RAKKAUDESTA MEREENWWF:n Päivätyökeräys

Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016

Tulkaa mukaan!

© C

AT

HO

LLO

WA

Y /

WW

F-C

AN

ON

© T

RO

Y M

AY

NE

© LU

NA

ZUL S

UR

F SC

HO

OL ©

CH

RIS

TOFFE

R B

OS

TRÖ

M / W

WF ©

TER

ICA

/ FLICK

R

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Mitä yhteistä on surffaajilla, meriajokas-niityillä ja Ison valliriutan koralleilla?Meriajokasniityt ja koralliriutat edesauttavat surffaajille tärkeiden kaatuvien aaltojen muodostumista. Samalla ne estävät myrskyaaltojen vaikutuksia rannikoilla toimien kuin aallonmurtajat. Lisäksi meriajokkaat ja korallit sitovat maaperää ehkäisten veden pohjan eroosiota.

© P

AU

LIINA

HE

INÄ

NE

N / W

WF

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

© N

ATU

RE

PL.

CO

M /

INA

KI R

ELA

NZO

N /

WW

F

Merten omat aallonmurtajatMerten aallonmurtajiin eli koralleihin ja meriajokasniittyihin kohdistuu useita uhkia. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä, mikä nostaa vedenpintaa. Veden pinnan nousu vähentää surffaajille tärkeiden kaatuvien aaltojen syntyä ja heikentää näiden aallonmurtajien kykyä suojata rannikoita myrskyiltä.

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Merien yhteiset uhatLämpenevä ilmasto, mereen valuva ravinnekuormitus ja laivaliikenteen päästöt lisäävät rehevöitymistä ja uhkaavat meriemme tulevaisuutta.Sekä Itämeren meriajokasniityt että Iso valliriutta ovat vaarassa veden jatkuvasta samenemisesta johtuen.

© M

ATS

WE

STE

RB

OM

/ WW

F

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Valoa pintaakin syvemmälleKorallit ja meriajokasniityt sitovat hiilidioksidia sekä tuottavat happea kuten metsät. Niiden selviytyminen kuitenkin riippuu valon saannista.

© TR

OY

MA

YN

E

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Sen lisäksi ympäristömyrkyt ovat yksi Itämeren suurimmista harmeista.

© M

ATS

WE

STE

RB

OM

/ WW

F

Itämerta on suojeltava

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Iso valliriutta uhan allaIso valliriutta on maailman suurin koralliriutta Australian rannikolla. Se on kooltaan saman kokoinen kuin Suomi.Kuluneen 30 vuoden aikana Isosta valliriutasta jo puolet on hävinnyt pääosin ilmastonmuutoksen ja veden saastumisen myötä.

© J

ÜR

GE

N F

RE

UN

D /

WW

F

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Meriajokkaat ovat Itämeren puhdistajiaItämeressä 1-8 metrin syvyydessä kasvavat meriajokasniityt antavat suojaa ja ravintoa monille pienille lajeille. Ne kierrättävät ravinteita, puhdistavat ja kirkastavat vettä sekä estävät eroosiota pitämällä juurillaan merenpohjan maata paikallaan.

© M

ATS

WE

STE

RB

OM

/ W

WF

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

© C

HR

ISTO

FFER

BO

STR

ÖM

/ WW

F

Meriajokkaita on Itämeressä enemmän kuin missään muualla maailmassa; 1400 km² eli Jyväskylän kokoisen alueen verran. Laji lisääntyy Itämeressä kloonautumalla.

Yksi maailman suurimmista

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Suurimman uhan meriajokasniityille aiheuttavat ihmistoiminnan aiheuttama rehevöityminen ja vedenpohjan kaivaminen eli ruoppaus.

© M

ATS

WE

STE

RB

OM

/ WW

F

Rehevöityminen uhkaa meriajokkaita

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Isolla valliriutalla on 600 erilaista korallilajia. Niiden kätköissä elää jopa 1600 eri kalalajia, rauskuja ja haita, merikilpikonnia sekä useita muita merinisäkkäitä. Korallit muodostavat suuria riuttoja.

© S

HU

TTE

RS

TOC

K /

DE

BR

A JA

ME

S /

WW

F

Korallien uumenissa

Korallit ovat meduusan kaltaisia eläimiä, jotka asuvat runkokunnissa!

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Ilmastonmuutoksen johdosta merivesi lämpenee koralleille liian korkeaksi, jolloin lopulta koralli voi nääntyä. Maatalouden ravinteet lisäävät koralleja syövien piikkikruunu-nimisten meritähtien määrää Ison valliriutan alueella. Piikkikruunut ovat hävittäneet jo neljäsosan alueen koralleista.

© S

HU

TTER

STO

CK

/ DE

BR

A JAM

ES

/ WW

F

Maatalous ja ilmastonmuutos uhkaavat koralleja

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Ruoppaus ja laivaliikenne samentavat ja tukahduttavatIson valliriutan alueelle on laskettu noin 25 pilvenpiirtäjän tilavuutta vastaava määrä ruoppausjätettä.Lisääntyvä laivaliikenne kasvattaa onnettomuusriskejä, laittomia päästöjä, ankkurointia ja haitallisten aineiden laskemista veteen.

© W

WF / JA

ME

S M

OR

GA

N

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Itämeren pyöriäinenItämeren pyöriäinen on hammasvalaisiin kuuluva nisäkäslaji. Nämä delfiiniä muistuttavat merten asukit ovat suunnilleen ihmisen kokoisia ja verrattain hitaita uimareita.Pyöriäinen on äärimmäisen uhanalainen laji Itämerellä: määrät ovat pudonneet yli 10000:sta vain 450:een yksilöön.

Pyöriäisen keskinopeus on vain 7 km/h ja se on yhtä hidas kuin merikilpikonna.

© S

OLV

IN ZA

NK

L

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Verkkokalastus pyöriäisten harminaPyöriäisiä hukkuu Itämerellä vuosittain keskimäärin seitsemän verkkokalastuksen yhteydessä. Lisäksi ympäristömyrkyt aiheuttavat pyöriäisillä hedelmättömyyttä. Nämä tekijät uhkaavat hävittää lajin sukupuuttoon Itämereltä.

© H

AN

NE

S S

TRA

GE

R /

WW

F

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Uhanalainen liemikilpikonnaLiemikilpikonnat ovat Isolla valliriutalla erittäin uhanalaisia matelijoita. Ne syövät lähes yksinomaan meriruohoa ja voivat elää yli sata vuotiaiksi. Laji saavuttaa sukukypsyyden vasta 20-30 vuoden ikäisenä ja päätyy munimaan aina synnyinrannalleen.

© IS

TOC

KP

HO

TO.C

OM

/ WW

F

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Liemikilpikonniin kohdistuu useita vaarojaLiemikilpikonnat kärsivät monenlaisesta ihmistoiminnasta. Suurin ongelma on lajin munien ja lihan kerääminen ruuaksi sekä elinympäristöjen tuhoutuminen. Lisäksi muun muassa vedenalainen melu ja rannoilta tuleva valosaaste häiritsevät liemikilpikonnia ja niiden poikasia.

© R

OG

ER

HO

OP

ER

/ W

WF

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Miten tukesi auttaa? Mitä WWF tekee merien pelastamiseksi:• WWF toimii arvokkaiden merenalaisten ympäristöjen ja niiden lajien pelastamiseksi.• WWF:n rakennuttamat kosteikot vähentävät Itämeren rehevöitymistä.• Vaikutamme ympäristöystävälliseen, rehevöitymistä vähentävään

maatalouspolitiikkaan.• Suojelemme lajeja ja tuemme kestävää kalastusta.• Vaadimme lisää merellisiä suojelualueita.• Koulutamme, varustamme ja organisoimme WWF:n vapaaehtoisia öljyntorjunta-

joukkoja öljyonnettomuuden varalle Itämerellä. Puhdistamme öljyyntyneitä rantoja ja eläimiä.

• Rahoitamme lajitutkimusta.• WWF on suojellut koralleja 1970-luvulta lähtien. Nyt painostetaan Australian hallitusta

turvaamaan alueen tulevaisuus.• Vaikutamme maailmanlaajuisesti päätöksentekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Toivoa ja ratkaisuja

© TROY MAYNE

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016

Terve meri – täältä tullaan!

KIITOS TUESTANNE!Ratkaisuja merien pelastamiseksi on. Tarvitaan yhteistä tahtoa ja toimintaa.

Innostakaa muutkin mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen! Apunne on erittäin arvokasta.

Keräysaikaa on koko lukuvuosi 2015-2016. Verkkosivuiltamme löytyy lisämateriaalia ja tietoa.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen:wwf.fi/paivatyokeraystaiSanna Björkmanpuh 050 597 0287sanna.bjorkman@wwf.fi

© LU

NA

ZUL S

UR

F SC

HO

OL ©

AN

TON

VO

RA

UE

R / W

WF

PÄIVÄTYÖKERÄYS

2015-2016