PYHÄJOEN KUULUMISETPYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISUTORSTAINA 4. HUHTIKUUTA 2018 VIIKKO 14

Politiikkaa kiinnostaa - löytyykö lukiolaisia äänestyskopilta?

MATTI RAUTAKOSKI

Suomen Keskusta perustettiin vuonna 1906 Maalaisliittona ja vuonna 1965 nimi muutettiin Suomen Keskustaksi. Keskus-talaiseen ideologiaan kuuluvat muun muassa alkiolaisuus, yli-sukupolvisuus ja ajatus “Pienim-män asia edellä”. Alkiolaisuus terminä tulee Santeri Alkion ajattelusta, jossa muistetaan köyhien asiat ja pidetään edis-tyksen lippua korkealla. Yli-sukupolvisuus tarkoittaa taas maan jättämistä uusille suku-polville paremmassa tai vähin-täänkin samassa kunnossa kuin me sen saimme.

Keskusta on tämänhetkinen Pääministeripuolue vuoden 2015 vaalivoitollaan. Keskus-ta lupasi laittaa Suomen kun-toon ja siinä hallitus onnistui. Työllisyysaste on noussut 72 prosenttiin, ja pitkäaikaistyöt-tömyys kääntyi laskuun. Suo-men kokonaisveroaste laski, ja vähennykset keskitettiin pieni- ja keskituloisiin. Suomen velka-taakkakin saatiin kääntymään ja velkaa otetaan entistä vä-hemmän. Hallituksen suurimpia tavoitteita oli pitkään työn alla ollut SOTE-uudistus, joka kui-tenkin kaatui ja johti hallituksen eroon. Keskustajohtoinen halli-tus on edistänyt myös Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa muun

muassa Siltahankeella Hailuo-toon, Valtatie 4 parantamisella Oulusta Kemiin sekä nostamal-la Pyhäjoenkin halki kulkevan 8-tien runkoväylien joukkoon.

Keskusta lähtee vaaleihin lau-seella “Suomen arvoisia tekoja”. Vaaliteemat on jaettu kuuteen osa-alueeseen: perheet, ilmas-to, koko Suomi, sivistys, koti-mainen ruoka ja turvallisuus. Keskustan mukaan Suomesta on tehtävä maailman lapsiystä-vällisin maa, jossa ymmärretään erilaisten perheiden tarpeet. Vaaliohjelmassa lukee “ilmasto ei odota”. Ilmaston eteen Kes-kusta lupaa tehdä töitä nope-ammin ja enemmän. “Tekijöitä olemme me kaikki - Yhdessä”. Keskustan vaalilupauksiin kuu-luu alueellisuuden puolusta-minen. Suomessa täytyy voida asua, tehdä työtä ja yrittää kaikkialla. Peruspalvelut ja tur-vallisuus on Keskustan mukaan taattava asuinpaikasta riippu-matta. Keskusta lupaa tehdä työtä suomalaisen koulun puo-lesta , ja lupaa kaikille mahdol-lisuuden sivistykseen. Keskusta tukee maanviljelyä ja viljelijöitä sekä vaatii kuluttajille tietoa ruoan alkuperästä. Syrjäytymi-sen ehkäisy ja oikeudenmukai-semman maailman rakentami-nen on Keskustan vaaliohjelman mukaan tärkeimpiä lääkkeitä turvattomuuteen.

Suomen KeskustaMATTI RAUTAKOSKI

Kokoomus perustettiin 9.12.1918, kun Nuorsuomalai-nen puolue ja Suomettarelaiset yhdistyivät. Kokoomuslaiseen ajattelutapaan kuuluvat vapaus, vastuu, demokratia, mahdol-lisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Kokoomuksen tavoitteita ovat muun muassa yksilön vapauden ja vastuun tasapaino, yksilön ja yritteliäi-syyden korostaminen sekä EU-myönteisyys.

Kokoomuksen vaaliteema kevään eduskuntavaaleissa on tiivistetty lauseeseen: Turval-linen, avoin ja kansainvälinen Suomi. Kokoomus lupaa pitää Suomen turvallisuutta yllä ja parantaa sitä. Kokoomuksen vaaliohjelman mukaan ilmasto-muutos on ihmiskunnan suurin turvallisuusuhka ja lupaa tehdä töitä sen torjumiseksi. Suomen suurimpia turvallisuusuhkia on nuorten syrjäytyminen, jota luvataan ehkäistä nopealla hoitoon ja työhön pääsemi-sellä. Vaaliohjelman mukaan Suomessa on oikeus elää arkea ilman omaa turvallisuusuhkaa. Kokoomus lupaa vahvistaa vi-ranomaisten resursseja, jot-ta rikoksia voidaan ehkäistä ja tuomita sekä niiden uhreja auttaa. Kokoomus kannattaa puolustusyhteistyötä EU:n ja sotilasliitto Naton kanssa ja

sitoutuu hankkimaan puolus-tusvoimien tarpeellisuusarvion mukaiset 64 hävittäjää.

Kokoomuksen mukaan kau-pungit ovat edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen torjumi-sessa ja esittääkin tavoitteeksi mahdollisimman monien kau-punkien hiilineutralisuuden 2030-luvulla. Kaupunkien roolia elinvoiman ja kilpailuky-vyn vauhdittajina halutaan vah-vistaa. Kokoomus lupaa lisätä kaupunkien välistä ja sisäistä joukkoliikennettä. Joukkoliiken-teiden suunta on vähäpäästöi-syydessä sekä tie- että raidelii-kenteessä.

Vaaliohjelman mukaan elin-ympäristöjen ja asumisratkai-sujen täytyy mahdollistaa oma-ehtoinen ja aktiivinen elämä mahdollisimman vanhaksi asti. Kokoomus kannattaa kotipal-veluita ja teknologian käyttöä vanhustenhuollossa sekä ko-rostaa jokaisen yksilöllisyyt-tä. Kokoomus lupaa parantaa omaishoitajien jaksamista. Vaa-liohjelmassa luvataan turvata jokaiselle lapselle mahdollisuus hyvään elämään. Suomesta lu-vataan tehdä maailman paras maa lapsille ja perheille. Vaali-ohjelmassa kannustetaan ihmi-siä työhön muun muassa vero-kevennyksien avulla. Kokoomus kannattaa suomalaisen koulun asemaa ja sen kehitystä.

Kansallinen KokoomusMATTI RAUTAKOSKI

Perussuomalaiset perus-tettiin 11.5.1995. Puolue on konkurssiin menneen Suomen Maaseudun puolueen seuraaja. Perussuomalaiset on kristillis-sosialistiseen arvopohjaan perustuva kansallismielinen ja EU-kriittinen puolue. Perussuo-malaisessa ideologiassa suures-sa roolissa ovat nationalismi, arvokonservatismi, kansallis-konservatismi, kristillissosiaali-suus sekä oikeistopopulismi.

Perussuomalaiset saivat ke-vään 2015 eduskuntavaaleissa 38 edustajaa ja nousivat Juha Sipilän hallitukseen neljällä ministeripaikalla. Soinilaisten lähdöksi kutsuttu sinisen tule-vaisuuden synty ja Halla-Ahon nousu puheenjohtajaksi pie-nensivät eduskuntaryhmän 17 edustajaan.

Perussuomalaiset haluavat kääntää suomalaisen koulutus-tason jälleen nousuun. Koulua halutaan alkaa muuttaa sen perusasioista eikä keskitty-mällä muodissa oleviin toimin-tatapoihin. Perussuomalaiset vaativatkin uutta opetussuun-nitelmaa nyt käytössä olevan huonoksi todetun tilalle. Nuor-ten syrjäytymisen ratkaisuksi

perussuomalaiset ehdottavat koulujen perusasioiden muut-tamista. He vastustavat oppi-velvollisuuden pidentämistä. Perussuomalaisten mielestä rat-kaisu ei ole lisävarat, koska se ei muuta huonoa opetussuun-nitelmaa. Perussuomalaisen so-siaalipolitiikan tärkein periaate on, että suomalaisilta kerätyt verot jaetaan suomalaisille. “Lisää autettavia maahamme ei tule haalia” lukee Perussuo-malaisten nettisivuillakin. Pe-russuomalaiset vastustavatkin maahanmuuttajien sosiaalitur-van suuruutta. Heidän mieles-tään suomalaiset ja Suomessa ikänsä asuneet täytyy asettaa maahanmuuttajien edelle. He ajattelevat, että maahanmuut-tajat vievät suomalaisten lasten päivähoitopaikat, vanhuksien palvelut ja suomalaisten työt. Perussuomalaiset antavat ym-märtää, että maahanmuutto on sosiaaliturvan ainoa ongel-ma. Ratkaisun terveydenhuol-lon kustannusten paisumiseen perussuomalaiset löytävät niin ikään maahanmuutosta. Terve-ydenhuollon rajaaminen vain suomalaisille ratkaisee ongel-man. Perussuomalaiset on maa-hanmuuttovastainen puolue niin kuin edellä mainituista ta-voitteista huomaa.

Perussuomalaiset

HANNA PELTOLA

Pyhäjoen lukiolla on nyt vaalipohinää lähenevien edus-kuntavaalien alla. Raahelaiset Rasmus Hökkä ja Matti Rau-takoski sekä yppäriläinen Nelli Koivula kokevat keskustelun yhteiskunnallisella tasolla kiin-nostavaksi.

Lehdet, sosiaalinen media sekä poliittisia aiheita käsitte-levät televisio-ohjelmat ja you-tube-kanavat ovat hyviä keinoja pysyä poliittisesti ajan hermol-la. Välillä kaukana realismista oleva ilmastokeskustelu ja maa-talouden tilanne pitävät näin vaalien alla 17-vuotiaan Matti Rautakosken mielenkiinnon yllä, vaikka ikä ei äänestämiseen riitäkään. Täysi-ikäiset Rasmus Hökkä ja Nelli Koivula suuntaa-vat kuitenkin jo äänestyskopille.

“Äänestäminen on helpoin ja tärkein tapa, millä jokainen voi vaikuttaa tämän maan asioihin”,

Rasmus kiteyttää.

Jokaisen äänellä on merki-tystä! ilman tätä ajattelutapaa demokratia ei toteutuisi eikä täältä löytyisi yhtään äänestä-jää. Rasmus kannustaakin käyt-tämään hyväksi myös muita ta-poja vaikuttaa.

“Vaikuttaa voi muutenkin kuin olemalla osa jotain puolu-etta. Se on sellainen asia, joka monesti jää ihmisiltä huomaa-matta. Kuka tahansa voi ottaa kantaa tai lähteä kaikenlaiseen toimintaan mukaan ja varmasti pääsee vaikuttamaan jos vain tahtoo”, hän sanoo.

Nuoret kokevat äänestyspää-töksensä ja poliittisen kannan olevan oma valinta. Rasmus ni-meää itsensä puolueettomaksi, pragmaattisen ja järkipohjaisen politiikan kannattajaksi. Vaikka arvomaailma kohtaakin lähiten Matin kannattamaa Suomen Keskustaa. Nellin valinta puo-

lestaan on Vasemmistoliitto.

“Muodostan omat mielipi-teeni seuraamalla uutisia ja ot-tamalla asioista selvää. Niiden pohjalta päätän, mikä puolue on minulle sopivin”, Nelli pai-nottaa.

Matti on monista asioista sa-maa mieltä vanhempiensa kans-sa, mutta kuitenkin päätöksen tekee itse. Jos kotona ei puhuta politiikkaa, keskustelut ystävien kera ovat antoisia. Rasmuksen käymät dialogit tyttöystävän kanssa ovat vaikuttaneet mo-lempien poliittisen näkemyksen kehittymiseen.

Mutta miksi nuoret eivät silti äänestä? Tilastollisesti nuoret eivät anna ääntään niin hel-polla kuin vanhemmat ihmiset, eikä poliittinen tietämyskään ole gallupeissa sen korkeampi. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että politiikka on etääntynyt nuorten elämästä. Puolueiden

erot eivät ole tarpeeksi selke-ästi esillä. Politiikan periaatteet eivät kuulu oppilaiden arkeen. Nuori, joka ei ole kiinnostunut politiikasta, saa siitä tuskin iki-nä kiinni.

“Isoissa lukioissa ja ammatti-kouluissa pitäisi olla politiikka ja vaalit sekä demokratian perus-periaatteet enemmän esillä. De-mokratia ei toimi, jos ei äänes-tä”, Matti ehdottaa ratkaisuna.

Myös puolueet ovat hämil-lään. Nuoret eivät ole kokenein ja isoin äänestäjäryhmä, joten ehdokaslista ei aina täyty nuor-ten kanssa samaa ajatusmaa-ilmaa ja ikäpolvea edustavilla ehdokkailla.

“Nuorille tulee näyttää, että kaikilla on oikeus vaikuttaa, eikä vain niillä, jotka tietävät kaikes-ta mahdollisesta kaiken”, Nelli toteaa loistavasti.

Ilmastoasiat, vähemmistöjen oikeudet, toisen asteen kou-

lutuksen maksuttomuus sekä turvallisuus ja liikenne erityises-ti näin syrjäseuduilla nousevat nuorilla korkealle tärkeysjärjes-tyksessä. Jokaisella puolueella on tarjota jotain, esimerkiksi nuorisotoimintaa järjestöjen muodossa. Kaikille löytyy sopi-va puolue, jos vain haluaa etsiä.

“Äänestämällä nuoret vaikut-tavat omaan ja muiden tulevai-suuteen. Esimerkiksi opinto-tuen leikkaamisesta on turha valittaa, jos ei itse ole edes yrit-tänyt vaikuttaa asiaan äänestä-mällä”, Nelli patistaa nuoria ää-nestämään.

Rasmus kuitenkin toppuutte-lee tunnepohjalta tehtyjä pää-töksiä. Puolueista ja poliitikois-ta puhutaan vaikka mitä, joten tietty kriittisyys on säilytettä-vä. Demokratia ei toimi ilman äänestämistä, ja Matti sanookin sen olevan kansalaisvelvollisuus oikeuden sijaan. Kuka tietää-kään, vaikka Pyhäjoen lukiosta löytyisi tulevia kansanedustajia.

Kiinnostusta löytyisi. “Mahdollisesti joissakin vaa-

leissa saatan olla ehdolla. Itse ajaisin vastuullista, mutta pie-nituloisten etua ajavaa sosiaa-lipolitiikkaa ja tukisin suoma-laista maataloutta ja viljelijöitä. Varmasti monia muitakin, mutta nämä tällä hetkellä on itselle tärkeimpiä”, Matti Rautakoski kertoo.

Rasmus Hökkä ei vielä tiedä tulevaisuudesta mutta panos-taisi koulutukseen, ilmasto-politiikkaan ja ottaisi nuoria mukaan. Hänen mallissaan pakkoruotsi loistaisi myöskin poissaolollaan. Nelli Koivula ei aio poliitikoksi, mutta jos aikoisi, ajaisi tasa-arvoa, nais-ten, köyhien ja vähemmistö-jen oikeuksia. “Nuoriin tekisin vaikutuksen puhumalla asioista niin, että nuorten on helppo ymmärtää, ja osoittaisin heille, että heidänkin äänensä halu-taan kuulla”, hän sanoo.

P Y H Ä J O E N K U U L U M I S E T 4 . H U H T I K U U T A 2 0 1 9SIVU 2

RASMUS HÖKKÄ

Kristillisdemokraatit on vuon-na 1958 perustettu suomalai-nen kristillisdemokraattinen puolue. Lähes kaikki puolueen aktivistit ovat hengellisesti ak-tiivisia kristittyjä ja toimivat Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tai jossain muussa kris-tillisessä seurakunnassa. Puolu-een kaksi suurta ryhmittymää ovat uuspietistinen Suomen Evankelisluterilainen Kansanlä-hetys sekä kirkon ulkopuoliset liikkeet kuten helluntailaiset ja vapaakirkolliset.

Kristillisdemokraatit lähtee eduskuntavaaleihin iskulauseel-la: Suomi johon voit luottaa. Kristillisdemokraattien vuonna 2005 hyväksytyn periaate-ohjelman mukaan puolue kan-nattaa ekologista ja sosiaalista markkinataloutta, joka muo-dostuu yksityisistä yrityksistä sekä osuuskunnista ja valtion omistuksesta. Kristillisdemo-

kraattien mukaan yhteiskunnan tulee turvata perustarpeet kai-kille, mutta toisaalta ihmisten täytyy myös kantaa vastuuta omasta elämästään. Kristillis-demokraattien ohjelmassa ko-rostuvat kristinusko politiikan lähtökohtana, perhekeskeisyys sekä vastuullinen vapaus.

KD:n vaaliteemana on raken-taa Suomea lapsiystävälliseksi ja ikäihmisiä kunnioittavaksi yhteiskunnaksi. Perhe-etuuksia tulee nostaa ja yhteiskunnal-listen palveluiden tulee olla saatavilla kaikille. Kristillisde-mokraatit tahtovat, että työn-teko ja yrittäminen kannattaa aina. Koulutusta ja tutkimusta tulee tukea ja monimutkaista sosiaaliturvaa uudistaa. Turval-lisuuteen on tärkeä panostaa ja esimerkiksi poliiseja tulee pal-kata lisää. Kotimaisuuteen pitää panostaa sekä ympäristöstä ja alueiden elinvoimaisuudesta tu-lee huolehtia.

Kristillisdemokraatit (KD)

RASMUS HÖKKÄ

Vihreä liitto (lyhyemmin tun-nettuna Vihreät) on vuonna 1987 perustettu poliittinen puolue. Puolue näkee juuriensa olevan ”1980-luvun alun vih-reässä liikehdinnässä, jossa oli mukana ympäristöaktivisteja, feministejä, vammaisjärjestöjen edustajia sekä ’vaihtoehtokult-tuurien’ ihmisiä”. Kaikki Vihrei-den toiminta perustuu yhteisiin vihreisiin arvoihin, joita ovat vapaus, vastuu ja välittäminen. Vihreiden politiikkaa yhdistävät kansainvälisyys, demokraat-tisuus ja avoimuus: kaikille on taattava yhtäläinen oikeus kou-lutukseen, palveluihin ja hyvin-vointiin.

Vihreiden iskulauseena vaa-leissa toimii: Millaisen huomisen haluat rakentaa? Näytä luon-tosi ja äänestä! Pohjoismaisen hyvinvointivaltion lupaus tasa-arvosta ja oikeudenmukaises-ta hyvinvoinnista on Suomen suuri perintö. Tehtävämme on

viedä sitä eteenpäin, niin että se kestää seuraavat sata vuotta. Hyvinvointivaltion tulevaisuus on vihreä. Jos emme pidä huolta ympäristön kantokyvystä ja py-säytä ilmastonmuutosta, hyvin-voinnin ja tasa-arvon perusta ei kestä.

Vihreiden 2019 vaaliteemassa on 20 kärkitavoitetta viidessä eri kategoriassa: Pysäytetään ilmastonmuutos, suojellaan yhteistä ympäristöämme, ra-kennetaan maailman paras kou-lutus, torjutaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä luodaan työtä ja turvaa. Vihreiden vaa-liteeman keskiössä ovat siis kestävä kehitys ja tasa-arvo kaikissa sen kohdissa. Perintei-seen tapaan vihreät keskittyvät etenkin luonto- ja ilmastopoli-tiikkaan ympäristöystävällisen Suomen kehittämiseksi. Liiken-ne tulee saada päästöttömäksi ja fossiilisille energialähteille tulee saada eräpäivä. Vaalitee-masta tarkempaa tietoa vihrei-den nettisivuilla.

Vihreä liitto

MATTI RAUTAKOSKI

Kansalaispuolueen perusti Keskustan entinen kunniapu-heenjohtaja Paavo Väyrynen, kun hän erosi Keskustasta hävi-tyn puheenjohtajakisan jälkeen joulukuussa 2016. Kesäkuussa 2018 Paavo Väyrynen kuiten-kin erotettiin perustamastaan kansalaispuolueesta tilinkäyt-töön liittyvistä väärinkäytök-sistä ja vaaliraharikkomuksista. Kansalaispuolue luokitellaan keskustalaiseksi puolueeksi, ja monet sen johtohahmoista ovat entisiä Keskustapuolueen jäseniä.

Kansalaispuolueen vaalitee-moissa näkyy vahvasti sen maa-hanmuutto- ja EU-vastaisuus. Kansalaispuolue vastustaa EU:n integraatiokehitystä ja vaatii maataloustukijärjestelmien kan-sallistamista. Kansalaispuolue vastustaa Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon sekä vas-tustaa ajatusta Euroopan yh-teisestä puolustamisesta, vaan vaatii satsausta ja parannusta omaan maanpuoluustukseen. Vaaliohjelmassa vaaditaan ra-jatarkastuksien palauttamista sisäisen turvallisuuden takaami-seksi. Kansalaispuolue vastus-taa Keskustan tavoin keskittä-

vää politiikkaa, joka tyhjentää maaseudut. Kansalaispuolueen mukaan suomalainen sosiaali-turva kuuluu pelkästään suoma-laisille. Sosiaaliturvan rajaami-sella rahoitettaisiin eläkkeiden korotukset aina 1400 euroa saaviin asti, mutta etenkin alle 800€ tai 1000€ saavien eläk-keitä korotettaisiin enemmän. Kansalaispuolue vastustaa pal-veluiden yksityistämistä ja pi-tää tärkeänä julkisen sektorin osuutta palveluiden tuottajana ja työllistäjänä.

Kansalaispuolue on ilmoit-tanut olevansa vaaliliitossa sinisen tulevaisuuden kanssa Oulun- ja Vaasan vaalipiireissä. Tämä tarkoittaa sitä, että edus-kuntavaalien ääntenlaskennassa Sinistä tulevaisuutta ja Kansa-laispuoluetta käsitellään yhtenä ryhmänä, joka parantaa hei-dän mahdollisuuksiaan saada edustajia läpi kevään eduskun-tavaaleissa. Suomessa vaalien ääntenlaskennassa käytetään D’Hondtin menetelmää, jossa jokainen puolue saa edustaja-paikkoja äänimäärän mukaan. Vaaliliitto lisää Kansalaispuo-lueen ja Sinisen tulevaisuuden mahdollisuuksia Oulun ja Vaa-san vaalipiirissä.

Kansalaispuolue

HANNA PELTOLA

Oulaistelainen Mika Antikka lähtee Perussuomalaisten eh-dokkaana tämän vuoden edus-

kuntavaaleihin. Puolue tukee Antikan omia arvoja, ja hän ha-luaakin painottaa ohjelmassaan lapsiperheiden arjen paranta-mista ja tukemista.

Autetaan lapsiperheitä ongel-missa, tarjotaan kunnolla apua. Oli se sitten auttamista arjen asioissa tai taloudellisesti, hän kertoo.

Toinen tärkeä tavoite on nuorison auttaminen ja heidän ottaminen mukaan päätöksen-tekoon. Antikka tavoittelee, että nuoria autetaan heti, kun ongelmia ilmenee, eikä apua oli-si hankala hakea. Nuoret pitää myös saada näkyvästi mukaan

tekemään päätöksiä asioissa, jotka koskettavat heitä.

Antikka haluaa, että koulutus säilyy Suomessa yhtä hyväl-lä pohjalla kuin se nyt jo on. Leikkaukset pitäisi suunnata muualle. Pyhäjoen lukio on tar-peellinen, eikä koulutusta pitäi-si viedä täältä pois. Se edistäisi vain nuorten tarvetta muuttaa pois paikkakunnalta. Tärkeintä

lukioikäiselle nuorelle on pitää huolta lähimmäisistä. Ongelmi-en, kuten syrjäytymisen ja huu-meiden, ennaltaehkäisy auttaa isänmaata eniten.

Tavallinen ihminen voi omal-la käytöksellään jo parantaa paljon. Ei vähätellä yhtään on-gelmia, ja positiivisesta elämän-asenteesta lähtee jo paljon, hän kannustaa.

Faktalaatikko:MIKA ANTIKKA (PS) 38 vuotta Oulaisista-mekaanikko, kolme lasta-kaupunginvaltuutettu-Sivistyslautakunnan jäsen-Oulaisten perussuomalaisten puheenjohtaja-Matosaaren tiehoitokunnan sihteeri-Kaveripiirin it-tuki

Mika Antikka

RASMUS HÖKKÄ

Suomen sosialidemokraatti-nen puolue perustettiin alun perin vuonna 1899 nimel-lä “Suomen Työväenpuolue”. SDP:n ihanteena on yhteis-kunta, jossa vapaus voittaa alistamisen, humaanisuus su-vaitsemattomuuden ja oikeu-denmukaisuus itsekkyyden. SDP:lle tärkeää ovat työ ja työelämä, julkiset palvelut ja turvalliset asuinympäristöt, hei-koimmista huolehtiminen, ym-päristöongelmien poistaminen sekä sivistyksen vaaliminen. Puolueen arvot on kiteytetty puolueen periaateohjelmassa.

SDP lähtee vaaleihin iskulau-seella: Meillä taitaa olla sama suunta

SDP:n tulevaisuuslinja raken-tuu työstä ja kasvusta, ekolo-gisesti kestävästä kehityksestä ja sosiaalisesta oikeudenmukai-suudesta. SDP haluaa rakentaa Suomesta maan, joka on inhi-millinen, tasa-arvoinen ja reilu. SDP:n mukaan inhimillisessä Suomessa jokainen ihminen tulee palkallaan toimeen ja kai-kista pidetään huolta. Tasa-ar-voisessa Suomessa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua ja

tavoitella unelmiaan iästä, elä-mäntilanteesta tai tulotasosta riippumatta. Reilussa Suomessa niin ihmiset kuin luonto voivat hyvin. SDP haluaa korjata sen, mikä on rikki. Kehittää sitä, mikä täytyy tehdä paremmin. Uudistaa sitä, mikä on vanhen-tunut. Suomi on aina ennenkin kyennyt uudistumaan, ja se on tehty yhdessä sopimalla. Tämä on linja, jota sosialidemokraatit haluavat jatkaa.

SDP:n 2019 vaaliteemassa on useita pääteemoja: SDP haluaa Työtä ja talouskasvua tekemällä tulevaisuusinvestointeja ja an-tamalla työntekijöille mahdol-lisuuden kehittää osaamistaan. Tulee saavuttaa ekologisesti kestävää kehitystä, jossa Suo-mella on globaalissa ilmasto-työssä niin sanottu “pieni ja-lanjäki, mutta iso kädenjälki”. Jokaisesta tulee tasa-arvoisesti pitää huolta toimivalla ja in-himillisellä sosiaali- ja tervey-denhuollolla. SDP haluaa myös Suomen kokoaan suurempana maailmalle kansainvälisen yh-teistyön ja kestävän kehityk-sen merkeissä ja sitoutuu muun muassa YK:n Agendaan vuonna 2030. Vaaliteemasta tarkem-paa tietoa SDP:n nettisivuilla.

Suomen sosialidemo-kraattinen puolue (SDP) RASMUS HÖKKÄ

Vasemmistoliitto on vuonna 1990 perustettu uuden ajan punavihreä kansalaisliike ja poliittinen puolue. Vasemmis-toliitto työskentelee oikeu-denmukaisen, tasa-arvoisen ja vapaan yhteiskunnan puolesta. Vasemmistolaiset haluavat ra-kentaa ekologisesti kestävää hy-vinvointivaltiota, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet päätöksentekoon ja itsestään ja lähimmäisistään huolehtimi-seen.

Vaaleihin vasemmistoliitto lähtee iskulauseella: Oikeu-denmukainen Suomi kaikille, ei harvoille. Tavoiteohjelmas-saan vasemmistoliitto pyrkii parantamaan yhteiskunnan hyvinvointia, ympäristön ja ta-louden kestävyyttä, ihmisten välistä tasa-arvoa, vapautta ja mahdollisuutta työhön ja toi-meentuloon. Vasemmistoliiton talouspoliittisena suuntauksena on elvytyksen eli julkisten inves-

tointien tukeminen.

Vasemmistoliiton 2019 vaa-liteemoina ovat eriarvoistumi-sen pysäyttäminen, ilmaston-muutoksen torjunta ja uusi työ. Eriarvoistumisessa vasemmisto keskittyy tänä keväänä etenkin köyhyyteen ja sen torjumiseen. “Olemme myös viimeinen suku-polvi, joka voi pysäyttää ilmas-ton lämpenemisen, joten siitä on aika ottaa niskalenkki.” Sa-malla suomalainen työ muuttuu: yksien työstä kilpaillaan, toisten työlle ei ole ottajia. Tänä kevää-nä vasemmistoliitto luo Suo-meen uutta työtä panostamalla osaamiseen. Vasemmistoliitto tarjoaa vaaliohjelmassaan myös keinoja vanhustenhoidon krii-siytyneen tilanteen ratkaisemi-seksi: vasemmistoliitto parantai-si palvelutalojen ja kotihoidon hoitajamitoitusta sekä perus-taisi vanhusasiainvaltuutetun viran varmistamaan ikäihmisten palveluiden toteutumista. Vaa-liteemasta tarkempaa tietoa vasemmistoliiton nettisivuilla.

Vasemmistoliitto

Matti HonkalaHANNA PELTOLA

Kokoomuksen edustajana vuoden 2019 eduskuntavaalei-hin lähtevä raahelainen Matti Honkala allekirjoittaa puolu-eensa tasa-arvoiset lähtökoh-dat ja vapauden toteuttaa itse-ään kykyjensä mukaan vapaasti mutta vastuullisesti. Siviiliam-matissaan sisätautien erikois-lääkärinä toimiva Honkala halu-aa, että heikommassa asemassa olevia autetaan ja seniorikansa-laisista huolehditaan kunnioit-tavasti ja arvostavasti. Pahim-miksi epäkohdiksi hän kertoo työn tekemisen edellytykset ja suvaitsemattomuuden.

Työn tekemisen on aina oltava kannattavaa. On voitava työl-listää koululaisia, opiskelijoita ja nuoria ammattilaisia. Työt-tömiksi joutuneiden työllistä-miseksi on tehtävä yksilöllinen suunnitelma, joka mahdollisim-man pian tarjoaa joko opiske-lun tai työkokeilun kautta uu-den mahdollisuuden työllistyä, Honkala painottaa epäkohdan korjaamiseksi.

Suvaitsemattomuudella hän tarkoittaa, että kansainvälisyys on välttämätöntä Suomelle. Kulttuurien monimuotoisuus on rikkaus, ei uhka.

Tarvitsemme maahanmuut-tajia, jotka tuovat ammattitai-tonsa avuksemme ja haluavat elää suomalaisessa yhteiskun-nassa. Samoin suomalaiset voi-vat muuttaa muihin maihin ja rakentaa vuorovaikutusta, hän kertoo.

Äidin ja lapsen hyvinvointipal-velut jo alkuraskaudesta lähtien sekä hyvät koulutusmahdolli-suudet kaikille ovat Honkalan mielestä Suomessa hyvin hoi-dossa. Samoin kuin monipuoli-set terveydenhuollon palvelut, vaikkei sosiaali- ja terveysalan uudistus mennytkään läpi edus-kunnassa. Honkala kehottaa pi-tämään huolta lähimmäisistään ja ympäristöstä, sillä tavalla voi muuttaa maatamme paremmak-si paikaksi elää.

Opiskella tavoitteenaan mo-nipuolinen osaaminen, sivistys, itsensä kehittäminen fyysisesti ja psyykkisesti sekä ammatin hankkiminen, nämä ovat Hon-kalan neuvot nuorelle lukiolai-selle.

Hän kannustaa osallistumaan vapaaehtoistoimintaan sekä kunnioittamaan kanssaihmisiä. Toisten mielipiteet ovat arvok-kaita. Pyhäjoen lukiota tarvi-taan ehdottomasti!

Faktalaatikko:Matti HonkalaRaahen kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtajaSisätautien erikoislääkäri, puoliso Virpi Honkala (jo 42 vuotta), kaksi aikuista tytärtä, yksi lapsenlapsi.

Yhteistaloudessamme asuu myös anoppi, jolla ikää pian 100 vuotta

P Y H Ä J O E N K U U L U M I S E T 4 . H U H T I K U U T A 2 0 1 9 SIVU 3

HANNA SILVOLA

Sofia Tervakangas valitsi Vihreät, koska puolue välittää nuorista ja tasa-arvon edis-tämisestä. Hänen mielestään muidenkin nuorten kannattaisi liittyä johonkin puolueeseen ja sen kautta vaikuttaa päätöksen-tekoon.

Tervakangas itse on toiminut vuoden alusta Raahen vihrei-den puheenjohtajana ja on nyt ehdolla kevään eduskuntavaa-leissa. Hänen mielestään pa-himmat epäkohdat Suomessa ovatkin juuri nuoria koskevat koulutuksesta ja opintotuista leikkaaminen. “Koulutuksesta on leikattu, vaikka koulutukseen pitäisi panostaa ja opintotues-ta on leikattu, vaikka sen pitäisi

riittää takaamaan hyvä opis-kelijaelämä. Kenenkään koulu-tuksen ei pitäisi jäädä rahasta kiinni”, Tervakangas sanoo. Epä-kohtien parantamiseksi hänen mielestään pitäisi tuoda nuor-ten ääni kuuluviin ja vastustaa leikkauksia aktiivisesti eikä ole oikein, että aikuiset tekevät kaik-ki nuoria koskevat päätökset. Ja juuri sillä, että nuoret liittyvät politiikkaan, nuorten näkökulma tulee esille.

Tervakankaan mukaan se, että ihmiset tekisivät parhaansa suojellakseen luontoa esimer-kiksi kierrättämällä tai tekemällä kestäviä valintoja, tekisi maail-masta paremman paikan. “Kuka tahansa voi osoittaa ystävälli-syyttä ja myötätuntoa toisille”,

hän kertoo. Pyhäjoen lukio on myös tarpeellinen lukuisten tarjoamiensa mahdollisuuksien takia.

Faktalaatikko:Nimi: Sofia TervakangasPaikkakunta: OuluAmmatti: Lukio-opiskelijaPerhe: AvomiesPuolue: Vihreä liitto r.p.

Sofia Tervakangas

JANIKA KURKINEN

Tulevissa vaaleissa eduskun-taan pyrkivälle Hanna-Leena Mattilalle keskustalaisuus on tullut verenperintönä. Raahe-lainen Mattila on ammatiltaan kansanedustaja; aiemmin hän on toiminut myös suomen kielen ja historian lehtorina. Mattilan perheeseen kuuluvat aviomies sekä neljä aikuista lasta. Lisäksi perheessä asus-telee novascotiannoutaja Ritu. Puolueensa hän on valinnut sen ideologian vuoksi, joka on hänen sanojensa mukaan aivan yhtä maltillinen kuin hän itse-kin. Mattilalle tärkeitä asioita on kotimainen ruoantuotanto ja vahva julkisen sektorin tuot-tama koulutus ja terveydenhuol-to. Lisäksi hän arvostaa tervettä taloudenpitoa, jonka pohjana tulee olla hyvä työllisyys. Hän toteaakin ihmisyyden olevan kaiken keskiössä.

Paikallisella tasolla Mattila kertoo olevansa pettynyt, kos-ka erikoissairaanhoidon keskit-tämisessä ei otettu huomioon maakuntien erityisyyttä. Kes-kustan sote-uudistusmallissa tahdotaan tarkistaa erityissai-raanhoidon keskittämisen lakia sekä mahdollisuuksien salliessa palauttaa Pohjois-Pohjanmaan alueella hajautettu palvelujen tuotanto. Hän toivookin Kes-kustan saavan tulevissa vaaleis-sa vahvan kannatuksen, jotta tämä pääsee toteuttamaan alu-eiden erityisyyttä ymmärtävää sekä hajautetumpaa erikoissai-raanhoidon mallia. Alueemme toisen asteen koulutukseen on myös Mattilan mielestä tarvetta saada enemmän elinkeinoelä-män lähtökohdista tulevia kou-lutuspaikkoja. “Tarvitsemme tulevaisuudessa lähihoitajia ja maanrakennuskoulutuksen saa-neita, joten näille aloille pitäisi saada myös omat linjat”, Matti-la täsmentää. Hänen mukaansa tuleva opetusministeri täytyy saada vakuutettua siitä, että op-pilaspaikkojen lisääminen tulee tarpeeseen. Raahen seutukun-nan tilannetta nykyinen ope-tusministeri ei Mattilan mukaan ehtinyt kunnostaa suotuisaksi.

Yleisellä tasolla Mattilan mu-kaan olisi korkea aika puuttua vanhempainvapaiden kustan-nuksien jakamiseen. Nykyi-sessä tilanteessa vain naisen työnantaja osallistuu kustan-nuksiin. Vaikka nykyhallituksen toteuttama naisen työnantajalle maksettava 2500 euron kerta-korvaus on edistystä, Mattilan mielestä edistys ei ole vielä riittävä. Jos yhteiskunta kantaisi vastuunsa vanhempainvapaiden kustannuksista, työnantajille ei kasautuisi paineita mahdollisis-ta äitiysvapaista ja niistä koitu-vista kustannuksista. Mattilan mukaan tämän myötä nuorten aikuisten halukkuus perustaa perheitä voisi kasvaa. “Nuoret ja lapsiperheet olisivat var-masti halukkaampia saamaan lapsia, kun perheenlisäystä ei tarvitsisi laskelmoida vakiintu-neeseen elämäntilanteeseen ja työsuhteeseen. Lapsi olisi aina

tervetullut, olivatpa vanhem-mat opiskelijoita tai työelämäs-sä”, hän kertoo. Jotta syntyvyys saataisiin nousuun ja perhepoli-tiikka tuottaisi tulosta, on hänen mukaansa siis ryhdyttävä muut-tamaan asenteita sekä tehtävä taloudellisia panostuksia.

Mattilan mielestä Suomessa moni asia on hyvin, jos verra-taan muihin maihin. Erityisesti hän on ylpeä tasavertaisesta ja laadukkaasta koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmästä. Vaikka näilläkin osa-alueilla on edelleen hiomista ja kehit-tämistä, kehottaa hän jokaista muistelemaan niidenkin lähtöti-lannetta. Tavallinen pyhäjokinen voi hänen mielestään jo pelkällä hymyllä ja positiivisella sanalla tehdä elinympäristöstään pa-remman paikan elää. “Tämä ei ole vaikea asia pyhäjokisille, jotka olen oppinut tuntemaan ystävällisinä ja yrittelijäinä ih-misinä”, Mattila kehuu. Lisäksi hän muistuttaa jokaista pie-nentämään hiilijalanjälkeään, joka lähteekin kotimaisen ruo-an suosimisella ja hävikin vält-tämisellä. Nuoria hän kehottaa toimimaan kunnioittavasti niin kanssaihmisiä kuin omaisuut-takin kohtaan. Tulevaisuudessa hän kannustaa nuoria panosta-maan koulutukseen. “Kannustan opiskelemaan ammattiin, josta työllistyy ja tulee osaksi tärkeää veronmaksajien eli yhteiskun-nan pystyssä pitäjien joukkoa. Maanpuolustusjärjestöt antavat mielellään koulutusta myös lu-kioikäisille, jos haluaa kehittää omia valmiuksia auttaa etsin-nöissä tai kriisiaikoina”,Mattila muistuttaa. Pyhäjoen lukiota hän kehuu erityisesti sen on-nistuneen brändäyksen myötä, joka korostaa yrittäjyyttä sekä tekee lukiosta vetovoimaisen paikan. Hän toivottaa lukion väelle menestyksellisiä vuosia jatkossakin!

Luottamustehtävät:Raahen kaupungin-valtuuston puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaanmaakuntavaltuuston jäsen

Hanna-Leena MattilaHANNA SILVOLA

Katja Hänninen on monessa mukana. Hän on ollut noin 4,5 vuotta kansanedustajana ja toi-mii kolmatta kauttaan Raahen kaupunginvaltuustossa, nyt 1. varapuheenjohtajana, sen lisäk-si hän on Arinan edustajistossa ja kirkkovaltuustossa. Nyt hän on taas ehdolla tämän kevään eduskuntavaaleissa Vasem-mistoliiton ehdokkaana. Hän valitsi puolueeksi Vasemmisto-liiton, koska halusi olla puolu-eessa, joka puolustaa kaikista heikoimmassa asemassa olevia ja lapsiperheitä sekä edistää oikeudenmukaista yhteiskun-taa. Vaikka suomalainen perus-koulujärjestelmä on kehuttu ja arvostettu ympäri maailmaa, valitettavasti siinäkin on huo-mattavissa alueellista eriyty-mistä, johon tulisi kiinnittää huomiota.

Suurimmat epäkohdat Suo-messa ovat Hännisen mielestä köyhyys ja kansalaisten eriar-voistuminen. Köyhyyden pois-tamiseksi Hännisen mielestä kotihoidon tukea ja lapsilisiä pitää korottaa ja nostaa perus-turvan tasoa: “Ihmisten pom-pottelu luukulta toiselle pitää lopettaa ja kannustinloukkuja purkaa.” Myös perusturvaan tehdyt leikkaukset pitää perua ja eri etuudet yhdistää yhdek-si perusturvaksi, joka olisi 800 euroa kuussa. Eriarvoisuutta ja syrjäytymistä voidaan torjua säätämällä toinen aste aidosti maksuttomaksi ja pidentämällä oppivelvollisuusikää 18 vuoteen sekä lisätä alueen koulutus-paikkoja. Terveyskeskusmaksut pitää poistaa ja terveydenhuol-tolakia pitää muuttaa niin, että pienten sairaaloiden toimin-taedellytykset kuten leikkaus-toiminta voidaan mahdollistaa esimerkiksi Raahen sairaalassa ja Oulaskankaalla. “Nykyinen keskittämispolitiikka on laitet-tava kuriin”, Hänninen sanoo, että aktiivimalli ja kiky, eli lo-marahojen leikkaus julkiselta sektorilta, tulee perua. Myös vanhusten hoivaan tulee saada sitova hoitajamitoitus ja laimin-lyönneistä tuntuvat sanktiot. “Yksityiseen voitontavoitteluun hoiva-alalla on puututtava, sillä

lapset, vammaiset ja vanhukset eivät ole kauppatavaraa”, Hän-ninen sanoo. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee palaut-taa jokaiselle lapselle ja var-haiskasvatuksen ryhmäkokoja pienentää sekä omaishoitajien asemaa parantaa.

Hännisen mielestä yleises-ti pätevä sääntö on: “Kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.” Voimme jokainen tehdä hyvää huolehtimalla toi-sistamme ja luonnosta. On hyvä myös muistaa, että lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme, joten heidän hyvinvointiinsa panostaminen on kuin laittai-si rahaa pankkiin ja jokainen nuoriin sijoitettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takai-sin. Hännisen mielestä pienet lukiot, kuten Pyhäjoen lukio, ovat tärkeitä koko alueen ve-tovoimaisuuden, mutta ennen kaikkea nuorten hyvinvoinnin kannalta.

Nuoret ovat isänmaan rikkaus ja nuori voi tehdä maamme hy-väksi paljon, monilla eri tavoilla. “Opiskelu, tulevaisuuteen us-kominen ja itsestä sekä muista huolehtiminen ovat koko yh-teiskunnalle hyväksi”, Hänninen toteaa lopuksi.

Faktalaatikko:Nimi: Katja HänninenPaikkakunta: Piehinki, Raahe

Ammatti: myyjäPerhe: 5 lastaPuolue: Vasemmistoliitto r.p.

Katja HänninenJANIKA KURKINEN

Pyhäjokinen Jaakko Impo-la tavoittelee paikkaa edus-kunnasta tulevissa vaaleissa. Siviiliammatiltaan Impola on insinööri sekä sähköasentaja. Puolueekseen hän on valinnut Kansalaispuolueen. Puolue-valintaa hän perustelee vaali-ohjelmasta löytyvillä itselleen tärkeillä asioilla: tasapainoisella aluepolitiikalla sekä kohtuulli-sen elintason turvaamisella jo-kaiselle. Muita Impolalle tärkei-tä seikkoja vaaliohjelmassa ovat maan sotilaallinen liittoutumat-tomuus, valtiollisen ja taloudel-lisen vallan palauttaminen Eu-roopan unionista sekä järkevä maahanmuuttopolitiikka.

Impolan mielestä yksi pahim-mista ja korjattavista epäkoh-dista on maassamme monella saralla tapahtuva alasajo.Hänen mielestään heikoimmassa ase-massa olevien kyykyttäminen ja voiton teko heidän kustannuk-sellaan on saatava loppumaan. Konkreettisina esimerkkeinä Impola mainitsee aktiivimal-lin perumisen sekä opinto- ja työttömyystukien leikkaukset. Valtiolle huomattavia tulon-menetyksiä ja tappiota aiheut-tanut valtion omaisuuden ide-ologinen myynti on Impolan mielestä päätyttävä. Lisäksi hän kannattaa perusinfran kuulu-mista valtiolle. “En halua, että esimerkiksi vedestä ja rauta-tieverkosta tulee samanlainen tuloautomaatti ylikansallisille veronkiertäjille, kuten sähkö-verkosta tuli”, Impola kommen-toi. Toinen korjattava epäkohta on rahajärjestelmä. Hänen mu-kaansa omaan rahaan siirtymi-nen on keino pysäyttää valtion velkaantuminen. Tästä johtuen

Suomessa on nähty ja koettu lukuisia verojen korotuksia ja leikkauksia; niin vanhuksilta ja työttömiltä kuin myös koulu-tuksesta.

Erityisesti maassamme Impola arvostaa toimivaa peruskou-lujärjestelmää, jokamiehenoi-keuksia sekä luotettavuutta toteuttaa sovitut asiat ja pää-tökset. Itsekin Pyhäjoella avo-puolison, kissojen ja kanojen kanssa asustava Impola kehot-taa pyhäjokisia suosimaan pie-niä paikallisia palveluita sekä tuottajia. Tämän myötä hänen mukaansa raha jää kiertämään lähiseudulla, joka lisää alueen elinvoimaisuutta. Myös itse vuonna 2003 pienestä Pyhäjo-en lukiosta valmistuneena hän vastustaa pienten yksiköiden ideologista alasajoa. “Pienissä kouluissa korostuu turvallinen ja kannustava ilmapiiri, motivoi-tuneet opettajat sekä vähäinen häiriökäyttäytyminen”, Impola täsmentää. Lukioikäisiä nuoria hän kehottaa olemaan ylpeä ko-tiseudustaan, vaalimaan perin-teitä sekä menemään rohkeasti kohti omia unelmiaan.

Jaakko Impola

Faktalaatikko:Nimi: Jaakko ImpolaPaikkakunta: PyhäjokiPuolue: Kansalaispuolue

Eduskuntavaalit 14.4.Ennakkoäänestys 3.-9.4.Käytä äänioikeuttasi!

P Y H Ä J O E N K U U L U M I S E T 4 . H U H T I K U U T A 2 0 1 9SIVU 4

P Y H Ä J O E N K U U L U M I S E T 4 . H U H T I K U U T A 2 0 1 9 SIVU 5

P Y H Ä J O E N K U U L U M I S E T 4 . H U H T I K U U T A 2 0 1 9SIVU 6

Viime syksynä lukiolla vietettiin politiikkaviikkoa. Abiturientti Rasmus Hökkä (vasemmalta toinen) oli yksi järjestäjistä. Yhtenä aiheena oli turvallisuus, josta olivat keskustelemassa ylikonstaapeli Jaakko Kinnunen, kansanedustaja Marisanna Jarva ja majuri Kari Saukkonen.

Matti Rautakoski on hyvin kiinnostunut yhteiskuntaopista; hän oli järjestämässä lukiolla vaalipanee-lia ja esitteli lukiolaisille eri puolueita.

Marko Salmela

FaktalaatikkoAsiantuntija TE-toimistossakotipaikka Raahevaimo ja kaksi aikuista tytärtämaakuntavaltuutettukaupunginvaltuutettukaupunginhallituksen jäsen

Raahelainen Marko Salmela on SDP:n asettaman ehdokkaa-na eduskuntavaaleissa.

Hänen mielestään koulutus-mahdollisuuksien karsiminen ja palvelujen keskittäminen eivät ole hyviä asioita. Opiskelumah-dollisuuksia voi nykytekniikan avulla tarjota entistä enem-män myös etänä ja tämä kos-kee etenkin korkeakoulutusta. Mutta toisen asteen opinnoissa pitäisi huolehtia myös riittävän lähiopetuksen saamisesta.

Suomessa hoidetaan hyvin lähes kaikkia asioita, mutta nii-tä emme välttämättä aina osaa arvostaa. Esimerkkeinä koulutus ja terveydenhuolto. Mutta aina voi myös parantaa, jotta kaikille turvataan tasapuolinen mahdol-lisuus opiskeluun ja terveyden-huoltoon.

Jokainen ihminen voi tehdä pieniä asioita. Parempi maailma koostuu yleensä ottaen omaan elämään liittyvistä pienistä arjen asioista. Lähimmäisen auttami-nen ja huomioiminen on hyvä alku.

Lukioikäisen yksi tärkeä teko on arvostaa saamaansa kou-lutusmahdollisuutta niin, että yrittää hyödyntää sen mahdol-lisimman hyvin. Pienen maamme menestys rakentuu koulutuksel-le ja osaamiselle ja tämä tulee olemaan tulevaisuudessa entis-tä tärkeämpää.

Pyhäjoen lukiota tarvitaan ehdottomasti. Yrittäjyys on pitkään sisältynyt olennaisena osana Pyhäjoen lukion toimin-taan ja se on kiinnostanut ha-kijoita laajemmaltakin alueelta.

Sinustako kesätyöntekijä

leikkikentälle?Etsimme leikkikenttätoiminnasta kiinnostuneita yli 18-vuotiaita nuoria kesätöihin Pyhäjoelle.

Leikkikenttätoimintaa jarjestetään Pirttikos-kella, Parhalahdella, Yppärissä ja kirkonkylällä3-28.06.2019.

Paikat on haettavana www.kuntarekry.fi 03.05.2019 mennessä.

Lisätietoja Marja Viirret 0403596182 tai marja.viirret@pyhajoki.fi

86

Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki MunicipalityKuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | kunta@pyhajoki.fi

www.pyhajoki.fi

PYHÄJOEN KUNTA MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA

määräalan rakennuksineen osoitteessa Erkkiläntie 15 Pyhäjoki (Kopiston entinen koulu).

Pyhäjoen kunta pyytää ostotarjousta määräalasta rakennuksineen. Määräala kuuluu KOPISTON KOULU -nimiseen kiinteistöön, jonka kiinteistörekisterinumero on 625-402-5-33 ja sen pinta-ala on noin 3,1 ha. Lopullinen ala selviää lohkomistoimituksessa.

Määräala muodostuu kahdesta metsämaapalstasta, joista toisella sijaitsee entinen koulurakennus ja pieni ulkorakennus. Kaksikerroksisen päärakennuksen pohjan ala on noin 300 m2. Pinta-alaa ei ole tarkistusmitattu, eikä kohdetta myydä pinta-alaperusteisena.

Kohteessa ei ole tehty kuntoarviota tai -tutkimusta. Rakennukset luovutetaan purkukuntoisina, eikä myyjä vastaa rakennusten mahdollisista piilevistä virheistä.

Määräala myydään rasituksista vapaana. Kohteessa on sähkö- ja vesiliittymä, jotka seuraavat kaupan mukana. Kunnallista viemäröintiä ei ole.

Ostaja vastaa lohkomis-, lainhuuto- ja kaupanvahvistajan kuluista.

Alueella ei ole kaavaa. Määräala ja rakennukset sijaitsevat pohjavesialu- eella.

Määräalalle ei kohdistu tierasitteita tai -oikeuksia. Määräalalle jää pinta- alansa mukaiset osuudet Limingojan jakokunnan yhteisiin maa- ja vesi- alueisiin.

Rakennuksessa on myyntihetkellä yksi huoneisto vuokrattuna. Vuokranantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kaupan myötä ostajalle. Etäisyydet Pyhäjoen keskustaan n. 10 km, Vihantiin n. 33 km, Oulaisiin n. 39 km.

Myyjä pidättää itselleen oikeuden hylätä korkein tai kaikki tarjoukset.

Lopullinen kauppa edellyttää Pyhäjoen kunnanhallituksen hyväksyntää.

Tarjoukset 26.04.2019 klo 15.00 mennessä osoitteella: Pyhäjoen kunta Kuntatie 1 86100 Pyhäjoki Kuoreen merkintä ”Kopiston koulu”

Kartat ja liitteet löytyvät Pyhäjoen kunnan kotisivuilta myynti-ilmoituksen alta. Lisätietoja kohteesta: Pekka Pelttari 040 359 6052

P Y H Ä J O E N K U U L U M I S E T 4 . H U H T I K U U T A 2 0 1 9 SIVU 7

Järjestöt toimivatEläkeliitto Pyhäjoen yhdis-

tys ryma 8.4. Harmaahapset Ilta-

ruskossa klo 18.00ti. 9.4. päiväkahvit Seurakun-

tatalolla mukana kirjavinkkaa-massa Heikki Lahnaoja. Arvon-taa

ma 15.4. Käsityökerho Sarpa-tissa klo 12.00

ma 15.4. Äijäkööri Iltaruskos-sa klo 17.00

ti 16.04. Oulun teatterimat-kan aikataulu: lähtö Yppärin Nesteeltä klo 16.45 ja Pyhäjo-en S-marketilta klo 17.00

Pirttikosken Maaseutunai-set:

Järjestämme ruokakurssin la 27.4.2019 klo.11.00 Puttaan Kartanolla, Maukkaat salaatit ja syötävät koristeet.

Kurssin hinta on 10€/henk. ja ilmoittautumiset Tarjalle puh.0405876723

Raahen Alueen Kuulo ry Kuulolähipalvelu Jokikarta-nossa tiistaina 30.4.2019 klo 15-16.

Yksilöllistä ohjausta ja neu-vontaa kuulokojeen käytössä, saatavana paristoja ja letkua.

Tervetuloa!

zzz

PÄÄTOIMITTAJATSari Hidén

Arvo Helanti

TOIMITUSJanika Kurkinen

Hanna Peltola

Hanna Silvola

Seuraava lehti (15) ilmestyy >> torstaina 11.4.2019

Aineisto toimitettava >> torstaina 4.4.2019 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 14:2600 kpl >> vko 15:2600 kpl

Puh. 040 359 6166

Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

Painopaikka: KalevaLehden jakelu: Posti, ilmoitukset jakeluhäiriöstä sähköpostitse osoitteella: yritysasiakaspalvelu@posti.com tai puh 0200 77 000

PYHÄJOEN KUULUMISEThttp://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Lehteen tarkoitetu aineisto on toimitettavavasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimit-taa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 E lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Ilmoitusehdot

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)>> 0,50E/pmm, toistohinta 0,40E/pmm, minimikoko 35pmm

>> järjestöpalsta: 60E/vuosi

Seurakunta tiedottaaAvioliittoon kuulutettu:Ville Veli Helaakoski ja Henna Hannele PöppönenLähimmäiskahvit ja ruuanjako to 4.4. klo 13-14 Iltaruskossa, Pappilantie 3. Työttömille ja ruo-ka-apua tarvitseville. Alkuhartaus. Oma kassi mukaan.Seeli Toivion tunnelmallinen kevätkonsertti su 7.4. klo 14 kirkossa. J.S. Bachin sellosarjoja ja kauniita lauluja. Ohjelmamaksu 10 €. Matkalaulumessu su 7.4. klo 18 kirkossa. Niko Rantanen saarna. Kahvit srk-talolla messun jälkeen.Raamattupiiri maanantaisin Sar-patissa klo 18.Moottoripaja 12-15+ vuotiail-le tiistaisin klo 17.30 – 20.00. (yhteistyössä mc-Pyhäjoki ja Py-häjoen kunta). Tiedustelut Hannu Louhimaa 0500 766031.Perhekerho keskiviikkoisin klo 10 Sarpatissa. Keskiviikkona 10.4. on valokuvaus. Keskiviikkona 17.4. ei ole perhekerhoa, sen sijaan lasten pääsiäisväellus klo 11 alkaen kir-kossa. Pääsiäisvaellus on tarkoi-tettu kaikille lapsiperheille.Kirkkokuoro keskiviikkoisin klo 18.30 seurakuntatalolla.Lapsikuorot keskiviikkoisin klo 11.10 Pirttikosken koululla, klo 12.15 Parhalahden koululla ja torstaisin klo 11.10 Yppärin kou-lulla. Myös uudet laulajat terve-tulleita. Ilmoittautumiset kantto-rille p. 050 3059 490.Päiväkerhot toimivat viikoittain, puh. lastenohjaajat 050 441 6095.Nuorten kasvuryhmä rippikou-lun käyneille nuorille torstaisin Sarpatissa klo 16.00. K18 Sählyä monitoimitalolla torstaisin klo 19-21.Gospelcafe nuorille Sarpatissa lauantaisin klo 19-23.

Messu su 14.4. klo 10 kir-kossa.TULOSSA:Matkalauluseurat su 14.4. klo 16 Antti ja Kaarina Heikkilällä, os. Heikkiläntanhua 64, Yppäri.

Omaishoitajien ryhmä Pisara ma 15.4. klo 13-14.30 Sarpatissa.Ystäväkerho ke 17.4. klo 12-13.30. Aiheena Kirkonmäen his-toriaa, rovasti Aaro Leipälä. Ruo-kailu, kahvit ja arvontaa.

RY:Kerho pe 5.4. klo 17 ry:lläRaamattuluokka pe 5.4. klo 19 Eetu NikilläPyhäkoulu ja seurat su 7.4. klo 13 ry:llä, Matti Soronen, Henry SaartoalaKaikki ovat tervetulleita seuroi-hin.www.rauhanyhdistys.fi/pyhajoki

Pyhäjoen seurakunta, Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki, p. 08 433 119Kirkkoherranvirasto avoinna: MA 8-12, TI 12-16 ja TO 11-14. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyt-tä papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p. 040 505 0016 ja seurakuntapastori Olli Luhtasela p. 050 3288 107

www.pyhajoenseurakunta.fi Kirkko, seurakuntatalo, kirkkoher-ranvirasto, taloustoimisto ja Sar-patti sijaitsevat kaikki osoitteessa Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki.************************Nuorten kesätyöpaikat 2019 Seurakunta hakee v. 2001–2003 syntyneitä pyhäjokisia nuoriaulkoalueiden hoitotehtäviin. Haki-jan ikä väh. 16 v.Työn kesto 2 viikkoa ja työaika 30 h viikossa. Työtä voi hakea sähköisesti Pyhä-joen kunnan hakupalvelunkautta https://www.kuntarekry.fi 7.4.2019 mennessä. Tai nuori voi myös itse käydä seu-rakunnan taloustoimistossa täyt-tämässä hakulomakkeen.************************

Oletko koskaan kuullut ja nähnyt, kun sellisti laulaa ja samaan aikaan soittaa sellol-la? Nyt siihen on tilaisuus, kun sunnuntaina 7.4. klo 14 on tunnelmallinen konsertti Py-häjoen kirkossa: lahtelainen sellisti ja laulaja Seeli Toivio esiintyy kanttori Anna-Maria Togbenoun kanssa noin tun-nin mittaisessa konsertissa. Ohjelmassa on paljon sello-musiikkia, mm. J. S. Bachin kauniita sellosarjoja Toivion yli

200-vuotiaalla sellolla, sekä kauniita lauluja mm. O. Meri-kannolta ja T. Kuulalta. Seeli Toivio myös säestää lauluaan sellollaan. Ohjelma 10 euroa, vapaa pääsy. Tervetuloa sellon ja laulun konserttiin! Myynnis-sä myös Toivion cd-levyjä, mm. kokonaislevytys kaikista J. S. Bachin sellosarjoista, joita ei ole kenenkään muun suomalai-sen sellistin levyttäminä.

http://www.seelitoivio.com

Sello- ja laulukonsertti kirkossa

P Y H Ä J O E N K U U L U M I S E T 4 . H U H T I K U U T A 2 0 1 9SIVU 8

Rypäle vihreä ja tumma500g Intia/Etelä-Afrikka

Miniluumutomaatti250g Espanja

6,98/kg

9,32-11,50/kg 6,15-14,29/kg 11,63-16,95/kg1,07/L

3,98/kg 5,56/kg3,00/l

3,96/kg

Ilman plussakorttia 1,85/rs (4,63/kg)

Ilman plussakorttia 4,09/kpl (11,05-13,63/kg)

Ilman plussakorttia 3,59/pkt (8,98/kg) Yksittäin ja ilman plussakorttia 0,89-1,15/tlk (3,56-4,60/l)

Yksittäin ja ilman plussakorttia 1,49/kpl (17,33-25,25/kg)Yksittäin ja ilman plussakorttia 2,49/ps (7,66-17,79/kg) Yksittäin ja ilman plussakorttia 2,65-2,79/pl sis. pantti 0,40 (1,50-1,59/l)

Yksittäin ja ilman plussakorttia 0,95/prk (6,33/kg)

Yksittäin 2,99/rs (5,98/kg)3,00/kg

Huhtikuun Plussatarjoukset voimassa 1. 5. 2019 asti.

00

79

45

59 00 50

00 991

23

1 3 2

3 0PS

PKT

KPL

RS 4 TLK3 PRK

2 RS8,90/kg

890PS RS

Jääsalaatti 100g Suomi

Mandariini Nadorcott650g Espanja

Huiluntuhti tai Kalkkuna grillimakkarat 400g

Pizzat300-370g

Megapussit140-325g

Jäätelöpuikot 59-86g

Jaffa virvoitusjuomat1,5L

Forssan majoneesisalaatit 400g

Ruoka ja Kuohu2,5dl

Kreikkalainen jogurtti150g

00 00 004 2 42 PS 2 KPL2 PL sis. pantti 0,80

Loppuviikon hevitarjoukset! Hinnat voimassa 4. - 7. 4. 2019

1,54/kg