Riitta Eskelinen / Tuuli Ojanperä / Martti Troberg

Opettajan opas

2

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

3

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

KUVA-AVAIN

Kuvassa on Niilin varrella si-jaitseva egyptiläinen kylä.Asumukset ovat itäisellä ran-nalla ja kuvan oikeassa lai-dassa näkyvät aivan rannassaolevat pellot. Asumukset ra-kennettiin tulvan kastelemanviljelyalueen taakse, niinpäkuvan kylä on töyräällä hie-man rannasta sisämaahan.

Peltoa kynnetään egyptiläi-seen tapaan härillä.

Kuvan vasemmassa laidassamiehet ovat kokoontuneet pe-laamaan suosittua lautapeliäSenetiä. Suurin osa työskente-lystä ja oleskelusta tapahtuuulkona, polttavalta auringoltasuojaavien katosten alla.

Taustalla on tori, jonne kaup-piaat ovat laittaneet tavaran-sa näytille. Kujilla juoksee va-paana koiria ja lapset pelaavatpallopelejä.

Keskellä kuvaa, katoksen alla,kirjuri työskentelee tyypilli-sessä kirjurien istuma-asen-nossa.

Asuinrakennukset ovat savita-loja, joissa on pienet ikkunat.Päivällä ikkunat laskivat vainvähän kuumuutta sisään jaluukut suojasivat hiekkamyrs-kyiltä ja yön kylmyydeltä. Ta-lot ovat pieniä, sillä sisällä eitehty juuri muuta kuin nukut-tiin.

Niilillä purjehtii aluksia: ete-lään menevät ovat levittäneetpurjeensa, sillä tuuli kävi ta-saisesti Välimereltä etelään.Toiseen suuntaan mentäessävoitiin antaa virran kuljettaa.

Vastarannalla on pyramidienrakennustyömaa.

Soutualukset ovat juuri tuomassa kiviäetelän louhoksilta. Rannassa näkyy tasai-seksi jyrätty kuljetusrata, jota pitkin voi-tiin pyöreiden telojen päällä kiskoa paina-via kiviä rannasta pyramidille. Taaempanahäämöttää jo valmis pyramidi, edessä ole-va on vielä keskeneräinen.

Egyptiläiset hautasivat vainajansa aina Nii-lin länsirannalle, koska vainajien uskottiinmatkaavan länteen, kohti kahden totuudensalia ja viimeistä tuomiota.

Kuvan tarkastelua

Mikä joki mahtaa olla aloituskuvassa? (Niili) Mis-tä tietää, että piirros kuvaa mennyttä aikaa? Siir-rymme nyt samalla esihistoriallisesta ajasta his-torialliseen aikaan. Löydätkö kuvasta tähän liitty-vän vihjeen? (Kirjuri) Mitä elinkeinoja näkyy ku-vassa? Mitä lapset tekevät? Mikä suuri rakennel-ma näkyy joen toisella puolella?

4

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

5

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

OPETUSVINKKEJÄ

A JohdantoJokilaaksojen kulttuurien tarkastelun voi aloittaa tutkimalla aloitusaukeaman kuvaa (katso kuva-avain) ja kalvopohjaa 8.5 (Aikakaudet).

Aikakausijaottelut ovat vaikeita jaotteluta-pojen moninaisuuden vuoksi. Sen takia asiaa on hyvä konkretisoida useampaan otteeseen ja use-alla tavalla.

Perusjako esihistoria–historia pohjautuu kir-joitustaidon keksimiseen ja käyttöönottoon. Kun Mesopotamiassa jo siirryttiin historialliseen aikaan, meillä Suomessa elettiin vielä esihistorial-lista aikaa.

Esihistoriallinen aika on perinteisesti jaoteltu kolmeen pääaikakauteen: kivikauteen, pronssi-kauteen ja rautakauteen. Kuitenkin esimerkiksi sumerilaiset käyttivät nuolenpääkirjoitusta jo omana pronssikautenaan. Aikakausien rajat ovat siis häilyvät ja vain suuntaa antavat.

Myös historiallinen aika jaetaan usein kolmeen osaan: vanha aika, keskiaika ja uusi aika. Vanhaa aikaa voidaan nimittää myös vanhojen korkeakult-tuurien ajaksi tai jokilaaksojen kulttuurien ajaksi, jolloin tarkastelun kohteina ovat erityisesti Meso-potamian alueen ja Egyptin kukoistuskausi. Jos taas käsitellään Kreikan ja Rooman kukoistus-kautta, käytetään nimitystä antiikin aika.

Mesopotamiassa eli Kaksoisvirranmaassa maanviljely oli mahdollista kastelukanavien ansiosta.

Sumerit rakensivat maailman ensimmäiset kaupungit ja kehittivät nuolenpääkirjoituk-sen.

Pellot tuottivat niin hyvin, että osa ihmi-sistä saattoi keskittyä valmistamaan asti-oita, sekä laatimaan lakeja ja kalentereita. Ammatit syntyivät.

P Ä Ä A S I A T

B Kirjoituksen syntyViljan varastoinnista pidetty kirjanpito vaati yhä monimutkaisempia merkintätapoja. Alun perin yksinkertaisista merkeistä kehittyi vähitellen kir-joitusjärjestelmä, nuolenpääkirjoitus. Jo varhain ihmiset halusivat välittää kirjoitusmerkeillä myös henkilökohtaisia viestejä.

Mihin tarvitsemme kirjoitus- ja lukutaitoa? Millaisia kirjoitusvälineitä meillä olisi, jos nuo-lenpääkirjoitus olisi yhä käytössä?

C Oppikirjan tehtävä 5 HammurabistaTehtävän tarkoituksena on imitoida Hammura-bin lakien laatimista. Olemassa olevista säännöistä muokataan yhteiset ”lait”. Jos on aikaa, tehtävää voi jatkaa yhdistämällä eri oppilaiden sääntöehdo-tukset. Samalla tavalla voi tehdä myös luokan jär-jestyssäännöt.

KUVA-AVAIN

Toisin kuin egyptiläisillä, sumerienporraspyramidit eli zikkurratit eivätolleet hautoja, vaan niiden huipullaoli temppeli. Raamatun kertomuksetBaabelin tornista liittyvät todennä-köisesti juuri zikkurrateihin. Sumeri-papit tekivät tähtitieteellisiä havain-toja ajanlaskua ja ennustamista var-ten. Sumereilta on välittynyt usko-mus siitä, että tähtien asennolla olisivaikutusta ihmisen elämään. Sume-rit laativat siis maailman ensimmäi-set horoskoopit.

Kuningaspatsaan pää on pronssia,joka oli erittäin kallis ja haluttu ma-teriaali, koska se oli ainoa riittävänluja aine aseisiin. Pronssin käyttämi-nen aseiden sijaan muotokuvaan ko-rostaa kuninkaan vaurautta ja mah-tia.

Urista on löydetty poikkeuksellisenrikas kuningashauta 2200-luvultaeKr. Kuninkaan mukaan sinne on si-joitettu runsaasti esineistöä. Tunne-tuin löytö on maailman vanhimpanapelinä pidetty Urin kuningaspeli. Su-merihaudoista löytyneiden pelien jasoittimien runsaus osoittaa, että su-merilaiset arvostivat vapaa-ajanviet-toa ja huvituksia.

Sumerit eivät koskaan muodostaneetyhtenäistä valtakuntaa, vaan saman-aikaisesti oli useita keskenään kilpai-levia kaupunkeja. Sumereita yhdis-ti kieli ja kulttuuri. Heille oli tyypillis-tä kuvata ihmiset arvoituksellisestihymyilevinä ja suurisilmäisinä. Kuvaesittää Mari-nimisen kaupungin ru-koilevaa kuningasta 2800–2300-lu-vuilta eKr.

LISÄTIETOAAssyrialaisten kirja-aarteetAssyrialaiset ovat jääneet historiaan sotaisuutensa takia. Heissä oli kuitenkin myös toinen puoli: he arvostivat kirjoja. Kun assyrialaiset 1100-luvun eKr. taitteessa valloittivat Babylonin, he veivät saa-liinaan myös babylonialaista kirjallisuutta. Kunin-gas Tiglatpileserillä oli laaja kirjasto, jota hoiti-vat kirjastonhoitajat ja kirjurit. Kuningas Assur-banipal (668–630 eKr.) puolestaan rakennutti Niniveen valtavan kirjaston, maailman ensimmäi-sen ”kansalliskirjaston”, johon hän pyrki kokoa-maan kaiken assyrialais-babylonialaisen kirjalli-suuden. Kuningas valvoi henkilökohtaisesti kir-jastonsa kehittämistä ja kokoelman laajentamista. Hän otatti myös uusia, paranneltuja painoksia vanhoista käsikirjoituksista. Tästä kirjastosta on säilynyt 30 000 savitaulua, niiden joukossa myös Gilgameš-eepos.

6

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

7

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

KÄSITEAVAIN

Säännöllisen maanviljelyn alku, kastelujärjestelmäMiten luonnonolot vaikuttavat ihmistenelämään? Miten ihminen vaikuttaa elinym-päristöönsä? Eufratin ja Tigriin jokilaaksois-sa viljeltiin jo 5000-luvulla eKr. muun mu-assa ohraa ja vehnää. Silloin monet nykyi-set kotieläimet oli jo kesytetty (koira, lam-mas, vuohi, sika ja nauta). Ilmaston muu-tuttua kuivemmaksi noin 3500 eKr. osa ih-misistä muutti hedelmällisemmille seu-duille jokien suistoalueelle. Sinne kehittyi-vät suurkaupungit Uruk ja Kis. Kuiville alu-eille kehitettiin tehokas kastelujärjestelmä,joka mahdollisti maanviljelyn myös siellä.

Ihmiset ovat varhaisista ajoista astimuokanneet ympäristöään tarpeidensamukaan. Mitä hyviä ja huonoja asioita ih-minen on saanut toiminnallaan aikaan?

Hedelmällinen puolikuuEufratin ja Tigriin jokilaaksot Mesopotami-assa ja Niilin laakso Egyptissä muodostavatsirppimäisen hedelmällisen vyöhykkeen, jotakutsutaan hedelmälliseksi puolikuuksi. Sii-hen kuuluu myös Jordanin jokilaakso ja osiaKaakkois-Turkista. Alueen ilmasto mahdol-listi jo varhain yksivuotisten siemenkasvi-en kehittymisen ja kotieläinten pidon. Useatviljakasvit ovat alun perin kasvaneet villeinähedelmällisen puolikuun alueella.

Kaupunki

Mikä tekee kaupungista kaupungin?Mitä kaupungille tyypillisiä piirteitä kek-sitte? (Melko pienellä, rajatulla alueel-la asuu paljon ihmisiä, siellä on moni-en ammattien edustajia, on jonkinlainenkaupunginjohtaja, erilaisia ihmisryhmiäkuten rikkaita, köyhiä, menestyviä jakurjissa oloissa eläviä, on paljon kaup-poja.)Mitä kaupungille ominaisia piirteitä löy-dätte Urin kaupungin kuvauksesta (katsolisätieto Ur, Sumerilainen kaupunki) tai op-pikirjassa kuvatusta Urukin kaupungista?Miten muinaisen Mesopotamian suur-kaupungit eroavat meidän aikammesuurkaupungeista?

Kaupunkien ja ammattikuntien synty, yhteiskuntaluokat Kun sadot suurenivat, kaikkien ei enää tar-vinnut työskennellä pelloilla, jotkut saattoi-vat erikoistua vaikkapa erilaisten käsityötuot-teiden tekoon, puolustustehtäviin tai jumalil-le uhraamiseen. Mitä ammatteja syntyi? Mitähyötyä on erikoistumisesta?

Vähitellen eri ihmisryhmiä alettiin arvos-taa eri tavoin. Näin syntyivät yhteiskuntaluo-kat. Esimerkiksi sumerilaisten yhteiskunnas-sa ylimpänä oli kuningas, sitten hänen neu-vonantajansa, papit, sotapäälliköt, virkamie-het ja suurkauppiaat. Keskiluokkaan kuuluivatkauppiaat, käsityöläiset, sotilaat ja veronkan-tajat. Heidän alapuolellaan yhteiskunnan hie-rarkiassa oli suurin osa kansasta eli maanvil-jelijät. Kaikkein alimpia olivat orjat. Miksi toi-sia arvostettiin enemmän kuin toisia?

Korkeakulttuuri Ihmisten uskomukset, tavat ja asenteetheijastuvat heidän perinteissään, kieles-sään, käyttäytymisessään, taiteessaan, kir-jallisuudessaan ja keksinnöissään. Ne ovatkulttuurin näkyvä osa. Kulttuurin muotou-tumiseen vaikuttavat maantieteellinen si-jainti ja esimerkiksi ilmasto.Mitä asioita kuuluu erityisesti suomalai-seen kulttuuriin? Entä nuorisokulttuuriin?Mitä tarkoittaa monikulttuurisuus?Korkeakulttuureille on tunnusomaista kir-joitusjärjestelmä, kehittynyt kaupankäynti,ammatillinen erikoistuminen, kiinteä val-tiojärjestelmä, valtionuskonto ja kaupunki-keskeisyys.

KUVA-AVAIN

Joskus väitetään kreikkalaisten keksi-neen modernin matematiikan. Todelli-suudessa jo mesopotamialaiset tunsivatkaikki peruslaskutoimitukset. Mesopo-tamialaiset olivat harjaantuneet mate-maattisissa taidoissaan yrittäessään sel-vittää tähtien ja planeettojen liikerato-ja. Niitä he tarvitsivat horoskooppeihin.Usko horoskooppeihin ja unista ennus-tamiseen periytyi roomalaisille ja hei-dän kauttaan nykyeurooppalaisille. Ny-kyastrologitkin käyttävät ennustustensapohjana mesopotamialaisten käyttämiätähtikarttoja, vaikka tähtien asemat ovatmuuttuneet merkittävästi noista ajoista.

Vaikka kansat vaihtuivat ja kieli muut-tui, nuolenpääaakkosia käytettiin tu-hansia vuosia Mesopotamiassa. Kuvantaulu on sumerien ajalta noin vuodelta2360 eKr.

Hammurabin lakien tarkoituksena oliyhtenäistää Babylonian lainkäyttöä. La-kikokoelma oli luettelo mallituomioistatuomareille. Lakeja ei käytetty nykyajantapaan, vaan päätösvalta oli viime kä-dessä tuomarilla laeista riippumatta.

Mesopotamiassa oli useita merkittäviäkaupunkeja. Sumerivallan aikana tär-keimmät niistä olivat Ur ja Uruk. Ne säi-lyttivät historiallisista ja uskonnollisis-ta syistä merkityksensä senkin jälkeen,kun tärkeimmäksi kaupungiksi oli nous-sut Babylon. Sumerin alue oli varsinepämääräinen, koska sumerikaupun-git olivat keskenään kilpailevia itsenäi-siä yksikköjä, jotka valtasivat toisiltaanalueita. Jollakin kaupungilla saattoi ollajonkin aikaa johtoasema alueella, mut-ta tilanne saattoi muuttua muutamas-sa kymmenessä vuodessa. Kartta esittääsumerikulttuuriin kuuluneiden kaupun-kien hallitseman alueen laajimmillaan.

Ninive oli assyrialaisten pääkaupunki.Karttaan on merkitty Assyrian alue laa-jimmillaan.

Babylonin hedelmällisyyden jumalatarIshtarille pyhitetty portti 500-luvulta eKr.

8

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

9

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

VASTAUKSET KIRJAN TEHTÄVIIN

1. Maanviljelyn tekivät mahdolliseksi kastelukanavat, joita pitkin vettä johdettiin pelloille Eufratista ja Tigriksestä.

2. Kaupungit kävivät jatkuvasti sotia keskenään. Muurien avulla haluttiin suojella asukkaita hyökkäyksiltä.

3. Nuolenpääkirjoitus sai nimensä nuolenmuotoisesta puupuikosta, jolla painettiin merkkejä märkään savitauluun.

4. Assyrialaisten armeijalla oli tehokkaat sotavaunut. Assyrialaisten julmuus pelotti monet vastustajat antautumaan ilman taisteluja.

5. Katso opetusvinkki C.

LISÄTIETOA

Vedenpaisumuskertomuksia (katso tarinatuokio ja integraatio)

Raamatussa on kertomus suuresta vedenpaisumuk-sesta, jossa kaikki muut paitsi Nooa perheineen ja arkkiin otettuine eläimineen hukkuivat (Raamattu, 1 Moos.7). Samanlaisia kertomuksia löytyy Meso-potamian alueen kansojen tarinoista. Esimerkiksi babylonialaisessa Gilgameš-eepoksessa kerrotaan vedenpaisumuksesta: ”Oi Enlil, miksi et harkinnut, vaan asetit tulvan? Sen sijaan, että aikaansait tulvan, leijona, susi ja rutto nousta ois saanut ja vähentää ihmiset!”

Sumerilaisia sananlaskuja – Jos olet kertonut salaisuuden,

sitä levitetään edelleen.– Omaisuudet ovat lenteleviä varpusia,

joilla ei ole laskeutumispaikkaa– Köyhät ovat maan hiljaiset.– Laulaja, jonka ääni ei ole hyvä,

on hirvittävä laulaja.– Puhelias kirjuri – hänen syntinsä on suuri.– Nuori kirjuri ajattelee liikaa ruokaa vatsalleen.

Hän ei ole tarkkaavainen kirjoitustaidon oppimisessa.

– Kerro valhe ja kerro sitten totuus, sitä pidetään valheena!

– Aasi syö oman vuoteensa.

(Lähde: Armas Salonen: Sumeri ja sen henkinen perintö, Otava 1962)

Integraatio

Raamatun Mooseksen kirja kuvaa vedenpaisu-muksen loppumista seuraavasti:

”Kun vielä neljäkymmentä päivää oli kulunut, Nooa avasi arkin ikkunaluukun, jonka hän oli tehnyt, ja päästi lentoon korpin. Se lähti ja lenteli edestakaisin, kunnes vedet olivat kuivuneet maan päältä. Sitten hän lähetti luotaan kyyhkysen saa-dakseen tietää, joko maa oli tullut esiin veden alta, mutta se ei löytänyt jalansijaa, mihin jäädä leväh-tämään, vaan palasi hänen luokseen arkkiin, sillä vesi peitti yhä koko maan. Hän odotti silti seitse-män päivää lisää ja päästi kyyhkysen jälleen len-toon, eikä se enää palannut hänen luokseen. ”

(1 Moos. 8:6-12)

Vertaa kuvauksia. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja niissä havaitset?

(Raamatussa kerrotaan Abrahamin olleen kotoi-sin Mesopotamian alueelta, joten vanhat kerto-mukset saattavat perustua yhteiseen pohjaan. Toi-saalta Vanhassa testamentissa kerrotaan, että juu-talaiset olivat aikanaan Baabelin vankeudessa eli Babylonissa, jossa juutalaiset ovat voineet kuulla kertomuksen. Arkeologiset kaivaukset todistavat Mesopotamian varhaisten kaupunkien kärsineen suurtulvista. Koko kaupungin ja lähialueet peit-tävä suurtulva on voinut asukkaista näyttää maa-ilmanlaajuiselta. Useilla muillakin kansoilla alku-kertomuksissa esiintyy teema suuresta tuhotul-vasta, esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaaneilla.)

KuvataideTehdään nuolenpääkirjoitusta savitauluun. (Katso kalvo 8.1.)

AihekokonaisuudetKappaleessa on aineksia seuraavien aihekoko-naisuuksien käsittelyyn: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, vies-tintä ja mediataito ja osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys.

UskontoVedenpaisumuskertomukset (Gilgameš ja Raamattu)Gilgameš-eepos kuvaa maailman tuhonneen vedenpaisumuksen loppumista seuraavasti:

”Koittaessa seitsemännen päivän, laskin ulos kyyh-kysen, sen matkalle laitoin. Kyyhkynen lensi – mutta palasi kohta: lepopaikkaa ei ollut (--). Las-kin ulos korpin, sen matkalle laitoin. Korppikin lensi, näki laskevan veden, söi, penkoi ja raakkui – ei palannut lainkaan.”

(Gilgameš-eepos, suomentanut Armas Salonen, 1943.)

KUVA-AVAIN

Assyrialaisten sotavaunuja pelättiinyleisesti. Ne syöksyivät tuulen nopeu-della vihollisen joukkojen keskelle. Pyö-riin voitiin kiinnittää viikatteen kaltai-sia teriä, joilla aiheutettiin tuhoa ajet-taessa suoraan vihollisten sotilasrivis-töön. Vaunussa oli erikseen ohjastajaja jousiampuja, sekä mahdollisesti vie-lä keihästaistelijoita. Kuvan sotavaunutovat Assyrian pääkaupungin Ninivenpalatsin seinäreliefistä 650-luvulta eKr.

10

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

11

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

LISÄTIETOA

Ur, sumerilainen suurkaupunkiJokaisella sumerikaupungilla oli oma suojelusju-malansa, joka omisti alueensa pellot, karjan, riis-tan ja ylipäätään kaiken. Urin kaupunki kuului kuun jumala Nannalle. Nana asui vaimonsa juma-latar Nin-Galin kanssa kaupungin luoteiskul-maan rakennetulla pyhällä alueella. Alue oli muu-rein eristetty muusta kaupungista, ja sen näkyvin rakennus oli korkea suorakulmainen torni zik-kurrat, jonka huipulta jumalan uskottiin valvo-van koko kaupunkia ja sen asukkaita ja suojele-van heitä vaaroilta. Jumalan asunto näkyi kauas kaupungin muurien ulkopuolellekin ja sai pelloilla työskentelevät maanviljelijät ja karjapaimenet tun-temaan olonsa turvalliseksi.

Alueen moniin temppeleihin virtasi päivittäin ihmisiä maksamaan veronsa ja vuokransa juma-lalle. Virkamiehet, jotka ottivat asukkaat ja hei-dän maksunsa vastaan, olivat jumalan asiamie-hiä, ja kaupunkia hallitsevan pappiskuninkaan uskottiin olevan jumalan maallisen vallan edus-taja. Varakkaat ihmiset olivat teettäneet itsestään suurisilmäisiä pienoispatsaita seisomaan jumalien edessä, jotta ne rukoilisivat heille menestystä sillä aikaa, kun he itse olivat arkisissa askareissaan. Myös jokaisessa kodissa oli perheen omalle juma-lalle pyhitetty alttari, joka suojeli perhettä vastoin-käymisiltä.

Ovaalin muotoinen keskikaupunki oli täynnä kapeita katuja, kujia ja basaareja. Asuinrakennuk-set sijaitsivat kaupungin ulommissa osissa. Sume-rien alueella oli vain vähän puustoa, ja myös talo-jen rakentamiseen tarvittavaa kiveä oli vähän. Sen vuoksi sumerit käyttivätkin rakennusmateriaa-lina savea, josta tehtiin tiiliä joko auringossa tai uunissa polttamalla. Rakennukset kestivät hyvin oman aikansa, mutta meidän aikaamme asti Urista kuten muistakaan sumereiden kaupungeista ei ole säilynyt kuin maakerrosten peittämiä raunioita.

Kuningas Assarhaddonin elämäAssarhaddon syntyi Assyriassa noin vuonna 715. Vaikka Assarhaddon oli nuorena heiveröinen ja sairaalloinen, hän oli isänsä kuningas Sanheribin lempilapsi. Assarhaddonilla oli kuitenkin kilpai-lijoita. Kansansuosikki oli hänen vanhin veljensä, kokenut sotapäällikkö Arda-Mulissi. Veli aloitti laajan panettelukampanjan prinssiä vastaan, ja Assarhaddon pakeni Assyrian pääkaupungista Ninivestä Syyriaan armeijan komentajaksi. Kun kuningas ei edelleenkään suostunut vaihtamaan kruununperijää, Arda-Mulissi murhasi kunin-kaan. Assarhaddon palasi joukkoineen Niniveen ja sai kuninkaan murhasta kauhistuneet kansalai-set puolelleen. Assarhaddonista tuli nyt kuningas. Kuninkaana hän kävi monia voittoisia sotia muun muassa Egyptiä vastaan.

Assarhaddonin elämää varjosti kuitenkin parantumaton sairaus. Kun lääkärit eivät löytä-neet parannuskeinoa, kuningas kääntyi astrolo-gien puoleen. Hän alkoi tehdä merkittäviä poliit-tisia päätöksiä enteiden perusteella. Erityisen paha enne oli kuun eteläosan pimeneminen. Se ennusti kuninkaan kuolemaa. Niinpä kuunpimennyk-sen lähestyessä Assarhaddon luopui nimellisesti kuninkuudesta jonkin palvelijansa hyväksi, joka sai hallita kuunpimennyksen ajan, minkä jälkeen hänet surmattiin.

Huonojen enteiden puuttuminenkaan ei ollut hyvä asia. Silloin Assarhaddon syytti astrologe-jaan tietojen pimittämisestä. Ironista kyllä, Assar-haddon kuoli sotaretkellä, jonka hän oli aloittanut nimenomaan astrologiensa kehotuksesta.

(Lähde: Simo Parpola: Mesopotamia, Otavan suuri maailmanhistoria 2, 1984.)

Kuningatar Pu-Abin (Shubadin) valmistaminen kuolemanjälkeiseen elämäänSumerilaiset uskoivat, että kuoleman jälkeen ihmi-set vain istuskelevat pimeässä höyheniin pukeutu-neena ja syövät tomua ja savea. Vaikka kuoleman-jälkeinen elämä ei ollut kovinkaan houkutteleva, sumerit pitivät tärkeänä sitä, miten kuolemaan val-mistauduttiin. Varsinkin rikkaat ja vaikutusvaltai-set ihmiset näkivät tässä paljon vaivaa. Kunin-gatar Pu-Abin kuoltua noin 4 500 vuotta sitten hänet saatettiin hienoihin vaatteisiin ja koruihin puettuna hautakammioon kahden henkilökohtai-sen seuralaisen, muusikoiden, hovimiesten, sotilai-den ja palvelijoiden kanssa. Härät ja aasit kävelivät ajajiensa kanssa ramppia pitkin upeasti koristet-tuun kammioon. Kaikkien asetuttua tarkasti mää-rätyille paikoilleen koko porukka joi tainnuttavaa myrkkyä. Kun hiljaisuus oli laskeutunut kammi-oon, työmiehet tappoivat kaikki eläimet ja muu-rasivat haudan suuaukon umpeen sulkien sisään niin elävät kuin kuolleetkin. Kuningatar Pu-Abi oli saapunut uuteen maailmaan.

Kuningatar Pu-Abin hautakammio oli yksi niistä 16 hautakammiosta, jotka englantilai-nen arkeologi Sir Leonard Woolley löysi vuonna 1920. Elävien hautaaminen kuninkaallisten kanssa samaan hautaan oli aikoinaan yleistä. Myöhemmin elävät ihmiset korvattiin erilaisilla sijaisilla, kuten pienoisveistoksilla.

Tarinatuokio – Gilgames-eepos, maailman vanhin romaani

Babylonissa kirjoitettiin 1600-luvulla eKr. tarina Gilgamešista. Hän oli

nuori ja levoton kuningas, joka halusi aina rakentaa temppeleitä ja muureja. Kaupunkilaiset alkoivat kyllästyä jatku-vaan raadantaan ja pyysivät jumalilta Gil-gamekselle ystävää, joka taltuttaisi raken-tamisinnon. Pian Gilgameš keskittyi-kin metsästämiseen ja muuhun ajanviet-toon uuden ystävänsä kanssa. Mutta sitten ystävä sairastui ja kuoli. Gilgameš ei voi-nut hyväksyä tätä: hän oli voittanut kaikki vihollisensa, myös kuoleman oli toteltava häntä. Gilgameš päätti lähteä hakemaan

neuvoa Utnapistimilta. Tämä oli ainoa ihminen, jolle jumalat olivat suoneet kuo-lemattomuuden.

Utnapistim kertoi saaneensa kuole-mattomuuden, koska hän oli rakentanut laivan, johon hän oli pelastanut suurelta tuhotulvalta kaksi eläintä kustakin lajista. Gilgameš kysyi, mitä hänen pitäisi tehdä tullakseen kuolemattomaksi. Utnapistim vaati, että Gilgamešin tulisi valvoa seitse-män yötä ja päivää. Kun tämä ei onnistu-nut, Gilgameš tajusi, ettei hän kykene hal-litsemaan edes itseään saati kuolemaa.

Palattuaan kotiinsa Gilgameš ymmärsi, että kuolemattomuus oli suurissa rakennus-töissä, jotka kertoisivat hänestä vielä tuhan-

sia vuosia hänen kuolemansa jälkeen.

12

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

13

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

Nuolenpääaakkoset Hammurabin lakeja Jos joku hoitaa laiskasti patoaan ja se murtuessaan laskee vedet viljapel-lolle, hänet myytäköön orjaksi ja hän maksakoon aiheuttamansa vahin-gon.

Jos vaimo ei huolehdi talosta, juoksentelee ulkona, hävittää taloaan ja lai-minlyö miestään, niin vaimo hukutettakoon.

Jos joku ei huolehdi kastelupatonsa kunnosta eikä vahvista sitä ja patoon tulee murtuma, jonka seurauksena vesi virtaa pelloille, silloin se viljelijä, jonka padossa murtuma on sattunut, joutuu korvaamaan vahinkonsa luo-vuttamalla saman verran viljaa kuin veden turmeleman pellon viljelijät menettivät. Jos viljelijällä ei ole varaa korvata aiheuttamaansa menetystä, hänet myydään orjaksi ja hänen omaisuutensa jaetaan vahingon kärsinei-den viljelijöiden kesken.

Jos joku avaa vedet ja ne tuhoavat viereisen pellon parantamiseksi suori-tetun työn, hänen tulee maksaa aiheuttamansa tuho.

Jos joku on murtautunut taloon, niin surmattakoon hänet murtoaukkonsa kohdalla ja muurattakoon muuriin.

Jos rakennusmestari on rakentanut jollekulle talon eikä ole tehnyt työtään vankaksi ja talo, jonka hän on rakentanut, sortuu ja aiheuttaa talon omis-tajan kuoleman, niin kyseinen rakennusmestari surmattakoon.

Jos talo luhistuessaan surmaa isännän pojan, tapettakoon rakennusmesta-rin poika.

Jos se surmaa isännän orjan, antakoon rakennusmestari hänelle toisen orjan sijaan.

Jos poika lyö isäänsä, hakattakoon pojalta kädet poikki.

Jos joku turmelee toiselta silmän, turmeltakoon häneltä silmä.

Jos joku katkaisee toiselta luun, katkaistakoon häneltä luu.

Jos joku riidassa lyö toista ja aiheuttaa hänelle haavan, niin kyseinen hen-kilö vannokoon: "Tahallani en lyönyt" ja suorittakoon lääkärimaksut.

Jos lääkäri leikkausveitsellään leikkaa toiselle syvän haavan ja tappaa hänet, hakattakoon lääkäriltä kädet poikki.

KALVO 8.1 MONISTE 8.2

(Lähde: Béatrice André-Salvini, Kirjoitustaidon keksiminen, Unesco Kuriiri 5/1995)

ABCDEFGHIJKL

MNOPQRSTUVYZ

ei ole, käytä K:ta

ei ole, käytä PH:ta

sama kuin E

ei ole, käytä I:tä

sama kuin O

14

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

15

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

Mesopotamian valtakunnat

KALVO 8.4KALVO 8.3

Viestejä hautakammiosta

Kuningatar Pu-Abin päähine. Gilgameš kannattelee aurinkoa kahden jumalan välissä.

Sir Leonard Woolley hautakammiossa.

Mustameri

meri

Väl imeri

Kaspianm

eri

Eufrat

Niil i

0 500 km

Ur

Babylon

Ninive

Uruk

Pers ianlahti

Punainen-

Tig ris

Mesopotamia – Kaksoisvirranmaa

Sumerien asuinalue

Babylonia Hammurabin aikana

Assyria laajimmillaan

16

I I J O K I L A A K S O J E N K U LT T U U R I T

Aikakaudet eri puolilla maapalloa 4000 eKr. – 1 jKr.

KALVO 8.5

SUOMI

Esihistoriallinen aika

1500 eKr. 500 eKr.

rauta-kausipronssikausikivikausi

LÄHI-ITÄ

Esihistoriallinen aika

3500 eKr. 1200 eKr.

rautakausipronssikausikivi-kausi

2600 eKr.

Historiallinen aika

AMERIKAN MANTEREET

Esihistoriallinen aika

pronssikausikivikausi

900 eKr.

Historiallinenaika

1 jKr.4000 eKr. 3000 eKr. 2000 eKr. 1000 eKr.

E 997