Raportin pdf-versiosta puuttuu sivulla 3 mainittu lii ... · lossa muutos, kun Pojanluoman, Rengon ja Honkakylän koulut yhdistetään ja sijoitetaan rakennettavaan uuteen Neiron

Johdanto

Liikenneturvallisuustyöhön on viime vuosikymmeninä kiinnitetty erityistähuomiota. Tästä osoituksena on mm. kuntien ja Tielaitoksen yhteistyönälaaditut liikenneturvallisuussuunnitelmat. Edellinen Ilmajoen liikenneturvalli-suussuunnitelma, joka koski keskustaajamaa, on valmistunut 1986. 1990-luvun alussa on parlamentaarinen liikenneturvallisuuskomitea antanut ta-voitteet, jonka mukaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä onvuodesta 1989 (734 kuollutta) puolitettava vuosituhannen vaihteeseen men-nessä (alle 367 kuollutta) ja edelleen vuoteen 2005 mennessä alle 250kuollutta.

Tämän tavoitteen toteutuminen on edennyt hyvin, mutta se edellyttää jatku-vasti kaikkien tahojen myötävaikutusta. Kuntien liikenneturvallisuussuunni-telmat ja niiden ajantasallapito ovat osa tätä työtä. Niiden laatimisessa ko-rostuu kaikkien kunnan hallintokuntien saaminen toimintaan mukaan ja lii-kenneturvallisuustyön luonteen saaminen jatkuvaksi.

Ilmajoen ensimmäisessä liikenneturvallisuussuunnitelmassa korostuivatmittavat kevyen liikenteen ja autoliikenteen väylästöjen rakentamiset. Toi-menpideohjelma on toteutunut puutteellisesti. N. 70 % suunnitelluista toi-menpiteistä on toteuttamatta. Tässä suunnitelmassa etusija on pienemmillätoimenpiteillä, koska mahdollisuuksia isoihin investointeihin on rajoitetusti.Isoja investointeja on kuitenkin mukana, koska Ilmajoen osalla on erityisestikevyen liikenteen väylästö pääteiden varressa jäänyt puutteelliseksi. Ahon-kylän ja keskustan kohdan maankäyttö edellyttäisi selvää turvallisuustasonnostamista kantatien 67 varressa. Suunnitelman taloudellisesti edullisinosuus on jatkuva ja järjestelmällinen tiedotus- ja valistustyö, jossa kunnanhallintokuntien aktiivisuus on avaintekijä.

Työtä on johtanut ja valvonut työryhmä, johon ovat kuuluneet:

Liikenneturvallisuusinsinööri Markku Järvelä Tielaitos, puh.joht.Tiemestari Eero Pikkusaari TielaitosTekninen johtaja Tapio Mäki-Rautila Ilmajoen kuntaRakennusmestari Tauno Hill Ilmajoen kuntaArkkitehti Kaisa Sippola Ilmajoen kuntaToimistopäällikkö Lauri Katila LiikenneturvaVanhempi konstaapeli Martti Mannersuo Poliisi

Suunnitelman laatimisesta on vastannut ins. Mikko Uljas Oy Talentek Ab:stäVaasasta. Työn aikana on perustettu liikenneturvallisuustyöryhmä Ilmajoenkunnan eri hallintokuntien edustajista sekä hallintokuntakohtaiset pienryh-mät. Liikenneturvallisuustyöryhmä ottaa vastuun jatkuvasta liikenneturvalli-suustyöstä Ilmajoella tästä eteenpäin.

Raportin pdf-versiosta puuttuu sivulla 3 mainittu lii-teaineisto ja kansilehti. Mikäli tarvitset niitä, hankipaperimuotoinen raportti.

2 Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelmaSISÄLTÖ

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma

Sisältö

Johdanto

1. Aikaisempi toiminta 4

2. Liikenneturvallisuuden tilanne 62.1 Liikenneverkko ja maankäyttö 62.2 Kyselyt 72.3 Liikenneonnettomuudet 102.4 Ongelmakohteet 16

3. Liikenneturvallisuustyön tavoitteet 173.1 Valtakunnalliset tavoitteet 173.2 Paikalliset tavoitteet 183.3 Toiminnan painotukset Ilmajoella 19

4. Liikenneympäristön parantaminen 214.1 Kevyen liikenteen toimenpiteet 214.2 Nopeusrajoitusjärjestelmä 264.3 Autoliikenteen toimenpiteet 284.4 Valaistukset ja tasoristeykset 314.5 Kunnossapito ja hoitotoimet 334.6 Maankäyttö ja kaavoitus 354.7 Liikennevalvonta 384.8 Toimenpideohjelma ja kustannusarviot 394.9 Toimenpideohjelman vaikutus 39

5. Hallintokuntien jatkuva liikenneturvallisuustyö 415.1 Nykyinen liikenneturvallisuustyö hallintokunnissa 415.2 Jatkuvan liikenneturvallisuustyön organisointi 425.3 Hallintokuntien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatiminen 43

6. Liikenneturvallisuustilanteen seuranta 45

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 3SISÄLTÖ

Liitteet

Nykyinen tieverkko, liikennemäärät ja rautatien puolipuomit liite 1Liikenneonnettomuudet, keskusta 1995-1998 liite 2Liikenneonnettomuudet, Koskenkorvan 1995-1998 liite 3Liikenneonnettomuudet, koko kunta 1995-1998 liite 4Ongelmakohteet, keskusta liite 5Ongelmakohteet, Koskenkorva liite 6Ongelmakohteet, Ahonkylä liite 7Ongelmakohteet, koko kunta liite 8Nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuus, keskusta liite 9Nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuus, Koskenkorva liite 10Nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuus, Ahonkylä liite 11Parantamistoimenpiteet, keskusta liite 12Parantamistoimenpiteet, Koskenkorva liite 13Parantamistoimenpiteet, Ahonkylä liite 14Parantamistoimenpiteet, Koko kunta liite 15Kuva Ahonkylän järjestelystä liite 16Kuva Kirkkotien kiertoliittymästä liite 17Kuva Urheilutien järjestelyistä, ve 1 liite 18Kuva Urheilutien järjestelyistä, ve 2 liite 19Toimenpideohjelma turvallisuuden parantamistoimenpiteistä liite 20

Hallintokuntien toimintasuunnitelmat:Koulutoimi liite 21Sosiaalitoimi liite 22Tekninen toimi liite 23Terveystoimi liite 24Vapaa-aikatoimi liite 25Hallintokuntatyön organisaatio liite 26

4 Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma1. AIKAISEMMAT TOIMENPITEET

1. Aikaisemmat toimenpiteet

Edellinen liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut 1986 ja se kattaavain keskustaajaman alueen. Samassa yhteydessä on tehty taajamanosayleiskaava-aluetta koskeva tieverkkosuunnitelma. Suunnitelma painottuutie- ja kevyen liikenteen väylästön kehittämiseen, mutta myös pieniä liiken-teenohjaus ja -säätelytoimenpiteitä oli mukana. Suunnitelma sisältää myösehdotuksen tiedotus- ja valaistussuunnitelman laatimiseksi.

Suunnitelman toteutuma on jäänyt puutteelliseksi. Toimenpideohjelmaansisältyvien parantamishankkeiden kustannusarvio oli 65 Mmk sen hetkenhintatasossa. Vuoteen 2000 mennessä toteutuneiden hankkeiden kustan-nusarvio oli n. 15 Mmk eli kustannuksissa laskettuna n. 23% suunnitellusta.36 toimenpiteestä 10 toteutui kokonaan tai osittain. Tärkeimpiä toteutuneitahankkeita olivat Kauppatien, Kirkkotien ja Könnintien parantaminen ja kevy-en liikenteen väylien rakentaminen. Toteuttamatta jääneistä hankkeista osaon sellaisia, jotka eivät ole enää ajankohtaisia muuttuneiden maankäyttö-ajatusten vuoksi. Edelleen tarpeellisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi Siltalaneritasoliittymä, kevyen liikenteen väylät kantatien 67 ja maantien 7000 var-ressa tai eritasoyhteydet kantatien 67 poikki mm. Peuralassa.

Tiedotus- valistustyö ei ole käynnistynyt systemaattisesi eikä suunnitelmaasen toteuttamiseksi ole tehty. Kouluissa liikennevalistus on ollut osana ope-tussuunnitelmaa, mutta opetuksen määrä vaihtelee kouluittain. Kaikkienkoulujen käyttöön on hankittu opetusaineistoa liikenneturvallisuuskasvatustavarten. Myös koulujen johtokunnat ja vanhempainyhdistykset ovat olleet ak-tiivisia liikenneturvallisuusasioissa.

Liikenneturvallisuutta on Ilmajoella parannettu edellisen liikenneturvallisuus-suunnitelman lisäksi muutamilla muilla ajankohtaiseksi tulleilla hankkeilla.Siltalan liittymään on rakennettu liikennevalot ja Koskenkorvalle on tehtyalikulku risteävää paikallista liikennettä varten. Jurvantien liittymää valtatiellä3 on parannettu ja yhteys siitä kantatielle 67 on rakennettu osittain uuteenpaikkaan. Samalla on tehty turvallisempi tasoristeys. Valtatiellä 19 on hir-vionnettomuuksia ehkäisty laittamalla metsäalueelle nuolukiviä hirville. Myöstievalaistusta on monin paikoin lisätty ja jäykkiä pylväitä on heikennetty tör-mäysturvallisiksi. Yleisillä teillä on pistekohtaisia nopeusrajoituksia asetettumm. koulujen kohdalle lukukausien ajaksi. Viimeisin toimenpide on ollut au-tomaattisen nopeudenvalvonnan toteuttaminen Siltalassa ja Ahonkylän koh-dalla.

Ilmajoella on laadittu tai laaditaan parasta aikaa monia suunnitelmia, jotkaodottavat päätöksiä ja/tai toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm:

§ Yleissuunnitelma kantatien 67 parantamisesta Ahonkylän - Rintalanmä-en kohdalla (valmis, ei hankepäätöstä)

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 51. AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT

§ Yleissuunnitelma Koskenkorvan ohitustiestä ja nykyisen tien parantami-sesta (laaditaan)

§ Yleissuunnitelma valtatien 3 ja kantatien 67 järjestelyistä Kurikan ja Il-majoen alueella (valmis, ei hankepäätöstä)

§ Siltalan eritasoliittymän tie- ja rakennussuunnitelma (valmis, ei toimenpi-depäätöstä eikä tiepäätöstä)

§ Tiehallinnon strateginen projekti S12 pääteiden kehittämisestä, jossayhtenä esimerkkikohteena kt 67 välillä Tuiskula - Siltala (laaditaan)

§ Selvitys kantatien 67 parantamisesta välillä Tuiskula- Siltala ja uusjako-toimitus alueella, mukana selvityksessä Ratahallintokeskus ja maanmit-tauslaitos, (alkamassa)

Ilmajoella tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien aiheuttamia yhteiskunta-taloudellisia kustannuksia voi arvioida seuraavilla tielaitoksen määrittämilläonnettomuuksien yksikkökustannuksilla:

§ Kuolemaan johtanut onnettomuus 9 100 000 mk

§ Loukkaantumiseen johtanut 975 000 mk

§ Ainevahinko-onnettomuus 46 500 mk

Hintoihin sisältyy sekä välittömät vammojen ja aineellisten vahinkojen hoi-toon liittyvät kustannukset kuin myös hyvinvointimenetysten laskennallinenarvo. Onnettomuuksien kustannukset vuosilta 1995-1998 laskettuna ovat184 Mmk eli 46 Mmk /vuosi. Kunnalle aiheutuvat suorat kustannukset ja ve-rotulojen menetykset ovat tästä n. 15% eli n. 7 Mmk/vuosi.

6 Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma2. LIIKENNETURVALLISUUDEN TILANNE

2. Liikenneturvallisuuden tilanne

2.1 Liikenneverkko ja maankäyttö

Ilmajoen alueella kulkee neljä vilkasta päätietä. Valtatie 3 kulkee TuiskulastaKoskenkorvan läpi kohti Laihiaa ja kantatie 67 Tuiskulasta keskustan sivuit-se Seinäjoelle. Valtatiet 18 ja 19 sivuavat kuntaa sen reunoilla. Valtatie 19kulkee itäreunalla Jalasjärven ja Seinäjoen välillä ja valtatie 18 kunnan poh-joisrajalla Munakassa. Tieverkko tienumeroineen on esitetty kuvassa 1. Liit-teessä 1 on esitetty tarkemmin tiestö, sen liikennemäärät ja vartioidut taso-risteykset. Kevyen liikenteen väyliä on vt:n 3 varressa Huissilta Jouppilaan jaIlmajoentien varressa keskustasta maatalousoppilaitokselle sekä Könnintienvarressa n. 3 km:n matkalla. Myös keskustan alueella on Kauppatiellä jamuutamilla rakennuskaavateillä kevyen liikenteen väylät.

Kuva 1: Ilmajoen tärkeimpien teiden tienumerot.

Ilmajoen läpikulkevalla radalla ei ole henkilöliikennettä. Tavarajunia kulkee n.4-5 paria päivittäin. Asemalla ei ole toimintaa, mutta satunnaisesti saatetaanpuutavaraa kuormata juniin. Linja-autoliikennettä on eniten pääteiden suun-

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 72. LIIKENNETURVALLISUUDEN TILANNE

nassa. Myös koululaisbusseilla on tärkeä merkitys. Matkahuollolla on toimi-paikat keskustassa Heikkilänkujalla ja Koskenkorvalla Västinkujalla. Yläas-teen koululaiskuljetusten lastaus ja purku tapahtuu pääosin Urheilutielläkoulujen takana. Raskaan liikenteen tärkeimpiä kohteita ovat Siltalan teolli-suusalue sekä Koskenkorvalla Primalcon tehtaat. Tuomikylän ja Alaanentienväliselle alueelle on suunnitteilla 14:n kunnan yhteinen jätteenkäsittelylaitos.Laitos tulee lisäämään raskasta liikennettä Alaanentielle pääosin valtatien 19suunnasta.

Taaja-asutus sijoittuu keskustan lisäksi Koskenkorvan ja Ahonkylän raken-nuskaava-alueille, joilla on myös peruspalvelut olemassa. Nykyisin n. 2/3asuntorakentamisesta tapahtuu rakennuskaava-alueille. Ala-asteen koulujaon Ilmajoella yhteensä 19 ja lisäksi Seppälän erityiskoulu. Yläaste ja lukiosijaitsevat keskustassa Kirkkotien varrella. Nykyiseen kouluverkkoon on tu-lossa muutos, kun Pojanluoman, Rengon ja Honkakylän koulut yhdistetäänja sijoitetaan rakennettavaan uuteen Neiron kouluun. Koulukuljetuksen pii-rissä on nykyisin yli 150 ala-asteen oppilasta ja n. 200 yläasteen oppilasta elin. 23 % oppilaista.

2.2 Kyselyt

Liikennekäyttäytymisen ja ongelmakohtien selvittämiseksi tehtiin kysely kai-kille Ilmajoen koulujen oppilaille sekä liikennesektorin viranomaisille ja am-mattilaisille. Koululaiskysely jaettiin 1673 oppilaalle ja vastauksia saatiin1442. Kyselyssä selvitettiin oppilaiden koulumatkojen kulkumuotojakautuma,oppilaiden omaa liikennekäyttäytymistä sekä Ilmajoen liikennekäyttäytymistäyleensä. Erilaisia ongelmakohteita kysely tuotti 232 kpl. Niistä ongelmallisiatiejaksoja oli 112 ja loput 130 kohdetta olivat liittymiä tai muita yksittäisiäongelmakohteita. Sellaisia ongelmakohteita, joihin tuli yli 10 mainintaa oli 42kpl. Tiejaksoilla ongelmat kohdistuivat eniten huonokuntoisiin teihin, korkei-siin ajonopeuksiin, puutteelliseksi koettuihin kevyen liikenteen oloihin ja tie-valaistuksiin. Liittymien suurin ongelma olivat puutteelliset näkemät. Lisäksiliittymissä korostuivat kevyen liikenteen ylitysongelmat ja korkeat ajonopeu-det. Pahimmat ongelmakohteet on esitetty kohdassa 2.4 sekä ongelmakoh-dekartoilla, liitteet 5-8.

Koululaisten eniten käyttämä kulkumuoto on polkupyöräily. Keväällä ja syk-syllä ala-asteen oppilaista n. 80% pyöräilee koulumatkat. Lukiossa vastaavaluku on 50% ja yläasteella n. 30%. Talvella tilanne muuttuu varsinkin ala-asteiden osalla, jossa puolet oppilaista vaihtaa polkupyörän kävelyyn. Myösbussin ja koulutaksin käyttö on hieman runsaampaa talvikautena.


Kaavio 1; Koululaisten kulkumuotojakautuma.

Polkupyörävalojen, -kypärän ja heijastimen osalta kysyttiin sekä ko. välinei-den omistamista että käyttöä. Ala-asteella ne, joilla turvavälineet on, myöskäyttävät niitä. Yläasteella monilla on polkupyöräkypärä, mutta harvat sitäkäyttävät. Lukiossa olevilla ei usein edes ole polkupyöräkypärää.

Kaavio 2: Polkupyöräkypärän käyttö Ilmajoella eri koulu-asteilla.

Kaavio 3: Polkupyörän valojen käyttö Ilmajoella eri koulu-asteilla.

Kulkumuoto Ilmajoen kouluissa keväällä ja syksyllä

63

21

9

747

140

61

52

16

28

27

29

89

229

18

0

0 100 200 300 400 500 600 700 800

Ala-asteet

Yläaste

Lukiobussilla

vanh.tms. kyydillä

mopolla

pyörällä

jalan

Polkupyöräkypärän käyttö Ilmajoen kouluissa 1999

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ala-aste

Yläaste

Lukio

En käytä Käytän joskus Käytän

Polkupyörävalojen käyttö Ilmajoen kouluissa 1999

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ala-aste

Yläaste

Lukio


Kaavio 4: Heijastimen käyttö Ilmajoella eli koulu-asteilla.

Viranomaiskyselyyn osallistuivat kunnan, tielaitoksen ja poliisin lisäksi taksi,autokoulut ja liikennöitsijät. Kyselyä on täydennetty suunnittelijan tekemillämaastotarkasteluilla sekä rautateiden edustajien kanssa käydyillä keskuste-luilla. Kyselyssä selvitettiin sekä ongelmakohtia että liikennekäyttäytymiseenliittyviä asioita. Ongelmakohtina tuli esille mm. seuraavia:

§ Siltalan risteys (kt 67 / mt 7004 / mt 701)

§ Kt 67 liittymät Ahonkylän kohdalla

§ Kevyen liikenteen väylien puute kt:llä 67

§ Tarve jatkaa kevyen liikenteen väylää ja tievalaistusta Koskenkor-van ja keskustan välillä (mt 7000)

§ Vt:n 3 liittymät Koskenkorvan taajaman kohdalla

§ Ilkantien silta on pullonkaula

§ Palontien ja Kauppatien liittymä (mt 701 / pt 17407)

§ Nikkolan risteys (kt 67 / pt 17407 / pt 17404)

§ Radan tasoristeysten monet onnettomuudet

Liikennekäyttäytymisessä ammattiautoilijat kokivat puutteena mm. seuraaviaasioita:

§ Vilkun käyttö puutteellista

§ Autoilijat eivät ota riittävästi huomioon kevyttä liikennettä

§ Tasa-arvoisten kaavateiden liittymissä ongelmia ajokäyttäytymi-sessä

§ Ikääntyneiden kuljettajien osuus kasvaa, ajo epävarmaa ja yllätyk-sellistä, vaaratilanteet lisääntyvät

§ Ilkantien sillalla polkupyöräilijöiden käyttäytyminen usein virheel-listä

Lisäksi tuotiin esille puutteita sorateiden kunnossa ja yleensäkin kunnossa-pidossa ja aurauksen ajoituksessa. Liikennekäyttäytymisen ongelmat tarjoa-vat hyvän haasteen hallintokuntien omaan liikenneturvallisuustyöhön kunta-laisten keskuudessa.

Heijastimen käyttö Ilmajoen kouluissa 1999

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Ala-aste

Yläaste

Lukio


2.3 Liikenneonnettomuudet

Onnettomuusanalyysin aineisto on kerätty poliisin tietoon tulleista onnetto-muuksista ajalla 1995-1998. Vuoden 1999 tiedoista saatiin käyttöön lisäksiyleisten teiden aineiston ennakkotiedot. Poliisin aineisto on muokattu Excel-tietokantaan. Onnettomuuspaikan karttapiirroksia ei ole ollut käytössä. On-nettomuuksien sijoittuminen tiestölle on esitetty liitteissä 2-4.

Onnettomuuksien kokonaismäärä ja jakautuma eri vuosille ja taajaman jahaja-asutusalueen kesken ilmenee kaaviosta 5. Taajamassa tapahtuu huo-mattavasti vähemmän onnettomuuksia kuin haja-asutusalueella, mikä johtuumm. siitä, että taajamien kautta kulkevia valta- ja kantateitä ei ole merkittytaajamaksi. Liikenteen vuosittaisesta kasvusta huolimatta henkilövahinkoonjohtaneiden onnettomuuksien määrä on vähentynyt valtakunnallisen trendinmukaan. Varsinkin kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa kehitys on olluthyvä, joskin pieneen onnettomuusmäärään voi liittyä isot satunaisvaihtelut.Sen sijaan aineellisiin vahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä onlievästi kasvanut.

Kaavio 5: Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet Ilmajoella vuosina1995-1999 taajamassa ja haja-asutusalueella.

Tärkeimmät parantamistoimenpiteet, kuten paikallisen liikenteen risteyssiltaKoskenkorvalla, Kauppatien ja Kirkkotien uudelleenjärjestelyt ja Siltalan liit-tymän liikennevalot on tehty vuoteen 1995 mennessä. Tarkastelujakson ai-

Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet Ilmajoella 1995-1999

2 4 3 1

16 14 1615

7 4 85

3344

40 48

14

17 14 9

13

3

36

17

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1995 1996 1997 1998 1999

taajamaAinevahinkoonjohtanut

haja-asutusalueAinevahinkoonjohtanut

taajamaLoukkaantumiseenjohtanut

haja-asutusalueLoukkaantumiseenjohtanut

haja-asutusalueKuolemaan johtanut


kana on lisätty tievalaistusta, heikennetty valaisinpylväitä ja asetettu muuta-mia pistekohtaisia nopeusrajoituksia. Hirvionnettomuudet ovat vähentyneetnuolukivikokeilun myötä. Myös talvinopeusrajoitukset on otettu käyttöön.Ajoneuvojen turvavarustelun kehityksellä ja valtakunnallisella liikenneturval-lisuustyöllä on ollut myös oma vaikutuksensa kehitykseen.

Eri onnettomuusluokkien yleisyys taajamassa tai haja-asutusalueella ilme-nee kaaviosta 6 ja vakavuusaste kaaviosta 7. Haja-asutusalueella yleisetyksittäisonnettomuudet (tieltä suistumiset) ja hirvikolarit eivät vakavuusas-teeltaan ole keskimäärin pahoja, mutta epäedullisissa olosuhteissa nekinovat johtaneet kuolemaan. Seurauksiltaan vakavimpia ovat kohtaamison-nettomuudet, jotka ovat melko yleisiä haja-asutusalueen teillä. Taajamassakorostuvat kevyen liikenteen onnettomuudet (mopo, polkupyörä ja jalankul-ku-) ja risteysonnettomuudet. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa on mer-killepantavaa suuri loukkaantuneiden määrä ja se, että niitä sattuu paljonmyös haja-asutusalueella. Mopo-onnettomuuksien määrä on suhteellisenkorkea verrattuna mopojen määrään.

Kaavio 6: Onnettomuusluokat taajamassa ja haja-asutusalueella.

Onnettomuusluokat taajamassa ja haja-asutusalueella, Ilmajoki 1995-1998

0

10

20

30

40

50

60

70

yksitt

äis-

kään

tymis-

ohitu

s-

risteä

mis-

kohta

amis-

perää

najo-

moped

i-

polku

pyörä

-

jalank

ulku- hir

vi-

muu el

äin-

muu-

haja-alue

taajama


Kaavio 7: Onnettomuusluokat ja vakavuusasteet.

Henkilövahinko-onnettomuuksien kausivaihtelu ilmenee kaavioista 8. Ai-neiston pienuudesta johtuen tuloksiin on suhtauduttava varauksella. Selvästikuitenkin erottuu kevyen liikenteen ja eläinonnettomuuksien keskittyminenkesäkauteen. Viikonpäivävaihtelussa ei erotu mikään päivä erityisesti eikämyöskään viikonloppu.

Kaavio 8: Henkilövahinko-onnettomuudet eri kuukausina.

Onnettomuuksien sijoittumista eri tienpitäjien teille kuvaa kaavio 9. Kaavionmukaan onnettomuuskehitys tielaitoksen ylläpitämillä yleisillä teillä on ollutepäedullinen. Se johtunee siitä, että Ilmajoella on monta vilkasta päätietä,

Onnettomuusluokat ja vakavuusasteet, Ilmajoella 1995-1998

0

10

20

30

40

50

60

70

yksitt

äis-

kään

tymis-

ohitu

s-

risteä

mis-

kohta

amis-

perää

najo-

moped

i-

polku

pyörä

-

jalank

ulku- hir

vi-

muu el

äin-

muu-

ainevahinkoloukkaantuminenkuolema

Henkilövahinko-onnettomuudet eri kuukausina Ilmajoella 1995-1998

0 5 10 15

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

kevyenliikenteen-

risteys-

linja-

eläin-


joilla liikenteen kasvu laman jälkeen on ollut tuntuvaa. Kuitenkin näillä teilläon tehty vain vähän turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä, vaikka puutteetkevyen liikenteen tilanteessa ja tievarressa olevien asunto- ja teollisuusalu-eiden kohdalla ovat merkittäviä. Suunnitelmia on laadittu niin Ahonkylän,Piirtolan kuin Koskenkorvankin alueilla, mutta toimenpiteitä ei ole otettu ra-hoitusohjelmiin.

Kaavio 9: Onnettomuuskehitys eri tienpitäjien teillä, Ilmajoki 1995-1998

Vakavuusaste vaihtelee eri tienpitäjien ylläpitämillä teillä. Vakavimmat on-nettomuudet sattuvat yleisillä teillä, missä ajonopeudet ovat suurimmat.Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 90% sattui yleisillä teillä, louk-kaantumiseen johtaneista 82% ja ainevahinkoihin johtaneista 73%. Luonnol-lisesti pääosa liikennesuoritteestakin ajetaan yleisillä teillä, joita ovat myöskeskustan ja Koskenkorvan pääväylät.

Olosuhdetekijät vaikuttavat onnettomuuksien tapahtumiseen, mutta harvoinon yhtä selittävää tekijää. Yleensä onnettomuus on monen epäedullisen te-kijän yhteisvaikutuksen seurausta. Tavallisesti inhimillinen virhe epäedulli-sissa olosuhteissa laukaisee onnettomuuteen johtavan tapahtumaketjun.Kaavioissa 10 ja 11 on esitetty valoisuusolosuhteiden ja tienpinnan liukkau-den osuus henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa. Olosuhdetekijätvaikuttavat yleensä eniten niissä onnettomuusluokissa, joissa ajonopeudetovat suuret. Poikkeuksen tässä tekevät taajaman risteysonnettomuudet.

Onnettomuusmäärät eri tienpitäjien teillä Ilmajoella 1995-1998

52

61

63

64

15

16

11

12

5

6

6

2

0 20 40 60 80 100

1995

1996

1997

1998

tielaitos kunta yksityiset


Kaavio 10: Valoisuuden osuus henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuk-sissa.

Kaavio 11: Tien pinnan liukkauden osuus henkilövahinkoon johtaneissa on-nettomuuksissa.

Onnettomuuksien sijoittuminen tieverkolle näkyy liitteistä 2-4. Kasautumiakertyy muutamiin liittymiin ja joillekin tiejaksoille. Pahimpia kasautumakohtiaovat seuraavat liittymät:

Henkilövahinko-onnettomuuksien luokat ja valaistusolosuhteet Ilmajoella 1995-1998

0 5 10 15 20

yksittäis-

kääntymis-

ohitus-

risteämis-

kohtaamis-

peräänajo-

mopo-

pp-

jk-

hirvi-

päivänvalo hämärä pimeä/ valaisematon tie valaistu

Tien pinta henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa, Ilmajoki 1995-1998

0 5 10 15 20

yksittäis-

kääntymis-

ohitus-

risteämis-

kohtaamis-

peräänajo-

mopo-

pp-

jk-

hirvi-

paljas, kuiva paljas, märkä ajourat paljaat luminen sohjoinen jäinen


§ Siltalan liittymä (kt 67 / mt 7004 / mt 701)

§ Palontien ja Kauppatien liittymä (mt 701 / pt 17407)

§ Nikkolan liittymä (kt 67 / pt 17407 / pt 17404)

Tiejaksoista onnettomuuksia kasautui eniten seuraaville osuuksille:

§ Kt 67 Siltalan ja Nikkolan välillä, ns. Työlaitoksen suora

§ Kt 67 Piirtolasta Havuskylään

§ Vt 3 Tervahaminasta Laihian suuntaan

§ Vt 19 Sudenkylän läheisyydessä

Kuva 2: Kantatiellä 67 ns. työlaitoksen suoralla on sattunut paljon onnetto-muuksia, vaikka olosuhteet ovat melko hyvät.

Vt:llä 19 oli paljon hirvionnettomuuksia, mutta vuonna 1999 tehdyn nuoluki-vikokeilun tulokset näyttivät ainakin ensimmäisen vuoden tulosten mukaanvähentäneen onnettomuuksia tehokkaasti. Vt:llä 3 ja kt:llä 67 olivat vaka-vimmat onnettomuudet kohtaamisonnettomuuksia. Tervahaminassa ja Piir-tolassa tien geometriassa on puutteita, mutta työlaitoksen suoralla olosuh-teet ovat hyvät kevyen liikenteen väylän puutetta lukuun ottamatta.


2.4 Ongelmakohteet

Liikenneturvallisuuden ongelmakohteet on määritelty koululaiskyselyn, vi-ranomaiskyselyn ja tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella. Ongelma-kohteet on esitetty liitteissä 5-8. Ongelmakohteiden valintakriteerinä olivatseuraavat tekijät:

§ Koululaiskyselyssä vähintään 10 mainintaa liittymistä ja vähintään15 mainintaa tiejaksoista

§ Esiintyminen viranomaiskyselyssä

§ Tiejaksolla vähintään 3 onnettomuutta n. kilometrin matkalla(eläinonnettomuudet ja auto/kevyen liikenteen onnettomuudet tar-kasteltu erikseen) tarkastelujaksolla 1995 - 1998

§ Liittymässä vähintään 3 onnettomuutta tarkastelujaksolla 1995 –1998

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 173. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET

3. Liikenneturvallisuustyön tavoitteet

3.1 Valtakunnalliset tavoitteet

Liikenneturvallisuustavoitteiden lähtökohtana on Liikenneministeriön liiken-neturvallisuusasiain neuvottelukunnan suositus valtakunnallisiksi liikennetur-vallisuuden tavoitteiksi. Liikennekuolemien määrä Suomessa tulisi saadapuolitettua vuoden 1989 tasolta (734 kuollutta) vuoteen 2000 mennessä (alle367 kuollutta) ja edelleen vuoteen 2005 mennessä alle 250 kuollutta. Ta-voitteiden saavuttamiseksi neuvottelukunta on laatinut toimintaohjelman,jonka avulla turvallisuustyötä valtakunnallisesti suunnataan. Työ on tuottanuthyviä tuloksia, sillä tavoitteet ovat täyttyneet hyvin vuotta 1999 lukuun otta-matta. Toimintaohjelman valtakunnallisia liikenneturvallisuustyön painotuksiaollaan juuri tarkistamassa, mutta nykyiset painotukset ovat seuraavat:

1. Liikenteen kasvun hillitseminen§ yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaustoimenpiteitä§ kestävä kehitys lähtökohtana§ vaihtoehtoisten liikennemuotojen kilpailukyvyn nostaminen§ julkisen liikenteen palvelutason nosto ja liityntäliikenteen kehittäminen§ pitkien matkojen matkaketjuratkaisut§ päivittäiseen liikkumiseen julkista liikennettä suosivia verotus- ja hinnoitteluratkaisuja

2. Taajaman liikenneturvallisuuden parantaminen§ suunnittelun lähtökohtana päivittäiset liikkumistarpeet§ päivittäiset palvelut turvallisen kävelymatkan päässä§ pienten lasten, iäkkäiden ja vammaisten ehdoilla§ turvallinen, terveellinen, virikkeellinen, viihtyisä§ alle 40 km/h nopeusrajoituksia ja niitä tukevia fyysisiä ratkaisuja suositaan§ yli 40 km/h sallitaan taajamissa vain turvallisilla pääväylillä§ jk+pp:n turvallisuutta parannetaan myös liikenneympäristön parantamistoimilla§ turvallisuustyö kunnissa eri sektoreiden yhteistyönä§ fyysisten ja valistustoimien integroiminen

3. Tienkäyttäjien vuorovaikutuksen parantaminen§ jatkuva ajankohtainen turvallisuustiedotus tukemalla turvallisten asenteiden muodostumista

ja edistämällä turvavälineiden käyttöä§ julkisen liikenteen käytön merkitys turvallisuudelle§ tietoisuus tienkäyttäjien vuorovaikutuksen merkityksestä ja eri osapuolten ongelmista ja

osaamisesta

4. Liikennejuopumuksen vähentäminen§ raittiuskampanjoita tehostetaan ja suunnataan erityisryhmiin (mm. nuoret)§ lisätään julkista liikennettä riskitilanteisiin (mm. huvipaikat viikonloppuöisin)§ valvonnan lisääminen riskiajankohtina§ tarvittaessa rajoitetaan alkoholin saatavuutta, käytetään alkoholipoliittisia keinoja

5. Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen ja niiden seurausten lieventäminen§ suistumisonnettomuuksia ehkäistään/lievennetään§ tiemerkintöjen kehittäminen ja tieympäristön pehmentäminen§ kuljettajan vireystason nostaminen§ kohtaamisonnettomuuksia ehkäistään/lievennetään

18 Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma3. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET

§ talvikunnossapitoa tehostamalla§ ajonopeuden alentaminen keliolosuhteiden mukaan (tekniset toimet)§ huomiota ajoneuvon ja renkaiden kuntoon§ uudet tietyypit (nopeustaso, turvallisuus, kustannukset)§ yhtenäinen valvontakäytäntö§ riittävät resurssit ja automaattinen nopeusvalvonta§ ajonopeusvalvontaa haja-asutusalueen riskikohteisiin§ ajoneuvokohtaiset nopeudenrajoittimet laajemmin käyttöön/EU§ kuljettajakäyttäytyminen ja talvikeliriskit esille kampanjoinnilla§ kuljettajien jatkokoulutusta

Neuvottelukunnan tavoitteista on valtioneuvosto tehnyt periaatepäätöksen,joten liikenneturvallisuuden parantamiselle on olemassa myös korkea poliit-tinen sitoutuminen. Tielaitos on omassa toiminnassaan myös sitoutunut näi-hin tavoitteisiin. Tulosten saavuttamisen kannalta on tärkeää, että myös Il-majoen kunnan liikenneturvallisuustyö tukee ja edistää näitä painotuksia.

3.2 Paikalliset tavoitteet

Ilmajoelle määrälliset liikenneturvallisuustavoitteet on johdettu valtakunnalli-sista tavoitteista asukasluvun ja nykyisen liikenneturvallisuustilanteen suh-teessa. Asukasta kohti Ilmajoella sattuu nykyisin keskimääräistä enemmänonnettomuuksia, joten tavoitteista tulee keskimääräistä vaativampia ja niihinsitoutuminen on tärkeää. Ilmajoen määrälliset liikenneturvallisuustavoitteeton asetettu henkilövahinkoon johtaneille onnettomuuksille. Niiden vähentä-miseksi tehty työ todennäköisesti myös vähentää aineellisiin vahinkoihinjohtaneita onnettomuuksia. Asetetut tavoitteet on esitetty kaaviossa 12.

Kaavio 12: Ilmajoen liikenneturvallisuustyön tavoitteet vuosille 2000 - 2009.

Liikenneturvallisuustavoite, Ilmajoki

0

5

10

15

20

25

30

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

onne

ttom

uusm

äärä

toteutuma,loukkaantumiset

tavoite,loukkaantumiset

koko maakeskimäärin,loukkaantumisettotetuma,kuolemat

tavoite, kuolemat

koko maakeskimäärin,kuolemat

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 193. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET

3.3 Toiminnan painotukset Ilmajoella

Tavoittamisen saavuttamiseksi on onnettomuusanalyysin ja kyselyiden poh-jalta määritelty Ilmajoen liikenneturvallisuustyön keskeisiksi painotuksiksikuusi osa-aluetta, joilla toimintaa toteutetaan. Hallintokuntien liikenneturvalli-suustyötä ohjaamaan on lisäksi kirjattu niihin liittyviä toimintaehdotuksia.Painotukset Ilmajoella ovat seuraavat:

1. Kevyt liikenne taajamissa ja pääväylien varressa§ Väylästön täydentäminen ja ylityspaikkojen turvaaminen§ Kevyen liikenteen suosion lisääminen turvallisemman ympäristön myötä autolii-

kenteen kasvun hillitsemiseksi§ Aurauksen ajoituksen tarkentaminen§ Liikennekilpailut koululaisille§ Pyöräilykypäräkampanjat§ Heijastinkampanjat§ Polkupyörien valojen kampanjat§ Oppilaat osallistuvat itse turvavälineiden käytön seurantatutkimukseen

2. Autojen ajonopeus§ Taajamien aluenopeusrajoitus 40 km/h ja sitä tukevat toimenpiteet§ Suistumis-, kohtaamis- ja risteämisonnettomuuksien vähentäminen oikean tilan-

nenopeuden valitsemisella§ Tieympäristön pehmentäminen§ Tietyömaiden liikenteenohjauksen ja turvallisuuden tehostaminen§ Kuljettajakoulutus, motivointi ja tiedottaminen

3. Risteysajo ja väistämisvelvollisuudet§ Väistämisvelvollisuuksien yhdenmukaistaminen§ Liittymien parantaminen näkemien ja suojateiden osalta§ Tiedotus vilkun käytön merkityksestä§ Tiedotus uudesta vasempaan kääntymissäännöstä§ Tienkäyttäjien vuorovaikutuksen lisääminen valistuksella kaikille ryhmille

4. Mopoilu§ Mopokurssit ja kampanja mopoilijan turvallisuuden hyväksi§ Mopoilijan suuren turvallisuusriskin havainnollistaminen kampanjalla§ Mopojen paikan osoittaminen liikennemerkein pyöräteille tai ajoradalle§ Liikennejuopumustiedotus§ Tilannenopeuden hallinta

5. Iäkkäät ja nuoret kuljettajat liikenteen riskiryhminä§ Ikääntyneisiin kohdistuvaa liikennevalistusta lisätään tuntuvasti§ Ikäihmisten "autokoulun jatkokurssit" yhdessä eläkeläisjärjestöjen kanssa§ Ikääntymisen vaikutus näköön, kuuloon, reaktioaikaan yms.§ Ikääntyneille mahdollisuus testata tietoja vapaaehtoisesti kirjallisessa kokeessa§ Ennakoiva tiedotus nuorten kuljettajien riskeistä ja asennoitumisesta§ Aikuisten esimerkkivaikutuksen tehostaminen§ Vaihtoehtoiset kulkutavat ja palveluliikenteen mahdollisuudet§ Turvavälineiden käyttö

20 Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma3. LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TAVOITTEET

6. Eläinonnettomuudet (vt 3, vt 19, mt 6880)§ Hirvikannan pienentäminen§ Nuolukivikokeilun jatkaminen/laajentaminen Jurvantien ja Tervahaminan alueille§ Tienvarsikasvillisuuden harventaminen hirvien liikkumisalueilla§ Tiedotuskampanjat syksyisin

Liikenneturvallisuustyössä pyritään määrällisten tavoitteiden ohella seuraa-viin toiminnallisiin päämääriin:

§ Polkupyöräkypärän käytössä saavutetaan vuoteen 2009 mennessävaltakunnallinen taso (40 %:n käyttöaste, kun nykyinen on n. 7-8%)

§ Heijastimen käytössä saavutetaan vuoteen 2009 mennessä taaja-massa 60%:n käyttöaste ja haja-asutusalueella 90%:n käyttöaste.

§ Turvavyön käyttöastetta lisätään, erityiskohteena nuoret kuljettajatja heidän matkustajansa

§ Polkupyörävalojen käyttöä lisätään erityisesti yläaste- ja lukio-ikäisten ja iäkkäiden parissa

§ Otetaan käyttöön terveyskeskuksessa liikennevammatapaustenrekisteröintijärjestelmä, jolla saadaan kattavampaa tietoa onnetto-muuksista

§ Heijastinliivien ja polkupyöräkypärien käyttöä lisätään liikuntata-pahtumien yhteydessä

§ Isojen urheilutapahtumien liikenteenohjaajille annetaan koulutustaohjaamiseen ja yleensä liikenneturvalliseen toimintaan

Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista seurataan muutaman vuoden vä-lein tehtävillä haastatteluilla tai maastolaskennoilla. Esimerkiksi yläasteenoppilaat voisivat TET-harjoittelussa laskea turvavälineiden käyttöä, jolloin hesamalla saisivat paneutua liikenneturvallisuusasioihin.

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 214. LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN

4. Liikenneympäristön parantaminen

Ongelmakohdekartoituksen perusteella on laadittu ohjelma liikenneturvalli-suuden parantamistoimenpiteistä, joilla yhdessä hallintokuntien tekemänjatkuvan liikenneturvallisuustyön kanssa voitaisiin asetetut tavoitteet saa-vuttaa. Toimenpideohjelma sisältää sellaisia toimenpiteitä, joilla havaittujaongelmakohteita korjataan turvallisemmiksi tai muuten liikenneympäristöäparannetaan siten, että onnettomuusriski pienenee. Toinen merkitys ohjel-malla on siinä, että tielaitos ja kunta saisivat käsityksen siitä, kuinka suuriainvestointeja on Ilmajoella varauduttava seuraavan 10-vuotiskauden aikanatekemään turvallisuuden nostamiseksi halutulle tasolle. Toimenpideohjelmajakautuu seuraaviin osiin:

§ Kevyen liikenteen toimenpiteet

§ Toimenpiteet ajonopeuksien alentamiseksi§ Autoliikenteen väylien toimenpiteet

§ Rautatien tasoristeysten parantaminen§ Tievalaistus

§ Hoito- ja kunnossapitotoimenpiteet

Lisäksi on tarkasteltu maankäytön suunnittelun ja liikenteen valvonnanosuutta turvallisuuden parantamisessa.

4.1 Kevyen liikenteen toimenpiteet

Suojateiden turvallisuuden parantaminen

Toimenpideohjelmaan (liite 20) sisältyy 22 kevyen liikenteen parantamiskoh-detta. Ohjelmalla täydennetään etenkin pääteiden varressa selvästi puut-teellista kevyen liikenteen väylästöä. Lisäksi tienylityspaikkojen turvallisuuttaparannetaan alikulkujen rakentamisella ja suoteiden turvallisuuden paranta-misella. Myös nopeusrajoitusjärjestelmän muutos (ks. kohta 4.2) parantaaylityspaikkojen turvallisuutta. Suojateiden turvallisuudessa yleisesti tulisikiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

§ Autojen ajonopeutta rajoitetaan tien ylityskohdassaKorotettu suojatie (korotus 7-11 cm, kaltevuus yleensä 7%)− Korotettu liittymäalue− Ajorataa kavennetaan (soveltuu hyvin mm. pysäköinnin jäsentelyyn)− esim. keskisaarekkeen avulla pakotetaan autoilija tekemään nopeutta hidastava ohjaus-

liike ennen suojatietä− Liittymässä kääntyvien isojen autojen tilantarve järjestetään ns. yliajettavana kivettynä

alueena tarvittaessa pienellä tasoerolla− Suojatiellä tai sitä ennen poikkeava pintamateriaali (esim. nupukivi)

§ Parannetaan pyöräilijän / jalankulkijan havaitsemista− Näkemäesteiden poistaminen, istutukset alle 60 cm korkeita

22 Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma4. LIIKENNEYMPÄRISTÖN PARANTAMINEN

− Suojatien eteen odotustilaa n. 2 m, jolloin pyöräilijä näkee paremmin ajoradalle, autoilijanäkee ylittävän pyöräilijän aiemmin, eikä ylitystä odottava häiritse muita pyöräilijöitä (voi-daan toteuttaa kaventamalla ajorataa tai lisäämällä kyseiseen kohtaan välikaista)

− Pyörätien linjaaminen ennen liittymää lähemmäksi ajorataa− Vältetään 2-6 metrin etäisyydellä pääsuunnan ajoradan reunasta olevia suojateitä− Vältetään valo-ohjaamatonta suojatietä liikenne-valoliittymän läheisyydessä (varsinkin,

jos samaan suuntaan useampia ajokaistoja)

§ Liittymää ja suojatietä parannetaan− Muotoilu niin, että heti alamäen jälkeen ei ole tien risteämiskohtaa (pyörällä suuri nope-

us)− Tasoliittymän tyyppiä parannetaan, jolloin myös suojatieylitykset tulevat turvallisemmiksi

ja ylitystarve vähenee (alikulku, uudet pyörätiet, liittymän porrastus)− Vältetään kevyen liikenteen väylien keskinäisissä risteyksissä nelihaaraisia risteyksiä

(varsinkin jos on nopeutta nostavia alamäkiä tai lyhyitä näkemiä)− Liittymä suunnitellaan siten, että vältetään pyöräilijälle ja jalankulkijalle aiheutuvia lisä-

matkoja (etu-sija suunnittelussa kevytliikenteen järjestelyissä)

§ Ylitystä helpotetaan− Vältetään ylipitkiä (>8 m) tienylityksiä, siis kerrallaan ylitetään enintään kaksi kaistaa− Ylitys jaetaan kahteen osaan keskisaarekkeella− Keskisaarekkeen odotustila > 2,5 m, jotta myös pyöräilijä voi ylittä ajoradan vaiheittain− Suojatie varustetaan vilkkuvalolla (tilapäisratkaisu) tai suojatien liikennevaloilla

Kuva 3: Pitkien suojateiden ylittäminen voi olla turvatonta kuten tässä Pap-pilantien ja Könnintien liittymässä.

Kevyen liikenteen väylästön täydentäminen

Kevyen liikenteen väylästön täydentämistarve on suuri: uutta väylää lähes41 km kustannuksiltaan 26 Mmk 10-vuotiskaudella. Tielaitoksen ja kunnanrahoitusresurssit eivät nykyisten näkymien mukaan riitä ohjelman toteuttami-seen, joten suunnitelman yhteydessä on alustavasti selvitetty myös halvem-pien jkpp-tieratkaisujen käyttöä. Jos kevyen liikenteen väylä rakennetaansorapintaisena ohuella päällysrakenteella, voidaan rakentamiskustannuksiasäästää n. 40-65% riippuen kohteen maaperäoloista. Rakenteen kantavuusja tasaisuus pyritään saamaan aikaan hyvällä kuivatuksella, tehokkailla sivu-kaltevuuksilla sekä alusrakenteen homogenisoinnilla. Mitoituksessa otetaan


huomioon rakenteen mahdollinen vahventaminen ja päällystäminen myö-hemmin.

Ratkaisu nostaa hieman kunnossapidon kustannuksia pintahoidon lisäänty-essä. Se saattaa myös heikentää käyttöastetta erityisesti roudan sulamisenaikana, jolloin pintahoitoa ei ohuen päällysrakenteen vuoksi pääse heti te-kemään. Kevyen liikenteen väylän käyttöaste laskee, kun osa käyttäjistä eiehkä siirry sorapintaiselle väylälle. Myös rullaluistelu jää edelleen päällyste-tylle ajoradalle, joten turvallisuusvaikutus ei halvemmalla väylätyypillä oleyhtä hyvä kuin perinteisellä päällystetyllä väylällä. Halvemman rakenteenkäyttö ei sovi kaikkiin kohteisiin, mutta jos se otetaan käyttöön mahdollisissakohteissa, se alentaisi ohjelman toteuttamiskustannuksia n. 7-10 Mmk. Toi-menpideohjelmassa on merkitty ne kohteet, joissa halvempaa ratkaisua voisikäyttää.

Uusia jkpp-teitä tarvitaan kantatiellä 67, Ilmajoentiellä (mt 7000), Kauppilan-tiellä (mt 701) sekä Alaanentiellä (mt 7004). Lisäksi taajamien jkpp-tieverkostoa pitäisi monin paikoin tihentää. Uusia alikulkukäytäviä tarvitaanainakin Koskenkorvalla Havuselantien risteykseen, Peuralassa koulun koh-dalla sekä Ahonkylässä. Peuralan alikulku toteutuisi ehdotuksen mukaansamanaikaisesti kantatien yksityistiejärjestelyiden ja rautatien alikulkukäytä-vän kanssa. Alikulut palvelisivat sekä kevyttä liikennettä että maatalouslii-kennettä.

Kuva 4: Ensimmäisenä kevyen liikenteen oloja on tarkoitus parantaa Palon-tiellä.

Kantatie 67

Isommista toimenpiteistä tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen olisi jkpp-tieTuiskulasta Siltalaan kantatien 67 varressa. Ilmajoen ja Ahonkylän välillätilanne ei ole niin polttava, koska tien pientareet ovat leveät. Ongelmana tällä


osuudella on tien ylittäminen tasossa Ahonkylässä, Nikkolassa ja Siltalassa,koska tiellä on erittäin vilkas liikenne (yli 8000 ajon/vrk). Siltalan alikulku onahdas ja Ahonkylään suuntatuvan liikenteen kannalta väärällä puolella liitty-mää. Myös Aamukujan liittymän kohdalta oikaistaan usein kantatien ja rata-pihan yli keskustaan vaikka alikulkukäytävä on melko lähellä.

Neiron uuden koulun yhteydet

Alaanentien suunnassa Neiron uusi koulu muuttaa koululaisten kulkutarpeitavoimakkaasti. Sinne saavutaan jalan tai pyörällä Pojanluomantien varresta jaRengonkylästä. Alaanentien raskas liikenne tulee lisääntymään uuden jäte-keskuksen vuoksi n. 200%, joten koululaisten turvallisuuden vuoksi tarvitaanerillinen jkpp-tie Alaanentien varteen ainakin Kiviniementieltä Mäkisentielle.Kiviniementien liittymässä nopeusrajoitus on 60 km/h ja suojatieylitystenturvallisuutta lisätään keskisaarekkeella. Mäkisentien ja Pojanluomantienvarteen lisätään tievalaistus, koska liikennemäärät ovat alhaiset kevyen lii-kenteen väylän tarvetta ajatellen.

Taajamien kevyen liikenteen verkon parantaminen

Taajama-alueilla on monia pienempiä kevyen liikenteen toimenpiteitä. Kes-kustassa merkittäviä kohteita ovat mm. Palontien jkpp-teiden parantaminen,jonka toteuttaminen käynnistyy lähiaikoina, Pappilantien ja Kuhnantien jkpp-tiet sekä Ilkantien silta. Kapealla sillalla on nykyisin autoille liikennevalo-ohjaus, mutta pyöräilijät saavat ohittaa liikennevalot. Ilkantien varressa onjalkakäytävät. Silta on niin kapea, että erillistä jkpp-tietä ei mahdu. Sillansulkeminen ajoneuvoliikenteeltä heikentäisi joen eri puolella olevien kes-kustan osien yhteyttä ja korostaisi niiden nauhamaista luonnetta. Sillalla onkuitenkin sattunut kevyen liikenteen onnettomuuksia kaksi neljän vuodenaikana, joten sen turvallisuutta pitää parantaa. Suunnitelmassa ehdotetaanIlkantien eteläpuoleisen jalkakäytävän leventämistä pyörätieksi. Molemminpuolin ennen siltaa olisi korotetut suojatiet, joilla autojen nopeus alennetaan.Sillalla ei kevyttä liikennettä ole eroteltu, mutta reunakiveys muotoillaan en-nen siltaa siten, että kevyt liikenne ohjautuu eteläreunaan ja autot pohjois-reunaan. Liikennevalojen pysäytyslinjaa siirretään poispäin sillasta n. 5 m,jotta kevyen liikenteen järjestely selkenee. Pitkällä tähtäyksellä sillan uusimi-nen niin, että erilliselle jkpp-tielle on tilaa, poistaisi ongelmat.


Kuva 5: Ilkantien sillan turvallisuutta parannetaan ensi vaiheessa sillan päi-den yksityiskohtia parantamalla ja leventämällä Ilkantien jalkakäytävä sillanmolemmin puolin pyörätieksi.

Koskenkorvalla keskeisiä kevyen liikenteen parannuskohteita ovat ala-asteen koulujen ympäristöt. Niihin liittyy sekä väylästön täydentämistä ettäautojen nopeuksien hidastamista. Koskenkorvan taajaman kohdalla ei olevaltatien 3 varressa pyörätietä, vaan liikenne on ohjattu kaavatieverkonkautta. Väylästön täydentämistarvetta arvioidaan erillisenä työnä tehtävässävaltatien yleissuunnitelmassa.

Ahonkylän kevyen liikenteen väylästöä täydentää koulutien ja kantatien väli-nen puistoyhteys. Eemelintielle on myös varauduttu tekemään jkpp-tie.Kantatien varteen väylät saadaan vasta yleissuunnitelma lopullisten ratkai-sujen yhteydessä, mutta jo ensimmäisen vaiheen parantamistoimenpiteethelpottaisivat kevyen liikenteen ylitystarvetta Ahonkylän kohdalla (ks. liite16). Samalla kulku bussipysäkille saataisiin alikulun kautta tapahtuvaksi.


4.2 Nopeusrajoitusjärjestelmä

Miksi alhaisempi nopeus on turvallisempi?

Tutkimuksissa on todettu, että käytetty ajonopeus vaikuttaa voimakkaastiliikenneturvallisuuteen. Siksi Suomessa on jo monissa taajamissa otettukäyttöön perinteistä 50:n km/h rajoitusta alhaisemmat aluenopeusrajoitukset.Auton käyttämä ajonopeus on yksi eniten vaikuttava tekijä siihen, syntyykökonfliktitilanteessa onnettomuus. Käytetty ajonopeus vaikuttaa moneen asi-aan. Ihmisen reaktioaika on n. 1-2 sekuntia ja tänä aikana kuljettu matka onsitä pitempi, mitä suurempi on nopeus. Ajoneuvon hidastuvuus on sitä suu-rempi mitä pienempi on hidastamisen aloitusnopeus. Suurempi nopeus siissekä heikentää hidastuvuutta että lyhentää jäljellejäävää jarrutusmatkaa.Näin jää nopeus törmäyshetkellä myös suuremmaksi ja onnettomuuden va-kavuusaste kasvaa. Kohtaamisonnettomuuksissa vaikutus on kaksinkertai-nen ajoneuvojen vastakkaisesta liikesuunnasta johtuen. Ajoneuvon omaamaliike-energia kasvaa paitsi massan mukaan myös nopeuden mukaan. Nope-us nostaa liike-energiaa toisessa potenssissa ( E=1/2mv2 ).

Kevyen liikenteen onnettomuuksissa ajonopeus vaikuttaa voimakkaastisuojaamattoman ihmisen loukkaantumisriskiin. Eräässä tutkimuksessa (E.Pasanen) on esitetty jalankulkijan kuoleman todennäköisyyden riippuvuusautojen ajonopeudesta (kuva 1).

Kuva 6: Jalankulkijan kuoleman todennäköisyys törmäyksessä auton kanssaeri ajonopeuksilla.

Kuva osoittaa, että ajonopeuden laskeminen taajamassa 50:stä km/h40:een km/h pienentää kuoleman todennäköisyyttä merkittävästi. Se vaikut-taa myös loukkaantumisten vakavuuteen ja vähentää onnettomuuksia reak-tio- ja jarrutusmatkan lyhentyessä.


Ehdotus nopeusrajoitusjärjestelmäksi

Liitteissä 9-11 on esitetty 40 km/h aluerajoituksella eri taajamissa osoitettavaalueet sekä muut tiekohtaiset nopeusrajoitukset. Ilmajoentiellä (Kauppilan-tien lähellä) nykyinen 50 km/h nostetaan 60:ksi km/h, koska se kevyen lii-kenteen järjestelyiden vuoksi on mahdollista. Se parantanee myös taajamanalemman nopeusrajoituksen noudattamista. Myös Koskenkorvalla ja Ahon-kylässä alennetaan taajaman nopeusrajoitus 40:een km/h.

Hidasteet tukevat alempaa nopeusrajoitusta

Turvallisuuden kannalta tärkeintä olisi saada alhaisempi ajonopeus toteutu-maan vilkkaimmin liikennöidyillä väylillä ja paikoissa, joissa on paljon tienylittävää kevyttä liikennettä. Tällaisia teitä ovat keskustassa Kirkkotie, Palon-tie, Pappilantie, Könnintie, Kauppatie, Asematie, Kahmankuja ja Keteläntieja Koskenkorvalla Salomäentie ja Ilmajoentie. Erityisesti näillä väylillä tarvit-taisiin nopeusrajoitusmerkin asettamisen lisäksi fyysisiä toimenpiteitä, jotkahidastavat ajonopeutta. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. korotetut liittymät jasuojatiet, kiertoliittymät, keskisaarekkeet, ajoradan kavennukset, ajolinjansivusiirtymät keskisaarekkeiden yhteydessä jne. Myös massiivisella tiedot-tamisella on alueellisten nopeusrajoitusten yhteydessä saatu hyviä tuloksia.Nopeusrajoitusta tukevat toimenpiteet on tarkemmin kuvattu toimenpideoh-jelmaliitteessä 20 ja liitekartoissa 12-15.

Kauppatielle, missä liikennejärjestelyt ovat valmiit, sopii parhaiten keskeistenliittymien korottaminen. Liittymän kaikki suojatiet tulevat korotetulle alueellaja alhaisen nopeuden piiriin. Korotetun liittymän vaikutusalue on n. 50 mmolempiin suuntiin. Kirkkotiellä on paljon kevyttä liikennettä synnyttäviäkohteita ja asutusta tien molemmilla puolilla. Kirkon ja Kunnantalon välillänopeuden alentaminen tasolle 40 km/h edellyttäisi monia hidasteita. Suun-nitelmassa ehdotetaan aluksi korotettua suojatietä Seppälänkujan lähelle jakiertoliittymää Jaakonkujan ja Ilkantien liittymään (ks. liite 17).

Kiertoliittymä hidastaa tehokkaasti ajonopeutta ja helpottaa myös sivusuun-nilta päätielle pääsyä. Sen toteuttaminen saattaisi suosia Palontien käyttöäsiirryttäessä kunnantalolta keskustaan, kun Ilkantien sillan ympäristössä olisikorotetut suojatiet, liikennevalot ja rajoitus 30 km/h hieman nykyistä pitem-mällä matkalla. Lauroselankujan ympäristön kaavoituksen yhteydessä onkeskusteltu alueen kokoojatien ohjaamisesta joko Jaakonkujalle tai Lau-roselankujalle. Kiertoliittymän rakentaminen parantaa Jaakonkujan vaihto-ehdon toimintamahdollisuuksia ja myös Kirkkotien tilannetta, jos Lauroselan-kujan liittymästä voidaan kokonaan luopua. Toisaalta Jaakonkujan valitse-minen kokoojaksi voi lisätä Ilkantien liikennettä. Jos alueen kokoojaksi vali-taan Lauroselankuja, tulisi siinä varautua liittymän kanavointiin. Jaakonkujavoi silloin olla kiertoliittymä tai kanavoitu liittymä. Vaihtoehtovalinnassa tulisitarkastella myös vaikutuksia alueiden sisäiseen rakenteeseen.


Palontielle rakennetaan kiertoliittymä tielaitoksen suunnitelmien mukaanEsson risteykseen. Muuten tien nopeusrajoituksen muuttumista 60:stä50:een km/h tuetaan keskisaarekkeiden aiheuttamilla ajolinjojen sivusiirty-millä ja ajokaistan kaventamisella seitsemään metriin. Muualla taajamassasamoin kuin Koskenkorvalla ja Ahonkylässä käytetään hidasteina lähinnäkorotettuja suojateitä ja liittymiä sekä keskisaarekkeita. Lukkarintietä esite-tään muokattavaksi pihakaduksi, jolloin sen nopeusrajoitus olisi 20 km/h.

4.3 Autoliikenteen toimenpiteet

Väistämisvelvollisuudet

Nopeusrajoitusjärjestelmään liittyy uusi laki väistämisvelvollisuuksien merkit-semisestä. 50 km/h tai sitä suuremmilla nopeuksilla on jokaisessa risteyk-sessä ositettava väistämisvelvollisuus tai jos risteys on tasa-arvoinen, on seosoitettava risteyksen ennakkovaroitus-merkillä. Väistämisvelvollisuudetvaikuttavat merkittävästi siihen millainen liikennekulttuuri paikkakunnallaomaksutaan. Väistämisvelvollisuuksien muuttaminen on yleensä vaikeaa jaaiheuttaa yllättäviä tilanteita ja voi lisätä väliaikaisesti onnettomuuksia.

Väistämisvelvollisuusmerkinnöissä noudatetaan Ilmajoella seuraavia peri-aatteita:

§ 50:n tai sitä suuremman nopeuden väyliin liittyvät yleiset tiet, kaavatiet jayksityistiet merkitään väistämisvelvollisiksi, tasa-arvoisia risteyksiä einäillä teillä käytetä.

§ Väistämisvelvollisuusjärjestys pyritään em. teillä ensisijaisesti pitämäänentisellään

§ 40 km/h rajoitusalueilla pääsääntöisesti risteykset ovat tasa-arvoisia,koska se hillitsee osaltaan ajonopeuksia, poikkeuksen muodostavat kui-tenkin Kirkkotie, Kauppatie, Könnintie ja Pappilantie

§ Etuajo-oikeutetuksi merkitään liikennemerkillä vain valta- ja kantatiet

Hirvionnettomuudet

Muita erityisiä autoliikenteen ongelma-alueita ovat hirvionnettomuudet, koh-taamisonnettomuudet ja taajamien sijainti pääteiden molemmin puolin. Hir-vionnettomuuksia ehkäistään lähinnä alentamalla hirvikantaa metsästyksel-lä, vaikuttamalla hirvien vaellusreitteihin nuolukivien avulla sekä harventa-malla teiden varsilla puustoa ja leikkaamalla tienluiskien heinikot matalaksierityisesti syykaudella. Hirvivaroitusmerkit on jo nyt kaikilla tieosilla, joissaonnettomuusriski on suurin. Hirviaitojen rakentaminen ei ole perustelua,koska aidan pitäisi olla kymmenien kilometrien mittainen, että sillä olisi vai-kutusta. Ilmajoella runsas liittymien määrä lisäksi vaikeuttaa ehjien aitakoko-naisuuksien rakentamista.


Kohtaamisonnettomuudet

Kohtaamisonnettomuuksien seuraukset ovat lähes aina hyvin vakavia. Nii-den tapahtumista ehkäistään parantamalla tien tasausta valtatiellä 3 Terva-haminasta Laihian suuntaa sekä kantatiellä 67 Piirtolan ja Havuskylän välillä.Molemmissa kohteissa päätien tasauksessa on notkoja, joihin vastaantulevahenkilöauto jää piiloon, vaikka tie on lähes suora ja näkymä notkon yli onhyvä. Tasauksen parantaminen vähentänee myös suistumisonnettomuuksia.

Ahonkylän järjestelyt

Tienvarren maankäyttö ja paikallisen lyhytmatkaisen liikenteen tarpeet aihe-uttavat ongelmia monella päätieosuudella. Pahimmat ongelmat ovat Ahon-kylässä, missä päätien geometriassa on muutenkin puutteita ja liittymiä ontiheässä. Ongelmien ratkaisemiseksi on laadittu yleissuunnitelma kantatien67 parantamisesta Nikkolan-Rintalanmäen välillä. Suunnitelmassa esite-tyistä vaihtoehdoista ei ole vielä tehty päätöstä, joten kaavoituksellisestikintilanne on keskeneräinen. Suunnitelman ratkaisujen kustannusarvio on 31,5Mmk, joten hankkeen toteutuminen on kaukana tulevaisuudessa.

Kuva 7: Ahonkylän liittymässä on ongelmia sekä autoilla että kevyellä lii-kenteellä huonojen näkemien ja vilkkaan liikenteen vuoksi. Häiriöitä liiken-teelle aiheuttavat myös monet tonttiliittymät.

Tästä syystä on pyritty löytämään pieniä parantamistoimenpiteitä, joilla no-peasti voitaisiin joitakin ongelmia korjata. Liitteessä 16 esitetty parantamis-ehdotus perustuu yleissuunnitelman vaihtoehtoon, jossa kantatie säilyy ny-kyisellä paikalla. Ratkaisulla saadaan suurin osa tontti- ja yksityistieliittymistäpois ja Koulutien vaarallinen liittymä muutetaan eritasoliittymäksi, johon tosinsaadaan vain n. 3,5 m:n alikulkukorkeus, koska kantatien tasausta ei vielämuutettaisi. Korkeammat kuljetukset käyttäisivät Ahontien liittymää. Ramp-pien ja muiden rakennettavien väylien paikat on sijoitettu niin, että niistämahdollisimman paljon voidaan hyödyntää myöhemmin lopullista ratkaisuatoteutettaessa. Ehdotetulla ratkaisulla voidaan pääosa liikenneongelmistaratkaista, mutta tien haitalliset ympäristövaikutukset (mm. melu) jäävät rat-kaisematta. Myöskään kantatien ohitusmahdollisuudet eivät parane vielä.


Ahonkylän parantamistoimenpiteisiin liittyy Nikkolan liittymän parantaminen.Nelihaarainen liittymä porrastetaan kahdeksi T-liittymäksi ja molempiin liitty-miin tehdään väistötila. Vaikka Nikkolantien liittymän näkemiä parannetaan,jää edelleen ongelmaksi tasoristeyksen ja liittymän lyhyt välimatka. Kanta-tien yleissuunnitelmassa onkin kantatietä 67 ehdotettu siirrettäväksi Nikko-lantien kohdalla kauemmas radasta.

Kuva 8: Nikkolan liittymän parantaminen porrastamalla.

Valtatie 3 Koskenkorvalla

Valtatien ja maankäytön välinen ristiriita on myös Koskenkorvalla, muttasiellä on paikalliselle liikenteelle rakennettu risteyssilta ja yksi kevyen liiken-teen alikulkutunneli. Liittymiä on kuitenkin edelleen paljon ja kevyen liiken-teen järjestelyt eivät ole ihan johdonmukaiset. Vaarallisin paikka on huolto-aseman ja Ilmajoentien liittymä. Valtatien tavoitteiden takia ei nopeusrajoi-tusta haluta Koskenkorvan kohdalla kuitenkaan alentaa päätiellä 80:stäkm/h. Tielaitoksella on tekeillä erillinen yleissuunnitelma valtatien siirtämi-seksi uuteen paikkaan ja nykyisen tien muuttamiseksi taajamaa palvelevaksitieksi. Sitä ennen kuitenkin on nykyisellä tiellä tehtävä parannustoimenpitei-tä. Myös niiden suunnittelu kuuluu erilliseen suunnitelmaan.

Kantatie 67 Tuiskulasta Siltalaan

Kantatiellä 67 välillä Tuiskula - Siltala on tien varressa osalla matkaa paljonnauhamaista asutusta ja lähes koko osuus on maatalousaluetta. Rata kulkeeaivan kantatien vieressä Koskenkorvalle asti. Tielaitos on päättänyt laatia


erillisen suunnitelman tämän tieosuuden järjestelyistä. Selvityksessä olisivatmukana myös Ilmajoen kunta, Ratahallintokeskus ja maanmittauslaitos, jokaon jo alkanut tutkia mahdollisuuksia uusjaolla vähentää maatalouden tieny-litystarvetta. Liikenneturvallisuuden kannalta tulisi selvityksessä kiinnittäähuomiota seuraaviin asioihin:

§ Liittymien määrä, tyyppi ja näkemät

§ Maatalouden rinnakkaistietarpeet

§ Kevyen liikenteen järjestelyjen laajuus ja alikulkukäytävien paikat

§ Rautatien tasoristeysten vähentäminen ja jäljellejäävien turvallisuudenparantaminen (näkemät, tasauksen parantaminen)

§ Tasauksen parantaminen Piirtolan - Havuselan välillä

§ Tieympäristön pehmentäminen suistumisonnettomuuksien seuraustenlieventämiseksi

Urheilutien liikenneympäristön parantaminen

Urheilutie Ilmajoen keskustassa on leveä ja laaja asfalttikenttä, joka palvelleurheilutoimintojen pysäköintialueena. Siellä purkavat ja lastaavat myös ylä-asteen ja lukion koulukuljetukset. Lisäksi koulujen ruokalan huolto tapahtuusen kautta. Vaaratilanteita aiheutuu, kun oppilaat odottavat linja-autoa taimuuten ovat kokoontuneena nuorisotilojen luo ja toiset nuoret "hurjastelevat"autolla pitkin Urheilukatua. Ilmajokihallin suunnittelun yhteydessä tulisi Ur-heilutien alue jäsennellä niin, että pysäköinti, kevyt liikenne ja autoliikenneovat selkeästi omilla alueillaan. Ratkaisuissa tulisi pyrkiä sellaisiin ajoväylienmuotoiluihin, että ajonopeudet pysyisivät tasolla 30 km/h. Huomioon on kui-tenkin otettava melko runsas bussiliikenne. Liitteissä 18 ja 19 on kaksi vaih-toehtoista luonnosta järjestelyistä.

4.4 Valaistukset ja tasoristeykset

Koululaiskyselyssä tuli esille lähes 50 eri teitä, joille toivottiin uutta tievalais-tusta. Kun uuden tievalaistuksen rakentaminen maksaa 120 000 - 250 000mk/ km ja valaistuksen ylläpito n. 12 000 - 20 000 mk/vuosi, on katsottu tar-peelliseksi selvittää valaistuksen tarvetta tarkemmin eri selvityksessä. Kou-lulaiskyselyssä esiin tulleet valaistustarpeet on luetteloitu työkansioon lähtö-tiedoksi valaistusselvitystä varten.

Suunnitelma sisältää kuitenkin muutamia ehdotuksia: Valaistujen teiden rin-nalla olevat erilliset kevyen liikenteen väylät valaistaan niiltä osin kuin niitä eivielä ole valaistu. Neiron koulun tulevien oppilaiden koulutiet esitetään myösvalaistaviksi siinä laajuudessa kuin koulumatkat kuljetaan jalan tai polkupyö-rällä. Lisäksi Ilmajoentielle, Kauppilantielle ja Kuhnantielle esitetään laajen-


nettavaksi tievalaistusta. Toimenpideohjelmaliitteessä 20 on valaistavatosuudet tarkemmin määritelty.

Kuva 9: Ilmajoen alueella on paljon tasoristeyksiä, joista monet ovat edel-leen vartioimattomia.

Tasoristeyksiä on Ilmajoen kunnan alueella yhteensä 31, joista viisi on puo-lipuomein varustettuja. Muutamille tasoylikäytäville on asetettu STOP-merkkiturvallisuuden parantamiseksi. Puolipuomit ovat kaikissa yleisten teiden ta-soristeyksissä paitsi Idänpuolentiellä (pt 17407). Ongelmana on suuri varti-oimattomien tasoristeysten määrä. Kantatien varressa olevat tasoristeyksetovat vaikeita myös siksi, että rata kulkee niin lähellä tietä, että tien ja radanväliin ei mahdu rekka-auto odottamaan, vaan perävaunu jää kiskoille. Radanylitystarve on suuri, kun rata kulkee läpi asuttujen ja viljeltyjen alueiden.Kuitenkaan Ratahallintokeskuksen kannalta tämä rata ei ole ensisijaineninvestointikohde, kun ratojen turvallisuutta kehitetään.

Toimenpideohjelmassa on kuitenkin kaksi kohdetta, joihin on ehdotettu taso-risteysten vähentämistä. Ensimmäinen on Koskenkorvalla, jossa Kurikanrajalta lähtien on kuusi tasoristeystä kahden kilometrin matkalla. Yhdistä-mällä niitä radan suuntaisella kokoojatiellä voitaisiin liikennettä ohjata esim.Jouppilantien puolipuomein ohjattuun tasoristeykseen. Toinen tällainen pa-rantamiskohde on Akkalan (pt 17407/kt 67) liittymän ja Siltalan liittymän vä-lillä. Peuralan kohdalle tarvitaan kevyttä liikennettä varten turvallinen yhteyskoululle kantatien ja radan poikki. Lisäämällä kevyen liikenteen yhteydenleveyttä ja alikulkukorkeutta saataisiin myös maatalousliikennettä ja henkilö-autoliikennettä palveleva eritasoyhteys radan ali. Järjestelyn tarkempi suun-nittelu voisi liittyä kantatien 67 parantamisselvitykseen Tuiskulan ja Siltalanvälillä, jolloin ratkeaa montako tasoristeystä nykyisistä voisi poistaa. Mahdol-lista on, että nykyinen 10 tasoristeystä voisi vähentyä jopa neljään.

Muualla voisi turvallisuutta parantaa tasoristeysten näkemiä parantamalla jaylityskohtien lepotasanteita pidentämällä. Tasoristeykset ovat yksityisteillä,joten parantamistyö on tehtävä yhteistyössä tiehoitokuntien ja maanomistaji-en kanssa.


4.5 Kunnossapito- ja hoitotoimet

Kunnossapitoon liittyy mm. teiden auraus, liukkaudentorjunta, näkemien jatienvarsien heinikoiden leikkaaminen ja tarvittavat vähäiset tien rakenteenkorjaukset ja kunnostukset. Myös liikennemerkit ja ajoratamerkintöjen maa-laaminen kuuluvat tienpitäjän tehtäviin. Sorateiden huono kunto tuli esillelähes kaikissa kyselyissä. Niiden perusparannusohjelmaa ei ole kuitenkaansisällytetty turvallisuussuunnitelmaan. Sorateiden liikenneturvallisuuteenhyvällä pintahoidolla voidaan toki vaikuttaa, mutta useimmiten kyse on routi-vasta ja huonosta päällysrakenteesta, joka tulisi ensin saada eri toimenpi-teenä kuntoon.

Näkemät

Kyselyjen vastauksista on koottu luettelo niistä liittymistä, joissa oli koettupuutteita näkemäolosuhteissa. Kunnan ja tielaitoksen tiemestarit ovat käy-neet listan maastossa läpi ja korjanneet epäkohdat siellä, missä siihen onollut aihetta ja mahdollisuuksia.

Näkemien tarkistaminen on kunnossapitäjien vuosittainen toimenpide liitty-missä ja tasoristeyksissä, joissa näkemäalueella on kasvavaa kasvillisuutta.Liikenneministeriön päätöksen 314 mukaiset näkemäalueet perustuvat mi-toitusnäkemien vähimmäispituuksiin, jotka ovat seuraavat:

Mitoitusnopeus(km/h)

Pysähtymis-näkemä LP (m)

Kohtaamis-näkemä LK (m)

Ohitus-näkemä LO (m)

Liittymis-näkemä LL (m)

40 45 90 350 80 (60)

50 60 120 400 105 (80)

60 75 150 450 130 (100)

70 95 190 500 160 (120)

80 120 240 550 200 (150)

90 150 300 600 230 (190)

100 180 360 650 270 (240)

Taulukko 1: Liikenneministeriön päätöksen 314 edellyttämät näkemät.

Taajama-alueen kaduilla voidaan edellä mainituista näkemävaatimuksistatinkiä ja käyttää kuvassa 5 annettuja arvoja.


Kuva 5: Näkemäalueen mitat taajamassa. (lähde: Taajamien keskustateidensuunnittelu, Tielaitos 1995)

Taajama-alueella ei kaikissa tapauksissa voi avata näkemiä näidenkäänmittojen mukaan. Syynä voivat olla liittymän lähellä olevat rakennukset taiusein istutukset tai pensasaidat ovat katualueiden ulkopuolella yksityisalu-eella. Viihtyisään katuympäristöön kuuluvat istutukset ja joskus jopa puut-teellinen näkemä pakottaa varovaisuuteen ja hyvä näkemä taas johtaa suu-rempiin ajonopeuksiin. Liittymissä, jossa on tieympäristön kannalta tärkeääkasvillisuutta, on käytettävä harkintaa näkemien avaamisessa. Kiinteistönomistajille voi suositella pensasaitojen pitämistä n. 80 cm:n korkuisina riste-ysten lähellä, jolloin autoilija voi nähdä lähestyvät ajoneuvot tai henkilöt ai-dan yli.

Mikäli riittäviä näkemäalueita ei voida järjestää, kannattaa tutkia mahdolli-suutta rajoittaa ajoneuvojen nopeutta pistekohtaisesti kyseisen liittymän lä-hellä esimerkiksi kavennuksella tai korotetulla suojatiellä/liittymällä.

Auraus ja liukkauden torjunta

Onnettomuusanalyysin perusteella suurin vaikutus hyvin hoidetulla aurauk-sella ja liukkaudentorjunnalla on kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksiinsekä taajamassa risteysonnettomuuksiin. Mitään erityistä tietä tai kohdetta eionnettomuuksien perusteella voi osoittaa, missä olisi erityistä tarvetta ko-hentaa toimintaa. Tiesääpalvelu tuottaa tietoa keliolosuhteista ja niidenmuutoksista, jota käyttämällä voidaan ennakoida tulevat säätilan muutokset.Liukkaudentorjunnassa tällaiseen ennakoivaan toimintaan tulisi kiinnittääentistä enemmän huomiota. Se antaa myös mahdollisuuden päästä nope-ammin hoitamaan alemman kunnossapitoluokan teitä. Erityisesti kevyen


liikenteen väylien aurauksen ajoitukseen ja huolelliseen suorittamiseen tulisikiinnittää huomiota, että koulureitit olisi aurattu jo ennen kouluuntuloa.

Tieympäristön pehmentäminen

Suistumisonnettomuuksien seurauksien vakavuuden lieventämiseksi tulisitieympäristöä pehmentää järjestelmällisesti kaikilla teillä, missä ajonopeuson vähintään 60 km/h. Pehmentäminen tarkoittaa tieympäristön muuttamistatörmäysturvalliseksi. Puiset valaisinpylväät heikennetään tielaitoksen laati-man ohjelman. Teiden sivuojat tulisi muotoilla niin, että suistuva auto ei kaa-du. Mahdollisten kallioleikkausten eteen tulisi tehdä kaide suojaamaan tör-mäyksiltä. Muita kaiteella suojattavia kohteita ovat siltapilarit, portaalipylväätja muut mahdolliset rakenteet tiealueella. Liittymien rumpujen päät tulisi ai-nakin uutta rakennettaessa muotoilla töräyksen kannalta turvalliseksi. Tör-mäyskohteiden inventointi voisi olla muutaman vuoden välein tiemestareidenturvallisuuskampanjan aiheena.

4.6 Maankäyttö ja kaavoitus

Toimintojen sijoittaminen ja liikenteen kasvun hillitseminen

Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikenneturvalli-suuden muodostumiseen. Maankäytön suunnittelussa liikenneturvallisuustyöon ennaltaehkäisevää ja sen kustannukset ovat hyvin pienet verrattuna sii-hen, että ongelmakohteita korjataan valmiiksi rakennetussa ympäristössä.Mitä aikaisemmassa vaiheessa liikenneturvallisuus otetaan kaavoituksessatehokkaasti huomioon, sitä parempiin tuloksiin voidaan päästä. Aikaisessavaiheessa tehtyjä virheitä taas ei voida kokonaan korjata enää myöhemmis-sä kaavoitus-, suunnittelu- tai rakennusvaiheissa.

Maankäytön suunnittelussa voidaan vaikuttaa turvallisuuteen toimintojenoikealla sijoittelulla ja siten liikkumistarpeen vähentämisellä. Kaavaratkai-suilla voidaan vaikuttaa liikenteen kasvua hillitsevästi ja suosia autoliiken-teeseen nähden vaihtoehtoisia kulkutapoja. Ilmajoellakin tähän on mahdolli-suuksia, vaikka paikallista joukkoliikennettä on vähän. Tulevaisuudessatyömatkojen tekeminen muuten kuin henkilöautolla voi olla ajankohtaista.Pyöräilyä kestävän kehityksen mukaisena kulkumuotona kannattaa edistääpyrkimällä tiiviimpään taajamarakenteeseen ja kattavaan ja turvalliseen ke-vyen liikenteen verkkoon. Liikenneturvallisuus tulisi olla yhtenä tarkastelute-kijänä kaikista maankäyttöratkaisuista päätettäessä.

Liikenneturvallisuusasioiden huomioon ottaminen edellyttää useimmiten lii-kenneasiantuntijan osallistumista kaavoitusprosessiin. Näin saadaan tarvit-tava asiantuntemus vaikutuksista mukaan suunnitteluun. Kaavaan liittyvässäliikennesuunnitelmassa tulisi tutkia liikenneverkon ratkaisut siten, että kaikki-en kulkumuotojen tarpeet otetaan huomioon. Väylästö muotoillaan halutun


nopeustason mukaiseksi ja liittymissä suositaan turvallisia liittymätyyppejä.Liikennesuunnitelman tarkkuustaso riippuu kaavan tasosta.

Haja-asutuksen lisääntyminen heikentää yleensä liikenneturvallisuutta.Asutus sijoittuu usein nauhamaisesti isojen teiden varsille. Matkat kouluihinja muihin palveluihin ovat pitkät. Kun haja-asutusta kuitenkin muodostuujatkuvasti, tulisi sen sijoittumista ohjata niin, että liittyminen muihin väyliin onturvallista ja että joukkoliikenteen nykyiset palvelut voidaan liikkumisessahyödyntää. Ilmajoella haja-asutuksen muodostuminen näyttäisi viimeaikais-ten tilastojen valossa olevan kohtuullisesti hallinnassa. Kaavio 13 osoittaa,että taajamarakentaminen on ollut enemmän suhdanteista riippuvaa kuinhaja-aluerakentaminen, joten sen toteutumiseen on aina kiinnitettävä eri-tyistä huomiota.

Kaavio 13: Asuntotuotanto alueittain Ilmajoella 1990-luvulla.

Kaavojen liikenneturvallisuustarkastus

Kaavoituksen liikenneturvallisuusvaikutuksia voidaan parantaa mm. käyttä-mällä apuna liikenneturvallisuusauditointia. Siinä asiantuntija käy läpi kaa-valuonnoksen järjestelmällisesti sopivan tarkistuslistan avulla. Havaituistapuutteista laaditaan tarkastuspöytäkirja ja asioista keskustellaan kaavoittajankanssa ja pyritään löytämään korjaavia ratkaisuja. Suunnitelman laatimisenyhteydessä käytiin koko Ahonkylän nykyinen rakennuskaava-alue läpi tar-koitusta varten valmistetun tarkistuslistan avulla. Tarkistuslista jää kaavoitta-jien käyttöön. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota seuraaviin asioihin:

§ Alueen rakentumisen aikana päätien verkkoratkaisu on muuttunut siten,että kantatien uudesta linjauksesta ollaan luopumassa. Uusista ratkai-suista ei ole vielä päätöstä, joten kaavan uudistaminen ja laajentaminenon vaikeaa, kun ei tiedetä varmasti miten tiet tulevaisuudessa kulkevat.

Asuntotuotanto alueittain Ilmajoella

0

20

40

60

80

100

120

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

asu

nto

jen

mää

rä

Ahonkylä

Koskenkorva

Ilmajoki

Haja-asutus


Varautuminen uuteen linjaukseen on synnyttänyt kaavaan tarpeettomankorkealuokkaisia sisäisiä yhteyksiä. Ratkaisun keskeneräisyys on estä-nyt väylästön vaiheittaisen kehittämisen erityisesti kantatiellä, joten mo-net järjestelyt ovat ongelmallisia (liittymät, näkemät, linja-autopysäkit, ke-vyen liikenteen väylät ja tien ylitys).

§ Uusi YS-tontti, jonne tulee päiväkoti, on hieman irrallaan muista palve-luista ja synnyttää edestakaista liikennettä Äkkijuhantielle. Ajonopeuksi-en hillintään, saattoliikenteen pysäköintiin ja kevyen liikenteen järjestelyi-hin on siksi kiinnitettävä yksityiskohtaisessa suunnittelussa huomiota.

§ Vanhan alueen kadut ovat pitkiä ja suoria. Isovuorentie ja Kalliovuorentieovat linjaukseltaan suunniteltu 50-60 nopeusrajoituksen mukaan. MyösÄkkijuhantiellä nopeudet nousevat herkästi liian suuriksi. Väylien vii-meistelyssä tulisi nopeuden hidastamiseen kiinnittää huomiota.

§ Kevyen liikenteen yhteydet kantatien varressa ovat puutteelliset samoinkulkeminen bussipysäkeille on vaarallista. Yhteydet Seinäjoelle ovat pa-remmat kuin Ilmajoen keskustaan. Koulutien ja Äkkijuhantien liittymässätien ylityspaikat ovat jäsentymättömät ja tilaa parantamiselle kaavassaon liian vähän.

§ Vanhantien ja Puskalantien kautta syntyy oikopolkuja uudelta alueeltaNikkolan risteykseen, kun autoilijat pyrkivät välttämään näkyvyydeltäänhuonoa Koulutien ja kantatien liittymää. Näin läpikulkuliikenne kuormittaavanhan asuntoalueen teitä ja Nikkolan liittymää, joka sekin on turvalli-suudeltaan huono.

§ Alueella on monia nelihaaraliittymiä, joiden onnettomuusriski on suuri.Kaavaa laajennettaessa tulisi uusien nelihaaraliittymien muodostamistavälttää.

§ Väylien tilavaraukset ovat paikoin tiukkoja, mutta toisaalta lisää tiealuettaon varattu mm. Koulutielle kohdassa, jossa kaavatie ja siihen liittyvä pyö-rätie on jo rakennettu. Linjauksen oikaiseminen todennäköisesti vainnostaa ajonopeutta ja siten huonontaa turvallisuutta.

Työmatkaliikenteen tulevaisuus

Ilmajoelta suuntautuu päivittäistä työmatkaliikennettä erityisesti Seinäjoensuuntaan. Ilmajoki on mukana seutulippujärjestelmässä, joka kattaa melkolaajan alueen. Tutkittua tietoa työmatkaliikenteestä ei ole tässä yhteydessäollut saatavilla, mutta on ilmeistä, että työmatkoja olisi mahdollista yhdistääja tätä kautta hillitä liikenteen kasvua. Jotta tämä voisi toteutua, tarvitaanensin tarkempaa tietoa työmatkaliikenteestä, sen määristä ja kulkutavoistasekä kulkuajoista. Matkoja voisi joko pyrkiä siirtämään joukkoliikenteeseen,jolloin lienee tarvetta parantaa työmatkaliikenteen palvelutasoa vaikuttamallareitistöön, aikatauluihin sekä pysäkkiratkaisuihin. Myös maksujärjestelmää javerotusasioita tulisi alueellisesti tai valtakunnallisesti kehittää. Myös rautatienmahdollisuuksia kannattaisi selvittää, sijoittuvathan Ilmajoen kaikki asuin-taajamat radan varteen.


Tulevaisuuden työmatka muodostuu matkaketjusta, jossa alkuosa matkastatehdään jalan tai polkupyörällä tai joskus henkilöautollakin. Siitä siirrytäänkimppakyytiin henkilöautoon, linja-autoon tai junaan. Matkan toisessa pääs-sä taas siirrytään lyhyttä matkaa varten jalankulkijaksi. Matkaketjun onnis-tumisessa ja viihtyisässä matkustamisessa tärkeää on paitsi aikataulujenpitävyys, myös liityntäpysäköinnin asianmukainen järjestäminen.

Jotta toiminta voisi lähteä kehittymään, tarvitaan selvitystyön lisäksi asian-mukaista tiedottamista, yhteismatkojen organisoimista sekä liityntäpysäköin-tiratkaisujen suunnittelua ja toteuttamista. Yksinkertaisimmillaan siinä onkyse linja-autopysäkistä, jonka yhteydessä on polkupyörätelineitä ja katos,joka suojaa sekä pyöriä että matkustajia. Kimppakyytiä varten voidaan to-teuttaa myös pieniä pysäköintialueita, joihin matkustajat saapuvat omillaautoillaan ja jatkavat matkaa yhdessä. Näiden alueiden yksityiskohtaisessasuunnittelussa olisi kiinnitettävä huomiota turvallisiin ratkaisuihin ja viihtyi-syyteen.

4.7 Liikennevalvonta

Liikennekäyttäytymiseen vaikutetaan mm. hallintokuntien tiedotus- ja valis-tustoiminnalla (katso kohta 5). Sen tueksi tarvitaan poliisin valvontaa. Suun-nitelman yhteydessä on pyritty selvittämään myös liikennekäyttäytymisenongelmia, jotka tarvitsisivat tuekseen poliisin ohjausta, neuvoa ja valvontaa.Tällaisia asioita olisivat vilkun käyttö, mopoilu, rattijuoppous ja ajonopeuksi-en hallinta. Myös nuorten ja iäkkäiden liikennekäyttäytymistä on hyvä tukeaja ohjata valvonnan keinoilla.

Nopeusvalvontaa tulisi suunnata niin, että se palvelee uusien nopeusrajoi-tusten käyttöönottoa. Samoista paikoista olisi hyvä mitata nopeuksia valvon-nan yhteydessä ennen ja jälkeen uudistuksen. Sopivia kohteita voisivat ollaKirkkotie, Könnintie, Palontie, Pappilantie ja Kauppatie. Koskenkorvalla Il-majoentie, Santavuorentie ja Salomäentie sopisivat hyvin valvontakohteiksi.Valvontaan voi liittää myös tiedottamista ennen ja jälkeen tapahtumien.

Kantatiellä 67 tullaan ottamaan käyttöön automaattinen kameravalvonta.Muualla vastaavista järjestelmistä on myönteisiä kokemuksia nopeuksienalenemisena ja onnettomuuksien vähenemisenä, joskin rangaistusten täy-täntöönpano on poliisille työlästä.

4.8 Toimenpideohjelma ja kustannusarviot

Toimenpide ohjelma on toimenpiteittäin luetteloitu liitteessä 20. Luettelossaon toimenpiteen kuvaus, alustava kustannusarvio sekä toteuttamisjakso javastuussa oleva organisaatio. Toimenpiteet on jaettu kolmeen kiireellisyys-


luokkaan. I jakso (2001-2002) ja II jakso (2003-2005) on ohjelmoitu niin, ettätielaitoksen ja kunnan investointimahdollisuudet on otettu huomioon nykyis-ten rahoitusmahdollisuuksien mukaan. III jakso sisältää hankkeet, jotka onnähty tarpeellisiksi, mutta jotka eivät ole mahtuneet I tai II jaksolle. Taulukko2 osoittaa, että toimenpiteitä pitäisi tehdä paljon enemmän kuin mihin rahoi-tus näyttää riittävän. Tämä korostaa tiedotus- ja valistustyön merkitystä jakuljettajien välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä, kun fyysistä ympäristöä eipystytä parantamaan niin paljon kuin olisi tarpeen.

Toteuttajaorganisaatioista on luettelossa käytetty seuraavia merkintöjä:

T Tielaitos K Ilmajoen kuntaR Ratahallintokeskus Y Yksityiset

Toteuttamisohjelman investointikustannukset (hoitotoimien kustannuksia eiole arvioitu) jakautuvat jaksoittain ja toteuttajittain seuraavasti:

I jakso (2001-2002) II jakso (2003-2005) III jakso (2006 - )Kustannustuhatta mk:aa T K TK T K TK(R) T K TK(R)

Yht.

Kevyen liiken-teen toimet

1 030 240 5 600 110 15510 1 255 2 470 26 215

Nopeuksienalentaminen 100 145 50 115 200 310 45 120 520 1 605

Autoliikenteentoimenpiteet 1 950 20 50 350 150 3 000 34050 250 39 820

Tasoristeykset 5 800 5 800Tievalaistus 740 270 1 770 2 780yhteensä 3 820 675 100 6 065 2 230 3 310 49605 1 375 9 040 76 220toteuttamis-jakso yht. 4 595 11 605 60 020

Lisäksi III jaksoon sisältyy kantatien 67 isot järjestelyt Ahonkylän kohdalla, kust.arvio n. 29,5 Mmk

Taulukko 2: Toimenpideohjelman investoinnit vastuutahoittain ja toteutusjak-soittain.

Kustannusarviot on laskettu Tielaitoksen keräämien erilaisten toimenpiteidenyksikköhintojen mukaan.

4.9 Toimenpideohjelman vaikutus

Toimenpiteiden vaikutusta voidaan karkeasti arvioida eri toimenpidetyyppientilastollisesti määriteltyjen onnettomuuksien vähenemiskertoimien mukaan.Arvioinnin tarkkuutta heikentää se, että osa toimenpiteistä on päällekkäisiäeikä niiden yhteisvaikutus ei ole sama kuin yksittäisen toimenpiteiden vai-kutusten summa. Myös vuosittaisen tilaston pienuus aiheuttaa laskennallistaepätarkkuutta. Laskelmassa on arvioitu eri toimenpiteiden vaikutus vuoden1997 onnettomuusmäärän nähden. Kussakin toimenpideryhmässä on otettuhuomioon vain se onnettomuusmäärä, johon kyseiset toimet vaikuttavat.Laskelmassa on optimistisesti oletettu, että koko ohjelma saadaan toteutet-tua 10 vuoden kuluessa (paitsi Ahonkylän isot järjestelyt). Tämän perusteella


on laskettu kussakin toimenpideryhmässä vähennetylle onnettomuudellekeskimääräinen hinta. Teiden hoidon kustannuksiksi liikenneturvallisuudenosalta on arvioitu 1,0 Mmk/v ja automaattisen kameravalvonnan kustannuk-siksi n. 250 000 mk/v. Arviossa käytetyt onnettomuusmäärät ja vähenemätovat seuraavat:

Onnettomuus-määrä/vuosi,johon toimivaikuttaa

Toimien aiheut-tama keskimää-

räinen vä-henemä

Onnettomuusmääränvähenemä, kun koko

ohjelma toteutettu(10:n vuoden kuluttua)

Kustannusvähennettyä

onnettomuuttakohti (mk)

Kevyen liikenteentoimet 9,5 -40% 3,8 1 400 000

Nopeusrajoitus-toimet n. 25 -25% 6,3 51 000

Autoliikenteentoimet n. 25 -15% 3,8 2 100 000

Tievalaistus n. 16 -10% 1,6 350 000Tasoristeykset 1,5 -50% 0,8 1 450 000Hoito, pehmentä-minen n. 25 -5% 1,3 (800 000)

Automaattinenkameravalvonta

16 -5% 0,8 (300 000)

Kokonaisvaikutus n. 19

Taulukko 3: Arvio toimenpideohjelman vaikutuksesta ja tarvittavista kustan-nuksista yhtä vähentynyttä onnettomuutta kohti.

Laskelma antaa toimenpideohjelman vaikuttamaksi onnettomuusvähene-mäksi n. 24% vuonna 2010, eli onnettomuusmäärä vähenisi vuoden 199878:stä 59:een vuoteen 2010 mennessä, kun kaikki toimenpiteet on toteutet-tu. Liikennesuoritteen kasvu on ennusteiden mukaan n. 1,5% vuodessa eli n.16% vuodesta 2000 vuoteen 2010. Tämä aiheuttaa onnettomuusmääräänsuhteellisen lisäyksen, joka vuonna 2010 olisi n. 10 onnettomuutta.

Tavoitteiden mukaan henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien tulisipuolittua kymmenvuotiskauden aikana. Parantamistoimenpideohjelma ei siisyksin riitä saavuttamaan tavoitetta, etenkin kun liikenteen kasvu heikentääsen tuloksia. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siis varsin tehokastatoimintaa hallintokuntien liikenneturvallisuustyössä. Sillä voidaan vaikuttaakuljettajien asenteisiin ja voidaan myös lisätä heidän tietojaan ja taitojaan.Kuljettajista ja tienkäyttäjistä yleensäkin viime kädessä riippuu se kuinkapaljon onnettomuuksia tapahtuu. Yhteiskunnan tehtävä on luoda edellytyksetturvalliseen liikkumiseen hyvällä liikenneympäristöllä ja positiivinen asen-neilmasto tehokkaalla koulutus- ja tiedotusjärjestelmällä. Toiminnan uskotta-vuus riippuu myös siitä, miten toimenpideohjelman toteutuminen onnistuu.

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 415. HALLINTOKUNTIEN JATKUVA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ

5. Hallintokuntien jatkuva liikenneturvallisuustyö

5.1 Nykyinen liikenneturvallisuustyö hallintokunnissa

Ilmajoen kunnan eri hallintokuntien nykyistä toimintaa liikenneturvallisuus-asioissa käsiteltiin työn alkuvaiheessa järjestetyssä seminaarissa, jossa ku-kin hallintokunta kertoi edellisen vuoden aikana tehdyistä toimista liikenne-turvallisuustyön hyväksi.

Terveystoimessa tehdään ennaltaehkäisevää työtä mutta myös vammojahoidetaan. Kohderyhmä kattaa kaikki ikäryhmät. Toiminnassa on ollut mm.turvakaukaloiden vuokrausta ja käyttöopastusta ja neuvolan muuta tiedo-tustyötä. Alkoholivalistusta on annettu ala-asteen 5-6-luokkalaisille ja asia onollut esillä myös ajokortin uusijoiden ja suurkuluttajien kohdalla.

Sosiaalitoimessa kohderyhmiä on useita. Päivähoitopuolella huomiota onkiinnitetty mm. retkillä liikuttaessa turvallisuuteen. Henkilöstölle on vuonna1996 järjestetty liikennekasvatuskoulutusta. Myös vanhempien vastuutalasten liikenneturvallisuudesta korostetaan vanhempainilloissa ja keskuste-luissa puhumalla mm. lasten turvaistuimista ja esimerkkinä olemisesta. Koti-palveluhenkilöstö turvaa vanhusten kulkua liikenteessä lähinnä kävellen mu-kana ja neuvoen. Myös sopivien apuvälineiden saamisessa avustetaan. Itseautoilevat ikääntyneet jäävät usein toiminnan ulkopuolelle. Heille on parivuotta sitten järjestetty kylillä avopalvelupäivä, jossa teemana oli liikennetur-vallisuus. Samoihin aikoihin tehtiin vammaisneuvostossa kartoitus liikkumis-asioista. Kodinhoitajille tarvittaisiin koulutusta liikenneturvallisuusasioista.

Koulussa liikennevalistus perustuu opetussuunnitelmaan ja sitä on toteutettueri oppiaineiden yhteydessä. Toiminta vaihtelee kouluittain paljon. Esillä ovatolleet mm. turvavälineiden käyttö ja liikennesäännöt. Poliisin vierailut ala-asteilla ovat viime vuosina vähentyneet, mutta yläasteella on nimikkopoliisi.Koulujen käyttöön on keskitetysti hankittu liikennekasvatusmateriaalia. On-gelmia on mm. koulukuljetusten pysäkkijärjestelyissä ja -käyttäytymisessä.Tätä on pyritty helpottamaan keskustelemalla asiasta oppilaiden kanssa.Myös kuljettajille on suunniteltu yhteistä tilaisuutta. Eniten turvallisuusongel-mia on niillä kouluilla, jotka sijaitsevat isojen pääteiden varressa.

Vapaa-aikatoimessa on nuoriso- ja liikunta-asiat. Ennen järjestettiin mopo-kursseja, mutta nyt niistä huolehtii terveys ry ja yläaste. Erilaisten kilpailujenja liikuntatapahtumien yhteydessä kiinnitetään turvallisuuteen huomiota jär-jestelyissä ja korostamalla turvavälineiden käyttöä.

Teknisen toimen tehtäviin kuuluu monet liikenneturvallisuuteen ja –ympäris-töön liittyvät asiat. Kaavoituksen yhteydessä ratkaistaan jo monet perusasi-at. Kaavateiden hoito ja kunnossapito on yksi tärkeä tehtävä. Määrärahojenniukkuus on ongelmana, kun usein joudutaan tinkimään myös turvallisuu-teen vaikuttavista asioista (esim. tievalaistus). Viitoituksella ja liikenteen oh-

42 Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma5. HALLINTOKUNTIEN JATKUVA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ

jauksella on yleensäkin suuri merkitys turvallisuuteen, mutta erityisesti sekorostuu tietyömaiden kohdalla.

Toiminta on monipuolista ja runsasta. Kohderyhmänä painottuvat lapset.Aikuisväestölle on vähemmän toimintaa ja vanhusten osuuskin on suppea.Työtä ei ole erikseen koordinoitu eikä sen tuloksia arvioitu. Hallinnossa lii-kenneturvallisuusasiat ovat lähinnä teknisen lautakunnan asioita, muttaopetustoimessa mm. opetussuunnitelma ohjaa myös työtä. Hallintokuntienmukaan mahdollisuuksia vaikuttaa on paljon. Koordinoitu ja tavoitteellinenyhteistyö lisää motivaatiota.

5.2 Jatkuvan liikenneturvallisuustyön organisointi

Liikenneturvallisuustyön organisointi on tarpeen mm. seuraavista syistä:

§ Kunnan velvollisuus on huolehtia asukkaiden ja muiden alueella liikkuvi-en turvallisuudesta

§ Sitoudutaan valtakunnallisiin liikenneministeriön asettamiin liikennetur-vallisuustavoitteisiin

§ Kunnan ja Tielaitoksen resurssien tiukentuessa ja tehokkuusvaatimustenlisääntyessä tarvitaan myös tehokkaita johtamis- ja ohjauskeinoja käy-tännön työhön

§ Yhteistyötä kunnan sisällä ja kunnan ja yhteistyötahojen välillä on hyvärationalisoida

§ Työn tuloksia voidaan seurata ja verrata asetettuihin tavoitteisiin ja toi-mintaa niiden mukaan tarkentaa

Hallintokuntien jatkuvan liikenneturvallisuustyön hoitamista varten on pe-rustettu työryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:

Hallintokunta YhdyshenkilöKoulutoimi Sinikka Hakala (ala/yläaste, lukio, ammattioppil.)Sosiaalitoimi Kirsti Salo (päiväkodit, perhepäivähoito,

vanhus- ja vammaistyö)Tekninen toimi Tauno Hill (tekninen/kaavoitus)

Terveystoimi Tarja RintaVapaa-aikatoimi Matti Antila (nuoriso/liikunta)

Liikenneturva Lauri KatilaPoliisi Martti MannersuoTielaitos Eero Pikkusaari/Veijo Rajamäki

Ryhmän koollekutsujana ja puheenjohtajana on Tauno Hill. Kullakin edusta-jalla on oma pienryhmä, joka vastaa hallintokunnassa toiminnan toimeenpa-nosta (ks. Liite 26). Yhdyshenkilön tehtävänä on huolehtia tehtävien hoitami-sesta ja tiedonkulusta työryhmän ja hallintokunnan välillä.

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 435. HALLINTOKUNTIEN JATKUVA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ

Työryhmä työskentelee siten, että loppuvuodesta valmistellaan seuraavanvuoden toimintasuunnitelmat. Kukin hallintokunta laatii oman toimintasuun-nitelmansa. Kokouksessa suunnitelmat käydään läpi, karsitaan päällekkäi-syydet ja täytetään mahdolliset aukot tehtävittäin ja kohderyhmittäin sekäsovitaan hallintokuntien yhteistyöstä ja asiantuntijoiden käytöstä.

Seuraavan vuoden alussa, kun edellisen vuoden liikenneonnettomuustiedotovat saatavilla pidetään kokous, jossa tarkastellaan liikenneonnettomuusti-lastoa ja tavoitteen saavuttamista sekä siihen vaikuttaneita asioita. Viimeis-tään silloin todetaan, miten toimintasuunnitelmat ja parantamishankkeidentoimenpideohjelmat ovat toteutuneet. Alkaneen vuoden toimintasuunnitel-miin tehdään viimeiset täydennykset tavoitetarkastelun pohjalta ja tilastotie-dot, tavoitetoteutuma ja toimintasuunnitelmat kootaan vihkoseksi, joka mo-nistetaan kullekin hallintokunnalle. Liikenneturvallisuustyön tavoitteen toteu-tumista olisi hyvä vuosittain antaa tiedote kaupungin johdolle sekä lehdistöl-le. Myös Tiepiiri on kiinnostunut turvallisuustilanteen kehityksestä ja hallinto-kuntien liikenneturvallisuustyön toteutumisesta.

Viiden vuoden kuluttua arvioidaan onnettomuuskehitystä tarkastelemallamuutoksia vakavuusasteissa, onnettomuuksien kasautumakohdissa, onnet-tomuusluokkajakautumassa, ikäjakautumassa ja mahdollisissa muissa teki-jöissä. Niiden perusteella arvioidaan toimintojen painotuksia ja niiden muu-tostarpeita sekä toimenpideohjelman riittävyyttä tavoitteen saavuttamisessa.

5.3 Hallintokuntien vuosittaisten toimintasuunnitelmien laatiminen

Hallintokuntien jatkuvassa liikenneturvallisuustyössä keskeinen tekijä ovathallintokuntien vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja niiden toteutumisen seu-raaminen. Jotta toimintasuunnitelmien laatiminen ei sitoisi kohtuuttomastiresursseja, on siihen pyritty luomaan selkeä menettely.

Toimintasuunnitelmien lomakepohja

Toimintasuunnitelmaa varten on laadittu lomakepohja (työkansiossa), johontiedot kerätään. Siitä ilmenee kaikki keskeiset tekijät ja sen avulla voidaanmyös ohjelman toteutumista seurata.

Säännöllinen toiminta ja kertaluonteiset tapahtumat

Ohjelmaan sisällytetään vuosittainen säännöllinen toiminta (esim. neuvolanantama liikenneturvallisuusinformaatio vauvojen vanhemmille neuvolakäyn-tien yhteydessä) sekä sellaiset tapahtumat, jotka toistuvat vuosittain (esim.Kulkunen-lehden jakaminen koulutulokkaille). Sen lisäksi suunnitellaan vuo-den kertaluonteiset tapahtumat, kampanjat tai erityiset teemat, joita voidaantoteuttaa useammallakin hallinnonalalla rinnakkain omilla painotuksilla tai

44 Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma5. HALLINTOKUNTIEN JATKUVA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ

kohderyhmä- ja toimintarajauksilla. Erityisesti näiden kertaluonteisten ta-pahtumien osalta hallintokuntien työn koordinointi on tärkeää.

Kattavuuden ja valittujen painotusten toteutumisen tarkistaminen

Toimintasuunnitelmaluonnosten kattavuutta tarkastellaan syksyn kokouk-sessa katsomalla kattaako ohjelma kaikki tarvittavat kohde- ja ikäryhmät.Toinen tarkastettava asia on, että suunniteltu toiminta kohdentuu pääasiassavalittuihin toiminnan painotuksiin, jotka on esitelty toimintaideoineen kohdas-sa 3. Myös vertailu valtakunnallisiin painotuksiin ja toimenpiteisiin on hyvätehdä. Nämä vertailut ja tarkistukset auttavat myös löytämään toimintaide-oita sekä suuntaamaan toimintaa sellaisiin asioihin, joilla on arvioitu olevantehokkain vaikutus liikenneturvallisuuden parantumiseen.

Ideapankin ylläpito

Kukin yhdyshenkilö voisi pitää yllä omaa ideapankkia liikenneturvallisuus-toiminnan asioista ja ongelmista, joita vuoden mittaan havaitsee. Nämä ideatvoisi työryhmän sihteeri tai puheenjohtaja koota yhteen ja toimittaa kaikillehallintokunnille ennen syksyn toimintasuunnitelman laatimiskokousta. Näinsaataisiin työryhmän käyttöön ideoita ja toimintaehdotuksia, joiden avullatoimintasuunnitelmia on helpompi alkaa kokoamaan.

Tiedottaminen

Hallintokuntien toiminta sinänsä on viestintää, valistusta ja tiedottamista va-lituille kohderyhmille. Tiedottamista voidaan laajentaa tehostamalla tiedotus-välineiden ja erityisesti paikallislehden käyttöä. Ne voivat oma-aloitteisesti taikutsusta uutisoida järjestettävistä tapahtumista. Paikallislehteen voisi pe-rustaa oman "Liikennenurkan", jossa julkaistaisiin liikenneturvallisuuteenliittyviä pieniä artikkeleita. Niiden tulisi olla lyhyitä, elämänläheisiä ja yhteenasiaan keskittyviä tai asenteisiin vaikuttavia näkemyksiä. Havainnollinenkuva lisää mielenkiintoa. Aiheet voivat nousta hallintokuntien toiminnoistatai ne voivat liittyä vuodenajassa ajankohtaisiin asioihin (mm. talvirenkaidenvaihto, hirvikolarit, heijastin pimeällä, liukkaus jne.)

Yhteistyötahot

Hallintokunnat voivat tehdä yhteistyötä monien tahojen kanssa. Tällaisiavoivat olla eläkeläis- ja hyväntekeväisyysjärjestöt, urheilu- ja nuorisoseurat,seurakunta, vakuutusyhtiöt, auto-, moottorikelkka-, yms. kerhot, koulujenvanhempainyhdistykset jne. Tielaitos, Poliisi ja Liikenneturva, jotka ovat mu-kana työryhmässä, ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Niiltä saa aineistoaja asiantuntija-apua koulutukseen.

Toimintasuunnitelmat hallintokunnittain vuodelle 2000 on liitteissä 21-25.

Ilmajoen liikenneturvallisuussuunnitelma 456. LIIKENNETURVALLISUUSTILANTEEN SEURANTA

6. Liikenneturvallisuustilanteen seuranta

Onnettomuusrekisterin ylläpito on tilanteen seuraamisen kannalta tärkeää.Tielaitos ylläpitää yleisten teiden onnettomuusrekisteriä ja voi luovuttaa tie-dot kunnan käyttöön. Ne ovat Excel-tiedostomuodossa tietolajeittain, joita onlähes 50 eri lajia. Paikantaminen tapahtuu tierekisteriosoitteen avulla (tienu-mero/tieosan numero/etäisyys metreissä tieosan alusta). Tielaitos saa tie-tonsa poliisin ylläpitämästä onnettomuusrekisteristä. Poliisi on muuttanuttiedon keruu- ja jakelujärjestelmäänsä siten, että kunnille ei enää toimitetaonnettomuusilmoituslomakkeita.

Taajaman kaduilla tapahtuneiden onnettomuuksien tiedot saa poliisilta teks-titiedostona, jotka pitää manuaalisesti tulkita ja siirtää Tielaitoksen tiedostonjatkoksi. Työmäärä ei ole kovin suuri, koska onnettomuusmäärä vuosittaintaajama-alueella on melko pieni. Suunnittelutyön yhteydessä on tiedot vuo-silta 1995 - 1998 koottu tällä tavalla Excel-tiedostoon. Tietoja lajittelemalla jaanalysoimalla on laadittu tässä raportissa esitetyt kaaviot onnettomuusai-neistosta. Vuosittain kertyvät onnettomuustiedot lisätään tähän tiedostoon,jolloin onnettomuuskehitystä on helppo verrata aikaisempaan onnettomuus-historiaan.

Tielaitoksella on vireillä onnettomuustietojen keruujärjestelmän uudelleenar-viointi, mikä saattaa lähivuosina tuoda uutta tietoa ja parempia menettelyitäasiaan. On myös olemassa tietokoneohjelmia, joilla onnettomuustietokantaavoidaan käsitellä ja siirtää tietoja suoraan kartalle. Näiden ohjelmien vai-keutena on tapahtuneet muutokset poliisilta saatavien tietojen osalta.

Onnettomuustilanteen lisäksi seurataan toimenpidesuunnitelmien ja toteut-tamisohjelman toteutumista sekä määrällisten ja toiminnallisten tavoitteidentoteutumaa. Pitemmällä aikavälillä, esimerkiksi viiden vuoden välein, olisihyvä tarkistaa työn painotusten ajankohtaisuus tavoitteiden tilanne.

Documents

Raportin pdf-versiosta puuttuu sivulla 3 mainittu lii ... · lossa muutos, kun Pojanluoman, Rengon ja Honkakylän koulut yhdistetään ja sijoitetaan rakennettavaan uuteen Neiron