Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen

mielenterveysyhdistys

Raahen Psyyke ry

VUOSIKERTOMUS 2013

”Yhdistystoimintaa aamupuurosta iltaryhmiin”

2013

Raahen Psyyke ry1.1.2011

1. RAAHEN PSYYKE RY

Raahen Psyyke ry on vuonna 1986 perustettu Raahen, Pyhäjoen ja Siikajoen alueella toimiva mie-

lenterveysyhdistys (Vihanti yhdistyi vuoden 2013 alussa Raaheen). Yhdistys tarjoaa kaikille avointa

kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielenterveystyön parissa. Vuoden 2013 yhdistys aloitti yli 400

jäsenen voimin ja vuoden lopussa jäseniä oli 416. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista,

heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista.

Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään. Yhdis-

tys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaavia yhteiskuntaan

sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa

jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovat myös mielenterveyson-

gelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta. Vuoden 2013 teemana oli Tiedotta-

minen ja edunvalvonta:

Yhdistyksen Selvin Mielin –projekti on saatu hyvin käyntiin vuoden 2011-2012 aikana ja projektin

kolmantena vuonna panostettiin sekä projektin että koko yhdistystoiminnan tiedotustoimintaan.

Vuoden aikana panostettiin erityisesti edunvalvontaan ja mielenterveys- ja päihdeasioista tiedotta-

miseen. Yhdistystoiminnan tunnetuksi tekeminen jatkui edelleen. Tavoitteena oli järjestää edunval-

vontakurssi jäsenistölle, mutta tämä jäi toteuttamatta. Yhdistys pyrki tavoittamaan uusia omaisia

tiedottamisen avulla. Kotisivuja päivitettiin ja kehitettiin edelleen.

Raahen Psyyke ry:n toimintaa kuvaa hyvin sanonta ”yhdistys joka toimii aamupuurosta iltaryh-

miin.” Yhdistyksessä on monipuolisen tekemisen meininki.

2. YHDISTYKSEN TOIMINTA

2.1. Jäsentupa

Yhdistys ylläpitää kohtaamispaikka Jäsentupaa, joka on RAY:n Ak-avustuksella toimiva kaikille

avoin matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Ensisijaisesti tuvalla käy mielenterveys- ja päihde-

kuntoutujia. Jäsentuvan toiminta perustuu vertaisuuteen ja vapaaehtoisuuteen ja yhdistyksen mo-

nipuolinen toiminta järjestetään pääasiassa Jäsentuvalla (kuntien toiminta omissa kuntien kokoon-

tumispaikoissa).

Yhdistys muutti uusiin tiloihin keväällä 2012. Jäsentupa sijaitsee Sovionkadulla Raahen keskustassa

ja on avoinna joka arkipäivä. Jäsentupa on kohtaamispaikka, jossa voi käydä kahvilla, lukea päivän

lehdet, käyttää tietokoneita (kaksi konetta), pelata biljardia, saada ATK-ohjausta sekä osallistua

yhdistyksen monipuoliseen toimintaan. Biljardipöytä on osoittautunut hyväksi hankinnaksi. Pelaa-

misen kautta on helpompi osallistua tuvan toimintaan ja keskusteluihin. Huhtikuusta alkaen Jäsen-

tuvan aukioloaikaa pidennettiin ma-to 8-15 ja pe 8-14, koska kävijöitä on riittänyt ja tarvetta ilmen-

nyt. Tupa on auki joskus myös lauantaisin. Vapaaehtoiset ovat vastanneet pääasiassa lauantai-

aukioloista. Lisäksi kesän ja joulun aikana vapaaehtoisten työpanos on ollut merkittävä tuvan au-

kiolossa. Jäsentuvalla on myös ilmaiskirppishuone ja ryhmähuone ryhmien, koulutusten, kurssien,

kokousten ym. pitämiseen. Lisäksi tiloissa on hissi, joka on mahdollistanut myös liikuntarajoitteis-

ten jäsenten osallistumisen toimintaan. Selvin Mielin –projekti sijaitsee samoissa tiloissa ja tämä on

osoittautunut hyväksi käytännöksi. Jäsentuvan toimintaan on tullut projektin kautta myös uusia ak-

tiivisia osallistujia. Selvin Mielin –projekti loppuu keväällä 2014.

Jäsentuvan avoinna pitämisestä, siisteydestä sekä tarjottavista vastaavat eläkkeellä olevat mielenter-

veyskuntoutujat sekä vapaaehtoiset yhdessä työntekijöiden ja työkokeilussa olevien kanssa. Työ-

toimintaan osallistujat avustivat ryhmien toteutuksessa, ryhmien vetämisessä sekä osallistuivat

muuhun yhdistystoimintaa tukeviin työtehtäviin. Työntekijöiden toimistotilat sijaitsevat Jäsentuval-

la. Iso käsi – hankkeen myötä koulutetut vapaaehtoiset osallistuivat yhdistyksen toimintaan mm.

esittelemällä yhdistystä ryhmille Jäsentuvalla.

Vapaaehtoistoimijat ja opiskelija pitsantekopuuhissa.

Tuvalta löytyy myös Ohjaus- ja neuvontapiste. ON-pisteeseen on kerätty materiaalia eri palveluista,

toimijoista ja teemoista. Teemoja ovat mm. velkaneuvonta, paikalliset ja valtakunnalliset palvelut

sekä terveyden edistäminen. Ohjaus ja neuvonta kuuluvat kiinteänä osana työntekijöiden työhön.

Käytännössä ohjaus ja neuvonta tapahtuvat puhelimitse, kävijöiden tapaamisilla sekä sähköpostitse.

Ohjaus ja neuvonta sisältävät mm. keskustelua, kuuntelua, asioihin paneutumista sekä tiedottamista

eri palveluista ja toimijoista. Jäsentuvalla työskentelevät työtoimintalaiset sekä vapaaehtoiset osal-

listuvat ohjaus- ja neuvontatyöhön.

Joka arkiaamu tarjolla oleva puuroaamiainen on koettu jäsenistön keskuudessa erittäin tärkeäksi

toimintamuodoksi. Puuroaamiainen on sosiaalinen tapahtuma ja monelle hyvä syy lähteä aamulla

liikkeelle. Puuroaamut on yhdistyksen suosituin ryhmä, se on paljon muutakin, kuin pelkkää puu-

roa. Aamuisin vaihdetaan kuulumisia, luetaan lehteä yhdessä ja samalla on hyvä tiedottaa tulossa

olevasta toiminnasta. Puuroaamiaisen toteutuksesta vastaavat työtoiminnassa olevat henkilöt. Puu-

roaamiaisen maksuttomana pitäminen mahdollistuu mm. yritysyhteistyön ansiosta, sillä yhdistys saa

lahjoituksena kaikki leivät aamiaiselle.

Vuonna 2009 toteutetun jäsenkyselyn mukaan Jäsentupa on tärkein yhdistyksen tarjoamista toimin-

noista jäsenistön mielestä. Samaan tulokseen tuli Jäsenkysely, joka toteutettiin 2012 opinnäytetyö-

nä.

Vuoden 2012 loppuun asti yhdistys on järjestänyt kuntouttavaa työtoimintaa Jäsentuvalla, mutta

vuoden 2013 alusta sen järjestäminen loppui. Tämän muutoksen myötä vapaaehtoistoiminta tuvalla

aktivoitui ja lisäksi tuvalle on työllistetty muutama työkokeiluun työvoimahallinnon kautta.

2.2. Toiminta Siikajoen kunnan alueella

Vuoden 2011 alussa yhdistyksen toimintaan sulautettiin myös Ruukin Kimppa ry:n toiminta ja Sii-

kajoen kunta tuli yhdistyksen toiminta-alueeksi. Raahen Psyyke ry toimii 1.3.2011 alkaen koko

Raahen Seudun Hyvinvointikuntayhtymän alueella.

2.2.1. Siikajoen Ruukin Ryhmätoiminta Apilassa

RAY:n toiminta-avustuksen turvin ja Kuntayhtymän toiminta-avustuksen avulla yhdistys vastaa

vertais- ja vapaaehtoistoiminnan toteuttamisesta myös Siikajoella. Raahen seudun hyvinvointikun-

tayhtymä antaa yhdistyksen toiminnalle tilat käyttöön. Ohjaaja mahdollistaa vapaaehtoisten toimi-

misen tukemalla ja kouluttamalla heitä. Käytännössä ohjaaja työskentelee kaksi päivää viikossa

Siikajoella Ruukissa Apilan tiloissa ja yhden päivän aukiolosta vastaa vapaaehtoinen. Siikajoen

toiminta toteutetaan osittain vapaaehtoisten voimin käynnistäen uusia vertaisryhmiä Siikajoelle.

Ruukissa kokoontuu kuusi eri ryhmää. Vapaaehtoisia Ruukin toiminnassa on neljä (4). Omaistoi-

mintaa käynnistellään vuonna 2014.

Toiminto Ohjaaja/vastuuhenkilö Yhteistyötaho Avoin Ryhmä ohjaaja, opiskelijat

Liikunnallinen ryhmä ohjaaja, opiskelijat Ruukin kunta / tilat

Kädentaitojen ryhmä ohjaaja, opiskelijat, RaaheOpiston ohjaaja RaaheOpisto

Avoin teemaryhmä (parillinen

viikko)

ohjaaja, opiskelijat

Naistenryhmä (pariton viikko) ohjaaja, opiskelijat

Perjantain avoimet ovet vapaaehtoistoimijat

2.2.2. Luontoon –hanke

Vuonna 2013 tiivistyi yhteistyö seurakunnan kanssa Luontoon-hankkeen tiimoilta. Ruukissa on

jokirantatontti, joka on seurakunnan vapaassa käytössä. Tälle alueelle rakennetaan vapaaehtoisten

voimin virkistäytymispaikka mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Yhdistyksemme jäsenet kävivät

hankkeen aloitustalkoissa ja tarkoitus on jatkaa tätä jatkossakin. Yhdessä tekemällä rannalle tulee

tulevaisuudessa mökki ja grillipaikka.

Eri yhteistyötahot tuumailemassa virkistäytymispaikan sijaintia.

2.2.3. Selvin Mielin -kurssi

Ruukissa käynnistyi loppuvuodesta 2013 Selvin Mielin –projektin kanssa yhteistyössä kurssi, jonka

vetäjinä toimivat projektin työntekijä ja yhdistyksen ohjaaja. Kurssi kokoontui 1-2 kertaa viikossa

10 viikon ajan. Kun kurssi järjestettiin yhteistyössä projektin ja yhdistyksen ohjaajan kanssa, siirtyi

projektin toimintamalli luontevasti yhdistyksen käyttöön ja projektin loputtua yhdistys voi jatkaa

kurssien vetämistä opituilla malleilla. Näin projektin toimintamalli jää elämään yhdistykseen ja

kaksoisdiagnoosin omaavat kuntoutujat saavat jatkossakin projektin aikana hyväksi todettua materi-

aalia käyttöönsä kuntoutumisen tueksi.

2.3. Pyhäjoen ja Vihannin kuntien toiminta

Kunnissa järjestetään omaa toimintaa viikoittain 2h /vko ryhmätoiminnan merkeissä. Ryhmiä ohjaa

yhdistyksen ohjaaja yhdessä vertaisohjaajan / opiskelijan kanssa. Teemoina vuorottelevat terveyden

edistäminen, kulttuuri ja yhteiskunnallinen osallistuminen, ohjaus ja neuvonta sekä arjessa jaksami-

nen. Muissa kunnissa asuvien jäsenten osallistumista Raahessa järjestettäviin toimintoihin helpote-

taan tiedottamalla kuljetuspalveluista, järjestämällä kimppakyytejä ym. Pyhäjoen ryhmä kokoontui

35 kertaa ja Vihannin ryhmä 35 kertaa vuonna 2013. Lisäksi Vihannissa on kerran viikossa oma

kuntosalivuoro.

2.4. Ryhmä- ja kurssitoiminta

Yhdistyksen ryhmätoiminta perustuu vertaistukitoimintaan. Ryhmiä ohjaavat pääosin ryhmänohjaa-

jakoulutuksen saaneet vertaisohjaajat ja vapaaehtoiset. Työntekijöiden ja opiskelijoiden ohjaamissa

ryhmissä työparina toimii yleensä vertaisohjaaja. Keskusteluryhmät kokoontuvat Jäsentuvan ryhmä-

tiloissa, liikuntaryhmät toimivat kaupungin liikuntapaikoissa. Ryhmätoiminnassa yhteistyötä teh-

dään Raahen Palvelukoti Oy:n, Raahe-opiston sekä Raahen kaupungin liikuntatoimen kanssa.

Ryhmänohjaajille ja vapaaehtoistoimijoille järjestettiin koulutusta (hygieniapassikoulutus) sekä

työnohjauksellisia tapaamisia, joissa arvioitiin ryhmien toimintaa ja kehittämistarpeita. Ryhmistä on

tehty oma PowerPoint-esittely ja syksyllä pidettiin Jäsentuvalla ryhmien esittelypäivä, jossa esitel-

tiin ryhmät ja ryhmänvetäjät.

Kurssitoiminta on vakiintunut ja kursseja järjestettiin kymmenen (10) vuonna 2013. Ohjaajina toi-

mivat vapaaehtoiset, opiskelijat, kokemusasiantuntijat sekä työntekijät yhdessä vertaisohjaajan

kanssa. Yhdistys mahdollistaa vertaisohjaajien osallistumisen tiedollisiin koulutuksiin, joiden opeil-

la he voivat ohjata kursseja jäsenistölle.

Ilonpisarat Rokuan retkellä

KURSSIT 2013:

Toiminto Ohjaaja/vastuuhenkilö Yhteistyötaho Riipuskurssi Vapaaehtoistoimija

Mielekäs Päivä-kurssi lähihoitajaopiskelijat PSK-aikuisopisto

Kesäksi kuntoon-kurssi oppisopimusopiskelija Jedu

ATK-alkeiskurssi vapaaehtoistoimijat

ATK-jatkokurssi vapaaehtoistoimijat, opiskelija Raahen Porvari- ja kauppakoulu

Kokkauskurssi oppisopimusopiskelija Jedu

Kokkauskurssi oppisopimusopiskelija Jedu

Selvin Mielin-projekti

Lasityö-kurssi Vapaaehtoistoimija, työtoimija

Depressiokurssi työntekijät Hyvän Mielen Talo ry

Mielipaletti-projekti

Selvin Mielin –kurssi / Ruukki Selvin Mielin –työntekijä, ohjaaja Selvin Mielin -projekti

Yhdistyksen ryhmätoiminta koettiin toiseksi tärkeimmäksi yhdistyksen toiminnoista Jäsenkyselyn

tulosten mukaan. Koulutukset olivat sijalla neljä kysyttäessä yhdistyksen tärkeimpiä toimintoja.

Kolmanneksi tärkeimmäksi koettiin retket (Jäsenkysely 2012).

Vuoden 2013 kesällä osallistuttiin Kylien torille, johon vapaaehtoistoimijat leipoivat myytäviä tuot-

teita ja tapahtumassa samalla tiedotettiin toiminnasta.

RYHMÄT 2013:

Toiminto Ohjaaja/vastuuhenkilö Yhteistyötaho Irti yksinäisyydestä-ryhmä Vapaaehtoistoimijat

Keilaryhmät (ma & pe) Kaupungin liikunnanohjaaja, vertaisohjaaja Kaupungin liikuntatoimi

Puikkopiiri Vapaaehtoistoimija, työtoimintaan osallis-

tuja, työntekijä

Tiistain kuntosali Vapaaehtoistoimija, oppisopimusopiskelija

Osastoryhmä Vapaaehtoistoimija, työntekijä MTK, psykiatrinen osasto

Omaisten ryhmä Vapaaehtoistoimija Hyvän Mielen Talo ry

Musiikkiryhmä Vapaaehtoistoimijat, työtoimintaan osallis-

tuja

Ilonpisarat Vapaaehtoistoimijat Mielenterveyden Keskusliitto

Tiistai – ateria Raahen Seurakunta Raahen Seurakunta

Pyhäjoen Puhtis Yhdistyksen ohjaaja & vertaisohjaaja /

opiskelijat, työtoimintaan osallistujat

Pyhäjoen kunta

Hyvinvointikuntayhtymä

Kynäily- ja kirjallisuuspiiri Vapaaehtoistoimijat Raahen Palvelukoti oy

Sulkapallo Vapaaehtoistoimija

Naisten kuntosali Työtoimintaan osallistujat, vapaaehtoistoi-

mija

Raahen liikuntatoimi

Lentopallo / sähly Kuntayhtymän ja palvelukodin työntekijät,

yhdistyksen työntekijä

Raahen Palvelukoti oy

Jokilaaksojen Tiimi ry

Torstain kuntosali Kaupungin liikunnanohjaaja, oppisopi-

musopiskelija, vapaaehtoistoimijat

Kaupungin liikuntatoimi

Vihannin ryhmä Yhdistyksen ohjaaja & vertaisohjaaja /

opiskelijat, työtoimintaan osallistujat

Vihannin kunta

Hyvinvointikuntayhtymä

Karaoke Vapaaehtoistoimijat, työtoimija

Avantouinti Vapaaehtoistoimija

Elokuvaryhmä Vapaaehtoistoimijat

Kuvaamataitoryhmä Vapaaehtoistoimija

Selvin Mielin –ryhmä työntekijät, vapaaehtoistoimija Selvin Mielin –projekti

Perjantain liikuntaryhmä / kun-

tosali

työntekijä, työtoimijat, opiskelijat, vapaaeh-

toistoimijat

Eräryhmä Vapaaehtoistoimijat

Miestenryhmä Vapaaehtoistoimija

Korkki kiinni-ryhmä Vapaaehtoistoimijat

Siikajoen ryhmätoiminta

(eritelty Siikajoen toiminnan

kohdalla)

Yhdistyksen ohjaaja, vapaaehtoiset, opiske-

lijat, työtoimijat

Siikajoen kunta

Hyvinvointikuntayhtymä

Nuorten kesäryhmä Työntekijä

Leivontaillat Vapaaehtoistoimijat / Ilonpisarat Ilonpisarat

Ryhmien ohjaajat kutsuttiin koolle kauden alussa ja lopussa kokoamaan kokemukset kuluneen kau-

den ryhmistä ja suunnittelemaan tulevaa. Vapaaehtoiset osallistuivat aktiivisesti myös muun toi-

minnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ryhmänohjaajille ja vapaaehtoistoimijoille järjestettiin

ohjaus- ja virkistäytymistapaamisia neljä (4) kertaa vuoden aikana. Lisäksi elokuussa pidettiin ryh-

mien esittelypäivä.

Vapaaehtoisia toimi ryhmien ohjaajina ja kurssien vetäjinä (27 henkilöä), hallituksessa (8 varsinais-

ta, 4 vara, puheenjohtaja, sihteeri ja työntekijät), tukihenkilöinä (4), lehtityöryhmässä (4), kuskeina

(5), suunnittelemassa ja toteuttamassa eri toimintoja ym. yhteensä yli 70 eri henkilöä.

Yhdistys tuki jäsenten osallistumista koulutuksiin järjestämällä kyydityksiä sekä maksamalla osan

osallistumismaksuista. Vuonna 2013 osallistui yksi vapaaehtoinen Takuu Säätiön Omille jaloille –

tukihenkilökoulutukseen.

Yhdistyksen koko vuoden päätapahtuma sijoittui mielenterveysviikkoon. Monipuolisten tapahtumi-

en lisäksi mielenterveysasiat olivat julkisuudessa paikallislehtien ja muun median ansiosta.

Liitteenä kävijäseurannat kuukausittain vuonna 2013 (Liite 1).

2.5. Omaistoiminta

Omaistoiminta jatkui seutukunnallisen ryhmätoiminnan merkeissä. Ryhmä kokoontui noin kolmen

viikon välein Jäsentuvalla. Omaiset vierailivat heitä kiinnostavissa paikoissa ja ryhmään kutsuttiin

vierailijoita. Yhdistyksen yhteistyö Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa oli vuonna

2013 vähäistä yhdistyksen RAY-rahoitteisen toiminnan loppumisen vuoksi. Yhteistyötä tehtiin Hy-

vän Mielen Talo ry:n ja Omaiset ja Läheiset ry:n liiton työntekijän kanssa. Toiminnanohjaaja edusti

yhdistystä Omaishoidon työryhmässä.

2.6. Tukihenkilötoiminta

Vuoden 2013 keväällä järjestettiin yhteistyössä Raahen seurakunnan kanssa vapaaehtoistoiminnan

koulutus Raahessa. Syksylle oli tarkoitus järjestää myös koulutus, johon oli tulossa yhteistyötahoksi

myös vammaistoimi, mutta koulutus jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tuki-

henkilöille ei järjestetty omia ohjauksellisia tapaamisia eikä virkistäytymistä vuoden aikana, koska

tukihenkilötoiminta on vähäistä eikä yhdistykseen ole saatu koulutuksista uusia tukihenkilöitä. Tar-

vetta tukihenkilöille olisi. Nykyiset tukihenkilöt voivat osallistua yhdistyksen vapaaehtoisille järjes-

tettyihin tapahtumiin. Selvin Mielin –projektin kautta ei myöskään saatu toimintaan uusia tukihen-

kilöitä kaksoisdiagnoosin omaaville kuntoutujille.

Kokemusasiantuntijakoulutukseen osallistuneet kokemusasiantuntijat (3) ovat mukana toiminnassa

mm. ryhmänvetäjinä (osastoryhmä, Irti yksinäisyydestä-ryhmä) ja tukihenkilöinä (Selvin Mielin –

prjektin kurssitoiminta). TakuuSäätiön kautta toimintaan on kouluttautunut Omille jaloille -

tukihenkilö, joka on tukena taloudellisissa vaikeuksissa oleville ja velka-asioiden kanssa kamppai-

leville

Raahen Psyyke ry kiittää kaikkia vapaaehtoisiaan vuoden 2013

toiminnan mahdollistamisesta!

2.7. Retket, tapahtumat ja teemapäivät

Yhdistys järjesti kolme linja-autoretkeä vuoden aikana; kaksi Haaparantaan ja yhden Ylivieskaan

MTKL:n ja Jokilaaksojen Tiimi ry:n mielenterveysfoorumiin. Lisäksi osallistuttiin Jokilaaksojen

Tiimi ry:n tapahtumiin. Yhdistys ei saanut syksylle Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry:n terveys-

lomaa, joten sitä ei järjestetty. Toiminnassa painotettiin paikallista osallistumista teatterinäytöksiin,

konsertteihin ja muihin oman paikkakunnan tilaisuuksiin. Yhdistys kutsui vierailijoita Jäsentuvalle

sekä järjesti tapahtumia muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Yhdistys mahdollisti jäsenistön

osallistumisia eri tahojen järjestämiin tapahtumiin. Retkistä, ryhmistä, tapahtumista ym. toiminnasta

on koottu yhteenveto, joka on liitteenä.

Retkipäivä Mursulla ja meloen IsoKraaselissa kesällä 2013

2.8. Ohjaus- ja neuvonta

Jäsentuvalle on koottu pienimuotoinen ohjaus- ja neuvontapiste, johon on kerätty materiaalia eri

palveluista, toimijoista ja teemoista. Teemoja ovat mm. mielenterveysasiat, velkaneuvonta, paikalli-

set ja valtakunnalliset palvelut sekä terveyden edistäminen. Ohjaus ja neuvonta kuuluvat kiinteänä

osana työntekijöiden työhön ja sitä tehdään päivittäin. Käytännössä ohjaus ja neuvonta tapahtuvat

puhelimitse, kävijöiden tapaamisilla sekä sähköpostitse. Ohjaus ja neuvonta sisältävät mm. keskus-

telua, kuuntelua, asioihin paneutumista sekä tiedottamista eri palveluista ja toimijoista. Jäsentuvalla

työskentelevät kuntoutujat sekä vapaaehtoiset osallistuvat ohjaus- ja neuvontatyöhön.

2.9. Edunvalvonta

Vuoden 2013 teemana oli edunvalvonta ja tähän panostettiin erityisesti teemapäivien ym. kautta

(mielenterveys- ja päihdeasiat). Yhdistys toteutti edunvalvontaa seuraamalla yhteiskunnallisia muu-

toksia sekä alueella olevien palveluiden saatavuutta ja kohdentumista. Yhdistys ylläpiti yhteistyötä

eri toimijoiden kanssa sekä järjesti säännöllisiä yhteistyötapaamisia. Eri työryhmiin ja palavereihin

osallistumiset on koottu liitteeseen. Yhteistyöpalavereja pidettiin mm. MTT:n, Vihernikkarin ja A-

klinikan kanssa.

Tavoitteena on tuoda kansalaisen ääntä kuuluviin ja kokemustietoa päätöksenteon pohjaksi. Yhdis-

tys pyrkii vaikuttamaan kuntoutujien asemaan yhteiskunnassa ja palveluissa tiedottamisen ja eri

tilaisuuksien avulla. Yhdistys kerää tietoa jäsenistön tarpeista ja informoi ne tarpeellisiin suuntiin

esimerkiksi yhteistyöneuvotteluissa. Vuonna 2013 Raahe lähti mukaan ASPAn Tandem-projektiin.

Tämän projektin kautta saadaan hyvin kokemuksen ääni kuulumaan ja asiakkaat pääsevät paremmin

itse vaikuttamaan palveluihin. Yhteistyö jatkuu vuonna 2014.

2.10. Osallistujamäärät

Yhdistyksen toiminta tavoitti vuoden aikana laajan osallistujajoukon. Vuonna 2013 toimintaan osal-

listui yli 250 eri henkilöä ja osallistujamäärät nousivat vuonna 2013 yhdistyksen toiminta-alueen

laajentumisen ja uusien tilojen myötä. Osallistujamääriä seurataan suunnitelmallisesti. Liitteessä on

kaikki eri osallistumiset vuoden aikana kuukausittain. Kaiken kaikkiaan osallistumisia tuli 13063

kappaletta. Todellisuudessa kävijämäärät Jäsentuvalla ovat vielä suuremmat, mutta kävijämäärien

seuranta vaatii edelleen kehittämistä jatkossa. Tällä hetkellä kävijät merkitsevät itse listaan käyntin-

sä.

3. TOIMINNAN SUUNNITTELU, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

3.1. Arviointi vuonna 2013

Yhdistyksen toiminnasta on tehty vuonna 2010 Arviointisuunnitelma. Seurannan ja arvioinnin tulos

kokonaisuudessaan tässä:

Jäsenmäärän seuranta.

Jäsenmäärä vuoden alussa 436.

Jäsenmäärä vuoden lopussa 416.

Eronneiden ja erotettujen jäsenten määrä 45 henkilöä.

Jäsenetujen käyttötiedot:

- uimahallilippujen käyttömäärä 1099 kpl.

- aamupuurolle osallistumiset 3431.

Talouden seuranta ja arviointi.

Hallitus käsitteli yhdistyksen talouden tilanteen välitilinpäätöksin 3 kk:n välein. Työntekijät seura-

sivat taloutta kuukausittain. Seurannassa toteutumaa verrattiin talousarvioon sekä edellisen vuoden

toteutumaan. Talouden seuranta on määritelty tarkasti taloussäännössä. Rahastonhoitaja tarkisti

laskut kerran kuussa ja tilitoimisto hoiti kirjanpidon.

Koko toiminnan jatkuva arviointi.

Yhteistyötä tehtiin muiden järjestöjen kanssa ja heidän kanssaan jaettiin kokemuksia toiminnoista

(Hyvän Mielen Talo, Jokilaaksojen Tiimi ry, Mielikkitalo).

Yhteistyötahojen kanssa pidettiin palavereja, joissa kerrottiin toteutuneesta toiminnasta sekä infot-

tiin tulevasta ja suunniteltiin yhdessä toteutettavia toimintoja. Samalla kartoitettiin, ettemme tee

päällekkäistä työtä ja kukin taho tietää oman toiminta-alueensa. Yhteistyöpalaverit ovat hyvä väylä

pysähtyä tiedostamaan toisten työtä ja tieto mahdollistaa edunvalvonnan ja asiakkaiden elämänlaa-

dun paranemisen.

Yhdistystä esitellään vuoden aikana kymmenille, jopa sadoille eri ihmisille. Nämä tilanteet ovat

erityisen hyvä areena hyvien käytäntöjen tunnistamiseen. Eri organisaatioista vierailevat henkilöt

kiinnittävät huomiota eri asioihin, kysyvät, kyseenalaistavat sekä poimivat tarkastelun kohteeksi eri

asioita. Näissä tilanteissa yhdistyksen toiminnot ovat tavallaan koko ajan arvioinnin kohteena.

Kaiken kaikkiaan yhdistystä esiteltiin virallisissa tilaisuuksissa vuoden 2013 aikana 670 eri ihmisel-

le (messuilla, yhdistysvierailuilla ym.). Lisäksi yhdistystä esiteltiinn uusille ihmisille ryhmissä ja

tuvalla.

Raportointi.

Arviointia tehdään jatkuvalla itsearvoinnilla.

Työntekijät pitävät noin kerran viikossa työntekijäpalaverin, missä käydään mennyttä läpi sekä

suunnitellaan tulevaa ja tehdään työnjako. Avoin ja aktiivinen yhteistyö työntekijöiden kesken luo

turvallisuutta ja toiminta on tehokasta. Kukin tietää, mitä toinen tekee, eikä tehdä päällekkäistä työ-

tä. Työnkuvat ovat selvät, joten toiminta on laadukasta.

Hallinnon arviointi.

Hallinnon arviointi toteutetaan vuosittain kesäkuussa pidettävässä itsearviointitilaisuudessa. Itsear-

vioinnin pohjana käytetään kirjassa Yhdistyksen hyvä hallinto (Perälä ym. 2008, 200-203) olevaa

arviointilomaketta. Vuonna 2013 hallitukselle ja vapaaehtoisille pidettiin ideointi-iltapäivä, jossa

käytiin keskustelua vapaaehtoistoiminnan ja työtoiminnan eroista yhdistyksessä sekä ideoitiin tule-

vaa.

Ryhmätoiminnan arviointi.

Ryhmätoiminnan arvioinnissa palautetta pyydetään sekä ryhmien ohjaajilta että ryhmiin osallistu-

vilta ryhmäläisiltä. Arviointi toteutetaan kyselylomakkeilla huhtikuussa. Ohjaajien lomakkeessa

kysytään yleisesti ryhmien tilanteesta sekä kokemuksia henkilön ohjaamasta ryhmästä. Ryhmäläis-

ten lomakkeessa palautetta pyydetään käyntikerroista, siitä mikä henkilön saa käymään ryhmässä,

mikä on erityisen hyvää, mitä ryhmän toiminnassa tulisi kehittää sekä ryhmään osallistumisen vai-

kutuksista muiden palvelujen käyttöön (mielenterveystoimisto ym.). Näistä palautteista tehdään

yhteenveto, joka käsitellään ryhmien ohjaajien kesken ja palaute viedään hallituksen tiedoksi.

Lisäksi ryhmien ohjaajat merkitsevät kävijämäärät erilliseen Jäsentuvalla olevaan lomakkeeseen.

Tämän lomakkeen pohjalta tehdään yhteenveto kuukausittain, näin ryhmien kävijämääriä voidaan

seurata. Tämän seurannan avulla esimerkiksi ryhmien alkamisajankohtaa elokuulta on siirretty

syyskuuhun, koska kävijämäärät olivat varsin pienet elokuussa ja kasvoivat voimakkaasti syyskuus-

sa.

Vuonna 2013 ryhmiä kokoontui 34 eri ryhmää (25 Raahessa, 2 Vihannissa, 1 Pyhäjoella ja 6 Ruu-

kissa), 10 eri kurssia, ryhmänvetäjiä oli 27 eri vapaaehtoista (lisäksi opiskelijat, työtoimintalaiset,

työntekijät) ja ryhmiin ja kursseille osallistumisia oli kaiken kaikkiaan 3172.

Koulutusten, retkien ja tilaisuuksien arviointi.

Tavoitteena vuodelle 2013 oli, että suunnittelussa käytetään suunnittelulomaketta; Kun yhdistykses-

sä suunnitellaan koulutusta, retkeä tai muuta tapahtumaa, vastuuhenkilö täyttää yhdessä muiden

toimijoiden kanssa erillisen suunnittelulomakkeen. Lomake on yhteisen suunnittelun väline, jonka

avulla kaikki osalliset ovat tietoisia omasta ja toisten roolista ja tehtävistä heti suunnittelun alkuvai-

heesta alkaen. Tilaisuuden jälkeen täytetään arviointilomake, joka viedään tiedoksi hallitukselle.

Suunnittelulomakkeen käyttö ei ole toteutunut suunnitellusti. Koulutuksia, retkiä ja tilaisuuksia on

arvioita työntekijöiden kesken jälkikäteen sekä osallistujilta saadun suullisen palautteen avulla.

Kysely toiminnasta kiinnostuneille.

Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on jäsenistön toiveet ja tarpeet. Näitä kartoitetaan laajemmin

kolmen-neljän vuoden välein toteutettavalla kyselyllä. Kysely on laadittu Raahen Psyyke ry:lle syk-

syllä 2009 ja uusin kysely on tehty keväällä 2012. Kyselystä on tehty analyysi, joka julkaistaan yh-

distyksen kotisivuilla, se käsiteltiin hallituksessa ja tuloksia käytiin läpi yhteistyökumppaneiden

kanssa. Seuraava jäsenkysely toteutetaan kesällä 2014.

Verkkopalveluiden arviointi.

Yhdistyksen tulevaisuudessa ehkä merkittävin tiedonvälityksen kanava tulee olemaan toimivat koti-

sivut ja sosiaalinen media (facebook). Kotisivujen toimivuutta arvioidaan jatkuvasti ja palautetta

saadaan käyttäjiltä aktiivisesti. Kotisivut on todettu hyviksi ja toimiviksi.

Yhteistyön arviointi.

Yhdistyksellä on laaja yhteistyöverkosto seutukunnan alueella. Toteutunutta yhteistyötä arvioidaan

vuosittain vuosikertomuksen yhteydessä. Kolmen vuoden välein yhteistyökumppaneille toteutetaan

kysely, jossa pyydetään yhteistyökumppaneita arvioimaan yhteistyön määrää ja laatua, yhdistyksen

roolia ja merkitystä kolmannen sektorin toimijana, kehittämistarpeita yhteistyöhön liittyen sekä

pyydetään arviointia yhdistyksen onnistumisesta perustehtävän toteuttamisessa.

Yhteistyötahoilta saamme palautetta yhteistyöpalavereissa sekä arjessa tavatessamme. Palaute on

positiivista ja yhteistyötahojen kautta tulee kehittämisehdotuksia toimintaan.

Kehityskeskustelut.

Kehityskeskustelut Ray:n tuella palkatulle henkilöstölle pidetään joulukuussa. Toiminnanohjaaja

toteuttaa kehityskeskustelut järjestösihteerille, vapaaehtoiskoordinaattorille ja ohjaajalle, toimin-

nanohjaajan kanssa kehityskeskustelun käy puheenjohtaja. Lomake toimii keskustelun pohjana,

itsearviointilomakkeena sekä työntekijän työtehtävien ja kehittymistarpeiden suunnittelun pohjana.

Kehityskeskusteluja on käyty pitkin vuotta erilaisissa tilanteissa. Työntekijäpalaverit ovat myös

hyvä paikka käydä yhdessä keskustelua työn sisällöstä sekä työntekijöiden jaksamisesta.

Työyhteisön ITE –arviointi.

Ray:n tuella palkatut henkilöt täyttävät yhdessä ITE - arviointilomakkeen toukokuussa. Yhteenveto

lomakkeen tuloksista käsitellään kesäkuussa hallituksen itsearviointitilaisuudessa.

Tukihenkilötoiminta.

Yhdistyksen tukihenkilötoiminta on hiipunut, eikä toimintaan ole saatu uusia tukihenkilöitä, vaikka

koulutuksia on pidetty vuosittain. Tukihenkilötoimintaa kehitetään tiedottamalla ja hyödyntämällä

esimerkiksi eri sosiaali- ja terveysalan oppilaitosyhteistyötä (opiskelijoiden vapaasti valittavien

kurssien suorittaminen tukihenkilötoiminnan avulla). Vuonna 2013 tukihenkilöitä oli 4.

3.2. Muu seuranta ja arviointi

Vuoden 2012 keväällä yhdistys toteutti uuden kyselyn jäsenistölle sekä toiminnasta kiinnostuneille.

Kyselyn tulokset ovat olleet käytettävissä vuonna 2012 ja niitä on verrattu vuonna 2009 tehtyyn

kyselyyn. Kyselyn tavoitteena oli selvittää ihmisten toiveita sekä mahdollisia uusien palvelujen tar-

vetta. Tämän pohjalta yhdistys sai tietoa, mihin suuntaan toimintaa tulee linjata ja tämän tiedon

pohjalta luodaan strategia kolmeksi vuodeksi eteenpäin (2014-2016).

Yhdistykselle tulee vuoden aikana lukuisia ehdotuksia uusista toimintamuodoista. Kunkin ehdotuk-

sen kohdalla arvioidaan erikseen, tukeeko se yhdistyksen ideologiaa ja mitkä ovat yhdistyksen re-

surssit toteuttaa toimintaa.

Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan käytettyä aikaa seurataan otantana yksi kuukausi vuodessa.

Vuonna 2013 ei seurattu.

4. YHDISTYKSEN HALLINTO JA TALOUS

Jäsenistön valitsema 12 henkinen hallitus ja puheenjohtaja vastasivat yhdistyksen toiminnasta ja

taloudesta. Hallitus kokoontui yhdeksän (9) kertaa ja yleisiä kokouksia pidettiin kaksi (2).

Hallitus päättää yhdistyksen toimintalinjoista, toimii työntekijöiden esimiehenä sekä suunnittelee ja

valvoo yhdistyksen toimintaa. Käytännön toiminnasta vastaa toiminnanohjaaja ja päivittäisistä raha

- asioista vastaa järjestösihteeri. Tilitoimisto tekee yhdistyksen kirjanpidon. Hallitus seuraa talouden

toteutumaa välitilinpäätöksin.

Päärahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys. Ray:n lisäksi toimintaa rahoittaa Raahen Seudun

Hyvinvointikuntayhtymä. Omarahoitusta yhdistys hankkii mm. jäsenmaksuilla, myyjäistuloilla sekä

hankkimalla mainostajia lehteen ja kotisivuille.

Vuoden 2013 kesällä osallistuttiin Kylien torille; siellä myytiin leivonnaisia ja yhdistyksen tuotteita

sekä samalla tiedotettiin toiminnasta.

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Joni Lackström, pj Helena Viirret

Eija Arvola, vpj Olavi Silvasti

Maritta Virnes–Torvinen Timo Tapaus

Jari Paldanius Ari Salmi

Kalevi Huhtala

Jouko Kastelli Sihteeri Sirkka Mathlin

Seija Luttinen

Jukka Larsson

Miikka Pöyhtäri

Taloudenhoitaja : Raahen tili- ja ATK–palvelu Silvola, Arja Silvola

Tilintarkastaja : Jussi Pahkala

Rahastonhoitaja : Kalevi Huhtala

Käytännön raha-asiat: Sirkka Mathlin, järjestösihteeri

Lisäksi lähihoitajaopiskelija oppisopimuksella 1.2.-31.10.2013 välisen ajan.

Jäsenistö 416 henkilöä

Hallitus 8 varsinaista, 4 varajäsentä puheenjohtaja ja sihteeri

Toiminnanohjaaja

Järjestösihteeri Ohjaaja

Vapaaehtoistoimijat Työtoimintaan osallistujat

Vapaaehtois- koordinaattori

Hallitustyöskentelyä

Yhdistystä edusti - Mielenterveyden Keskusliiton valtuustossa Maritta Virnes-Torvinen

- MTKL:n järjestötyöryhmässä Maritta Virnes-Torvinen

- Jokilaaksojen Tiimi ry:n hallituksessa Maritta Virnes-Torvinen puheenjohtajana, Eija Arvo-

la ja Jukka Larsson jäseninä

- Asiakastyöryhmässä Niina Lukinmaa (tarvittaessa)

- Seutukunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) johtoryhmässä Niina Lu-

kinmaa

- Päivä- ja työtoimintatyöryhmässä Niina Lukinmaa

- Omaishoidon työryhmässä Niina Lukinmaa

- Mielenterveys- ja päihdestrategian seurantapalaverissa Sanna Roukala ja Niina Lukinmaa

(Pakka ja Tandem)

- Selvin Mielin –projektin ohjausryhmässä Niina Lukinmaa ja Joni Lackström

- Selvin Mielin –projektin koulutustyöryhmässä Niina Lukinmaa ja Joni Lackström

- Vammaisneuvostossa Jari Paldanius ja varalla Eija Arvola.

- Tandem-projektin Raahen alueellisen työskentelyn tapaamisessa Niina Lukinmaa, Sanna

Roukala, Merja Siuvatti ja kokemusasiantuntija(t).

- Lisäksi yhdistyksen edustusta kutsuttiin moniin eri työryhmiin / Raahen Seudun hyvinvoin-

tikuntayhtymä ja työntekijäpalavereihin MTT:n, KOHOn, A-klinikan ja Vihernikkarin kans-

sa.

Raha - automaattiyhdistys rahoitti toimintaa 160 000 €:lla. Tuki meni kokonaisuutena työntekijöi-

den palkkoihin sekä Jäsentuvan yleiskuluihin. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän taloudelli-

nen tuki toiminta-avustuksena oli yhdistykselle erittäin merkittävä tuki Ray:n rahoituksen lisänä.

Kuntayhtymän avustus mahdollisti kuntien ryhmätoiminnat sekä jäsen- ja vertaistoiminnan, vapaa-

ehtoistoiminnan ja Jäsentuvan vuokrakulut.

Yhdistys sai kulttuurilautakunnalta avustuksen Seutukunnallisen koulutuspäivän esiintyjän esiinty-

miskuluihin sekä liikuntalautakunnalta avustuksen MTKL:n palloiluturnauksen kuluihin.

5. TYÖNTEKIJÄT

Raahen Psyyke ry:n toiminta on monipuolista ja toimialue on laajentunut kolmen kunnan alueelle

vuoden 2011 alussa. Yhdistyksen tärkein toiminta on vertaistoiminta ja vapaaehtoistoiminta monis-

sa eri muodoissa (ryhmät, tukihenkilötoiminta, ohjaus- ja neuvonta ym.). Näistä toiminnoista vas-

taavat tällä hetkellä kaikki neljä nykyistä työntekijää. Työntekijöiden vastuualueet jakautuvat seu-

raavasti:

Toiminnanohjaaja toimii esimiehenä, vastaa eläkkeellä olevien mielenterveyskuntoutujien työtoi-

minnasta, toimii esittelijänä hallituksen kokouksissa, ylläpitää ja kehittää yhteistyötä eri tahojen

kanssa sekä vastaa yhdistystoiminnasta yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa sekä antaa ohjausta ja

neuvontaa. Toiminnanohjaaja vastaa projektin toiminnasta ja toimii esimiehenä projektin työnteki-

jöille. Toiminnanohjaaja tekee seurantaa ja vastaa arvioinnin toteutumisesta sekä hankkii materiaa-

lin sosiaalisen tilinpidon tueksi. Seurannassa ja arvioinnissa käytetään yhdistykselle tehtyä opinnäy-

tetyötä hyväksi (lomakkeisto, aikataulutus ym.).

Järjestösihteeri vastaa käytännön taloudenhoidosta, tiedotuksesta, ohjaa työtoimintaan osallistujia

Jäsentuvan toiminnan ylläpitämisessä, toimii hallituksen sihteerinä, osallistuu tarvittaessa ohjaus- ja

neuvontapalveluihin sekä toteuttaa perehdytyksen opiskelijoille, työtoimintaan osallistujille sekä

vapaaehtoisille. Järjestösihteeri vastaa ryhmien käytännönasioista. Järjestösihteeri vastaa myös pro-

jektin taloudenhoidosta sekä Siikajoen toiminnasta aiheutuvien kulujen hoidosta.

Ohjaajan työnkuvaan kuuluu Siikajoen (1-2 pv / vko), Pyhäjoen (2h/ vko) ja Vihannin (2h / vko)

kuntien toiminnasta vastaaminen, sekä ohjaus ja neuvonta. Ohjaaja toimii ryhmänvetäjänä. Ryhmis-

sä on aina vertaisryhmänvetäjä mukana. Lisäksi ohjaaja työskentelee Raahessa 1-2 päivää viikossa

vastaten vapaaehtoiskoordinaattorin kanssa jäsentoiminnan järjestämisestä.

Vapaaehtoiskoordinaattori vastaa ryhmänvetäjien (uusien ja jo toiminnassa mukana olevien) kou-

lutuksista, tukemisesta ja ryhmien sisällöllisestä kehittämisestä. Ohjaus ja neuvonta kuuluu kiinteä-

nä osana vapaaehtoiskoordinaattorin työhön. Hän vastaa vapaaehtoisten koulutuksesta / tukemises-

ta. Lisäksi hänelle kuuluu retkien, koulutusten ja kurssien järjestäminen jäsenistölle sekä muusta

jäsentoiminnasta ja vapaaehtoistoiminnasta vastaaminen. Työntekijä vastaa tukihenkilötoiminnasta;

koulutusten järjestäminen, tukisuhteiden luominen, tukihenkilöiden jatkuva työnohjaus ja tuki sekä

tukisuhteiden väliarviointien toteuttaminen. Työntekijä vastaa myös kokemusasiantuntijoiden hank-

kimisesta sekä markkinoinnista eteenpäin.

Yhdistys palkkasi oppisopimuksella lähihoitajaopiskelijan (työaika 80%). Oppisopimustyöntekijä

toimi ohjaajan ohjattavana ja hän osallistui mm. Ruukin ryhmätoimintaan. Lisäksi hän veti itse

kursseja; kaksi kokkauskurssia ja Kesäksi kuntoon –kurssin ja oli aktiivisesti mukana yhdistyksen

kuntosalivuoroilla.

Kaikkien työntekijöiden työnkuvaan kuuluu jäsenistön, vapaaehtoisten ja työtoiminnassa olevien

osallistaminen ja toimintamahdollisuuksien mahdollistaminen ja vahvistaminen, vapaaehtoistoi-

minnan tukeminen, mahdollisuuksien luominen, motivoiminen sekä vahvuuksien tunnistaminen ja

vahvistaminen. Lisäksi kaikille kuuluu opiskelijoiden ohjaus ja ryhmien ja kurssien ohjaaminen

yhdessä vertaisohjaajien kanssa sekä yhdistystoiminnan suunnittelu ja ylläpitäminen yhdessä va-

paaehtoisten kanssa. Vuoden 2013 alusta alkaen vapaaehtoistoimijoiden osallistaminen ja toimin-

tamahdollisuuksien vahvistaminen korostui entisestään, kun kuntouttava työtoiminta loppui. Tämä

muutos näkyi toiminnassa vapaaehtoistoimijoiden lisääntymisenä entuudestaan; tuvan toimintaan

sitoutui vuoden 2013 aikana kahdeksan (8) vapaaehtoistoimijaa sekä lisäksi Ilonpisarat –ryhmä piti

tupaa auki viikonloppuna ja työntekijöiden poissaolopäivän aikana.

Lisäksi Selvin Mielin –projektissa työskentelee projektivastaava ja osa-aikainen projektityönte-

kijä keväälle 2014 asti.

Työntekijät osallistuivat koulutuksiin ja kursseille vuoden 2013 aikana seuraavasti:

- Toimiva lapsi ja perhe –koulutus, lapset puheeksi –menetelmän kouluttajakoulutus THL,

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (1) ja työnohjaukset kouluttajille.

- Toimiva lapsi ja perhe, Lapset puheeksi menetelmäkoulutus 16h (5 työntekijää ja 3 opiskeli-

jaa). Koulutukset järjestettiin yhteistyössä perhetyön ja turvakodin kanssa ja kaiken kaikki-

aan koulutettiin 28 henkilöä.

- Depressiokoulutus Hyvän Mielen Talo, Mielipaletti-projekti (2)

- Lähihoitajien näyttötutkinnon arvioijakoulutus (2)

- Kehitysvammaisuus ja mielenterveys, Raudaskylän Kristillinen opisto (1)

- Alkoholi ja väkivalta –seminaari (4)

- Skarpataan ja harpataan – ettei yksikään putoaisi. Osaamisvaihtoa ja harppauksia. (2)

- Ensiapukoulutus (6)

- Hygieniaosaamiskoulutus (1)

Työntekijät Katja, Sirkka ja Merja työntouhussa.

6. TYÖTOIMINTA

Yhdistystoimintaan oli mahdollisuus osallistua työtoiminnan kautta, elämäntilanteesta riippuen eri

rahoitusmuodoilla (eläkkeellä olevat mielenterveyskuntoutujat työosuusrahalla, työttömät työkokei-

luun). Työtoiminnassa olevat vastasivat Jäsentuvan avoinna pitämisestä ja siisteydestä, aamupuuron

keittämisestä ja tarjolle asettamisesta, he leipoivat ja valmistelivat tarjottavat eri tapahtumiin ja ti-

laisuuksiin sekä juttelivat Jäsentuvan kävijöiden kanssa. Henkilön kiinnostuksesta ja vahvuuksista

riippuen työtoiminnassa olevat osallistuivat myös muuhun yhdistystoimintaa tukeviin tehtäviin;

vertaistuen tarjoaminen Jäsentuvan kävijöille sekä muut avustavat ja yhdistystoimintaa tukevat teh-

tävät. Tavoitteena oli, ettei kukaan ole mukana pelkän työtoiminnan takia, vaan jokainen osallistuu

myös ryhmiin tai muuhun yhdistystoimintaan. Tämä tavoite toteutui hyvin. Osallistujille järjestet-

tiin omia koulutuksia sekä virkistäytymispäivä.

Rahoitusmuoto Määrä

Työosuusraha 6

Palkkatuki -

Kuntouttava työtoiminta -

Työkokeilu 4

Opiskelijaharjoittelijat 14

Palkkatuki / uudelleensi-

joitus / SPR

1

Yhteensä 25

Työtoimintapäiviä työosuusrahalla toteutui vuoden aikana yhteensä 431 päivää. Lisäksi opiskelijat

ja muilla rahoitusmuodoilla olleet.

Kuntouttava työtoiminta loppui vuoden 2012 loppuun, mutta toiminta jatkui kuitenkin yhtä moni-

puolisena, kuin aikaisemminkin ja muutos lisäsi vapaaehtoistoimijoiden osallistumismahdollisuuk-

sia. Käytännössä aamupuurot hoituivat eri työtoimijoiden avulla ja iltapäivien aukioloista vastasivat

vapaaehtoistoimijat yhdessä vakituisten työntekijöiden kanssa. Loppuvuodesta iltapäiviin työllistet-

tiin työkokeiluun yksi ihminen. Vapaaehtoistoimijoita Jäsentuvan toiminnan mahdollistamisessa oli

vuoden 2013 aikana 16 eri henkilöä (vapaaehtoiset 8 ja Ilonpisarat –ryhmäläiset 8).

6. TIEDOTUSTOIMINTA

Vuoden 2013 teema oli Tiedottaminen ja edunvalvonta, joten vuoden aikana panostettiin erityi-

sesti kaksoisdiagnoosista tiedottamiseen sekä ennakkoluulojen vähenemiseen kuntoutujia kohtaan,

joilla sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Lisäksi panostettiin sekä Selvin Mielin -projektin

että koko yhdistystoiminnan tiedotustoimintaan.

Yhteistyötä paikallislehtien kanssa ylläpidettiin ja saatiin juttuja yhdistyksen toiminnasta lehtiin.

Toiminnasta ja tapahtumista julkaistiin lehdistötiedotteita paikallislehdissä.

Yhdistyksen jäsenlehteä julkaistiin kaksi kertaa vuodessa. Painomäärä oli 1500 kpl kappaletta ja

lehteä jaettiin jäsenistön lisäksi eri tahoille; julkisiin tiloihin, kouluille ja työyhteisöihin. Yhdistyk-

sen toiminnasta tiedotettiin yhteistyötahoille sähköpostilistan avulla säännöllisesti. Työntekijät ja

vapaaehtoiset kävivät esittelemässä toimintaa eri tahoille sekä kutsuivat eri tahoja tutustumaan toi-

mintaan. Esittelyä varten on kehitetty esittelykansiot sekä PowerPoint – esitys yhdistyksen toimin-

nasta ja oma esittely ryhmistä. Vapaaehtoisten roolia esittelyissä korostettiin entisestään. Lisäksi

yhdistyksen esitettä jaettiin aina uusille jäsenille sekä tutustujaryhmille. Lehden lisäksi jäsenille

lähetettiin kaksi jäsenkirjettä.

Tiedottaminen yleisistä kokouksista tapahtui syyskokouksen päättämällä tavalla paikallislehti Raa-

helaisessa. Toiminnasta ja tapahtumista ilmoiteltiin säännöllisesti Raahelaisen ja Raahen Seudun

järjestöt toimivat – palstoilla. Ryhmistä tiedotettiin aktiivisesti kotisivuilla, facebookissa, ilmoitus-

tauluilla ja jäsenkirjeessä. Marraskuussa mielenterveysviikon aikana paikallislehdet julkaisivat jut-

tuja yhdistyksestä sekä viikon tapahtumista. Lisäksi yhdistys oli esillä radiossa.

Vapaaehtoiskoordinaattori ja vapaaehtoiset kävivät pitämässä infon toimivista ryhmistä ja muusta

toiminnasta kerran vuodessa psykiatrisilla palvelukodeilla. Lisäksi monet eri ryhmät kävivät tutus-

tumassa yhdistykseen. Yhdistykseen kävi tutustumassa ryhmiä ja yhteisöjä eri kouluilta, oppilaitok-

sista ja työyhteisöistä. Vierailuja tehtiin mm. aikuiskoulutuskeskuksesta, mielenterveyskeskuksesta,

asumispalveluyksiköistä sekä A – klinikalta. Yhdistys osallistui myös moniin eri messuihin; nuor-

tenmessut, ikäihmisten messut, mielenterveys- ja päihdepäivät, järjestömessut, mielenterveysmes-

sut.

Vapaaehtoistoimija ja opiskelija ikäihmisten messuilla syksyllä 2013.

Vuonna 2012 tehtiin Jäsenkysely osallistujille opinnäytetyönä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään

suunniteltaessa yhdistyksen toimintaa.

7. YHTEISTYÖ

Yhteistyötaho Toteutunut yhteistyö Raha-automaattiyhdistys Avustustoiminta, raportointi. Ohjaus ja neuvon-

ta avustuksiin liittyen

Mielenterveyden Keskusliitto Koulutukset jäsenistölle, jäsenedut jäsenistölle,

Revanssi-lehti, valtakunnalliset tapahtumat,

MTKL:n tarjoama tuki, ohjaus ja neuvonta yk-

sittäisille jäsenille sekä yhdistykselle, internet-

sivut, edustus valtuustossa

Raahen kaupunki Kuntalaisten ohjaus puolin ja toisin palvelujen

piiriin, tiedotustoiminta

- Liikuntatoimi Yhteiset ryhmät, kaupungin liikunnanohjaajan

ryhmät mielenterveyskuntoutujille, kaupungin

liikuntatilojen maksuton käyttömahdollisuus,

avustus palloiluturnaukseen

- Kulttuuritoimi Taloudellinen tuki seutukunnalliseen koulutus-

päivään

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Taloudellinen tuki / toiminta-avustus

Hyvinvointikuntayhtymä,

mielenterveyskeskus

Yhteistyötapaamiset 2 kertaa vuodessa, asian-

tuntijavierailut yhdistyksen ryhmissä ja teema-

päivissä, yhdistystoimijoiden vierailut ja tiedot-

taminen ajankohtaisista asioista, MTK:n asiak-

kaiden ohjaus yhdistystoimintaan, ohjaus ja

neuvonta, osastoryhmä

Hyvinvointikuntayhtymä,

Langin keskus

Kävijöiden ohjaus palvelujen piiriin puolin ja

toisin, yhteistyötapaamiset vuosittain, työtoi-

mintalaisten hoitoonohjausyhteistyö

Hyvinvointikuntayhtymä,

Vihernikkari

Kuntalaisten ohjaus palvelujen piiriin puolin ja

toisin, yhteistyötapaamiset henkilöstön kesken

3-4 kertaa vuodessa, tiedottaminen toiminnoista

puolin ja toisin

Hyvinvointikuntayhtymä,

Sosiaalitoimi

Työkokeilun aikainen arviointi yhteistyössä,

aktivoinnit yhdistyksen toimintaan, ohjaus ja

neuvonta palvelujen piiriin.

Hyvinvointikuntayhtymä,

perhetyö

Tapahtuma yhteistyössä lapsiperheille. Yhdis-

tyksen esittely ryhmäläisille

Hyvinvointikuntayhtymä,

Satelliitti

Nuoriin liittyvät asiat; tiedotus

Mielekäs Päivä-kurssi nuorille

Raahen Seudun Omaishoitajat ja läheiset ry -

Jokilaaksojen Tiimi ry Työkokoukset, yhteiset koulutukset, tapahtumat,

retket, yhdistyksen edustajat Tiimin hallitukses-

sa

Hyvän mielen talo ry Omaisneuvojan vierailut. Depressiokurssi / Mie-

lipaletti

Pyhäjoen kunta ja Vihanti Viikoittaiset ryhmät kunnissa (ilmaiset tilat),

koulutukset, osallistumismahdollisuuksien tar-

joaminen seutukuntien asukkaille tapahtumiin ja

ryhmiin

Siikajoen kunta Vertaistoiminta kolmena päivänä viikossa (il-

maiset tilat), osallistumismahdollisuuksien tar-

joaminen tapahtumiin ja ryhmiin, koulutukset

Seurakunnat Vapaaehtoistoiminnan koulutukset, Talouden-

hallinta-kurssit, Joulujuhla / ruokailu, yhteinen

lastentapahtuma, alennus jäsenistölle seurakun-

nan tiistai – ruokailusta. Ruukissa Luontoon-

hanke / yhteistyö.

Muut kolmannen sektorin toimijat, mm. A-

kilta, MLL, Raahen Ensi- ja Turvakoti ry ja

Pelastakaa Lapset ry

Yhteinen biljarbi-ilta, Osallistujien ohjaus eri

palvelujen piiriin, yhteiset koulutukset ja tapah-

tumat, tiedotus puolin ja toisin

Yksityiset palveluntuottajat

- Raahen Palvelukoti Oy

- Wäinö

- Ruukin Palvelukoti

Yhdistystoiminnan esittely kerran vuodessa

vuodessa asukkaille ja henkilöstölle. Ohjaus ja

neuvonta palvelujen piiriin. Yhteydenpito hen-

kilöstön kesken. Tilat ryhmälle.

Surunauha ry Itsemurhan tehneiden läheistenryhmän suunnit-

telu

Ruukin vastaanottokeskus Yhteistyön käynnistäminen

Takuusäätiö, Omille Jaloille-toiminta Tukihenkilön koulutus ja tukeminen / velka- ja

talousasiat

THL Toimiva Lapsi ja Perhe –hanke, työntekijöiden

koulutus ja työnohjaus

Velkaneuvonta Taloudenhallinta-kurssit

Ulosotto

Martat

Seurakunta

sosiaalitoimi

ODL

Kuntayhtymä

Turvakoti

7.1. Yhteistyösopimukset vuodelle 2013

7.1.1. Hyvän Mielen Talo

Raahen Psyyke ry toimii yhteistyökumppanina Hyvän mielen talo ry:n nuorille suunnatussa RAY-

projektissa (03/2013-02/2017) nuorille räätälöitävän Depressiokoulu –kurssimallin ja oheismateri-

aalin kehittämisessä. Vuonna 2013 Hyvän mielen talo ry:n työntekijä koulutti Raahen Psyyke ry:n 2

työntekijää Depressiokoulun ohjaajiksi. Ohjaajakoulutus sisälsi osallistumisen Depressiokoulu-

kurssiin (10x2 t), oman yhdistyksen toiminnassa järjestettävän kurssin ohjaamisen (10x2 t) ja siihen

saatavan työnohjauksen (6-8 x1-2 t) sekä teoriaopetuksen kognitiivis-behavioraaliseen teoriaan ja

psykoedukatiivisen ryhmän ohjaukseen liittyen (16 t). Yhdistyksen oma kurssi jatkuu vielä vuonna

2014.

8. KOKEMUSASIANTUNTIJUUS

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, Mieli 2015 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihde-

työn kehittämiseksi – raportissa kokemusasiantuntijoiden roolia suositellaan lisättäväksi seuraavas-

ti: Kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden osallistumista mielenterveys- ja päihdepalvelui-

den suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin tulee lisätä, jotta palvelujärjestelmä voi ottaa ny-

kyistä paremmin huomioon asiakkaiden tarpeet.

Kokemusasiantuntijoilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on omakohtaista kokemusta mielenterveys- ja

päihdeongelmista, joko niistä itse kärsivänä, niistä toipuneena tai palveluita käyttäneenä tai omaise-

na tai läheisenä. Kokemusasiantuntijoita tulee käyttää esimerkiksi kunnan strategiatyössä, palvelu-

jen arvioinnissa ja kuntoutustyöryhmissä. Heitä voidaan kutsua asiantuntijoiksi hoitoyksiköiden

hallinnollisiin toimielimiin. Heidän asiantuntemustaan tulee hyödyntää nykyistä enemmän myös

mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa, tahdosta riippumattoman hoidon ja pakko-

toimien vähentämiseen tähtäävässä työssä, sekä ulkopuolisissa asiantuntija-arvioissa. Kokemusasi-

antuntijatoimintaa ja siihen liittyvää palkkiojärjestelmää tulee kehittää järjestöjen ja kuntien yhteis-

työnä.

8.1. Kokemusasiantuntijuus yhdistyksessä

8.1.1. Iso Käsi-hanke

Mielenterveyden Keskusliitto koulutti vuoden 2009 aikana yhdistyksen vapaaehtoisia Iso Käsi –

hankkeen merkeissä esittelemään yhdistystä, huomaamaan yhdistyksen vahvuudet ja asiat, joita voi

tuoda esiin eri työryhmissä ja muissa yhteistyöverkostoissa. Jäsenistöä kannustetaan osallistumaan

erityisesti paikallisiin työryhmiin, asiasta tehdään keskustelun avauksia eri yhteistyökumppaneiden

suuntaan. Lisäksi yhdistyksestä on kolme kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi.

Yhdistyksen toimintaa esitellään monille eri tahoille ja ryhmille. Esimerkiksi seudun eri sosiaali- ja

terveysalan oppilaitokset sekä lukion psykologian ryhmä käyvät aktiivisesti tutustumassa yhdistyk-

sen toimintaan. Näissä ja kaikissa muissa yhdistyksen esittelytilaisuuksissa (messuilla, palvelukoti-

vierailuilla ym.) on aina kokemusasiantuntija mukana.

8.1.2. Osastoryhmä

Vuonna 2012 käynnistettiin yhdistyksen ja Hyvinvointikuntayhtymän psykiatrisen osaston kanssa

yhdessä Osastoryhmä, jota vetävät yhdistyksen työntekijä ja kokemusasiantuntija. Ryhmä kokoon-

tuu osastolla kahden viikon välein ja ryhmään ovat tervetulleita osaston potilaat. Ryhmässä kerro-

taan yhdistyksen toiminnasta, keskustellaan ja jaetaan vertaisuutta. Ryhmän tavoitteena on tiedottaa

yhdistystoiminnasta, rohkaista tulemaan toimintaan mukaan ja antaa toivoa kuntoutumiseen vertai-

suuden avulla. Ryhmä jatkui myös vuonna 2013.

8.1.3. ASPA:n Tandem-projekti

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on lähtenyt mukaan Asumispalvelusäätiö ASPA:n Tan-

dem-projektiin. Projektin avulla kehitetään seutukuntamme mielenterveys- ja päihdepalveluita ja

kehittämisessä huomioidaan asiakkaan ääni. Työryhmässä on ollut mukana yhdistyksen ja Selvin

Mielin –projektin työntekijät sekä kokemusasiantuntija. Työskentely ja kehittäminen jatkuu myös

vuonna 2014.

8.1.4. Omille Jaloille-toiminta, TakuuSäätiö

TakuuSäätiön kautta toimintaan on kouluttautunut Omille jaloille -tukihenkilö, joka on tukena ta-

loudellisissa vaikeuksissa oleville ja velka-asioiden kanssa kamppaileville. Tukihenkilö on osallis-

tunut TakuuSäätiön jatkokoulutuksiin ja vertaistapaamisiin.

9. SELVIN MIELIN –PROJEKTI

Yhdistys käynnisti keväällä 2011 Selvin Mielin –projektin Raha-automaattiyhdistyksen projektira-

hoituksen turvin. Projekti oli kolmevuotinen kokeilu- ja kehittämishanke ja se toteutettiin Raahen

seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella. Projektiin palkattiin projektivastaava ja kurssien ajaksi

projektityöntekijä(t). Lisäksi kursseilla käytettiin kokemusasiantuntijoita. Projekti loppuu keväällä

2014.

Projektin kohderyhmänä ovat olleet kaksoisdiagnoosin omaavat nuoret ja työikäiset henkilöt Raa-

hen seudun hyvinvointikuntayhtymän (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki) alueella.

Projektin tavoitteena oli saada ihmisille parempi arki sekä tietoa ja taitoja käytännönasioista.

Lisäksi keskeisenä tavoitteena oli terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien eh-

käiseminen. Samalla ehkäistiin suurempia ja vakavampia kansanterveydellisiä ongelmia.

Projektin aikana on perustettu vertaisryhmä kaksoisdiagnoosin omaaville, joka kokoontuu kerran

viikossa illalla. Vertaisryhmä on sisällytetty alusta asti yhdistyksen varsinaiseen toimintaan osaksi

yhdistyksen vertaistoimintaa.

Projektin tavoitteena oli luoda toimiva yhteistyömalli päihdepuolen ja mielenterveystoimen välille,

jotta kahden luukun pompotus loppuu ja ihminen saa kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta on-

gelmiinsa. Tätä on raportoitu tarkemmin Selvin Mielin –loppuraportissa.

Projektin aikana tiedotettiin päihde- ja mielenterveysasioista työnantajille, kouluille ja suurelle

yleisölle mm. yleisötilaisuuksien, lehtijuttujen, kotisivujen ym. tiedotuskanavien avulla. Samalla

tehtiin tiedotus- ja valistustyötä ja vähennettiin ennakkoluuloja kaksoisdiagnoosin, mielenterve-

ysongelman tai päihdeongelman omaavia kohtaan.

Lisäksi projektin aikana on luotu Raahen Psyyke ry:n nettisivuille projektille oma osionsa, mistä

löytyy helposti ja vaivattomasti linkit esimerkiksi hoitavien tahojen yhteistyötietoihin, kattava teo-

riakokonaisuus mielenterveys- ja päihdeasioista ym. monipuolinen ja helposti löydettävä tieto. Net-

tisivuja voivat esimerkiksi työterveyshuollon ja muut hoitoalan työntekijät käyttää päivittäisessä

työssään kohdatessaan kaksoisdiagnoosin omaavia asiakkaita.

Tarkemmin Selvin Mielin –projektista projektin vuosikertomuksessa ja keväällä 2014 valmistuvas-

sa loppuraportissa.

9. KEHITTÄMISHAASTEET

Yhdistyksen toiminnan kehittäminen nykyiselle tasolleen on ollut mahdollista Ray:n ja kuntayhty-

män taloudellisen tuen avulla. Yhdistys on vakauttanut paikkansa vakavasti otettavana kolmannen

sektorin toimijana, jolla on laaja yhteistyöverkosto. Toiminta herättää kiinnostusta kansalaisissa yli

kuntarajojen. Yhdistyksestä on onnistuttu luomaan positiivinen ja avoin mielikuva, jonka toimin-

taan on helppo tulla mukaan. Yleisen asenneilmaston kehittäminen on silti edelleen haaste toimijoil-

le. Toiminnan kehittäminen laajaksi kokonaisuudeksi on ollut vuosien prosessi, johon on yhdistyk-

sen omien toimijoiden lisäksi vaikuttanut hyvin toimiva julkinen sektori Raahen seutukunnassa.

Yhdistyksen on tulevaisuudessakin toimittava kumppanuuden hengessä, mutta samalla kriittisesti

tarkastella eri palvelujen saatavuutta ja laatua sekä tarvittaessa vietävä viestiä kehittämiskohteista

tarvittaville tahoille.

Vuoden 2013 alusta alkaen yhdistys ei enää ole tarjonnut kuntouttavaa työtoimintaa, joten Jäsentu-

van toiminnan kehittäminen ja uuden toimivan työskentelytavan löytäminen oli alkuvuoden suurin

haaste. Tähän haasteeseen pystyimme vastaamaan hyvin ja toiminta on jatkunut entisenlaisena.

Muutoksen myötä yhdistys on saanut uusia vapaaehtoistoimijoita mukaan toimintaan. Yhdistys yl-

läpitää edelleen eläkkeellä olevien mielenterveyskuntoutujien työtoimintaa ja lisäksi panostamme

vapaaehtoistoimijoiden saamiseen yhä enemmän tuvalle mukaan.

Käytännön kehittämiskohteita:

- Pyhäjoen kurssitoiminnan käynnistäminen (keväällä 2014 nykyinen pitkään kokoontunut

ryhmä muuttuu, kun ryhmäläiset muuttavat Pyhäjoelta pois).

- Selvin Mielin –projektin kurssimateriaalin hyödyntäminen toiminnassa.

- Nuorten mukaan saaminen.

- Uusien vapaaehtoisten löytäminen ja mukaan saaminen (esim. eläkkeelle jäävät sosiaali- ja

terveydenhuollon työntekijät).

- Toiminnan suunnitelmallisuuden ja jatkuvan arvioinnin lisääminen edelleen hyödyntäen Jo-

kilaaksojen Tiimi ry:n arviointiosaamista.

- Osallistujamäärien seurannan edelleen kehittäminen Jäsentuvan henkilöstöä kouluttamalla

sekä sopimalla yhteisistä käytännöistä kaikkien vapaaehtoistoimijoiden kesken.

- Vapaaehtoistoimijoiden riittävän tukemisen kehittäminen vapaaehtoiskoordinaattorin avulla.

- Kirjallisen palautteen saaminen eri yhteistyötahoilta yhdistyksen toiminnasta.

Liitteet:

Liite 1, Kuukausittainen kävijäseuranta.