RakenneRahastojen uutiskiRje...RakenneRahastojen uutiskiRje 5/13 Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. se ilmestyy sähköisesti

30.5.2013

RakenneRahastojenuutiskiRje

5/13

Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. se ilmestyy sähköisesti kerran kuukaudessa. www.rakennerahastot.fi

euroopan unionieuroopan aluekehitysrahasto

euroopan sosiaalirahasto

sisältö

1 2014–2020 toimintalinjat ja rahoitus linjattiin

2 Kolumni – Tuija Nikkari

4 Kevätkylvö kokosi aluekehittäjät Seinäjoelle

6 Kestävän kehityksen seurantaan lisää huomiota

8 Sidosryhmillä oli sanansa sanottavana

10 Ohjelmakauden 2007–2013 edistymistilanne

11 EU:n Tonavan alueen strategia

12 Seutukaupunkien kehittämiseen pilottimenettely – haku avoinna

13 EU Arjessa Vaasassa – Meri yhdistää

15 Lyhyesti

Talouspoliittinen ministeri-valiokunta linjasi Manner-Suomen rakennerahasto- ohjelman 2014–2020 rahoituksen ja toimintalinjat

Rakennerahasto-ohjelmassa rahastojen kokonaisrahoituksen suhde on EAKR 61,6 % ja ESR 38,4 %. Ohjelman perusrahoituksesta valtakunnallisiin teemoihin kohdistetaan EAKR:ssä 10 %:ia ja ESR:ssä 25 %:ia. Loppuosa (ml. harvan asutuksen erityisrahoitus) rahoituksesta jaetaan niin, että Ahvenanmaa saa 0,45 % Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61 %:ia ja Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 %:ia. Em. rahoitusosuudet (pl. Ahvenanmaa) ovat indikatiivisia.

EAKR:n valtakunnallinen toi-minta kohdennetaan työ- ja elinkeinoministeriön hallin-

nonalalle pääasiallisesti yritys- ja innovaatioverkostot -teemaan, jonka osana toteutetaan myös vähähiilisen talouden tavoitetta yhteistyössä ympäristöministeriön

kanssa. Valtakunnallinen teema täydentää alueellisia hankkeita osaamis- ja innovaatiokeskittymi-en vahvistamisessa.

ESR:n osalta valtakunnallista rahoitusta kohdennetaan sosiaa-li- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriminis-

RakenneRahastojen uutiskiRje 30.5.2013 5/13

2 www.RakenneRahastot.fi

Unelmia uuden kauden kynnyksellä Kevätkylvössä 2013Uusi EU-ohjelmakausi häämöttää jo ovella, ajatuksissa on silti vielä nykyisen kauden saavutukset, mitä olemme oppineet ja mitä haluamme jatkossa tehdä toisin? Päällimmäiseksi nousee helposti kysymys siitä, löytyykö EU byrokratiasta, kehittämisen suunnitelma- ja strategiaviidakosta vääntöä aitoja, pieniä tai suuria innovaatioita tuottavaan kehittämiseen? Toisaalta aivan liian helposti EU -rahoituksella tehdyn kehittämistyön oikeat hyvää tekevät vaikutukset hautatuvat käsittämättömien EU-rahoituksen mantrojen alle.

teriön sekä työ- ja elinkeinominis-teriön hallinnonaloilla hankkeisiin, jotka koordinoivat ja tukevat alu-eellista toimintaa nuorisotakuun toteutumisessa, työvoiman liikku-vuudessa Euroopassa, maahan-muuttajien kotouttamisessa, kou-lutusjärjestelmän kehittämissä siirtymiä tukevaksi, kasvu- ja ra-kennemuutosalojen tarvitseman osaamisen lisäämisessä sekä työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn vahvistami-sessa.

Ohjelman toimintalinjat ovat pk-yritystoiminnan kilpailuky-vyn edistäminen (40 prosent-tia EAKR:sta), uusimman tie-don ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (53 prosent-tia EAKR:sta), työllisyys ja työ-voiman liikkuvuus (47 prosenttia ESR:sta), koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (33 pro-senttia ESR:sta) sekä sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (20 prosenttia ESR:sta). Vähähii-lisen talouden tukemiseen käy-

tetään vähintään 25 %:ia EAKR-rahoituksesta. Rahoitusosuus sisältyy toimintalinjojen 1 ja 2 osuuteen. Kestävän kaupunkike-hittämisen rahoitusosuus (5%:ia EAKR:stä) sisältyy toimintalinjan 2 rahoitusosuuteen. Toimintalinjat eivät ole hallinnonalakohtaisia.

TEM:n tiedote 28.5.2013

TEKSTI : Johanna Osenius , TEM

Kolumni

Alue- ja maaseudunkehittä-jien kohtaaminen Kevät-kylvön mittakaavassa oli

laatuaan ensimmäinen kolmen ohjelmakauden aikana. Kokoon-tumisen pääteemana oli kump-panuus ja seuraavan ohjelma-

kauden uutuus Komission ja Suomen välille solmittava kump-panuussopimus. Kumppanuut-ta on monenlaista. Tärkein on ihmisten välinen kumppanuus, toinen toistemme kohtaaminen. Ylätasolla on EU:n ja Suomen

välinen kumppanuussopimus, hallinnolline kehys, joka ei mei-dän arkityötä häiritse. Onko näin?

Kumppanuuden henki kehit-täjien kesken on käsin kosketel-tavissa, yhteistyötä verkostoissa on tehty pitkään ja ajatukset ovat

https://www.tem.fi/alueiden_kehittaminen/tiedotteet_alueiden_kehittaminen?89522_m=110551

3www.RakenneRahastot.fi


yhden suuntaisia rahastoista riip-pumatta.

Yhtä mieltä ollaan siitä, että nykyinen toimintakulttuuri liian usein paremmin estää kuin mah-dollistaa kunnollisten innovaati-oiden syntymisen. Päätöksissä harvemmin saadaan lupaa teh-dä toisella tavalla enempää kuin täsmälliset etukäteiset suunnitel-mat ja tiukat säädökset antavat myöten.

Silloin kun rahoittajan pöydälle tupsahtaa poikkeuksellinen ja eri-koinen idea, sen etenemisen tiel-le löytyy helposti kriittiset reuna-ehdot. Vasta ehtojen mukaiseksi hiottua suunnitelmaa käsitellään eri elimissä, muun muassa maa-kunnan yhteistyöryhmissä, jois-sa se lähinnä todetaan täyttä-vän valmiiksi asetetut ohjelmien, strategioiden ja säädösten vaatimukset.

Kärjistinköhän liikaa? Hyviäkin toimintamalleja toki löytyy.

Anssi Tuulenmäki va-kuutti, että kehittämistyön jäädessä pelkästään suun-nitelman varaan ollaan hu-kassa. Pitää olla vähintään kaksi prosessia oikeat ko-keilut ja suunnittelua sen pohjalta. Itse asiassa pieni muutos meidän rahoittajien ja hanketoteuttajien toimin-tatapaan, mutta mahdollis-taisi valtavan mullistuksen tuottoisten innovaatioiden kannalta.

Olisiko tämä sitä uutta kumppanuusajattelun ra-

hoittajan ja hanketoteuttajan vä-lille?

Olisi opittava näkemään suu-resti ja pienesti, kumppanuuden ja yhteistyön liikettä ylhäältä alas ja alhaalta ylös.

Miksi ylläpidetään virheiden tekemisen pelkoa? Mitäs jos vastataankin vihdoin siihen mitä meidän unelmat ja ideat sanoo, ryhdytään kokeilemaan. Ajatel-laan yhdessä toimintatapamme ja hankkeemme paremmaksi, nehän muuttuvat juuri niin hyvik-si kun kykenemme ne unelmoi-maan.

Mukaan olisi otettava myös so-pivasti Mika Malirannan esittä-mää luovaa tuhoa, taitoa tehdä valintoja tuottavamman ts. uutta energiaa ja resursseja puoleen-sa vetävän kehittämisen hyväksi.

Piirrettäisiinkö vaikka tähtikartta, jonka avulla suunnistaa isommis-ta tavoitteista kohti pienempiä ko-keiluja?

Kehittäjillä on kykyä nähdä se, mitä haluamme tehdä toisel-la tavalla, mutta vielä puuttuu lu-pa ajatella miten sen teemme ja ryhtyä tekemään toisella tavalla. Tarvitsemme luvan innovoida EU-rahoitteista toimintaa kahlitsevan kontrollijärjestelmä uusiksi, hellit-tää virheiden pelkoa ja vapauttaa ajattelu myös unelmointiin.

Byrokratia on itse asiassa hyvä olemassa, jos jokin alkaa mennä pieleen se havaitaan ja siihen puututaan. Yhdessä on sit-ten myös aika riemuita kylvetyn siemenen kasvun ihmeestä koko matkan ajan kohti vuotta 2020. Rahaakin on vähemmän, joten laitetaan se vetämään puoleensa uusia resursseja ja energiaa.

Suljetaan vanhan kauden ovi, jätetään taakse ne asiat joita em-me halua ottaa mukaan uudel-le kaudelle. Vaikka emme pysty tarkalleen suunnittelemaan mihin unelmamme johtaa, niin otetaan rohkeasti unelmointimme synnyt-tämä energia avaamaan aivan uusia ovia tulevaisuuteen, YHYRES!

TEKSTI : Tui ja Nikkar i , kehi t tämisasiantunt i ja , Länsi -Suomen ESR-a luekoordinaattor i , Ete lä -Pohjanmaan ELY–keskus



Kevätkylvö kokosi aluekehittäjät Seinäjoelle

Kevään kauneimpaan kylvöaikaan kokoontuivat maamme tärkeimmät aluekehit-täjät Seinäjoelle yhteiseen Kevätkylvö-tapahtumaan. Päivien teemaksi oli valittu ”Yhyres uutehen kautehen” eli miten yhdessä kumppaneiden kanssa lähdetään kehittämään alueita uuden EU-ohjelmakauden kynnyksellä.

Avauspuheenvuorossaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Antti-

jussi oikarinen ja Maaseutu-verkosto-yksikön johtaja Päivi kujala maalailivat yhtäläisyys-merkkejä keväisten kylvötöiden ja tulevaisuuden uskon välille ja totesivat, että aluekehittäminen ja hanketoimintakin ovat eräänlaista kylvämistä. On tärkeä kylvää itä-viä siemeniä, kastella niitä ja kit-keä rikkaruohot. Silloin on luvas-sa hyvä ja runsas sato.

Reilut 250 aluekehittäjää ym-päri Suomen saivat kahden päi-vän aikana kertoa ideoitaan, kysellä toisten toteuttamista hankkeista ja jakaa tehtyjä mokia. Saatiin tietoa EU:n ja Suomen välille laadittavasta kumppanuus-sopimuksesta sekä tuoreesta maaseutuohjelmasta. Pohdittiin yhdessä Suomen kannalta tärkei-tä, nousevia aloja.

Ensimmäisenä päivänä nähtiin Pecha Kucha -menetelmällä tari-noita hankkeiden tekijöiltä, erityi-

sesti siitä, mitä hankkeissa on opit-tu. OppiApajan, Liittyvän voiman, Hope-hankkeen, Epanetin ja Ther-mopolis Oy:n edustajat kertoivat, miten heidän tarinansa alkoivat ja mihin ongelmiin he ovat hank-keidensa edetessä törmänneet. Miltä silloin tuntui, kun kukaan ei uskonut ideoihin? ETLA:n tutki-musjohtaja Mika Maliranta puoles-taan herätti ajatuksia aiheesta ”Ta-louskasvu ja luova tuho”.

Ensimmäisen päivän iltapäi-vällä verkostoiduttiin käytännös-sä kiertäen tapahtumapaikan op-pimispisteissä. Päivän kruunasi iltajuhla Seinäjoen Rytmikorjaa-molla Laitakaupungin orkesterin tahdittaessa iltaa. Sekä Rytmikor-jaamo, että Laitakaupungin or-kesteri ovat käytännön esimerk-kejä onnistuneista hankkeista.

Toisena päivänä saimme ter-vehdykset videon välityksellä sekä Maa- ja metsätalousminis-teriöstä, että Strasbourgista. Päi-vän keynote oli ”Ajattele riittävän isosti – ajattele riittävän pienes-ti”, josta alusti Aalto yliopiston tutkimuspäällikkö, yli-innovaatio-aktivisti anssi tuulenmäki. Hän haastoi kuulijat unelmointiin ja ymmärtämään kokeilemisen mer-

kevätkylvöön osallistui reilut 250 aluekehittäjää.



kityksen. Hän havainnollisti eroa suunnittelemalla kehittämisen ja kokeilemalla kehittämisen välil-lä erinomaisin esimerkein ja sai kuulijoissakin WAU-elämyksen aikaan. Kokeilemalla oppii no-peimmin! ”Onko suomalaisiin oh-jelmoitu epäonnistumisen pelko, tappaako se kokeilun kulttuurin?”, kysyttiin päivän aikana viestisei-nän kommentissa.

Päivien aikana käytössä ol-lut viestiseinä toimi oivallisena paikkana mieltä askarruttavil-

oppimispisteissä jaettiin kokemuksia hanketoimijoiden johdolla.

Muistoksi kevätkylvöstä 2013 jäi värikkäästi kuvitettu taideteos päivien tapahtumasta.

le kysymyksille. Myös twitter ja facebook täyttyivät osallistujien kysymyksistä ja kommenteista. ”Mitä ja miten nyt sitten voitai-siin konkreettisesti tehdä toisin ja nähdä uudella tavalla?”, kysyi joku osallistujista. Se herätti ko-vasti keskustelua ja todettiin, että luovuutta ja herkkyyttä voi oppia ja asioita pitää opetella ajatte-lemaan uudella tavalla. Tuulen-mäen avainajatuksista saisi ai-

kaan monta ”työhuoneen taulua”, kuten esimerkiksi ”Myönnä faktat kuin tietokone, unelmoi kuin tai-teilija, kokeile kuin lapsi”. Tuulen-mäki tietää mistä puhuu, onhan hänellä virallisestikin lupa toimia eri tavalla ”official licence to act differently”.

Päivän päätteeksi pohdittiin, mitä päivistä jäi käteen, mikä me-ni hyvin, mitä opin ja mitä tästä kaikesta opitusta vien heti käy-täntöön? On lupa unelmoida ja haaveilla, niilläkin on taipumus toteutua. Kevätkylvö-tapahtuman annin voisi kiteyttää niin, että yh-teistyöllä ja kumppaneiden kans-sa toisiinsa luottaen pitää uskal-taa unelmoida isosti, kokeilla mitä ihmeellisimpiä asioita ja kuun-nella asiakkaita. Siemeniä pitää kastella ja lannoittaa, antaa niille huolenpitoa ja rakkautta! z

Tekst i ja kuvat : Cami l la Juntunen, Ete lä -Pohjanmaan ELY-keskus

Kevätkylvön tallenteet ovat nähtävissä internetissä 31.8.2013 asti.

http://wms.magneetto.com/tem/2013_0522_Kevatkylvo/menu



Kestävän kehityksen seurantaan lisää huomiota

Kuluvalla ohjelmakaudella rakennerahastohankkeiden vaikutuksia kestävään kehitykseen on tarkasteltu vaihtelevasti, mutta harvoin erityisen syvällisesti.

ESR-hankkeissa on analysoi-tu tarkimmin sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden

toteutumista ekologisen ulottuvuu-den jäädessä vähemmälle huo-miolle. Vastaavasti EAKR-hank-keissa ekologisen kestävyyden arviointi on ollut voimakkaimmin esillä, kiitos ennen kaikkea EURA 2007 ja Tuki2000 -järjestelmissä EAKR-hankehakemukseen sisäl-tyvän YVA-kysymyslistan.

Sen ongelmana on kuitenkin ollut melko karkea nelitasoinen luokittelu (haitallinen, neutraali, vähäinen myönteinen, merkittävä myönteinen) ja myös seuranta-järjestelmään tallentuvien tietojen huono raportoitavuus; hankekoh-taisten yva-tietojen analysointi on aina edellyttänyt erillistä tietokan-ta-ajoa.

Myös arvioinneissa esiin nos-tettu puute on lisäksi se, että vaikutuksia kestävään kehityk-seen on tarkasteltu ainoastaan välittöminä vaikutuksina, vaikka todellisten vaikutusten kirjo on huomattavasti laajempi, kun nä-kökulma laajennetaan kattamaan myös välilliset vaikutukset.

Nämä tiedostetut ongelmat mielessä lähdettiin uudistamaan kestävän kehityksen hanketa-son seurantaa tulevalle kaudel-le. Lähtökohtana oli, että koska samassa ohjelmassa on nyt mo-

lemmat rahastot, tulee kaikki hor-isontaalisia tavoitteita (sukupuol-ten tasa-arvo, kestävä kehitys sekä yhdenvertaisuus) koskevat tiedot voida kerätä samoilla ky-symyksillä molempien rahastojen kaikista hankkeista. Siten myös ohjelmatason raportointi yhden-mukaistuu ja mahdollistaa lisäksi rahastokohtaisen vertailun.

Toinen lähtökohta on ollut myös välillisten vaikutusten tar-kastelun sisällyttäminen hanke-hakemuksen kysymyksiin. Sitä puoltaa jo sekin, että EAKR ja ESR toimivat kestävän kehityk-sen näkökulmasta toisiaan täy-dentäen; jos EAKR:n välittömissä vaikutuksissa korostuu ekologi-nen kestävyys, voivat sosiaaliset vaikutukset olla välillisiä, vastaa-vasti ESR:n välittömät vaikutuk-set ovat ehkä enemmän sosiaali-seen kestävyyteen liittyviä mutta ekologiset vaikutukset välillisiä.

Kestävän kehityksen kysymys-osio koostuu nykyisessä luonnos-versiossaan 26:sta kysymykses-tä, joita kaikkia tarkastellaan sekä välittömien että välillisten vaiku-tusten osalta.

Kysymyksistä 8 liittyy ekolo-giseen kestävyyteen, 8 talou-delliseen kestävyyteen ja 10 sosiaaliseen ja kulttuuriseen kes-tävyyteen sekä samaan asiako-konaisuuteen sisällytettyyn yh-

denvertaisuuteen. Hankehakijan näkökulmasta tämä tarkoittaa 26x2 = 52 kpl hankkeen sisältöä koskevia subjektiivisia arviointi-päätöksiä ja -valintoja.

Määrä on iso ja johtaa väistä-mättä hankehakijan työmäärän lisääntymiseen. Tätä on koetet-tu lieventää hakemalla arviointia nopeuttavia teknisiä ratkaisuja. Hiirellä ohjattavan liukuvalinnan käyttö (asteikolla -2 => 2) nopeut-taa osaltaan tietojen täyttämistä



ja mahdollistaa numeeristen ar-vojen raportoimisen esim. desi-maalin tarkkuudella.

Tekniikkaa oleellisempi ky-symys on kuitenkin sisältö, ky-symyksiin annettavat vastauk-set. Kysymyslomaketta testattiin 14.5. Kuopiossa Pohjois-Savon ELY-keskuksen järjestämässä ”teematiistai-iltapäivässä”, jonka aiheena oli kestävä kehitys ra-kennerahastotoiminnassa.

Paikalla oli sekä rahoittavia viranomaisia että hanketoimijoi-ta, joten pienryhmissä voitiin tes-tata oikeilla, ryhmäläisten hyvin tuntemilla hanke-esimerkeillä ky-symysten toimivuutta ja soveltu-vuutta erityyppisiin hankkeisiin. Lomaketta tarkasteltiin myös osa-na Helsingissä 23.5. järjestetyn ympäristöhallinnon rakennera-hastojen neuvottelupäivän ryh-mätöitä.

Palaute oli molemmissa tilai-suuksissa osin kriittistä mutta rohkaisevaa. Kaksitasoiseksi ja molemmat rahastot kattavaksi laajentunutta kysymyslistaa pi-dettiin perusteltuna ja teknisesti toimivana. Järjestelmän käyttöön-oton ja omaksumisen onnistumi-nen edellyttää kuitenkin ohjeis-tuksen ja koulutuksen huolellista suunnittelua ja toteutusta hyvis-sä ajoin ennen ohjelmakauden alkua.

Rahoittavien viranomaisten rooli hakijoiden tukemisessa ja vertailukelpoisten hankekohtais-ten tietojen saamisessa järjestel-mään on keskeinen, jotta kes-tävän kehityksen seurannassa onnistutaan alusta pitäen.

Eniten huolta tuntui herättävän termien määrittely ja välillisten vaikutusten arviointi. Niiden tun-nistaminen koettiin hankalaksi,

samoin pohdittiin sitä, voiko haki-ja tunnustaa hankkeellaan olevan negatiivisia vaikutuksia.

Välillisten vaikutusten arvioin-nin yksi keskeinen merkitys on kuitenkin juuri siinä, että hanke-hakijalle tarjoutuu mahdollisuus pohtia ja tunnistaa hankkeensa koko potentiaali; hankkeen käyt-töön mahdollisesti saatava rahoi-tus voi oikein käytettynä luoda sellaisia sivu- tai kerrannaisvai-kutuksia, joita ei välttämättä tulisi ajatelleeksi.

Esimerkiksi sisällyttämäl-lä ESR-rahoitteiseen koulutus-hankkeeseen jotakin kestävän kehityksen ulottuvuutta edistäviä sisältöjä syntyy samalla helposti monenlaisia välillisiä vaikutuksia.

Se, että hakija tunnistaa hank-keessaan sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia pitää las-kea ansioksi, osoitukseksi siitä että hakija on oikeasti pohtinut vaikutuksia.

Molemmissa tilaisuuksissa ko-rostettiin myös hakemusvaihees-sa esitettävien vaikutusarvioiden toteutumisen seurannan tärkeyt-tä. Tässä painottuu erityisesti lop-puraportin rooli, mutta myös muut hankkeen toteutusvaiheen aikai-set kontaktit viranomaiseen (pai-kan päällä tarkastukset, välimak-supyynnöt).

Lisäksi korostettiin sitä, että kestävän kehityksen arvioinnil-le pitää antaa riittävä painoarvo myös hankkeiden valintakritee-reissä, jotta uudistuksen myötä saatavalla entistä monipuolisem-malla tiedolla olisi todellista vai-kutusta myös itse ohjelman to-teuttamiseen. z

TEKSTI : Har r i Ahlg ren, TEMKUVA: Shutterstock



Sidosryhmillä oli sanansa sanottavana

TEM:n alueosaston kutsumana oli 3.5. auditorion täydeltä sidosryhmien edustajia keskustelemassa tulevan rakennerahasto-ohjelman sisällöstä ja valmistelusta.

Tilaisuus oli erityisesti tar-koitettu erilaisille järjes-töille, mutta kutsuttuihin

kuului myös viranomaisia, jotka eivät ole olleet ohjelmavalmiste-lun ytimessä. Myös kaupunkien edustajia oli mukavasti paikal-la. Alueosaston puolesta kump-panuussopimuksen ja ohjelman esitteli johanna osenius. Pu-hetta johti heikki aurasmaa.

keskustelun pohjaksi esitettiin seuraavat kysymykset:

Vastaavatko ohjelman tavoitteet Manner-Suomen tarpeisiin?

Mitä muutosta/kehitystä ohjelman tavoitteiden ja resurssien puitteissa pitäisi saada aikaan?

Mitkä ohjelman tavoitteet ja suunnitellut toimet ovat tärkeimpiä?

Miten sidosryhmät voisivat edistää ohjelman hyvää toteutumista?

Yleisesti ohjelman tavoitteita pidettiin osuvina tämänhetki-siin haasteisiin. Joissain pu-heenvuoroissa kuitenkin tuotiin esille huoli siitä, että taloudelli-set ja yhteiskunnalliset haas-teet ovat varsin laajasti esillä ja tulevat resurssit huomioon ottaen olisi järkevää fokusoida toimintaa etenkin toimenpitei-den osalta.

Kaupunkien edustajilta tu-li paljon myönteistä palautet-ta siitä, että heille tärkeät asiat

on hyvin otettu huomioon ja että ohjelmassa on alueellisuus vah-vasti esillä. Alueiden ja Suomen kannalta pidettiin oleellisena, että tuettaisiin tutkimus- ja kehittämis-toimintaa, jotta kaikki yritykset ei-vät karkaisi maasta pois.

Työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvät suunnitel-mat saivat paljon rakentavaa kri-tiikkiä. Mm. ikääntyville - niin työt-tömänä kuin työelämässä oleville - kohdistetut toimet haluttiin pa-remmin näkyväksi. Keskustelua

kumppanuussopimus kuvana.



kumppanuussopimuksesta keskusteltiin yhteistyökumppanien kanssa.

käytiin myös osallisuuden koh-deryhmästä.

Yleisöä piti muistuttaa osal-lisuuden vahvistamisen tavoit-teen jonkinlaisesta yhteydestä työelämään, mikä ei mahdol-lista toimenpiteitä esim. hei-koimmassa asemassa olevil-le eläkeläisille. Tavoitteena ei tietenkään ole, että kohderyh-mä työllistyisi heti hankkeen toimenpiteiden jälkeen, vaan saada asiakkaat työllisyyspolun alkupäähän.

Ohjelman ja kumppanuusso-pimuksen horisontaaliset teemat nostattivat lukuisia kommentteja. Erityisesti sukupuolten välisen ta-sa-arvon valtavirtaistaminen tuo-tiin esille ja sukupuolinäkökulman näkymiseen myös alueellisisssa suunnitelmissa kannustettiin.

Yhdenvertaisuuden huomioon ottamisesta myös muistutettiin. Ympäristönäkökulmasta tuotiin esille ajatuksia mm. vesistönsuo-jelun toimista osana EAKR-tavoit-teita.

Vain yhdessä puheenvuoros-sa vastattiin viimeiseen kysymyk-seen sidosryhmien toimista ohjel-man onnistumiselle. Se kuitenkin kiteyttää hyvin kriittisen tekijän niin rahoituksellisen kuin sisäl-löllisenkin toteutuksen kannalta: ”Meidän pitää vaan tehdä hyviä hankkeita.” z

TEKSTI JA KUVAT: Ri ikka-Mar ia Tur kia , TEM



Ohjelmakauden 2007–2013 edistymistilanne

OhjelmaKehys 2007-2013

(milj. euroa)Varattu*

24.5.2013Sidottu*

24.5.2013Maksettu 24.5.2013

Varattu (%)

Sidottu (%)

Maksettu (%)

Hankkeita (kpl)**

Etelä-Suomi 345,158 344,390 329,198 199,407 99,8 % 95,4 % 57,8 % 1 475

Länsi-Suomi 398,440 365,922 358,323 228,927 91,8 % 89,9 % 57,5 % 2 134

Itä-Suomi 731,129 643,903 630,584 424,517 88,1 % 86,2 % 58,1 % 2 466

Pohjois-Suomi 622,546 633,196 613,390 444,167 101,7 % 98,5 % 71,3 % 3 182

EAKR yhteensä 2 097,272 1 987,411 1 931,495 1 297,018 94,8 % 92,1 % 61,8 % 9 257

ESR yhteensä 1 414,150 1 337,542 1 235,029 923,142 94,6 % 87,3 % 65,3 % 2 305

EAKR+ESR yht. 3 511,423 3 324,953 3 166,524 2 220,160 94,7 % 90,2 % 63,2 % 11 562

*) Sulkemisen yhteydessä purkautuneet sidonnat ja muutetut varaukset huomioitu

**) Lisäksi Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat: E-S: 913 kpl, L-S: 1 492 kpl, I-S: 2 689 kpl, P-S: 1 344 kpl, yht. 6 438 kpl

Rakennerahasto-ohjelmat; julkinen rahoitus yht. 24.5.2013 (ml. Finnvera)

Edellisessä uutiskirjeessä esitettiin kuluvan ohjelmakauden EAKR- ja ESR-ohjelmien edistymistilanne 22.4.2013.

Kuukaudessa on ehtinyt ta-pahtua kehitystä kaikissa ohjelmissa; uusia rakenne-

rahastohankkeita on käynnistynyt vielä 149 kappaletta ja kaikkien ohjelmien yhteenlaskettu varaus-aste on noussut 0,8, sidonta-aste 1,6 ja maksatusaste 1,4 prosent-tiyksikköä.

Varaus- ja sidonta-asteis-sa pisimmälle, sadan prosentin tuntumaan, ovat ehtineet Poh-jois-Suomen ja Etelä-Suomen EAKR-ohjelmat. Maksatusten osalta on viimeisen kuukauden

aikana tehty eniten töitä Ete-lä-Suomen EAKR-ohjelmassa, jossa maksatusaste on saatu nousemaan peräti 2,2 prosent-tiyksikköä - sillä seurauksella, et-tä Länsi-Suomen EAKR-ohjelma on nyt jäänyt maksatusasteella mitattuna peränpitäjäksi.

Ohjelmista selvästi pisimmäl-lä on maksatuksilla mitattuna kui-tenkin edelleen Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma, jonka julkisesta rahoituskehyksestä on maksettu jo lähes 71,3 % (nousua kuukau-dessa 1,6 %-yksikköä).

Toiseksi paras maksatusaste on ESR-ohjelmalla, 65,3 %, jonka maksatusaste on noussut kuu-kaudessa 1,5 %-yksikköä. Kaiken kaikkiaan maksatustahdin on kui-tenkin syytä edelleen kiristyä, jot-ta ohjelmat saadaan täysimääräi-sesti toteutettua ohjelmakauden puitteissa. z

TEKSTI : Har r i Ahlg ren



EU:n Tonavan alueen strategia

Tonavaa pidetään maailman kansainvälisimpänä joke-na. Yhteistyömahdollisuuk-

sia ja haasteita riittää: esimerkiksi puuttuvat liikenneyhteydet, saas-teiden vähentämien, tulvien eh-käisy sekä energiaturvallisuus.

PK-yritysten yhteistyö, työ-markkinapolitiikka, koulutus sekä yleinen turvallisuus antavat mon-ta mahdollisuutta vahvistaa alu-een kilpailukykyä. Kaivataan hal-linnon kapasiteetin parantamista läpi linjan. Strate gian viralliset ta-voitteet ovat Tonavan alueen yh-distämien, ympäristösuojelu sekä hyvinvointi.

Strategia tarjoaa Itämeristra-tegian tavoin integroidut puit-teet valtioille ja alueille huoleh-tia yhteisesti sellaisista tärkeistä asioista, joita ei voida ratkaista yhden toimesta. Tehostettu kan-sainvälinen yhteistyö, verkot ja projektit johtavat nykyisten ohjel-mien parempaan synergiaan.

Strategia voi siten toimia vä-littäjänä yhdistäen kansallista ja EU:n tason toimintaa esimerkik-si tutkimuksessa ja innovoinnis-sa tai maahanmuutossa. EU:n 7. tutkimusohjelmassa on kolme kertaa pyydetty tarjouksia Tona-van alueen haasteista.

EU:n toinen makroalueellinen strategia EU:n Itämeristrategian jälkeen laadittiin vuonna 2011 Tonavan aluetta varten. Se kattaa 14 valtiota, josta 8 on EU:n jäsenvaltiota, lisäksi Kroatia on liittymässä. EU lähestyy myös naapureitaan Länsi-Balkanilla, Moldovaa sekä Ukrainan alueita. Tonavan yhdinalueella asuu yli 100 miljoonaa ihmistä. Alueen strateginen sijainti avaa yhteyksiä myös muihin alueisiin, esimerkiksi Mustameri, Etelä Kaukasia sekä Keski-Aasia.

Vajaan kahden vuoden aikana Tonavan strategiassa on kehitet-ty yhteistyöalustaa 24 ydintoimin-ta-aluetta varten (priority area) ja perustettu 11 ohjausryhmää. Yhteistyöverkostossa on lisäk-si 14 virallista kansallista yhdys-henkilöä.

Strategian vahvistamista varten on perustettu yhteinen tutkimuskeskus sekä Tona-van rahoitusdialogi. Euroopan Investointipankki on yhdessä Unkarin kanssa perustanut yh-dyspisteen Budapestiin – Danu-be Contact Point. Lisäksi on tarkoitus avata Tonavan alueen teknisen tuen rahoitusikkuna. Viestinnässä avustaa myös INTERACT-ohjelma.

Alueella on käynnissä lukuisia infrastruktuurihankkeita. On aloi-tettu uusia rajat ylittäviä yhteis-työohjelmia muun muassa Ser-bian kanssa.

Löytyy kaksi uutta transnatio-nalista ohjelmaakin: Kaakkois-Eurooppa ja Keski-Eurooppa. Seuraavalla rahoituskaudella 2014–2020 on tarkoitus arvioi-da uudelleen Tonavan alueen ns. transnationaalista yhteistyöohjel-maa strategian toimenpanon hel-pottamiseksi.

Tähänastiset johtopäätökset koskevat muun muassa projektien väliaikatauluja ja tiekarttojen tar-peellisuutta. Nämä suositukset ovat hyödyllisiä Itämeren alueen strate-gian toimintaohjelman kannalta.

Suomessa on myös syytä seurata tulossa olevia Atlantin strategiaa ja muita merialuestra-tegioita. EU:n kansainvälistä yh-teistyötä varten myönnetyt mää-rärahat mahdollistavat Suomessa uusien suhteiden ja strategisten liittojen luomista Suomen talous-taudin parantamiseksi ja siten myös sisäisten rakenneongel-mien voittamiseksi. z

TEKSTI: Barbro W iding, TEMKUVA: Shutterstock



Hallituksen alueiden kehit-tämistavoitteissa moni-keskuksisuus nähdään

maan kehittämisessä vahvana kilpailutekijänä. Maakuntakes-kukset, teolliset keskukset sekä seutukaupungit ovat keskeises-sä roolissa, kun etsitään ratkai-suja elinkeinoelämän uudistumi-seen, yhteyksien rakentumiseen sekä peruspalvelujen turvaami-seen erityyppisillä kaupunkiseu-duilla. Pilottimenettely on linjattu kaupunkipoliittisessa toimenpide-ohjelmassa.

Kokeilevuutta ja kumppanuuttaTyö- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu yhdessä seutukau-punkiverkoston kanssa pilotti-menettelyä, jonka tavoitteena on kannustaa seutukaupunkeja innovatiivisiin avauksiin ja tukea kaupunkien yhteistyötä vahvuuk-sien ja kasvupotentiaalin hyödyn-tämisessä sekä edistää kilpailu-kykyä.

Tarkoituksena on luoda ke-hitettävissä teemoissa kaupun-keja kokoava malli, jossa useita kuntia ja alueita toimii yhdessä. Olennaista piloteissa ovat kokei-

Seutukaupunkien kehittämiseen pilottimenettely – haku avoinna

Kaupunkiseuduille on tarjolla uusia eväitä uudistumiseen. Uusia työkaluja ovat valtion ja kaupunkiseutujen väliset kasvusopimukset, Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma sekä seutukaupunkipilotit. Kasvusopimus- ja INKA-ehdotuk-sista on juuri aloitettu neuvottelut valtion ja kaupunkiseutujen kesken. Seutu-kaupungeille ja kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisille maakuntakeskuksille tarkoitettuun pilottimenettelyyn on haku menossa.

levuus, alueen väliset ja sisäiset kumppanuudet ja linkit yrityksiin.

Pilottien toteuttamiseen ei ole osoitettu erillistä rahoitusta, sen sijaan niiden käynnistämiseksi ja koordinointiin voi työ- ja elinkei-noministeriö myöntää siemenra-hoitusta. Hankkeiden toteuttami-sessa hyödynnetään olemassa olevia rahoituslähteitä.

Pilottien valinta syksylläEnsimmäisessä vaiheessa on jatkovalmisteluun valittu viisi tee-maa, joiden vetäjät valittiin hake-musten perusteella:

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit – Kauhajoki ja Kurikka

Rakennemuutoksen jatkohoito – Salo

Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky – Rauma

Hyvinvointi ja elämisen laatu – Imatra

Arktisuus – Kemi

Pilottimenettelyyn hakeudutaan kaksivaiheisesti: kesäkuun lop-puun mennessä toimitetaan tiivis-tetyt suunnitelmat ja varsinainen haku päättyy elokuun lopussa. Myös uudet hakemukset uusiksi teemoiksi ovat mahdollisia.

TEM tekee seutukaupunkien pilottimenettelyyn valittavia pilot-teja koskevan päätöksen alku-syksyllä 2013. Tavoitteena on, että pilotit käynnistyvät vuonna 2014 vuosiksi 20141–2015.

Ehdotuksia arvioidaan sen mu-kaan miten hyvin ne vastaavat seuraaviin kriteereihin: 1) merkit-tävyys ja innovatiivisuus, 2) ver-kostoituminen ja kumppanuudet, 3) yhteys kansallisiin ja alueelli-siin strategioihin ja linjauksiin se-kä 4) rahoitus. Tavoitteena olevan yhteistyön ja verkostoitumisen edistämiseksi pilottiin tulee osal-listua vähintään neljä kaupunkia/seutua. z

Lisätietoja:www.tem.fi/kaupunkipolitiikka

Tekst i : Petra Stenfors , y l i tar kasta ja , TEM

www.tem.fi/kaupunkipolitiikka



EU arjessa -tapahtuma toi Vaasaan 29.4.2013 EU-vaikuttajia Euroopan parlamentista, komissiosta, eduskunnasta sekä Suomen ja Ruotsin valtionhallinnosta. Päivän teema ”Meri yhdistää – Havet förenar” kohdisti katseet meren yli naapuriin Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Teemaa ruodittiin Vaasassa päivän mittaan kauppakeskustapahtumassa ja yleisöseminaarissa.

Pohjalaisten EU-tuntoja ava-si tapahtuman yhteydessä julkistettu mielipidekysely.

Mielipidekyselyn vastaajista 43 % piti Suomen EU-jäsenyyttä hyvä-nä asiana ja 22 % huonona asi-ana. Loput pohjalaisista suhtau-tuivat asiaan neutraalisti tai eivät kertoneet kantaansa.

Mielipidekyselyssä kysyttiin myös EU:n liikennepolitiikas-ta. Kyselyyn vastanneista perä-ti neljä viidestä kertoi pitävänsä erittäin tai melko tärkeänä toimi-van liikenneyhteyden olemassa-oloa Vaasan ja Uumajan välillä Vaasan seudun ja Pohjanmaan alueen kehitykselle.

Tälle lienee syynä se, että Me-renkurkun lauttaliikenne on hiipu-nut siitä, kun tax-free-kauppa yli vuosikymmen sitten päättyi. Mat-kustajamäärät ovat pudonneet vuositasolla miljoonasta sataa-ntuhanteen. EU:n päätöstä tax-free-kaupan lopettamisesta pide-tään osittain tähän syynä, mutta EU nähdään myös mahdollisuu-tena liikenteen uudelleen elvyttä-miseen.

Yleisöseminaarissa kaupun-ginkirjastossa esiintyivät ”Meri yh-

EU Arjessa Vaasassa – Meri yhdistää

distää” -teeman ympärillä muiden muassa europarlamentaarikot anneli jäätteenmäki, sirpa Pie-tikäinen ja nils torvalds sekä suuren valiokunnan puheenjohta-ja Mia-Petra kumpula-natri.

Kauppakeskus Rewell Cente-rissä muun muassa EU-rahoit-teisia hankkeita. Hankkeilla oli myös mahdollisuus jakaa tietoa lavaesiintymisen yhteydessä.

Hankekoulu ja verkkoportaali auttavat verkostoitumaanLänsi-Suomen Helmet on ver-kossa toimiva yhteinen oppimis- ja kehittämisympäristö hanke-toimijoille Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Helmet verkkoon -hankekoulu ja verkkoportaali auttavat hanketoi-mijoita verkostoitumaan ja siirty-mään yhdessä jouhevasti tule-

Rakennerahastohankkeet esittäytyvät Vaasan eu arjessa -tapahtumassa.



vaan ohjelmakauteen. Hankkeet saavat esittelytilaa portaalissa, oppivat tunnistamaan hyviä käy-täntöjä ja hyödyntämään sosiaa-lista mediaa hanketyössä.

Lisätiedot: www.lshelmet.fi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi:Työ on parasta sosiaaliturvaa, osallisuus parasta kotoutu-mista!Pohjanmaan toimijoiden alueelli-sella yhteistyöllä edistetään maa-hanmuuttajien työllisyyttä ja osal-lisuutta. Alkuvaiheen ohjaukseen kehitetään pohjalaista toimintata-paa ja tehostetaan kotoutumista alueellisella yhteistyösopimuksel-la. Kuntalaiseksi -hankkeessa on tehty muun muassa nykytilasel-vitys ja aiesopimussuunnitelma painopistealueineen. Kehittämis-työhön ovat osallistuneet sekä maahanmuuttajat että toimijaver-kostot. Hanketta rahoittaa Poh-janmaan ELY-keskus ja johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Lisätiedot: http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Sosiaali_ja_terveys/Projektit_ja_hankkeet/Maahan-muuttajasta_kuntalaiseksi

”Työtä tekemällä ammattiin”OSIRIS – Tuotantokoulu vaa-salaisena mahdollisuutenaVaasan ammattiopiston opiske-lijoille tuotantokoulussa on mah-dollista suorittaa tutkinnon osia työvaltaisin menetelmin Jupi-tersäätiön työpajoissa aidoissa työtehtävissä. Tuotantokoulussa hyödynnetään sekä työvaltaista oppimisympäristöä että oppimis-menetelmää. Henkilökohtaistet-tua ammatillista oppimista ohjaa-vat ja tukevat ammatinopettajat, erityisopettajat ja työvalmentajat sekä yksilövalmentaja. Tuotanto-

koulujakson kesto on yksilöllinen ja opetussuunnitelmatavoitteinen. ESR-hankeyhteistyötä tekevät Vaasan ammattiopisto ja Jupiter-säätiö.

Lisätiedot: www.lshelmet.fi

Tarvitsetko APUA?Pohjanmaan Welcome Office neuvontakeskushanke tarjoaa ohjausta ja neuvontaa maahan-muuttoon liittyvissä asioissa. Pal-velua annetaan maahanmuutta-jille, kunnan toimijoille, yrityksille,

koulutusorganisaatioille, kolman-nelle sektorille ja projekteille.

Welcome Officeen ovat kaikki asiakkaat ja kysymykset tervetul-leita! Pohjanmaan liitto on myön-tänyt hankkeelle EAKR-rahoi-tusta ja rahoituksesta vastaavat myös mukaan lähteneet 12 kun-taa. Vaasan kaupunki hallinnoi hanketta. z

Lisätiedot: www.vaasa.fi/welcomeoffice

TEKSTI JA KUVAT: Leena Lyra , TEM

Pohjalaiset olivat kiinnostuneita tietämään, mitä eu-rahoilla tehdään hanke-tasolla.

Welcome office -hankkeen projektipäällikkö Pia hägglund kertoo yleisölle hankkeen toiminnasta.

http://www.lshelmet.fi

http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Sosiaali_ja_terveys/Projektit_ja_hankkeet/Maahanmuuttajasta_kuntalaiseksi




http://www.lshelmet.fi

http://www.vaasa.fi/welcomeoffice



EAKR- ja ESR-ohjelmien seurantakomiteoiden kokoukset pidetään ennen juhannusta

etelä-suomen eakRseurantakomitea 30.− 31.5.2013 Vantaalla

Pohjois-suomen eakR-seurantakomitea 3.−4.6.2013 Inarissa

Manner-suomen esR-seurantakomitea 5.−6.6.2013 Inarissa

itä-suomen eakR-seurantakomitea 12.−13.6.2013 Joensuussa

Länsi-suomen eakR-seurantakomitea 17.−18.6.2013 Tampereella

Lyhyesti

julkaisija: työ- ja elinkeinoministeriö, alueosasto, rakennerahastoryhmä Toimitus: Leena Lyra, [email protected] taitto: edita Publishing oy

Kysely rakennerahastojen uutiskirjeen lukijoille

Uutiskirjeen lukijoilla on mahdollisuus olla kehittämäs-sä uutiskirjettä vastaamalla lukijakyselyyn. Kysely on avoinna 7.6.2013 asti.

Vastaa rakennerahastojen uutiskirjeen lukijakyselyyn

http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/06_ajankohtaista/06_kayttajakysely_uutiskirje/index.jsp

Documents

RakenneRahastojen uutiskiRje...RakenneRahastojen uutiskiRje 5/13 Rakennerahastojen uutiskirje kertoo rakennerahasto-ohjelmien toiminnasta, tuloksista ja uutisista. se ilmestyy sähköisesti