista (480/1996)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 §

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Käsittelymaksu on 7 310 euroa.

Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelu-

keskuksesta.

Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen

(1572/2011) 7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on

tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen

voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vi-

reille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suo-

ritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen

maksutaulukon mukaan 30–300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan

käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Kekkilä Oyj/Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä

Jäljennös päätöksestä

Inkoon kunta

Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Inkoon kunnan terveydensuojeluviranomainen

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä

(sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

21

Ilmoitus päätöksestä

Asianosaisille listan dpoESAVI-722-04-08-2010 mukaan.

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviras-

ton ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Inkoon kunnan virallisella

ilmoitustaululla.

Kuulutuksesta ilmoitetaan Västra Nyland ja Länsi-Uusimaa -lehdissä.

22

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liitteet 1) Valitusosoitus

2) Kartta

3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma

Jukka Leinonen

Sinikka Laitakari

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja esitellyt ympäristö-

lakimies Sinikka Laitakari.

SL/sl

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valite-taan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.4.2012. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympä-ristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviras-

tolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä en-nen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanotto-laitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

Kartta

Liite 3

STORMOSSENIN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Uudenmaan elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyt-tötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuo-sittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustark-kailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.

Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:

- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöi-

hin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely

Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu

Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuo-den ajan ennen tarkistushakemuksen tekemistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhtey-dessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, koko-naisfosfori, kokonaistyppi ja pH.

Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaa-matietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdolli-simman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesien-käsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.

Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoi-suuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l.

Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yh-teenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristön-suojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkai-lua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tar-peelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.