Pysäköintinormit Turussa - City of Turku...4 Pysäköintinormit Turussa, luonnos 11.6.2019 Käsitteet ja määritelmät ap/asunto Asemakaavassa ilmoitettu autopaikkamäärä asuntoa

Pysäköintinormit TurussaLuonnos 11.6.2019

Turun kaupunkiKaupunkiympäristötoimiala

3Pysäköintinormit Turussa, luonnos 11.6.2019

SisällysKäsitteet ja määritelmät ........................................................................................................ 41. Normin vyöhykejako ....................................................................................................... 7

1.1 Kohteen sijainti ja mitoitus ....................................................................................... 72. Pysäköintinormi autopaikoille ......................................................................................... 8

2.1 Normitaulukko autopaikoille .................................................................................... 82.2 Pysäköinnin tehostaminen ja pysäköintinormin joustomahdollisuudet ..................... 9

2.2.1 Pysäköintipaikkojen nimeämättömyys ja vuorottaispysäköinti .......................... 92.2.2 Yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus ......................................................... 102.2.3 Pyöräpysäköintipaikat .................................................................................... 102.2.4 Monikäyttöiset tontit ja käyttötarkoituksen muutos.......................................... 102.2.5 Täydennys- ja korjausrakentaminen .............................................................. 10

2.3 Pysäköintinormin soveltamisohjeet ....................................................................... 112.3.1 Kävelyetäisyys pysäköintipaikalle .................................................................. 112.3.2 Erityisasumisen vaikutus ................................................................................ 112.3.3 Liikkumisesteisten LE-pysäköintipaikat .......................................................... 112.3.4 Vaiheittain toteuttaminen................................................................................ 112.3.5 Vieraspaikat ................................................................................................... 122.3.6 Kuorma-autot ................................................................................................. 122.3.7 Linja-autot ...................................................................................................... 122.3.8 Moottoripyörät ja mopoautot .......................................................................... 122.3.9 Pyöristyssääntö ............................................................................................. 122.3.10 Tehokkaan joukkoliikenteen käytävä .............................................................. 12

3. Pysäköintinormi pyöräpaikoille ..................................................................................... 133.1 Normitaulukko pyöräpaikoille ................................................................................ 133.2 Soveltamisohjeet pyöräpaikoille ............................................................................ 14

3.2.1 Laatu ............................................................................................................. 143.2.2 Asuntokoon vaikutus ...................................................................................... 143.2.3 Erityisasumisen vaikutus ................................................................................ 143.2.4 Kaupan luonteen ja sijainnin vaikutus ............................................................ 143.2.5 Teollisuustontit ............................................................................................... 143.2.6 Täydennysrakentaminen ................................................................................ 143.2.7 Pyöräilyn aputilat ........................................................................................... 14


Käsitteet ja määritelmät

ap/asunto Asemakaavassa ilmoitettu autopaikkamäärä asuntoa koh-den.

ap/ x k-m2 Asemakaavassa ilmoitettu autopaikkamäärä x:aa kerrosne-liömetriä kohti.

Asiakaspysäköinti Toimitila-, liike- ja julkishallintorakentamisen auto- ja pyörä-pysäköintipaikat, jotka on tarkoitettu kohteissa ja tontilla asi-ointia varten lyhytaikaiseen pysäköintiin.

Asukaspysäköinti Asukkaiden pitkäaikainen pysäköinti omalla asuinkiinteistöl-lään. Pysäköintioikeus on usein osoitettava erillisellä tunnuk-sella. Kiinteistön asukkaiden pitkäaikainen pysäköinti voi ollajärjestetty myös kiinteistön lähiympäristöstä osoitetussa py-säköintilaitoksessa tai -alueella.

Asukaspysäköintilupa Kaupungin myöntämä maksullinen lupa, jolla tietyllä asukas-pysäköintialueella asuva asukas voi pysäköidä kyseiselläalueella sijaitsevilla kadunvarsipysäköintipaikoilla tai kau-pungin hallitsemilla pysäköintialueilla ilman aikarajoitusta jamaksua.

Asumismuoto Asunnon hallintamuoto; omistusasunto, vuokra-asunto jne.

Asumisväljyys Asunnon yhteenlaskettu kerrosala asukasta kohden (k-m2/asukas).

Autopaikkaosake Asunto- tai keskinäisen kiinteistöyhtiön osake, joka oikeuttaahallitsemaan autopaikkaa.

Autopaikkapolitiikka Periaatteet autojen pysäköinnin järjestämiseksi velvoitepai-koilla ja muilla pysäköintipaikoilla

Autopaikkavaatimus Asemakaavassa määrättävä ja toteuttamiseen velvoittavaauto- ja pyöräpaikkojen lukumäärän vaatimus joko tontilla taimuualla järjestettynä. Autopaikkojen (ap) lukumäärä laske-taan asemakaavaan merkitystä pääkäyttötarkoitusten mu-kaisista rakennus-oikeuksista ap/ x k-m2 tai x ap/asunto. Au-topaikkavaatimus voi koskea paikkojen vähimmäismääräätai enimmäismäärää.

LE-pysäköinti Liikkumisesteisten pysäköintipaikat

Rakennuksen kerrosala Rakennuksen kerrosten yhteenlasketut pinta-alat mukaanlukien ne ullakon tai kellarikerrosten alat, joissa on raken-nuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja.Asuntorakentamisen velvoitepysäköintipaikkojen mitoittami-sessa kerrosalaan ei lasketa mukaan mm. autosuojaa, kella-ria, kylmä varastotilaa, teknistä tilaa, parveketta, kuistia, vil-polaa ja ullakon tai kellarin muita kuin asuintiloja.

Liiketilapysäköinti ks. Asiakaspysäköinti

Liityntäpysäköinti Pysäköinti joukkoliikenneaseman tai -pysäkin yhteyteen jär-jestetyllä pysäköintipaikalla, kun auton tai pyörän käyttäjäsiirtyy käyttämään joukkoliikennevälinettä.

LPA-kortteli Autopaikkojen korttelialue. Korttelialueelle voidaan osoittaaläheisten kiinteistöjen pysäköintiä.


LPA-tontti Autopaikkojen korttelialueella sijaitseva tontti

LPY-kortteli Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue. Korttelialueen auto-paikat ovat yleisessä käytössä, eikä sille voida osoittaa kiin-teistöjen pysäköintiä

MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132)

MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895)

Nimeämätön pysäköintipaikka Kiinteistöllä tai pysäköintilaitoksessa oleva pysäköintipaikka,jota ei ole osoitettu kenellekään nimenomaiselle käyttäjälle

Opiskelija-asuminen Opiskelija-asumiseksi tulkitaan kohteet, 1) jotka on nimen-omaisesti osoitettu opiskelijoiden asuinkäyttöön ja 2) joihinon myönnetty valtion (ARA) korkotukilainoja tai vastaavia tai3) joiden toteuttajina ovat kunnat, kuntayhtymät ja yleis-hyödylliset yhteisöt. Opiskelija-asumisen kohteessa edellämainituista vaatimuksista kohdan 1 sekä toisen kohdista 2 ja3 tulee täyttyä. Kohteen käyttötarkoituksen mahdollisestimyöhemmin muuttuessa sovelletaan pysäköinnin uudelleenjärjestämiseen uuden käyttötarkoituksen mukaista pysäköin-tinormia.

Erityisasuminen Esimerkiksi palvelutalossa ikääntyneille, kehitysvammaisilletai muilla vastaaville erityisryhmille järjestettävää asumista japalveluja, joissa on tarjolla päivittäistä hoitohenkilökunnantukea ja apua.

· Palvelutaloissa asuminen voi olla joko palveluasumistatai tehostettua palveluasumista.

· Palvelukeskuksissa, jotka ovat ikääntyneille tarkoitettujayhteisiä tiloja mm. olohuoneita ja harrastuspaikkoja, tarjo-taan päivittäisiä esim. ravinto-, hygienia, ja hoiva- sekähyvinvointipalveluja.

· Kehitysvammaisten asuminen voi olla tuettua, ohjattua,autettua tai tehostettua.

Käsitteillä ei ole lainsäädännöllistä taustaa. Erityisasumisentyyppi vaikuttaa autopaikkavaatimuksiin.

Tehostettu palveluasuminen Asumista palvelutalossa, ryhmäkodissa tai lyhytaikaisessatehostetussa palveluasumisessa ympärivuorokautisen hoi-don ja huolenpidon tuella

Pysäköinnin tehostamiskeino Pysäköinnin vaatiman tilan tehokkaaseen käyttämiseen pyr-kivät toimet ja käytännöt, kuten vuorottaispysäköinti, paikko-jen nimeämättömyys, keskitetty rakenteellinen pysäköinti jayhteiskäyttöautot.

Pysäköintipaikka Yleiseen tai kiinteistökohtaiseen pysäköintiin tarkoitettu au-topaikka. MRL 156 §, 1. ja 3. mom: Kiinteistöä varten ase-makaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tuleejärjestää rakentamisen yhteydessä. Autopaikkojen järjestä-misvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä ra-kennuksen korjaus- ja muutostyötä.

Rakenteellisuus Pysäköinti on rakenteellista silloin, kun vähintään 50 % ton-tille toteutetuista pysäköintipaikoista on maan alla, päära-kennuksen sisällä tai kannen alla.


Autojen yhteiskäyttö Autojen yhteiskäyttö on arkisiinkin tarpeisiin soveltuvaa jous-tavaa auton vuokrausta, jossa joukko toisistaan riippumatto-mia ihmisiä käyttää yhtä tai useampaa autoa yhteisten sään-töjen mukaisesti. Yhteiskäyttöauton voi saada käyttöön lyhy-eksi tai pitkäksi aikaa varaamalla sen kunkin yhteiskäyttöau-topalvelun varausjärjestelmän kautta.

Yhteiskäyttöauto Yhteiskäyttöauto voi olla palvelu, jota tarjoaa yhteiskäyttöau-toyritys. Yhteiskäyttöauto voi olla myös yksityisten henkilöi-den muodostaman osuuskunnan tai taloyhtiön asukkaidenomistama. Yksi yhteiskäyttöauton tyyppi on vertaisvuokraus-auto, jossa auton omistaja vuokraa omaa autoaan muidenkäyttöön. Yksi tapa luokitella yhteiskäyttöautot on jakaa neniiden käyttölaajuuden perusteella taloyhtiöiden yhteiskäyt-töautoihin, alueellisiin yhteiskäyttöautoihin ja kaupungin laa-juisiin yhteiskäyttöautoihin. Toinen luokittelutapa perustuusiihen, onko autolla kiinteä asemapaikka, eli voiko auton ha-kea ja palauttaa vain tiettyyn pisteeseen vai useampaan eripisteeseen.


1. Normin vyöhykejako

1.1 Kohteen sijainti ja mitoitus

Auto- ja pyöräpaikkamitoitus määräytyy asemakaavoitettavan kohteen käyttötarkoituksestaja sijainnista yhdyskuntarakenteessa. Kohteen sijaintiin ja käyttötarkoitukseen perustava au-topaikkamitoitus on esitetty taulukossa 1 ja pyöräpaikkamitoitus taulukossa 2. Taulukossa 1on esitetty mitoitukset asumiselle, toimistoille ja liiketiloille. Taulukossa 2 ovat mukana myöskoulut ja päiväkodit. Muiden kohteiden pysäköintipaikkamitoitus määritellään aina hankekoh-taisesti erillisselvitysten perusteella. Vähiten pysäköintipaikkoja vaaditaan toteutettavaksikeskustan jalankulkuvyöhykkeellä sekä tehokkaalla joukkoliikennevyöhykkeellä keskustanläheisyydessä. Asumisen osalta pienin autopaikkavelvoite on kerrostalokohteissa. Myösliike- ja toimistorakentamisessa edellytetään keskustassa ja tehokkaalla joukkoliikenne-vyöhykkeellä vähemmän autopaikkoja kuin muilla alueilla.

Mitoitusohjeen pysäköintipaikkamäärä lasketaan asemakaavaan merkitystä pääkäyttötarkoi-tusten mukaisesta rakennusoikeudesta. Normi on pyritty muodostamaan joustavaksi. Toteu-tettava autopaikkamäärä voi olla taulukon 1 mukaista pysäköintinormia alempi, mikäli hank-keessa pystytään osoittamaan pysäköintipaikan käytön tehostamiseen käytetyt keinot, kutenpaikkojen vuoroittaiskäyttö, nimeämättömyys, keskitetty rakenteellinen pysäköinti tai yhteis-käyttöautot (kts. luku 2.2). Esimerkiksi keskustan kävelyvyöhykkeellä asuinkerrostalossa ra-kenteellisen keskitetyn pysäköintilaitoksen toteuttaminen nimeämättömin paikoin mahdollis-taa autopaikkamitoituksen pienentämisen 20 %:lla, jolloin mitoitus 1 autopaikka/140 k-m2muuttuu mitoitukseksi 1/175 k-m2.

Pysäköintipaikkoja voidaan toteuttaa pääsääntöisesti enintään 120 % annetun normiarvonlukumäärästä, mutta toimisto- ja liikerakennuskohteissa voidaan tapauskohteisen harkinnanperusteella sallia suuremmatkin pysäköintinormin ylitykset. Normiarvojen ylitys voidaan salliaesimerkiksi, kun ylittävät paikat osoitetaan rakenteelliseen maanalaiseen pysäköintilaitok-seen tai yleiseen pysäköintilaitokseen tai kun hankkeen omassa laitoksessa sallitaan pysä-köintiä myös muilta korttelialueilta ja pysäköinnin tehokkuus tai muu normista poikkeavatarve pystytään osoittamaan. Pysäköintinormin ylittävä paikkamäärä edellyttää aina liikenne-suunnitteluyksikön hyväksymän liikenteellisten vaikutusten arvioinnin.

Ydinkeskustan kävelyvyöhyke

Kävely- ja pyöräilyvyöhyke alle kolmen ki-lometrin säteellä keskustasta

Tehokas joukkoliikenne yli 3 km keskus-tasta = etäisyys runkolinjojen pysäkeistäalle 300 m linnuntietä

Muut alueet


2. Pysäköintinormi autopaikoille

2.1 Normitaulukko autopaikoille

Asemakaavassa vaadittavan autopaikkamäärän eli ns. velvoitepaikkojen määrän laskenta-perusteet on esitetty taulukossa 1. Tontin tai korttelin tilankäyttö mitoitetaan alueella voi-massa olevan pysäköintinormin mukaisesti. Muiden kuin taulukossa esitettyjen käyttötarkoi-tusten velvoitepaikat mitoitetaan tapauskohtaisesti.

Jos rakennuskohteen toteuttaja haluaa vähentää asemakaavassa vaadittua velvoiteauto-paikkojen määrää, on toteuttajalla mahdollisuus tehdä pysäköintiä tehostavia toimenpiteitä jaosoittaa perustelluilla laskelmilla pysäköintinormin joustojen vaikutus. Jos esitettyjä jous-toelementtejä ei kuitenkaan toteuteta, on velvoiteautopaikat rakennettava pysäköintinorminmukaisessa laajuudessa tai järjestettävä kohtuulliselta etäisyydeltä (enintään 400 m) keski-tetystä tai yleisestä pysäköintilaitoksesta tai -alueelta.

Taulukko 1. Asemakaavojen autopaikkojen mitoitusnormi ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä,keskustan jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeellä, tehokkaan joukkoliikenteen vyöhykkeellä sekämuilla alueilla

Käyttötarkoitus Ydinkeskustankävelyvyöhyke

Kävely- ja pyöräily-vyöhyke sekä teho-kas joukkoliikenneenintään 3 km kes-

kustasta

Tehokas joukko-liikenne yli 3 km

keskustastaMuut alueet

Asuminen

Kerrostalo

1/140 k-m2,vähintään 1ap/3 asuntoa

1/120 k-m2, vähin-tään1 ap/2 asuntoa 1/100 k-m2 1/85 k-m2

Rivitalo ja kytketty pientalo 1/asunto 1/asunto 1/asunto 1/asuntoErillispientalo 1/asunto 1/asunto 2/asunto 2/asuntoOpiskelija-asuminen 1/230 k-m2 1/210 k-m2 1/190 k-m2 1/170 k-m2

Tehostettu palveluasuminen 1/450 k-m2 1/400 k-m2 1/350 k-m2 1/300 k-m2

Palveluasuminen/senioriasuminen 1/175 k-m2 1/135 k-m2 1/125 k-m2 1/105 k-m2

Korkotuettu vuokratuotanto 1/175 k-m2 1/135 k-m2 1/125 k-m2 1/105 k-m2

Toimistot 1/140 k-m2 1/120 k-m2 1/100 k-m2 1/85 k-m2

Liiketilatlähikauppa ja kivijalkaliikkeet


2.2 Pysäköinnin tehostaminen ja pysäköintinormin joustomahdollisuudet

Yleisenä periaatteena edellytetään pysäköinnin tehostamista, eli paikkojen nimeämättömyy-den ja vuoroittaiskäytön soveltamista, erityisesti keskustan ja joukkoliikennevyöhykkeen alu-eella. Asemakaavassa määritellään kohteessa käytettävä pysäköintivaatimus ja käytetyt mi-toitusperusteet. Asemakaavan pysäköintipaikkavaatimus perustuu pysäköintinormiin. Raken-nusluvan yhteydessä varmistetaan, että asemakaavan vaatimukset ja joustojen edellyttämättehostamistoimenpiteet toteutuvat.

Toteutettavan kohteen käyttötarkoituksen ja sijainnin perusteella määräytyvästä pysäköinti-normista voidaan tapauskohtaisesti erillisen pysäköintiselvityksen perusteella harkita jous-toja. Erityisesti toiminnallisuuteen perustuvissa joustoissa osoitetaan palvelun toimivuus ra-kennuslupavaiheessa perustelluilla erillisillä selvityksillä ja mahdollisilla sopimuksilla. Velvoi-teautopaikkoja tulee toteuttaa kuitenkin vähintään:

- vuokratalokohteessa vähintään 60 % normista- muissa kohteissa vähintään 75 % normista.

Joustoa perusnormiin voidaan myöntää, jos kohteessa- toteutetaan pyöräpysäköintipaikkoja enemmän kuin normi edellyttää (5 pyöräpaikkaa

korvaa yhden autopaikan, lisäpaikkojen tulee sijaita esteettömässä ja lukittavassa si-sätilassa)

- on riittävän suuri, keskitetty P-laitos/halli/alue, jossa olevat pysäköintipaikat ovat ni-meämättömiä (vähennys 10–20%) tai vuorottaiskäytössä (vähennys 20–30%)

- on asukkaiden käytössä yhteiskäyttöauto (1 yhteiskäyttöauto korvaa 5 autopaikkaa)kohdassa 2.2.2 mainittujen ehtojen mukaisesti.

Kukin jousto eli vähennys lasketaan normin perusarvosta, josta ei ole tehty vielä mitäänalennuksia.

2.2.1 Pysäköintipaikkojen nimeämättömyys ja vuorottaispysäköinti

Jos toteutetaan vähintään 100 (250?) auton pysäköintipaikat keskitetysti siten, että niitä einimetä vain yhden käyttäjän käyttöön, voidaan laskentataulukon antamasta autojen velvoite-paikkamäärästä vähentää 10–20 %. Lievennyksen määrä osoitetaan perustellusti erillisellälaskelmalla. Lievennyksen käyttäminen edellyttää asemakaavamääräystä paikkojen nimeä-mättömyydestä. Lievennysvaikutus lasketaan nimeämättömiksi osoitetuista autopaikoista.

Vuoroittaiskäytöllä tarkoitetaan sitä, että sama paikkaa voi käyttää useampi käyttäjä, jos py-säköintitarve tapahtuu eri vuorokauden aikoina. Esimerkiksi osa autopaikoista on päivisin toi-misto- tai asiakaspysäköinnin käytössä ja iltaisin asukaspysäköinnin käytössä. Työmatkojakannustetaan kuitenkin tekemään muilla kulkuvälineillä kuin henkilöautolla, joten auto onmyös voitava jättää kotiin. Tämän vuoksi usein vain osa paikoista voidaan hyödyntää vuo-roittaiskäyttöön. Vuorottaispysäköinnin edellytyksenä on pysäköintipaikkojen nimeämättö-myys, josta määrätään asemakaavassa. Autojen vuorottaispysäköintijärjestelyt suunnitellaanaina tapauskohtaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Jos vuorottaiskäytön toteutuminenosoitetaan perustellusti laskelmilla, voidaan laskentataulukon antamasta autojen velvoite-paikkamäärästä vähentää 20–30 %.

Molemmissa yllämainituissa tapauksissa käyttäjillä tulee olla lupa pysäköidä laitokseen japysäköintilupia on siis oltava enemmän kuin paikkoja.


2.2.2 Yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus

Jos tontin omistaja tai haltija osoittaa pysyvästi liittyvänsä yhteiskäyttöautojärjestelmään taimuulla tavalla varaavansa yhtiön asukkaille yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuuden, auto-paikkojen vähimmäismäärästä voidaan vähentää 5 autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöautopaik-kaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 10 %. Rakennuslupavaiheessa lupaa hakevan tuleeosoittaa palvelun toimivuus kohteessa, muuten paikkoja ei voi vähentää kokonaismäärästä.Tontin omistajan tai haltijan tulee esittää yhteiskäyttöautoyrityksen kanssa tehty jatkuva, vä-hintään viideksi vuodeksi tehty sopimus, jossa yhteiskäyttöautoyritys sitoutuu toimittamaantaloyhtiölle niin monta yhteiskäyttöautoa kuin siellä on yhteiskäyttöautoille varattuja paikkoja.Yhteiskäyttöautojen järjestämisestä tulee olla maininta yhtiöjärjestyksessä. Mikäli yhteiskäyt-töautojärjestelystä luovutaan osittain tai kokonaan, on puuttuvat velvoiteautopaikat toteutet-tava tai järjestettävä muualta kohtuullisen etäisyyden päästä kiinteistöstä.

2.2.3 Pyöräpysäköintipaikat

Jos tontin omistaja tai haltija osoittaa pysyvästi vaadittua suuremman ja laadukkaammanpyöräpysäköintiratkaisun, voidaan autopaikkavelvoitetta vähentää 5–10 % kohteen sijain-nista ja käyttötarkoituksesta riippuen. Keskustassa voidaan tapauskohtaisen selvityksen pe-rusteella perustella suurempaa vähennystarvetta. Pyöräpysäköinnin laadukkuuden arvioin-nissa keskeisiä tekijöitä ovat paikkojen sijoittuminen katutasoon tai muuten helposti kuljetta-vaan paikkaan, sääsuojaus ja runkolukitusmahdollisuus.

2.2.4 Monikäyttöiset tontit ja käyttötarkoituksen muutos

Monikäyttöisillä tonteilla pysäköintipaikkojen määrän tarve lasketaan käyttötarkoituksienosuuksien perusteella kullekin tarkoitetun mitoitusohjeen mukaan. Käyttötarkoituksen muut-tuessa sovelletaan uuden käyttötarkoituksen pysäköintinormia siten, että voidaan tapaus-kohtaisesti sallia enintään 30 % vähemmän autopaikkoja perustelluista toiminnallisista taikaupunkikuvallisista syistä.

2.2.5 Täydennys- ja korjausrakentaminen

Täydennysrakentamisella tarkoitetaan rakentamista tontille, jolla on jo asuinrakentamista.Jos keskustan täydennysrakentamishankkeiden asemakaavoissa autopaikat osoitetaan py-säköintipaikkaselvityksen perusteella yleiseen pysäköintilaitokseen, voidaan tapauskohtai-sesti vähentää enintään 25 % ja sosiaalisessa asuntotuotannossa enintään 40 % norminmukaisesta autopaikkamäärästä

Maankäyttö- ja rakennuslain 156 § 1. ja 3. momentissa on määritelty, että kiinteistöä vartenasemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhtey-dessä. Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä raken-nuksen korjaus- ja muutostyötä. Asumisen pienissä, alle 1200 k-m2 täydennys- ja ullakkora-kentamishankkeissa ei muodostu pysäköintipaikkavelvoitetta ydinkeskustan kävelyvyöhyk-keellä ja kävely- ja pyöräilyvyöhykkeellä alle 3 kilometrin päässä keskustasta. Täydennysra-kentamiskohteissa on laadittava pysäköintiselvitys, jossa selvitetään täydennysrakentamisenauto- ja pyöräpysäköintipaikkatarve ja nykyisten asukkaiden pysäköintipaikkatarpeet. Sovel-tamisessa huomioidaan alueella vallitseva ali- tai ylitarjonta sekä jo olemassa olevien pysä-köintipaikkojen tehostamisen mahdollisuudet. Mikäli nykyisillä asukkailla on mahdollista yli-jäämää autopaikoista, niin sitä voidaan hyödyntää hankkeen hyväksi. Täydennysrakentamis-hankkeissa pysäköintipaikkamitoitus lasketaan asemakaavaan merkitystä pääkäyttötarkoi-tuksen mukaisesta rakennusoikeudesta


Täydennysrakentamisessa sovelletaan uudisrakentamisen osalta kyseisen käyttötarkoituk-sen uutta pysäköintinormia. Ullakon ja lisäkerroksen rakentamisen velvoitepaikkojen mää-räytymisessä noudatetaan kaupungin ao. rakentamisohjetta. Mikäli kyseessä on MRL:nmääritelmän mukainen ullakko, sen muuttaminen ja rakentaminen asunnoiksi ei edellytä lisä-pysäköintipaikkojen järjestämistä. Mikäli kyseessä on lisäkerros, vaaditaan lisäpysäköinti-paikkoja lisääntyneen kerrosalan ja voimassa olevan pysäköintinormin mukaisesti.

Ydinkeskustan täydennysrakentamishankkeissa pysäköintipaikkoja voidaan toteuttaa ta-pauskohtaisella harkinnalla 20 % ja vuokra-asuntotuotannossa 30 % normia vähemmän, josvelvoitepaikat toteutetaan nimeämättöminä rakenteelliseen pysäköintiin (vähintään 150 auto-paikkaa) tai yleiseen pysäköintilaitokseen.

Rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön keskustassa: Jos rakennus on alkujaan raken-nettu asuinkäyttöön, ja se palautetaan muusta käyttötarkoituksesta takaisin asuinkäyttöön, eikohteessa edellytetä autopaikkanormin mukaisten autopaikkojen toteuttamista, mikäli niitä eiole edellytetty rakennuksen rakentamisaikana. Muissa käyttötarkoituksen muutoksissa edel-lytetään asemakaavan ja voimassa olevan pysäköintinormin mukaiset velvoitepaikat.

2.3 Pysäköintinormin soveltamisohjeet

2.3.1 Kävelyetäisyys pysäköintipaikalle

Uusille asuinrakennuksille sallitaan pysäköintipaikalle enintään 400 m kävelyetäisyys ja vie-raspaikoille enintään 300 m kävelyetäisyys. Kävelyetäisyys pysäköintipaikalle saa olla enin-tään 600 m, kun kyseessä on työpaikkarakentaminen tai palvelujen asiointipysäköinti. Liikku-misesteisten LE-pysäköintipaikoissa noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä ja määräyk-siä, ja LE-pysäköintipaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle rakennuksen sisäänkäyntiä.

2.3.2 Erityisasumisen vaikutus

Yli 55-vuotiaille tarkoitetuille tarkoitetuissa senioriasuntokohteissa autopaikkavaatimus onsama kuin kaupungin oman vuokratuotannon ja korkotuetun vuokratuotannon kerrostaloissa.Jos asumiseen liittyy palveluasumisen hoito- ja hoivapalveluita, rinnastetaan kohde palvelu-asumiseen ja sen mitoitukseen. Palveluasumisessa autopaikkoja on toteutettava henkilökun-taa, vierailijoita ja asukkaita varten. Tehostetussa palveluasumisessa autopaikkoja on toteu-tettava henkilökuntaa ja vierailijoita varten.

2.3.3 Liikkumisesteisten LE-pysäköintipaikat

LE-pysäköinnissä noudatetaan sitä koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. LE-pysäköinti-paikkoja on toteutettava kohteen käyttötarkoituksesta riippuen 2–3 %, mutta aina vähintäänyksi autopaikoista on osoitettava liikuntaesteiselle. LE-pysäköintipaikat tulee sijoittaa mah-dollisimman lähelle rakennuksen sisäänkäyntiä.

2.3.4 Vaiheittain toteuttaminen

Yleisenä periaatteena on, että velvoitepaikkapysäköintiä toteutetaan vähintään rakennetta-van hankkeen tai sen osatoteutusvaiheen tarvetta vastaavasti. Tilojen ja rakenteiden mitoi-tuksessa on otettava huomioon laajennustarve.


2.3.5 Vieraspaikat

Vieraspaikkoja on oltava kerros- ja rivitaloissa yksi 10:tä asuntoa kohti, ja vaatimus vieras-paikkojen määrästä esitetään asemakaavassa. Tontille osoitettujen vieraspaikkojen tuleeolla kiinteistön omistuksessa ja sekä tosiasiallisesti että liikennemerkein osoitettu vieraidenkäyttöön. Tonteilla on oltava vieraspaikkoja, jotka ovat ainoastaan vierailevien käytössä jajotka mahdollistavat lyhytaikaisen pysäköinnin. Kytketyille pientaloille ja erillispientaloille tar-vittavien vieraspaikkojen määrä esitetään asemakaavassa tapauskohtaisesti pysäköintiselvi-tyksen perusteella.

2.3.6 Kuorma-autot

Kuorma-autopaikkoja ei järjestetä asumisen korttelialueille. Tuotantorakennusten alueilla tehdään va-raukset erillisselvityksen perusteella. Kuorma-autoille varataan pysäköintipaikkoja katualueille ja pysä-köintitonteille mitoitussuosituksella 1 ap / 12 000 k-m2.

2.3.7 Linja-autot

Linja-autopaikkoja ei järjestetä asumisen korttelialueille. Linja-autopaikkoja varataan keskustaan sopi-viin sijainteihin pysäköintitoimenpiteiden yhteydessä.

2.3.8 Moottoripyörät ja mopoautot

Asuntorakentamisessa paikkoja moottoripyörille on toteutettava 4–6 % ja työpaikoilla 2–3 % kokonais-autopaikkamäärästä. Asiakasmääriltään suurissa palveluissa paikkoja toteutetaan erillisselvitystenmukaisesti. Lukioiden ja muiden keskiasteen oppilaitosten pihoille varataan pysäköintipaikko-ja mopo-autoille tapauskohtaisen harkinnan mukaan.

2.3.9 Pyöristyssääntö

Pysäköintipaikkojen määrää laskettaessa pyöristetään niiden määrä kokonaislukuun nor-maalien laskusääntöjen mukaan (alle 4,5 ap pyöristyy 4:ään autopaikkaan ja 4,5 ap taienemmän pyöristyy 5:een autopaikkaan).

2.3.10 Tehokkaan joukkoliikenteen käytävä

Tehokkaan joukkoliikenteen käytävä ulottuu 300 metrin päähän linnuntietä joukkoliikenteenrunkolinjan pysäkeistä. Vyöhykkeen määrittämisessä matka lasketaan kaikilta pysäkeiltä ajo-suunnasta riippumatta. Kun arvioidaan, mitkä kiinteistöt ovat todellisuudessa tehokkaanjoukkoliikenteen vyöhykkeen vaikutuspiirissä, otetaan huomioon sekä tontin ulottuminen vyö-hykkeelle että kulkuyhteydet tontilta pysäkille. Jos kyseessä on laaja tontti, joka on vain pie-neltä osin joukkoliikennevyöhykkeellä ja jonka jalankulkuyhteys pysäkille kiertää pitkän mat-kan muuta kautta, ei voida katsoa ko. tontin olevan joukkoliikennevyöhykkeellä.


3. Pysäköintinormi pyöräpaikoille

3.1 Normitaulukko pyöräpaikoille

Asemakaavassa vaadittavan pyöräpaikkamäärän eli ns. velvoitepaikkojen määrän laskenta-perusteet on esitetty taulukossa 2. Tontin tai korttelin tilankäyttö mitoitetaan alueella voi-massa olevan pysäköintinormin mukaisesti. Muiden kuin taulukossa esitettyjen käyttötarkoi-tusten velvoitepaikat mitoitetaan tapauskohtaisesti.

Taulukko 2. Asemakaavojen pyöräpaikkojen mitoitusnormi ydinkeskustan kävelyvyöhyk-keellä, keskustan jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeellä, tehokkaan joukkoliikenteen vyöhyk-keellä sekä muilla alueilla, sisältää vieraspaikat (minimi)

Käyttötarkoitus Ydinkeskustankävelyvyöhyke

Kävelyvyöhyke taipyöräilyvyöhyke jatehokas joukkolii-kenne max 3 km

keskustasta

Tehokas joukko-liikenne yli 3 km

keskustastaMuut alueet

AsuminenKerrostalo 1/30 k-m2 1/30 k-m2 1/40 k-m2 1/40 k-m2

Rivitalo ja kytketty pientalo 1/30 k-m2 1/30 k-m2 3 3Erillispientalo 1/30 k-m2 1/30 k-m2 4 4Opiskelija-asuminen 1/20 k-m2 1/20 k-m2 1/30 k-m2 1/40 k-m2

Tehostettu palveluasuminen 0,25*työntekijä 0,25*työntekijä 0,25*työntekijä 0,25*työntekijä

Palveluasuminen 0,25*työntekijä 0,25*työntekijä 0,25*työntekijä 0,25*työntekijäKorkotuettu vuokratuotanto 1/35 k-m2 1/35 k-m2 1/35 k-m2 1/35 k-m2

Toimistot 1/70 k-m2 1/70 k-m2 1/100 k-m2 1/100 k-m2

Liiketilatlähikauppa ja kivijalkaliikkeet


3.2 Soveltamisohjeet pyöräpaikoille

Pyöräpaikkojen laskentaohje määrittää paikkojen vähimmäislukumäärän eli minimin ja se onsitova. Ohjetta sovelletaan kaavoituksessa ja rakennusvalvonnassa ottaen huomioon seu-raavat tekijät:

3.2.1 Laatu

Asuinkerrostaloissa osoitetaan vähintään 50 % polkupyöräpaikoista katettuun ja lukittavaantilaan, joka on esteettömästi saavutettavissa ja jossa on runkolukittavat telineet. Muiden pyö-räpaikkojen tulee olla esteettömästi saavutettavissa, ja ne tulee varustaa runkolukitsemisenmahdollistavilla telineillä. Työpaikoilla vähintään 30 % paikoista osoitetaan katettuun tilaan jaoppilaitoksissa sekä palveluissa 10–30 % kokonaismäärästä osoitetaan sisätilaan tai katet-tuun tilaan. Pyöräpaikat on sijoitettava esteettömästi saavutettaviksi ja mahdollisuuksien mu-kaan rakennuksen sisäänkäynnin tuntumaan.

3.2.2 Asuntokoon vaikutus

Alle 40 m2 asuntoa kohti vaaditaan vähintään 1 pyöräpaikka ja yli 40 m2 asuntoa kohti 2 pyö-räpaikkaa. Asuntokoon vaikutus tarkistetaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä, ja so-velletaan taulukon mukaisesta vaatimuksesta ja asuntokoon mukaisesta vaatimuksesta sitä,joka on suurempi.

3.2.3 Erityisasumisen vaikutus

Yli 55-vuotiaille tarkoitetuille tarkoitetuissa senioriasuntokohteissa pyöräpaikkavaatimus onsama kuin korkotuetussa vuokratuotannossa. Palveluasumisessa ja tehostetussa palvelu-asumisessa osoitetaan pyöräpysäköintipaikat työntekijöille ja vierailijoille.

3.2.4 Kaupan luonteen ja sijainnin vaikutus

Tilaa vaativan kaupan pyöräpaikkavaatimuksesta voidaan tapauskohtaisesti harkiten poiketasijainnillisista ja toiminnallista syistä.

3.2.5 Teollisuustontit

Teollisuustonteilla pyöräpysäköintiä ei ohjata laskentaohjeella, koska tonteilla on yleensä ti-laa pyöräpysäköinnille. Asemakaavassa voi silti olla tarpeen määrätä pyöräpysäköinnin laa-dusta ja sijainnista, jotta kestävä liikkuminen mahdollistetaan.

3.2.6 Täydennysrakentaminen

Mikäli pyöräpysäköintiä ei voida toteuttaa tontilla tai korttelialueella, voi toteuttamisvelvoit-teen täyttää maksamalla velvoitepaikkojen rakentamisen yleiseen pyöräpysäköintilaitokseentai yleisille alueille.

3.2.7 Pyöräilyn aputilat

Toimistoissa ja tuotannon tiloissa ainakin yli 600 k-m2 tai yli 30 työntekijän työpaikoissa osoi-tetaan työmatkapyöräilyn edellyttämät suihku-, kuivatus- ja säilytystilat. Asuinkerrostalojenulkoiluvälinevarastossa tulee ottaa huomioon polkupyörän kuljetuskärryn säilytyksen vaatimatila: 1 kärry / 1 000 k-m2.

Documents

Pysäköintinormit Turussa - City of Turku...4 Pysäköintinormit Turussa, luonnos 11.6.2019 Käsitteet ja määritelmät ap/asunto Asemakaavassa ilmoitettu autopaikkamäärä asuntoa