Puskantien ryhmiksen varhaiskasvatussuunnitelma

(Vasu)

KASVATUSYMPÄRISTÖ: Ryhmiksemme sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien äärellä Seinäjoen keskustan läheisyydessä. Retkeilemme ja liikumme usein läheisissä puistoissa kauniissa jokirantamaisemissa. Teemme runsaasti yhteistyötä samassa pihapiirissä sijaitsevan Jokihelmen ryhmiksen kanssa ja yhteisten toimintojen ja esim. päivittäisten ulkoilun myötä tulemme hyvin tutuiksi toisillemme. Teemme yhteistyötä myös naapurissa sijaitsevan Marttilan päiväkodin kanssa.  

TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET: Turvallisuutta arkeen luodaan yhteisillä rajoilla ja säännöillä sekä säännöllisellä päivärytmillä. Jokainen lapsi huomioidaan yksilönä ja lapselle tarjotaan virikkeitä hänen ikätason ja kehityksen mukaisesti. Aikuisen läsnäolo ja syli luovat myös turvallisuutta lapsen päivään. Turvallisuuden kautta lapselle syntyy luottamus hoitajiin ja päivähoitopaikkaan. Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus toimia hänen ikänsä, taitojensa ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Jaamme lapset myös pienryhmiin, joita ohjaa sama aikuinen. Pienessä ryhmässä lapsi saa yksilöllistä ja kehitystason mukaista ohjausta ja kasvatusta.  Tavoitteenamme on lapsen kasvun ja kehityksen sekä oppimisen tukeminen. Kehumme ja kannustamme lasta ja olemme tukemassa lasta kaverisuhteiden luomisessa. Tuemme lasta monipuoliseen leikkiin. Tuemme lasten vanhempia heidän kasvatustyössään ja kuljemme heidän rinnalla mahdollistaen lapselle parhaat mahdolliset edellytykset kasvulle ja kehitykselle. Kunnioitamme lapsia ja heidän perheitään ja olemme luomassa avointa ja rehellistä yhteistyötä perheiden kanssa.

KASVATUSKUMPPANUUS

Avoin, luottamuksellinen ja toimiva kasvatuskumppanuus on tärkeä osa lapsen päivähoitoa. Arvostamme sitä, että perhe tuntee oman lapsensa parhaiten ja meidän tehtävämme onkin tukea perheen kasvatustyötä. Hyvän kasvatuskumppanuuden pohjana on, että vanhemmat jakavat meille tietoa lapsen temperamentista, kehitysvaiheesta sekä perheen kasvatusperiaatteista.

Kasvatuskumppanuus alkaa siitä, kun vanhempi ensimmäisen kerran soittaa ryhmikseen ja sopii tutustumiskäynnin ajankohdan. Tutustumistilanteessa lapselle ja perheelle esitellään hoitopaikka ja kerrotaan kaikki oleelliset asiat liittyen lapsen päivähoitoon. Tutustumiskäynnille varataan riittävästi aikaa. Tutustumiskäynnin tarkoituksena on luoda positiivinen kokemus hoitopaikasta. 

Vanhempien kanssa käydyt keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa ovat erityisen tärkeitä. Niistä saadaan vastavuoroisesti tietoa lapsen arkeen ja kehitykseen liittyvistä asioista. Tärkeää ovat myös yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joita noudatamme kaikki yhdessä. Vanhemmat voivat tarpeen tullen kysyä meiltä kasvatukseen liittyvistä asioista tai sopia kahdenkeskisen keskusteluajan.

Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu). Hoidon alkaessa käydään aloituskeskustelu. Vasua tarkistetaan ja päivitetään vuosittain lapsen syntymäpäivän aikoihin. 

Kasvatuskumppanuutta tukevia yhteistyötahojamme ovat:• neuvola• kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja (kelto)• seurakunta• puhe- toiminta ja fysioterapeutit• kuntoutusohjaajat• psykologi- ja perheneuvontapalvelut• alueemme sosiaalityöntekijät

Turvallisuus 

Rehellisyys Lasten tasapuolinen huomioiminen 

 ARVOT 

Läheisyys ja lapsen lämmin kohtaaminen 

Kiireettömyys ja rauhallisuus 

Mukava ilmapiiri 

KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

”Minä kasvan” Jokaisella lapsella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi päivähoitopäivän aikana. Lapsi kokee, että hänet kuullaan, nähdään ja häntä kunnioitetaan omana ainutlaatuisena itsenään. Turvallisuuden perustana on säännöllinen päivärytmi. Lapsi opettelee arjen taitoja yhdessä muiden kanssa. Säännöllinen ulkoilu ja liikunta, maukas ruoka sekä riittävä lepo luovat hyvän pohjan lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tavoitteenamme on luoda ryhmikseen iloinen ja lämmin ilmapiiri. Jaamme yhdessä onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat lapsen itsetuntoa. Tuemme ja ohjaamme lasta tunteiden ilmaisussa.   ”Minä ryhmiksessä” Aikuinen antaa omalla käyttäytymisellään mallia sosiaalisten taitojen opetteluun.  Harjoittelemme sosiaalisia taitoja:• Hyvät käytöstavat: Esim. tervehdimme ja kiitämme• Kuinka leikin kaverin kanssa• Toisen ihmisen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen: vuoron odottaminen• Riidan sopiminen• Erilaisuuden kohtaaminen• Aikuisen ja lapsen roolit  ”Minä kehityn” Lasta tuetaan omatoimisuuteen ikätason mukaisesti. Tavoitteena on, että lapsi oppii vähitellen toimimaan itsenäisesti osana ryhmää. Harjoittelemme arjen taitoja ja vastuullisuutta pienten työtehtävien avulla: Esimerkiksi lelujen kerääminen ja aikuisten apulaisena toimiminen.  Harjoittelemme lisäksi perustaitoja:• Pukeminen ja riisuminen• Puhtaudesta huolehtiminen• Siisteydestä ja tavaroista huolehtiminen• Itsenäinen toimiminen ruokailutilanteissa

  

 

LAPSELLE OMINAINEN TAPA TOIMIALeikkiminen, liikkuminen ja tutkiminen ovat lapselle ominaisia tapoja oppia. Niiden kautta lapsi oppii käsittelemään tunteitaan ja kokemiaan asioita.  ”Minä leikin” Lapsilla on mahdollisuus leikkiä sekä yksin että ryhmässäKäytämme tiloja monipuolisesti ja jaamme lapsia pienempiin ryhmiin leikin aiheen mukaan Leikki on turvallista ja leikille on tilaaLeikkivälineet on helposti lasten saatavilla ja ne on turvallisia ja lapsen ikätasolle sopiviaPäivittäin on sekä vapaata että ohjattua leikkiäAikuinen seuraa ja ohjaa leikkiä – tarvittaessa osallistuuRoolileikit ovat suosittuja ryhmiksessämmeLeikkiaikaa on riittävästi ja se on tasapainossa muun toiminnan kanssa ”Minä liikun” Motoriikka kehittyy liikkuessaUlkoilemme päivittäin ja pihallamme on runsaasti tilaa liikkumiseenTeemme kävelyretkiä lähiympäristöönJumppaamme sisällä säännöllisesti ”Minä tutkin ja tutustun” Tutustumme omaan kehoon, tunteisiin ja aisteihin sekä toisiin lapsiin ja aikuisiinTutkimme säätä, lähiympäristöä, erilaisia materiaaleja ja luontoaVertailemme kokoja ja määriä Kokeilemme erilaisten aineiden käyttäytymistä eri tilanteissa: esim. mikä kelluu, lumen sulaminen, veden jäätyminen  ” Minä taiteilen ” Luemme kirjoja, käymme kirjastossa ja kirjastoautollaHarjoittelemme kädentaitoja maalaten, piirtäen, askarrellen, muovaillen, helmiä pujotellenOsallistumme esityksiin ja näytöksiinPidämme laulutuokioita Kuuntelemme musiikkia ja tanssimmeKäytämme luovuutta ja mielikuvitusta: kuuntelemme lasten ehdotuksia

Kieli on perusta kaikelle oppimiselle, ajattelulle ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Lapsen kielen kehittymiseen vaikuttavat kaikenlaiset vuorovaikutustilanteet ja toimintaympäristöt. Lapsen kielen kehitystä tukevat läheiset ja turvalliset ihmissuhteet. Kieli on kommunikaation ja vuorovaikutuksen väline kaikkien orientaatioiden alueilla. 

 

      Kirjat, lorut, laulut 

Puhuminen 

 Leikit 

Kielellinen kehitys  Esitykset 

Aikuinen osallistuu leikkiin  

 Kysyminen, vastaaminen 

Keskustelu , asioiden selittäminen 

Esineiden ja asioiden nimeäminen 

Lasten keskinäiset leikit 

Ohjatut leikit, liikunta 

Kuunteleminen 

 

Aika 

Lajittelu ja vertailu 

Numerot ja laskeminen 

Matemaattinen orientaatio 

Päivärytmi 

Viikonpäivät, kuukaudet, vuosi 

Vuorokauden ajat 

Vertaillaan asioita: isompi - pienempi 

Mitat ja suhteet 

Värit ja muodot 

Leikit ja lorut 

Lasten lukumäärä 

Lasketaan arjen asioita 

Luontoaiheiset askartelut 

Seurataan vuodenaikojen 

vaihtumista 

Luontoon tutustuminen 

Luonnontieteellinen orientaatio 

Luonnon kunnioittaminen 

Luonnonmateriaalien käyttö 

Kierrätys 

Sään tarkkailu päivittäin 

Kävelyretket luonnossa 

Tutustumista eri kasvi- ja eläinlajeihin, retki 

eläinten vanhainkodille 

Eläinten ja kasvien hyvä 

kohtelu 

 

Merkkipäivien huomiointi 

Lapsen oma kasvunkansio 

Kulttuuri 

Historiallis – yhteiskunnallinen 

-orientaatio 

Kertomuksia ryhmiksen 

tapahtumista Keskustelut 

vanhempien kanssa 

Perinteiset juhlapäivät; joulu, pääsiäinen, vappu, 

laskiainen 

Syntymäpäivät, isäinpäivä, äitienpäivä 

Ympäristön kehittymisen seuraaminen Kirjastokäynnit 

Kuvat 

Perinneviikko 

 

Kristillisten juhlapäivien vietto: joulu, pääsiäinen 

Eri uskontojen huomiointi 

Seurakunnan pyhäkouluhetket 

Uskonnollis-katsomuksellinen 

orientaatio 

Laulut, leikit, kirjat 

Pääsiäisvaellus 

Adventtikirkko 

Tarjotaan vaihtoehtoista 

toimintaa 

Uskonnolliset kertomukset 

Keskustelu 

 

Kaikki mukaan leikkiin 

Toisten ihmisten huomioiminen 

Lapsen kokemus että hänestä 

välitetään 

Eettinen orientaatio 

Kuunnellaan lasta, huomioidaan 

tarpeet 

Erilaisuuden hyväksyminen 

Auttaminen 

Anteeksi pyytäminen, antaminen 

Hyvät tavat, vastuu, oikea ja väärä 

Tasapuolisuus, rehellisyys 

 

Aika 

Lajittelu ja vertailu 

Numerot ja laskeminen 

Matemaattinen orientaatio 

Päivärytmi 

Viikonpäivät, kuukaudet, 

vuosi 

Vuorokauden ajat 

Vertaillaan asioita: isompi - pienempi 

Mitat ja suhteet 

Värit ja muodot 

Leikit ja lorut 

Lasten lukumäärä 

Lasketaan arjen asioita 

 

Lasten itseilmaisu taiteen keinoin 

Huomioidaan lasten näkemykset ja 

arvostukset 

Koristellaan ympäristöä 

Esteettinen orientaatio 

Lapsen kädenjälki näkyy 

Lasten askarteluja esille 

Siisteyskasvatus, puhtaus, lelujen 

kerääminen 

Kaunis kielenkäyttö 

ERITYISTÄ TUKEA RYHMIKSESSÄ Jokainen  lapsi  on  erityinen  omana  itsenään  ja  hänet  huomioidaan  ryhmiksessä  yksilöllisesti.  Lapsen  yksilöllinen tukeminen ja huomiointi arjen tilanteissa ovat varhaista tukea ja se on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. Lapsi voi tarvita  tukea  kielen  kehittymisessä,  hieno-  ja  karkeamotorisissa,  sosiaalisissa  tai  tunne-elämän  taidoissa.  Lapsella  voi myös olla jokin fyysinen vamma tai sairaus, jonka vuoksi lasta täytyy huomioida arjessa tavallista enemmän.  Joskus  on  hankalaa  erottaa  mikä  on  yksilöllistä  huomiointia  ja  kuka  tarvitsee  erityistä  tukea.  Erityisen  tuen  tarvetta mietitään, jos lapselle täytyy antaa ikätasoonsa nähden enemmän ohjausta ja sekä hoitajat että vanhemmat alkavat olla huolissaan  lapsen kehityksestä. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, millä osa-alueella tuen tarve  ilmenee  ja se voi olla hetkellistä  tai  kestää koko varhaislapsuuden ajan. Tuen  tarve arvioidaan  ryhmiksen hoitajien  ja vanhempien  tekemien havaintojen  perusteella.  Yhdessä  vanhempien  kanssa  mietitään  millaisin  keinoin  lapsen  kehitystä  voitaisiin  tukea.  Jos nähdään tarpeelliseksi, voidaan ottaa yhteyttä kiertävään erityislastentarhanopettajaan (kelto), joka tulee tutustumaan lapseen  päivähoitoryhmään.  Hän arvioi,  ovatko päivähoidon  tukitoimet  lapselle  riittäviä  vai  onko  syytä ottaa yhteyttä muihin  asiantuntijoihin  kuten  psykologiin  tai  puheterapeuttiin.  Jos  päädytään  tekemään  toimintasuunnitelma,  se tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden, kelton, perhepäivähoidon ohjaajan ja ryhmiksen työntekijöiden kanssa. Päivähoitoryhmässä tukitoimia ovat esimerkiksi:• Tiivis yhteistyö kasvattajien ja vanhempien välillä• Toimintaympäristön muokkaaminen• Yksilöllinen ohjaaminen• Pienryhmätoiminta• Pedagogisten materiaalien käyttäminen: kirjat, pelit, kuvat• Kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultointi

LAPSI 

Vanhemmat 

Neuvola Perheneuvola Puheterapeutti 

Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti 

Psykologi Sosiaalityöntekijä 

Kiertävä erityislastentarhanopettaja 

(kelto) 

Ryhmiksen työntekijät 

Perhepäivähoidon ohjaaja 

ARVIOINTI Laatua arvioidaan koko ajan ja sen pohjalta päivähoitoa pystytään kehittämään entisestään. Arvioinnin välineenä ovat mm. erilaiset kyselyt, joita kaupunki järjestää yksiköissä säännöllisesti: Työntekijöille työtyytyväisyyskyselyVanhemmille palautekysely Arvokysely vanhemmille ja työntekijöille Toimintaa arvioidaan ryhmiksessä myös omassa tiimissä hoitajien kesken. Viikoittaisissa palavereissa käydään läpi mm. akuutteja asioita, päivitetään yhteisiä toimintatapoja ja kerrataan vanhemmilta päivittäisissä hakutilanteissa saatua palautetta. Yhdessä laaditaan vuosittain toimintakertomus ja toimintasuunnitelma sekä ryhmävarhaiskasvatussuunnitelma eli ryhmävasu. Tärkein arvioinnin menetelmä on lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen. Lapsen vasukeskustelussa vanhempien kanssa sovitaan yhteisesti tavoitteet, joita sekä vanhemmat että hoitajat noudattavat.  Lapsia havainnoidaan ryhmiksessä päivittäin. Jokaisesta lapsesta tehdään oman vasun lisäksi kasvunkansio, johon hoitajat keräävät tietoa lapsen päivähoitoajasta. Sinne liitetään askarteluja sekä kertomuksia toiminnasta, retkistä, kavereista ja leikeistä sekä kerrotaan lapsen kehityksestä.  Hoitajan oma itsearviointi on työssä erittäin tärkeää. On tiedostettava omat vahvuudet ja kehittämisen alueet. Näitä käydään läpi myös säännöllisesti esimiehen kanssa käytävässä kehityskeskustelussa. Esimies voi osallistua myös viikkopalavereihin tarpeen mukaan.  Monipuolisen arvioinnin tuloksena tarjoamme laadukasta varhaiskasvatusta lapsille. 

Lapsi, joka saa hellyyttä, oppii rakastamaan.Lapsi, jota rohkaistaan, oppii luottamaan itseensä.

Lapsi, jota kiitetään, oppii olemaan kiitollinen.Lapsi, joka näkee annettavan omasta muille,

oppii olemaan huomaavainen.Lapsi, joka saa tietoa, oppii tuntemaan viisauden.

Lapsi, joka elää onnellisena, löytää rakkauden.- Ronald Russell -