Reu w oyhteiselle kansalle, kuinga pitääkarttaman Lholera tautia ja pa-rantaman Kholera sairaita niil,

la paikoilla, joilla ei olelääkäriä eikä aptekia;

jong»

Wenäjän kieleldä Suomeksi löänK

Wiipur l s s s,A> Cedewalletin HW Wnotta »uo«n« »5K Äi

Esipuhe.

3öms larpellinen kirja on ulosannellu Lääkärinten Neuwölda St. Pietardorissa / hywatfi tat'

sottu Herralda We nä 7Hn Maan si sä ll i-sen h alli tul se n Mi nisterildä janyt Suomen kielelle käännelty Herran Wiburintään in Maa n herran ja RidbarinCarl August Namsayn waalimuksen päälle.

Jumal, kailliwaldl'«z peiöestMn meistl Choltt«n tau<bin ja ««hwlstokon armollansa niitä, jotka sen alla wai<p»W»t! ,

.

FV«!SHWQe2««'/V^"'"""

H. Kuinga Cholera tautia kar t<taman pitää.

Auinikän jossakussa kylissä kuuluu, että läs-näolewaisilla palkoilla on tarttua tauti, jostasairaalle äkisti tulee watsan puhdihstuS oksenta-misen ja krampin kansa käsissä ja jatkoissa jaettä siitä ihmiset ruttoon kuolemat, niin pitää«sukain kawahtaman, ettei taudi heidän tygö tu-lis, Taintaltainen tauti kutsutan Choleraksi,joka ihmisin ja kaluin kautta iisänsa muuttaayhdestä paikasta loiseen.

Silloin pitää asukain tarkan waarin oistaman sturamaisisla neuwoista:i. Ei pidä suingan kcnnengän missäkän asias-sa mänemän niihin paikoin, joissa kuuluu

Cholera oleman.2. Ei pidä huoneeseensa ejka kartanollensa

mingän syyn tähden laskea senkaltaisia ihmi,siä, reisuwaisia, ja kerjäläisiä ejkä, kaluja jatawaroja, jotka tulemat niiölä paikoista,joissa tauti kuuluu oleman.

3. eli kylänpäallysmiehenla kaksi kertaa päiwässä käymän joka talos-,sa katsomassa jos on sairaita, ja lylänasu,käin pitää kylänwanhimallensa eli kylänpääl-»lysmiehellensä wiipymötö ilmoiltaMN kll«ta tulce säiläksi.

4

4. Huonel ja kartanot pitää viheltämän puh-taina ja kuiwina; jos on missä wesilätikköniin se pitää täytettämän ja tasoilettaman,ettei wesi tule seisomaan ja märkänemään.

5. Huonel ja suojat pitää joka päiwä laasta<man ja siiwoltaman; eläimiä ja lintuja eipidä niihin laskettaman; pöiwässä pitää nel-jä eli wiisi kertaa poliellaman katajaa elipihkaa, taikka myös sauwutettaman atilälläeli hapatqarilla sillä muotoa että tämä kaa-detaan tulisen maa° eli liilikiwen päälle.

6. Pitää kawahlaman ellei ruumis wilustu,ja ei käymän kylmällä ilmalla eikä liassapaljain jaloin eikä huonoisa jalkineissa, eimaattaman ulkona eikä ulkohuoneissa, jotkaowat kostiat ja kylmät ja joissa täypi tuu»li; erinomattain ei pidä hikisenä mänemänulos kartanolle; waan pitää maattaman tu«wissa ja heinälatoloissa joissa on kuiwa jaei käy tuuli.

7< Kaikki ruoka pitää nautittaman »varistettu»na ja ei raakana; kaalinkeitosta, welliä,röbetiä, maaomenia eli kartoselia, putroa,lientä hymistä nuorista sienistä ja lattisla,joissa ei ole matoja, niinkuin koiwusista, ha«Pasista Walkeista ja muista joita syödän jamuutoin omat terwelliset, mutta näitä ei pi»dö keitettämän ehjänä waan pieniin palasiinleikattuina. Saapi myös lodullisesti syödäporkanvila, nsurita, relikoila, kypsiä ome-

8

9

10

nia, perunoita ja makioila kypsiä marjoja,mutta ei pidä syömän liiaksi.

Pitää kawahtaman ettei hikisenä jlw paljokylmää juotawaa, eikä mettä eikä olutta,mutta pitää juoman wähitäin ja ei kylmää.Ei pidä syömän wanhoja matosia sieniä ei-

kä tattia eikä senkaltaisia, jotka omat lomatja myrkylliset; ei pidä syömän komin suo-lattuja kaloja , katkeraa kala mätiä, eikäwanhaa suolattua lihaa eikä kinkua eikä ras-waa; ei pidä syömän liiaksi naurita, agur-kia, kaalinronkoja, hernepalkoja eikä papu-ja; ei pidä paljo syömän hapanta maitoa,kirnumaitoa, kiiseliä wierten kansa, eikä laa-ria kaalin ja agurkin kansa, eli balwiniaa,sillä se kylmää watsaa. Sanalla sanottu:ci pidä naulitseman mitan, josla tulee ih-miselle jano, joka saattaa paljo juomaanja jäähyttaä watsaa.

~ Ei pidä ilman waatteita eikä syömätä män-nä ulos työhöön, eikä päiwqpaistessa eikäsateen alla olla paljain pain eikä paljain ja-loin ; hiestynen» ja wäsynenä ei pidä käy-män lepäämään paljaalle kostialle maalle ei«kä nurmelle, eikä tuoreen heinän päälle, jo«ka ei wielä ole kuiwanut, waan pitää pa-neman alaksensa tuimia wilsoja olkia;mutta paras on lewätä kärrissä, marjossaja ei tuulessa. Ei pidä uiman hikisenä, eijoliloissa eikä lämmityissä..

5

6 «-

il. Ei kennengän pidä illalla, aamulla jaerinomatain yöllä kulkeman teillä, jos ei olesangen tarpellinen asia, niikuin wahissa jahewosia katsomassa, mutta silloin pitää en-sin makaman tarpeksi, syömän illalla, »vaatet-taman itsensä paremmin ja mänemän luma,län turmissa asiaan. Jos sitten tahtoo le-wölä ulkona, niin ei pidä olla paljaallamaalla eikä ilman alla, waan marjossa, japantaman jotakuta kuiwaa alaksensa, taikkatekemän maja taika marjoman itsensä niini»mattoilla ettei kaste eikä wesi kostuta»

12. Ennen kaikkia ei pidä oleman kapakoissaeli joumopaikoisfa eikä juopumisessa. Niis-sä woipi kohta tulla seuraan senkaltaisten ih-misten kansa, jotka owat tullet niistä pai-koista, joissa Cholera liikkuu ja heilda saa-da taudin.

»3. Pitää elämän lohdullisesti ja rauhallises-ti > sillä Cholera tarttuu enömin niihin jotkajuowat, owat riitaiset, rauhattomat ja sii-wottomat, sotka owat tottunet kelwotlomu-teen ja terweyttänsä tuhlawat. Kaikki tain«kaltaiset ihmiset owat kuollet Choleraan As-trahanissa, Saratowissa, Donin maalla,MoSkowassa jamuissa paikoissa joissaCho-lera on ollut, mutta ne, jotka owat elänetkohtullifesti, lewollisesti, pirliösti, puhtastija siiwollisesti, niinkuin hywille Christityil-le sopii, owat Jumalan armon kguits, täs-tä rumasta taudista pHHsnet.

14. Jos ei kuka itsensä kamahtza ja tulee sai»raksi niin pitää wiipymätä menemän päal,lysmiehen tygö saamaan apua, taikka lait»laman hänelle sanan. Ctzoleraa on hymsparantaa taudin alussa, mutta jos se saa-pi aikaa, niin on sitä työläs lääkitä.

L. Kuin g a pitää lääkitsemänniitä kuinsairana owalCho»

lerassa.Kuinikän kuuluu että Ch?lera on läsnä,

niin pitää kohdastansa lämmittämän saunaa jo-ka päiwä, että se aina on walmis jos kukatulee sairaksi. Mutta jos ei missä ole saunaaniin pitää lämmittämän fuurembaa tupaa, jos-sa on suuri uuni, enämmin kuin iawallisesti,waikka olis kesä warina.

Pitää kokoaman hywin hajullisia yrttiä j»ruohoja, niinkuin Engelskan ja Suomen mynt«tiä, lesmuksen kukkaisia, koiran helispuun (koi->ranheispuun) kukkia, kamillia, kalmusjuuria,baldria«ia, walliain walmo kukkaisten päitä«Ii nuppia, turkin pipnuria, sinapia, pippar-rotia, Bpanzi2fluvi2ti!is, sWenäjäksi: badä-Za, Saksaksi: Flusischwamm), pellawassieme-niä, otranryyniä, kauranryyniä, tärkelystä,m«ttä, ätikkäa, spiritusta eli wakewHK «Vii-naa ja muuta! senkaltaista.

Missä »vesissä on werta imewiisiä mato-ja , joilla on selässä keltaisia wiiruja mustillapilkoilla *) niin pitää niitä pyytämän niin pal-jo kuin saapi ja pantaman uusiin puhtaisiin ki»wipottin eli lasiin, joissa on jolimettä. Näitäpottia eli lasia pitää peitettämän Harmalla palt->tinalla ettei maot tule lukahuletuiksi eikä pääseulos; joka päimä pitää pantaman weres wesi.Jos yksi eli usiambi kuolee niin pitää se kuol-lut poiSwiskattaman ja pantaman toinen wesi,muutoin kaikki maot kuolemat.

Missä kylässä mahdollista on, pitää han-kittaman sirulnika eli fälskäri, joka osaa iskeäsuonta ja panna klistiriä, mutta jos ei tätäole, niin pitää kuitengin, jos woipi, joka kylläs-sä löytymän pari klistiri ruiskua eli rakkoa jayksi suonenrauta eli nippäri, niin myös kup-pari sarwia.

Cholfran tunnus merkit.Cholera tauti ei ilmesty kaikkissa ihmisis-

sä yhdellä lamalla. Harmaan se alkaa täydel-lä moimallanfa, mutla enimmiltäin wähän ker«rallaan. Muutamissa ensin turpoaa watsa,tulee matsan puhdistus ja tärinä watsassa, jo,ka toisinansa kestää kolme ja usiumman päi-

5) Suomen ma««s« llytyy myös muiti» «ett» iwewHisiä«!«toj«, ioMa ei ole leltaisi» wiiruj» selzsst, mutt» Mi'ts « pidl ettomon, sillz ne onm w«hmg,lliset.

8

9lvän, seitsemään asti. Senjälken ihminenla kostuu, taikka tulee waiwa aina suurem-maksi. Se milä lähtee ihmisestä ulos on we«telä niinkuin wesi; paitsi lötä saapi sairas kram«Pia, ensin pohjukeissa eli jaloissa, senjälkenkäsissä, sormissa ja kaswqrsissa ; silte muuttuukrampi millon käteen, millon jalkaan, millonwaiwaa yhtä, millon toista kumeita; kynnettulewat sinisiksi, lädet, jalat ja kolo ruumis lu«lewat kylmiksi, walsa wetää itsensä rinnan ala,kaswol saawat kuollen näön, silmät seisahtuivatpäässä, ihminen, tulee ahdistukseen, wiökaa it-sensä sinne ja tänne, saapi sammuttamattomanjanon, waati aina kylmää wettä ja ei loska»saa tarpeeksi., Näin hän waiwataan siihen as«ti kuin hänkuolee. Tämä kaikki tapahtuu kol>meSsa päiwässä; toisinan tulee tauti niinkuinpuolen päiwän aikana ja ehtona jo lopetta hen«gen. Muutamissa tämä tauti taas alkaa näin:ensin kiwistää päätä, woima loppuu, ihminenrupea horjumaan yhdeldä puolelda loiselle, niin-kuin juopunut, polmel waipuwat, sydämen alatulee poltto ja hengen welo tulee waikiaksi;kuintengin sairas wielä pysyy jaloillansa; mut-ta silte, jos ei hän saa apua eikä estetä lau»lia, tulee hänelle ahdistus, mielen käännös jawaiwa »vatsassa, senjälken watsan puhdistusja oksentaminen, taikka myös ensin oksentami-nen ja jaleslä watsan puhdistus, molemmistapäistä lähtee woimalla paljo welelää ainetli»

<1

10

kuin wesi, krämpi wetöä kokoon jakötzet,jotka tulewat kylmiksi, ja sairas ei enä leMjaloillansa; jonga jälken hän joutuu samaankurjuMen kmn enne), sanottu on.

Kuinikän joku alkaa sairaaksi tulla silloin kuinChvlera liikkuu eli saapi watsan puhdistuksen, elimielen käännöksen ja krampin, niin pitää hä,nen siinä, paikassa heittämän pois kaiken työnteon ja ei silmänrepäystä wiipymän itsiänft hi<-tomasta rinnan aluksista spongiafiliwialilis(ba-däga) woitella*), joka on tehty öljyllä eliwli»nalla, ja käydä watsallensa lämpyman uuninpäälle ja peittämän itsensä hywm että lämpiää,ottaman yksi näpillfnen surwottuja krapun sil-miä taikka näkin kenkiä Kottiloita), taikka josei näitä Yle, yksi näpillmen hienoksi surwottualiitua, johon sekoitetaan yksi lusikka wäkewätäwalkean walmon päin keitosta*) ja loinen lu-sikka saleppa keitosta.

Koska watsan kiwistys c>n kowa niin onhywä andaa sairaalle yksi lusikka hymää liina,woita taikka bomulöljyä jatunnin perästä taastoinen lusikka. Wöhän ajan takaa pitää siltesairaan juomanwariakrusmyntli keitosta, taik-ka koiranhelispuun kukan keitosta, taikka kei-tosta. Suomen myntista eli muusta samanlai-

>) Kulng» t»«s« firiosst nimitityit, mittito, j« keitossatehdään. neu»ot«n jälestö- Niitä aineit» luinti ni?!!>'"

11

sesla yrtistä, laikka myös piitinää. Sairastapitää lämmileltömän lämpymillä turkilla, ettähän hywin hiestyy ja tiukkuu, niin tauti Ju-malan awulla lakkaa. Senjälken ei enä tautipääse woimuan ja sairas toisena päiwänä tuleeterweksi, mutta hänen pitää karttaman wiluS-luSta ja ylönsyömistä.

Multa jos ei ihminen ota waarin ensim-mäisistä nimitetyistä taudin merljstä, eikö seu-raa näitä parannus reumoja, että tauti saapiaikaa, niin tulee sairas suureen «vaaraan. Sil-loin on waikia parandaa händä, ja toisinan eise ensingän ole mahdollinen. Ettei sairas tuo-lis pitää, auttaman händä ilman kaikkia wiiwyty«siä. Kuinikän oikeita Cholera taudin merkkiä nä-kyy pitää sairas kohdastansa wietamän lämmitel-tyyn saunaan taikka sitä wasten lämmitettyyntupaan, pantaman penkille ja laskettaman »ver-ta käsistä, jos weri lähtee lopen wähin ja her-keä juoksemasta, niin pitää laskettaman toises-ta kädestä, min että molemmista käsistä lähte»kahden juomalasin werran, taikka ei wähem»min luin kolme thekuppia; jos ei weri lähekumbasestakan kädestä niin pitää sairas riisut-taman alastomaksi, pantaman saunan lauta»sille, eli, jos hän on tuwaSsa, lemmiletyn uu-nin päälle, ja hänen kätensä ja jalkansa pitäähierottaman saralla eli lankasukilla taikka kin»tailla; kaksi eli kolme hengeä pitää händä hie-roman yopiasii,ei giwan kowM M pchmess-

12

ii. Kuinilän sairas lämpiää, niin weri rupeajuoksemaan käsistä. Kosla merta on laskettumin paljo kuin tarwison, sidotan haawat kä-sissä. Senjälken hierotan kädet, jalat, wat-sa ja kaikki ne paikat, joissa on krampi tur-lkinpippurin miinalla, spongia fiuchiatilis (ba«däga) woitello., eli sinapilla sekoitettuna äli«kän kansa, eli piparolilla, jokaonHwetelaksi tehtykiehumalla medellä eli älikallä, minkauwan et-tä ruumis tulee punaseksi ja lämpiää; sitte pi-tää sairasta saunassa mihloilla hywin kylmeätämän. Koska kaikki tämä tapahtuu tumassauunin päällä, jossa sairaan pitää oleman pei-tettynä kauhtanoitta eli turkilla , niin pitää hän-dä sekH yhtenän hierottoman että myös sauwu»tetlaman ätikällä eli hapataarllla sillä muotoaettä se kaadetaan waristetun maakiwen eli tii-lin päälle; se astia jolla sauwutetaan pitää pan«taman sairaan pciloksen ala että hänen kätensäja jalkansa tulemat sauivutekuiksi ja lämpiäwät.Jos sairas kaikella tällä ajalla komin waatijuodaksensa kylmää mettä, niin sitä saapi hä-nelle andaa wähitain, lusikan werran kerral-laan/ usiammasti; woipi myös andaa hänellepikkaraisen palaisen jäätä, jota hän nielee; tämäkylmä mesi ja jää, jsta näin wähittäin annetaan,estää oksentamise». Senjälken pitää hänelle«ntaman äsken lypsettyä ja wielä lämmintämaitoa, taikka lerlkelys- eli saleppa keitosta,taikka aliejuuren- eli gummi arabicum (lirs-«marZapuunpthka) keitosta sMtttMa puöleksi

Näkemällä »yalkean walmon päin keitoksella; tä-mä parantaa watson waiwan ja puhdistuksen.Jos sairas waati joudaksenfa lämmintä juota»waa, niin pitää hänelle wähän ajan takaa an-taman kupin eli puolen juomalasin werran mai-toa keitettynä krusmynlin kansa, eli waria krus-myntti keitosta, eli kamilli keitosta, taikka koi-ranhetispuun kukan» eli lesmus kukan keitosta»Tämän kautta sairaS hiestyy ja taudin woimawähenee. Kaikl tämä pitää ruukallaman siihenasti kuin watscin puhdistus oksentaminen jakrampi peräti herkeä ja ei puolen päiwän ajas»sa tule takasiin. SairaS tuntee itsensä wah-wemmaksi alkaa hiestyä ja nuk-kuu kupeellensa, niinkuin terwe.

Mutta ennenkuin hän nukkuu pitää händipyyhiltämän kuiwaksi, pantaman hänen pääl-lensä kuiwa ja lämmin paita ja, kuiwat willasukat, kääntlämän händä lurlkin, ja wietämänsaunakammarin laikka penkille ja kawahtamanettei tuuli käy öwesta hänen päällensä. Jostapahtuu että sairas tahtoo laskea mettänsä,niin pitää annettaman hänelle astia, mutta eiwietämän händä poistupaan eikä kartanolle»

Jos ei walsan puhdistus lakkaa, niin eiole paha panna hänelle tärlelys lliStinä, mut-ta ei enämmin kuin juomalasi; joS llistiri tu-lee takasiin, min pannan loisen kerran ja taaSuudeölan muutaman kerran.

13

Jos sairas oksentaa sappia eli waria jakatkeraa märlyttä, niin pitää antaman hänenjuoda weden kansa yksi nöppillinen eli thelusik-ka hienkosi surwottua ja sihdattua hiiltä, eliiMnokfi surwottua hiileksi poltettua ruisleipäi,taikka koiwuhiillä, eli liitua, taikka myös sa«

sihdattua kuiwa unnista otettuatuhka. Jos ei sairas lakkaa oksentamasta ni«mitetiyä märkyttä niin annetaan wieli samaajuomaa ja saman werran. LoS sairaalle tuleelivu sydämen ala jawatsassa ja watsa alkaaturwota niin pannaan kipialle paikalle kymme»nen eli wiisiloisia kymmendä werta imewäistä,matoa; koska nämät owat imenet kullaksensaja laligewqt pois , niin pitää niille paikoille,joita he owat imenet, pantaman liinaOaateita,jotka owat kastelut kiehuwaan weteen,eli wiisikertaiststi; ja kosla nämät waattet jääh-tywät niin muuteta» toiset'/ siihenasli kuin we<ri lakkaa wuotamasla.

löS s«iraa!la on kowa tuska,, niin pitää,senjälken kuin weri maot owat lasketut ime-mään, kohdastansa pandaman sydämen ala tai-kinata behtyä pehmeästä rulsleiwästä, surwotus-la sinapista ja ätikästä, taikka sinapin siassa:hienoksi rewitystä piparrotista. Koska kowattaudin tarkauksei huoVistuwat. ja sairas saapilewon ja tahtoo syödä, niin ei pidä hänelleannettaman kuiwaa leipää, ei lihaa, ei piirak-kaa eikä pannukaaklua, waan wähä weteläälientä kama ryynistä, eli muista ryynistä,

14

Mka Myös samaa ryyni lientä keitettynä ka-nalihan kansa.

Koska sairas on heikko ja pitkään kostuu,hänen juoda keitosta bal-

drianista, eli kalmulfesla taikka roesiapilaaSta.

Jos Jumala auttaa jasairas nousee wuo»teeltansa niin pitää händä syöttämän ryyni lie«neliä, eli wetelällä lihalienellä, eli lienellä pie-nistä kaloista, taikka muulla hoikalla lienellä;antaman, hänelle wehnäleipää, ja jos ei sitäole, leipää sihdattuista ruis jauhojsta sleslylei»paq). Mutta taaria, hapankaalia, suulasia a«gurkia, suolasta kalaa, kalamatiä, suolasta li-lihaa, sanasta sandllu: suolasta ja hapanta eipidä mitän annettaman, ennenkuin sairas tu-lee oikein terweeksi.

Joka Cholerasla kostuu pitää kawahtamanwilustusta, «ylönfyömistä ja ennen kaikkia juo»pumasta; pitää waarin ottaman kaikista edel-lä nimitetyistä neuwoista' ja karttaman tautia,muutoin se otta uudestan liini toisen ja kol-mannes kerran, ja silloin on waikia ihmisellesiitä päästä.

Taudin nilana ei pidä juoman terwawet-ti eikä miinaa pippurin kansa, eikä salmiakiwiinaä, eikä muita senkaltaisia lääkityksiä.

15

16

«li!. N euwo , kuin g a tehdä H n lä ä,kit»ksiH Ch oler a ta ulia wa sta n.i. Hieromisia, sparituksia ja

woite i t a.2) Turkin pippuri wiina. Ölci kaksi kym,

mendä turkin pippurin palkoa, surwo ne hy«wöSti, pane puteliin taikka laskuun ja kaa-da niiden päälle puoli tuopia wakewää mii-naa , anna seisoa lämpymäsfa paikassa kol»me pHiwaä, puistele kaksi kertaa päiwassä;siila Me wiina, niin se on Valmis. Mut-ta joS kiiresti on tarwis titä wlinaa, m'inpitää pippurin päälle kaadettaman kiehuwaawettä, niin paljo että pippuri tulee koStiak-Si ja turpoa, sitte kaadetaan wunaa päälle,annetaan seli wähän seisoa, siilataan wiinaja Luukaiaan.

b) Spirilus, jolla hierotaan, Cholerasairasta. Ota äsken nimitettyä turkin pip«purin wiinaa ja, puhasta tipintaaria (terpen-iin öljhä) eli puhasta lölötia, W juomala-si sumbastakin , pane siihen hienoksi leikat-tua kamfertia naulaa eli kuusija yksi susrembi hienoksi surwottu kynslauk-la eli kaksi pienemböä kynSlaukkaa; läm?kaikki hämmennetään ja annetaan seisoa sii<

*) M WttiK o« l,I««s oft lu»tio ftowen «it«n izlten.

6)

henasli, että kamferti sulaa. SenMen sesijlataan ja ruukataan.!ppua Ola kuiwaa hieZoW

leikattua saippuata ja puhasta tipin,taar(asterpeniinöljyö), pu?)i naulaa lumbastaki:',hämmennä niin kauwan että nämät hywinsekauiiduwat, pane siihen neljäs osa na:'->la hienoksi leikattua kamfertia, jonga päälleiaas kaadetaan puoli tuoppia wakewaä mii-naa , H 2 nimenä namät hywin ja pane löm»pymälle paikalle; ja kuin kaikki tämä sekoi-tus hywin sulaa niin on woide walmis jasikä woipi, ruukata. Mutta jos tahtoo teh«da tämän woiten wiela woimallisemmakfi niinpannaan siihen puoleksi turkin pippurin wiinaa»

pongia fiuwiatilis (badäga) woide.Ota puhdasta, hienoksi furwottua ja hienos»sa sshissä sihdattua badagaa (spongia stuwia»t>li<>, paljo kuin tahdot, kaada siiherviin paljo wäkewää wiinaa, että se tulee saliaksi kuin lunawm; ja woide on walmis.

Taikka: ota sihdattua spongiariin paljo kuin tahdot,, ja kaada siihen liixrawoira, että s» tulee säkiäksi luin kärrinköti, minwoipi sitä rllukata.

Muistutus. Enammin kuin kaikki Munwoide auttaa turkin pippurin wiina ja tänspongia siuwiatiliS (badäga) woide. Mutt^

3

17

18

jos ti näitä ole, niin woipi hieroa szirasia:hienoksi surwotulla sinapilla, jola on sekoi«lettu ätikallä; taikka : kulmalla hienoksi re«wityllä piparrotilla, jonga päälle on kaadet-tu kiehumaa mettä eli ätikkää eli laaria; taik-ka: rewitylla retikalla, johon on pantu suo-laa; taikka: paljaalla suolalla, taikka: suo-lalla, jonga päälle on kaadettu mettä; taik-ka: salmiaki miinalla; taikka muulla senkal-taisella , joka ärsyttää hipiää ja lämmittääruumista.

2< Maiwaa huojendawasia kei<toksia eli we siä.

l«) Keitos walkeain waimo kukkaisinpäistä: ota kuusi suurta leikattua ja hie-noksi rewittyä walmo kukkaisen päätä eli nup-pia , pane ne puhtaseen pottiin, kaada mi,den päälle kaksi juomalasia kiehumaa wettäja anna seisoa yhden tunnin. Siila sitte me-si ja puserra se paksu, joka jääpi pohjaan,

kolmekertmsen riemun läpi; ja kaahasitte me-den, jongan sinä näin saat, laskuun; sul-

-je laikun hywin korkilla, ja pidä kylmälläpaikalla.

Tätä näin tehtyä walkean walmon päinkeitosta ei anneta sairaalle paljaanna, waansekoitettuna puoleksi snleppa keitoksen kansa,«li myös sulalulla lirsmarjapuun pihalla.Se pannaan myös klislirin. Walmo kuk<

19

laisen päitä pitää olettaman suuria, walkiasota walmosta, multa el pieniä mustasta jaharmaasta walmosta, joilla on wähembiwoimaa ja suuruutta. WalM päät pitäämyös oleman werekset, jotka ei ote turmel»dut eikä liian kuiwat.

h) Pellawassieme n keitos : ota kaksi pääl<listä eli kukkura lusikkaa nuorta pellawassie*mentä, huuho merelsellä wedellä, kaada sillesen päälle neljä juomalasia kiehumaa weltä,anna seisoa niinkauwan kuin se jäähtyy jaota pois wahton joka nousee päälle, siila sil-le mesi ja pane siihen wähan sokuria, jos on,ja anna sairaalle juoda lusikka kerrallan, u«siammasti.

Muistutus. Pellawassiemenen siassa faapimyös tehdä keitosta sihdatusta kaura- eli otra«ryymstä eli pöärly- eli manna ryynistä, taik-ka wehnäjauhosta, taikfa lestyjauhosts; kei<los pitää oleman paksu kuin liinawoi.

c) Ota neljä solotnika, surwoltua gummi ara,bicum eli kirsmarjapuun pihkaa, kaada senpäälle kolme juomalasia kiehumaa mettä jakoska liima sulaa, niin anna sairaalle jus«da yksi lusikka kerrallan, usiammasti.

Kaikki nämät sakiat liimajuomat owat san»gen hyödylliset Cholera tautia wastan. Wii«li annetaan usiamwin, mutta wähMm»Monesti yn tapahtunut että ja ksh«

20

desta lusikasta oksentaminen on »eröti lakan,nut. Saman hywän toimittaa myös äskenlypsetty wielä lämmin maito, koska unetaan »vähittäin ja usiammitain,

Hywinhajullisia, wi? «Vo lt aw ai,

sia ja hie stawäisiö keitoksiaeli thewesiä.

3) Krusmyntti keitos eli thewesi. Otaläksi näpillistä eli läksi lhelusikkaa hienoa En<gelskan krusmpntliä, pane, thekaynuun elipottiini, kaada sen päälle puo-ltoista juoma-lasia eli kolme lheluppia kiehumaa wetiä, pei-tä kannelta ja wielä «vaatteella se jää-hy , odota wähän aikaa, kaada sitte wähänulos ja katso onko saanut närin; jos on saa-nut wäärin , niin on keitos »ratmis» annasairaalle juoda taikka niinikän taikka wähänsolurin kansa, jos sairas niin tahtoo.

Muistutus. Engelskan kr,iänkin siaan woipi Myös oliaa Suoni?» nwnttii, e!> kamil-lia, eli herba serpillis eli lesmurstn kutkia.eli loiranhelispuun lukkia, eli siestarlaicleh,tiä, taikka myös anis taikka kumina sieme-niä, taikka muita samankaltaisia hajullinayrttiä, joita sopii olemaan saopMa;. munajoS ei kaikkia näi:s ole, woipi myös tehdäthewettä eli keitosta nuoresta syysoraasta,loukooraasla, taikka myös kaurasta.

21

b) Kaura keitos eli kaurathewesi. Otakaksi syömälusikkaa hienoksi surwottua-kauraaeli kauraryymä, huuho hywin puhtaksi kyl-mällä medellä, pane thekannuun eli pottiin,laada sen pälle puolitoista juomalasiaeli kol-me thekuppia kiehumaa mettä, peitä hywinja anna wähän seisoa, niin sitä woipi ruu»kata niinkuin ennen on sanottu.

4. K li stiri ä.

a) Tawallinen klisiiri. Ota ei täyttä lu-sikkaa tärkelystä, pane pieneen puhtaaseenpottiin, kaada siiheen wöhäisen kylmää wet»ta ja muserra tärkelys rikki, ettei siinä oleryyniä eikä palasia, kaada sitte siiheen, ylsijuomalasi kylmää wetlä, hämmennä, panetulisiin hiiliin päälle, ja hämmennä ahkeras-ti niinkauwan kuin ierkelys kiehuu ja tuleesäkiäksi kuin liinawoi. ?lnna sitte jäähtyä jakuin oy jäähtynyt niin katso, jos se on ai-wan sakia, ellei se luowu lusikasta, niin li-sää wähän kiehumaa wetlä ja anna wielä ker«ran kiehua, siila sille lämpymänä puhdaanliinasen riemun läpi, ettei lcrkelykseen jääyhtakän palaista. Tainkaltaista wähän läm-mintä llisliriä otetaan vksi juomalasi eli puo-litoista thekuppia, kaadetaan klistiri piippuuneli rakkoon, ja pannaan sairaalle niinkuintawallinen on.

Muistutus. Tärkelyksen siassa saapi myös sa«

22

Malla tawalla tehdä klistiriä, hienossa sihisfäsihdatusta wehnäjauhosta , ruisjauhosta, weh-näliiwiStä niin myös surwottuisla pellawas-siemeniista. Weden siassa woipi keittää lli«stiriä hywässä siilamattomassa nuoressa mai-dossa.

c) Waiwaa hillittäwäinen klistiri. Otayksi juomalasi äsken mainittua tärkelys- elijauhoklistiria ja pane siiheen yksi syömälusik-ka walmopäin keitosta. Woipi. myös tehdähywää waiwaa hilittäwäistä klistiriä, koska

keitetään kaksi walmopäatö hywässä nuoressamaidossa; lainkaltaista klistiriä pannaansamoten et enämmin kuin ylsi juomalasi ker-rallaan.

Muistutus. Waiwaa hillittawäisia klistiriaei panna sairaalle muuten luin silloin, kos-la tawallistt klistirit ei auta ja kuin watsankiwislys on lopen kowa. Muistutetaan myös,että yhden suuren walmopään siaan faapi ot-ta kaksi eli kolme vienembää.

5. Wahwisjawaisia lääkityksiä.

2) Baldrian keitos eli wesi. Oka kasi th>lusikkaa eli kaksi näpillistä hienoksi hakattuabaldrian juurta, pane pieneen pottiin eli ki-niseen kuppiin, kaada sen päälle kolme the-lupyiä eli puolitoista juomalasia liehuma»netti, peitä ja anna seisea niinkauwan kuin

se jäähtyy; kaada sitte liendä ja anna sai-raalle.

Muistutus i- Baldrian juuren siaanpi myös ottaa ihmisen puhki juurta (angelikajuurta; maalla ruukkawat lapset syödä senwarsia raakana); saapi myös otta kalmusjuurta, eli liberstikan juurta ja tehdä siitäkeitosta samalla tawalla kuin baldriaanista.

Muistutus 2. Nämät lääkitykset owat hy-wänhajullisia ja wäkewiä, niitä pitää annet-taman usiammin, niinkuin yksi lusikka jokatunnissa, taikka, kuin on se sama, kaksilois-ta lusikkaa päiwässä ylimalkain.

b) Wesi apilas keitos. Ota kaksi näpillis-tn wesiapilaita, pane pottiin eli kiwikuppiin,kaada siihen puolitoista juomalasia eli kol-me thekuppia kiehumaa wettä, peitä ja an-na seisoa niinkauwan kuin se jäähtyy; annasitte lientä sairaalle.

Muistutus i. Mesi apilaan siaanwoipi myösottaa artemisia wulg (gräbo) eli artemisia a-brolanum (äbrodd) taikka myös yksi näpilli-nen malia (koinhcinää, malört) ja tehdä kei-tosta samalla tawalla kuin wesi apilaasta.

Muistutus 2. Wihawia lääkityksyä ei anne-ta sairaalle usiammin kuin yksi eli kaksi lusik-

kaa jokalahden tunnin perästä eli kuusi kertaapäiwassä: aamusta puoltzenpäiwöän kolme ker-taa ja puolesta päiwästä iltaan kolme kerta".

23

Gailka Cholera tautia parannetaan niinei se kuitengan aina lykasty, fentähden pi-tää itsiänsä ja omiansa warjeleman siitä niinpaljo kuin mahdollinen on; sillä se on paljotyölämbi ja kallimbi itsiänsä Cholerasta lää-kitä kuin sitä karttaa.

V. Kuin g a niiden k a n s a pi tää käy-tettäm « n , jotka kuollet owat

Cho lera tautiin.Koska tapahtuu, että joku kuolee Chole-

ra tautiin, niin pitää, niin pian kuin mahidolliiien on, ilmoittaman sitä papille, ruununpalweliaalle eli päälysmiehelle ja ei luumistahaudattaman, ennenkuin tulee käsky: millon,mihinkä millä tawalla se haudattaman pitää.

Siina tumassa, jossa Cholera sairas kuol-lut on, pitää ikkunat ja owet awattaman, japoltettaman katajaa. Ruumista ei pidä pes-tämän, eikä muutetlaman hänen päällensä toi-sia »vaateita, eikä koskettaman paljailla käsil-lä; mutta ensin pitää pesemän käsiänsä talilla elitökötillä, wielä parembi on ottaa nahkakösinei-tä, ja si"? panna ruumista hautaan, niin maa-tettuna kuin hän kuoli. Hautaa ei saa muuttehdä, kuin ne jotka kuollutta korjasit,silloin kuin hän ole sairana.

Jos tapahtuu, että kuka tahtoo pessä kuol-lutta , min pitää händä pesemän paksulla suo-lawedellö.

24

Ei suingan saa ruumille suuta andaa,kuin muutamilla paikoilla tawallinen on.

KoSka ruumista pannaan kirstuun niin pi-tää .ruumis peitettämän sammuttamattomallakalkilla eli hienoksi suxwotulla hiilellä, taikka joSei näitä ole, niin pannaan ruumin päälle tuh-kaa hiilinensä, niinkuin se uunista otetaan, mut-ta se ei saa olla tulinen; kansi pannan päälle jaruumis haudataan esiwallan asetuksen jalken.

v. M itu niille huoneille ja kar-tanoille teh tämän pitää, joissa

on ollut Cholera sairaitaeli kuolleita.

Koska Cholera sairas on wiety toiseenpaikkaan lääkiltäwäksi, eli joku Cholera tautiinkuollut on wiety hautaan, niin pitää tupa jakaikki kalut, jotka siinä owat, hywästi puh-disteltaman Cholera taudin hengestä; jonga»tähden :

1. Rautaset, messingi, waski, ja hopia kalut,aset ja astiat niinkuin: weitset, kirwet, wii-kattet, sirpit ja muut senkaltaiset, jotka tu-massa owat, pitää pestämän wäkewällä kyl-mällä lipiällä, sitte huuhottaman kylmälläwereksellä medellä, pyyhiltämän tuimiksi jawietämän kartanolle katon alla. Sinne pitäämyös pantaman silkiset ja muut kallimmatwaattet, ettei ne turmelduis sauwulda»

4

25

H>

5

4-

H.

Puisia kiwisiä ja lasi asteita ja kaluja eipidä pois wielämän tumasta, waan panda-man hyllylle eli lattialle.Ulnawaallet, sängywaattet, turkit, ja kalk-

ki muut wAattrt kuin tumassa omat, pitääs«massa tumassa ripustettaman ylös nuorineli seipäin päälle, niinkuin pestyjä »vaattei-ta on tawallinen panna ylös kuwamaan.

Niiden ihmisten, jotka sairasta korjannetowat, pitoa poisriifuman kaikki ne waattetja jälkinet, jotka sairasta korjatessa omatollet heidän päällänsä, ja paneman samaantupaan nuoralle eli seipäälle. Sitte pitääheidän pesemän heilänsä hywin ja päällensäpaneman muita, puhtaita waalteila ja jäl-lineila, jotka ei ole ollet niissä suojissa,joissa sairas eli kuollut oli.Tupaa sauwuteitaan tulikiwellä seurawaisella

lamalla: ensin suljetaan ja peitetään owet jaikkunat tarkasti, uunin ja reppanan reiättuketaan hywästi kiini; sitte asetetaan leskellelattiaa iewii ja suuri kiwinen astia ja sen si-sään toinen samankaltainen ostia/ johoonpannaan kaksikymmendä solotnilaa surwottuatulikiwiä ja wiisi solotnikäa salpeteriä, jokahämmennetään ja sytytetään tulelle. Ihmi-sten pitää kaikkein siinnä samassa karkaamanulos tulvasta ja hywin sulkeman owen. Tä-mä sauwu häwittää kaiken taudin hengen ja

26

6.

7

3

9

saaslon tuwasta, missä ikänänsa se siellimahtaisi olla.

Toisena päiwänä woipi awata tupaa, jakaikki Munat, owet, reppanat ja uuninreiät pitää kolme päiwää seisoman awonai-sinä, että tuuli käypi läpi ja wiepi poiShajun tuwasla, «aatteista ja kaluista.Koska tupa on hywin tuuletettu, niin pi-tää seinät ja laki kalkittaman sammuttamat-tomalla kalkilla, ja penkit, pöydät, lattiaja kaikki astiat pestämän wäkewällä lipiälla.

liinawaattet ja muut sauwutetut waaltet /

joita woipi pestä, pitää hywin pestämän,mutta ne waattet, joita ei woi pestä, pitääpantaman ulos tuuleen kauwemmalsi ajaksi.Koskq tupa o» kalkittu, pesty ja tuuletti-tu kaksi päiwää, uiin ihmiset saawat taasJumalan awulla asettaa lisiänsä sinne asu-maan ; mutta pitää wielä jokci päiwa sau«wuttaman katajalla, eli hawuilla laikka ter-walla. Talwen aikana pitää tupa» hywös-ti lämmittämän, ettei ole wiinkaa. Siilewoipi siinä luwaSfa asua paitiji kaikkea pel«koa,

27