Hard Rock Cafe, Aleksanterinkatu 21, Helsinki

Tiistai 2.11. klo 9.15–10.15

• Avaus – ScenoProt-hankkeen johtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto, Luke

• Huoltovarmuus ja proteiinit – professori Jarkko Niemi, Luke

• Ympäristö ja proteiinit – tutkija Sanna Hietala, Luke

• Terveys ja proteiinit – vastuullinen tutkija Anne-Maria Pajari, HY

Kunkin puheenvuoron lopuksi lyhyesti aikaa kysymyksille, lopussa mahdollisuus

haastatteluille.

´

Rautaisannos proteiinitietoa

2-Nov-16

Novel protein sources for food security (ScenoProt)

1

Anne Pihlanto

Luonnonvarakeskus

Uusia proteiinilähteitä

ruokaturvaan

ScenoProt

Tervetuloa

3

Ruokaturva

Ilmasto Terveys

Väestönkasvu ja

talouden kehitys:

Vuonna 2050

tarvitaan 70 %

enemmän proteiinia

kuin tänään.

Ruoantuotanto:

Aiheuttaa 25 %

kasvihuonekaasu-

päästöistä ja sitoo

30 % viljeltävästä

maapinta-alasta.

Terveydenhoitokustannukset:

9,945 % GDB (Maailmanpankki 2014)

2-Nov-16 4

Hankkeemme

tavoitteena on

harppaus valkuais-

omavaraisuudessa

vuoteen 2030

mennessä.

4

Rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvosto (SRC)

– 2015 - 2020 (8 M€)

– 2015 - 2017 3.6 M€ (hyväksytty)

Partnerit

– Luke (Koordinaattori)

– Turun yliopisto

– Helsingin yliopisto

– Jyväskylän yliopisto

– Makery Oy

– TNO (Alankomaat)

– University of Life Sciences (Norja)

5

ScenoProt

www.luke.fi/scenoprot

@scenoprot

6

professori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus (Luke)

Huoltovarmuus ja proteiinit

• Omavaraisuus tarkoittaa kykyä tai mahdollisuutta tuottaa omin

voimavaroin hyödykkeitä, joita tarvitsee (Huoltovarmuuskeskus)

– Kulutushyödykkeet

– Tuotantopanokset (energia, rehut, lannoitteet…)

– Omavaraisuus vähentää riippuvuutta ulkoisista tekijöistä

– Täydennysvalkuaisomavaraisuus korostuu usein

• Proteiinimavaraisuusaste: Suomessa käytetty proteiini _

Suomessa tuotettu proteiini

• Proteiini on osa ”tuotetta”

– Omavaraisuus voi olla korkea, vaikka tuontia olisi paljon,

jos tuotteissa samalla viedään paljon proteiinia

– Proteiinin koostumuksella on merkitystä

Mikä on proteiiniomavaraisuus?

8

Huoltovarmuus ja proteiiniomavaraisuus

• Huoltovarmuus on kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja

kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja

haitoin.

– Hyvä omavaraisuus Hyvä huoltovarmuus?

• Kyky tuottaa ja turvata proteiinin saatavuus ja jakelu

– Tuotantokapasiteetin ylläpitäminen, uuden

tuotantokapasiteetin luominen

– Saatavuus markkinoilla

– Varmuusvarastointi, tasainen saatavuus

– Laatu ja hinta

9

Proteiini ruoka- ja elintarviketeollisuuskäyttöön, %

(pl. rehu)

10

Maitotuotteet

Vehnä

Sianliha

Kala

Siipikarjanliha

Rypsi ja rapsi

Naudanliha

Muu kasviperäinen

Ruis

Kananmunat

Peruna

Kaura

Vihannekset

Muu liha

Muu eläinperäinen

Mistä Suomi saa proteiininsa?

11 2.11.2016

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

Viljat Nurmet Muukasviperäinen

Maitotuotteet Muueläinperäinen

Milj. k

g r

aak

ap

rote

iin

ia

Tuotanto

Tuonti

Vienti

Proteiinin määrä milj. kg

Hyödyke Tuotanto Tuonti Vienti

Tuonnin osuus kotimaan

käytöstä

Viljat 474 34 84 8 %

Nurmet 449 0 0 0 %

Muu kasviperäinen 43 162 10 83 %

Maitotuotteet 74 20 27 30 %

Muu eläinperäinen 100 26 23 25 %

Kasviperäisen proteiinin lähteet ja käyttö

Suomessa vuonna 2013 (milj. kg raakaproteiinia)

12

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

Lähteet Käyttö

Milj. k

g

Varaston muutos

Vienti

Ruoka-käyttö

Muu käyttö

Tuonti

Tuotanto

• Jos ei huomioida varastonmuutosta, tuotanto kattoi 96 %

kotimaan käytöstä

Eräiden kasviperäisten tuotteiden raakaproteiinin

tuotanto ja nettotuonti

13

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Mil

j. k

g r

aakap

rote

iin

ia

Nettotuonti

Tuotanto

• Väestönkasvu

• Elintason nousu, mikä näkyy jo nyt mm. Kiinassa

• Eläinperäisistä tuotteista saadaan globaalistin jopa kolmannes

proteiinista - kulutus kaksinkertaistumassa 2000-2050

• Ovatko kasvava kysyntä ja nousevat hinnat mahdollisuus

suomalaisen tuotannon lisäämiselle?

• Proteiinin tuotanto ja kulutus alueellisesti epätasapainossa.

Esimerkiksi noin 4/5 soijapavusta tulee Amerikoista, mutta EU ja

Kiina ovat merkittävimpiä käyttäjiä

• Ympäristönäkökohdat ja kiertotalous

Megatrendit muokkaavat kysyntää

14

• Kotimaisen tuotannon lisääminen

• Viljelytapojen kehittäminen ja satotasojen nostaminen

– Yksikkötuotantokustannukset pienemmiksi

• Kysynnän kasvu voi nostaa hintoja ja luoda markkinoilla

tilaa soijan korvaamiseksi kotimaisilla vaihtoehdoilla

• Uusien proteiinilähteiden kehittäminen (hyönteiset, levät

yms.)

• Sivutuotteiden hyödyntäminen proteiinilähteenä

• Lisää kotimaisia innovaatioita (vrt. Härkis, Nyhtökaura,

Mifu, …)

Miten proteiiniomavaraisuutta voitaisiin

parantaa?

Novel protein sources for food security

tutkija Sanna Hietala, Luke

Ympäristö ja proteiinit

Rehun-/kasvintuotanto

Nautatila

Teurastus

Päästöt,

lanta, jätteet

Päästöt,

jätteet

Päästöt,

Sivutuotteet,

jätteet

Lannoitteet,

Kasvinsuojelu-

Aineet, Energia,

vesi

Energia,

materiaalit

Energia,

materiaalit

Panokset Tuotokset

51,5 t säilörehu 30 t ohra

4 t muu rehu

21 sonnia

6800 ruho kg

4762 kg tuoretta lihaa

1000 kg proteiinia

Tutkittavien tuotteiden proteiinipitoisuus, %

19 2.11.2016

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

Härkäpapu

Herne

Lupiini

Soijapapu

Pellavansiemen

Öljyhamppu

Tattari

Kvinoa

Jauhomato

Mustasotilaskärpänen

Kirjolohi

Lohi

Pyydetty kala, ka

Naudanliha

Sianliha

Siipikarjanliha

% tuorepainosta % kuivapainosta

Lähteet:

fineli, USDA

20

0 50 100 150 200

Palkokasvit

Pseudoviljat

Hyönteiset

Viljelty kala

Pyydetty kala

Naudanliha, maito

Naudanliha, liha

Sianliha

Siipikarjanliha

Ilmastovaikutukset raaka-ainelähteittäin kg CO2 ekvivalentteja per kg proteiinia

0 50 100 150 200

Palkokasvit

Viljat

Viljelty kala

Liha

Rehevöittävä vaikutus g PO4 ekv per kg proteiinia

• Jatkokäsittely, mikä voi olla hyvin moninaista, nostaa myös

ympäristövaikutuksia.

• Toisaalta jatkoprosessoinnilla voidaan saada raaka-aineista

esim. öljyä, jolle osa alkutuotannon päästöistä ja

prosessoinnista voidaan osittaa.

• Kaikki proteiini ei ole ravitsemuksellisesti saman arvoista,

johtuen erilaisesta sulavuudesta ja

aminohappokoostumuksesta.

• Hankkeen skenaarioiden arvioinnissa nämä seikat pyritään

huomioimaan.

Huomioita

21

Novel protein sources for food security

Anne-Maria Pajari

Dosentti, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Terveys ja proteiinit

Mihin proteiinia tarvitaan elimistössä?

24

Kuinka paljon proteiinia tarvitaan?

• Fysiologinen tarve riippuu

iästä

• Suomalaiset

ravitsemussuositukset

– Aikuiset ja yli 2-

vuotiaat: 10–20 E%

1,1 - 1,3 g/kg

– Yli 65-vuotiaat:

15-20 E%

1,2 - 1,4 g/kg

25

Ikä arvioitu tarve

(g/kg/vrk) RDA

(g/kg/vrk) RDA

(g/vrk)

0 - 6 kk 1,5 9

6 - 12 kk 1,0 1,2 11

1 v - 3 v 0,88 1,1 13

4 v - 8 v 0,76 0,95 19

9 v - 13 v 0,76 0,95 34

14 v - 18 v

pojat (61 kg) 0,73 0,85 52

tytöt (54 kg) 0,71 0,85 46

> 19 v

miehet (70 kg) 0,66 0,80 56

naiset (57 kg) 0,66 0,80 46

raskaana olevat 0,88 1,1 71

imettävät 1,05 1,3 71

Millaista proteiinia tarvitaan?

– aminohappokoostumus ratkaisee

26

Ravinnon proteiinin

ravitsemuksellinen laatu

riippuu sen aminohappo-

koostumuksesta.

Ruoassa tulee olla

riittävästi kaikkia

välttämättömiä

aminohappoja. Jos

yhdenkin määrä on vajaa,

elimistö ei pysty täysin

hyödyntämään muitakaan

aminohappoja.

Suomalaisten keskimääräinen proteiinin saanti on 17E%

(Finravinto 2012)

Mistä suomalaiset saavat proteiininsa?

27

5 %

23 %

7 %

2 %

34 %

23 %

6 %

peruna & kasvikset &hedelmät

viljat

kala

kananmuna

liha

maitovalmisteet

muut

- suurin osa

proteiinista

eläinperäistä

- lihaa kulutetaan

182 g/vrk (miehet) ja

105 g/vrk (naiset)

- viljat suurin

kasviproteiinin lähde

• Proteiinin saantia ei tarvitse lisätä nykyisestä

• Eläinperäisen proteiinin, erityisesti punaisen lihan kulutusta

olisi tarpeen vähentää; ravitsemussuositus kehoittaa

rajoittamaan punaisen lihan 500 g / viikko (kypsää lihaa)

• Kasviperäisen proteiinin kulutusta tulisi lisätä, erityisesti

palkokasvit (hernet & pavut)

Miten proteiinien käyttöä tulisi muuttaa?

28

• korvataan osa eläinperäisestä proteiinista kasviperäisellä

• 150 vapaaehtoista työikäistä tervettä tutkittavaa

• noudattavat 12 viikkoa yhtä seuraavista kolmesta ruokavalioista

• tutkitaan suoliston aineenvaihduntaa sekä suolistosyövän ja

tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä

Proteiinit ja terveys – ScenoProt-interventio

29

30 % 20 % 20% 30 %

1) Eläin:kasvi

70:30 eläinproteiinit:

maitotuotteet

kala

liha

kananmuna

eläinproteiinit:

maitotuotteet, kala,

liha, kananmuna kasviproteiinit:

vilja

(leipä, pasta,

leivonnaiset)

peruna

riisi

2) Eläin:kasvi

50:50

eläinproteiinit:

maitotuotteet,

kala, liha,

kananmuna

kasviprot: myös

härkäpapu,

kaura, hamppu,

tattari, soija,

kvinoa, sienet…

3) Eläin:kasvi

30:70

kasviprot:

myös härkäpapu, kaura, hamppu,

tattari, soija, kvinoa, sienet…

Novel protein sources for food security

www.luke.fi/scenoprot

@scenoprot

31