Keisarin puolesta

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan sotakentillä, 1831

Suomen kaarti

• Suomalainen kansallinen sotilasyksikkö, korotettu keisarilliseen henkivartioväkeen vuonna 1829; komentajana eversti Anders Edvard Ramsay. Kenraalikuvernööri ja Pietarin yleisesikunta Suomen sotaväen ylimpinä komentavina tahoina.

• Tarkk’ampujapataljoona, jossa neljä komppaniaa, sijoitettu Helsinkiin; osa Venäjän keisarillisen henkivartioväen 2. jalkaväkidivisioonan 4. prikaatia. Vahvuus joulukuussa 1830 kaikkiaan 756 miestä.

• Venäjä virallinen komentokieli, ruotsi edelleen kirjeenvaihdon ja päiväkäskyjen kieli.

• Upseeristo edustaa säätyläistöä, monilla kytköksiä maan hallitsevaan eliittiin, osa sukulaisia keskenään. Miehistö etupäässä etelä- ja lounais-Suomesta; kaikkiaan 18% rivimiehistä avioituneita, peräti 22% on entisiä ammattimiehiä ja käsityöläisiä.

Vallankumousvuosi 1830

• Heinä-elokuu; vallankumoukset Pariisissa ja Brysselissä.• 11. elokuuta; keisari Nikolai I saapuu viralliselle vierailulle Suomeen; paikalliset alamaiset

tervehtivät hallitsijaansa ilahtuneesti ja kunnioittaen.• 18. marraskuuta; keisari määrää Puolan armeijan liikekannallepanosta puuttuakseen Ranskan

ja Belgian vallankumouksiin Pyhän Allianssin velvoitteiden mukaisesti.• 29. marraskuuta; sotilaskapina Varsovassa, Puolan marraskuun kansannousu puhkeaa.• 14. joulukuuta; keisari määrää Suomen kaartin liikekannallepanosta kapinallista Puolaa

vastaan suunnattua rankaisuretkikuntaa varten. Suomalaiset kaartinsotilaat vastaavat taistelukutsuun ”myrskyisällä riemulla”.

Matka sotatanterelle ja taistelukenttä

• Marché-force Helsingistä Krasnoje Seloon, 12.-25. tammikuuta; kymmenesosa pataljoonasta poistuu muonavahvuudesta pakkasen aiheuttamien vammojen seurauksena.

• Ensimmäiset kohtaamiset vihollisen kanssa Masovian seudulla, Kurpien metsämailla. Wyszkówin, Krasnosielcin ja Pułtuskin yhteenotot 4.-23. huhtikuuta, alikapteeni Wendtin komennuskunta. Kamieńczykin, Rybienkon ja Brokin kahlaamojen yhteenotot 19.-24. huhtikuuta.

• Koleraepidemia alkaa koetella suomalaista pataljoonaa keväästä 1831 alkaen, vaatien lopulta verrattomasti enemmän uhreja kuin taistelut.

Masovian taistelut toukokuussa 1831• Przetyczin, Wąsewon ja

Długosiodłon taistelut 16. toukokuuta. Kymmenesosa pataljoonan toiminnassa olevasta miehistöstä saa surmansa, haavoittuu tai jää vangiksi suojatessaan venäläisten perääntymistä kenraali Dezydery Chłapowskin puolalaisilta ulaaneilta. Sotaretken vedenjakaja.

• Eversti Ramsay haavoittuu taistelussa, kaartinpataljoonan komento siirtyy everstiluutnantti Robert Vilhelm Lagerborgille.

Kesä ja syksy 1831; voitto ja sen hinta

• Vetäytyminen Tykociniin 21. toukokuuta.

• Koleraepidemian synkin kohta kesän 1831 aikana; komppaniat kutistuvat joukkueiden kokoisiksi.

• Varsovan valloitus 6. syyskuuta 1831, Rakowiecin vallitusten valloitus. Miehitys-kausi Varsovassa lokakuuhun 1831.

• Sotaretken kokonais-tappiot: 289 kuolleina, 110 kadonneina.

Sotaretken perintö

• Kaartinpataljoona palaa Helsinkiin keväällä 1832. Syksyllä keisari palkitsee yksikön Yrjön lipulla.

• Sotaretki osoituksena suomalaisten uskollisuudesta keisarikunnalle ja autonomian vahvistajana.

• Puolan-sotaretki osana eliitin toteuttamaa kansakunnan rakentamista.

Puolalaisten kansannousuperinteet; suomalaisten kuuliaisuus keisarinistuimelle

• Ruhtinas Jabłonowski: “Me ihmettelimme, miksi he olivat kaukana kotimaastaan taistelleet meitä vastaan, sen saman valtakunnan puolesta joka oli kukistanut heidän oman maansa, vaikka he olisivat voineet ojentaa meille ystävän käden, etenkin kun meidän asemamme oli samanlainen.”

• Nikolai I:n poliittinen testamentti: ”Jättäkää Suomi rauhaan; koko pitkän hallituskauteni aikana se on ollut keisarikuntani ainoa osa, joka ei ole aiheuttanut minulle ensimmäistäkään unetonta yötä.”