Embed Size (px)
Citation preview
kokkola.fikokkola.fi2 / 2
012
Rannat kutsuvatuimareita
Jäätelö maistuukesäisessä keskustassa
tässä numerossa 1 Pääkirjoitus Ledare
2 Ihanien tarinoiden Kokkola
5 Kesä täynnä tapahtumia
6 En sommar full av aktiviteter
8 Kesäistä kukkaloistoa Lysande blomsterprakt
10 Kirjastot elävät suurta murrosta
11 Luckan expanderar
12 Vettä jo monessa polvessa
13 Karleby Vatten fyller 100 år
14 Merta näkyvissä Wanha Elba tutuissa käsissä
16 Uimarannat houkuttelevat
17 Sommaren lockar till simning
18 Retkeillään Kokkolassa
20 Mikä nimeksi Laajalahdentielle? Vad ska Bredviksvägen heta?
21 Asukaskyselyssä kehuja ja kehitysehdotuksia Invånarna gav både ris och ros
toimitusPäätoimittaja Virpi Viertola kaupungin viestintäryhmä
Toimitussihteeri Pasi Salmela, CreamediaRuotsinkieliset käännökset (paitsi s. 1, 20 ja 21) Ole Granholm
sähköposti: [email protected] www.kokkola.fi
Seuraava lehti ilmestyy syksyllä 2012.
JulkaisiJaKokkolan kaupunki
PL 4367101 Kokkola
Puh. (06) 828 9111Faksi (06) 828 9389
PainoPaikkaLönnberg Print & PromoPainosmäärä 28 000 kpl
ulkoasuCreamedia Hannele Ala-Hillilä
kuvatTomi Hirvinen, Aki Paavola, Jan Sandvik, Joni Virtanen,
Kari Pihlajamäki, futureimagebank.com
ISSN 2242-5888 (painettu)ISSN 2242-5896 (verkkolehti)
2 1410
18
Kannessa Petra Witting, Wilma Seppä, Kalle Ulff ja Emilia Wentin. Kuva: Tomi Hirvinen
1
KesämieliMillainen on ihanteellinen kesäpäiväsi? Jollekin se on tyy-ni ranta, raukeaa auringonottoa ja uimaan pulahtelua. Toiselle mieleen nousee pittoreski pikkukaupunki aukioineen, kujineen ja pikkupuoteineen. Joku kuvittelee itsensä heinäpellon laidalle. Kesää on kahvituokio lehtipuiden varjostamalla terassilla. Jääte-lö on koko ajan kädessä ja rattaissa istuvalla pikkuväellä vähän nenänpäässä ja vaatteissakin.
Mielikuvien kesä on kuin jatkuva festivaali, josta voi poimia mieleisensä ohjelman, seurustella ystävien kanssa ja vetäytyä aina halutessaan levähtämään.
Voiko tuon mielikuvan koskaan todella kohdata? Ja missä? Ei kotikaupungissa, tuskinpa kotimaassakaan. Kotiympyröissä kaikki muistuttaa arjesta, vallitseva väri on harmaa. Kotikaupungin tori on tyhjä ja rannat koleat. Kesän ainoan tuulettoman päivän saat paeta sisätiloihin verenhimoisilta hyönteisiltä. Ohjelmaa kesä-päiviin tuovat kitisevät lapset ja väsähtänyt puoliso.
Suomalainen matkustaa kauaskin saavuttaakseen kesämie-len, lomamielen. Haluamme irtautua arkeen liittyvistä mieliku-vista ja lomailemme siellä, missä työasiat eivät tule ensimmäi-senä mieleen. Vaihtamalla maisemaa voimme samalla unohtaa oman arkiminämme.
Oikea viritys auttaa kohtaamaan unelmien kesän myös koti-tanhuvilla. Ihana kesäpäivä on mielentila, joka muokkaa käsityk-semme ympäristöstämmekin. Loma-aurinkolasien läpi katsottu-na kotikaupunkikin on aivan mainio ympäristö rentoutumiselle. Rohkea lähtö kesäisen kotikaupungin rannoille, luontoon, ka-duille tai tapahtumiin voi siirtää harmaan arjen taka-alalle ja nostaa kirkkaat värit esiin myös omassa mielessämme.
Tuo alun ihannekuvausta kesäpäivästä on todellisuudessa mitä kuvaavin kertomus Kokkolasta. Siksihän vuosittain yhä useammat tulevat kaukaakin kokemaan Kokkolan kesän. Suo-sittelen Sinullekin!
SommartankarHur ser din idealiska sommardag ut? För någon kan det va-ra en vindstilla dag vid stranden, lättjefullt solbadande och ett dopp nu som då. För en annan är idealet en pittoresk småstad med öppna platser, gränder och småbutiker. Någon kanske drömmer sig till kanten av en åker. Sommar är kaffestunder på en terrass i skuggan av lövträd. Man har en glass i handen och de små i sina sittvagnar har lite av den på näsan och kläderna också. Fantasiernas sommar är som en ständig festival där man kan plocka åt sig det program man önskar, tillbringa tid med sina vänner och dra sig tillbaka för att vila när än man har lust.
Kan denna fantasibild nån gång verkligen bli sann? Och var? Inte i den egna hemstaden, knappast ens i hemlandet. I hem-mamiljön påminner allt om vardagen, allt ser grått ut. Den egna stadens torg är tom och stränderna kyliga. Sommarens enda vindstilla dag får man hålla sig inne för att inte bli attackerad av blodsugna insekter. Sommardagarna kryddas med gnällande barn och en slutkörd äkta hälft.
Finländarna kan resa långt för att nå sommarstämningen, semesterkänslan. Vi vill komma loss från allt som har med var-dagen att göra och firar våra semestrar på ställen där arbetet inte är det första man kommer att tänka på. Då vi byter land-skap kan vi samtidigt glömma vardagsjaget.
Rätt inställning är till hjälp då vi vill fira vår drömsommar i hemmatrakterna. En ljuvlig sommardag ser även omgivningen annorlunda ut. Genom semestersolglasögonen ser den egna hemstaden riktigt lämplig ut för rekreation. Den modige styr kosan mot hemstadens stränder, naturen, gator eller evene-mang, glömmer vardagsgråheten och lyfter fram alla klara fär-ger i sitt sinne.
Idealbilden av en sommardag i början av texten är i verk-ligheten en mycket beskrivande bild av Karleby. Det är ju där-för allt fler människor kommer till och med långa vägar för att uppleva Karlebys sommar. Rekommenderas varmt!
Sampo PurontausKulttuuritoimenjohtaja – Kulturdirektör
P ä ä k i r j o i t u s • L e d a r e • P ä ä k i r j o i t u s • L e d a r e
Kuva
: To
mi
Hir
vin
en
2
Teks
ti: J
orm
a U
usi
talo
Kuv
at: T
om
i H
irvi
nen
, Jo
ni
Vir
tan
en kesäpäivä kokkolan keskustassa on parhaim-millaan täynnä elämyksiä. Historia herää henkiin kymmenissä tarinoissa Neristanin eli kokkolan vanhankaupungin ja oppistanin, eteläisen ylä-kaupungin, kaduilla ja rakennuksissa.
H istoriallisen keskusta-alueen lisäksi viihtyisän ja nuorek-kaan kävelykeskustan rento syke monipuolisine palve-luineen houkuttelee nauttimaan shoppailusta, hyväs-
tä ruuasta, kupposesta kahvia tai ystävien ja tuttavien seurasta.– Kokkolan ainutlaatuinen historia tekee tästä oppaan ihan-
nekaupungin. Sopivan kokoinen keskusta-alue, missä kaikki on aitoa, ja kävelymatkan päästä löytyvät niin Neristan kuin nyky-aikaiset kaupan palvelut, ihastelee Kokkolan matkailuoppaana toimiva Tytti Blomqvist.
kesäisessä keskustassa yhdistyvät historia ja rento nautiskelu
Ihanien tarinoidenKokkola
Hänen mukaansa ulkopaikkakuntalaiset ovat usein yllät-tyneet siitä, kuinka voimakkaasti Kokkola on kasvanut ja mi-ten hieno kokonaisuus on yhtenäinen, 12 korttelin kokoinen vanhakaupunki. Asuntomessuvieraista monet sanoivat tule-vansa uudestaan ja pidemmäksi aikaa, jotta he voivat tutus-tua perusteellisesti kaikkeen siihen, mitä Kokkola tänä päi-vänä tarjoaa.
– Torikatu erotti ennen Oppistanin ja Neristanin toisistaan. Isokadulla asuivat varakkaat, Itäinen Kirkkokatu oli kapteenien ja perämiesten asuinaluetta, ja Läntinen Kirkkokatu Draken
Tytti Blomqvistin tarinat päiväkävelyllä Neristanissa lennättävät ajatuk-set aikaan, jolloin tervaporvarit, merimiehet ja käsityöläiset kulkivat pit-kin kansainvälisen satamakaupungin katuja.
3
taloineen kuului käsityöläisille. Kustaa Adolfinkadulla asuivat merimiehet, ja ihmiset tapasivat varoitella toisiaan, että siellä kannattaa pitää laukustaan kiinni, Blomqvist kertoo.
Useat tulipalot muokkasivat Neristania vuosisatojen kuluessa, mutta jäljellä on edelleen satoja vuosia vanhoja, viehättäviä puu-taloja, joita on kunnostettu nykypäivän kokkolalaisten kodeiksi.
Yksi sellainen on 1818 rakennettu Knapen talo, joka esittäy-tyi Asuntomessujen suosittuna oheiskohteena. Talon rakennutti silmäkirurgi ja kirjailija Ernst Viktor Knape, jonka tekstejä muun muassa Jean Sibelius sävelsi.
Draken talo taas tunnettiin porvaristalona, jonka sisäpihalta löytyy nykyään viehättävä taiteilijaresidenssi.
Mannerheiminaukiolla sijaitsee yli satavuotias Seurahuo-neen kiinteistö. Rakennuksessa on edelleen osia Donnerin suvun rakennuttamasta Kokkolan ensimmäisestä kivitalosta.
4
Neristan-esite Kokkolan MatkailustaKokkolan Matkailun toimistosta Kokkolan Kauppatorilta voit hakea vanhastakaupungista kertovia esitteitä. Yleisesitteessä kerrotaan kuvien kanssa 12 korttelin kokoisesta historiallisesta alueesta. Askel askeleelta esitteen avulla Neristaniin on helppo tutustua myös omatoimisesti. Kävely-kierroksen aikana avautuu niin kaupungin historia kuin vanhan-kaupungin rakennukset, henkilöt ja tapahtumat.
Vuokrapyörällä ehdit pidemmälleVuokraa polkupyörä, niin ehdit tutustua kesäiseen Kokkolaan hieman perusteellisemmin. Pyö-räile vaikkapa Meripuistoon Vanhansatamanlahdelle, pur-jehdusseuroille Elbaan ja Mustakarille tai Kirkonmä-en historialliselle alueelle. Pyöriä vuokraavat pyörä-liikkeet A. Ylikorpi (Isokatu 20) ja Lybäck (Isokatu 21) sekä Brinkin Wanha Pappila (Opettajankuja).
Tutustu näihinNeristan ja muu kaupunkikeskusta ovat täyn-nä mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Seu-raavassa kolme tutustumisen arvoista kohdetta:
Luontokokoelma KieppiLuontokokoelma Kieppi on valtakun-nallisesti arvokas luonnonhistoriallinen kokoelma. Sen perustajan Veikko Salki-on syntymästä tulee tänä vuonna kulu-neeksi sata vuotta. Pitkänsillankatu 26.
Käsi- ja taideteollisuus-keskus KankuriKäsityöläiset kuuluivat Neristanin katukuvaan jo satoja vuosia sitten. Käsi- ja taideteolli-suuskeskus Kankuri on upea esimerkki sii-tä, että käsityöläisperinne ja -osaaminen elävät alueella edelleen vahvoina. Mannerheiminaukio 3.
Keskiviikon iltatoriKokkolan Matkailuoppaiden ide-oima iltatori on kasvanut hulp-peisiin mittoihin. Myyntipaikat alkavat täyttyä jo iltapäivällä, ja tunnelma on tiivis, kun kauppa-torille kerääntyy kesäkeskiviik-koisin tuhansia ihmisiä.
Aukion toisella laidalla sijaitsevat Käsi- ja taideteollisuuskeskus Kankurin tilat, missä käsityöharrastus elää vahvana.
Neristanista löytyy paljon mielenkiintoista myös shoppailijalle. Antiikkiliikkeet kuuluvat vanhaan kaupunkiin luontaisesti, ja tarjol-la on myös vaikkapa sisustustarvikkeita maailmanmerkkeineen.
Nälkä ja janokaan eivät pääse vaivaamaan, sillä Neristanis-sakin voi nauttia laadukkaista kahvila- ja ravintolapalveluista
Kesäkuukaudet ovat vilkkaita Antiikkiliike PUU-MIssa. Kuvassa Mika Honkala.
historiallisessa miljöössä. Myös majoitusta löytyy aivan Neris-tanin sydämestä.
Neristanista kävelymatkaa on helppo jatkaa Oppistanin kautta kohti kävelykeskustaa. Oppistanin idyllisessä museokort-telissa sijaitsevat esimerkiksi K.H.Renlundin museo, luontoko-koelma Kieppi sekä Vohvelikahvila taideleipomoineen.
Viimeistään kävelykeskustassa kulkijalle käy selväksi, että his-torialtaan juureva Kokkola on nykyäänkin vilkas ja vahvasti ke-hittyvä kauppakaupunki.
– Kävelykeskustasta on tehty niin nätti, että siellä viihtyy vaikka kuinka pitkään. Voi shoppailla, siemailla kupposen kahvia, syödä hyvin tai vain istua ulkosalla ja katsella ihmisiä, jotka ovat tulleet ostoksille usein matkojenkin päästä. Silmäniloa löytyy sekä nuorille että varttuneille, eikä kävelykeskustaa ole suotta sanottu kaupunkilaisten olohuoneeksi, Tytti Blomqvist kehuu.
Kokkolan kesään mahtuu monia hienoja tapahtumia, joista yhdestä on kuitenkin tullut jo käsite. Keskiviikkoisin Kauppatoril-la järjestetään Kokkolan matkailuoppaiden organisoima iltatori. Sen menestystarina jatkuu vuodesta toiseen, kun tori täyttyy tuhansista ihmisistä. Iltatoria ei voi sanoin kuvailla, sinne täytyy mennä itse paikalle.
5
Teks
ti: J
orm
a U
usi
talo
Kuv
at: T
om
i H
irvi
nen
, A
ki
Pa
avo
la,
Jon
i V
irta
nen Vilkasta tapahtumakesää on kokkolassa ihasteltu
jo vuosikaudet, eikä tämäkään vuosi tee poikke-usta. Myös kesän resepti on tuttu: suuri osa ta-pahtumista syntyy järjestöjen ja yhdistysten sekä kokkolan kaupungin kumppanuuden tuloksena.
kaupungin tehtävänä on ennen kaikkea koordinoida ja luoda puitteita.
– Kun esimerkiksi yhdistyksillä on erilaisia toiveita ti-laisuuksien ja tapahtumien järjestämisestä, pyrimme niitä myös toteuttamaan, kertoo kulttuuriohjaaja Berit Store.
Yksi merkittävä muutos on kuitenkin tapahtunut aikaisem-mista kesistä. Wanhan Kallen kesäviikko ja Meijän Käläviä -pitä-jäviikko on yhdistetty yhdeksi isoksi tapahtumakokonaisuudeksi, Kokkolan kesäviikoiksi. Kokkolan kesäviikkoja vietetään 30.6.–8.7.
Vaikka nimet ovat muuttuneet, ohjelmaan mahtuu paljon tuttuja tilaisuuksia Arvon kuntoajosta Lohtajan merellisiin ta-pahtumiin ja Kokkolan kesämarkkinoihin. Yksi kesäviikkojen hui-pentumista on Saarella Soi Tankarissa 7.–8. heinäkuuta.
Täysin uusi tapahtuma on Suntin suurmarkkinat 8.–9.6. Ke-sälomakauden perinteinen avaus, Mustakari in Memories, kuul-laan 28.6.–1.7. Akkain Ajoissa poljetaan 10-vuotisjuhlapyöräily 16. kesäkuuta, kokit kohtaavat kävelykadulla 20. heinäkuuta ja Vanhankaupungin markkinoille pääsee tekemään ostoksia 1. elokuuta.
Venetsialaisia vietetään tuttuun tapaan elokuun viimeisenä viikonloppuna, ja silloin kuullaan musiikkia Jesse Kaikurannan ja kumppaneiden johdolla. Syyskuun 1. päivänä vietetään taas Keskiaikamarkkinoita Kaarlelan kirkonmäellä.
Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla 29.7.–5.8. vanha kohtaa uu-den ja uusi vanhan, tuttu vieraan ja vieras tutun.
– Monet konserteista on koottu siten, että eri aikakausien teokset keskustelevat keskenään ja muodostavat mielenkiin-toisen kokonaisuuden, sanoo Kirkkomusiikkijuhlien taiteellinen johtaja Juhani lamminmäki.
Hän poimii ohjelmistosta muutaman esimerkin.– Saksofonisti Jukka Perkon sekä Teemu Viinikaisen ja Jarmo
Saaren virsiproduktiota Kokkolan kirkossa odotan mielenkiin-nolla. Täysiverinen gospel-konsertti kuullaan kälviäläisen Augus-tin soittamana, ja on erityisen hienoa saada mukaan omasta
maakunnasta tällainen kokoonpano. Isomman koneiston tapah-tuma on tarjolla Lohtajan kirkossa pidettävässä Gloria-konser-tissa, jossa esiintyvät muun muassa Keski-Pohjanmaan Kamari-kuoro ja Vaasan kaupunginorkesteri.
Lamminmäki kertoo, että alkuvaiheessa ohjelmakokonai-suutta suunniteltaessa haasteena oli runsaudenpula. Lopulta ohjelma syntyi varsin helposti, ja luvassa on varsin paljon sel-laista antia, jota Lohtajalla ei ole aikaisemmin kuultu.
– Musiikillisesti kokonaisuus on laaja, jazzista gospeliin ja gregoriaaniseen lauluun. Jokaiselle löytyy jotain. Kirkkomusii-kin ystäville luvassa on aikamoinen paketti, Lamminmäki lupaa.
Ullavassa runko samana, sisällöt muuttuvatUllavan kuvataiteen ja musiikin viikko 24.–30.6 etenee paljolti edellisiltä vuosilta tutun mallin mukaan.
– Runko on pysynyt samana, eli meillä on ohjelmassa useita kursseja ja näyttelyitä. Sen sijaan sisällöt vaihtuvat. Täysin uutena on mukana Kulttuuriosuuskunta Oravan Pyörän torstai-iltana esittämä lastennäytelmä Hoppus loppus.
Toinen muutos koskee viikon pääkonserttia. Se järjestetään nyt keskiviikon sijasta tiistai-iltana, ja pitopaikka on myös vaih-tunut Veikko Vionojan kouluksi. Kyseessä on suuri viihdekon-sertti nimeltään Päivä, jolloin rakastat. Konsertti kuultiin vuo-si sitten Meijän Käläviä -pitäjäviikolla, ja se sai yleisöltä hyvän vastaanoton.
– Viikon tilaisuudet keräävät paikalle ensisijaisesti ullavalai-sia ja Ullavan kesävieraita, mutta esimerkiksi konsertteihin saa-puu perinteisesti yleisöä lähiseudultakin, kulttuurisihteeri kirsi Hänninen kertoo.
Tapahtuman järjestää Ullavan kuvataiteen- ja musiikinyh-distys yhteistyössä Kokkolan kaupungin kulttuuripalveluiden ja Kokkolan seudun opiston kanssa.
Lisätietoja kesätapahtumista löytyy osoitteesta www.facebook.com/kulttuurikokkola
en sommar full av aktiviteter
S ommarevenemangen i staden har uppskattats i åra-tal. En stor del av dessa föds i samarbete med staden och olika organisationer och företag.
I sommar har Gamle Kalles sommarvecka och Mei-jän Käläviä-sockenvecka samordnats till Karleby sommar-vecka och firas 30.6–8.7.
En av sommarens höjdpunkter är Melodier på Tankar som arrangeras 7–8 juli.
Ett helt nytt evenemang är stormarknaden vid Sundet som anordnas 8–9 juni.
Semestersäsongens traditionella öppning Mustakari in Memories arrangeras 28.6–1.7.
Kärringkörningen som i år firar tioårsjubileum trampas den 16 juni, kockarna möts på gågatan den 20 juli och marknaden i Neristan ordnas den 1 augusti.
Veneziaden firas som vanligt sista veckoslutet i augusti och då underhåller bland annat Jesse Kaikuranta.
Vid kyrkomusikfesten i Lochteå 29.7–5.8 möts gam-malt och nytt, känd och okänd och vice versa.
Ullava bildkonst och musikvecka 24–30.6 anordnas enligt gammalt beprövat mönster.
6
7
Makupaloja Kokkolan kesäänKESÄKIVAA8.–9.6. Suntin suurmarkkinat, käsityötori ja yhdistysten tori kauppatorilla ja Suntin rannalla15.6. Kesäilta Vanhassakaupungissa30.6. Kesäviikon avajaiset ja Wanha Kalle vaihtuu1.7. Marinkaisten kalajuhlat kalarannassa2.7. Wanhojen koululaulujen ilta Jokikylän kylätalolla2.7. Allsång på Kyrkbacken2.7. Yhteislaulutilaisuus Koivuhaan torilla3.7. Suvipäivä Alaviirteen Meripaviljongilla5.7. Yhteislauluilta Wanhojen soittajien kera Ruotsalon koululla6.7. Kotiseututori Kälviän Marttakodin pihalla15.7. Lohtajan Ohtakarin kalajuhlat18.–23.7. Eurooppalainen ruokatori Kokkolan kävelykeskustassa29.7. Tankarin karikokokous1.8. Vanhankaupungin markkinat11.8. Perinnepäivä Kaarlelan Kotiseutumuseolla24.–26.8. Kokkolan Venetsialaiset
MUSIIKKIA16.6. klo 18 Kälviä Proms – Kamarimu-siikin, jousiorkesterin ja puhallinorkesterin kavalkadi Keski-Pohjanmaan Opisto
17.6. klo 15 Sinfoniaorkesterin konsertti Snellmansali26.6. klo 20 ”Päivä jolloin rakastat” -konsertti, Veikko Vionojan koulu, Ullava28.6. klo 19 ”Runolintuni” -konsertti, Rahkosen monitoimitalo28.6.–1.7. Mustakari in Memories1.7. KesäJazz Soi Kälviällä3.7. Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kesäillan konsertti, Kaarlelan kirkko4.7. Pop n`Roll 2012 – finaali, Kokkolan kauppatori4.7. Vohvelijazz, Vohvelikahvila & Taideleipomo6.7. Pelle Miljoona – YTS – Voxpihlaja konsertti Länsipuistossa7.–8.7. Saarella Soi, Tankarin majakkasaari8.7. Kokkolan kesäviikkojen piknik-konsertti Länsipuistossa29.7. klo 12 Kantelekonsertti, Lohtajan pappila3.–4.8. Kokkola Rock Festival Vol. VI TAPAHTUMAVIIKKOJA31.5.–9.6. Kokkolan Oopperakesä8.–17.6. Kälviän kansainvälinen musiikkileiri24.–29.6. Ullavan kuvataiteen ja musiikin viikko
30.6.–8.7. Kokkolan kesäviikot29.7.–5.8. Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat
KESÄTEATTERIAlohtajan Harrastajanäyttelijät: JätemyllyLohtajan MuseonmäkiKirj. Saara Kesävuori ja Maria SyväläEnsi-ilta 6.6. klo 19
Teatteriryhmä Huvin Vuox:Kälviänjoen Loma ja LepoKälviän aluetoimiston takapihaKirj. Arto OjakangasEnsi-ilta su 10.6. klo 13
kulttuuriosuuskunta oravan Pyörä:Lastenteatteriesitys Hoppus LoppusVohvelikahvilan piha, Kokkola/kiertueella maakunnassa. Kirj. Niina Karttunen ja työryhmä. Vohvelikahvilan ensi-ilta 30.6. klo 16.
Pystymehtä esittää: JuurihoitoaPuuduttamatta paras.Rahkosen NS-talolla la 30.6. klo 19.
Ykspihlajan kesäteatteri esittää:Shanghai Starin paluuEnsi-ilta 28.7. Potinrannassa, Sahakatu 8. Esitykset jatkuvat 15.8. saakka
8
Kaupunginpuutarhan kukat loistavat
kaupunginpuutarhan taitava väki on totuttanut kokkolalaiset hyvälle. Pidämme kesäistä kukkaloistoa itsestäänselvyytenä. Viime vuonna, kun kaupunki oli täynnä kesä-vieraita, oli ilo kuulla, kuinka kokkolassa vierailevat ihailivat istutuksiamme.
9
I karleby lyser blomsterprakten
B akom sommarens blomsterprakt i Karleby ligger mycket arbete. Planeringen för följande sommar inleds genast under slutsommaren.
– Beställningen av penséer sänds redan i november eller genast när planeringen av sommarblommorna är klar. Sedan är julen nära och hög tid att tillverka barr-trädsporten till gågatan och sätta den på plats, berättar trädgårdsmästare satu eloranta.
Arbetschef Terho lindberg som ansvarar för stadens parker och idrottsområden och trädgårdsmästare Eloran-ta är medvetna om att många undrar varför man inte i stadsträdgården driver upp alla plantor i egen regi.
– Vi driver själv upp sorter som det är någon idé med som stora, ståtliga och dyra cannit samt plantor som an-vänds i pyramider och amplar. Lika prydliga går inte att beställa, konstaterar Lindberg.
Teks
ti: J
oh
an
na
Ra
nta
nen
Kuv
at: T
om
i H
irvi
nen M oni yritti ostaa asuntomessualueella ihailtuja tervatyn-
nyrinpuolikkaita, jotka olivat kaupungin omaa designia. Eipä hätää, komeita tynnyreitä ei myyty kenellekään.
– Tynnyreitä on 50, ja lisäksi meillä on parisataa kukka-as-tiaa ja pyramidia. Niitä sijoitetaan sekä eri puolille keskustaa että tärkeimpien rakennusten edustoille. Kävelykeskustassa ja muualla on lisäksi kiinteitä kukka-astioita, puutarhuri sari elo-ranta kertoo.
Kiinteitä kukkapenkkejä on enää harvassa, ja syytkin ovat selvät.– Kukka-astioissa kesäkukkia on helpompi huoltaa. Astian
antama korkeus lisää istutuksen näyttävyyttä, Eloranta tietää. Kesän kukkaloiston taustalla on valtava määrä työtä. Kun
edellisestä kesästä on selvitty, alkaa jo seuraavaan valmistau-tuminen.
– Suunnittelu alkaa oikeastaan jo loppukesällä, kun kierräm-me katselemassa istutuksia. Silloin usein jo näkee mielessään, mitä ensi vuonna haluaisi nähdä siinä paikassa. Joskus se on ko-konaan erilainen, toisinaan muuttuu vain jokin osa, esimerkiksi kasvin väri. Vuosittain testaamme yleensä muutamia uutuuksia.
– Syystalven pimeinä päivinä suunnittelemme valmiiksi seu-raavan kesän kukkaloistoa pistokas- ja siemenluetteloita lukien.
Orvokkitarjouspyynnöt lähtevät jo marraskuussa, ja heti kun kesäkukkasuunnitelmat ovat valmiina, lähetetään tarjous-pyynnöt viljelijöille ja tilataan myös tarvikkeita. Sitten joulu on yleensä jo lähellä, ja on aika tehdä kävelykadun havuportti ja viedä se paikoilleen, Eloranta kertaa syksyn vaiheita.
Puistoista ja liikuntapaikoista vastaava työpäällikkö Terho lindberg ja puutarhuri Eloranta tietävät monien ihmettele-vän, miksi kaupunginpuutarhalla ei kasvateta kaikkia taimia itse.
– Kaikkien kesäkukkien kasvattamista ei ole nähty järkeväksi. Kasvatamme itse sellaiset lajikkeet, joiden kasvattamisessa on itua, kuten suuret, näyttävät ja kalliit cannat sekä pyramideihin ja amppeleihin tulevat taimet. Yhtä komeita emme tilaamalla saisi, Lindberg selittää.
Viimeiset istutetaan juhannuksenaTalven aikana seuraavaan kesään valmistautumisen lisäksi Lind-bergillä joukkoineen on runsaasti viherkasveja huolehdittavina kaupungin eri rakennuksissa. Vuodenvaihteeseen ajoittuu yleen-sä uimahallin silkkikasvien huolto. Kaupungin toimipisteiden vi-herkasvien isompi huolto tehdään helmi-maaliskuussa.
Sitten mennään jo kovaa vauhtia kevättä kohti. Puistokalus-teet ja kukka-astiat huolletaan tammi-, helmi- ja maaliskuussa, ja ensimmäiset viljelyt alkavat jo helmikuun puolivälissä. Kevät on puutarhan kiireisintä aikaa.
Viljely alkaa viikolla 6 cannan juurakoiden istuttamisella. Sen jälkeen täytetään muoviset kukkapylväät, ja viikolla 10 istutetaan pistokkaat pylväisiin. Pistokkaita ostetaan ja siemeniä kylvetään. Siitä se kevät alkaa.
Kukkien istutus alkaa orvokeilla ja narsisseilla yleensä vap-pua edeltävällä viikolla ja jatkuu muutaman viikon ajan. Sitten on vuorossa puiden ja pensaiden istutusta.
– Kesäkukkien istutus alkaa kesäkuun 10. päivän tienoilla säistä riippuen. Viimeiset kesäkukat istutetaan juhannuksen jäl-keisellä viikolla, Eloranta sanoo.
Lindberg muistuttaa, ettei työ ole pelkkää kukkaloistoa. Tal-vella tehdään myös puisto- ja peruskorjaussuunnitelmia.
Joka vuosi on muutama puisto korjauskohteena, ja vuo-sittain rakennetaan myös uusia puistoja. Tänä vuonna Kuusi-mäkeen rakennetaan liikunnallinen puisto, johon tulee myös pienpeliareena.
– Viime vuosina olemme rakentaneet paljon lähiliikuntapaikko-ja. Kokkola sijoittuukin Suomessa ehdottomasti kymmenen par-haan kärkeen, kun on kyse lähiliikuntapaikkojen luomisesta. Toivoi-sin, että kaikenikäiset ihmiset ottaisivat liikuntapaikat omakseen ja aikuiset ja lapset harrastaisivat yhdessä aktiivista liikuntaa. Lähilii-kuntapaikat on tarkoitettu kaikille.
• Kevät- ja kesäkukkalajeja on noin 50 ja lajikkeita noin 90. Tänä kesänä on kaksi uutta koristeheinälajia ja 12 uutta kesäkukkalajiketta.• Kappalemäärä noin 16 000, joista valmiina tilataan 70 % ja itse kasvatetaan 30 %.• Värimaailma valkoisesta keltaiseen ja oranssiin, vaalean- punainen sekä lilan, sinisen ja punaisen eri sävyt.• Hauskimmat uutuudet: kaksiväriset timant- tikukat kelta-vaaleanpunaisin raidoin sekä kelta-valkoinen tulikruunulajike. Näitä voi kesän aikana nähdä kävelykeskustan salmiakin muotoisissa kivialtaissa.• Viime vuosina on paljon käytetty erilaisia koristeheiniä, vihanneksia ja yrttejä, esimerkiksi lehtikaalia, persiljaa, salviaa ja timjamia. Niillä saa mukavaa ryhtiä istutuksiin ja kontrastia värikkäille kukkijoille. Ne ovat myös ajan muotia.
fakta
10
Hiljaisuus kuuluu edelleen kirjastojen perus-olemukseen, mutta viime aikoina kirjastot ovat muuttuneet entistä enemmän vilkkaiksi kohtaa-mispaikoiksi.
a ivan oma lukunsa on tietotekniikan kehitys ja sen vai-kutus kirjastoihin.
– Kokkolan pääkirjasto valmistui 1999, ja silloin em-me voineet aavistaa, mitä kaikkea tietotekniikka tuo mukanansa. Jos se olisi tiedetty, meillä olisi enemmän internet-paikkoja ja hiljai-sia työskentelytiloja, sanoo kirjastotoimenjohtaja Susann Forsberg.
Mielenkiintoisia asioita kävi ilmi myös asiakaskyselystä vuon-na 2010.
– Yllättävän suuri osa kirjaston käyttäjistä hakee täältä ni-menomaan viihdettä. Sitä kuvaa hyvin dvd-lainausten jatkuva kasvu. Viime vuonna Kokkolan kirjastoissa tehtiin yhteensä lä-hes 100 000 dvd-lainaa.
– Toki kirjastoon tullaan edelleen lainamaan kirjoja, mutta täällä tehdään paljon muutakin, Forsberg sanoo.
Kirjastolla on asiakkaita, jotka tulevat lehtienlukusaliin luke-maan päivän lehdet. Näyttelytorista on kehkeytynyt niin suosit-tu, että näytteilleasettajien jonotuslistalla on mittaa lähes kaksi vuotta. Samoin Hongell-salia käytetään yhä enemmän luento- ja kokouskäyttöön.
– Asiakaskysely yllätti siinäkin, että nuoret näkevät kirjas-ton toimintakonseptin aika konservatiivisesti. He haluavat, et-tä kirjasto on hiljainen paikka, missä mikään ei muutu. Sen si-jaan keski-ikäiset ja eläkeläiset halusivat kirjastoon tapahtumia ja muuta toimintaa.
Sähköisten palvelujen tarjonta kasvaa nopeasti
Teks
ti: J
orm
a U
usi
talo
Kuv
at: T
om
i H
irvi
nen
Kirjastot elävätsuurta murrosta
– Tulevaisuudessa pyrimme järjestämään erilaisia työtiloja, koska ny-kyään kirjastoon tullaan myös työskentelemään oman läppärin kanssa. Ihmisten ajankäytössä tapahtuvat muutokset ovat puolestaan asia, joka meidän pitää huomioida aukioloajoissa, sanoo Susann Forsberg.
luckan i karleby expanderar
l uckan i Karleby som grundades 2001 har befäst sin ställning som ett finlandssvenskt informations-centrum i nejden. Antalet kunder har nästan fyr-
dubblats sedan starten. I fjol besökte 7 000 personer in-formationscentret som finns i stadsbiblioteket.
– Teoretiskt betyder det att varje svenskspråkig kar-lebybo haft ett årligt ärende till Luckan. Men i praktiken har vi betjänat även kronoby-, larsmo- och jakobstads-bor, finskspråkiga karlebybor, emigranter och turister. Vår förhoppning är att alla svenskspråkiga invånare i nejden anser sig ha nytta av Luckan i Karleby, säger informatör Reidunn Manderbacka.
I höst flyttar Luckan till EU-informationens lokal som blir ledig.
– Vi kommer fortsättningsvis att finnas i stadsbibliote-kets fastighet. Men genom flyttningen får vi ett mera avskilt område och bättre utrymme för böcker, CD-skivor och annat material som vi förmedlar, påpekar Manderbacka.
Luckan i Karleby är en del av det finlandssvenska nät-verket med åtta verksamhetspunkter på olika orter i lan-det. Huvudman för Luckan i Karleby är KulturÖsterbot-ten vid samkommunen Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur. Verksamheten stöds av olika fonder. Karleby stad har stött verksamheten genom att upplåta utrymmen i stadsbiblioteket hyresfritt.
Reidunn Manderbacka berättar att Luckan informerar om aktuella finlandssvenska frågor och om möjligheter att söka stipendier och understöd. Broschyrer från folk-tinget och andra finlandssvenska organisationer står till kundernas förfogande.
– Luckans hemsida är också en viktig informations-kanal. Den besöks månatligen av 300 personer. Sedan november 2010 finns vi även på Facebook. Det gäller att hållas med även i den digitala utvecklingen, framhål-ler Manderbacka.
Förmedlingen av finlandssvenska böcker och CD-ski-vor samt biljetter till olika svenskösterbottniska evene-mang fortsätter att öka. Många finlandssvenska förfat-tare har besökt Luckan och signerat sina böcker under årens lopp.
– Speciellt överraskad är jag över den rikliga produk-tionen av böcker i norra svenska Österbotten. Luckan deltar även i Svenska veckan i Karleby och Kronoby i samarbete med Svenska Finlands folkting. Den kulmine-rar i en Svenska dagen-fest som senaste år hölls i Terjärv. I år hålls festen på Jungsborg i Karleby.
11
Khia, Simone ja Vivi Berlin Alavetelistälukevat pääkirjastossa lastenkirjoja.
Kirjalainauksissa kaunokirjallisuus on ajamassa suosiossa kiin-ni tietokirjallisuutta. Erityisen ilahduttavana Forsberg pitää sitä, että lasten ja nuorten kirjoja lainataan entistä enemmän.
– Tärkeä rooli on lisäksi kirjaston hakeutuvalla toiminnalla, eli kirjastoautolla, laitoskirjastolla ja kotipalvelulla. Parhaillaan selvitämme, mikä tulee olemaan kotipalvelun tarve jatkossa ja miten se voidaan käytännössä parhaiten toteuttaa.
Varausmaksu poistui maaliskuussa, ja sen vaikutukset nä-kyivät nopeasti.
– Varausmaksun poisto lisäsi lainauksia, ja nyt varataan pal-jon enemmän esimerkiksi kaunokirjallisuutta, vanhaa tietokirjal-lisuutta ja lasten ja nuorten kirjoja. Kaikissa Anders-kirjastoissa on yhteinen varausjono, jolloin kirja otetaan kiinni sieltä, mistä se vapautuu ensimmäisenä.
Uutuudet nopeammin ladattaviksiKirjasto sai rahoituksen digitointipalveluiden järjestämiseen, ja palvelu on käyttövalmis syksyyn mennessä. Se mahdollistaa vanhojen valokuvien, diojen ja VHS-kasettien tallentamiseen digitaaliseen muotoon.
– Asiakkaan tarvitsee vain tuoda esimerkiksi cd- tai dvd-levy, ja kaikki muu on ilmaista.
Kirjastotoimenjohtajan mukaan kirjastoissa on meneillään iso myllerrys myös e-aineistojen ympärillä. Tuskin kukaan osaa luotettavasti ennustaa, mitä kaikkea tulee tapahtumaan.
– Kaunokirjallisuudesta ruotsinkielistä tarjontaa on tällä het-kellä paremmin saatavilla kuin suomenkielistä. eLib-palvelusta lukemista voi ladata ensin omalle kotikoneelle ja siitä iPadille tai muulle lukulaitteelle.
Yhä useampi asiakas tulee kirjastoon lukemaan sähköisessä muodossa olevia sanoma- ja aikakauslehtiä perinteisen paine-tun lehden lisäksi. Kaupunginkirjastosta löytyvät ePress- sekä Library Pressdisplay-palvelut. Molempia palveluita tarjotaan ve-loituksetta myös alueen muille kirjastoille.
Viime vuoden lopulla uusittu verkkokirjasto on Forsber-gin mukaan entistä interaktiivisempi. Siellä voi nyt keskustella, kommentoida tai laatia omaa kirjahyllyä lukemistaan kirjoista tai niistä kirjoista, jotka haluaisi lukea.
– Uudistus vaikutti kirjaston henkilökunnankin työhön, sillä nyt olemme myös sisällön tuottajia. Teemme sillä tavalla hyllys-sä olevaa kirjatarjontaa elävämmäksi.
Pääkirjaston ja kaupungin muiden kirjastojen käyttö eroaa joissakin tapauksissa toisistaan.
– Silloin kun jostain aiheesta halutaan tavallista laajemmin tie-toa, tietokirjallisuus haetaan pääkirjastosta. Sen lisäksi ruotsinkie-lisen aineiston lainaus tapahtuu pääkirjastosta ja kirjastoautosta.
– Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot ovat tavallaan pääkirjas-toja pienoiskoossa, ja niistä pitäisi löytyä lainattavaa laidasta laitaan.
Koivuhaan kirjastoon on tulossa syksyllä iso kehityshanke. Sen myötä yritetään löytää uudenlainen palvelukonsepti, jon-ka voisi siirtää muihinkin lähikirjastoihin. Kirjastotoimenjohtaja uskoo, että uuden mallin myötä saadaan myös Koivuhaan kir-jaston lainamäärät uuteen nousuun.
Text
: Ole
Gra
nh
olm
Fot
o: A
ki
Pa
avo
la
12
Teks
ti: J
oh
an
na
Ra
nta
nen
Kuv
a: E
ero
Hu
ima
n a
rkis
to alueella oli enää muutama talo, joihin ei tullut juoksevaa vettä. Kun kaupungin ylläpitämät vesipostit suljettiin, liittyivät viimei-setkin kiinteistöt vesi- ja viemäriverkkoon.
Edelleen käytössä oleva Patamäen pohjavesialue löydettiin jo 1900-luvun alussa. Valtaosa kantakokkolalaisten vedestä tu-lee edelleen Patamäeltä, varalla on Saarikankaan alue ja parhail-laan putkea rakennetaan kohti Lohtajan Karhinkangasta. Putki valmistunee kymmenen vuoden sisällä.
– Kokkolan vesijohtoverkostossa on aina käytetty pohjavet-tä. Pohjaveden laatu ei ole paras mahdollinen, mutta puhdis-tusprosessi on melko yksinkertainen, eläkkeelle jäänyt vesilai-tosjohtaja Juhani Jäntti kertoo.
Patamäestä vettä on otettu jo sata vuotta, ja nykymuotoi-nen vedenpuhdistus aloitettiin 1957. Laitosta on viimeksi te-hostettu vuonna 1984.
– Laitos on edelleen täysimittaisesti käytössä. Lähivuosi-na on remonttia luvassa, nykyinen vesilaitosjohtaja esa joke-la toteaa.
– Esa haaveilee uudesta puhdistamosta, Juhani Jäntti kuit-taa vierestä.
Jäntti ja Jokela kertovat, ettei Kokkolan vedenlaadun kans-sa ole koskaan ollut ongelmia. Laatua tarkkaillaan jatkuvasti.
– Ympäristöluvassa on tarkat määräykset siitä, miten laatua tutkitaan ja seurataan. Viranomaisten hyväksymään valvontatut-kimusohjelmaan kuuluu sekä päivittäisiä että viikottain labora-toriossa tutkittavia näytteitä. Yhden ainoan kerran 1990-luvun alussa yhdessä näytteessä oli vikaa ja sekin paljastui seuraavassa näytteenotossa vääräksi hälytykseksi, Jokela kertoo.
Vettä jo monessapolvessa
kokkolan vesi 100 vuotta
• Vuonna 1901 vedenotto kaupungin ainoasta yleisestä kaivosta muuhun tarkoitukseen kuin juomavedeksi ja ruuanlaittoon kielletään.• Vuonna 1908 ryhdyttiin rakentamaan kahta uutta kaivoa, joista toinen Patamäkeen. Valtuusto myönsi varoja Patamäen veden laadun ja määrän riittävyyden tutkimiseen.
• 1921 ensimmäinen vesitorni valmistuu.
• kokkolan veden asiakkaana on noin 300 kiinteistöä, joille vettä myytiin vuodessa n. 45 tuhatta kuutiota.• ensimmäinen viemäriputki vedettiin Hopeakivenlahdelle.
• Viemäreiden rakentaminen alkoi kesällä 1910.• Heinäkuussa 1913 kaupunginvaltuusto päätti, että vesijohto rakennetaan T:mi Rob. Huberin laatiman suunnitel- man pohjalta.• kokkolan Veden ajanlaskun alku.
Veden vaiheita Kokkolassa 1930192019101900
Nykypäivänä on helppo pitää itsestäänselvyyte-nä, että kun kotona avaa hanan, niin putkesta tu-lee puhdasta, raikasta vettä. Sata vuotta taakse-päin vesi haettiin kaivosta eikä viemäriverkosta ollut vielä tietoakaan.
1910-luvulla alkoi vesihuollossa tapahtua rivakkaan tahtiin. Vie-märeitä ja vesijohtoja ryhdyttiin rakentamaan Kokkolan keskus-taan, ja pikkuhiljaa verkosto laajeni. 1970-luvulla kanta-Kokkolan
13
karleby vatten 100 år
I dag ser vi det som en självklarhet att det rinner rent och friskt vatten ur kranen. Men för etthundra år sedan hämtades vatten från brunnen och avloppsvattennät
hade man ingen aning om.Patamäki grundvattenområde som, fortfarande är i an-
vändning, hittades i början av 1900-talet. Merparten av stamstadens invånare får fortsättningsvis sitt vatten från Patamäki. Saarikangas området finns i reserv och som bäst byggs en vattenledning till Karhinkangas i Lochteå. Ledningen torde bli klar inom tio år.
– Grundvatten har alltid använts i stadens vattenled-ningsnät. Kvaliteten på grundvattnet är inte den bästa möj-liga, men reningsprocessen är ganska enkel, berättar f.d. vattenverkschef Juhani Jäntti.
Jäntti och vattenverkschef esa jokela berättar att man aldrig haft problem med vattnets kvalitet och att vatten-kvaliteten kontinuerligt kontrolleras.
– I miljötillståndet finns klara direktiv för hur kvaliteten granskas och uppföljs. Till det övervakningsprogram som godkänts av myndigheterna hör att vattenprov i labora-torium dagligen och veckovis granskas, berättar Jokela.
Enligt Jokela har Karleby vatten lyckats svara på de utmaningar man ställts inför. Genom omfattande inves-teringar under årens lopp, är siktet inställt långt på fram-tiden. Verksamhetstiden för ett nytt avloppsreningsverk beräknas till ca 30 år och vattnet från Karhinkangas räcker i tiotals år framöver.
• Veden asiakasmäärä on 500 kiinteistöä, myynti 310 000 m³/vuosi.
• Muoviputket syrjäyttävät valurauta- ja betoniputket vesijohtoverkostossa ja viemäreissä.• Vuonna 1987 uusi vesitorni valmistui ja vanha poistettiin käytöstä. kun uusi vesitorni otettiin käyttöön, ei vettä saatu ensi yrittämällä ylös saakka. kova paine aiheutti kymmeniä putkistovuotoja.
• asiakkaina nyt 2 000 kiin- teistöä, myynti 1,6 miljoonaa kuutiota vuodessa.• Vuonna 1975 ensimmäinen jätevedenpuhdistamo. • kaarlelan kuntaliitoksen myötä kaarlelan vesilaitos ja kuusi vesiosuuskuntaa liittyi kokkolan veteen.
• Veden asiakkaina jo n. 7 300 kiinteistöä, myynti 2,3 Mm³. • 1994 kokkolan kaupungin vesilaitoksesta tuli kunnal- linen liikelaitos.• Yli-Sokojan vesiosuuskunta liittyy kokkolan Veteen.
• 2005 alusta kokkolan Vesi on kuulunut kokkolan kau- pungin konsernihallintoon.• Uusi jätevedenpuhdistamo• kokkolan Vedellä on asiak- kainaan lähes 10 000 kiin- teistöä. Veden myyntimäärä on pysynyt suurin piirtein samana 1990-luvulta 2010- luvulle, 2,3 Mm³. liittymä- kuntien viemäriverkko on siirtynyt kokkolan Veden huomaan.
20001990198019701950
Lähes 70 vuotta vesiputket olivat terästä tai valurautaa, vie-märit betonia. Vasta 1980-luvulla muoviputket ajoivat ohi.
– 1980-luvun alusta alkaen Kokkolan vesi- ja viemäriver-kostoa on järjestelmällisesti uusittu ja vaihdettu vanhat putket muovisiin. Työ jatkuu koko ajan. Vesi- ja viemäriverkoston uu-distaminen on loppumaton työsarka, Esa Jokela kertoo.
Jokela katsoo eteenpäin hyvillä mielin.– Satavuotias on vastannut onnistuneesti niihin haasteisiin,
joita sille on esitetty. Viime vuosien mittavilla investoinneilla tähdätään jo pitkälle tulevaisuuteen, uuden jätevedenpuhdis-tamon toiminta-ajaksi arvioidaan noin 30 vuotta ja Karhinkan-kaalta vettä riittää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Isot juhlat eivät kuulu satavuotiaan suunnitelmiin.– Syntymäpäiviä vietetään perhepiirissä, työn merkeissä, Esa
Jokela virnistää.
Kokkolan Vesi on huolehtinut jo 100 vuoden ajan kokkolalaisten vesi-huollosta. Tältä näytti vesilaitos vuonna 1923.
14
Veneily ja meri kuuluvat kokkolan kesään erot-tamattomasti. kokkolassa on aina osattu ra-kentaa veneitä, ja nykyäänkin moni perhekunta suuntaa merelle kokkolalaista veneenrakennus-taitoa edustavalla laadukkaalla moottoriveneellä.
kaupungissa toimii kaksi perinteikästä purjehdusseuraa, Gamlakarleby Segelförening GSF ja Kokkolan Purjehtijat.
Kokkolan Purjehtijoilla on meneillään 66. toiminta-vuosi, ja GSF:llä on ikää peräti 140 vuotta. Seura on Suomen neljänneksi vanhin purjehdusseura, ja koko maailmastakaan ei löydy kuin 40 vanhempaa.
– Juhlistimme 140-vuotisjuhlavuotta jo kertaalleen maalis-kuussa seuran virallisen perustamispäivän aikoihin. Lisää juhlal-lisuuksia on luvassa heinäkuun puolivälissä, jolloin purjehditaan myös juhlaregatta, kertoo GSF:n kommodori Thomas Slotte.
– Vietämme juhlavuotta erittäin merellisissä merkeissä. Jär-jestämme muun muassa kahdet SM-purjehdukset, ja merelle suuntaamme sekä moottori- että purjeveneillä nauttimaan yh-dessäolosta isommalla porukalla.
Slotte on aina asunut meren äärellä. Kuten moni muukin kokkolalainen, myös Slotte aloitti purjehduksen hyvin nuore-na, noin 7-vuotiaana.
– Aluksi purjehtimisessa viehätti eniten kilpaileminen, ny-kyään myös seuratoiminta. Purjehtimisessa vetoaa se tunne ja hiljaisuus, miten vene liikkuu. Tiedät, että hallitset veneen mut-ta sinun pitää kuitenkin olla varuillaan siitä, mitä nurkan takana odottaa. Luonto on aina arvaamaton, Slotte kuvailee.
GSF ylläpitää Mustakarilla vierasvenesatamaa. Vieraille on tarjolla esimerkiksi sauna-, ravintola- ja polttoainepalvelut sekä jätehuoltopiste ja opaskartta. Suunnitteilla on lisäksi pyöräpal-
Merta näkyvissäMerellinen kokkola houkuttelee, kiehtoo ja rauhoittaa
Wanha elba tutuissa käsissä
kesäravintola Wanha Elba on jatkos-sa monellakin tavalla tutuissa käsis-sä, kun ravintoloitsija annika ojatalo
vuokrasi ravintolatilat Kokkolan Purjehtijoilta.– Ensimmäisen kerran pidin Elbassa kesäravintolaa An-
dersonin Leifin kanssa 1984. Sannanranta on minulle tut-tua ja rakasta seutua jo paljon kauempaa, sillä suvullamme on ollut mökki Sannanrannalla 1940-luvulta saakka, Oja-talo kertoo.
Yrittäjän tavoitteena on kehittää Wanhaa Elbaa ja sen ympäristöä mahdollisimman nopeasti yhdessä purjehdus-seuran kanssa.
– Keittiössä on tehty remontti, sisätiloja sisutettu uu-delleen, katetusta terassista tulee puutarhaterassi ja meri-terassi on uusittu kauniiksi. Tästä tehdään viihtyisä Lyhdyn kesäravintola, jonne voi tulla silloinkin, kun ulkona sataa tai aurinko ei paista.
– Minulle tämä on henkilökohtaisesti hieno tilaisuus päästä tarjoamaan asiakkaille herkullista ruokaa Sannan-rannan historiallisessa ympäristössä, Ojatalo iloitsee
velu, jolloin veneilijät voisivat pyöräillä keskustaan tutustumaan kaupunkiin perusteellisemmin.
– Meillä yöpyy kaudessa keskimäärin 110-130 venekun-taa. Kokkolan ohi purjehtii paljon veneitä, joista osa pysähtyy Tankarissa. Meidän haasteena on saada heidät tulemaan myös Mustakarille, Slotte sanoo.
Kommodorin mielestä merellisyys näkyy Kokkolassa entis-tä enemmän.
– Uusi asuntomessualue sijaitsee veden äärellä. Esimerkiksi Halkokarin pienkiinteistöyhdistys tekee omalta osaltaan hie-noa työtä raivaamalla rantaa ja avaamalla näkymää merelle, Slotte kehuu.
Venekoko kasvanut, varustelu parantunutMustakarin vastakkaisella rannalla Elbassa pitää tukikohtaansa Kokkolan Purjehtijoiden purjehdusseura. KP:n kommodorin Pekka Tschokkisen mukaan naapurukset ovat tehneet jo pit-kään hyvää yhteistyötä purjehduksen edistämiseksi.
Teks
ti: J
orm
a U
usi
talo
Kuv
at: J
an
Sa
nd
vik
, Jo
rma
Uu
sita
lo
15
Merellinen kokkola houkuttelee, kiehtoo ja rauhoittaa
– Harrastuksessa on selvästi nähtävissä matka- ja vapaa-ajanpurjehduksen suosion lisääntyminen. Se on tuonut uusia ihmisiä lajin pariin. Samalla venekoot ovat kasvaneet ja venei-den varustetaso parantunut navigointi- ja muine välineineen, Tschokkinen kertoo.
Myös KP:ssa kilpailut ovat keskeinen osa harrastusta.– Sekä kilpa- että matkapurjehtijat ovat sitoutuneet har-
rastukseen omalla tavallaan. Olemme järjestäneet kisoja myös matkaveneille, jotta hekin pääsevät maistelemaan kisatunnel-mia. Kun purjehtija osallistuu aktiivisesti kilpailuihin, hänen tu-lee lähdettyä useammin merelle, vaikkei sää olisi aina paras mahdollinen.
Monet paikalliset veneilijät suuntaavat vapaa-ajallaan koh-ti Tankaria, joka on sopivan matkan päässä. Venematka Pie-tarsaareen puolestaan tarjoaa silmäniloksi hienoja saaristo-maisemia.
– Minulle purjehdus on merkinnyt ennen kaikkea akkujen lataamista ja sitä, että saa ajatukset pois työasioista. Vaikka ve-neluokat saattavat välillä vaihtua, purjehduksesta saa helposti elämänmittaisen harrastuksen, Tschokkinen sanoo.
Myös Kokkolaan saapunut kesävieras voi päästä nauttimaan merellisyydestä ja esimerkiksi Tankarin majakkasaaresta. Sään-nöllisestä reittiliikenteestä huolehtivat Vanhansatamanlahdelta Tankariin suuntaavat m/s Jenny ja m/s Jaana. Niiden lisäksi Tan-kariin pääsee tilauksesta pienemmillä taksiveneillä.
Lisätietoja lähdöistä löytyy osoitteesta www.kokkola.fi/matkailu
Maailmasta ei löydy kuin 40 GSF:ä vanhempaapurjehdusseuraa. Kommodori Thomas Slotten mielestä merellisyys näkyy Kokkolassa entistä paremmin.
16
Teks
ti: J
orm
a U
usi
talo
Kuv
at: J
arm
o S
eik
ku
la,
To
mi
Hir
vin
en kokkolalaiseen kesään kuuluu ehdottomasti lep-poisa kesäpäivä uimarannalla. Mukaan uikkarit, pyyhe ja eväät, ja sitten menoksi. Vaihtoehtoja löytyy vaikka kuinka paljon.
U imarantoja on Kokkolassa tarjolla tosi monipuolisesti. On pieniä poukamia ja esimerkiksi Ohtakari, joka on monellakin tavalla ainutlaatuinen kohde kotimaassa,
kehuu liikuntatoimenjohtaja lotta Nyqvist.Ohtakarin upeat hiekkarannat meren äärellä ovat varsinkin
lapsiperheiden suosiossa, ja rantapäivään voi hakea vaihtelua samoilemalla idyllisen kalastajayhteisön kujilla ja poluilla.
Meripuisto Vanhansatamanlahdella on oma menestystari-nansa. Merinäköala yhdistettynä hiekkarantaan ja laajaan viher-alueeseen on tehnyt uutuudesta nopeasti suositun kohtaamis-paikan.
– Meripuistossa voi pelata rantalentistä ja frisbeegolfia tai skeitata. On aina yhtä kiva nähdä, kuinka Meripuisto houkut-telee ihmisiä viihtymään, Nyqvist sanoo.
Auringon laskiessa alueesta ja sen tunnelmasta nauttivat il-takävelijät ja pyöräilijät.
Kokkolan uimarannat on jaettu kahteen kokoluokkaan; ylei-siin uimarantoihin, joilla käy yli sata uimaria päivässä, ja pieniin yleisiin uimarantoihin.
Rantavalvonta on järjestetty kahteen kohteeseen, Lahden-perään ja Vanhansatamanlahdelle. Valvonta-ajat ovat 18.6.–12.8. klo 11–19. Juhannusaattona ei ole valvontaa.
Uimarannat houkuttelevat nauttimaan rantaelämästä
Kanta-Kokkolassa suosittuja uimarantoja ovat myös kalliomaisemistaan tuttu Palma, Långö Öjassa, Laaja-lahti sekä Trullevintien varressa sijaitse-vat Punakalliot ja Valkohieta.
Kesäpäivää veden äärellä voi viettää muuallakin, esimerkiksi Kälviän Klapurinjärvellä, Karhukorvenjärvellä Lohtajan ja Kälviän rajamailla, Ullavan Jokisuulla tai Rahkosen Ryöppäässä.
– Kaupunki panostaa tänäkin kesänä rantojen ylläpitoon. Ruuhkahuiput luonnollisesti asettavat omat haasteensa sille, et-tä ehdimme käydä kaikki paikat läpi riittävän ajoissa.
Nyqvist muistuttaakin uimarannoilla viihtyviä kaupunkilaisia omavastuusta. On kaikkien yhteinen etu, että kävijät korjaavat talteen ainakin omat roskansa ja huolehtivat lisäksi siitä, että puitteet muutenkin pysyvät kunnossa.
Vesiturvallisuuttakaan ei pidä unohtaa.– Vedessä oltaessa kannattaa käyttää järkeä eikä yliarvioida
omia kykyjään. Koska usein liikkeellä on paljon ihmisiä, on hyvä pitää silmällä paitsi omia myös muiden lapsia.
Paljon iloa lähiliikuntapaikoistaUimarantojen lisäksi lähiliikuntapaikat tarjoavat mahdollisuuksia viettää liikunnallista kesäpäivää. Nyqvistin mukaan lähiliikunta-paikkoihin tutustuminen sopii mainiosti vaikkapa pyöräretken ohjelmaan.
Jos sadepäivä yllättää tai uimaranta ei juu-ri sillä hetkellä houkuttele, on Uintikeskus VesiVeijari vaihtoehto rentoutumiseen ja virkistävään yhdessäoloon.
– VesiVeijari tuo iloa ja elämää kaiken-ikäisille säässä kuin säässä. Monipuo-liseen uintikeskukseen tullaan viihty-mään pitkienkin matkojen takaa, kertoo hallipäällikkö kaija Heinua.
VesiVeijariin kuuluu yhdeksän altaan muodostama allaskokonaisuus. Kauniina kesäpäivinä voi yhdessä viettää aikaa maauimalassa, josta löytyy kolme allasta.
– Grillikatos omien eväiden nauttimiseen ja aurinko-tuolit mahdollistavat esimerkiksi nuorille ja lapsiperheil-le pitkän viipymisen maauimalassa. 80-metrinen ja lähes yhdeksän metrin korkeudesta lähtevä liukumäki vetää puoleensa kaikenikäisiä, Heinua kertoo.
Oma lukunsa on saunamaailma. Varsinkin savusauna on ollut erittäin suosittu, ja sitä on käytetty myös koko-usten yhteydessä.
– Kokouspalvelut ovat olennainen osa VesiVeijarin kokonaisuutta. Yritystilaisuuksien lisäksi kokoustiloja va-rataan paljon muun muassa lasten synttärijuhliin, merk-kipäivätilaisuuksiin, polttareihin ja seurojen käyt-töön, Heinua luettelee.
Kesän aukioloajat 11.6.–26.8.ma, ti, ke, pe 10–20to 6–20 ja la, su 10–19
Savusauna uintiasiakkaille:ke 17–18 naiset, 18–19 miehetsu 14–15 miehet, 15–16 naiset
Kaarlelankatu 55, 67100 Kokkola
vetonaula keskellä kauPunkia
17
Teks
ti: J
orm
a U
usi
talo
Kuv
at: J
an
Sa
nd
vik
Sommaren lockar till simning
I Karleby finns ett mångsidigt utbud på simstränder. Små vi-kar och exempelvis Ohtakari, som på flera sätt är unikt i vårt land framhåller idrottsdirektör lotta Nyqvist.Förutom Ohtakari finns Havsparken i Gamlahamnsviken
som har sin egen framgångshistoria. Havsutsikten tillsammans med sandstranden och ett vidsträckt grönområde, har snabbt blivit en populär mötesplats.
Simstränderna i Karleby är indelade i två storleksklasser. All-männa simstränder som besöks av etthundra simmare dagligen och små allmänna simstränder. Strandövervakningen är anord-nad på två ställen, Lahdenperä och Gamlahamnsviken. Över-vakningen fungerar 18.6–12.8 klockan 11.00–19.00, förutom midsommarafton då ingen övervakning förekommer. Trots det bör man inte glömma säkerheten.
– När man är i vattnet lönar det sig att iaktta sunt för-nuft och inte övervärdera sin förmåga. Eftersom det ofta är många personer i rörelse, är det skäl att även hålla ögonen på andras barn.
Närmare upplysningar om simstränder och näridrottsplat-ser hittas på Karleby stads webbsida.
Meripuistossa merinäköala yhdistettynä hiekkarantaan ja laajaan viheralueeseen houkuttelee ihmisiä nauttimaan kesästä.
– Lähiliikuntapaikkoja on eri puolilla Kokkolaa. Kanta-Kok-kolassa Halkokarin lisäksi esimerkiksi Mäntykankaan, Hollihaan ja Koivuhaan kouluilta löytyvät tekonurmella päällystetyt mini-areenat pelimahdollisuuksineen sekä kiipeilypaikat, jotka hou-kuttelevat monenikäisiä lapsia ja nuoria, Nyqvist sanoo.
Tarkempia tietoja niin uimarannoista kuin lähiliikuntapai-koista löytyy Kokkolan kaupungin nettisivuilta osoitteista www.kokkola.fi/liikunta/uimarannat ja www.kokkola.fi/liikunta/liikun-tapaikat/lahiliikunta_alueet.
18
Retkeillään Kokkolassa
19
Teks
ti: J
oh
an
na
Ra
nta
nen
Kuv
at: T
om
i H
irvi
nen
, K
ari
Pih
laja
mä
ki kokkolassa on mainiot retkeilyolosuhteet Öjas-
ta ohtakariin ja Tankarista Ullavanjärvelle. Mer-kittyjen reittien varrella on vaihtelevia meri- ja erämaisemia. Reittejä on runsaat 200 kilometriä, ja lisää rakennetaan jatkuvasti.
oka vuosi tapahtuu jotakin. Vanhoja reittejä kunnoste- taan ja ylläpidetään, kylttejä uusitaan ja uusia opasteita suunnitellaan. Tänä kesänä avataan täysin uusi reitti Isoka- rissa, Friisin saaressa.
– Saareen on rakennettu uusi lintutorni ja pohjoisrannalle katselulava, jonne pääsee myös pyörätuolilla, ympäristösihteeri Juhani Hannila kertoo.
Myös Villa Elbaan valmistui talven aikana lintutorni, johon pääsee pyörätuolilla. Kesäksi Kokkolan kaupunki palkkaa työn-tekijän, jonka tehtävänä on huolehtia reiteistä.
Ohtakarin luontopolun opastetaulut uusittiin pari vuot-ta sitten, ja koko vanha Karipolku kirkonkylästä Ohtakariin on kunnostettu ja opasteita lisätty. Ullavaan suunnitellaan Ullavan-järven kiertävää reittiä, kunhan rantaviiva on ehtinyt mukautua vedenpinnan nostoon.
– Asia on ollut vireillä jo pitkään, ja se on EU-hankelistalla. Ui-mapaikkoja Ullavanjärvellä on jo kunnostettukin. Uusia opastei-ta on tulossa myös Kokkolan-Kälviän saariston Natura-alueelle.
Alueelle on valmistunut hoito- ja käyttösuunnitelma. Sinne tulee kahdeksan opastuspistettä, neljä mantereelle ja neljä saa-ristoon. Kyltit kertovat esimerkiksi saariston luonnosta, histori-asta ja linnustosta ja antavat retkeilyohjeita.
Reittejä rakennettaessa ja kunnostettaessa tärkeää on tur-vallisuus.
– Esimerkiksi Trullevin retkeilyreitille toteutettuun pelastus-suunnitelmaan kuuluu vajaan kilometrin välein sijoitetut tolpat, joihin on merkitty paikan koordinaatit hätäilmoituksen tekoa varten. Samanlaisia kylttejä on tulossa muillekin reiteille.
Hmmm… Miten toimia, kun kokkolalainen retkeilykärpänen puraisee? Miten retkeilyreiteille löytää?
Pika-apu puraisuun löytyy osoitteesta: http://tekninen.kokko-la.fi/kaupunkiymparisto/ymparisto/ulkoilureitit. Valitettavasti sivut ovat jo viitisen vuotta vanhat, joten tiedoista puuttuvat Lohta-jan, Ullavan ja Kälviän reitit sekä Kokkolan uusimmat ulkoilureitit.
Lisäapua saa karttapalvelusta www.kokkola.fi/ulkoilukartta. Sivut ovat työn alla ja kehittyvät jatkuvasti. Ulkoilukarttapalve-lussa voi tutustua Kokkolan ulkoilureitteihin, niiden palveluihin ja reittien kuvauksiin sekä ottaa karttatulosteita. Tulostustapa riippuu käytettävästä selaimesta.
– Kehitämme palvelua pikkuhiljaa. Käyttäjiltä saatu palaute ja toivomukset ovat erittäin tervetulleita, paikkatietosuunnit-telija Juha Hiltula kertoo.
Kehitystyötä auttaa Kokkolan kaupungin käyttämä nykyai-kainen karttatietojärjestelmä.
– Karttapalvelu on aina ajan tasalla. Kaikki meidän tekemäm-me päivitykset menevät suoraan tietokantaan ja ovat välittö-mästi käyttäjien nähtävissä.
Juhani Hannilas tips• I Öja finns tre fina rutter längs vilka landskapet varierar från bergsstränder till mörka skogar.• En ca 15 kilometer lång ödemarkslik utfärdsrutt längs Perho å erbjuder upplevelser för både fiskare och utfärdsmänniskor.• Den som är intresserad av fåglar kan styra kosan till Bredviken och Rummelön eller till ett av Karleby stads 11 fågeltorn.• Vattaja-Ohtakari-området är helt fantastiskt och värt ett besök.
Ympäristösihteeri Juhani Hannilan tärpit• Öjassa on kolme hienoa reittiä, joiden varrella maise- mat vaihtelevat aina kalliorannoista varjoisiin metsiin.• Perhonjoen erämaahenkinen retkeilyreitti on noin 15 kilometriä pitkä ja tarjoaa elämyksiä niin kalastajalle kuin retkeilijälle.• Linnuista kiinnostuneen kannattaa suunnistaa Laajalahtea ja Rummelötä kohti tai jollekin Kokkolan yhdestätoista lintutornista.• Vattaja-Ohtakari -alue on yksinkertaisesti upea ja kaikenikäisille kokemisen arvoinen.
Ympäristösihteeri Juhani Hannila.
Paikkatietosuunnittelija Juha Hiltula.
20
Nimistötoimikunta toivoo apua kaupunkilaisilta Tuoreen Satamatien linjaus katkaisi kaupungista Laajalahteen johtavan Laajalahdentien kolmeen erilliseen kadunpätkään. Niistä Kvikantiin ja Laajalahteen johtava osuus säilyttää nimen-sä. Kadun alkuosalle nimistötoimikunta on päättänyt hakea uut-ta nimeä julistamalla avoimen nimikilpailun. Uusi nimi on tar-koitus julkistaa Kokkola-päivänä.
Katu, jolle nimeä haetaan alkaa keskustassa Torikadun – Teh-taankadun liikenneympyrältä ja jatkuu lounaaseen Satamatielle saakka. Kadun varrella on teollisuuden ja kaupan toimintoja ja laitoksia. Näin on ollut jo pitkään.
Ennen peltoja, nyt markettejaEnnen rautatien tuloa kyseisellä alueella Kolumäen länsipuo-lella oli kaupunkilaisten peltoja ja niittyjä. Lähitienoolle radan varteen nousivat 1890-luvulla tavaramakasiinirivistöt, mm. iso ja komea tervahovi.
1900-luvulla logistisesti edulliselle alueelle rakennettiin te-ollisuuslaitoksia mm. köysitehdas ja kookosmattokutomo, saip-puatehdas ja höyrysaha, kahvinpaahtimo, kiviveistämö, leipomo sekä pahvilaatikkotehdas.
1940-luvulla alueelle siirrettiin Hangosta forsiitti- ja dynamiitti-tehdas, joka sittemmin räjähti. Sähkölinja ja Havan muuntaja sekä sittemmin Kokkolan energian toiminnot ovat pitkään leimanneet alueen maisemaa kunnes 1900-luvun lopulla Mesilän teollisuus-alue rakentui läheisille pelloille. Nykyisin alueen maisemaa mää-rittävät marketit, rautatie, teollisuuslaitokset ja avoimet niityt.
Nimistötoimikunta pyytää kadun nimeämiseen apua kau-punkilaisilta; katu nimetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Jätä ehdotuksesi perusteluineen sekä omat yhteystietosi 30.6.2012 mennessä kaupungintalon kirjaamoon: laajalahdentie ”nimieh-dotus”, Nimistötoimikunta, Pl 43, 67101 kokkola tai [email protected].
Nimistötoimikunta ratkaisee kadun nimen elokuussa ja kil-pailun voittaja julkistetaan Kokkola-päivänä 7.9.2012.
Namnkommittén vill ha hjälp av stadsinvånarnaNya Hamnvägen skar av Bredviksvägen, som leder till Bred-viken, i tre separata gatuavsnitt. Av dessa kommer avsnittet som leder till Kvikant och Bredviken att bevara sitt namn. För avsnittet i början av vägen har namnkommittén beslutat söka ett nytt namn genom att utlysa en öppen namntävling. Det nya namnet publiceras på Karlebydagen.
Gatan för vilken ett namn söks börjar i centrum från ron-dellen vid Torggatan – Fabriksgatan och fortsätter mot sydväst fram till Hamnvägen. Längs gatan finns industri och affärsverk-samhet. Så har det förhållit sig redan länge.
Från åkrar till supermarketarInnan järnvägen kom till området hade stadsinvånarna åkrar och ängar väster om Skrammelbacken. I närområdena uppför-de man på 1890-talet en rad godsmagasin längs med järnvägen, bl.a. ett stort och präktigt tjärhov. På 1900-talet byggde man industrianläggningar, bl.a. en repfabrik och en fabrik där man tillverkade kokosmattor, en tvålfabrik och en ångsåg, ett kaffe-rosteri, ett stenhuggeri samt en fabrik med pafflådstillverkning på det logistiskt sett fördelaktiga området.
På 1940-talet flyttades en forcit- och dynamitfabrik från Hangö till området. Sedermera exploderade fabriken. Kraft-linjen och HAVA:s transformator och senare Karleby Energis verksamhet präglade länge landskapet tills industriområdet i Mesil byggdes upp i slutet på 1900-talet på de närbelägna åkrarna. Numera domineras landskapet av supermarketar, järn-vägen, industrianläggningar och öppna fält.
Namnkommittén ber om stadsinvånarnas hjälp vid namn-givningen av gatan; gatan ges både ett finsk- och svenskspråkigt namn. Lämna in ditt förslag med motiveringar samt dina kon-taktuppgifter senast den 30 juni 2012 vid stadshusets registra-torskontor: Bredviksvägen ”namnförslag”, Namnkommittén, PB 43, 67101 karleby eller [email protected].
Namnkommittén avgör gatans namn i augusti och namnet på tävlingens vinnare publiceras på Karlebydagen den 7 sep-tember 2012.
mikä nimeksi laaJalahden-tielle?vad ska Bredviksvägen heta?
21
k aupungin www-sivuilla oli edellisen Kokkola.fi-lehden ilmestymisen jälkeen puolitoista kuukautta kysely, jo-hon sai vastata mistä pitää Kokkolassa ja missä olisi vie-
lä kehittämisen varaa. Eniten vastauksissa puhuttivat kulttuuri ja liikennöinti kaupungin alueella.
Kokkolalaisten mielestä kaupunki on viime vuosina kehit-tynyt; keskustaa on siistitty ja kasvavaan liike-elämään pyritty. Kaupat ja palvelut saivat hyvää palautetta monimuotoisuudes-taan ja siitä, että ne löytyvät läheltä. Kaupunkia kehuttiinkin so-pivan kokoiseksi.
Meren ja luonnon läheisyys on kaupunkilaisten mieleen. Kaupungin viihtyisyyttä lisäävät Neristan ja kävelykeskusta kuk-ka-asetelmineen. Keskustasta toivottiin entistä viihtyisämpää, esimerkiksi rauhoittamalla alue täysin autottomaksi. Kaupun-gissa on hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, ja erityisesti kiitosta saivat kuntosalit, pyörätiet ja uimahalli.
Välittävä ilmapiiriKokkolan monipuolinen kulttuuritarjonta tuli esiin monissa vas-tauksissa. Kaupungin tapahtumia kehuttiin hyvin järjestetyiksi ja ”Kokkola on kulttuurikaupunki ja huippumuusikoita täynnä”. Kevyen musiikin konserttien vähäistä määrää harmiteltiin, kuten myös sitä, ettei kaupungista löydy täysimittaista konserttisalia. Teatteritarjontaa ja harrastajateattereita pidetään laadukkaina ja kirjastoa hyvänä monipuolisine palveluineen.
Monen asukkaan mielestä Kokkolassa on turvallinen ilma-piiri. Kieliriitoja ei ole, ja kaksikielisyyttä arvostetaan taas enem-män. Ihmiset välittävät toisistaan, ja kaupungissa nähdään myön-teinen tulevaisuus.
Liikenne ja ilme mietityttääHuonoista puolista kaikkein vahvimmin esille nousi liikennekult-tuuri. Kokkolassa on ”levoton liikenne keskustassa/vauhtihur-jastelijoita eikä jalankulkijoita oteta huomioon”. Valituksia tuli myös teiden huonokuntoisuudesta ja vähäisestä nopeusvalvon-nasta. Useamman mielestä paikallisliikenne ei toimi ja maksaa liikaa. Liikenneyhteydet muualle saivat kehuja.
Joidenkin vastaajien mielestä asuminen Kokkolassa on kal-liinpuoleista asuntojen osto- ja vuokrahinnoilla mitattuna. Sisäil-
maongelmaiset koulut ja päiväkodit harmittavat monia, mutta kaupunkia kiiteltiin siitä, että asian korjaamiseksi on tehty toi-menpiteitä. Ruotsin kieli herättää mielipiteitä; joidenkin mielestä on huonoa se, että on osattava ruotsia, kun taas joitakin haittaa ruotsinkielisen palvelun puute.
Kaupungin viihtyisyydessä olisi parannettavaa monen mu-kaan: roskaamista saisi olla vähemmän. Parannusta saisi tapah-tua myös Suntissa, johon yksi vastaaja ehdotti pienvenesatamaa. Purjelava ja torin ulkoasu saivat kielteistä palautetta, joskin il-tatori toimintana ilahduttaa. Kaupungin ilmettä laskevat myös pienteollisuusalueiden ulkonäkö ja urheilutalo, joka kaipaisi uu-distusta. Uudistussuunnitelmat siihenkin ovat jo vireillä.
Kirjoittaja on tämän kevään ylioppilas, joka laati kirjoituksen toi-miessaan kesäharjoittelijana Kokkolan viestinnässä.
Teks
ti: H
enn
a B
irk
ma
n K
uva:
Jo
ni
Vir
tan
en
Asukaskyselyssä kehuja ja kehitysehdotuksia
Invånarna gav både ris och ros
e fter utkomsten av föregående kokkola.fi- tidning fanns det på stadens webbsida en enkät där invå-narna fick berätta vad som är bra, och vad som är
dåligt i Karleby. Det kom svar på både finska och svenska.Det som invånarna tycker är bra, är att staden utveck-
lats i en positiv riktning och att det är tryggt att bo i Kar-leby. Många tycker att Neristan och centrum är fina, och att stadens storlek är passlig: havet, naturen och mångsidig service är närbeläget. Även de goda rekreationsmöjlig-heterna och kulturutbudet fick mycket positiv feedback.
En del tycker att det är dåligt att de måste lära sig svenska, medan andra ogillar det att de inte får svensk service. I svaren kom det fram att tvåspråkigheten åter värderas högre och att det inte förekommer några språk-stridigheter i staden. Många anser att fortkörning före-kommer för mycket, och trafikövervakning för lite. Ned-skräpningen borde minskas och Sundet åtgärdas. Torget fick negativ feedback pg. a. sitt utseende, men många tackade för kvällstorget.
YkkÖsosoitteetoNJulkinen tiedote,
jaetaan kaikkiin talouksiin.Officiellt meddelande,
delas ut till alla hushåll.
www.kokkola.fi
Hauskaa kesää!Trevlig
sommar!
