Perjantai 18. toukokuuta 2012 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 5 57. vuosikerta

Vpl. Pyhäjärvi-juhlat Huittisissa

14.-15.7.2012Alustava ohjelma sivulla 3.

Lisää informaatiota kesän pitäjäjuhlistaseuraavissa numeroissa ja

Huittisten Karjalaisten sivuilla.

JUHLALEHTI ilmestyyheinäkuun alkupuolella,

aineistot toimitukseen juhannukseen mennessä!

Pyhäjärvi-seuran väkivaikuttui Tykistömuseossa

Pyhäkylä-Seuran vuosikokoustavietettiin evakkomuistojen äärelläSeura sai myös uuden puheenjohtajan

PresidenttisuojeleeKarjalaisetkesäjuhlat

Perinteiseen tapaan Pyhä-kylä-Seuran väki kokoon-tui vuosittaiseen tapaami-seen Kinnalan Koukulle22.4.2012. Maittavan ruo-kailun jälkeen pidettiin vuo-sikokous, jonka avasi seu-ran varapuheenjohtaja Ant-ti Kaasalainen. Esitettiintilit ja toiminnantarkastaji-en kertomus ja tilivelvolli-sille myönnettiin vastuuva-paus. Toimintakertomuk-sesta voitiin todeta, ettämonen työteliään vuodenjälkeen oli nyt hieman hen-gähdetty. Tosin kirjanmyyn-ti oli edelleen jatkunut.Edellisen vuoden vuosiko-kouksen yhteydessä kilpail-tiin virpovitsan teosta japääsiäismunien maalaukses-ta.

Alkaneen toimintakaudentoimintasuunnitelma nou-datteli myös rauhallistavuotta. Toki seuran toi-minnasta kerrotaan uudis-tuneiden, Mauri Hauhianylläpitämien kotisivujen jaVpl. Pyhäjärvi-lehden vä-

lityksin. Yksi onnistunutkotiseutumatka totutettiinmyös viime kesänä. Kau-ko Hinkkanen käytti pu-heenvuoron, jossa hän to-tesi eräissä muissa yhteyk-sissä esiin tulleen koulupii-riä koskevaa ennen julkai-sematonta aineistoa, ja pää-tettiin taltioida kaikki tällai-set tiedot jälkipolvia var-ten.

HallitukseenvaihdoksiaSeuran hallitusta valittaessakoko seuran toiminta-ajanpuheenjohtajana toiminutToivo Hinkkanen käyttipuheenvuoron, jossa hänilmoitti haluavansa jättääpaikkansa nuoremmille.Samoin hallituksen varapu-heenjohtaja Antti Kaasalai-nen ilmoitti työkiireittensätakia jättävänsä paikkansa.Myös Pentti Kiuru kokiolevansa jo liian iäkäs jat-kamaan tehtäviään. Niinpäuuteen hallitukseen valittiin:Kauko Hinkkanen, Mauri

Hauhia, Irma Karppanen,Reini Kukko, JukkaPusa, Veikko Pitkänen,Maila Hägglund, LiisaSaarinen, Aino Pöyhö-nen ja Seija Jokinen.

Toiminnantarkastajiksivalittiin Jukka Harjula jaEija Kuusisto sekä varal-le Pertti Tikka.

Kokouksen päätteeksiAntti Kaasalainen käyttipuheenvuoron, jossa häntoi esiin Toivo Hinkkasentyöpanoksen seuran toimin-

nassa todeten mm. kirja-hankkeen loppuun saatta-misen olleen suurelta osinToivon harteilla. Kättenta-putuksien myötä Hinkka-nen kukitettiin.

Toivo totesi vielä par-haillaan saattaneensa lop-pusuoralle Ihalaisen per-heen evakkotarinoita, jotensiltäkin osin pyhäkyläläistentietoja saadaan lähiaikoinajulkaistuun muotoon.

SIVU 12

Antti Kaa-s a l a i n e nkiittämäs-sä ToivoHinkkastauutterastatyösarastaPyhäjärvi-S e u r a nha l l i tuk-sessa.Kuva:MauriHauhia.

Vpl. Pyhäjärvi-seuran väkiteki jo perinteeksi muo-dostuneen kevätretken yh-dessä kurkijokelaisten kans-sa. Ennen kuin päästiin tu-tustumaan hämäläisen vii-nitilan tarjontaan, vaikutta-van esityksen tarjosi Suo-men Tykistömuseo:

- Ellet Sinä, karjalaissyn-tyinen evakko tai evakonjälkeläinen ole koskaan käy-nyt Suomen Tykistömuse-ossa Hämeenlinnassa, jon-ne se Niinisalosta siirtyi1997, tee se ensi tilassa!Meihin miltei geenitasolleasti vaikuttaneet, viime vuo-sisadalla käydyt sodat jataistelut, joiden lopputu-loksena Karjala menetet-tiin, avautuvat koskettavastija inhimillisiä tarinoita ker-toen tässä raudan ja ruudinmuseossa.

SIVU 6Kauko Hinkkanen ja tykki, joka oli käytössä viime vuosisadan alkupuolensotien taisteluissa. Kuva: Kaarina Pärssinen.

Tasavallan presidentti SauliNiinistö on lupautunutKarjalaiset kesäjuhlat 2012-tapahtuman suojelijaksi.

Karjalan Liiton vuotuis-ta, valtakunnallista suurjuh-laa vietetään 15.-17.6.2012Lahdessa. Kolmen päivänaikana eri puolilla kaupun-kia järjestettäviin tilaisuuk-siin odotetaan kaikkiaan15 000-20 000 karjalaisenkulttuurin ystävää Suomestaja myös ulkomaisia osan-ottajia. Karjalaiset kesäjuh-lat järjestetään nyt 64. ker-ran.

Juhlien teemaa, käden-taitoja, esitellään lukuisissanäyttelyissä, muotoilusemi-naarissa, karjalaisessa kyläs-sä ja karjalaisella torilla.

Ohjelmistossa on kon-sertteja, tanssia ja urheilua

Karjalaisten kesäjuhliensuojelijaksi on lupautu-nut presidentti Sauli Nii-nistö. Kuva: Tasavallanpresidentin kanslia.

sekä historiaseminaareja.Hengellisiä tilaisuuksia jär-jestetään sekä luterilaisessaettä ortodoksikirkossa. Ta-pahtumarikkaan viikonlo-pun päättää Puolustusvoi-mien Varusmiessoittokun-nan tahdittama juhlakulkuesekä arvokas päiväjuhla.

Karjalan Liitto ry on kult-tuurijärjestö, joka ylläpitääja vaalii karjalaista kulttuu-ria. Vuonna 1940 perustet-tuun liittoon ja sen jäsen-seuroihin kuuluu yli 40 000jäsentä.

SIVU 11

Perjantai 18. toukokuuta 2012VPL.PYHÄJÄRVI2

18. toukokuuta 2012

KorvamerkittyPorotaloudesta lähtöisin olevan termin voisimääritellä omistusmerkin lisäksi tiettyyn tarkoituk-seen varatuksi.Tampereella aistii kesän olevan kynnyksellä, kunAleksanterin kirkkopuistossa “Kevät” -suihkukaivo-veistoksen neljä lasta “vapautetaan” talvisuojuk-sesta piirileikkiin vesisuihkujen ympärillä. Aamu-lehdestä luin taannoin, miten liikemies RudolfWinterin säätiö rahoitti Richard Rautalininteoksen vuonna 1937 puiston kaunistukseksi.Tuskinpa Tampereen kaupungilta olisi tuolloinkaanverovaroja liiennyt kyseiseen veistokseen. 1900-luvun alussa kansallismieliset liikemiehet tukivatkilvan taidetta ja kulttuuria. Tuon ajan tamperelai-set päättäjät olivat kauaskatseisia ja halusivatkotikaupungistaan tehtaiden kauniin kaupungin.Vehreitä puistoja patsaineen onkin runsaasti eripuolilla kaupunkia. Patsaat ovat pääsääntöisestijuuri näillä korvamerkityillä rahoilla joko kokonaantai osittain rahoitettuja. Tätä kirjoittaessani juuripaikallisradiossa kerrottiin, että uusimmalleasuinalueelle, Vuorekseen, rahoitetaan puistoonpatsas Winterin säätiön varoista. Näin tehden eikäydä veronmaksajien kukkarolla.Pyhäjärvellä ja myöhemmin koko Suomessatunnettiin hyvin naapuripitäjässä Räisälässä 1852syntynyt aktiivinen yhteisille asioille omistautunutliikemies Juho Lallukka, joka avusti tärkeiksikatsomiaan asioita. Lallukka ei voinut lapsenakäydä kouluja, mutta opetteli itsekseen lukemaanja kirjoittamaan. Synnynnäisenä kauppamiehenähänen menestyksensä alkoi Käkisalmelta. Kan-san sivistämisen tarve oli myös sydämen asia janiinpä hän perusti vaimonsa Marian kanssasynnyinpitäjäänsä kansanopiston, joka aloittitoiminnan 1908. Pyhäjärvi oli myös yhtenä vaihto-ehtona opiston paikaksi. Moni pyhäjärveläinennuori opiskeli Räisälän kansanopistossa talvikau-den. Käkisalmelta Lallukka siirtyi liikemieheksiViipuriin, jossa varsinkin teatteri oli tärkeä avustet-tava, “Mie ja miun tiatterriin“ -lause on jäänytelämään.Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö hallinnoi myös korvamerkit-tyjä rahastoja. Edeltäjäni Reino Äikiä, joka toimiasiamiehenä lähes 40 vuotta, on tilastoinut jaetutapurahat. Vuosien 1983-2011 aikana on ollut 435apurahansaajaa ja euroiksi muutettuna rahastojenkorkotuottoja on jaettu 104 826 euroa. Opiskelijanniukkoihin tuloihin on näistä ollut tervetullut lisä –samalla on myös vahvistunut tietoisuus omistajuurista. Oma puistomme – Kirkkoaho Pyhäjärvel-lä – on saanut tärkeät muistomerkkinsä ja jäljelläolleet on kunnostettu rahastovaroista.Olemme kiitollisia näille lahjoittajille, jotka eivätsuinkaan olleet Winterin tai Lallukan tavoin suurlii-kemiehiä tai -naisia, mutta tarkoitukset ovatsamat. He ovat ihmisiä, jotka ovat halunneet jakaaomastaan yhteiseksi hyväksi. He ovat sitä suku-polvea, joka koki sodan, menetti kodin ja kotiseu-dun, maksoi sotakorvaukset, raivasi ja rakensiuuden kodin ja sai Suomen uuteen nousuun.Heitä on motivoinut rakkaus entiseen kotiseutuun,opiskelun tukeminen, sekä luottamus säätiöönvarojen hallinnoinnissa. Nämä asiat tulee ainapitää kirkkaana mielessä.

Muistutan vielä, ettäArvo Kukon ja Perin-nerahasto I:n apuraho-jen hakuaika jatkuutämän toukokuunloppuun saakka.Heleätä helluntaita javirkistävää kesää!

PIRJO KIIALA,Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönasiamies

Karjalan Liiton liittovaltuuston huhtikuisessa kokoukses-sa hyväksyttiin viime vuoden toimintakertomus ja tilin-päätös. Kokousedustajia keskustelutti Karjalatalon tule-vaisuus.

Mennyt vuosi oli toiminnallisesti vilkas, vaikka talousoli kireällä. Liiton taloutta tasapainotettiin mm. toiminto-jen karsimisella ja henkilöstön palkattomilla vapailla.

Lisäksi kokouksessa evästettiin liiton hallitusta karjalais-ten omaan heimotaloon, Karjalataloon, liittyvissä kysy-myksissä. Lähivuosina kiinteistö vaatii korjausta ja ontehtävä suunnitelmat, jolla liiton toiminnan kannaltatärkeiden tilojen käyttö saadaan jatkossakin varmistettua,ja että karjalaisten aikanaan antamaa kulttuuriperintöäkunnioitetaan. Liitto on suurin Heimotalon osakkeen-omistaja ja jäsenseuroineen myös suurin tilojen käyttäjä jaedelleen karjalaisseuroille ja muille tiloja tarvitsevillevuokraava toimija. Liiton kannalta onkin tärkeää, ettäyhteinen omaisuutemme on parhaalla mahdollisella ta-valla käytettävissä karjalaisuuden edistämisessä vastaisuu-dessakin.

Tilaisuudessa palkittiin myös kultaisten ansiomerkkiensaajat, piirakkamestarit ja toiminta- ja urheilukilpailujenparhaat. Katso lisää www.karjalanliitto.fi.

MERVI PIIPPONEN

Karjalatalokaipaa korjausta

Liittovaltuuston jäsenistä etualalla Karjalaseurojen Tampereen piirin edusta-jat Tuomo Nenonen ja Päivi Korteniemi sekä Pitäjäyhdistysten Liittoaedustanut Kaarina Pärssinen perehtymässä kokousasiakirjoihin. Viime maini-tun lisäksi pyhärveläistaustaisista liittovaltuuston kokoukseen osallistuivatliittovaltuuston varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen ja Satakunnan Karjala-seurojen piiriä varamiehenä edustanut Yrjö S. Kaasalainen. Kuva: Yrjö S.Kaasalainen.

Innostunutta nuorta voi-maa kaivataan karjalaistenriveihin. Sitä hehkui ja sä-teili Karjalan Liiton kevät-seminaarissa esiintynyt Hä-meen läänintaiteilija PaulaSusitaival.

Hänellä on monelle ta-holle yltävät karjalaiset juu-ret. Nyt Susitaival ahertaaLahti sijaintipaikkanaanomalla panoksellaan myösKarjalaisten Kesäjuhlienonnistumiseksi. Muotoilu-kaupunki Lahdessa eletäänyhdessä designpääkaupun-ki Helsingin ja lisäksi Es-poon, Kauniaisten ja Van-taan kanssa pitkin vuottajulkisuuden nosteessa tästäeurooppalaisesta näkökul-masta johtuen.

Susitaival korosti esityk-sessään perinteen vahvaamerkitystä muotoilulle. Joshänen kaltaisiaan innostu-neita tekijöitä ovat myösmuut Lahdessa kesäjuhliajuuri nyt kiihkeällä tempol-la rakentamassa olevat, so-pii uskoa, että tulossa onainakin seminaarien ja työ-pajojen osalta jotain ennenkokematonta.

Hän valotti esityksessäännäkemyksiään perinteenpainoarvosta muotoilussa,kesäjuhlilla toteutettavistamuotoilutyöpajoista ja alanseminaarista. Myös käsityö-ja muotoilunäyttelyt kut-suvat karjalaisen perinteenja nykymuotoilun vuoro-vaikutuksesta kiinnostunei-ta.

Suomalaisista tunnetuim-pia ikoneita tekstiilitaiteenalalla on eittämättä Mari-mekosta tunnettu ArmiRatia. Äidistään hyvin hen-kilökohtaisia muisteluksia javanhojen valokuvien salojaavasi kevätseminaarissaesiintynyt taiteilija Risto-matti Ratia. Hän on jatka-nut itse kädentaitojen alalla

Kevätseminaari ennakoi kesäjuhliaMuotoilukaupunki Lahti ja karjalaiset kädentaidot kohtaavat

Hämeen läänintaiteilija Paula Susitaival ja KL:nliittovaltuuston puheenjohtaja Matti Puhakka va-kuuttivat kevätseminaarissa, että Lahden kesäjuh-lille kannattaa lähteä. Kuvat: Mervi Piipponen.

omalla tuotannollaan mai-netta niittäneenä muotoili-jana.

Liittovaltuuston kokous-ja kevätseminaaripäiväänsisältyi myös työnäytöksiäja opastusta kinnasneula-tekniikasta, jota tällä kertaaesitteli Sisko Pajunen.Tenho Vainikan opasta-mina tutustuttiin punonta-töihin.

Pro Carelia -mitalin saa-jan julkistaminen, kultaistenansiomerkkien, piirakka-mestaruuksien ja Liiton tun-nustuksien jakaminen jäsen-seuroille toimintakilpailus-sa olivat tarjolla kokous- jaseminaaripäivän päätteek-si. Pro Carelia mitalilla pal-kittiin oopperalaulaja Jaak-ko Ryhänen.

KAARINAPÄRSSINEN

Kevätseminaarin esiintyjänä kuultiin äidistään ArmiRatiasta kertonutta muotoilija Ristomatti Ratiaa.

Perjantai 18. toukokuuta 2012 VPL.PYHÄJÄRVI 3

Pyhäjärvi-juhlat Huittisissa14.-15.7.2012.

MAJOITUSPAIKKOJA:Pyhäjärvi-juhlille saapuvat voivat tiedustellamajoituspaikkoja muun muassa seuraavistaHuittisista löytyvistä majoituspalveluista:

Huittisten seurahuoneLauttakylänkatu 14, Huittinenpuh. 010 548 1410, www.seke.fi

Mommolan MotelliTuruntie 33, Huittinenpuh. 02 569 451, 0400 860 867www.mommolanmotelli.fi

Rekikosken MajoituspalvelutKivirannantie 253, Huittinenpuh. 02 567 797www.rekikoskenmajoituspalvelut.fi

Tuorin ratsutilaPunkalaitumentie 10, Huittinenpuh. 050 557 3450, www.tuorinratsutila.fi

Vierastalo RaskaRaskalantie 218, Huittinenpuh. 040 755 8544, 040 594 5525

Tulevan kesän juhlapaikka-kunnalla Huittisissa toimiiuseita pyhäjärveläistaustai-sia yrittäjiä. Yksi heistä onHuittisten Kehyskellarinomistaja Jukka Laama-nen, jonka sukujuuret joh-tavat Vpl.Pyhäjärven Por-saanmäelle. Molemmatvanhemmat, Tuulikki jaTapani Laamanen, ovatjo kuolleet.

Kehyskellarin pitäminenalkoi Jukan toimesta Sata-renkaan alakerrassa ja nyttoimitaan Lauttakylän ka-dun varrella lukiota vasta-päätä. Meneillään onkin jo29. toimintavuosi. Yritystoimii yhden miehen peri-aatteella, tosin kesäiseen ai-kaan saadaan apua omastaperheestä. Perheeseen kuu-luvat vaimo Ritva ja lapsetLassi, Taneli, Tuulikki jaMaarit. Näistä Tanelistaonkin tohtorin väitöksenjulkistamisen yhteydessäkerrottu aiemmin lehdes-sämme. Jukka ja Ritva asus-tavat omakotitalossaanLöysälän kylä

Kehyskellarin toimenku-vaa kuuluu varsinaisen tau-lujen ja valokuvien kehys-tämisen ohella konservoin-tia, korjausta ja taulujenpuhdistusta. Kehyslistoja onvarastossa useita satoja mal-leja ja niitä yhdistelemälläsaadaan lähes tuhat erilaistalopputulosta. Eri vaihto-ehtojen valinnassa tuleeammattimiehen näkemys jaapu tarpeen. Yhdessä asi-akkaan kanssa saadaan lop-putulos, joka tyydyttää niintilaajaa kuin työn tekijääkin.

¨Aivan uutena tuotteena

on kuvioihin tullut mukaanerilaisten valokuvien kopi-ointi kankaalle, ja lopputu-los muistuttaa erehdyttä-västi oikeata maalausta.Monesti on esimerkiksi jos-tain matkakohteesta onnis-tuttu ottamaan terävä väri-valokuva, joka suurennet-tuna ja kehystettynä onomiaan kodin seinällä ker-tomaan matkan huippu-kohdista.

Kehystysmestari JukkaLaamanen Huittisista

Kehystämisen jälkeen niin Pyhäjärven kirkko kuinKiimajärven rantamaisema ovat heränneet uuteeneloon.

tarjoaasatoja vaihtoehtoja

Uusi tekniikka värikuvan kopiointi on tuonut uutta tekniikkaa. Tässä Yrjö Inkisen ikuistama lintuparviLaatokan laineiden yllä. Jukka Laamanen on kiinnittänyt kankaan taustalle eikä välttämättä kehyksiätarvita lainkaan.

Jukka Laamanen (oikealla) tarkastelee Reino Äikiän kehystettäväksi tuomiatauluja. Puyhäjärven kirkkotauluun ja käkisalmelaisen Marian valokuvastamaalaamaan Kalamajan kujaset tauluun pitäisi saada arvoisensa kehykset.Kuvat: Yrjö Inkinen.

Haastattelun lomassapoikkeaa putiikkiin kurki-jokelaiset taustat omaavaasiakas, ja murheena onsaada 1000 kappaleenkoottuun palapeliin kehyk-set. Asiakas ei ole ensim-mäistä kertaa asialla. Senkertoo kootun palapelinkuljetukseen käytetty kan-kainen erityissuojus. Kädenkäänteessä Jukka Laama-nen kääntää pelin pahvilleja hetkessä on asiakkaankanssa valittu sopivat ke-hykset.

Jokainen päivä on taval-laan erilainen. Työtä riittääja itsellekin on ilo nähdävalmis kehystetty maise-mataulu valmiina luovu-tettavaksi.

REINO ÄIKIÄ

Perinteinen Vpl. Pyhäjärvijuhliin kuuluvasukututkimusseminaari järjestetään

lauantaina 14.7.2012 klo 12.30-14.30.Paikkana on Kuninkaisten koulutus- ja

kulttuurikeskus, joka on tuttu paikka sairaalanlähellä jo kaksista edellistä juhlista.

Tällä kerralla esittelyssä on Ukkosten Sukuseura.Sukuseuravastaava Kalle Pakarinen

esittelee Karjalat Kartat 1938 janiiden käyttömahdollisuudet.

Tilaisuuden pääluennon pitää FM, arkeologi OulaSeitsonen ja hänen esityksensä aiheena on ”Vpl.

Pyhäjärven arkeologiset tutkimukset”. Esityksienpohjalta on varattu aikaa keskusteluun.Ennen tilaisuuden alkua ja sen jälkeen onpiirakkakahvimahdollisuus juhlapaikalla.

Välittömästi sukuseminaarin jälkeen ovat suku- jakoulupiiritapaamiset. Tilajärjestelyjä vartenottakaa hyvissä ajoin yhteys Reino Äikiään

puh. 040-769 5775, sähköposti reino.aikia@netti.fi

KALLE PAKARINEN

Pyhäjärvi-juhlienalustava aikatauluLauantai 14.7.

11.00 Kaiun-muistoviesti,keskusurheilukenttä12.30-15.00 Sukuseminaari sekäsuku- ja koulupiirikokoukset,Kuninkaisten koulutus- jakulttuurikeskus, Risto Ryti -sali16.00 Muistojen ilta, Huittisten kirkko19.00 Iltamat, Risto Ryti -sali

Sunnuntai 15.7.

10.00 Juhlamessu, Huittisten kirkkokunniakäynti haudoilla12.00-14.00 lounas- ja kahvimyyntijuhlaravintolassa, Kuninkaisten koulutus-ja kulttuurikeskus14.00 Päiväjuhla, Risto Ryti -sali

Uot sie miul sukkuu -seminaari

Perjantai 18. toukokuuta 2012VPL.PYHÄJÄRVI4

KirkonsanomaRakas äiti, mummo ja iso-mummo

Lilja Unelma Salonen o.s. Kilpeläinen

�24�4�1919��yhäjärvi��pl���30�3�2012��uittinen ��†

�Aamun tullen sydän sammui. Loppui vaivat maalliset. Kauniit muistot meille jäivät. Suru suuri sanaton. Kaivaten

Ritva ja Markku

Mervi ja Jari perh.

Marko ja Suvi perh.

Juha ja Sanni

Rami ja Irena perh.

Paavo ja Sirpa

Henriikka ja Tapani perh.

Maija-Stiina ja Milka

Arttu ja Riina perh.

Aleksi ja Tiia

Veljen lapset perh.

Siskon lapset perh.

Muut sukulaiset ja ystävät

Kiitos kaikille Liljaa hoitaneille. Siunaus toimitettu 13.4.2012 Huittisten kirkossa.

Lämmin kiitos osanotosta ja myötäelämisestä.

Toukokuun alkupuolellaäitienpäivän vietto on pal-jon esillä. Siihen liittyen kir-joitellaan äitien merkityk-sestä perheessä ja eritotenäitien ja lasten keskinäisistäsuhteista. Oikeastaan kokoperhettä koskevat kysy-mykset nostetaan esiin.

Karjalaisissa perheissä äi-tien asema on ollut vahva,erityisesti sota-aikoina evak-koon joutumisen ja per-heen huoltamisen vuoksi.Olemme saaneet kuulla us-komattomia selviytymista-rinoita sodan ajalta ja senjälkeen. Oman anoppini elä-mä neljän lapsen huoltaja-na evakossa miehen katoa-misen jälkeen on yksi niis-tä. Mikä on antanut näillenaisille ja niin monille muil-

Olemme Jumalan perheväkeäle kovia kokeneille voimaaselviytyä eteenpäin? Hyvätnaapurit, ystävät ja sukulai-set ovat tietysti voineet an-taa korvaamatonta tukea.Moni sukulaissetä tai tuttunaapuri on ollut perheenlapsille miehen mallina jakasvattajanakin. Kuitenkinäideillä on ollut päävastuuperheen elämästä ja lastenhuoltamisesta.

Kaikkein vahvimpanavoiman antajana vaikeinaaikoina on kertomustenmukaan ollut äitien kristilli-nen elämänkatsomus. Ilmansuuria eleitä tai sanoja heovat jättäneet itsensä ja per-heensä Jumalan haltuun. Eiheillä useinkaan ole ollutkovin paljon aikaa ”har-tauden harjoittamiseen”, sil-lä arkipäivän velvollisuudet

ovat täyttäneet ajan. Heovat kuitenkin säilyttäneetmielen rohkeuden ja luot-tamuksen tulevaisuuteen vie-mällä asiansa TaivaallisenIsän hoitoon.

Voimme kysyä itseltäm-me: ”Olemmeko me ny-kyajan rauhanomaisissa olo-suhteissa eläneet ihmiset tar-peeksi vahvasti sidoksissaJumalan antamaan elämänvoimaan ja turvaan? Luo-tammeko, että Jumala tah-too hyvää meille ja perheil-lemme?”. Meidän ei tarvit-se kantaa kaikkea huoltayksin ja omin voimin.

Hiljainen sydämen huo-kaus Jumalan puoleen onvoiman antaja arkipäivänkeskellä. Efesolaiskirje roh-

kaisee: ”Te ette siis enää olevieraita ja muukalaisia, vaankuulutte Jumalan perhee-seen.” (Ef. 2:19). Emmevoi elää meille tärkeittenihmisten, esimerkiksi las-temme ja lastenlastemmeelämää, mutta voimme ru-kouksessa jättää kaikki lä-heisemme Jumalan hoitoonja luottaa, että Jumalan per-heessä olemme kaikki hy-vässä hoidossa. Voimmeolla äitienpäivän merkeissäkiitollisia kaikesta siitä hy-västä, jota meitä huoltaneetihmiset ovat meille jaka-neet, ja voimme itse jättäy-tyä yhä luottavaisemmin elä-män antajan ja ylläpitäjän,Jumalan, varaan.

SILJA FORSBERG

Lilja Unelma Saloneno.s. Kilpeläinen syntyi VplPyhäjärvellä Rotjanlahdenkylässä Ylläppäässä24.4.1919. Kilpeläisen sukuon asunut Pyhäjärvellä ai-nakin 1700 luvun alkupuo-lelta lähtien. Varhaisin Py-häjärven kirkonkirjoista löy-detty Kilpeläinen on 1688syntynyt Petter (Pekka) Kil-peläinen. Liljan isä oli Mat-ti Kilpeläinen. Liljan äitiAnni os. Raaska tuli Sak-kolasta. Matille ja Annillesyntyi yhteensä yhdeksänlasta, joista Lilja oli nuorin.Perheen lapsista viisi me-nehtyi jo lapsena, ainoas-taan neljä varttui aikuisiksi.

Liljan varhaisimmatmuistot ovat vuodelta1923, jolloin hän oli neli-vuotias. Tuolloin koko per-he vietti kesän Konevitsanluostarisaarella. Isä, äiti jaToivo-veli olivat siellä töis-sä, Vilho-veli kaitsi nuo-rempia siskojaan Selmaa jaLiljaa. Saman vuoden mar-raskuussa Matti-isä kuoli43-vuotiaana ja Anni-äitijäi yksin neljän lapsensakanssa.

Lilja muistelee lapsuut-taan:

”Kyllä hyvin tultiin toi-meen, aina oli vatsa täynnä,

Lilja Salosen, o.s. Kilpeläisen, muistolleleipää, maitoa ja voitakin.Äitikin jaksoi veljen kanssatöitä tehdä. Talvella äiti keh-räsi ja neuloi sukkia ja lapa-sia ja sai niistä ryyniä jajauhoja, mitä milloinkin, ra-haakin. Eikä sitä silloinosannut enempää pyytää-kään, äiti jaksoi rukoilla jaopetti meidätkin rukoile-maan iltarukouksen ja yh-dessä äidin kanssa laulettiinillalla sekä aamulla, ei niinkiirettä ollut.”

”Vaikka mökki oli pienikuin varpusen häkki muttasopu oli hyvä. Siinä kaikkikasvoivat aikuisiksi. Oli hy-vät naapurit ja koko kylänväki oli auttamassa milloinvain apua tarvittiin.”

Talvisodan seurauksenaLiljan evakkotaival kulkiUrjalan, Alavuden, Kok-kolan ja Alajärven kauttaKärsämäelle, josta he osti-vat maatilan. Jatkosota al-koi 1941 ja sodan edetessäheidän oli mahdollistamuuttaa takaisin Karjalaan.Karjalasta jouduttiin lähte-mään uudelleen evak-koon1944. Lilja oli muka-na kuljettamassa karjaa, jos-ta hän sai rintamatunnuk-sen. Evakkotie kulki Pun-kaharjun, Muuramen, Kär-sämäen ja Sotkamon kaut-

ta Luvialle, josta löytyi ”Lu-vian poika” Reino. Luviallasyntyi tytär Ritva. Vuonna1949 perhe muutti Huitti-siin yhdessä Anni-äidin jaToivo-veljen kanssa. Huit-tisissa syntyi vielä Paavo.

Lilja hoiti puolisoaan tä-män sairastuttua. Reinonkuoleman jälkeen 2004 hänsai vielä elää useita vuosiaterveenä ja seurata kahdenlapsensa, kahdeksan lasten-lapsensa sekä yhdeksän las-tenlastenlapsensa elämää.

Viideskin sukupolvi oli jotuloillaan. Elämälle antoi si-sältöä myös runsas ystävi-en joukko, jotka olivat ainatervetulleita kylään. Liljanukkui pois 30.3.2012 lä-hes 93-vuotiaana. Hänethaudattiin Huittisten kirk-komaahan 13.4.2012. Siu-nauksen toimitti pyhäjär-veläistaustainen pappi HarriRuskeepää Liljan itse tuo-malla Laatokan hiekalla.

PAAVO SALONEN

Altti Matti Kinnari13.2.1936-17.3.2012.

Tyyne ja Ilmari KinnariMontrualta saivat esikoi-seksi kaksoispojat, Kyöstinja Matin. Kyösti sai kutsuniäisyyteen lähes kahdeksanvuotta sitten, nyt oli Matinvuoro.

Kahteen kertaan sodankauhut ja evakkomatkankokenut Matti oli veljeksis-tä rauhallisin ja hiljaisin. Hänahersi uuden kodin raken-nuksilla, metsässä ja pel-loilla lapsuus- ja nuoruus-vuodet, kuten muutkin per-heen jäsenet.

Vapaa-aikanaan Mattihiihti, urheili ja oli voimis-telujoukkueen kirkkaimpiatähtiä. Hän näytteli seura-

Veljemme Altti Matti Kinnarin muistolleKädet ahkerat ovat uupuneetSydän kultainen levon sai.Illan hämärä maan ylle koittaaKehtolaulua tuuli soittaa.

Kukat siunaten painavat päänsäKotikoivukin kyynelöi.Pihan linnut kuiskivat hiljaa”nuku unta niin rauhaisaa”.

Samaa polkua kuljimme kauanNyt hetkeksi erkanee tie.Mutta koitossa huomenen uudenTaas kohtaamme, tiedän sen.

näyttämöllä, opiskeli ilta-kursseilla. Matti oli vahvaja taitava sukeltaja ja uima-ri.

Musiikki oli hänelle rakasharrastus. Olipa kyseessäkitara, mandoliini, nokka-huilu, huuliharppu tai mikätahansa instrumentti, Mattisoitteli omaksi ja muideniloksi.

Aikuisiässä puhjennut sai-raus pakotti lopettamaantyöelämän. Valittamatta hänkesti monet leikkaukset, lää-kehoidot, kivut ja säryt.Matilta riitti lohduttavaa sa-naa myös niille, joilla olivaikeaa. Viimeiset vuodetkuluivat rakkaan, uskolli-sen ystävän, Maesy-koiranseurassa.

Meidän sisarien luona erä-järven rannassa hän viihtyisaunoen ja uiden, luonnonääniä kuunnellen. ”Tämä onkappale paratiisia maanpäällä”, sanoi Matti viimekesänä eräänä sunnuntai-aamuna, kun seurasimmekuikan sukellusta, joutsen-ten sulavaa uintia ja sorsa-perheen aamutoimia.

Äiti Tyyne kutsui meitäneliapilakseen. Nyt on api-lassa enää kaksi ikävöiväälehteä jäljellä, sillä Matti onpäässyt kaksoisveljensäluokse. Evakkomatka onpäättynyt Ikuisen RauhanMaahan. Kaivaten, paljostakiittäen, sisaret

KYLLIKKI JA OILI

Muistokirjoituksia

Hopeaseppä, muotoilija jataiteilija Kaisaleena Mä-kelä, s. 4.3.1963, menehtyinopeasti edenneeseen va-kavaan sairauteen 9.3.2011Helsingissä. Kaisaleenalla oliäitinsä kautta sukujuuriaVpl. Pyhäjärven Saapruun.

Kaisaleena Mäkelä opis-keli taidetta mm. Vapaassataidekoulussa ja hopease-päksi hän valmistui vuonna1991 Lahden Muotoiluin-stituutista, minkä jälkeenhän opiskeli Japanissa HikoMuzuno Jewerly Colleges-sa valmistuen sieltä 1993.Hän täydensi opintojaanmyös Unkarissa ja Saksas-sa. Taiteen maisterin tut-kinnon hän suoritti Taide-teollisessa korkeakoulussavuonna 2008.

Hän oli monipuolinenmuotoilija, joka oli pereh-tynyt vanhaan mytologiaanja symbolismiin, häntä kieh-toivat erityisesti ikuiset tee-mat ja ihmisenä olemisenalkujuuret. Hänelle koru olipieni kannettava esine, jollaon merkitys. Hänen mu-kaansa koru voi osaltaanmäärittää sitä, keitä olem-me , mistä tulemme, mihinme kuulumme.

Kaisaleena Mäkelä tekiKalevala Korussa merkit-tävän uran vuodesta 1993lähtien. Hänen laajin työnsäoli Alkuaika-sarja tarun-omaisine eläinhahmoineen.Värikkäässä Kukkaketo-sarjassa hän sai käyttääomaa erikoisosaamistaan,emalitekniikkaa. Metsä- jaTunturi-sarjat ovat kunnia-osoitus luonnolle ja Maanvoima alkuperäiskansojenkulttuurille. Kalevala Ko-run muotoilijana Kaisalee-na Mäkelän roolina on ol-lut yhtälailla peilata nykyai-kaa kuin säilyttää perinnet-tä. Hän ehti vielä nähdäviimeiseksi jääneen Loitsu-

Kaisaleena Mäkelän muistollesarjansa lanseerauksen Ka-levalan päivänä 28.2.

Kaisaleena työskentelimyös vapaana korutaiteili-jana. Hän suunnitteli uniik-kikoruja, valokuvasi, kir-joitti ja keräsi matkoiltaaneri maanosista vaikutteitataiteeseensa.

Perhe ja ystävät olivatKaisaleena Mäkelälle elä-män ilo ja voima. Hänenelämänsä tärkein asia oli 6-vuotias Kosmo-poika, jos-ta hän oli tavattoman on-nellinen ja ylpeä. Pienenpojan lisäksi häntä jäivätsyvästi kaipaamaan perhe,sukulaiset, ystävät ja työto-verit.

KIRSTI DOUKASkollega ja ystävä

Äidin runotyttären muistolleSyystuuli humiseepuistoissa kalmiston.Valkokukat kumartaakummulla haudan.

Siellä lepää nuoriihminen.Äiti pojan pienoisen.

Sataa, on kuin luontoitkisi kanssa omaisten.EI kukaan tietää voimäärää äidin kyynelten.

Miksi Sinä?Miks en minä?Luoja armahda.

ÄitiANNA-KAARINAMÄKELÄsyntynyt PyhäjärvenSaaprussa,Aatami Nokelaisen tytär.Täytti 15.5.2012 80 vuotta.

Perjantai 18. toukokuuta 2012 VPL.PYHÄJÄRVI 5

Pyhäjärvi-lehti julkaisee joka numerossaan tietojaperhetapahtumista, kuten merkkipäivistä, edesmenneistä ja valmistuneista.Muistathan kuitenkin aina kysyä asianosaisilta luvan tietojen julkaisuun.

Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Salitsanrantalaisen PekkaArvinpoika Laulajaisenja Eurajoelta syntyisin ole-van Raija-vaimon perhe-kunnassa on lyhyellä aika-välillä ollut tapahtuma poi-kineen – karjalaisista juuris-ta huolimatta, vai juuri nii-denkö siivittämänä:

– Vanhin lastenlapsem-me Eveliina avioitui jou-lun alla Ranskassa norsun-luurannikkolaisen diplomi-ekonomi Landry Kottia’nkanssa, johon hän tutustuiollessaan opiskelijavaihdos-sa Ranskassa. Eveliina sai v.2008 stipendin Arvo Ku-kon rahastosta kieli- ja viu-lunsoiton opintojensa tu-eksi, ja soittaa viulua edel-leen ystäväpiirinsä iloksi.

– Eveliinan nuorempi sis-ko Pauliina valmistui hil-jattain markkinointiassisten-tiksi, mutta jatkaa edelleenopiskeluaan tähtäimenä yo-merkonomin tutkinto. Pau-liina sai tänä keväänä val-miiksi sellonsoiton B-tut-kinnon, ja jatkaa tälläkinalalla opiskeluaan.

– Eveliinan ja Pauliinanisä, vanhin poikamme Ju-hani, vaihtoi Securitas-yh-tymän Länsi-Suomen alue-johtajan tuolilta Turun Ai-kuiskoulutuskeskuksen tur-vallisuusalan koulutuspääl-likön tehtäviin ja suorittisiinä ohessa virkaan vaadit-tavan aikuis-opettajan tut-kinnon.

– Vanhin tyttäremmeJaana jatkoi lapsuutensatoiveammatista, lastentar-hanopettajasta, opiskeluaankasvatusopin maisteriksi jatoimii nykyään luokanopet-tajana Lapualla.

– Jaanan ja hänen kauha-

Laulajaisen perhekunnan tapahtumia

Perinteistä rikkaan PorinLyseon entisillä oppilailla,jotka asuvat Helsingissä tailähiympäristössä, on vuo-desta 1962 saakka ollut tra-ditiona vuosittain palmu-sunnuntain tiimoilla ko-koontua yhteiselle lounaal-le tapaamaan toisiaan jamuistelemaan menneitäkouluaikoja.

Merkkipäiviä

Pyhäjärven poikiaPorin lyseolaisten tapaamisessa

valaissyntyisen miehensä,Jarmon, tytär Johanna val-mistui kesäkuussa 2011diplomi-insinööriksi Tam-pereen teknillisen yliopis-ton tuotantotalouden lin-jalta. Myös Johanna on soit-tanut viulua varhaislapsuu-desta alkaen. Hän kuuluupääkaupungissa Helsingin-kadun Filharmonikoihin,jonka ohjelmistossa tämänkevään konsertissa on mm.Beethovenin 9. sinfonia,Oodi ilolle.

– Nuorempi tyttärem-me Tiina jatkoi myösopiskeluaan aikuisiällä javalmistui Turun yliopistos-ta uskonnon opettajaksi.Tiina toimii lakkautettavak-si aiotun Turun Klassikonkoulun uskonnon opetta-jana – kolme neljästä “teitisän astumassa”.

– Nuorempi poikammeTaneli vaihtoi tietokonei-den ääreltä käytännön puo-lelle ja valmistui puusepäk-si. Mieliharrastukseensa liit-tyen hän on suorittanut

myös erä- ja kalastusneu-vojan tutkinnon – Pärssi-sen pilkkijät huomatkaa!Tanelin puusepäntaidoilleon käytännön haaste, kunhän kunnostaa Linn-vai-mon kotiseudulta, Paraisil-ta, hankittua 1930-luvunomakotitaloa.

– Heidän 5-vuotias poi-kansa Adrian, nuorin las-tenlapsemme, kommuni-koi – joittenkin kasvatus-oppineitten kauhuksi – su-juvasti sekä äidin- ettämumminkielellä. Kostissakäyntien seurauksena Adri-an on yleensä saanut Laiti-lasta mummin kielellä sa-nan pari kotiviemisikseen.

Kiitollisena – ennen kaik-kea Taivaan Isälle – ja kun-nianosoituksena vanhem-milleni ja appivanhemmil-leni Arvo ja Anni Ojalal-le! Appiukko oli Kollaantaisteluissa vammautunutsotainvalidi.

PEKKA-äijä

Eveliina ja Landry Kottia.

Parin viime vuoden ajanon kokoonkutsujana ollutäskettäin eläkkeelle siirtynytVantaan entinen kaupun-ginjohtaja Juhani Paaja-nen, jolla, kuten tunnettua,on pyhäjärveläistausta (ku-vassa ensimmäisenä oikeal-la). Ylioppilaaksi Porin Ly-seosta hän pääsi vuonna1966.

Tänä vuonna oli kutsuasaapua 31.3. lounaalle La-sipalatsiin noudattanut kaik-kiaan 38 entistä lyseolaista,vanhimmat 1940-luvun alus-sa Lyseon oppilaiksi tullei-ta. Tilaisuudessa, toisen pöy-dän ääressä, oli läsnä myösvuonna 1953 samasta opin-ahjosta ylioppilaaksi val-mistunut Kari Uusitalo.

Äitienpäivä on eri maissavuosittain vietettävä juhla-päivä, jonka ajankohtavaihtelee maittain. Suomes-sa äitienpäivä on touko-kuun toisena sunnuntainaja se on yksi virallisista lipu-tuspäivistä.

Äitienpäivää vietettiinSuomessa ensimmäisen ker-ran vuonna 1918. Äitien-päivän toi Suomeen kansa-koulunopettaja ja kansan-edustaja Vilho Reima.Aluksi päivää vietettiin tou-kokuun kolmantena sun-nuntaina, mutta vuonna1927 päiväksi vakiintui ny-kyinen käytäntö. Vuonna1947 päivä vahvistettiin vi-ralliseksi liputuspäiväksi.

Jatkosodan aikana vuo-den 1942 äitienpäivänä 10.toukokuuta Suomen sota-voimien ylipäällikkö sota-marsalkka Carl GustafEmil Mannerheim

Äitienpäivän ajatuksiaNuijan varresta

myönsi antamallaan päivä-käskyllä kaikille Suomen äi-deille yhteisesti Vapauden-ristin kunniamerkein. Tä-män päiväkäskyn painettukopio on edelleen kehys-tettynä monien kirkkojenseinällä.

Vuosien saatossa moni-en perheiden perinteeseenkuuluvat esimerkiksi aami-ainen äidille vuoteeseen taiitse tehty kortti. Äideille onperinteisesti kerätty valko-vuokkoja. Suomen valta-kunnallisessa äitienpäiväjuh-lassa tasavallan presidenttimyöntää äitienpäiväkunnia-merkkejä ansioituneille äi-deille.

Äitienpäivän ohjelmaakouluissa ja kotona juhlis-tetaan lauluin. Yksi kau-neimmista ja tunnetuim-mista lauluista lienee eesti-läisen Lydia Koidulan sa-noittama virolainen kansan-

sävelmä, Hilja Haahdensuomentama Äidin sydän.

Maan päällä paikka yksion, niin pyhä, armas verraton,mi tarjoo lemmen turvaisan jakätkee onnen kalleimman.

Vain sydän äidin, tunnensen, näin hellä on ja lämpöinen.Se riemuitsee sun riemustas, setuntee huoltas, tuskias.

Muistakaamme arvostaaäitien työtä vuoden jokai-sena päivänä. He ovat senansainneet.

YRJÖ S.KAASALAINEN

Isoäitini Helena Kaasalainen o.s. Karilainen keträä (kehrää) villalankaakotona Vpl.Pyhäjärvellä kesällä 1942. Taustalla asuttava saunarakennus jakauempana jatkosodassa 1941 elokuussa tuhoutunut päärakennus. Elämäjatkui kaikesta puutteesta huolimatta parempien aikojen toivossa.

Tilaa oma

Pyhäjärvi-lehtitai anna ystävälle ja sukulaiselle lahjaksi!

Tilaushinta edelleen vain30 euroa/vuosikerta,

lehti ilmestyy kerran kuukaudessa.Huom! Saatavilla vielä myös kaikki

alkuvuoden numerot. Soita p. 040 730 2622

KerrommeVpl. Pyhäjärvi-lehdessä

vuosien saatossastipendin saaneidenkuulumisia, joko

opintojen keskeltä taivalmistumisen jälkeen.

Ota yhteyttätoimitukseen!

HallituksenpuheenjohtajaYrjö S. KaasalainenHarjavalta,Kallenk. 1029200 Harjavaltapuh. 0400-626 770,yrjo.kaasalainen@luukku.com

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön puheenjohtajatHallituksenvarapuheenjohtajaJuhani ForsbergHelsinki,Ryytimaantie 19 A 8 00320Helsinki,puh. 050-511 2899,juhaniforsberg@gmail.com

HallintoneuvostonpuheenjohtajaEsko PulakkaNokia,Kuljunperäntie 18937200 Siuropuh. 044 383 0867esko.pulakka@gmail.com

Perjantai 18. toukokuuta 2012VPL.PYHÄJÄRVI6

Rannikolla lähtiessä ja tul-lessa paistanut aurinko jasisämaassa sateenvihmontasaattelivat kevätretkeä, jollepyhäjärveläiset ja kurkijo-kelaiset yksissä tuumin suun-tasivat äitienpäivän aattona12.5. Toukokuu on parastavuodenaikaa retkeilyyn, eiole liian kuuma. Kaksiker-rosbussista hulppeasti avau-tuvat näkymät valkovuok-kometsiköihin, narsissipi-hoille, juurikylvetyille pel-toaukeille ja kappale kym-menissä sävyissä viheriöi-vää uusmaalaista ja hämä-läistä tienvarsimiljöötä ihas-tuttivat meitä. Me kaupun-ki- ja taajama-asujat saim-me ne kuin kaupan päällisi-nä nähtävyyksille, jotka täl-le matkalle oli valittu koh-teiksemme.

Ellet Sinä, karjalaissyntyi-nen evakko tai evakon jäl-keläinen ole koskaan käy-nyt Suomen Tykistömuse-ossa Hämeenlinnassa, jon-ne se Niinisalosta siirtyi1997, tee se ensi tilassa!Meihin miltei geenitasolleasti vaikuttaneet, viime vuo-sisadalla käydyt sodat jataistelut, joiden lopputulok-sena Karjala menetettiin,avautuvat koskettavasti jainhimillisiä tarinoita kerto-en tässä raudan ja ruudinmuseossa. Koskettavuuteenvaikutti olennaisesti kaksiasiaa: erinomaisesti kokoel-miin puheillaan johdatta-nut oppaamme, museo-mestari Ilkka Vahtokarinelävä kerronta ja ne kaksimultimediaesitystä, jotkanäimme museon elokuva-teatterissa.

Suomen sodassa 1806-1807 käytetty Kuninkaalli-sen Armeijan Tykistöryk-mentin tykki, kookas 700kg painava tappoase, jon-ka kuulat yltivät aina 1200metriin, oli vanhin ja ehkävaikuttavin lukuisista mu-seon tykeistä. Sen vetämi-seen tarvittiin kuusi hevos-ta. Tällaisia tykkejä oli siinäsodassa 12 kappaletta. No,jos totta puhutaan, niinmuseotykistä vain tykinpiippu on alkuperäinen jasekin lainassa tukholmalai-sesta museosta. Mutta mi-täpä sitä nyt niin tarkkanapitää olla.

Hämeen vanhan linnanviereisellä entisellä Linnankasarmilla sijaitseva Tykis-tömuseo on vaikuttava,merkittävä ja ainutlaatuinen,huolella rakennettu koko-elma Suomen historiankäännekohdissa mukanaollutta esineistöä ja kerto-muksia siitä, mitä todellatapahtui. Herää kysymys-ten tulva: miten on ollutniinä sotien vuosina tykeil-lä, panssareilla, lentokoneil-la, aseilla ylipäätään – tä-mänkaltaisella välineistöllä– mahdollista saavuttaa setulos, että Suomi on yhämaailmankartalla. Tiedäm-me, että ihmiset kunkin so-dan tuloksen ratkaisivat, eisittenkään aseistus.

Kuninkaallisen Armeijan tykistörykmentti ja KylmänkukkakuohuviiniäPyhäjärveläiset tutustuivat harvinaisuuksiin retkellään

Lausunnoissaan museo-ta ja siellä nähtäviä multivi-deodokumentteja ylistänyt,pääministerikaudellaan siel-lä vieraillut Paavo Lippo-nen mukanaan pohjoismai-sia ministereitä, pääsi ihas-tuksen toteamuksillaan ai-kanaan julkisuuteen. Se käyhyvin ymmärrettäväksi, kunkatselee Talvisota- ja Tali-Ihantala -multimediaesityk-siä suurelta valkokankaalta.Tuskin kukaan meistä pys-tyi olemaan muutoin kuinitku silmässä läsnä esityk-sissä, jotka varmasti seu-raavat uniin saakka.

Makunautintoja jataidokasta lasiaSuomalainen maatilaelin-keinojen kehittyminen pa-rin, kolmen viime vuosi-kymmenen aikana on mah-dollistanut kotimaisten elä-mää rikastuttavien maku-nautintojen lisääntymisen.Pälkäneen Laitikkalassakohta parikymmentä vuottaRönnvikin viinitila -nimellätoiminut yritys palveluineenon oiva esimerkki uskali-aasta uusien tuotantohaa-rojen valtauksesta. Pihlajienreunustamasta järvenranta-tilasta tuli 1800-luvun alus-sa kihlakunnan kirjurin,kamreeri Schreyn asuin-paikka. Nykyistä tilan pää-rakennusta alettiin rakentaajo kamreerin aikana. 1869tilan omistajaksi tullut Vih-tori Aleksanteri Kus-taanpoika otti nimekseenRönnvik, jonka suvun hal-lussa monialaisesti tuotan-toa jalostava ja mm. ravin-tolapalveluita tuottava yri-tys on.

Niin Kylmänkukka -kuo-huviini, Iso viha -pontikkakuin Kostian kutsu- ja Il-moilan Impi -viinit ovatoivallisesti keksittyjä nimiäRönnvikin tilalla jalostetuil-le tuotteille. EU- ja suoma-lainen lainsäädäntö asetta-vat rajoituksia tuotteidenmarkkinoille ja myynnille.Niitä ei olla jääty suremaanrohkeasti uusia aluevalta-

uksia viinimarjojen ja ome-nien jalostamisessa tuotteik-si tekevässä, Eila ja JouniRönnin perustama yrityk-sessä. Tulossa on mm.olutpanimoa ja leipomo-toimintaa. Tilan isännyy-den sukupolvenvaihdok-sessa saaneet nuoret saavatpääasiallisen leipänsä broi-lerituotannosta, mutta1800 herukkapensaan vil-jelmien sadon jalostus onedelleen keskeisin Rönnvi-kin tuotantoaloista.

Hämeenkylmänkukkaaeli kylmänkukkaa esiintyySuomessa pääasiassa Kan-ta-Hämeessä, mm. Janak-kalan pitäjän alueella. Rön-nvikin tilalla on Suomenpohjoisin kylmänkukanesiintymä. Siksi siitä joh-dettiin nimi valkoherukas-ta, mustaherukasta ja kar-viaisesta valmistetulle, pal-jon käsityövaiheita vaati-valle kuohuviinille. Maiste-limme sitä ja tilan viinejä jalikööreitä Kamreerin herk-kulounasta nauttiessamme.Pääsimme tutustumaanmyös tilan viinehtimöön.

Viimeisin retkikohteistaoli tulomatkamme keidas,Suomen lasimuseo Riihi-mäellä. Jo rakennuksena

arkkitehtuuriltaan ja sisäti-loiltaan upea lasimuseo avat-tiin entisissä turvetehtaanaja myöhemmin kristallihio-mona toimineessa, nyt val-koiseksi kalkitussa tiiliraken-nuksessa 1980-luvun lopul-la. Sillä vuosikymmenelläRiihimäellä oli vielä osittaintuotannollisessa toiminnas-sa suuri ja maineikas, mm.Ilves-tölkeistään joka ko-dissa tunnettu RiihimäenLasi sekä pienempi talous-ja taidelasia valmistanut

Kumelan lasitehdas. Nytkoko Suomessa on enääkaksi samassa yritysryppääs-sä toimivaa lasitehdasta,Nuutajärvi ja Iittala. Joitainpieniä studiolasipajoja löy-tyy, ei muuta. Museonhistoriallisessa perusnäytte-lyssä voi tutustua yli 4000 vpitkään lasinvalmistuksen jasuomalaisen lasituotannon300-vuotiseen perintöön.

Suomen Lasimuseon ys-tävät -tukiyhdistys vastaatätä nykyä suurelta osin

museon peruskokoelmienkartuttamisesta. Näyttävienperuskokoelmien lisäksinäimme esillä olleet kolmevaihtuvaa koti- ja ulkomais-ta taidelasia esittelevää näyt-telyä. Kesäkuun alussa mu-seon suureen saliin on avau-tumassa syyskuun lopulleasti 30 suomalaisen lasitai-teilijan tuotantoa karahvis-ta kirjahyllyyn esittelevä ko-koelma.

Palaute retkellä mukanaolleilta, tällä kertaa yhteen-sä 28 osallistujalta, oli oh-jelmasisällöstä kiittelyn li-säksi, että Vpl. Pyhäjärvenja Kurkijoen pitäjäseurojenyhteistyötä retkien järjestä-misessä kannattaa ehdot-tomasti jatkaa. Kumpikaanseura kun ei enää jäsenis-tönsä korkean keski-iänvuoksi saa liikkeelle yksi-nään linja-autollista retkellelähtijöitä. Kohteista ei olepulaa. Seuraavaa retkeä syk-syllä valmistelemaan ryhty-vät saivat eväitä miettiä,lähteäkö esimerkiksi Lovii-san seudulle, Viipuriin, Ah-venanmaalle vai mentäisiin-kö vaikka Vantaan vähem-män tunnettuihin kohteisiinVantaan Maatalousmuse-oon ja Relander-museoon.

KAARINAPÄRSSINEN

Museomestari Ilkka Vanhtokari oli erin-omainen opas johdatellessaan Tykistö-museon aarteisiin.

Talvi- jatkosodan aikaisia varusteita ja elämää esittelevällä osastolla on myös mm.luonnollisen kokoisten kolmen hevosparin vetämä tykkilavetti.

Kylmänkukka on nimeltään Rönnvikin viinitilan huipputuote, aromikasshampanja, jolla skoolasimme keväälle. Vasemmalta Kaarina Pärssinen, Kai-sa-Liisa Korhonen ja maistiaiset meille tarjonnut Keijo Tikka.

Vitriinin aarteita tarkastelevat Keijo Tikka, Eeva-Liisa Mikkola, OrvokkiKaartinen takanaan Jorma Kaartinen, Sakari Karsila, Irja Haili ja AilaMolarius.

Perjantai 18. toukokuuta 2012 VPL.PYHÄJÄRVI 7

Mummoni Katri Pitkä-nen-Miettinen lähti mo-nien muiden mukana käs-kyn käydessä evakkoonPyhäjärven Pyhäkylästä.Mukanaan Singer-ompelu-kone, rukki ja henkilökoh-taisia vaatteita. Sotilaat, hei-dän joukossaan isäni Kaar-lo Miettinen, lähtivät16.3.1940 Konevitsasta,missä he palvelivat varus-miespalvelustaan, jatkoivatmatkaansa 17.3.1940 klo15.00 Käkisalmen asemal-ta ja saapuivat 18.3.1940klo 22.30 Silvolan asemal-le.

Mummoni saapui28.1.1940 Alavuden Ran-tatöysään. Tammikuu javoidaan olettaa, että silloinoli täysi talvi, eikä varmaan-kaan suojakeli. Silloin hä-nellä oli mukanaan kuvassalapaset ja sormikkaat. Tai-dokkaasti kudotut ja reis-sussa rähjääntyneet. Niitä eisaanut parsia eikä muuten-kaan entisöidä.

Vuodet ovat vierineet, jakorvissani soi edelleenmummoni sanat: ”Niitä eihuoli korjata, vaan saavatolla muistona niiltä ajoilta”.Tietyömailla ei ollut järin

Evakkomatkoilla olleetlapaset ja sormikkaat

helppoa, mutta ei myös-kään lautoja kantaessa, jo-ten on varsin ymmärrettä-vää, että päivätyön jälkeenei enää ollut mielekästä ot-taa neulaa ja lankaa käsiin-sä. Mahtoiko edes olla mat-kassakaan välineitä.

Tuli uusi komennus jauusi lähtö. Tällä kertaa va-kituisena asuinpaikkana il-moitettiin Kuortaneen

Myöry. Siellä olenkin saa-nut kyläillä myöhemminisän nuoruuden ystävienluona.

Lapaset ja sormikkaatovat olleet näyttelyssä Pe-dersören kirjastossa mui-den sota-ajan puhdetöidenlomassa. Joku saattaa poh-tia, kuinka kehtaa laittaaesille näinkin risaisia, muttaolkoon se vain muistutus.

Olipa sellaisiakin, joilla eiedes ollut käsineitä lähties-sään. Muistutus myös siitä-kin, että helpolla ei vapaut-ta ostettu. Itselleni tuottaamyös iloa se, että saan mal-lin uusiin lapasiin ja siitä voikehitellä edelleen pohdin-

Maila Hägglund käsissään äidin vanhat lapaset.

taa, mitä pyhäkyllöiset ku-toivat?

Singeri ja rukki ovat ne-kin tallessa ja molemmatovat saaneet olla työssä.Ihan oikeasti. Mummoniasettui Lahteen ja Vanerilletöihin ja isäni rakastui äitiini

Vilppulassa ja asui suurim-man osan loppuelämästäänPietarsaaressa.

MAILA HÄGGLUNDNorrsidan 538

68920 Forsby

Luultavasti antiikin histori-aa taitavasti elävöittäneetopettajat saivat vain evak-koreissuilla maailmaa mat-kanneen koulupojan tuu-mimaan, kuinka mukavaolisi joskus nähdä Ateena,Rooma ja Kairo. Haavetuntui mahdottomalta, jaylen vähiin jäikin pojanmyöhempi matkailu.

Jokin toive sentään to-teutui. Moisen ihmeen yl-lyttämänä jopa kehtasin haa-veilla talvisista eläkepäivistäRoomassa, joka on ainoasiedettävältä vaikuttanutsuurkaupunki, mutta, ku-ten äitini tapasi sanoa, eiollut suotu sialle sarvia. Täy-tyi jäädä pakkaskuutkin ton-kimaan kotoista pahnaa.Mikäpä siinä; hangen ki-mallus saa korvata Väli-meren välkkeen, kaukoläm-pö etelän auringon, ja on-han Altian viinivalikoimavarsin hyvä. Jos joku arve-lee, että kahden ensin mai-nitun vertailun kohdallasyyllistyn itsepetokseen japelkkään retoriikkaan, niinainakin kolmannen katego-rian osalta kotoinen vaiku-tus on ihan yhtä hyvä kuinItaliassa. Tehon voi kaik-kialla säädellä mieleisekseen.

Pyrkivät nämä johdan-tokappaleet turhaan veny-mään, vaikka Klusili Käki-salmessa virheestä varoitti.Matkataan nyt Egyptinmaalle, jota meille Porissankasvateille varhain tehtiin

Porissan pojan tähtihetkiä maailmallatutuksi Taavetin pyhä- jaEevan kiertokoulussa, mitätaruja sitten tarjoilivatkin.

Onnellisten sattumustensiivin oli mammonan hyl-jeksimä humanisti mukanakuuntelemassa minareettienjoikuja ja Niilin laivalla töl-listelemässä rantojen elä-mää. Purjehdus oli pitkä,luonto vaati osansa ja täytyitutustua aluksen mukavuus-laitokseen.

Joku harjaantunut idän-tien kulkija ei ehkä olisitodennut siinä mitään poik-keuksellista, mutta ilmanvertailukohtiakin laitoksensiivoton laatu oli maailman-ennätys. Tosin lattia ei lai-nehtinut, kuten hotelliWarnow’n wc:n lattia Itä-Saksan rauhanarmeijan up-seerien juhlittua hotellissasotaharjoitustaan, muttakoko tila, jossa mukavuut-ta alttiisti tarjosi aukko lat-tiassa, oli kauhistuttavantörkyinen. Se oli seiniä myö-ten käsittämättömän lianpeitossa. Jos olisi ollutkinistuin, niin kukapa sitä olisivoinut käyttää. Paikka olisananmukaisesti hirveä.

Seurueeseen kuului usei-ta Helsingin herroja hienoi-ne rouvineen, noita ruotsil-laan meitä suomalaisia sim-puttavia viikinkien hengen-heimolaisia. Olin tilapäises-ti mukana ajelehtiva häiriö.Silti ihminen voi aina yrit-tää oppia. Niinpä asetuinkannella paikkaan, josta voin

tarkkailla toiletista palaavi-en reaktioita. Ymmärsinvaieta omista pikku havain-noistani, etten tärvelisi koe-tilannetta.

Purjehduksen loppuakohti asiakaskäynnit tiheni-vät väistämättömistä syistä.Havainnot olivat mieleen-painuvia. Ovesta pujahtelityrmistyttävän kokemuksennujertamaa väkeä. Kukanäytti hämmentyneen pois-saolevalta, kuka hapenpuutteesta kärsivältä. Jokutuntui hapuilevan sanojapäästäkseen normaaliinolotilaansa, hienostonaisetveivät ystävättäriään sivuun,supisivat ja elehtivät. Neu-voton järkytys ja vimmas-tunut inho paistoivat heistäkauas.

Pakkoruotsin, tuon mei-hin suomalaisiin iskostetunkansallisen orjanmerkin, pii-naama sieluni iloitsi. Ker-rankin! Ehdoton tähtihetkioli, kun Helsingin ruotsa-laiseen kuohukermaan kuu-lunut kopeanoloinen rou-va ovelta ilmaannuttuaankiireisesti etsi henkistä tasa-painoa toisen säätysisaren-sa luota. Luulen, että prin-sessa, joka kärsi herneestäpatjan alla, pääsi vähem-mällä kuin nuo kohtalonNiilin laivalla murjomatdaamit.

Kun Särkelä itte päätyitoteamaan, että kulttuurinperustekijät ovat maa jamatkustaminen, niin jo tä-

mäkin vähäinen reissu tuottimyös myöhempää kerty-mää.

Onnellisten tähtien suo-peudesta olin Torontossasellaisessa kokouksessa, joi-hin tieteellinen maailma ke-rää porukkaa lörpöttele-mään joutavia. Tällä perus-teella ministeriöt ja säätiötantavat köyhälle yliopisto-rahvaalle rahaa matkustel-la. Kokouksen aikana kau-punkiin saapui Tutankha-monin näyttely. Se tuottikaupunkiin rutkasti rahaa,sillä näyttelyesineiden jäljen-nöksiä, muovista roinaa, oliauliisti saatavissa eri pai-koista.

Tapaus oli sen verran eri-koinen, että kokouksen oh-jelmaan sisältyi näyttely-käynti. Paikat olivat väkeäpiukassa. Katselin vitriineil-lä tungeksivien takaa kai-kessa rauhassa, kun luokse-ni ilmaantui huolehtiva vir-kailija, joka oli tehnyt joh-topäätöksiä kävelykepistä-ni. Hän tahtoi raivata vähä-voimaiselle tietä aarteidenäärelle. Tein parhaani luo-dakseni vaikutelman, ettäpikku harppaukset maan-osasta toiseen olivat minul-le pelkkää rutiinia. Kiitinvirkailijaa ystävällisestä ele-estä torjuen avun todetenvaatimattomasti: “Olennähnyt kaiken tämän Kai-rossa”.

ERKKI LEHTINEN

Tuleeko lehtesi oikealla osoitteella?Soita tiedot ajantasalle p. 040 730 2622

Pyhäjärvi-lehti on hyvä lahja nuorisolle!

Apurahat 2012 haettavinaVpl. Pyhäjärvi-Säätiön yhteydessä toimii kuusi erillis-tä apurahoja jakavaa rahastoa.Apuraha voidaan myöntää seuraavin edellytyksin:- hakijan opinnot ovat tulossa päätösvaiheeseensa- hakija ei ole aikaisemmin saanut apurahaa allamainituista rahastoista- hakijan sukujuuret ovat Vpl. Pyhäjärvellä (isä, äiti,isovanhemmat jne.) Esivanhemman nimi, syntymä-aika, asuinkylä tai talo.

Toukokuun 2012 loppuun päättyvä hakuaika(postitus viimeistään 31.5.2012):- Perinnerahasto I:stä apurahoja jaetaan äidinkieltätai musiikkia opiskeleville tai tutkiville henkilöille.- Arvo Kukon rahastosta apurahoja jaetaan huma-nistisia tieteitä ja musiikkia opiskeleville.

Näiden kahden rahaston apurahojen saajat kutsutaanVpl. Pyhäjärvi-juhlien päiväjuhlassa Huittisissa15.7.2012 tapahtuvaan stipendien jakoon.

Tiedustelut:Juhani Forsberg p. 050 5112 899 taiasiamies Pirjo Kiiala p. 044 2815 047.

Hakemuslomake on tulostettavissa säätiönkotisivuilta/apurahatwww.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Lomakkeen kaikki tiedot tulee täyttääja postittaa liitteineen osoitteella:

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallitusc/o Juhani ForsbergRyytimaantie 19 A 8 00320 Helsinki

Perjantai 18. toukokuuta 20128

Pyhäjärven kyläretki osa X: Konnitsa ja HassinmäkiKiimajärven kierros jat-kuu Kiimajärven rannoillaTrubetskoin kylissä, joidenkartoitusvastuussa oli v.1769 aluetta kiertäneestäviiden hengen maanmitta-riryhmästä 25-vuotias re-visiomaanmittari AdamOttelin (s. 1744, k. 1804)eli Äijölässä, Konnitsajoel-la ja Hassinmäellä.

Musakanlahden jälkeenensimmäiset talot tulivatvastaan Konnitsajoen ky-lään kuuluneessa Äijönnie-messä. Vuonna 1769 tilalli-seksi oli merkitty GöranÄijö. Päätalon lisäksi su-vulla oli noin kilometrieteenpäin toinen talo, jotaympäröivät pienet pellot.Vanhempien karttojen pe-rusteella voi päätellä, ettäluoteinen talon paikka oliolemassa jo v. 1500. Äijöil-lä oli oma mylly puronvarressa.

Äijölässä asuivat myösKupariset ja asukkaita oliseitsemän avioparia per-heineen, yhteensä 61 hen-keä, joista 38 oli alle 20-vuotiaita. Kukaan ei olluttäyttänyt 60 vuotta. Hevo-sia kulkupeleinä ja työjuhti-na oli yhteensä 15 eli 1,3jokaista miestä kohti. Leh-miä oli 35 ja nuorta karjaa39 päätä sekä lampaita va-jaa sata.

Kunnianniemen talotKonnitsassaKonnitsan peltoaukeille saa-vuttaessa ensimmäinen tilakuului vuonna 1769 Kun-nianniemen kylään, niin olimyös isojaossa 1800-luvunlopussa. Oheisessa kartas-sa kylään kuuluneet pellotja talot on merkitty A-kirjaimella.

Verokartan yhteydessäolleeseen tilastoon oli Kun-nianniemen tilojen omista-jiksi nimetty Mikko Pärs-sinen ja Juho Ihalainen.Näistä nimistä Mikko Pärs-sinen askarrutti. Pääkylässänimittäin asui Kaasalaisiaja Mikko oli tullut sinnevävyksi vasta 1750-luvulla.Arvelen, että Pärssinen oliedustanut pääkylän taloamaanmittarin kanssa asioi-ta käsiteltäessä ja nimi olitullut sen takia kirjattua.Ihalaiset asuivat Konnitsas-sa rantatalossa ja täällä asuinoin vuodesta 1766 alkaentulkintani mukaan myösJöran Pärssinen, jokamuutti perheineen Kahve-nitsasta.

Toinen Kunnianniemenkylään kuulunut alue oliKonnitsajoen eteläranta,joka oli kilometrin pituu-delta ja parin sadan metrinleveydeltä Kunnianniemeä.Rannan alueella oli kaksierillistä taloa, toinen olimyöhemmän kansakoulunkohdalla ja toinen tien vas-takkaisella puolella sillankupeessa. Verokartassa olimaininta Jälkösen niitystä.Jälköset asuivat Konnit-san Kunnianniemessä torp-parina, ehkä täällä. Ranta-alue siirtyi hovin alueeksi1840-luvulla.

Kunnianniemen asukkai-ta Kaasalaisia / Pärssisiäsekä Ihalaisia oli yhteensä62 henkeä, 13 avioparia.Hevosia oli 15, nautakarjaa60 ja lampaita 40. Inhys-ningar-termillä eli tilatto-mia oli tällä tilalla verotilas-tossa kymmenkunta henki-löä.

Nokelaiset jaKaasalaisetKunnianniemen alueidenvälissä oli Konnitsajoen ky-lään kuulunut tila C, jonkaomistajia olivat Jöran No-kelainen ja Jöran Kaasa-lainen. Molempien talo olirannan tuntumassa, Noke-laiset näyttivät pysyneenpaikallaan evakkomatkaanasti. Kaasalaisella mainittiinolleen omistus myös Kii-majärvellä. Lisäksi asuk-kaaksi mainittiin Tontti.Torppari Yrjö Nolon pel-to oli nykykartan Kaasa-lanmäen kohdalla tien län-sipuolella. Tilalla oli yhteensä40 henkeä, 8 avioparia, 13hevosta, 41 lehmää ja 42nuorta nautaa sekä 70 lam-masta.

Joen pohjoispuolisettilatKonnitsajoen eteläpuolisetmetsät ja muut maat olijaettu edellä mainituille ky-läläisille. Joen pohjoinenpuoli oli kolmella muullasuvulla: Jöran Hiiri (tilaD), Mikko Ijäs (E) sekäTuomas Luukkanen (F)ja Heikki Luukkanen(G). Nämä käyttivät met-siä yhteisesti, mutta niityt japellot oli nimetty tiloille.

Vuoden 1769 kartan li-säksi pohjoiselta alueelta olilaadittu tilannekartta vuon-na 1849. Kartan teko liittyihovin ja muiden tilojen ra-janvetoon eli muutokset 80vuoden kuluessa oli doku-mentoitu. Hovin alueeksioli vallattu kaikki Hiiren jaIjäksen vuoden 1769 pel-lot ja lisäksi joen eteläran-nalta entinen Kunniannie-men kaista. Ohessa on kaksivuoden 1849 tilannetta ku-vaavaa karttaa. Toiseen onnimetty hovin rakennuksetja niiden käyttötarkoitussekä tienristeyksen lähistöntalojen haltijat. Toiseenkarttakuvaan on sijoitettu

kaikki muut talot haltijatie-toineen.

Hiiri ja IjäsHiiret ja Ijäkset asuivatvuonna 1769 samassa pi-hapiirissä järven rannallanykykartan Järvelän talonpaikkeilla. Perheet viljelivätyhdessä ns. kotipeltoja ta-lon lähellä, mutta muutenmolemmilla oli omat ti-lukset. Miksi suvut olivatsamassa pihapiirissä? Sii-hen ei historiatieto yletä,kun molemmat olivat Kon-nitsassa jo kirkonkirjaustenalusta asti.

Hiiriä oli kolme aviopa-ria ja 20 henkilöä ja Ijäksiäkymmenen avioparia ja 50henkeä. Muut vaurauslu-vut näilläkin tiloilla nou-dattelivat alueen tasoa: yh-teensä 15 hevosta, 85 nau-taa ja 70 lammasta.

Vuonna 1849 heidän ta-lojensa paikalla rannassa oliyksi hovin hallinnassa ollutasuinrakennus ja ilmeisestivenevalkama. Sekä Hiiretja Ijäkset olivat tällöinmuuttaneet uusille asuin-paikoille hovin alueen ul-

kopuolelle.Joen pohjoisrannan pel-

lot sillan lähellä olivat v.1769 pääosin Hiirellä. Ar-velen siellä asuneen torp-parin, kirkonkirjat mainit-sevat aiemmin mainittujenJälkösen ja Nolon lisäksitorppareiksi Suutarin jaTiiran.

Samaan tapaan kuin mo-nessa aiemmassa kylässä ve-rokartalla oli Saunaniittykauempana kylästä. Se si-jaitsi Serskanlammelta Kon-nitsajokeen johtaneen pu-ron varrella noin kolmenkilometrin päässä kylästäpuoli kilometriä koilliseennykykartan Kaunolan ta-losta. Tilojen C ja D myllyoli Humalaisiin / Tiuriinjohtavan tien varressa Mus-tajoella.

Konnitsan hovi v. 1849Hovi lienee rakennettu1840-luvulla Freederickszintoimesta. Hovirakennuksenja rannan välissä oli puutar-ha ja rannassa sillan ku-peessa kaksi uimarakennus-ta ja –laituria. Aikaisemmatjokirannan torpat oli pu-rettu. Päärakennuksen poh-joispuolella oli ensin asuin-hovin pihapiiri, jonka kes-kellä oli kukka- / pensasis-tutuksia kehässä, ja sittennavetan piha, jonka keskel-lä oli kaivo. Pihapiirissä oliviljamakasiini ja myös neljänimeämätöntä rakennusta,ehkä aittoja tai palvelusvä-en tiloja. Riihi, olkilato, pe-runa- ja kaalivarasto, saunaja paja olivat pihapiirin ul-kopuolella.

Kun vuonna 1769 hovinalueen tiloilla, siis Hiirillä jaIjäksillä oli ollut hevosia janautoja satakunta, joita su-vun voimin hoidettiin, niinjäin hieman pohdiskele-maan, että kuinka paljonhovin navetassa ja karja-suojissa oli eläimiä 80 vuo-den kuluttua?

Kivikausi ja kalmistoWiikan Vpl Pyhäjärvi -

kirjassa oli käsitelty kivi-kautisia ja muita muinaisialöytöjä Pyhäjärvellä. Viipu-rilainen osakunta keräsi v.1876 kivikautista esineistöä,joista vajaa sata kiviesinettäoli koottu Konnitsasta. Kunmyöhemmin kynnettäessäoli havaittu toistakymmen-tä liettä tai sitä muistuttavaaladelmaa, lähetettiin vuon-na 1933 muutamia löytö-esineitä Kansallismuseoon.Sakari Pälsi teki kaivututki-muksen kesällä 1936 noinsata metriä sillalta pohjoi-seen tien länsipuolella. Koe-alueelta löytyi kirveitä, is-kukiviä, hiilen kappaleita japaljon muuta, kuten 1200saviastian kappaletta.

Perinnetiedon välitykses-sä taisi olla jonkinlainen kat-kos, kun näillä paikkeillaollutta peltoa jo vuoden1769 asukkaat kutsuivatKalmistonpelloksi.

LuukkasetPyhäjärvi –kirjassa mai-

nittiin perinnetietona tai -arveluna suvun tulleen Sa-vosta ensin mäelle. Luuk-kasten pihapiiri sijaitsi vuon-na 1769 kuitenkin järvenrannassa. Lähipellot olivatTuomaan ja Heikin yhtei-siä, mutta kauemmat olinimetty kummallekin erik-seen. Verokartan teon ai-kaan paikalla asui myösLeppänen, joka oli tullutyhden Luukkasen leskenuudeksi puolisoksi.

Tungokselta eivät Luuk-kaset sen ajan tavan mu-kaan tainneet välttyä: 85asukasta, 17 avioparia, 24hevosta, 103 nautaa ja 140lammasta. Mäelle muutet-tiin vasta myöhemmin jalaajaksi kasvanut suku olilevittäytynyt yli kymmeneenpaikkaan vuoteen 1849mennessä. Mitä sukua eri

Hassinmäki.

Perjantai 18. toukokuuta 2012 9

Konnitsan talot v. 1849.

talojen asukkaat olivat kes-kenään, siitä ehkä Luukka-set itse saavat selon.

Konnitsan pohjoisista ta-lojen omistajista vuonna1849 vain kaksi oli muitakuin Hiiriä, Ijäksiä ja Luuk-kasia. Juho Määttäsen esi-isä muutti 1790-luvulla Hii-ren vävyksi ja Simo Mus-akka oli ehkä Ijäksen ren-kinä ja meni naimisiin Hii-ren tyttären kanssa. Joeneteläpuolen taloista uuttakarttatietoa on vasta isoja-on ajalta 1880-luvulta. Sitäen selvitellyt.

HassinmäkiKiimajärven itärannan Has-sinmäki oli asuinpaikkanavuoden 1500 kartassa.Vuonna 1769 kylässä asuisamassa pihapiirissä PekkaKaasalainen ja Mikko Has-si sukuineen. Pellot olivatyhteisiä paitsi Kaasalaisenpari pientä uutta peltotilk-kua. Asukkaita pihapiirissäoli 63, 12 avioparia ja heilläoli yhteensä 19 hevosta, 51nautaa ja 79 lammasta.Kaikki luvut jakautuivatsuunnilleen tasan Kaasalais-ten ja Hassien kesken. Jokukylän asukkaista oli seppä.

Kuvaus vuoden 1769tilanpidostaMaanmittarien tehtävänä olikarttojen mittauksen lisäksikerätä tietoa verotuksenpohjaksi. Tilastojen lisäksikuvattiin sanallisesti talou-dellista toimintaa ja esiinnostetut asiat olivat ilmei-sesti siihen aikaan tärkeitä.Adam Ottelin kuvasi vuo-den 1769 Konnitsan olo-suhteita seuraavasti:

”Kylien peltomaat ovathiekkamultaa punaisella taivalkoisella hiekkapohjaisellamaalla, paitsi joissain har-voissa paikoissa savimaal-la. Pelloista on vuosittain2/3 viljelyssä ja 1/3 lepää.Tynnyrillisestä siemenviljaasaadaan 3-4 tynnyrin sato.Ruis kylvetään syksyllä Lau-

rin ja Olavinpäivän välillä(elokuussa) ja se kypsyyvuoden kuluttua suunnil-leen samoihin aikoihin.Ohra ja kaura kylvetäänkeväällä kesäkuun alussa jakypsyy heti rukiin jälkeen.

Pavut ja herneet kylve-tään keväällä samaan ai-kaan kuin ohra ja kypsyysamaan aikaan kuin ohra.Sato leikataan sirpillä ja ase-tetaan suojaan kuivumaan.Samoin ruis sekä ohra jakaura, jotka sen jälkeen pi-notaan, kunnes ne talveksiehditään puida. Pavut jaherneet ripustetaan tangoil-le, kunnes ne ilmakuivavat,sen jälkeen ne puidaan. Hu-malaa ei yleensä ole riittä-västi kotitarpeeksi.

Niityt ovat osaksi van-hoja, luonto on muuttunutniityksi. Suurimman osanovat nykyiset asukkaat jaheidän esi-isänsä raivanneet.Joitakin niittyjä on raivattukarttaan merkityistä soista.Niityt, jotka sijaitsevat Kon-nitsajoen varressa peittyvätjoinakin vuosina suuren tul-van alle, kun lähellä olevanVuoksenvirran pinta nou-see. Jos näin tapahtuu, ettävesi nousee niityille sadon-korjuun aikaan, ei sitä pys-tytä korjaamaan sinä vuon-na. (Huom! Koko Vuoksivirtasi Käkisalmen kauttavuoteen 1856 asti. Vedenkorkeus oli myös Tiurin-kosken alapuolella, jonneKonnitsajoki laski, nykyistäkorkeammalla.)

Metsämaa on melko ta-saista, kuitenkin kivistä,poikkeuksena muutamatkankaat, mäet ja hiekka-harjanteet.

Soiden ympärillä onuseimmissa paikoissa kas-kimaita. Kaskipuut kaa-detaan osin keväällä hetilehtien puhkeamisen jäl-keen. Osin syksyllä rukiin jaohran korjuun välillä, seu-raavana keväänä kaski pol-

tetaan ja puhdistetaan. Joskaadettu metsä on ollutvanhaa, sitä ei kynnetä en-nen rukiin kylvöä. Muttajos metsä on nuorta ja eiole pitkä aika edellisestäkäytöstä, kynnetään se kah-desti.

Jos ruis kypsyy hyvin pel-lossa, on maa hyvää ja kan-not kynnetään pois samanasyksynä ja vuoden päästäkylvetään ruista. Jos maaon laihaa, kylvetään tatta-ria, jota kuitenkin käyte-tään aika vähän tällä seu-dulla. Ohraa ja kauraa kyl-vetään hiukan metsään, osinkaskimaalle ja osin suolle.

Tässä kylässä (Konnitsa)metsiä käytetään yhteisestipaitsi tiloilla A, B ja C(Konnitsajoen eteläpuoli-set), joiden metsät on äs-kettäin jaettu. Kalaa pyyde-tään nuotalla, verkolla jahaavilla sekä keväisin rysilläja merroilla Kiimajärvestä,Äijönlammesta ja Pienlam-mesta. Kalaa ei riitä kokovuodeksi omaan tarpee-seen. Kalalajeja ovat hau-ki, lahna, ahven, särki jarääpys eli muikku. Talvi-aikaan pyytävät kyläläisetKiimajärvestä yhdessä nuo-talla kuoretta kotitarpee-seen ja osa saaliista riittäämyyntiin.

Tervanpolttoa on vainomaan tarpeeseen. Kalkin-polttoa, tiilenpolttoa eiole. Tuohta saadaan vainomaan tarpeeseen. Niini-metsiä ei ole paljoa. Polt-topuita ja aidaksia saa-daan omasta metsästä.Tukkimetsiä olisi jonkinverran, mutta sahamyllyä eiole lähistöllä, joten jää hyö-dyntämättä. Puutavaramet-sää on omiksi tarpeiksi.Kylässä on neljä jauho-myllyä, joissa keväisin jasyksyisin voidaan jauhaa vil-jaa.

Korkojen ja muiden ra-hamenojen maksuun sekämuun taloudessa tarvitta-van, kuten suolan ja rau-dan hankintaan varoja saa-daan viljan, eläinten ja ka-lan myynnillä.”

Aika pysähdyksissäsata vuotta?Mitä tapahtui kylässä vuo-den 1769 ja 1900-luvunalkupuoliskon välillä? Ve-rokarttojen mukaan vuon-na 1769 Konnitsan, Kun-nianniemen ja Hassinmäenkylissä oli 400 asukasta.Wiikan Vpl Pyhäjärvi –kir-jan tilastot kertovat, ettävuonna 1929, siis 160 vuot-ta myöhemmin heitä oli971 henkeä eli väkimääräoli lähes 2,5-kertainen.Vuonna 1769 aikuisia oli

alle puolet ja heistä 60-vuotta täyttäneitä ”vanhuk-sia” oli kymmenkunta. Ti-lat olivat vielä tässä vai-heessa varsin omavaraisia,siis niitä hoidettiin omiensukujen voimin. Renkejäja piikoja ei sanottavam-min ollut.

Vuonna 1929 kyläläisilläoli yhteensä 95 hevostaeli hevostiheys oli noin he-vonen / kymmenen asu-kasta. Vuonna 1769 hevo-sia oli ollut 106, jokaistaaikuista miestä kohti oli1,2 hevosta. Jos hevos-määrä olisi pysynyt van-halla tasolla, niitä olisi pitä-nyt olla asukasluvun kas-vuun suhteutettuna vuon-na 1929 yli 250.

Nautakarjan pääluku oliv. 1769 476 ja vuonna 1929432, siis vähennystä. Sikojaoli vuonna 1929 kirjattu227. Vanhoissa tiedoissa eiollut mainintaa sioista, jo-ten niiden määrä ei ollutverotuksellisesti kiinnosta-va, Pyhäjärven taloissa oliniitä kuitenkin jonkin ver-ran paikkanimitysten pe-rusteella.

Kyläkierros jatkuu seu-raavaksi Kalamajaan, Pöl-hölään sekä Kahvenitsanympäristöön.

ESKO SIMONEN

Lisätietoja:esko.simonen@dlc.fi,

puh. 050-369 5066

Konnitsan hovi v. 1849.

Perjantai 18. toukokuuta 2012VPL.PYHÄJÄRVI10

Noihin kysymyksiin tah-toisin tässä antaa vastauk-sen, samalla koettaen pa-lauttaa mieliimme tuo ky-läkeskuksen, jonka ympä-rille Noitermaan koulupii-ri muodostui. Noitermaankoulupiiriinhän kuuluivatNoitermaan lisäksi Por-saanmäki, Savimäki (jokaoli osa Kiimajärven kylää),Tolsterniemi, Jaama, Kivi-paarina, Suhapaarina ja Kii-majärven kylät.

Siellä ”kot” Karjalassa,Pyhäjärven pitäjän Pyhä-järven ja Kiimajärven väli-selle kannakselle vanhanPietartien molemmin puo-lin muodostunut Noiter-maan kylä alkoi etelästätultaessa Reinahonmäeltä,jossa tien oikealla puolellaoli kaunis, hyvin hoidettuKomosen talo. Talon isän-tä oli Käkisalmesta tähänmuuttaneen Pekka Komo-sen ja vaimonsa Marin nuo-rempi poika. Jos tämäntalon ohitettuaan poikkesimaantiestä oikealle, “Rein-ahon kujasille”, niin kujas-ten oikealla puolella oli Aar-ne Komosen omakotitalo,jonka hän oli rakentanutisältään perimälle maalle.Aarne oli Kalle Komosenveljenpoika, joka sittem-min kaatui talvisodassa.

Noitermaa – missä se on,mikä se on ja ketä siellä asui

Lehden viime numeroissa on julkaistu EskoSimosen kirjoittamaa mielenkiintoista sarjaa ni-mellä Pyhäjärven kyläretki. Niinpä minäkin roh-kaistuin lähettämään oheisen, syntymäkylästäniNoitermaasta kertovan muistelon, kun löysinpari kuukautta sitten komeron pohjalta vuonna1986 Kyyhkylän sotavammasairaalassa kuolleenisäni Antti Ijaksen vanhoja papereita. Niidenjoukossa oli hänen ilmeisesti viimeisinä elinvuosi-naan kirjoittama muistelu Noitermaasta kulkienläpi kylän talo talolta ja päätyen lopuksi kotipaik-kaani ja sen historiaan. Kirjoituksen otsikkona oli”Noitermaa - missä se on ja ketä siellä asui”.

Tuo kyläkatsaus perustuu selvästi hänen oma-kohtaiseen muistiinsa 1910-luvulta aina 1930-luvun loppuvuosille. En osaa itse arvioida mihinaikaan tuolla välillä kuvaus sopii, jäikö siitä joitaintaloja pois, tai ovatko henkilönimet oikeita. Us-kon kuitenkin, että tuollainen kylä Noitermaajuuri oli.

Kirjoituksen loppuosa Ijaksen suvun vaiheistasitä vastoin on minullekin osittain tuttua, sillä näitätarinoita me lapset saimme pieninä usein kuullaisän kertomina. Olen kuitenkin iloinen, että isäjaksoi nuo perimätiedot saattaa kirjalliseen muo-toon meille jälkipolville muistoksi. Itsekin kirjoi-tin noista vanhoista suvun vaiheista omaan elä-mäkertaani ”Jönnin joutavia”, mutta tässä tulipaljon täsmällisempää tietoa tuosta historiasta.

Mainittakoon vielä, että isäni risti Kaavin Lui-konlahdelta hankkimansa rantapaikan Noiter-maaksi.

Olen puhtaaksikirjoittanut isän käsikirjoituksenpitäytyen mahdollisimman paljon alkuperäisessä.Serkkuni Anna-Liisa Heikkilä on auttanut joi-denkin epäselvien nimien tulkitsemisessa. Kiitossiitä hänelle!

JOHANNES IJAS

Maantietä noista Reina-hon kujasista vähän kyläänpäin, Porvalin riihen luota,lähtivät kujaset, jotka va-semmalle haarauduttuaanjohtivat sepän, maanviljeli-jän ja säiden ennustajan Pek-ka Lötjösen taloon sekäoikealle haarauduttuaanHeikki Purasen, ”Mattila-heiki” taloon.

Maantien oikealla puo-lella, aivan tien tuntumassaoli iso yhdistetty liike- jaasuinrakennus. Siinä oli ai-koinaan ollut kylän ensim-mäinen kauppa, jonkaomisti venäläinen Spokov-niminen liikemies. Tämäns. kievaripuustelli siirtyimyöhemmin Toiviaistenomistukseen, joista muis-tan Miinan ja hänen poi-kansa Jannen, ”Toiviaisemaister”. He puolestaanmyivät sen liikemies YrjöMiikkulaiselle ensimmäisenmaailmansodan aikana.

Tästä noin puolitoistasa-taa metriä, maantien va-semmalla puolen oli kol-men naisen, Pekka Komo-sen lesken Liisan ja hänentyttäriensä hoidossa olluttalo. Heidän naapurissaanoli Heikkiläheiki, sittem-min poikansa JohannesParkkusen omistama ja uu-delleen rakentama talo, jokaoli ensimmäinen Veskomiätaloryhmään kuuluva. Siitäedelleen, samoin vasem-malla puolen tietä, oli Park-kustahvon eli Tahvo Kaa-salaisen omistama, aikaisem-min edelliseen tilaan kuulu-nut talo. Tämän naapurinLautamiehelän ja Antti Ma-tikaisen, myöhemmin poi-kansa Heikin talojen välistälähtivät kujaset, jotka vei-vät Vanhallemäelle PekkaPulakan, laajalti tunnetun,voimakkaasti eteenpäinpyrkivän raittius- ja osuus-toimintamiehen taloon.Kujasten alkupäässä, maan-tien oikealla puolen oli he-vosjalostuksesta kiinnostu-neen maanviljelijä MikkoHatakan talo. Ja viimeinenVeskomiä taloista oli enti-ne Suutarimari talo, jonkaomisti Heikki Pulakka jasittemmin hänen perikun-tansa.

Entinen Kähösen talo,jonka viimeksi omisti JuhoNiukkanen, kuului myösVeskonmäkeen vaikka seolikin tehty kauas pellolle,aivan Simopellolammenrannalle, lähelle kujassuuta.Sinne lähtivät kujaset, Hiet-harjukujast, aivan Hatakantalon nurkalta. Kujassuus-sa oli aikoinaan kuuluisanraviurheilumiehen ja hevos-kasvattajan Juho Pulakantalo, jonka avarassa pirtissäkylämme nuoriso sai luke-mattomat perheiltamat japikkujoulut sekä kuusijuh-latkin viettää, kun kylässä eiollut omaa seurataloa. Vas-tapäätä oli Lautmieheheiki,Martti Matikaisen omista-ma talo, jonka ovet eivätmyöskään olleet suljettunakylän nuorison kokoontu-misilta. Näistä taloista noin

kilometrin päässä, Sop-peenkujassuussa, oli kylänsavitontti, jonka laitamalle,metsän ympäröimän pel-toaukean laitaan rakennet-tua tilaa viljelivät ja hoitivatKaisu ja Mari Puranen.

Paluu tuolta Savtontityt-töjen talosta Hietharjultatakaisin Pietartielle liene pa-rasta tehdä luonnonkauniinTaipaleenharjun kautta.Tällöin joutuu ohittamaanKakaralammi ja Harakka-lammi, minkä rannalla onHuttusen Lovissan mökki.Siitä vasemmalle jääpi Si-mopellolampi. Matkan jat-kuessa joutuu pian kapealleharjulle, mikä erottaa toi-sistaan kaksi lampea. Tai-paleenlammin oikealla ole-vaa pohjoisosaa kutsuttiinNurmlammiksi. Tämä olisuosittu uimataitoisten uin-tipaikka. Sen sijaan Taipa-leella oli hyvä opetella ui-maan, sillä siellä oli loivem-mat rannat. Taipaleenlam-men Nurmlammin puo-leisessa päässä sijaitsi kan-sakoulu. Sen eteläpuolellaoli Sipposen saha, mistäniin moni ympäristön asu-kas sai toimeentulonsa.

Kun jatkamme kansa-koululta eteenpäin jää tienoikealle puolelle Tielaislam-pi, joka kylläkin kuuluu Ki-vipaarinan kylään. Muttaylitettyämme Hämäläisenahon ja Pietartien eteen il-mestyy kaunis ja reheväpuu- ja kukkatarha. Sen olikovalla ja määrätietoisellatyöllä karulle hiekkakankaal-le saanut aikaan täysin oma-toimisesti ja itsenäisenä yrit-täjänä käsi-invalidi – mies,joka ei koskaan pyrkinytturvautumaan toisenapuun. Eikä hän sitä mis-sään muodossa saanutkaan.Tämä tarmokas työn jatoimen mies oli Antti Tai-vassalo.

Tuo puu- ja kukkatarhaoli kylän kauppakeskitty-män välittömässä läheisyy-dessä. Siellä oli myös Jus-sin ja Ainon kahvila – par-

turiliike, jota eräät juttunik-karit nimittivät Pyhäisenkaupaksi, koska sen auki-oloaika tuntui olevan ra-joittamaton. Varsinaisiakauppapuoteja olikolme.Niistä vanhin,

J. Vellingin sekatavara-kauppa, missä sijaitsi myöspostitoimisto, oli aina pos-tintuloaikaan tupaten täyn-nä väkeä, enimmäkseennuorisoa. Tätä kunnianar-voisaa yksityiskauppaa vas-tapäätä oli NoitermaanOsuuskauppa. Uusin tulo-kas oli Alavuoksen Osuus-liike, joka sai liikanimen Jal-kamiesten Osuuskauppa.Sen toimipaikka sijaitsi viis-toon toisella puolen tietäkuin Noitermaan Osuus-kauppa.

Lähtekäämme nyt jatka-maan Pietartietä eteläänpäin. Heti kauppojen tun-tumassa , maantien oikeallapuolella, hieman irti tiestäoli Simo Purasen iso asuin-ja talousrakennusryhmä.Sen takana sijaitsi Suurean-tin, eli Tuomas Matikaisen,harmaantuneet rakennuk-set. Kun jatkamme maan-tietä edelleen ohitammePerttulan kujassuun, missäoli Huppusen Helenanomakotitalo. Samoinmaantien vasemmalla puo-lella oli Karttusen talo, mikäviimeaikoinaan sai uuden,kylän muista rakennuksistapoikkeavan muodon. Sitävastapäätä oli uusi, vielävalmistumistaan vailla ole-va kansakoulu.

Kun edellisestä mennäännoin 200 metriä eteenpäinerkanee maantiestä oikeallePurasenkujaset. Sen var-rella ensimmäisenä on Pu-rasen vanhatalo laajoineasuin- ja talousrakennuksi-neen. Sen omisti MikkoPuranen, Sannanmikko,joksi kyläläiset olivat hänetristineet. Ja kun tästä kat-soi suoraan pohjoiseen rau-tatiepysäkkiä kohden, niinsiellä metsän laidassa nä-kyivät Matti ja Heikki Ma-

Vapaussodan muistomerkki Pyhäjärven kirkonmäellä. Sen kyljessä erottuimm. Juho-sedän nimi. Ihmettelemässä Johannes Ijas (keskellä) sekä poikansaSakari ja sisarensa Riitta.

Sodanaikaisessa kuvassa Antti Ijas.

Ijasten koti Juhola Pyhäjärven Noitermaassa.

Veteraanin muistelutputkahtivat esiin

Perjantai 18. toukokuuta 2012 2 VPL.PYHÄJÄRVI 11

Presidentti suojelee,kenraali puhuu

PYHÄJÄRVI-TUOTTEITA LAHJAKSI

JA OMAAN KÄYTTÖÖNVaakunapaitoja edullisesti esim. lahjaksi ja asuksesiyhteisiin tilaisuuksiin juuristamme kertovaVpl. Pyhäjärven vaakunapaita!Tilaukset Kaarina Pärssinen 040-519 3036,e-mail kaarinaparssinen@gmail.comja Kaisa-Liisa Korhonen 050-590 5433,e-mail kaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi.Aidon värisellä Vpl. Pyhäjärven vaakunan kuvalla jatekstillä PYHÄJÄRVI VPL varustettua erittäinhyvälaatuista T-paitaa löytyy joko valkoisenatai helmenharmaana, koot S, M, L, XL, XXL.Kappalehinta edelleen vain 12 eur/kpl,jos tilaat 10 kpl saat ne yhteishintaan 100 eur.oa.Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, VALMIINA LISÄPAINOSDVD-versiosta, hinta entinen 20 eur.Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushintaan10 eur/kpl. Postitettaviin lähetyksiin lisätään postitus-kulut, myös Karjalatalolta noutamisesta voitte sopia.

VPL. PYHÄJÄRVI-SEURA RY.

tikaisen rakennukset. Kaik-kien mainitsemieni talojenja torppien väleihin jäi vieläuseita nimeltä mainitsemat-tomia omakotitaloja.

Mutta kun jatkamme San-nanmikolta kohti rautatie-tä, niin eteemme tulee Ijak-sesepän talo, joka on nytIjakse sepän pojan, HeikkiIjaksen omistama. Naa-purina heillä on Juhola,Juho Ijaksen, sittemminperikunnan omistama talo,eli oma syntymäkotini. Tätäsukutaloa on totuttu pitä-mään kyläkunnan vanhim-pana. Vanhojen asiakirjo-jen ja isältäni kuulemieniperimätietojen mukaan sensynty ajoittuu vuosien 1770– 1780 paikkeille, ison- japikkuvihan jälkeen, jolloinlähes koko silloisen Pyhä-järven väestö oli tuhottu japitäjä autioitunut. Kurki-joella asunut Gabriel Gab-rielinpoika Ijas sai tietää,että rajan pinnassa on auti-oina hyviä viljelys- ja kalas-tusalueita autioina, jotkasaa omikseen se, joka sinneensiksi muuttaa.

Niinpä tämä parempiinelinmahdollisuuksiin pyrki-vä mies lähti vaimonsa Bri-tan ja kolmen poikansa,Gabrielin (s.1766), Pietarin(s.1779), ja Juhon (s.1782)kanssa matkalle muutto-kuormineen. Tämä kuor-masto päätyi lopuksi Kii-majärven Nurkanlahteen,loivasti viettävälle rinteelle,jossa oli pieni peltoaukeajasen laidassa järven rannallariihi. Kaikki muut raken-nukset entisten asujien jäljil-tä olivat palaneet. Maatolivat paksumultaisia, ja jär-ven rannalla oli rehevää leh-toa. Lehdossa kasvoi run-saasti lehmuksia - hyviävempeleaineksia - ja olipamuutama tammikin solut-tautunut tuohon eri puula-jeja kasvavaan metsikköön.Lisäksi kalarikas järvenlahtisekä järven siintävä selkäsaivat matkalaiset pysähty-mään. Tähän he päättivätjäädä asumaan ikuisiksiajoiksi.

Kaiken ympäristön ol-lessa autiota ei heidän tie-dossaan ollut mitään enti-siä paikkojen nimiä. Lä-hintä venevalkamaa he kut-suivat Riihirannaksi (rannallaolleen riihen mukaan), siitäitään lahden rannalla ole-vaa nurmettunutta ahoaPaakelnurmeksi, ja sen läpivirtaavaa ojaa Ruutanaojak-si. Pian kohosivat uudetrakennukset hieman irti ran-nasta (n.200 m). Pellotlaajenivat kaikkiin suuntiin,ja järvestä sai kalaa. Eivät-kä nuo esi-isämme unoh-taneet kauneusarvojakaan,koskapa istuttivat kuusen-taimen kotinsa ulkoiseksikoristeeksi. (Tämän elävänmuistomerkin sai myö-hemmin Aapro Rautiainenpihakoristeekseen.)

Ei saanut Ijaksen perhekauaa elää omaa elämään-sä. Vuonna 1800 Touvilanhoviherra lähetti voutinsailmoittamaan Ijakselle, ettähänen on tultava hoviin te-kemään veropäiviä (ropot-tia) siitä, kun asuu hovinomistamalla alueella. Ijasilmoitti, että teen työtä, rai-

vaan ja rakennan vain omanperheeni turvaksi, enkä läh-de pajarinherran orjaksi.Tämän viestin vei voutiisännälleen. Paroni tulistui,ja lähetti kasakkapartionhakemaan niskoittelevat,mutta ei alistunut Gabrielpoikineen näidenkään vaa-timuksiin. Syntyneessä tais-telussa Ijaksen vanhin poi-ka, Gabriel, sai surmansakasakan piikistä. Mutta ei-vät lähteneet eloonjääneet-kään kasakoiden matkaan.(Perimätieto ei kerro mi-tään kasakoiden kärsimistätappioista.)

Samana vuonna joulun-alusviikolla kasakkaryhmäpalasi. Isä Gabriel oli tällävälin kuollut. Nyt kasakatrikkoivat tuvan uunin jaikkunoiden juoksulaudat,sytyttivät saunan tuleen jaottivat tuvan oven mat-kaansa. Niin oli perheenlähdettävä synkkään yöhönjoulua vastaanottamaan.Ijaksen perheeseen kuuluitällöin kaksi veljestä: Pietarja vaimonsa Liisa, os. Sil-vennoinen ja lapset 13-vuo-tias poika Pietar ja 5-vuoti-as tytär Valborg sekä toi-nen veljes Juho ja vaimon-sa Anna, os.Tanninen ja hei-dän lapsensa, 21-vuotiasBrita, 18-vuotias Valborg,13-vuotias Liisa ja viidenikäinen Gabriel.

Kun Ijaksen perhe olihäädetty lahjoitti paroninämä alueet eräälle ystäväl-leen, joka perusti tuolle pai-kalle Kiimajärven hovin.Ijaksen perhe asettui asu-maan edellisestä asuinsijas-ta noin kahden kilometrinpäässä olevaan autioon ta-loon. Tuo tila ei suinkaanollut verovapaa, vaan hei-dän oli nyt tehtävä vastaperustettuun Kiimajärvenhoviin ropottia: 94 hevo-sen ja miehen työpäivääsekä 168 jalkamiehen (nai-sen) työpäivää vuodessa.Lisäksi vielä papinaprakat.Tällaisesta erittäin raskaastarasitteesta huolimatta per-he kehitti paikasta kylänvauraimman talon.

Samoihin aikoihin, taiehkä vähän myöhemmin,saapui Noitermaahan mui-takin asukkaita eri puoliltamaakuntaa. Perimätiedonmukaan Ijasten muuttaessakylään siellä oli ennestäänvain pieni ns. Kuparisentorppa, minkä alueen Kart-tunen viimeksi omisti.Sama perimätieto kertoo,että maahan tunkeutunutvihollinen oli surmannutNoitermaan aikaisemmatasukkaat eräässä notkossaolevan lähteen luona.Tämä paikka sai nimek-seen Tapponotko, ja se si-jaitsee Ijaksen sepän riihenluona.

Kuten tästä suppeastaasiakirjoihin, perimätietoi-hin sekä muistiinikin perus-tavasta pakinastani ilmeneejouduimme viimeksi läh-tiessämme jättämään syn-nyinseudun, jossa olivat asu-neet ja jonka olivat raken-taneet ja raivanneet paljonkärsineet esi-isämme. Siksimuistot sieltä ovat meilleniin rakkaat, ja siksi näitämuistoja tahdomme ainavaalia.

ANTTI IJAS

* Vpl. Pyhäjärvi-Sää-tiön 60-vuotishistoriik-ki. 136 sivua, runsaastivalokuvia ja muisteluitaniin säätiön alkuajoiltakuin eri paikkakunnillapidetyistä juhlista ja muis-ta pyhäjärveläisten tapah-tumista. Hinta 20 euroa+ postikulut.

*Isännänviiri (suunnit-telu Kaarle Viika) koko45x400 cm. Hinta 75 eu-roa + postikulut

* Vpl. Pyhäjärvi pöy-tästandaari (suunnitte-lu Kaarle Viika) jälleensaatavana hinta 42 euroa+ postikulut.

PYHÄJÄRVI-

tuotteita

* Reino O. Kukko jaKaarle Viika, Vpl. Py-häjärvi v. 1989 ilmesty-nyttä kuvateosta edelleensaatavissa. Runsaan ku-vamateriaalin lisäksi kir-jassa on laaja historia-osuus entisestä kotipitä-jästämme sekä murresa-nasto selityksineen. Hinta25 euroa + postikulut.

* Tilaukset säätiön asiamiesPirjo Kiiala puh. 044-2815047pirjo.kiiala@gmail.com

64. Karjalaiset kesäjuhlatjärjestetään Lahdessa 15.-17.6.2012. Juhlat teemoi-na ovat Karjalaiset käden-taidot ja muotoilu LahtiWDC-muotoilupääkau-pungin ja Karjalan Liitonvuoden teemoihin liittyen.

Kesäjuhlilla on kolmeseminaaria, joista perjan-taina 15.6. Vanhaan Suo-meen liittyvä Kaksi Suo-mea – yhdistyminen 1812-kesäjuhlaseminaari, lauan-taina 16.6. Löytyykö Agri-cola -arkeologiaseminaarija Juuret -muotoilusemi-naari.

Monilta osin kesäjuhlatnoudattavat perinteistä oh-jelmakaavaa hengellisine ti-laisuuksineen, urheilu- ja pii-rakkakisoineen ja kulkuei-neen. Lauantain avajaisissatutustutaan Juuret -muo-toilutapahtuman osana tun-nettujen suunnittelijoidentekemiin asusteisiin, joidenkuosi pohjautuu Viipurinkansallispukuun. Sunnun-tain ohjelmassa on runsaastimusiikkia. Juhlapuhujanaon kenraali Gustaf Hägg-lund. Tasavallan presidenttiSauli Niinistö on kesä-juhlien suojelija. -MP

PERJANTAI 15.6.13–17 Seminaari: Kaksi Suomea – 1812 yhdistyminen18.00 Tulisoroinen – sävelmiä sukupolvelta toiselle -konsertti,20 Karjalainen klubi-ilta

LAUANTAI 16.6.9-18 Karjalainen tori9-18 Luovutetun Karjalan pitäjien näyttely, pitäjäinfo,9-14, 17–18 Karjalaisten sukujen näyttely ja sukututkijoiden info9-14 Karjalan Liiton naistoimikunnan kilpailutöiden näyttely ja Lahden piirin perinnekäsityönäyttely9-14 Juuret -muotoilunäyttely9.30 Näyttelyiden avajaiset9-13 Juuret - WDC muotoiluseminaari, Karjalainen perinne nykymuotoilussa9.30-13.30 Arkeologiaseminaari: Löytyykö Agricola?10-14 Juuret nonstop-muotoilutyöpajat ja satuvuolua koko perheelle10 Piirakkakisa ja VIP-kisa10 Kuorokavalkadi10 Kyykkä10 Karjalan maraton ja Nuorten maili11-15 Ruokailu14.30 Avajaisjuhla18 Ehtoopalvelus18 Iltakirkko20 Viipurin Lauluveikot -konsertti20 Finn-Kanteleet -konsertti20-24 Juhlatanssit20 Karjalainen klubi-ilta

SUNNUNTAI 17.6.8.45 Kunniakäynti Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä9 Liturgia9-15 Karjalainen tori9-15 Luovutetun Karjalan pitäjien näyttely, pitäjäinfo9-14 Karjalaisten sukujen näyttely ja sukututkijoiden info9-15 Käsityönäyttelyt9-15 Juuret -muotoilunäyttely9-14.30 Juuret nonstop-muotoilutyöpajat ja satuvuolua koko perheelle9.30 Kunniakäynti sankaripatsaalla ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä10. Messu11.30 Lippukulkueen järjestäytyminen, Kauppatori12 Lippukulkue kauppatorilta halki kaupungin11-15 Ruokailu15 Päiväjuhla, Jäähalli Isku Areena, Svinhufvudinkatu 29

Karjalainen käsityöläisten kylä ja työnäytöksiäWiipurin nuotit -näyttely, 100 vuotta sittenViipurin musiikkikaupasta ostettuja nuotteja.

TARKEMPI OHJELMA jaTAPAHTUHTUMAPAIKKOJEN OSOITTEETlöytyvät Karjalan liiton internetsivuilta.

Karjalaiset Kesäjuhlat Lahdessa 15.-17.6.2012 kai-paavat talkoolaisia. Heitä tarvitaan moneen kohtee-seen. Kesäjuhlilla on entiseen tapaan lauantaina jasunnuntaina 16.6.-17.6. avoinna luovutetun alueenpitäjiä esittelevä infopiste. Siihen infopisteeseen tar-vitaan henkilöitä vastaamaan kävijöiden kysymyksiin,opastamaan heitä ja antamaan heille neuvoja javinkkejä.

Nyt kutsumme mukaan myös Vpl. Pyhäjärveätuntevia, pyhäjärveläisjuurisia ja heidän jälkeläisiään.Infopisteessä ovat mukana myös sukuseurat ja pitä-jälehdet.

Esittelijäksi tulevan pitää osata etsiä netistä perus-tietoa pitäjästä tai hänellä tulee muuten olla laajaltitietoa luovutetun alueen pitäjistä. Toiveena on, ettäkaikki esittelijät pystyvät opastamaan muidenkin kuinoman pitäjänsä asioista kiinnostuneita kävijöitä. Esit-telijän tulee osata opastaa kyselijä tiedon lähteille sekävinkata joitain tahoja, josta saa lisätietoa kuten ao.pitäjän nettisivut, Karjalan kartat ym. Pitää myösosata neuvoa ottamaan yhteyttä pitäjäseuraan, pai-kalliseen pitäjäkerhoon, jos sellainen on, tai pitäjäätunteviin henkilöön. Ei saa sanoa töksäyttää, että ”entiedä mitään asiasta”. Työvuorot järjestetään muuta-man tunnin jaksoissa. Esittelijöiden käytössä ontietokoneet.

Pitäjiä esittelevään infopisteeseen haluavat ottakaayhteyttä Karjalan Liittoon Mervi Piipposeen p. 09-7288 1714 ja 040- 583 9295mervi.piipponen@karjalanliitto.fi tai Vpl. Pyhäjärvi-seuraan Kaarina Pärssinen puh. 040-519 3036.kaarinaparssinen@gmail.com

Lähde mukaanpitäjäesittelijäksi

Perjantai 18. toukokuuta 2012VPL.PYHÄJÄRVI12

TAPAHTUMAKALENTERI

Pyhäjärvi-lehden seuraavan numeron aineistottoimitukseen pe 8.6.2012 mennessä, kiitos.

Mistä löydän hyvän lahjan?Tässä vihje: Hanki kirjapari Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja II.

Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.Hinta vain 95 euroa + läh. kulut. Lisätietoja ja tilaukset:

taubila@pp.inet.fi tai 044 564 1040Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä ilman läh. kuluja.

Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi/kirjapuoti

Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-SäätiöKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaRautasemantie 37537570 Lempääläpuh. 040 730 2622 tai03-3748 448marjo.ristila-toikka@kolumbus.fi

Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaRautasemantie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä

Tilaushinnat: koti- ja ulkomaat 30 euroa/vsk.Ilmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e

tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 23%

Painopaikka:SatakunnanPainotuote Oy, Kokemäki

Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesPirjo KiialaLamminkankaantie 1233420 Tamperepuh. 044-2815047pirjo.kiiala@gmail.com

Toimitusneuvosto:Juhani Forsberg, MarjaHärmä, Yrjö S. Kaasalai-nen, Pirjo Kiiala, Esko Pu-lakka, Markku Pärssinen jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:

Marjo Ristilä-Toikka

Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.

Tampereen Seudun Vpl Pyhäjärvikerho 4.6.2012klo 19 Muisto elää -patsaalla Karjalanpuistossa (Kale-vantien, Kaupinkadun ja Takojankadun kulmaus) tam-perelaisten Karjalaisseurojen perinteinen muistohetki, jon-ka järjestelyistä vastaamme tänä vuonna. Kukkien laskunlisäksi Karjalan Kaiku esittää mm. Lahden Karjalaistenkesäjuhlien kuorokavalkadilauluja puolen tunnin konser-tissa, kuoroa johtajaa Monika Naukkarinen. Kerhonseuraava kokoontuminen on ke 5.9.2012 klo 13.30Koulukatu 12. - Tervetuloa tilaisuuksiin!

Pärssisen Sukuseura ry sukukokous ja kokoontu-minen 9.6.12 klo 9.30 alkaen Koulutintti, Lauttakyläntie21,31900 Punkalaidun. Ohjelmasta tarkemminwww.karjalanliitto.fi/parssisensukuseura ja tiedusteluttimo.pohjola@seutuposti.fi tai puh. 045 359 4575 jaedellisessä lehdessämme. Mukaan mahtuu jos otat yh-teyttä mahdollisimman pian, viimeistään 25.5. mennessä.Tervetuloa!

Tenkanen-Tengén Sukuseura ry. kokoontuu suku-kokoukseen ja kesäjuhlaan Tampereella Ravintola Kau-pinpuistossa, Kaupinpuistonkatu 1, la 16. kesäkuuta2012. Kokous alkaa klo 11.30, ilmoittautuminen jatulokahvit klo 10.30 alkaen. Kokouksessa käsitelläänsääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen juhlalounas jaohjelmaa. Lounasvarausten vuoksi tilaisuuteen pyyde-tään ilmoittautumaan su kesäkuun 3. päivään mennessäTerhi Tenkaselle, puh. iltaisin 050 482 1125 tai sähköpos-ti terhitenkanen@hotmail.com.

Montruan, Pölhölän ja Kalamajan jakokunta tie-dottaa. Jakokunnan vuosikokous pidetään Hotelli Elli-vuoren kokoustiloissa Sastamalassa la 4.elokuuta 2012.Kokoonnumme yhteiseen keittoruokailuun klo 12.00,jonka jälkeen pidämme jakokunnan kokouksen klo13.00. Tämän jälkeen on ohjelmallinen tuokio ja kakku-kahvitarjoilu. Ajo-ohje: Ellivuorentie 131, 38130 Elli-vuori Sastamala puh. 0108351900. Katso myöswww.ellivuori.fi. Ilmoittautumiset viimeistään heinäkuunaikana mieluimmin iltaisin Eeva Hannus puh. 0505439685tai Yrjö S. Kaasalainen puh. 0400626770. Tervetuloa! -Toimikunta

Pärssisen Sukuseura ry ja Pulakan Sukuseura järjes-tävät yhteisen matkan 17.-20.08 Karjalaan. Matkaanmahtuu kummastakin sukuseurasta 20 ensimmäisenäilmoittautunutta. Matkan hinta n. 350 euroa. Sitovatilmoittautumiset 15.06.2012 mennessä, Pärssiset jokoAntero Pärssiselle puh. 050-5706575,tero.parssi@phnet.fi tai Erkki Pärssisellepuh.0415465714, erkki.parssinen@netti.fi ja PulakatEsko Pulakalle puh 044 383 0867, sähköpostiesko.pulakka@gmail.com.

Pyhäkylä-seuran kokousasi-oiden tultua käsiteltyä muis-teltiin jatkosodan evakkoonlähtöä ja sopeutumista uu-sille asuinsijoille.

Irma Karppanen o.s. Va-ris karjanajossa 20.6.-10.7.1944:

”Lähdimme kotoani Ka-lunmäen päältä metsäistätietä Myllypeltoon. Lehmätolivat olleet haassa kokopäivän ja illalla ne lypsettiinja annettiin vähän suurustaja sitten ne olivat menneetmaata. Kun lähdimme ko-tipihasta, lehmät yrittivätkaiken aikaa kääntyä takai-sin. Kun niitä siinä kahdenpuolen tietä yritettiin saadaeteenpäin, hajosivat minul-ta kengät. Sukatkin pyöri-vät jaloissa, sillä vaikka olikesä, oli tavattoman kyl-mää. Minulla oli rahapussityötakin taskussa ja taskunolin sulkenut hakaneulalla,mutta se oli auennut javähät rahat olivat pussinmukana hävinneet. Siinäpäoli nuori tyttö lähdössämaailmalle rahatta ja jalka-patikassa lehmineen.

Matkareitti oli määriteltyniin, että se kulki Myllypel-lolta Räisälään, Kaukolaan,Ilmelle, Simpeleeseen, Pa-rikkalaan, Savonlinnaan jaKallislahteen, josta vihdoinpääsimme junaan. Mylly-mäen asemalla vaunut pu-rettiin ja matkaa jatkettiintaasen kävellen suuntanaPylkönmäki. Savonlinnassaosuimme sellaiseen ruokin-tapaikkaan, jossa oli asuin-talo, ja saimme sieltä yösi-jan. Meille lämmitettiin oi-kein saunakin ja saimmenukkua yömme puhtaidenlakanoiden välissä. Talon-väkeä nauratti, sillä olimmeyltä päältä likaisia, kun ai-kaisemmin ei ollut lämmitävettä peseytymiseen saata-vissa. Siitä talosta oli poikarintamalla ja hänen kaut-taan oli kotiväkeä kehotet-tu evakoiden hyvään koh-teluun. Ilmeisesti poika olirintamalla saanut paikalli-silta asukkailta hyvää huo-lenpitoa.

Savonlinnan jälkeen pää-simme junaan, mutta kyl-mä ja nälkä oli edelleen

Jatkosodan evakkoon lähtöämuisteltiin pyhäkyllöisten kesken

vieraanamme. Määrätyissäpaikoissa juna pysähtyi jamenimme läheiselle pellol-le niittämään lehmille hei-niä ja saimme myös vettälehmien juotavaksi. Ne vau-nut olivat sellaisia avonaisiaja hevoskärryt oli nostettutavarakettinkien päälle jasiellä me tytöt vietettiin päi-vämme. Yöksi tulin alaslehmien jalkojen juureen,sillä siinä oli paljon lämpi-mänpää. Lotat jakoivat jol-lakin asemalla kauravelliä javaikka se ei ollutkaan sitäkaikkein parasta syötävää,lämmin siitäkin tuli. Raskasevakkotaival on painunutainiaaksi silloin vain 16-vuotiaan nuoren tytön mie-leen”.

Myös Toivo Hinkkanenja Pentti Kiuru muistelivattoiselle evakkomatkalle läh-töä. Toivo jäi isänsä seu-raksi tekemään syyskuuhunsaakka viljankorjuu- ym.tehtäviä. Pentti kertoi puo-lestaan äitinsä tulleen leh-mien kanssa ja hän tuli su-kulaisten mukana junassa.Todettiin paikallisten asuk-kaiden alkuun hieman vie-rastaneen pyhäjärveläistentyötapoja ja-välineitä, mut-ta kun päästiin näyttämääntyönteon mallia, niin todet-tiin hymyn hyytyneen. Myösruokatottumuksissa oli suu-ria eroavaisuuksia. Paikka-kuntalaiset ihmettelivät ko-vasti, kun leivinuunia pitilämmittää niin useasti. Ou-dot sukunimet, ”Kiuru,Varis, Kukko, Kiiski jne”tuottivat myös naureskeluauusien ystävien parissa. Rei-ni Kukko kertoi asuneensaKauvatsalla ja kaksi ”Hauk-kaa” oli molemmin puo-lin, mutta eivät ne vainKukkoon kiinni käyneet.

Pyydettynä oli kokouk-seen paikalle saapunutmyös tulevien HuittistenVpl. Pyhäjärvi-juhlien juh-latoimikunnan puheenjoh-taja Heikki Kiiski, jokakertoi tulossa olevista juh-lista. Kuultiin, että lauantainohjelmassa on Kaiku-muis-toviesti urheilukentällä.Muina juhlapaikkoina on-kin sitten jo kaksista aikai-

semmista juhlista tuttu Ku-ninkaisten koulutus- ja kult-tuurikeskus, jossa lauantai-na sukuseminaari ja suku-ja koulupiiritapaamiset sekämyöhemmin illalla iltamat.Muistojen ilta ja sunnuntainjuhlamessu ovat Huittistenkirkossa. Kuninkaisten kult-tuurikeskuksessa on sun-nuntaina ruokailu ja päivä-juhla. Tarkemmin juhlata-pahtumat esitellään seuraa-vissa Vpl. Pyhäjärvi-lehdennumeroissa.

Mauri Hauhiajohtamaan seuraaUusi hallitus kokoontui vä-littömästi vuosikokouksenjälkeen. Hallituksen uudek-si puheenjohtajaksi valittiinMauri Hauhia, varapuheen-johtajaksi Maila Hägglund,rahastonhoitajaksi JukkaPusa ja sihteeriksi Seija Jo-kinen.

Perinnejaostoon valittiinMauri Hauhia, Irma Karp-panen, Maila Hägglund,Liisa Saarinen sekä Marjaja Veikko Lahtinen.

REINO ÄIKIÄ

Seuran uusi puheenjoh-taja Mauri Hauhia onsyntynyt 1946 ja asuuTurussa. Hänen van-hempiensa Aili ja ToivoHauhian asuinpaikkaPyhäjärvellä oli Taubi-lan kartanon alue.

Irma Karppanen ja Pentti Kiuru muistelemassatoista evakkomatkaa. Kuva Mauri Hauhia.

Pitkään puheenjohta-juutta hoitanut ToivoHinkkanen kiitoskukka-sineen.

Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Karjalanmatkoja 2012

21.-24.6 Pyhäjärvi (Juhannusmatka)

5.-9.7. Vienankemi - Solovetski

26.-29.7. Pyhäjärvi - Konevitsan luostari

10.-13.8. Pyhäjärvi - Valamon luostari

Tiedustelut ja ilmoittautumisetHeli Salminen,

puh. 02-6331784, 050-5671586