Lehtikertoo alueen ihmisistä ja uskon salaisuudesta

KiikariRo i huvuo ren seu r a kunnan l e h t i

2011S y k s y

Sepp

o Pa

ldan

ius

2 Kiikari

Kiikari2011

Investoinnit kunnossa?Eräässä vErtauksEssaan Jeesus kertoo ulkomaille matkustavas-ta vauraasta isännästä. Hän jakaa vastuun omaisuutensa hoi-tamisesta kolmen palvelijansa kesken. Kaksi suuremman vas-tuun saanutta palvelijaa onnistuvat pian kaksinkertaistamaan haltuunsa uskotut varat. Kolmas kaivaa hätäpäissään osuu-tensa maahan. Hän saa myöhemmin torut kelvottomasta, pe-lon motivoimasta menettelystään.

Vertaus kuvaa ihmisen lahjaksi saamaa elämää ja kaikkea siihen liittyvää. Siinä on kysymys henkisen ja hengellisen pää-oman investoimisesta ja kasvattamisesta.

Jeesus antoi elämällään mallin hyvästä omaisuuden hoita-misesta. Hän investoi ihmisiin, sanoin ja teoin. Hän antoi seu-raajilleen esimerkin palvelevasta johtamisesta ja ihmisten ar-vostavasta kohtaamisesta. Malli omaksuttiin ja varhaisen kir-kon kasvun kannalta keskeiseksi menestystekijäksi muodos-tui välittämisen kulttuuri seurakuntayhteisöissä.

Kristityn elämään liittyy kaksi akselia. Toinen niistä osoit-taa ylös ja kuvaa uskoa Jumalaan ja Vapahtajaan. Vaakasuun-tainen akseli kuvaa kristityn sudetta toisiin ihmisiin. Kirkon työtä vaaka-akselilla arvostetaan ja usein tarkoitetaankin si-tä, kun puhutaan myönteisesti kristillisestä kulttuuriperinnös-tä. Kirkon puheeseen Jumalasta, Jeesuksesta ja uskosta ei ai-na suhtauduta yhtä positiivisesti.

Kristityille usko Jumalaan on kuitenkin luovuttamaton elä-män ja työn, voiman ja motivaation lähde. Juuri julkaistusta suomalaisten uskonnollisuutta koskevasta tutkimuksesta käy ilmi, että Jumalaan uskovat ja uskonnollisiin tilaisuuksiin osal-listuvat antavat myös selvästi enemmän rahaa hyväntekeväi-syyteen kuin vähemmän uskonnolliset. Jumalanpalveluksiin osallistumisella on vahva yhteys antamiseen ja sitä kautta toi-sista välittämiseen. Osallistujat ovat tutkimuksen mukaan yl-lättäen myös keskimääräistä onnellisempia.

Yksityisen kristityn ja koko kirkon peruskutsumus on roh-kaista sanoin ja esimerkin avulla uskoon ja hyvään lähimmäi-syyteen. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.

Syksy merkitsee meille monille kiireen lisääntymistä. Kan-nattaa välillä hidastaa vauhtia, istua alas ja miettiä oman elä-män motiiveja ja suuntaa. Tämä pohdiskelu saa oivaa tukea rukouksesta seurakuntayhteydestä ja hyvästä keskustelu-kumppanista.

Jeesus: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Joh 8: 12

Timo Pekka Kaskinenpäätoimittaja

kirkkoherra

ToimitusTulisuontie 200820 Helsinkip. 09 2340 5700fax. 09 2340 5701

Päätoimittaja Timo Pekka Kaskinenp. 09 2340 5700

Kiikarissa

Toimitussihteeri Johanna Luumi johanna.luumi@evl.fi

Toimituskunta: Anna-Mari Kaskinen, Marko Anttila (nuoret ja kuvatoimitus), Arja Vaulas (Laajasalon aluetyö), Riitta-Leena Sihvola (Roihuvuoren aluetyö) Päivi Meriläinen (lapset)

Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä020 754 2309040 509 4962jaana.mehtala@kotimaa.fi

Kustantaja:

Paino: Suomen Lehtiyhtymä 2011

Jakelu: Itella posti oy

Seuraava Kiikari ilmestyy 24.11.Roihuvuorenseurakunnan lehti

Varpu Välimaa aloittaa luentosarjan Roihuvuoren kirkolla:

Muutos on mahdollisuusRoihuvuoren aluetoimikunnan jäsen Varpu Välimaa tuntee muutokseen liit-tyvät pelot ja epävarmuuden. Suurten yritysten henkilöstöpäällikkönä hän on rekrytoinut väkeä haastaviin tehtäviin ja valmentanut työuran vaihtajia. Välillä myös irtisanomiset ovat kuuluneet toimenkuvaan.

Roihuvuoren seutu on Lappeen-rannassa syntyneelle Varpu Väli-maalle tuttua aluetta. Hän on asu-nut sekä Laajasalossa että Marja-niemessä. Nykyinen koti sijaitsee lyhyen matkan päässä Roihuvuo-ren kirkolta.

Varpu Välimaalla on monipuo-linen koulutus. Hän on kasvatus-tieteilijä, terveydenhoitaja, muu-tosagentti ja coach eli valmentaja. Yli 20 vuoden ajan hän on toimi-nut henkilöstöpäällikkönä erilaisis-sa suomalaisissa ja kansainvälisis-sä yrityksissä. Parhaillaan hän työs-kentelee perustamassaan henkilös-töalan yrityksessä.

– Jokainen ihminen joutuu elä-mänsä aikana kohtaamaan muu-toksia, Varpu Välimaa pohtii.

– Muutokset liittyvät esimer-kiksi ihmisen elämänkaareen, ter-veydentilaan, perheasioihin ja työ-hön. Myös suuret koko maailmaa koskevat muutokset kuten ilmas-tonmuutos ja globalisaatio askar-ruttavat erityisesti nuorempia ikä-luokkia.

– Viimeiset 15 vuotta olen seu-rannut muutosprosesseja hyvin lä-heltä. Muutoksissa on tiettyä sa-mankaltaisuutta, koskipa muutos mitä elämänaluetta hyvänsä.

Tieto on parempaa kuin epävarmuus– Normaali tapa reagoida edessä olevaan muutokseen on pelko. Sik-si ihmisen on saatava mahdollisim-man tarkkaa ja oikeaa tietoa. Ikä-viäkään asioita ei pidä peitellä tai salailla.

– On myös tärkeää, että ihminen ei ole passiivinen uhri tai ajopuu, vaan että hän saa myös itse vaikut-taa muutoksen kohtaamiseen myön-teisellä tavalla. Näin hänessä vapau-tuu voimavaroja, ja hän voi nähdä tulevaisuuden uudessa valossa.

Varpu Välimaa on huomannut, että muutoksen polttopisteessä joutuneelle ihmiselle on apua muu-toksen dynamiikan tuntemisesta.

– On normaalia, että esimerkik-si irtisanotuksi joutunut työnteki-jä kokee aluksi putoavansa hallitse-mattomasti tyhjyyteen. Tällaisessa tilanteessa peruskysymys on: Mi-ten minulle käy? Tuolloin ihmisel-le on annettava aikaa tehdä suru-työtä. Asioita ei pidä vain ohittaa tai selittää pois

Vaikeina aikoina myös ystävien ja lähipiirin merkitys korostuu. Ko-kemusten jakaminen auttaa työstä-mään muutosta.

– Avoin vuorovaikutus on tär-keää. Jokainen ihminen tarvitsee si-tä, että hän tulee kuulluksi ja näh-dyksi.

Luentosarja Roihu- vuoren kirkolla alkaaVarpu on toiminut Roihuvuoren aluetoimikunnassa vajaan vuoden. Kirkossa hän on käynyt pitkään.

– Kirkosta on tullut minul-le vuosien saatossa rakas ja tärkeä paikka ja haluan tulla messuun aina kun vain mahdollista, hän toteaa.

Varpu Välimaalla on elämäs-sään selvä missio:

– Haluan jakaa eteenpäin sitä osaamista ja kokemusta mitä mi-nulla on.

Syksyllä hän ryhtyy sanoista te-koihin Roihuvuoren kirkolla. Kes-kiviikkoiltaisin, loka- ja marras-kuussa hän pitää neljän illan luen-tosarjan aiheesta Muutos on mah-dollisuus.

Muutos – uhka vai mahdollisuus05.10. klo 18.30–20.00 Muutos elämässäni – miten minulle käy?12.10. Miten pystyn kohtaamaan muutoksen?02.11. Työkaluja muutoksen kä-sittelyyn09.11. Irti vanhasta – uutta kohtiIllat ovat avoimia kaikille, jotka ha-luavat työstää muutoksia omassa elämässään.

Iltojen isäntänä toimii kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, 12.10. pas-tori Riitta-Leena Sihvola.

Anna-Mari Kaskinen

Tim

o Pe

kka

Kask

inen

Varpu Välimaa aloittaa uuden luentosarjansa kotikirkossaan Roihuvuoressa.

3Kiikari

Kristittynä uskontojen ja katsomusten kilpakentällä

luento- ja keskustelusarja Laajasalon kirkossa torstaisin klo 18–20. Vierailijoina kirkkohallituksen us-kontosihteeri Pekka Y Hiltunen, Suomen Lähetysseuran kasvatussihteeri Kirsti Kosonen ja pastori Timo Keskitalo Kansainvälisestä seurakunnasta. Mukana seurakunnan työntekijöitä. Illoissa musiikkia.

22.9. Luterilaisesta yhtenäiskulttuurista katsomusten kirjavuuteen. New Ages – mitä se on? kasvatussihteeri Kirsti Kosonen

6.10. Islam keskellämme pastori Timo Keskitalo, International Evangelical Church

20.10. Mystiikka ja meditaatio uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen

3.11. Vievätkö kaikki uskonnolliset polut samaan päämäärään? Esimerkkinä buddhalaisuus ja kristinusko uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen

17.11. Kristittynä muuttuvassa maailmassa Esimerkkejä uusista toimintatavoista uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen kasvatussihteeri Kirsti Kosonen

Kirkkohallituksen uskontosihteeri Pekka Y Hiltunen

Juha Paukkusen muistolleRoihuvuoren seurakuntalaisil-le tuttu rovasti Juha Paukkunen kutsuttiin yllättäen Taivaan ko-tiin rakkaassa kesäpaikassaan heinäkuussa. Isänpäivän aat-tona hänen tyttärensä järjestä-vät laulu- ja musiikki-illan isän muistolle.

Juha Paukkunen toimi aikanaan seura-kunnassamme nuorisotyöntekijänä. Pa-piksi valmistuttuaan hän teki pitkän päi-vätyön Kallion seurakunnassa. Viime vuo-sina hän palveli jälleen Roihuvuoren seura-kuntaa eläkeläispappina.

Haastatellessani Juhaa edelliseen Kii-kariin sain kuvan miehestä, jolle keskeisin-tä kaikessa oli Jumalan sana. Tämän sanan

valossa ei ollut varaa korottaa ihmistä eikä erotella kristittyjä.

”Meillä on vain yksi evankeliumi”, pai-notti Juha. ”Pohja on aina sama.” 

Jutellessani Juhan Pirkko-vaimon kans-sa, myös hän kertoi miehestä, joka ei halun-nut keskustella omasta persoonastaan vaan Jumalan suuruudesta. Pirkko otti esiin psal-min 103:15–18.

”Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon; kuin kedon kukka hän kukoistaa, ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. Mutta Herran ar-mo pysyy ajasta aikaan, se on ikuinen niil-le, jotka pelkäävät ja rakastavat häntä. Pol-vesta polveen ulottuu hänen uskollisuuten-sa kaikkiin, jotka pysyvät hänen liitossaan, muistavat hänen käskynsä ja elävät niiden mukaan.” 

Raamattu ja rukous toistuivat Juhan pu-heissa niinä eväinä, joilla sekä yksittäis-

tä ihmistä että kristillistä seurakuntaa ra-kennetaan: missä sana ja rukous ovat läsnä, siellä Jumala tekee työtään. Myöskään Ju-han muistoksi järjestettävässä tilaisuudes-sa ei pidetä muistopuheita vaan Juhan lem-pimusiikin lomassa luetaan psalmeja, jotta ne saavat puhutella läsnäolijoita heidän elä-mäntilanteissaan. Uskon, että juuri näin Ju-ha olisi itsekin halunnut. 

Isänpäivän aattona 12.11. klo 18 Roihu-vuoren kirkossa ilta musiikin ja psalmien ääressä. Juhan tyttäret Maiju ja Katri ystävi-neen esittävät laulu- ja viulumusiikkia isän muistolle. Mukana pastorit Arja Vaulas ja Kari Laaksonen sekä kirkkoherra Timo Pek-ka Kaskinen. Tilaisuuden päätteeksi kahvit seurakuntasalissa. 

Hanna-Kaisa Hartala

Mar

ko A

nttil

a

Sepp

o Pa

ldan

ius

Mat

ti Ka

rppi

nen

Lapset ja nuoret oppivat jo varhain elämään rinnakkain eri uskontoja tunnustavien kanssa.

– Tärkeää on oppia ymmärtä-mään muita uskontoja ja kunnioit-tamaan niiden edustajia.

Tähän on monta syytä, ei vä-himpänä uskontorauhan säilyttä-minen, toteaa kirkkohallituksen uskontokasvatussihteeri Pekka Hiltunen, yksi alkavan sarjan lu-ennoitsijoista.

Ymmärtäminen ei välttämättä synny luonnostaan.

– On olemassa paljon hyvää ma-teriaalia ja oppaita toisten uskon-tojen edustajien kohtaamiseen. Esi-merkiksi Turun ja Kaarinan seura-kuntayhtymällä on käytössä erityi-nen materiaali päiväkotien uskon-tokasvatusta varten, Hiltunen ker-too.

– Uskontoja käsittelevät oppaat pitäisikin tehdä yhteistyössä eri us-kontokuntien edustajien kanssa.

Shoppailua uskontomaailmassaPekka Hiltunen on asunut pitkään Thaimaassa. Hän toimi siellä 10 vuoden ajan Suomen Lähetysseu-ran lähettinä. Työkaudellaan hän tutustui muun muassa buddhalai-seen meditaatioon, joka on saanut paljon jalansijaa myös Suomessa. Ihmiset eivät aina tiedosta esimer-kiksi joogan hengellisiä juuria.

– Taloyhtiössämme on jumppa-sali, jossa pidetään kolmea erilais-ta joogaa. Yhteen joogaan kuuluu OM-tavun toistaminen. Kysyin ta-vua käyttävältä naiselta, mitä sana merkitsee. Hän vastasi: Ei mitään. On kuitenkin hyvä tiedostaa, et-tä tuon tavun käytöllä on olemas-sa uskonnollinen merkitys, Pekka Hiltunen muistuttaa.

Ruumiillinen hyvinvointi kiin-nostaa ihmisiä. Se on Pekka Hiltu-sen mielestä vain hyvä asia.

Tutkimusten mukaan 17 pro-

senttia suomalaisista harrastaa jo-tain meditatiivista liikuntaa. Se voi Hiltusen mukaan olla pitkään fyy-sistä, mutta jossain vaiheessa se muuttuu uskonnoksi.

– Uskonnollisuus ei ole kadon-nut. Uskonnot elävät yhä keskel-lämme. Nykyisin kuitenkin yksi-löllisyys korostuu yhteisöllisyyden kustannuksella. Nykyajan ihmiset shoppailevat mielellään uskomus-maailmassa. He keräilevät aineksia eri uskonnoista ja soveltavat niitä omiin tarpeisiinsa.

Nykyihmisen kysymys on: Mi-tä minä tästä saan? Mitä minä täs-tä hyödyn?

– Eräs toimittaja kertoi kysy-neensä tuttavaltaan, miksi tämä oli yht'äkkiä innostunut astrologiasta. Tämä vastasi, että oli kauppatoril-la törmännyt ennustajaan, joka oli tiennyt ja ymmärtänyt paljon hä-nen elämäntilanteestaan. Kun ky-syin häneltä, tietääkö hän, kuka on luonut tähdet hän vastasi: Ei kiin-nosta.

– Uusi uskonnollisuus yhdistää-kin elementtejä eri uskonnoista. Se on pakoa instituutionaalisesta koh-ti yksilöllistä.

Kaikki uskonnot eivät johda samaan päämäärään Myös luterilaisessa kirkossamme on kaipausta hiljaisuuteen ja me-ditatiivisuuteen. Tästä esimerk-keinä ovat muun muassa Hiljai-suuden liike ja kontemplatiivinen rukous.

Piispa Irja Askolan avaus siitä, että muslimit voisivat jossain tapa-uksessa käyttää kristillisten seura-kuntien tiloja, herätti paljon kes-kustelua.

– Vihitty tila on sakraali. Musli-mit eivät missään tilanteessa antai-si moskeijoita toisten käyttöön. Sil-ti voidaan olla vieraanvaraisia toisia kohtaan, Pekka Hiltunen korostaa.

– Pitää arvostaa toisten arvoja.

Pääkaupunkiseudulla vallitsee uskontojen kirjo. Lapset törmäävät toisiin uskontoihin jo päiväkodissa. Laaja-salon kirkolla alkaa syksyllä luento- ja keskustelusarja, jossa käsitellään uskonnollisuuden muutosta ja toisten uskontojen kohtaamista kristityn näkökulmasta.

Kustakin uskonnosta voidaan löy-tää motivaatio toisen uskonnon hy-väksymiseen.

Pekka Hiltusen mukaan musli-mi sen enempää kuin buddhalai-nenkaan ei ymmärrä uskonnotto-muutta. Hän arvelee että kun mus-limi katsoo keskustan levotonta menoa perjantai-iltaisin, tämä ajat-telee että tämä on sitä ”kristityn-meininkiä”.

Monet sanovat, että kaikki us-

konnot johtavat samaan päämää-rään. Mutta onko todella niin?

Pekka Hiltusen mielestä asia ei ole niin.

– Uskonnot antavat itse itselleen eri päämääriä. Yksi buddhalainen sanoi minulle että ei koskaan ha-luaisi mihinkään taivaaseen, kos-ka hänestä iankaikkinen elämä oli-si hirveää.

Uskontojen kirjavalla kentällä on erityisen tärkeää, että kristitty

tulee tietoiseksi siitä, mihin hän us-koo. Oman uskon perusteisiin kan-nattaa tutustua huolella.

Mitä merkitsee Kristuksen seu-raaminen tässä ajassa?

Vakaumuksellisena kristitty-nä Pekka Hiltunen haluaa osoittaa rakkautta ja tehdä laupeudenteko-ja.

Johanna Luumi Anna-Mari Kaskinen

Kuinka kohtaan toiset uskonnot?

Illoissa Aulakahvio auki klo 16–18.

4 Kiikari

Muksujen ja mummojen kohtauspaikkaJotensakin tällä tavoin sai alkunsa leikkipuisto Roihuvuoren Monen polven talo -hanke. Sen tavoitteena on rikkoa julkisten rakennusten ikä-leimoja eli rohkaista ihmisiä vierai-lemaan toistenta taloissa. 

Idea lähti leikkipuistossa työs-kentelevän, lasten ja nuorten erityis-ohjaajaksi opiskelleen Christan lop-putyöstä. Hän oli huomannut pien-ten lasten vanhempien surevan pit-kää etäisyyttä isovanhempiin. Sa-maan aikaan taas vanhustenkes-kuksessa kaipailtiin jopa Uudessa-Seelannissa asti asuvia lapsenlapsia.

– Heräsi kysymys, että mik-si meillä on vanhukset tuolla, nuo-ret siellä ja lapset täällä. Eikö näitä kaikkia ryhmiä voisi saada samaan tilaan?

Kun nuorisotalo ja vanhusten-keskus innostuivat Monen polven talon ideasta ja hankkeelle saatiin rahoitus sosiaalivirastolta, päästiin tositoimiin.

Soppaa ja säpinääVuoden alusta vanhuksia kutsuttiin kahdesti viikossa leikkipuistoon, tiistaisin oli tarjolla soppaa ja tors-taisin yhteistä toimintaa. Erityises-ti soppatiistait lähtivät hyvin käyn-tiin; paikalla oli parhaimmillaan pa-risenkymmentä vanhusta ja lisäksi perheitä.

– Alkuun keitin kymmenen lit-raa keittoa, ja välillä määrä piti jo-pa tuplata. 

Soppakuppilaan tuli viereisen vanhustenkeskuksen asiakkaiden li-säksi itsenäisesti asuvia ikäihmisiä aina Tammisalosta asti. Tänä syk-synä toimintaa jatketaan, mutta täl-lä kertaa ilman soppatiistaita, sillä leikkipuiston käytössä oleva keittiö joutui vesivahingon vuoksi remont-tiin. Toimintatorstait saavat kuiten-kin jatkua: aina torstaisin klo 14–16 lapsia ja vanhuksia kutsutaan yhtei-sen ohjelman äärelle.

Vielä on työtä tehtävänä

– Luulin aluksi, että haasteena oli-si saada pienet lapset ja vanhukset kohtaamaan. Yllätyin, kun huoma-sin, että myös pienten lasten van-hemmilla ja vanhuksilla oli vaike-uksia löytää toistensa seuraan.

Vaikka oltiin päästy saman ka-ton alle, istuivat ikäryhmät edelleen omissa pöydissään.

– Toisaalta tämä osoittaa, että toiminta tuli tarpeeseen ja vielä on työtä tehtävänä, toteaa Christa.

Toimintatorstaiden ohjelmas-sa on ollut muun muassa leikkejä ja teatteria. Yksi viime kevään suosi-tuimmista ohjelmista oli bingo, jo-ka kiinnosti niin lapsia kuin van-huksiakin.

– Mummut ja lapset istuivat ihan täpinöissään ja kyttäsivät silmä ko-vana, joko tulee oma numero, muis-telee Christa huvittuneena.

Tämän syksyn kohokohta tulee varmasti olemaan syyskuun 15. päi-vä, jolloin toimintatorstai on kut-sunut vieraakseen Hembölen koti-eläintilan. Esimakua saatiin jo vii-me keväänä leikkipuistossa pidetys-tä lemmikkipäivästä, jolloin muuta-mat työntekijät toivat koiransa las-ten ja vanhusten siliteltäviksi. Ko-kemukset olivat erittäin myönteisiä, vilkkaimmatkin lapset rauhoittui-vat lempeiden koirien seurassa.

Mummut moikkaaChristan ja muiden hankkeen paris-sa työskentelevien toive on, että Mo-nen polven talon toiminnasta saa-taisiin pysyvää, vaikka hankerahoi-tus jossain vaiheessa loppuu. Pro-jekti opettaa tekijöitään eikä risti-riidoiltakaan voida välttyä. Vanhuk-set saapuvat paikalle mielellään syö-mään ja rupattelemaan, mutta välil-lä heitä häiritsee lasten vilkkaus ja metelöinti. Lasten vanhemmat taas saattavat pahoitella vanhusten vie-

vän kaikki istumapaikat.– Se kuvastaa ehkä koko yhteis-

kunnan tilaa. Ei olla totuttu koh-taamaan eri ikäisiä, halutaan kaikki mulle ja siivotaan muut pois.

Ja onhan maailma muuttunut 60 vuodessa. Nykypäivän kasvatu-sihanteet ovat aika kaukana ikäih-misten lapsuudesta, jolloin lapset saivat lähinnä näkyä vaan ei kuu-lua. Jos on tottunut seurustelemaan vain oman ikäistensä kanssa, vaatii sukupolvien välisen yhteisen sävelen löytyminen myönnytyksiä kummal-takin osapuolelta.

Pienistä kitkoista huolimatta Christa on vakuuttunut hankkeen olevan oikealla asialla.

– Uskon tähän kyllä täysin. Olemme saaneet hyödyllistä koke-musta ja uusia ideoita tulee koko ajan. Myös esimiehemme ovat kan-nustaneet kovasti ja seisseet hank-keen takana.

Positiivisiakin kohtaamisia su-kupolvien välille on syntynyt. Pie-nille koululaisille on ollut iso juttu, kun leikkipuistosta tutut mummut moikkaavat ostarilla. Eivätkä nuoret ystävät taida mummujenkaan mie-lestä olla yhtään hullumpi juttu.

Elina Ström

15.9. Monen polven talon toimin-tatorstai leikkipuisto Roihuvuores-sa, Hembölen kotieläintila paikal-la klo 10–15. Samana iltana klo 18 vietetään vielä leikkipuiston ja kir-kon välissä sijaitsevan, vastaval-mistuneen asukaspuiston avajai-sia.Seurakunnan perhekerhot: Roihuvuoren leikkipuiston tiloissa kerran kuukaudessa tiistaisin klo 10–11.30. Syksyn kerhot: 20.9., 18. 10. ja 22.11.Laajasalossa Rudolfin leikkipuis-tossa perhekerho alkaa torstaina 15.9. ja kokoontuu torstaisin klo 9.30–11 .

Olipa kerran kylä, jonka keskellä seisoi kirkko. Aivan kirkon kupeessa olivat leikkipuisto, nuorisotalo ja vanhustenkeskus. Lapset, nuoret ja vanhukset meni-vät kukin omiin taloihinsa ja korkeintaan matkalla vä-hän kyräilivät toisiansa. Kunnes eräänä päivänä kek-sittiin, ettei sen niin tarvitse olla.

Sukupolvet kohtaavat Roihuvuoren Monen polven talossa. Kuvassa Christa sekä Noel Haapala ja Oliver Kallio.

Aune Haavisto tuntee lähetystyön arjen ja juhlanaina, ja he asuivat oppilasasuntolas-sa aina lukioikään asti. Vanhemmat työskentelivät lähetysasemilla. Ko-tiin päästiin lomien ajaksi.

Ymmärrettävästi oppilaat ikä-vöivät välillä vanhempiaan ja per-heitään. Aunella oli tapana kutsua lapsia kotiinsa paistamaan lettuja ja pelaamaan lautapelejä. Joka ilta koululla pidettiin iltahartaus. Au-nen mieleen jäi pieni lähettiper-heen poika, joka kysyi häneltä: – Onko se minun lähetystyötä, että olen täällä koulussa?

Aikuisena samainen poika lähti perheineen itse lähetystyöhön.

Kohokohtana kastejuhlaTyökauden kohokohta oli suoma-laisen papin toimittama juhla, jossa kaksi paikallista miestä kastettiin, kolme konfirmoitiin.

– Se oli elämäni kaunein juma-lanpalvelus.

Alttarina oli peltitynnyri, kaste-maljana vihreä muovivati.

– Ulkoiset olosuhteet eivät tee juhlaa, Aune kertoo vieläkin liikut-tuneena.

Kasteen jälkeen toinen miehistä saapui luokseni silmät innosta heh-kuen: – Kuule meme! On minul-

la uutinen, kun he eivät tiedä, että Jeesus on voimakkaampi kuin kaik-ki noidat.

Vuonna 1981 Aune Haavisto pa-lasi Suomeen ja sai kielten lehtorin paikan Herttoniemen yhteiskoulus-ta. Siinä tehtävässä hän ehti toimia parikymmentä vuotta.

Elämä Afrikassa jätti lähtemät-tömän jäljen. Monet oppilaat ovat häneen edelleen yhteydessä.

Muusikko Pekka Simojoki muistelee opettajaansa lämmöllä:

– Aunea eli Aunisaa kunnioitet-tiin. Töitä piti kyllä tehdä. Mieleen ovat jääneet hauskat juhlat hänen kodissaan. Siellä pelasin ensimmäis-tä kertaa monopolia. Joskus kaste-lin Aunen pihalla kasvavia kukkia. Muistan, miten Aune opetti minul-le ruotsin kieltä. Erityisesti hän täh-densi meille Paavalin ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 13. lukua. Se ker-too rakkaudesta.

Aune Haavisto siteeraa lopuksi Raakel Liehun runoa.

Todellinen kuva Jumalastavoidaan tehdä vain käsin,palvelemalla.

Anna-Mari Kaskinen

Roihuvuoren kirkon kupeel-la asuvalle Aune Haavistolle lähetystyö on sydämen asia. Alun perin kieltenopettajak-si valmistunut Aune Haavis-to vietti 13 vuotta Namibiassa, Swakopmundin kaupungissa, jossa hän piti koulua suoma-laisten lähettien lapsille. Ny-kyisin hän on Roihuvuoren kir-kolla kokoontuvan lähetyspii-rin puuhanainen.

Elettiin 1960-luvun puoliväliä. Nuo-ren opettajattaren huomio kiinnit-tyi Helsingin Sanomissa julkais-tuun lehti-ilmoitukseen, jossa lu-ki: Haetaan kieltenopettajaa Swa-kopmundiin. Lähetystyö oli Aunel-le tuttu asia, sillä hänen vanhempi sisarensa Sirkka oli lähettinä Oshi-gambossa. Lehti-ilmoitukseen vas-taamisen seurauksena Aune vietti Afrikassa 13 vuotta.

Aunen mieleen on jäänyt terveh-dys, jonka hänen 50 vuotta lähetti-nä toiminut ystävänsä Ulla Neno-nen hänelle välitti: Tervetuloa työ-hön ja vaivaan, elämän yltäkylläi-syyteen, kokemaan armon ylenpalt-tisuutta. Aune toteaa, että tervehdys piti paikkansa hänenkin kohdallaan.

KieltenopettajanaSwakopmundin koulussa oli kaksi opettajaa, Aune opetti kieliä, toinen opettaja matematiikkaa.

Samalla tunnilla Aune saattoi opettaa toisille oppilaille englan-tia, toisille saksaa. Itsekin hän aset-tui kieltenopiskelijan asemaan, sil-lä lähetin tehtäviin kuului opetella oshindongan ja afrikaansin kieltä.

– Lapset tuotiin kouluun satojen kilometrien takaa seitsemänvuoti-

Yhteinen missio Lähetyspiirissä pidetään hartaus, keskustellaan yhdessä lähetystyöstä ja sen yhteyteen kuuluvista asioista tai jostakin muusta ajankohtaisesta aiheesta. Keskustelu on vapaamuotoista yhdessäoloa.

Lähetyspiiri Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä joka toinen tiistai klo 13.. Syksyn ohjelma: 13.9. Aune Haavisto ja vieraana pastori Marko Mattila 27.9. Hannele Juvonen, 11.10. Leena Julin, 25.11. Hannele Filppula, 8.11. Tiina-Mari Mällinen ja 22.11. Riitta-Leena Sihvola

Lähetyspiiri Laajasalon kirkossa keskiviikkoisin joka toinen viikko klo 13. Syksyn ohjelma. 14.9. Kari Laaksonen, 28.9. seurakunnan nimikkolähetit Kääriäiset ja Kari Laaksonen, 12.10. Arja Vaulas, 26.10. työntekijä, 9.11. Kari Laaksonen, 23.11. Kirsti Kosonen vierailee ja 7.12. Markus Ek.

Radiolähetyspiiri Laajasalon kirkolla Radiolähetyspiiri kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 13. Tied. Kari Laaksonen p. 09 2340 5716. Syksyn kokoontumiset: 7.9. mukana Kari Laaksonen, 5.10., 2.11. ja 7.12. mukana Markus Ek.

Lähetyslounas Laajasalon kirkossa sunnuntaina 9.10. klo 12 alkavan messun jälkeen.

Tim

o Pe

kka

Kask

inen

Mar

ko A

nttil

a

5Kiikari

Roihuvuori

Kamarikuoro Cantiamo vieraili BaltiassaMitä tarvitaan mukaan, kun Roihuvuoren seurakun-nassa toimiva kuoro lähtee Baltiaan esiintymis- ja tu-tustumismatkalle? Luonnollisesti runsaasti etukäteis-harjoituksia, mutta myös kiinnostusta paikalliseen elämään, huumoria ja välillä pitkää pinnaakin.

Nämä kaikki olivat matkassa kama-rikuoro Cantiamolla, kun kuoro te-ki 10.–18. kesäkuussa kiertokäyn-nin Viroon, Latviaan ja Liettuaan. 

Matkanteko tyssäsi heti ensim-mäisenä päivänä moneksi tunnik-si Pärnuun, kun  bussi vaurioitui, mutta viivytyksestä selvittiin lau-lamalla. Kuoronjohtaja Hannele Filppula komensi parikymmenpäi-sen joukkonsa läheiseen puistoon harjoituksiin. Ex tempore -tree-nihetki tuotti matkan ensimmäi-set aplodit, kun puistoon sattuneet paikalliset ja turistit jäivät ihmette-lemään, mitä nyt tapahtuu. 

– En minä niin noista virsistä yleensä välitä, mutta kauniilta kuu-losti, kommentoi yleisöön sattunut keski-ikäinen suomalaisnainen. 

Kommentin kirvoitti Sibeliuk-sen säveltämä kaikille tuttu Soi kunniaksi luojan. 

Jokainen palvelee omalla kielellään

Kuoron ”oikeat” esiintymiset oli so-

vittu Latvian pääkaupunkiin Rii-kaan, Liettuan pääkaupunkiin Vil-naan ja Viron Tarttoon. Riiassa ja Vilnassa ohjelmisto oli lähinnä lati-nankielistä: mm. Mozartin Ave Ve-rum Corpus, Franckin Panis Ange-licus sekä Piae Cantiones -lauluja. 

Riiassa kuoro lauloi paikallisen anglikaanisen seurakunnan sun-nuntaimessussa ja Vilnassa katoli-sessa tiistai-illan messussa. Näissä messuissa ryhmä sai konkreettises-ti kokea, mitä ekumenia parhaim-millaan voi tarjota: ihmisten välis-tä yhteyttä kieleen tai kirkkokun-taan katsomatta. 

Ajatuksen kiteytti Riian Pyhän Vapahtajan (St. Saviour) kirkossa pastori Juris Calitis, joka saarna-si kansainväliselle seurakunnalleen englanniksi.  

– Jokainen palvelee Jumalaa omalla kielellään. Jumalan kieli on erilainen. Tärkeintä ei ole kieli, mi-tä puhumme vaan ymmärrämmekö Jumalan sanoman. Jumalan viesti muuttaa meidät, se luo uutta ja yh-distää meitä, Calitis painotti. 

Vilnassa Pyhän Kasimirin kir-kon tiistaimessussa oli runsaas-ti väkeä, sillä Liettuassa vietettiin vuotuista surun ja toivon päivää vainoissa menehtyneiden muis-toksi. Messukielenä oli liettua, jo-ten suomalainen ei pystynyt osal-listumaan menoihin samalla tavoin kuin Riiassa. Vastaanotto oli kui-tenkin suorastaan sydämellinen, ja messun päätteeksi katoliset seura-kuntalaiset antoivat luterilaiselle kuorolle raikuvat aplodit. 

Mihin seuraavaksi?Esiintymisten sarjan päätti laulu-hetki Tartossa luterilaisessa Paava-lin kirkossa, jossa Cantiamo esitti suomen- ja latinankielisen ohjel-miston ohella vironkielisiä lauluja. Kirkko osoittautui mitä osuvim-maksi esiintymispaikaksi, sillä sen suunnittelija ilmeni olleen arkki-tehti Eliel Saarinen. Kirkko on tä-tä nykyä rapistuneessa tilassa, mut-ta remontti oli suunnitteilla ja osin jo alettukin. 

Yhdeksänpäiväisen kuoromat-kan tunnelmat tiivisti viimeisenä päivänä puheenjohtaja Lauri Kop-posen saama kiperä kysymys.

– Lauri, minne lähdetään seuraa-vaksi?

Merja Puisto-Ylimäki

Vilnassa Cantiamo lauloi kuvassa näkyvässä Pyhän Kasimirin kirkossa vietetyssä katolisessa messussa.

Riikan anglikaaniseurakunnan kirkkoherra, tohtori Juris Calitis esittelee seurakunnalle hänelle muistoksi luovutettua Cantia-mon viiriä.

Kuorolaisen kesääLaulaminen on kuorolaisen normaalitila. Kesä ilman laulua ottaa koville, mutta ainahan voi lähteä kuoro-kurssille.

Myös nuorimmat kurssilaiset esiintyivät konsertissa.

Kesä on lomailun aikaa. Niinpä myös valtaosa kuoroista vetää ke-sällä henkeä edellisen toiminta-kauden jälkeen ja latautuu tule-vaan. Moni kuorolainen ei kui-tenkaan malta viettää kuorolaulu-tonta kesää vaan halajaa myös lo-malla harrastuksensa pariin. Niin-pä myös Roihuvuoresta lähdettiin heinäkuisena maanantai-iltapäivä-nä ties monennenko kerran viikon mittaiselle kuorokurssille Sastama-lassa sijaitsevalle Karkun evanke-liselle opistolle. Lapsi- ja nuoriso-kuoro Sonoruksen ja kamarikuo-ro Cantiamon laulajia oli matkas-sa parikymmentä. Kun mukaan las-ketaan kuorolaisten lapset, lasten-lapset, avecit ja muut kytköshenki-löt, nousi roihuvuorelaiseen viite-ryhmään kuuluvien lukumäärä yli kolmenkymmenen eli noin neljän-nekseen koko kurssin vahvuudesta.

Vauvasta vaariinKarkun kuorokurssi on järjestet-ty jo 35 kertaa. Kurssin pitkäikäi-syydelle on montakin selittävää te-kijää: viihtyisä ja kaunis ympäristö Rautaveden rannalla, innostava ja tasokas opetus, hyvä ja runsas ruo-ka, monipuolinen ohjelma ja lähi-seutujen lukuisat kiinnostavat tu-tustumiskohteet. Kenties tärkein tekijä on kuitenkin kurssin perus-konsepti: ohjelmaa on kaikenikäi-sille, joten Karkkuun voidaan läh-teä koko perheen voimalla. Osallis-tujien joukossa olikin taas runsaas-ti lapsiperheitä. Myös isovanhem-pien osallistuminen lastenlastensa kanssa näkyy olevan yleistä. 

Laiskana ei maataLaiskana ei kurssilla maata. Tällä kerralla oli tarjolla on kamarikuo-roa, kurssikuoroa, muskaria, var-haisnuorten kuoroa, nuorisokuo-roa, äänen käytön ohjausta, yksin-laulua, kvartettiopetusta, varajoh-tajakoulutusta, musiikkitietoa ja ju-

malanpalvelusopetusta. Kukin ko-koaa tarjonnasta oman ohjelmansa kykyjensä, mieltymystensä ja jaksa-misensa mukaan. Varsinaisen ope-tuksen lisäksi tulevat vielä illan-vietot, hartaudet, konsertit, sauno-minen, uiminen, lähiympäristöön tehtävät ekskursiot ja päätössun-nuntain jumalanpalvelus Sastama-lan keskiaikaisessa Pyhän Marian kirkossa. Voidaan siis puhua todel-lisesta aktiivilomailusta. 

Maalauksia ja kirjojaKurssilla tehtävien retkien kohteet vaihtelevat vuosittain. Kulunut ke-sä teki tässä suhteessa poikkeuk-sen, sillä jo toisena peräkkäisenä vuonna vierailimme Tyrvään Py-hän Olavin kirkossa, ennen kaik-kea katsomassa Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan maalauksia. Sa-notaan, että kertaus on opintojen äiti. Tämä osoittautui todeksi, sillä teokset puhuttelivat uudelleen näh-tyinä entistäkin syvemmin. Toinen kohteemme oli Sastamalan keskus-taajamassa Vammalassa sijaitseva Suomalaisen kirjan museo, Puks-taavi. Sinne pääsimme varsin tuo-reeltaan, sillä museo avasi oven-sa vain paria viikkoa aikaisem-min heinäkuun 1. päivänä. Paikka oli kirjojen ystävälle perin kiintoi-sa ja vaatii uuden käynnin, kunhan Vammalan suuntaan tulee asiaa.  

Ensi kesänä Karkussa!Mikäli jollakin lukijoista heräsi kiinnostus Karkun kuorokurssia kohtaan, voin kertoa, että vuon-na 2012 kurssi järjestetään 10.-15. heinäkuuta. Tarkempaa tietoa saa aikanaan opiston internetsivuil-ta (www.keokarkku.fi). Tunnettua juutalaisten jäähyväistervehdystä mukaillen: Ensi kesänä Karkussa! 

Lauri Kopponen

Tero

Tuoh

imaa

Tero

Tuoh

imaa

Heid

i Ber

gströ

m

6 Kiikari

Satu Ranne sairastui pari-kymppisenä skitsofreni-aan. Ihmisten erilaisuus, vajavaisuus ja raadolli-suus ovat tulleet tutuiksi, mutta Jumala on vaike-uksia suurempi.

– Omissa ja kirkon kriiseissä täytyy vain luottaa siihen, että kyllä Juma-la hulluistaan huolen pitää. Niistä en sitten tiedä, jotka eivät ole niin hulluja, Satu hymyilee. 

– Minusta ei ole puhumaan Ju-malan salaisuuksista, mutta kir-kossa ei ole kyse vain inhimillises-tä viisaudesta. Vaikka raja uskon ja psykologian välillä onkin veteen piirretty viiva, eroksi ei riitä se, et-tä toisessa puhutaan sielusta ja toi-sessa psyykestä. Sielunhoidossa on mukana Raamatun Sana, siinä on enemmän perspektiiviä kuin tera-piassa, Satu miettii.  

– Inhimillistäkin viisautta kui-tenkin tarvitaan. Ylihengellisyys on riski: jos on niin jumalallisen korkeaa viisautta, että inhimilli-syys puuttuu, ei ole koettua, elet-tyä elämää. 

Sairastuminen vaikutti ihmiskuvaan

Sairastuminen ei ole muuttanut Sa-tun jumalakuvaa, ihmiskuvaa kyllä.

– Ennen sairautta pullistelin omavoimaisuutta. Sivuraiteille jou-tumisessa on ollut se hyvä puoli, et-tä kaikki ei enää ole niin yksinker-taista ja mustavalkoista. Minulla ei

ole hyvää psykologista analysointi-kykyä tai henkien erottamisen lah-jaa, niin että näkisin tekopyhyyden. Liika  täydellisyys kuitenkin ärsyt-tää itsessä ja muissa. Joskus oikein haen heikkoutta jossakussa täydel-liseltä vaikuttavassa, jotta löytäisin hänestä inhimillisyyttä, Satu ker-too ja muistuttaa tässäkin tasapai-nosta:  

– Kaitaa tietä on yritettävä kul-kea. Kukin kokee elämässään tap-pioita, emmehän me muuten ih-misiä olisi! Ei kuitenkaan ole pak-ko langeta tuhat kertaa samaan asi-aan. Dostojevskin mukaan kaune-us pelastaa maailman, mutta luulen myös nöyryyden pystyvän siihen. Kun menee polvillensa syntiensä kanssa, voi varjeltua monelta. 

Körttiläinen alatien kristilli-syys tuntuu Sadusta omalta, mut-ta ihmisten kautta hänellä on tun-tumaa kaikkiin kirkon herätysliik-keisiin sekä vapaisiin suuntiin:  

– Ekumenian nimissä voisin kuulua vaikka kaikkiin, mutta pi-dän tärkeänä Raamatun kehotus-ta olla laiminlyömättä oman seu-rakunnan kokousta.

Satu onkin osallistunut mo-niin Roihuvuoren seurakunnan ryhmiin ja palvelee nykyään mui-ta Laajasalon kirkon aulakahviossa.  

– Kahvio on hyvä paikka kes-kustella. Kun en ole vuorossa vaan asiakkaana, tulee puhuttua myös aroista ja haavoittuvaisista asiois-ta. Rehellinen puhe on lääke. 

Jumala pitää kiinniErityisen rakas raamatunkohta Sa-dulle on Fil 4: 6–7:  

– Älkää olko mistään huolissan-ne, vaan saattakaa aina se, mitä tar-vitsette rukoillen, anoen ja kiittä-en Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmär-ryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kris-tuksessa Jeesuksessa.

– Se lohduttaa. Jumala on lankee-muksia ja vaikeuksia suurempi. En allekirjoita sitä, että kerran uskoon tultuaan aina on uskossa, mutta kyl-lä sitä aikamoisessa liekanarussa ol-laan. Se ei ole ahdistavaa. On hyvä, että Jumala on pitänyt ja pitää kiinni.

Hanna-Kaisa Hartala

Pienen ihmisen äänihukkuu helposti.Väliinputoajaetsii kuulevaa korvaa.Sossusta myönsivät:omainenon eri asiakuin viranomainen.Omainenhoitaa ja hellii,kuivaa kuumatkyyneleet,kestää kiukunja pyhän vihan.Jos eiole omaisia?

Satu Ranne

Jumalan koulussa

Seurakunnassamme toimii YlistyskuoroRoihuvuoren seurakunnan Ylistyskuoro perustettiin kanttori Terttu Natrin toimesta keväällä 1987. Lähim-pänä tavoitteena oli osallistua Billy Grahamin mission suurkuoroon, mikä myös toteutui.

Kuoron perustamisen aikana seu-rakunnassa toimi useita pienryh-miä, jotka valmistautuivat Billy Grahamin missiota varten erilai-siin tehtäviin. Näiden työryhmien kautta saatiin toimintaan mukaan paljon maallikoita. Voisi sanoa että seurakunnassamme olevien maal-likoiden määrä ja aktiivisuus ovat perua täältä asti. Erityisesti esi-rukoustoiminta aktivoitui monel-la tavoin ja tähän liittyy olennai-sena osana ylistys. Juuri ylistämi-nen eheyttää ja antaa voimaa mo-niin hengellisiin tehtäviin. 

Terttu Natrin siirryttyä toisen seurakunnan palvelukseen 1990 hän jätti Ylistyskuoron vetämi-sen Ilona Zweybergille, josta tuli toistaiseksi Ylistyskuoron pitkäai-kaisin vetäjä vuoteen 2004 saakka. Terttu sai kutsun taivaan kotiin vii-me keväänä. Ilonan kaudella Ylis-tyskuoro vakiinnutti asemansa Sa-nan ja Rukouksen iltojen toteutta-jana. Kuoro osallistui myös iltojen suunnitteluun. Ilona solmi yhteyk-siä seurakuntamme ulkopuolelle, ja kuoro kävi laulamassa myös muis-sa seurakunnissa ja hengellisis-sä tilaisuuksissa. Rakkaita ystäviä

saimme Tallinnasta Olavisten seu-rakunnasta ja Metodistiseurakun-nasta. Kuoro kävi useamman ker-ran Tallinnassa nauttimassa hei-dän vieraanvaraisuudestaan. Kuo-ron kanssa olemme saaneet viettää kahdet häät ja muutamat hautajai-set niin kuin ihmisen elämään kuu-luukin. Vuonna 1996 kuoro sai teh-dä yhteisen Israelin matkan lehti-majajuhlille ja ylistää Herraa mui-den juhlavieraiden kanssa. Kuo-ron toimintaan on vuosien varrel-la osallistunut kymmeniä ihmisiä, joita haluamme tässäkin lämmöl-lä muistaa. 

Nykyään kuoroa vetää Ar-ja Suorsa-Rannanmäki, ja kuoron yhteyshenkilönä on Juha Viljanen p. 0405032914. Vastaamme edelleen Sanan ja Rukouksen iltojen suun-nittelusta ja toteutuksesta. Olemme laulaneet myös muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Jos toivot, että kuo-romme vierailisi järjestämässäsi ti-laisuudessa, ota rohkeasti yhteyttä ja esitä kutsu. Mielellämme palvelem-me siellä missä voimme.

Jos koet haluavasi ylistää Jee-susta laulamalla tai soittamalla, se onnistuu helpoiten tulemalla kuo-

ron harjoituksiin tai Sanan ja Ru-kouksen iltoihin tutustumaan mei-hin. Kuoron harjoitukset ovat kau-den alettua yleensä maanantaisin 18:30 Laajasalon kirkolla, poikke-uksena ne maanantait, joita edeltä-vänä sunnuntaina on ollut Sanan ja Rukouksen ilta. 

Juha Viljanen

Sanan ja rukouksenillat syksy Laajasalon kirkolla su klo 18Teemana Jeesuksen Vuorisaarnan autuaaksijulistukset18.9. Pastori Markus Ek23.10. ”Autuaita ne, jotka toisia armahtavat, heidät armahdetaan.” Matt 5:7Rovasti Juhani Peltola ja pastori Kari Laaksonen20.11. ”Autuaita puhdassydämiset, he saavat nähdä Jumalan.” Matt 5:8Entinen seurakuntamme nimikkolähetti pastori Tuula Faye ja pastori Arja Vaulas”Autuaita rauhantekijät, he saavat Jumalan lapsen nimen.” Matt 5:9Illoissa mukana Ylistyskuoro. Esirukouspalvelua

– Rehellinen puhe on lääke, toteaa Satu Ranne.

Ylistyskuoro alkoi osallistumisesta Billy Grahamin mission suurkuoroon. Kuvassa kuoronjohtajat Terttu Natri ja Ilona Zweyberg.

Laajasalo

Tim

o Pe

kka

Kask

inen

7Kiikari

Satama

Pappi vastaa:

Miten järjestän hautajaiset?

Suru yhdistää – vertaistukea seurakunnan sururyhmästä

Roihuvuoren seurakunta järjestää kaksi sururyhmää vuodessa. Ryhmään ilmoittaudutaan etukäteen, ja sen koko on enimmillään 8–10 henkeä. Ryhmän vetä-jinä toimivat pappi ja diakoniatyöntekijä.

Hilkka Laine, Marita Lehtinen ja Heikki ovat olleet mukana su-ruryhmässä. Elokuisena iltana is-tuimme muistelemaan heidän ko-kemustaan ryhmästä, surusta ja surutyöstä. Jokainen heistä oli me-nettänyt puolison. Heikki ja Marita olivat seuranneet puolison sairas-tumista ja kuihtumista noin vuo-den ajan. Läheisen ihmisen kärsi-mys ja luopumiseen valmistautu-minen oli rankkaa. Hilkka oli ollut omaishoitajana miehelleen, kun kuolema tuli yllättäen. 

Heikille seurakunnan toiminta oli ennestään tuttua. Hän tiesi su-ruryhmistä ja hakeutui sellaiseen pian. Hilkan kutsui ryhmään pappi, joka oli ollut siunaamassa puolisoa. Maritalle oli suositeltu seurakunnan sururyhmää jo sädehoitoklinikalla. 

Puhuminen auttaa

Sururyhmä kokoontuu kuutisen kertaa. Ryhmä on prosessi, jossa tullaan tutuiksi ja jaetaan surua ja sen nostattamia asioita sen verran kuin kukin haluaa jakaa.

Marita, Hilkka ja Heikki kokivat kaikki puhumisen auttavan.

– Usein ryhmän jälkeen kotiin kävellessä oli raskas olo, mutta aa-mun tullen jo odotti seuraavaa ta-paamista, Hilkka kertoo.

Muiden surun kuunteleminen helpotti omaa surua.

– Oli lupa itkeä tai olla itkemät-tä, puhua tai olla puhumatta, Ma-rita kuvailee ja kaikki ryhmän jä-senet nyökyttelevät.

Jokaisella ryhmään kuuluval-la oli oma menetyksensä. Oli puo-

lison, sisaren tai läheisen ystävän menetystä. Jollain oli menetykses-tä kulunut vain muutama kuukausi, jollain jo yli puoli vuotta. Jokainen ryhmässä kulki omaa surun tie-tään, mutta sitä ei tarvinnut kul-kea ihan yksin.

Muistot elävätRyhmässä käytiin läpi surun vai-heita ja sen esiin nostamia kysy-myksiä, muisteltiin hautajaisia, katsottiin valokuvia. Yhteinen ko-koontuminen päättyi aina lyhyeen hartauteen. Laulu, musiikki, ruko-us tai jokin sana toi lohtua ja toivoa. 

Hilkka ja Marita ystävystyivät ryhmän aikana. He myös löysivät paikkansa seurakunnan toimin-nassa. He kohtaavat usein muun muassa Laajasalon Aulakahvios-sa ja Hilkka laulaa Laulun ystävät-kuorossa.

Hilkka, Marita ja Heikki halu-avat rohkaista surevaa lähtemään mukaan ryhmään.

– Älä jää yksin, Heikki rohkaisee.Suru kulkee aina mukana, mut-

ta se muuttaa muotoaan. Kipeä sie-lunhaava arpeutuu, mutta arpi jää. Muistot ja ilo läheisestä, jota sai pi-tää luonaan, jää.

Arja VaulasSeuraava sururyhmä alkaa Laaja-salon kirkolla torstaina 13.10. klo 18. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori Arja Vaulas 050-5968858 tai diakoni Leena Korhonen 050-3801564

Keneen ollaan yhteydessä kun lä-heinen kuolee ?

Omaiset ottavat yhteyttä hau-taustoimistoon ja sen seurakun-nan pappiin, jonka jäsen vainaja on ollut. Jos omaiset toivovat tuttua pappia, häneen kannattaa olla suo-raan yhteydessä. Seurakuntaankin voi esittää toiveen papista, toive py-ritään täyttämään mahdollisuuksi-en mukaan.

Myös hautaustoimisto voi ot-taa yhteyttä seurakuntaan ja pyy-tää pappia.

Mitä papin kanssa sovitaan ?Pappi tavataan ennen siunaus-

ta. Siunauskeskustelussa ja käy-dään läpi siunaukseen ja muisto-tilaisuuteen liittyviä toiveita ja si-sältöä, myös musiikista keskustel-laan.

Omaiset kertovat vainajan elä-mästä ja mahdollisista hautajaisiin liittyvistä toiveista.

Pappi on keskustelussa aina myös vaitiolovelvollinen sielunhoi-taja.

Onko pakko käyttää hautaustoi-mistoa ?

Hautaustoimisto hoitaa vaina-jan pukemisen ja arkkuun laitta-misen. Se hoitaa myös kuljetukset.

Hautaamiseen tarvitaan hauta-lupa, joka saadaan lääkäriltä. Ar-kun tai uurnan voi tehdä itsekin. Mitat ja muut vaatimukset on syy-tä selvittää. Vainajan voi tulla itse-kin pukemaan esim. sairaalassa ja olla mukana arkuttamisessa.

Roihuvuoren seurakunnalla on lainattavissa kaunis arkkualba, jo-ka laitetaan siunauksen ajaksi ar-kun päälle. Arkkualbaa voi lainata, jos siunaus tapahtuu oman seura-kuntamme kirkoissa.

Missä hautapaikka sovitaan?Hautapaikka sovitaan Helsin-

gin seurakuntayhtymän hautapal-veluissa.

Helsingissä hautapaikkoja on Malmilla, Honkanummella, Hieta-niemessä, Kulosaaressa Kallion kir-kon kolumbaariossa ja Maunulassa.

82 prosenttia hautauksista on tuhkauksia, loput arkkuhautauksia.

Harmajan edustalla merellä on alue johon voi halutessaan sirotel-

la tuhkat. Jos tuhkat haluaa viedä muualle, on oltava maanomista-jan tai vesialueen omistajan lupa. Paikalle ei ole lupa asettaa muisto-merkkiä.

Minä viikonpäivinä hautajaiset voi pitää ?

Helsingin hautausmaiden kap-pelit toimivat tiistaista lauantai-hin. Siunauksia järjestetään myös kirkoissa, silloin on kysyttävä ai-kaa paikallisesta seurakuntatoi-mistosta.

Onko muistotilaisuus pakolli-nen ?

Ei ole.

Milloin seurakunnasta ollaan yh-teydessä vainajan omaiseen?

Hautaustoimisto ilmoittaa vai-najan kotiseurakuntaa siunausajan ja seurakunta hoitaa tilaisuuteen papin, joka pyrkii olemaan hyvis-sä ajoin yhteydessä omaisiin ja so-pimaan tapaamisen.

Saako hautajaisiin toivoa vaina-jan lempilaulua, vaikkei se ole-kaan virsi?

Musiikista siunaustilanteessa vastaa kanttori. Hautausmaan kap-peleilla on omat kanttorit ja seura-kunnan kirkoilla omansa. Omaiset tai siunaava pappi voi käydä kes-kustelua musiikkitoiveista kantto-rin kanssa. Siunaustilaisuuden mu-siikin ja laulujen tulee olla sopivia tilaisuuden luonteeseen, johon liit-tyy rukous ja siunaus.

Muistotilaisuus on jo vapaam-pi, ja sinne sopii monenlainen oh-jelma.

Siunaako kirkko kirkosta eron-neita hautaan?

Edelleen suurin osa siunauksis-ta on kirkollisia, vaikka kirkkoon kuulumisprosentti on pienempi. Jos omaiset pyytävät pappia siunaa-maan kirkosta eronneen vainajan, pappi keskustelee omaisten kanssa, mikä on ollut vainajan tahto.

Mitä pappi maksaa ?Papin palvelut eivät maksa mi-

tään. Hän saa kuukausipalkkaa.Myöskään seurakunnan tilat ei-

vät ole maksullisia.

Muisteluhetki perheille Perheiden muisteluhet-kessä pysähdytään lap-sen tai nuoren kanssa ja-kamaan läheisen kuole-maan liittyviä tunteita ja kysymyksiä.

Aikuisen suru koskettaa myös lap-sia. Surun keskellä lapset jäävät helposti syrjään, emme aina huo-maa että myös he jakavat perhettä tai lähipiiriä koskettavan menetyk-sen. Myös lasten tapa käsitellä kuo-lemaa johtaa aikuiset joskus luule-maan, että menetys ei ikään kuin koskettaisi lasta. Lapset surevat ja muistelevat kuolleita läheisiä usein hetkittäin ja tuovat sitä esiin lei-keissä, kysymyksinä ja komment-teina, ikäkauteen kuuluvalla taval-la. Lapsen ja nuoren tapa surra on yhtä yksilöllinen kuin aikuisillakin.

Perheiden muisteluhetki tarjo-aa yhden tavan pysähtyä lapsen tai nuoren kanssa jakamaan perheen-jäsenen tai muun läheisen kuole-maan liittyviä ajatuksia, tunteita ja

kysymyksiä. Menetys voi olla tuo-re, tai siitä voi olla pitkäkin aika. Jos läheisen kuolemasta ei ole vie-lä voitu puhua yhdessä lasten kans-sa, voi muisteluhetki auttaa muis-telemisen ja lohdutuksen alkuun. Runsaan tunnin kestävän tilaisuu-den aikana hiljennytään, sytyte-tään kynttilä ja askarrellaan pie-ni muistoesine mukaan otettavak-si. Tilaisuus päättyy yhteiseen me-

hu- ja teehetkeen, jonka aikana voi-daan jakaa yhteisesti surun muka-naan tuomia tilanteita. 

Perheiden muisteluhetki on Py-häinpäivän lauantaina 5.11.klo 15 Tammisalon kirkolla, Väylänrinne 1. Muisteluhetkessä ovat mukana pastori Markus Ek, diakoniatyönte-kijä Kristiina Selin ja aluekuraattori ja sosiaalityöntekijä Päivi Penttilä.

Hilkka Laine ja Marita Lehtinen ystä-vystyivät seurakunnan sururyhmässä.

Arja

Vau

las

Arja

Vau

las

Mar

ko A

nttil

a

8 Kiikari

www.laajaranta.fi

Marko Anttila

Syksyn viehätys Elämä on ihmisen parasta aikaa, sanoi eräs ex-mäki-kotka aikoinaan. Minun mielestäni syksy on ihmisen parasta aikaa. Olen tätä aluillaan olevaa syksyä jo to-vin fiilistellytkin. Pysähdyinpä taannoin elokuun lep-peää yötä ulkona istuessani oikein pohtimaan sitäkin, mikä syksyssä niin viehättää.

Muistan koulu- ja opiskeluvuosis-tani jokasyksyisen lukuvuoden al-kua edeltäneen valmistautumisen. Oli tärkeää hankkia uusia ja kun-nostaa vanhoja kouluvarusteita al-kavaa lukuvuotta varten. Ilmassa oli yleensä ainakin vähän jännitys-tä ja paljon odotusta! Ehkä pientä pelkoakin, varsinkin niinä syksyi-nä, kun siirryin koulusta toiseen, ala-asteelta yläasteelle, yläasteel-ta lukioon ja sitten aikanaan luki-on jälkeen yliopistoon.   

Ja vaikka en enää moneen vuo-teen ole ollut aloittamassa uutta lukuvuotta opiskelun parissa, tun-nen yhä varsin voimakkaana syk-syn viehätyksen; tietynlaisen oloti-lan, jota on vaikea sanoiksi pukea.

Jotain uutta on alkamassa, on uu-destaan aloittamisen mahdollisuus!  

Uudestaan aloittamisen mah-dollisuus on olennainen asia myös kristillisessä uskossamme. Vapah-tajamme ansiosta meillä on jatkuva syksy, uudestaan aloittamisen mah-dollisuus, mitä ikinä elämässämme olemme tähän päivään mennessä tehneetkin. Vapahtajamme ansios-ta meidän ei tarvitse myöskään pe-lätä mitään, vaikka uudet asiat vä-hän jännittäisivätkin. Hän on kans-samme tämänkin syksyn kaikissa uusissa aluissa. Siispä mitä ikinä teetkin ja minne menetkin, siuna-usta ja varjelusta syksyysi!     

Tiina-Mari Mällinen

Riparilta eväitä elämään

si tärkeä syy riparille lähtemiseen. Juulian vanhemmat sisarukset ovat käyneet rippikoulun ja puhuneet sii-tä kotona, joten ajatus riparista ei ol-lut ihan vieras.

Roihuvuoren seurakunnassa rip-pikoulun voi käydä kaupungissa ”ci-tyriparina” tai leirinä, johon sisältyy

opetuspäiviä ja seurakuntaelämään tutustumista kaupungissa. Juuliaa kiinnosti rippikoululeiri, jossa voisi ehkä viettää enemmän aikaa muiden nuorten kanssa. Varsinaiselta leiri-jaksolta Juulia kiteytti:

– Odotan sitä että aikaa viete-tään yhdessä, hengaillaan ja pide-tään hauskaa.

Hän pelkäsi, että oppitunteja oli-si liikaa ja asioita pitäisi opetella ul-koa. Roihuvuoren kirkon pihalla bus-sia odotellessa Juulian fiilis oli kui-tenkin hyvä:

– Odotan rantaa ja uimaan pääse-mistä, tyttö kertoi.

Rippikoululeiri on kuin elämän matka. Viikon aikana ote-taan irrottautumisaskeleita vanhemmista, pohditaan kristinuskon perimmäisiä kysymyksiä, saadaan eväitä maailmankatsomukseen ja pidetään vielä hauskaakin. Tässä menneen kesän rippikoululaisen Juulia Kotirannan ajatuksia rippikoulusta ennen leirille lähtöä.

Laajasalolainen Juulia Kotiranta kävi tänä kesänä riparin.

Kesäleirillä syntyi kauniita kaarnaveneitä.

Timo Pekka Kaskinen

Marko Anttila

Laajasalolainen Juulia harrastaa yleisurheilua. Aikaisemmat koke-mukset seurakunnasta olivat tul-leet koulukirkkojen ja mummin hautajaisten myötä. Rippikouluun Juulia halusi lähteä, jotta saisi uu-sia kavereita ja kokemuksia. Seura-kunnalta tullut kutsu oli myös yk-

9Kiikari

Laituri

Riparilta eväitä elämäänViimeisenä iltana iltahartaudessa

pidimme kynttiläkierroksen ja jokai-nen sai sanoa jotain kuluneesta leiristä. Toisten silmät kostuivat ja itsellänikin on vähän haikea olo: tässä meidän lei-rimme nyt oli, kaikessa kiemuroissaan ja kauneudessaan. Leiriläiset yhtyivät yhteiseen lauluun ”Kuljeta ja johda”.

– Oppiminen riparilla olikin erilais-ta kuin olin kuvitellut. Leiri oli todella kokemus ja tutustuin siellä moneen uu-teen ihmiseen, kertoo iloinen Juulia, jo-ka on ilmoittautunut syksyn isoskoulu-tukseen.

Leena ”Eea” Korhonen

10 Kysymystä Helmi Koivumäki

1. Kuka olet? Olen laiskanpulskea muusikonrö-käle Itä-Helsingistä.

2. Mihin kaikkiin juttuihin olet osallistunut seurakunnan toi-minnassa? Mistä pidät eniten? Parkkiin, Parkkitiimiin, Raamik-siin, gospelmessuihin ja monen-monituisille leireille mm. tyttö- ja nuortenleireille. En osaa kyl-lä sanoa mistä olen tykännyt eni-ten, koska kaikissa seurakunnan jutuissa on niin järjettömän hyvä meininki.

3. Mikä on saanut sinut lähtemään

Lisää nuorten

toimintaa löydät

tämän lehden

sivulta 15

mukaan nuorten toimintaan?Oon ollut tosi nuoresta asti muka-na tyttöleireillä ja sitä kautta seura-kunnan muissa lastenjutuissa. Kui-tenkin kaverin kehotuksesta lähdin parkkeihin mukaan ja sieltä kaut-ta muihin juttuihin esim. Parkkitii-miin ja gospelmessuihin. Uskonpa kuitenkin, että tuossakin on ollut kyse Jumalan johdatuksesta...

4. Olit mukana nuorten Norjan matkalla, mikä siellä oli parasta?Norjan matkalla oli parasta aivan uskomattoman hyvä yhteishenki, yhteinen rukous ja ylistys. Musiik-ki-ihmisenä myös Hillsong -seura-

Tunnelmia kesän puuhaleiriltäKesäloman ensimmäise-nä maanantaiaamuna Laa-jaranta täyttyi innokkais-ta leirille lähtijöistä. Suun-tana oli Helsingin edustal-la sijaitseva Kivisaaren lei-rikeskus.

Neljän päivän leiriin kuului muun muassa leikkiä, askartelua, pieniä raamattuhetkiä ja ruokaa jopa vii-desti päivässä. Myös kioskista pääs-tiin ostamaan pientä naposteltavaa.

Lapsilla oli välillä vapaa-aikaa, jolloin vetäjillekin suotiin pieni ”le-vähdystauko”. Aurinkoinen ja läm-min sää houkutteli lapsia puuhaile-maan luonnon helmassa. Lapset in-

nostuivat rakentelemaan kaarnalai-voja, joiden toimintaa päästiin kokei-lemaan meressäkin. Osa lapsista teki kukkaseppeleitä.

Illat rauhoittuivat hartaushetkeen Kivisaaren idyllisessä kappelissa, jon-ka suurista ikkunoista näkyi kaunis auringonlasku.

Haastattelimme kahta leiriläistä: 

Miksi lähdit leirille?– Odotin kivaa leiriä ja äiti halusi

olla hetken rauhassa” Pyry, 8 v.Mikä oli parasta?– Ruoka!” Elisa, 13 v.

Toimittajat Siiri Aura ja Leena

Karppinen, puuhaleirin isoset

Koululaisten kerhot 7–13-vuotiaille tytöille ja pojille suunnatut kerhot aloittavat taas toimintansa syyskuussa.

Luvassa muun muassa kokkikerho, sählykerho, näytelmäkerho, kädentaitojen kerho, kitarakerho…. Kaikki kerhot ovat maksuttomia.

Tarkemmat tiedot kerhoista Saila Lavonen p. 050 3537979, saila.lavonen@evl.fi ja Marko Anttila p. 0503849055 , marko.anttila@evl.fi

Ajankohtaiset kerhotiedot löydät osoitteesta www.laajaranta.fi

Suositut tyttö- ja poikaleiritSyksyn Tyttöleiri Lohjan Lohirannassa 14.–16.10.Lähtö perjantaina klo 16 ja paluu sunnuntaina klo 11. Leirin hinta 35 e.

Poikaleiri Kellokoskella 24.–25. syyskuuta 7–13-vuotiaille pojille. Leirin hinta 25 € sisältää täysihoidon, kuljetukset sekä tapaturmavakuutuksen. Lisätietoja: nuorisotyönohjaaja Marko Anttila p. 050 3849055, marko.anttila@evl.fi

Tyttö- ja poikaleirin ilmoittautumiset seurakuntatoimistoon, p. 2340 5700 (ma, ti, to ja pe klo 10–14 ja ke klo 12–18)

Tule mukaan!

kunnassa vierailu oli minulle upea kokemus.5. Mikä on mukavinta koulussa?Enpä muuten osaa sanoa... Var-maan ihmiset; opettajat, oppilaat, siivoojat ja vahtimestari, mahtavia omia luonteitaan kaikki. 

6. Miten rentoudut?Usein rentoudun ylistämällä ja lau-lamalla kovaan ääneen, puhalta-malla saippuakuplia huoneeni ik-kunasta tai vain olemalla rakkaiden ihmisten seurassa.

7. Millaisia unelmia sinulla on?Aika normaaleja unelmia. Perhe, kissa, polkupyörä, ammatti... Mi-nun päiväni koostuvat pienistä unelmista ja alituisesta unelmoin-nista.

8. Lempivuodenaikasi ja miksi?Kevät. Pidän siitä miten luonto he-rää eloon, kaikkialla tuoksuu ke-väältä ja ruoholta. Rakastan myös pääsiäistä, se on minulle rakkain kirkkopyhä. Rakastan ajatusta, sii-tä miten Jeesus kärsi meidän -mi-nun ja sinun -tähtemme, vain an-taakseen meille sen parhaan ja kau-neimman, taivaan.

9. Mikä on tärkein aistisi ja miksi?Näkö. Siitä huolimatta, että olen muusikko, pystyisin elämään hil-jaisuudessa, kunhan näkisin kai-ken. Eniten koko maailmassa pi-dän ihmisen, Jumalan upeimman luomuksen, katselemisesta. Kaikki tunteet ja liikkeet, näkyvät niin hel-posti ja niin ihmeen kauniisti. 10. Keksi kysymys seuraavalle haastateltavalle?Jos saisit elää päivän jonain muuna, mikä tai kuka olisit?

Marko Anttila

Ilmaisia musiikki-kerhoja nuorilleKitarakerho torstaisin Laajasalon kirkolla: 1. ryhmä klo 15–15.45, 2. ryhmä klo 15.45–16.30.

Rumpuworkshop perjantaisin Roihuvuoren kirkolla klo 15.30-16-30.

Maahanmuuttajataustaisten musiikkikerho perjantaisin Roihuvuoren kirkolla klo 14–15.30.

BlazePraise gospelmusiikkiryhmä kokoontuu Laajasalon kirkon gospelmessuihin, tervetuloa mukaan laulamaan ja soittamaan. Katso tarkemmat tiedot www.laajaranta.fi.

Kerhot alkavat syyskuun toisella viikolla, ilmoittautumiset Tomi Kujansuulle p. 09 2340 5737 tai tomi.kujansuu@evl.fi.Kerhot ovat maksuttomia.

Marko Anttila

10 Kiikari

Marko Anttila

Elämä uusille urille oppisopimuskoulutuksessa Taidelasiartesaanin kou-lutuksen saanut Virpi Ku-jansuu on tänä syksynä aloittanut oppisopimus-koulutuksen, ja tavoittee-na on valmistua kahden vuoden opintojen jälkeen lastenohjaajaksi. Oppi-sopimuskoulutuksensa Virpi tekee Roihuvuoren seurakunnassa, Laajasa-lon kirkon päivä- ja ilta-päiväkerhossa.

Moni seurakunta on tullut Virpi Kujansuulle työympäristönä tu-tuksi hänen matkatessaan kantto-rimiehen töiden tahtiin eri paik-kakunnilla. Pietarsaaressa asues-saan Virpi toimi sijaisena paikalli-sen seurakunnan päiväkerhossa ja veti lapsille pyhäkoulua. Lammil-la musikaalinen pariskunta perus-ti gospelbändin ystäviensä kanssa.  

Gospelrytmejä Laajasalossa

– Musiikki on Virpi ja Tomi Ku-jansuun yhteinen rakkaus. Perheen muuttaessa vuonna 2009 takaisin Virpin synnynsijoille Laajasaloon oli pariskunnalle luontevaa hakeu-tua mukaan seurakunnan musiik-kitoimintaan. Seurakunnan kuo-rossa laulaminen oli Virpille entuu-destaan tuttua, Laajasalossa   hän alkoi laulaa gospelbändissä.

– Vedän myös naisten raamat-tupiiriä Laajasalon kirkolla Tiia Thurénin kanssa, Virpi kertoo.

Tämän lisäksi 2-, 5- ja 8-vuoti-aitten tyttärien energinen äiti eh-tii olla mukana Lastenkirkko Tam-menterhon suunnittelussa ja toteu-tuksessa.

Motivaatio korkeallaVirpi innostui lastenohjaajan op-pisopimuskoulutuksesta toimittu-aan viime lukukautena Roihuvuo-ren seurakunnan päivä- ja iltapäi-väkerhoissa sijaisena. Kouluikäis-ten lasten kanssa Virpi oli toki työs-kennellyt jo aikaisemmin vetäes-sään kuvataidepiiriä työväenopis-tossa ala-asteikäisille lapsille.

Lastenohjaajan oppisopimus-koulutuksen Virpi aloittaa hyvin motivoituneena. Monitaitoisen Virpin päivät täyttyvät opintojak-soista ja työskentelystä Laajasalon kirkon päiväkerhossa ja iltapäivä-kerhossa.

– Odotan viihtyväni työssä ja työympäristössä hyvin. Odotan ko-kevani antoisia hetkiä lasten paris-sa. Uskon, että työssäni voin käyt-tää myös niitä taitoja, joita tähän mennessä olen hankkinut muis-sa tehtävissä. Lastenohjaajaopiske-lu antaa myös varmasti hyödyllisiä tietoja ja taitoja työhön. 

Päivi Meriläinen

Laajasalon iltapäiväkerho Laaja-salon kirkolla arkisin klo 11–16. Koululaisten iltapäiväkerhoihin haetaan kaupungin yhteishaulla keväisin. Muutama paikka Laaja-salon iltapäiväkerhon vapaana. Tiedustelut Päivi Meriläinen p. 09 2340 5703Vapaita päiväkerhopaikkoja on muutama Tammisalossa ja Laaja-salossa. Tiedustelut Päivi Meriläi-nen p. 09 2340 5703Laajasalon kirkolla kokoontuva naisten raamattupiiri jatkuu kesän jälkeen to 15.9 alkaen. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko klo 18. Virpi Kujansuu opiskelee lastenohjaajaksi oppisopimuskoulutuksella.

Kuvassa Virpi ja iltapäiväkerholainen Anni Vienonen.

Perheiden raamattupiiriPerheiden raamattupiiri, tutta-vallisemmin Perheraamis, kokoon-tuu Laajasalon kirkon kerhosiives-sä parillisilla viikoilla perjantaisin klo 18.30–20.30. Tutkimme Sanaa, keskustelemme, rukoilemme yh-dessä, laulamme ja usein myös nau-ramme. Päätämme kauden yleen-sä nyyttäreiden merkeissä Laaja-rannassa.  

Kaikki kiinnostuneet, niin ai-kaisemmin mukana olleet kuin uu-detkin, ovat tervetulleita syyskau-den iltoihin. Voit tulla vaikka tu-tustumaan meihin ja päättää myö-hemmin kiinnostaako sinua liittyä joukkoon. Iltojen vastuuvuorot on jaettu pidempään mukana olleiden maallikkojen kesken.

Kokoonnumme Laajasalon kir-kon kerhosiiven takkahuonees-sa syyskaudella 2011 klo 18.30–20.30 seuraavina perjantai-iltoina: 26.8., 9.9., 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11., 2.12. ja 16.12.  

Tervetuloa tutustumaan! Lisä-tietoja antaa Ilkka Vähäaho 0500-464 132.

Syysmobile Tarvikkeet:• Tukevaa pahvia• Erilaisia syksyn värisiä

kartonkipaloja• Kimalleliimaa• Ompelulankaa

Piirrä tukevalle pahville leipälau-tasta apuna käyttäen ympyrä. Tee pienempi ympyrä ringin sisäpuolel-le ja noin 2 cm paksuiset tukiristit.

Jos pahvi ei ole ei ole syksyn vä-rinen voi sen maalata haluamallaan värillä.

Leikkaa syksyn värisistä karton-geista erilaisia puun lehtiä ja koris-tele ne kimalle liimalla.

Ripusta lehdet ompelulangal-la eri korkeuksille pahvikehikkoon.

Laita 4 ripustuslankaa tasaisin välein kehikkoon ja mittaa sopiva korkeus.

Vinkki:Näin syksyllä voi prässätä aitoja

luonnon lehtiä ja tehdä niistä upe-an mobilen.

Auli Etäniemi

Lapsikuorot mukana kirkon musiikkijuhlilla Roihuvuoren seurakunnan lapsikuorot osallistuvat ensi vuoden toukokuussa pi-dettäville kirkon musiikkijuhlille Jyväs-kylässä. Mukana on myös seurakunnan aikuiskuorot. Syys- ja kevätkauden aika-na Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus ja Lap-sikuoro Ocarina harjoittelevat Evankeliu-mijunaa varten. Juhlilla esitettävä Evan-keliumijuna koostuu negrospirituaaleista.

Jyväskylässä 25.–27.5.2012 pidettävä kirkkomusiikin suurtapahtumassa on runsaasti ohjelmaa kaikenikäisille mu-siikkiryhmille: koululaisille on oma vir-sitapahtuma, nuorille bändikatselmus ja lisäksi luvassa on paljon laadukkai-ta konsertteja ja musiikkielämyksiä mo-neen makuun.

Roihuvuoren seurakunnan lapsikuorot:Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus harjoittelee maanantaisin klo 16 Roihuvuoren kirkon kappelissa. Tied. kanttori Hannele Filppula p. 09 2340 5717 Lapsikuoro Ocarina keskiviikkoisin klo 16. Tied. kanttori Päivi Niva-Vilkko p. 09 2340 5727.

Satu Bärtling

11Kiikari

Pärskeitä

TammenterhoLastenkirkko

avaa ovensa

Tammisalonkirkossa

sunnuntaisin

Järjestelyissä mukana Timo Pekka ja Anna-Mari Kaskinen,

Helena Voutilainen, paikallisia perheitä ja

Mukulaorkesteri

TERVETULOA KAIKKI

Roihuvuoren seurakunta

vauvasta vaariin,

mukulasta mummiin!

Kahvia, mehua ja juhlatarjoilu.

18.9. klo 16 30.10. klo 16 27.11. klo 16

Esittelyssä pyhäkoulusihteeriOlen Laura Juvonen, 24-vuotias, ja opiskelen Metropolian Ammat-tikorkeakoulussa varhaiskasva-tuksen musiikkipedagogiksi. Aloi-tin kesäkuussa 2011 osa-aikaise-na pyhäkoulusihteerinä Roihuvuo-ren seurakunnassa. Työhöni kuu-luu pyhäkoulutyön organisointia kuten pyhäkouluohjaajien tiimita-paamisten sekä pyhäkouluperhe-retkien järjestämistä, nelivuotiai-den kirkkoseikkailujen organisoin-tia ja monenlaista muuta pyhäkou-lutyöhön liittyvää järjestelyä.

Pyhäkoulu on lasten oma kirk-kohetki, jossa lauletaan, leikitään, tanssitaan, askarrellaan, rukoillaan ja tutustutaan Raamatun henkilöi-hin ja kertomuksiin erilaisin kei-noin. Pyhäkoulu on paikka, jossa lapsi saa kokea Pyhän läsnäoloa.

Pyhäkouluohjaajien tiimiin kuu-luu eri-ikäisiä ohjaajia, joista osa on pitänyt pyhäkouluja jo pidemmän aikaa. Joukkoomme on saatu pal-jon myös nuoria innokkaita ohjaa-jia, joiden kanssa on hienoa viedä pyhäkoulun perinnettä eteenpäin. Innokkaita uusia pyhäkoulun oh-jaajia tarvitsemme koko ajan lisää.

Viikoittaisten pyhäkoulujen li-säksi teemme keväisin ja syksyisin pyhäkouluperheiden kanssa yhtei-siä retkiä. Esimerkiksi viime tou-kokuussa teimme retken Korkea-saarikirkkoon. Perinteisesti olem-me jo monen vuoden ajan pitäneet pyhäinpäivän tienoilla myös per-heiden yhteisen Enkeli-illan Laaja-rannassa.

Syyskuun lopussa järjestäm-me yhdessä lasten ohjaajien kans-sa kirkkoseikkailun nelivuotiaille sekä Roihuvuoren että Laajasalon kirkossa. Kirkkoseikkailun tarkoi-tuksena on kutsua seurakuntamme alueen nelivuotiaita ja heidän per-heitään tutustumaan kotikirkkoon musiikin ja leikin keinoin. Samal-la kutsumme heitä pyhäkouluun ja muuhun seurakuntamme lapsi- ja perhetyön toimintaan.

Pyhäkoulutyö on seurakunnas-samme hyvin monimuotoista. Se kokoaa yhteen suuren perheen, jo-hon kuuluvat niin pyhäkoululaiset, kuin heidän perheensäkin sekä me ohjaajat.

Laura Juvonen

Tule mukaan pyhäkouluun! Pyhäkoulut alkavat sunnuntaina 18.9.Roihuvuoren kirkolla su klo 10, n. 4–12-vuotiaille Laajasalon kirkolla su klo 12, n. 4–12-vuotiaille

Sopukolon arki-illan pyhäkoulu ma klo 17.30–19, n. 6–12-vuotiaille, (Suomensuontie 15 C:n kerhohuoneessa)

Pyhäkoulu ei maksa mitään, eikä sinne tarvit-se ilmoittautua. Mukana voi olla silloin, kun itselle sopii. laura.juvonen@evl.fi ja 09 23405773

Kirkko- seikkailunelivuotiaille pidetään ti 27.9. klo 18 Roihuvuoren kirkolla ja torstaina 29.9. klo 18 Laajasa-lon kirkolla.

Sinustako pyhäkouluohjaaja?!?Tykkäätkö lapsista? Nautitko askartelusta, piirtämisestä, näyttelemisestä, laulamisesta, leikkimisestä, majojen rakentelusta ja seikkailemisesta? Ha-luatko saada kokemusta ryhmän ohjaamisesta? Olisitko kiinnostunut tun-temaan Raamatun kertomuksia paremmin?

Jos vastasit edellisistä kysymyksistä useampaan kuin yhteen KYLLÄ, olet etsimämme henkilö. Suosittelemme sinulle lämpimästi tutustumis-ta pyhäkoulutyöhön.

Pyhäkoulu on kerhoihin rinnastettavaa pienten ja kouluikäisten lasten toimintaa. Pyhäkoulussa opitaan elämän perusasioita – kiitollisuutta, tois-ten kunnioittamista, itsensä arvokkaaksi kokemista ja Jumalan hyvyyteen ja huolenpitoon luottamista. Pyhäkoulutyössä käytetään samoja menetel-miä kuin muussakin lapsityössä.

Tule mukaan värikkääseen toimintaan! Lisätietoja saat pyhäkoulusih-teeri Laura Juvoselta laura.juvonen@evl.fi tai p. 09 2340 5773.

Teemu Luom

a

Sanna Vähäaho

Syksyn lastenkirkotSunnuntaina 18.9. klo 16 Lastenkirkko Tammenterho Tammisalon kirkossa.

Mikkelinpäivänä 2.10. Klo 10 Perhemessu Roihuvuoren kir-kossa ja klo 12 Mukulamessu Laajasalon kirkossa.

Sunnuntaina 30.10. Klo 12 Perhemessu Laajasalon kir-kossa ja klo 16 Lastenkirkko Tammenterho Tammisalon kirkossa.

Lasten kirkkohetketLaajasalon kirkolla to 22.9. klo 9.30 to 20.10. klo 9.30 to 17.11. klo 9.30

Sanna Vähäaho

12 Kiikari

HeittonuottaMessut11.9.13. sunnuntai helluntaista”Jeesus, parantajamme”Klo 10 Syyskauden avajaismessu Roihuvuoren kirkossa,kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, pastori Riitta-Leena Sihvola ja Hannele FilppulaAlueen uudet työntekijät siunataan tehtäväänsä.Klo 12 Syyskauden avaus ja gospelmessu Laajasalon kirkossa,kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, pastori Markus Ek, kappalainen Kari Laaksonen, pastori Arja Vaulas, diakoniatyöntekijä Kristiina Selin ja kanttorit Tomi Kujansuu ja Päivi Niva-Vilkko ja muusikko Inna Vintturi Tuomasyhteisöstä. Alueen uudet työntekijät siunataan tehtäväänsä.

Ke 14.9.Klo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

18.9.14. sunnuntai helluntaista”Lähimmäinen”Klo 10 Messu Roihuvuoren kirkossa,saarnaamassa diakoniatyöntekijä Anna-Liisa Kangas, pastorit Leena Julin ja Tiina-Mari Mällinen ja kanttori Tomi Kujansuu ja bändi Klo 12 Messu Laajasalon kirkossa,pastori Markus Ek, kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, kanttori Päivi Niva-Vilkko ja Aura Salopää, huiluklo 16 Lastenkirkko Tammenterho Tammisalon kirkossa, Timo Pekka ja Anna-Mari Kaskinen, Helena Voutilainen sekä paikallisia perheitä. Musiikissa mukulaorkesteri. Tervetuloa vauvasta vaariin, mukulasta mummiin!

Ke 21.9.Klo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

25.9.15. sunnuntai helluntaista ”Kiitollisuus”Klo 10 Messu Roihuvuoren kirkossa,pastorit Riitta-Leena Sihvola ja Arja Vaulas, diakoniatyöntekijä Hannele Juvonen, Suomen Lähetysseuran Safarikuoro, joht. Viive Mäemets, kanttori Hannele FilppulaKlo 12 Messu Laajasalon kirkossa,kappalainen Kari Laaksonen, pastori Tiina-Mari Mällinen ja kanttori Tomi Kujansuu

Ke 28.9.Klo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

2.10.MikkelinpäiväEnkelien sunnuntai”Jumalan sanansaattajat”Klo 10 Perhemessu Roihuvuoren kirkossa, pastori Tiina-Mari Mällinen, kappalainen Kari Laaksonen, kanttori Tomi Kujansuu ja bändi.Klo 12 Mukulamessu Laajasalon kirkossa,kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, pastori Markus Ek, kanttori Päivi Niva-Vilkko ja Lapsikuoro Ocarina. Mukana päiväkerholaiset.

Ke 5.10.Klo 13 SoppakirkkoKlo 18 Arkkikirkko Roihuvuoren kirkossa

9.10.17. sunnuntai helluntaista”Jeesus antaa elämän”Kristittyjen yhteinen ekumeeninen lähetyspyhäKlo 10 Messu Roihuvuoren kirkossa,kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, kanttori Hannele Filppula ja Kamarikuoro Cantiamo.Klo 12 Afrikkalainen gospelmessu ja lähetyslounas Laajasalon kirkossa,kappalainen Kari Laaksonen, pastori Markus Ek ja kanttori Tomi Kujansuu

Syksyn sointujaVesper Roihuvuoren kirkossa maanantaisin kerran kuukaudessa klo 19.30. Syksyn vesperit: 26.9, 17.10. ja 14.11. Musiikista vastaa Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula. Vapaa pääsy.

Urkukonsertti sunnuntaina 2.10. klo 18 Laajasalon kirkossa Jan Lehtola, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Konsertti sunnuntaina 9.10. klo 18 Roihuvuoren kirkossa John Emanuelsson, viulu ja Seppo Tarhio, piano. Brahmsin viulusonaatteja. Konsertti taltioidaan. Kolehti soitinrahaston hyväksi. Vapaa pääsy.

Kuorokonsertti sunnuntaina 16.10. klo 18 Roihuvuoren kirkossa Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro, joht. Henrik Lamberg Vapaa pääsy, kolehti soitinrahaston hyväksi.

Kuorokonsertti sunnuntaina 30.10. klo 18 Laajasalon kirkossa kirkkokuoro Chorus Marinus, joht. Päivi Niva-Vilkko, Marjukka Anderssion, urut. Vapaa pääsy, kolehti kuoron toiminnan tukemiseksi.

Vanhan musiikin konsertti tiistaina 8.11. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Metropolian ja Helsingin konservatorion vanhan musiikin opiskelijat Timo Junturan johdolla. Vapaa pääsy.

Musiikkipitoiset myyjäiset lauantaina 12.11. klo 10-13 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa. Musiikista vastaa Kamarikuoro Cantiamo.

Mukaan laulamaan!ROIHUVUOREN SEURAKUNNAN KUOROTOIMINTA:

MAANANTAISIN

Klo 16 Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus Roihuvuoren kirkossa Tiedustelut Hannele Filppula p. 09 2340 5717

Klo 18.30 Ylistyskuoro Laajasalon kirkossaTiedustelut Juha Viljanen, p. 040 503 2914

Klo 19 Kamarikuoro Cantiamo Roihuvuoren kirkossa tiedustelut Hannele Filppula p. 09 2340 5717

TIISTAISIN

Klo 13 Eläkeläiskuoro Laulunystävät Laajasalon kirkossa tiedustelut kanttori Päivi Niva-Vilkko, p. 09 2340 5727

Klo 18.30 Kirkkokuoro Chorus Marinus Laajasalon kirkossa tiedustelut kanttori Päivi Niva-Vilkko, p. 09 2340 5727

KESKIVIIKKOISIN

Klo 16 Lapsikuoro Ocarina Laajasalon kirkossa tiedustelut kanttori Päivi Niva-Vilkko, p. 09 2340 5727

Variksen Laulukoulukeskiviikkoisin klo 17.30–20.30 Laajasalon kirkossa alkaen 7.9.2011

Kello 17.30–18.30 laulutuntiOman lauluäänen löytämistä, pyrkimyksenä hyväksyä äänensä ja rohkaistua laulamaan ryhmässä yhteislauluja. Tunnit sopivat aloittelijoille. Lauletaan perinnelauluja ja virsiä.

Kello 18.30–20.30 nuottitunti 1–2Kansanlaulujen avulla nuotinluvun oppimista, mukana sopiva annos helppoa teoriaa. Jossakin vaiheessa huomaat, että osaatkin laulaa suoraan nuoteista helppoja tuntemattomia sävelmiä. Tutustumme nuottikirjoitukseen. Sävelpuhtauden kehittämistä ja kuorolauluun valmentamista. Kertaamme ja jatkamme viime vuonna opituista asioita eteenpäin. Tunneista on hyötyä myös kuorolaisille ja musiikkia opiskelevien oppilaiden vanhemmille.

Kenenkään laulutaitoa ei kysellä eikä kyseenalaisteta. Harjoitukset ja suurin osa oppimisesta tehdään laulamalla yhdessä. Opetus on maksutonta ja avointa. Ei ennakkoilmoittautumista.

Laulattajana on Itä-Helsingin musiikki- koulun säveltapailun opettaja/rehtori/eläkeläinen, Heikki-varis : )

Poisnukkuneiden muistotilaisuudessa pyhäinpäivänä luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään jokaiselle oma muistokynttilä. Muistojuhlassa Kamarikuoro Cantiamo, solistit ja orkesteri Hannele Filppula johdolla esittävät J.S. Bachin hautajaiskantaatin nro. 106 Gottes Zeit.

Poisnukkuneiden muistotilaisuus Roihuvuoren kirkossa la 5.11. klo 18.

Tammisalon kirkon arki-illan ehtoollinenkerran kuukaudessa klo 18.

20.9., 11.10., ja 15.11.

Kirkkohetken päätteeksi iltatee.

Suomen Lähetysseuran Safarikuoro

Tapiolan kamarikuoro

Ke 12.10Klo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

16.10.18. sunnuntai helluntaista”Kristityn vapaus”Klo 10 Messu Roihuvuoren kirkossa,pastorit Riitta-Leena Sihvola ja Arja Vaulas, kanttori Hannele Filppula ja Helsingin naispoliisilaulajat, joht. Airi Lehtinen Klo 12 Messu Laajasalon kirkossa,pastorit Kati Pitkänen ja Arja Vaulas sekä kanttori Kirsi Honkanen-Punkari

Ke 19.10. Klo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

23.10.19. sunnuntai helluntaista”Rakkauden kaksoiskäsky”Klo 10 Messu Roihuvuoren kirkossa,kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, pastori Tiina-Mari Mällinen ja kanttori Kirsi Honkanen-PunkariKlo 12 Taize-laulujen messu Laajasalon kirkossa, pastori Arja Vaulas ja Kari Laaksonen sekä kanttori, Päivi Niva-Vilkko ja Laulunystävät -kuoro.

30.10. 20. sunnuntai helluntaistaUsko ja epäuskoKlo 10 Sotalasten messu Roihuvuoren kirkossa,kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, pastori Riitta-Leena Sihvola, Sotaorpojen kuoro Sirpaleet, joht. Tomi Kujansuu ja kanttori Hannele FilppulaKlo 12 Perhemessu Laajasalon kirkossaPastorit Markus Ek ja Tiina-Mari Mällinen sekä kanttori Päivi Niva-Vilkko ja Lapsikuoro Ocarina. Keittolounas.klo 16 Lastenkirkko Tammenterho Tammisalon kirkossa, Timo Pekka ja Anna-Mari Kaskinen, Helena Voutilainen sekä paikallisia perheitä. Musiikissa mukulaorkesteri. Tervetuloa vauvasta vaariin, mukulasta mummiin!

Ke 2.11.Klo 13 SoppakirkkoKlo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

5.11.Pyhäinpäivä”Pyhien yhteys”Klo 10 Pyhäinpäivän messu Roihuvuoren kirkossa,pastorit Riitta-Leena Sihvola ja Arja Vaulas Tapiolan kamarikuoro, joht. Hannu Norjanen, kanttori Hannele FilppulaKlo 12 Pyhäinpäivän messu Laajasalon kirkossa, pastorit Tiina-Mari Mällinen ja Markus Ek kanttori sekä Päivi Niva-Vilkko ja Chorus marinuksen kvartetti

6.11.21. sunnuntai helluntaistaJeesuksen lähettiläätKlo 10 Messu Roihuvuoren kirkossa,kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, pastori Leena Julin sekä kanttori Tomi KujansuuKlo 12 Herättäjän kirkkopyhän messu Laajasalon kirkossaSaarna Roihuvuoren seurakunnan eläkkeelle siirtynyt kirkkoherra Matti Malmivaara, kappalainen Kari Laaksonen, pastori Riitta-Leena Sihvola ja kanttori Tomi Kujansuu. Messun jälkeen seurat.Ke 9.11.Klo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

13.11. Valvomisen sunnuntaiValvokaa!Klo 10 Isänpäivän messu Roihuvuoren kirkossa,pastorit Riitta-Leena Sihvola ja Kati Pitkänen, kanttori Hannele FilppulaKlo 12 Isänpäivä gospelmessu Laajasalon kirkossa,pastorit Kati Pitkänen ja Markus Ek, kappalainen Kari Laaksonen sekä kanttori Tomi Kujansuu

Ke 16.11.Klo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

20.11.Tuomiosunnuntai Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiKristus, kaikkeuden HerraKlo 10 Messu Roihuvuoren kirkossa,pastori Tiina-Mari Mällinen, kanttori Kirsi Honkanen-Punkari ja Helsingin Raamattukoulun miesfoorumin musiikkiryhmä MustiKlo 12 Messu Laajasalon kirkossa,pastorit Arja Vaulas ja Kati Pitkänen sekä kanttori Päivi Niva-Vilkko ja Laulunystävät-kuoro

Ke 23.11.Klo 18 Iltamessu Roihuvuoren kirkossa

Viulisti John Emanuelsson

Jussi Liikala / Proimago

13Kiikari

Hiljaisuuden päiväHiljaisuuden päivä pidetään Laajarannassa lau-antaina 15.10. klo 11–19. Retriittipäivä sisältää ru-koushetkiä, virikepuheen, ehtoollisen vieton.

Mahdollisuus varata lyhyt keskusteluaika ret-riitinohjaajien kanssa tarvittaessa. Päivään osal-listuminen edellyttää hiljaisuuteen sitoutumista. Ruokamaksu 5 euroa.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset pastori Ar-ja Vaulas p. 050-5968858. Mukana myös pastori Riitta-Leena Sihvola.

Ikäihmisten foorumissa

”Turvallisesti kotona” on teemana Ikäihmisten foo-rumissa torstaina 24.11. klo 12–16. Roihuvuoren kirkolla pidettävässä foorumissa kes-kustelun alustavat Helsingin kotihoidon johtaja Anna-Lii-sa Lyytinen, erikoistutkija Seija Muurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Roihuvuoren palvelukeskuk-sen vastaava ohjaaja Päivik-

ki Paakkanen ja toiminnanjohtaja Marja Heimala-Pelkonen. Seurakunnasta mukana ovat kanttori Hannele Filppula ja diakonissa Hannele Juvonen.

Tilaisuudessa on ruoka- ja kahvitarjoilu. Ter-vetuloa kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan vanhuspalveluihin liittyvistä asioista.

Tarkempia tietoja saa Hannele Juvoselta, p.09 2340 5718.

Syyskausi alkaa 11.9.Roihuvuoren seurakunnan syyskauden toimin-ta alkaa sunnuntaina 11.9. avajaismessuilla Roi-huvuoren kirkossa klo 10 ja Laajasalon kirkossa klo 12. Messuissa siunataan tehtäväänsä seura-kunnan uudet työntekijät: Roihuvuoren kirkossa pastorit Riitta-Leena Sihvola, Tiina-Mari Mäl-linen ja Leena Julin sekä Laajasalon kirkossa lap-si- ja perhetyön pappi Markus Ek ja lasten paris-sa työskentelevät Heidi Laakso ja Virpi Kujan-suu. Kirkkokahvien lomassa on mahdollisuus tu-tustua uusiin aluetyöntekijöihin sekä syksyn tu-levaan toimintaan.

KompassiMihin suunnistaa?

Seija Muurinen.

Raamatun äärelläRaamatturyhmä Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä tiistaisin klo 17seuraavina iltoina: 20.9., 18.10.,15.11. ja 13.12.Ryhmää vetää Sirkka Mykrä.

Evästä elämään - raamatturyhmä alkaa syys-lokakuussa. Ryhmää vetävät Lauri Kopponen ja pastori Riitta-Leena Sihvola. Tarkemmat tiedot Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

Miesten raamattupiiri alkaa Laajasalon kirkolla ti 20.9. klo 18 ja jatkuu aina parillisilla viikoilla.

Naisten raamattupiiri Laajasalon kirkolla joka toinen torstai klo 18. Aloitus 14.9.

Omaishoitajien ryhmäRyhmässä on mahdollisuus viettää hetki omaa aikaa kahvikupin äärellä ja tavata toisia alueella asuvia omaishoitajia. Ryhmä kokoontuu joka toinen torstai Laajasalon kirkolla klo 13-14.30. Syksyn tapaamiset 22.9, 6.10, 20.10, 3.11, 17.11, 1.12 ja 15.12.Tiedustelut Anni Mero-Hiltunen p. 09 2340 5748.

Kehitysvammaisten kerhoKerhossa tavataan tuttuja, keskustellaan ja lauletaan. Keva-kerho kerran kuukaudessa Laajarannassa sunnuntaisin klo 15. Ryhmästä vastaa diakoniatyöntekijä Kristiina Selin p. 2340 5738.

Eläkeläisten kerhoLaajasalon kirkon eläkeläisten kerho maanantaisin klo 13. Kerhoa vetävät Laajasalon alueen työntekijät ja vapaaehtoiset. Syksyn ohjelma:12.9. pastori Arja Vaulas näyttää lyhytelokuvan Tyrvään kirkon taiteesta. Keskustelua aiheesta. 19.9. Heidi Koskela26.9. pastori Markus Ek3.10. Raili Vähäaho, Enkeleitä onko heitä?10.10. diakonissa Anni Mero-Hiltunen17.10. Marjatta LaitilaKatsomme Ajankohtainen kakkonen toukokuun 2011 ohjelman Vanhusten hyvinvoinnista. Keskustelua.24.10. kanttori Päivi Niva-Vilkko31.10. Pia Sarala7.11. pastori Kari Laaksonen14.11. Ilona ImmonenSuomen lähetyshistorian suurin rakkaustarina.Martti ja Frida Rautasen tarina.21.11. diakoni Kristiina Selin28.11. Lastenohjaaja Päivi Meriläinen ja lapset

Kirjallisuuspiiri alkaa Laajasalon kirkolla keskiviikkona 28.9. klo 18. Ensimmäisessä kokoontumisessa keskustellaan Mika Waltarin kirjasta ”Valtakunnan salaisuus.” Syksyn muut kokoontumisajat 26.10 ja 23.11. Ryhmän vetäjänä toimii Jaakko Koskela. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet! Tiedustelut: Jaakko Koskela p. 050 368 6035

Puikot heilumaan -käsityöryhmä Laajasalon kirkon takkahuoneessa maanantaisin klo 18 (12.9. lähtien). Ryhmässä kudotaan vastasyntyneiden vaatteita Etiopiaan ja tilkkuja tilkkutäkkeihin Äiti Teresan sisarten työhön mm. Intiaan. Lankalahjoituksia otetaan mielellään vastaan. Laajasalon kirkon Kuusikymppiset ideoivat ja toteuttavat monenlaista toimintaa.

Kutomakerho Lumikintie 5A:n kerhohuoneessa torstaisin klo 13–15. Tied. Eevu Honkala p. 044 343 3211

Idea ilta +/- 60 Laajasalon kirkolla 5.10. klo 17. Jos haluat postituslistalle anna sähköpostiosoitteesi Ritva Pykäläniemelle ritva.pykalaniemi@kolumbus.fi. Tiedustelut pastori Arja Vaulas p. 050 596 8858Ritva Pykäläniemi p. 050 546 8804

Rukousta ja ylistystäSanan ja rukouksen illat Laajasalon kirkossa kerran kuukaudessa sunnuntai-iltaisin klo 18.Teemana Jeesuksen Vuorisaarnan autuaaksijulistukset . Illat 18.9., 23.10. ja 20.11.Illoissa mukana Ylistyskuoro. Esirukouspalvelu. Rukous- ja ylistysillat Roihuvuoren kirkon kappelissa joka toinen tiistai klo 18. Mukana Sirkka Mykrä. Syksyn illat: 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. ja 22.12.Keskipäivän rukoushetki Laajasalon kirkolla torstaisin klo 12–12.15Päivärukous Roihuvuoren kirkon kappelissa tiistaisin ja torstaisin klo 12.30

Mukaan säännölliseen toimintaan! KahvilatLaajasalon kirkon aulakahvio ma-pe klo 10–14.Roihutupakahvio tiistaisin ja torstaisin klo 12–14.

Sepp

o Pa

ldan

ius

Yhdessä olemisen ja tekemisen iloaEnglannin keskusteluryhmäRoihuvuoren kirkon kerhosiivessä tiistaisin klo 14.30–16Aloitus 13.9.tied. Eeva Silvennoinen p. 09 323 4511

Paavalin kirjeet puhuttavat miehiä Tammisalon miestenpiiri on Roihuvuoren seurakunnan yhteydessä toimiva miesten hengellinen keskustelukerho, joka kokoontuu Tammisalon kirkon tiloissa, Väylänrinne 1, joka toinen maanantai. Piirin toiminta-aluetta ei ole rajattu yksin Roihuvuoren seurakuntaan, vaan tervetulleita ovat kaikki miehet, niin vanhat kuin nuoret, jotka ovat toiminnasta kiinnostuneita. Tilaisuuksiin voi tulla vapaasti ilman ennakkoilmoitusta. Syksyn 2011 toimintasuunnitelmassa keskustelun kohteeksi on valittu Uuden Testamentin Paavalin kirjeitä. Kokoontumiset alkavat maanantaina 26.9. klo 18 alla olevan ohjelman mukaan:

ma 26.9. klo 18 Kirje galatalaisille, luvut 1–3

ma 10.10. klo 18 Kirje galatalaisille, luvut 4–6

ma 24.10. klo 18 Kirje efesolaisille, luvut 1–3

ma 7.11. klo 18 Kirje efesolaisille, luvut 4–6

ma 21.11. klo 18 Kirje filippiläisille, luvut 1–2

ma 5.12. klo 18 Kirje filippiläisille, luvut 3–4

ma 19.12. klo 18 Kirje kolossalaisille

Diakonia- vastaanototRoihuvuoren kirkon diakoniatoimistossa voit varata tapaamisajan ma klo 10–11 soittamalla p. 2340 5758 tai käymällä ti klo 9–10.

Laajasalon kirkolla diakoniatyön vastaanotto ilman ajanvarausta

maanantaisin klo 9–11 ja torstaisin klo 9–10, p. 09 2340 5768

Päihdetyön vastaanotto Roihuvuoren diakoniatoimistossa ke klo 14.30–16. p. 2340 5778.

Irti päihteistä – päihdetyön syksyPuurokahvila joka maanantai klo 10–11.30 Roihuvuoren kirkon aulassa.Katulähetysillat ”Ehtookellojen aikaan” Roihuvuoren kirkon kappelissa klo 18Illoissa mukana päihdetyöntekijä Anna-Liisa KangasSyksyn illat: 24.9., 22.10., 26.11. ja 17.12. Päihdekuntoutujien virkistymistä Laajarannassa ti 20.9., 25.10. ja 22.11.klo 12–15.30 (ruokailu, saunat ym)

Joha

nna

Luum

i

Lähetyspiiritkatso sivu 4.

Sepp

o Pa

ldan

ius

Harri

Hem

milä

Laajasalon kirkko

Foto

nokk

a

Kirkkovuosi

vaihtuu ja Kiikari

-lehti ilmestyy

adventtina.

14 Kiikari

Tuul

a Ha

kkar

aine

n

Kristillinen toipumisryhmä alkaa Tammisalon kirkolla

Usko tai älä !Haluatko mukaan löytöretkelle aikuiseen uskoon?

Elämäntarina- ryhmä jo eläkkeellä oleville alkaa Laajasalon kirkolla maanantaina 19.9. klo 14.00.

Kahdeksanhenkinen ryhmä ko-koontuu joka toinen viikko kymme-nen kertaa puolitoista tuntia ker-rallaan. Ryhmässä pyritään sovin-toon oman elämänkohtalon kans-sa. Se ei sovi akuutissa kriisissä ole-valle. Ryhmän ohjaajina toimivat Eeva Uusi-Rauva ja diakoniatyönte-kijä Kristiina Selin. Ilmoittautumiset Kristiinalle p. 050 380 1576.”

Syksyn ykkösilta 11.11.11. Hääilta Laajasalon kauniissa puukirkossa perjantaina 11.11.2011 klo 16–21.

Vihkimisaikoja voitte varata puolen tunnin välein – ajat päivystävältä papilta p. 09 23405702 (ma, ti, to ja pe klo 10–14 ja ke klo 12–18.)

Roihuvuoren kirkon remontti siirtyyKeväällä ennakoimme, että Roi-huvuoren kirkolla alkaa remontti syksyllä 2011. Rakennetutkimuk-

set ovat tuoneet esiin uusia korja-ustarpeita, jotka edellyttävät enem-män suunnittelutyötä ja rahoitus-

ta. Todennäköistä on, että remont-ti ei ala tänä vuonna, eikä edes en-si vuonna.

Kristillinen toipumisryhmä ”Krito” tarjoaa turvallisen paikan oman elämän hahmottamiseen ja ongelmien työstämiseen.

Krito-ryhmä on luottamuksellinen ja sielunhoidollinen vertaisryhmä, jossa jokainen kertoo oman elä-mänsä kipukohdista ja kuuntelee toisten tarinaa. Oleellista on myös yhteinen rukous. Ryhmässä pyri-tään luomaan hyväksyvä ja armol-linen ilmapiiri, jossa luottamus it-seen, toisiin ja Jumalaan voi vähi-tellen kasvaa. 

Kritotyö on ollut jo vuosia käy-tössä useissa seurakunnissa ja ryh-miin osallistuneet ovat kokeneet saavansa niistä tukea ja rohkaisua elämäänsä. 

Krito-ryhmä kokoontuu Tam-misalon kirkolla, Väylänrinne 1, torstaisin klo 18–20, 9 kertaa, al-kaen 22.9. Ryhmään otetaan 8 hen-kilöä. 

Materiaalina käytetään kirjaa Lupa tuntea (Tähtinen–Sinkko-nen). 

Tiedustelut ja ilmoittautuminen ma 12.9. klo 12–15.30 diakonissat Hannele Juvonen p. 09 2340 5718 tai Anna-Liisa Kangas p. 09 2340 5778.

”Sinä, Herra, et hylkää ketään, joka etsii sinulta apua.” (Ps.9:11)

Roihuvuoren kirkolla aloittaa tiis-taina 20. syyskuuta klo 18.30–20 syksyn 2011 ja kevään 2012 kokoon-tuva Usko tai älä -ryhmä. Kyseessä on uskon mysteeriä ja elämän suu-ria ja pieniä kysymyksiä kristilli-sessä viitekehyksessä käsittelevä pienryhmä, jossa on tarkoitus op-pia tuntemaan kristillistä uskoa ja syventää omaa hengellistä elämää. Toimintamallin juuret ovat alku-kirkon katekumenaatissa eli kaste-opetuksessa, jolla aikuisia ohjattiin seurakunnan yhteyteen.  

Ryhmän toiminnan perustana ovat ryhmäläisiä askarruttavat ky-symykset, joihin haetaan yhdessä vastauksia luottamuksellisessa, toi-sia kunnioittavassa ja erilaiset mie-lipiteet sallivassa hengessä. Kirk-kovuoden mittainen matkamme

koostuu neljästä vaellusosuudesta, joista jokaiseen sisältyy matkaajat koko seurakunnan toimintaan liit-tävä jumalanpalvelus. 

Jos Usko tai älä -ryhmä kiinnos-taa, olet tervetullut mukaan, olit sit-ten kastettu tai kastamaton, kirkon jäsen tai kirkkoon kuulumaton, kon-firmoitu tai konfirmoimaton. Ryhmä on kooltaan rajallinen, ja se kokoon-tuu pääsääntöisesti kahden viikon välein. Ryhmän yhteydessä on mah-dollista suorittaa aikuisrippikoulu. 

Ryhmän ohjaajana toimii seu-rakuntalainen Lauri Kopponen ja ryhmän pappina seurakuntapasto-ri Riitta-Leena Sihvola.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Lauri Kopposelle p. 045 678 1357, sähköposti lauri.kopponen@gmail.com

Sepp

o Pa

ldan

ius

Rakas JumalaSinä tiedät: on elämän rikkauttasaada olla opettaja,tutkia kirjoja, luontoa,monenlaisia ihmeitäsi.Kiitos työstä! Mutta Herra,en osaa vastata oppilaillenikun he kyselevät.Siksi he sanoivat viime uskontotunnilla:Taivaassa nostamme jakkaratJumalan valtaistuimen eteen,istumme ja kysymme Jumalaltaseuraavat kysymykset:Miksiteit ambolaiset ruskeiksi?Koska on sinun syntymäpäiväsi?Saako villieläimiä tappaa?Annoitko Jeesukselle voimaakärsiä ristillä? Paljonko sinulla on enkeleitä?Millä tavallavoit yhtä aikaa kuunnella monien rukouksia?Miksi on sotia?Väsytkö koskaan antamaan anteeksi?Miten lepakko voi nukkuapää alaspäin?Minäkin haluaisin!Tarkoititko sarvikuonon sellaiseksikuin se on?Miksi pitää kuolla?Kiitos, Herra,että vaikka nyt näemme kuin kuvastimesta,arvoituksen tavoin,kerran ymmärrämme täydellisestija kysymyksiimme vastataan.

Aune Haaviston rukous, jonka hän kirjoitti kokemuksistaan lasten parissa. Katso juttu Aune Haavistosta sivulta 4.

Harri

Hem

milä

15Kiikari

Syksyn ohjelma 2011 Roihuvuoren seurakunta - Blazemountain church

LisŠtietoja kaikesta toiminnasta:

www.laajaranta.fi

Kerhonohjaajia tarvitaan. Ota yhteyttŠ Makeen tai Sailaan kun kerhonohjaaminen(mm. sŠhlykerho, puuhakerho ja kokkikerho) kiinnostaa.

Sunnuntaisin

Raamikset(klo 15-16.30), K17(klo 16.30-19) ja Gospelmessut(klo 12 Laa)

4.9 11.9 K17 *GM18.9 25.9 K172.109.10 K17 *GM-Syysloma-23.10 K1730.106.11 K1713.11 *GM20.1127.114.12 K17-LEIRI11.12 *GM18.12 K17

TyšntekijŠt:

Jaakko ÒJagrÓ NiilesNuorsityšnohjaajajaakko.niiles@evl.fi050 552 4711

Tiina-Mari MŠllinenNuorisopappitiina-mari.mallinen@evl.fi050 380 1604

Marko ÓMakeÓ AnttilaNuorisotyšnvastaavamarko.anttila@evl.fi050 384 9055

Tomi KujansuuNuorisokanttoritomi.kujansuu@evl.fi09 2340 5737

Saila LavonenNuorisotyšnohjaajasaila.lavonen@evl.fi050 353 7979

Keskiviikkoisin

ISKO 1 & 2(Laajaranta) klo 18-19.30

Arkkikirkko(Roihuvuori)

7.9. Arkkikirkko klo 18

14.9.21.9.28.9.Iskoleiri5.10. Arkkikirkko klo 18

-Syysloma-19.10.26.10.2.11. Arkkikirkko klo 18

9.11.16.11.23.11.30.11.7.12. Arkkikirkko klo 18

14.12.

PARKKI - nuortenilta perjantaisin klo 18-23Laajarannassa(Humalniementie 15)

2.9. 4 nŠkškulmaa uskoon ja tulevaan vuoteen - Tiimi9.9. Uskossa kasvaminen ja riskien ottaminen - Jagr16.9. Valmius kŠrsiŠ - todellisia seuraajia - Tomi23.9. HyvŠ, paha ja ruma - Make30.9. Usko ja epŠilykset - Heidi7.10. Parkkitiimin salamavastauksetÐSyysloma-21.10. Kantama - musaesiintyjŠnŠ28.10. Skabojen ilta - Saila4.11. Lauri Holma: Jumalan lŠsnŠolon arvostus 11.11. Markus Ek: Mies ja kitara18.11. Leffailta - Saila25.11. Merten kauhut Ð merimieskirkolta merille - Kati2.12. Sami Kemppainen - Jumalan hyvyys(Jumala tekee hyvŠŠ)9.12. Ilo ja toivo(vaikeuksissakin) - Jagr16.12. Jouluparkki

Leirit:Iskoleiri 31.9-2.10 KivisaaressaNuorten syystapahtuma 28.-30.10.Maata NŠkyvissŠ - festarit 18.-20.11.K17-leiri 2.-4.12.Ilmoittaudu: laajaranta.fi

PalveluterveisinAniara Larmala  040 777 8774aniara.larmala@huom.fifacebook.com/aniaran.asuntomyynti

Harkitsetkoasuntosi myyntiä?

hyvät myyntitulokset,tyytyväiset asiakkaat

Luotettava & tehokas

Saat asunnostasi luotettavan hinta-arvion ja kilpailukykyisen välitystarjouksen ilman velvoitteita. Soita ja sovi tapaaminen kanssani!

Kauppa käy hyvin! Etsin kiireellisestimyyntiin kaiken kokoisia koteja tällä alueella.

Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy LKV • Mannerheimintie 27, 00250 HelsinkiVälityspalkkio 4,9 % (sis. alv. 23 %) kohteen velattomasta kauppahinnasta tai sop. muk.

Puhelinluettelo KirkkoherraKaskinen Timo Pekka 09 2340 5710

PapitLaaksonen Kari, Laajasalon aluekappalainen 09 2340 5716Sihvola Riitta- Leena, Roihuvuoren vs. aluekappalainen 09 2340 5776Ek Markus 09 2340 5726Julin Leena 09 2340 5736Mällinen Tiina-Mari 09 2340 5766Vaulas Arja 09 2340 5756

DiakoniatyöntekijätJuvonen Hannele, Roihuvuori 09 2340 5718Kangas Anna-Liisa, päihdetyö 09 2340 5778Korhonen Leena, Roihuvuori 09 2340 5728Mero-Hiltunen Anni, Laajasalo 09 2340 5748Selin Kristiina, Laajasalo 09 2340 5738

KanttoritFilppula Hannele, Roihuvuori 09 2340 5717Kujansuu Tomi, nuorisotyö 09 2340 5737Niva-Vilkko Päivi, Laajasalo 09 2340 5727

LapsityöntekijätMeriläinen Päivi, tiimin vetäjä 09 2340 5703Etäniemi Auli, Tammisalon iltapäiväkerho 09 2340 5724Huuskonen Briitta, Tammisalon päivä- ja iltapäiväkerho 09 2340 5723Juvonen Laura, pyhäkoulusihteeri 09 2340 5773Kujansuu Virpi, Laajasalon päivä- ja iltapäiväkerho 09 2340 5753Laakso Heidi, Laajasalon päivä- ja iltapäiväkerho 09 2340 5733Lamberg Riina, Laajarannan päiväkerho 09 2340 5743Savolainen Tarja, Roihuvuoren päiväkerho 09 2340 5763

NuorisotyöntekijätAnttila Marko, tiimivetäjä, poikatyö 09 2340 5707Lavonen Saila, tyttötyö 09 2340 5722Niiles Jaakko 09 2340 5707

SuntiotKeränen Pekka, pääsuntio 09 2340 5715Eskelinen Harri, Laajaranta 09 2340 5770Krigsholm Maarit, emäntä, Roihuvuoren kirkko 09 2340 5720Maijanen Jouni, Laajasalon kirkko 09 2340 5730Moilanen Raili, Roihuvuoren kirkko 09 2340 5751Mähönen Merja, Laajasalon kirkko 09 2340 5750Ottman Leena, Laajasalon kirkko 09 2340 5760Kuparinen Marja-Liisa, Roihuvuoren kirkko 09 2340 5740Pöllänen Kerttu, Tammisalon kirkko 09 2340 5790

Muut työntekijät:Kiiski Jaana, seurakuntasihteeri 09 2340 5700Luumi Johanna, tiedottaja 09 2340 5713Laajasalon kirkon vahtimestarit 09 2340 5757Päivystävä pappi 09 2340 5702Sähköpostit: etunimi.sukunimi@evl.fiSeurakuntatoimisto 09 2340 5700roihuvuori.srk@evl.fi www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

Kaikkea maan jataivaan väliltä.

Opeta lapselle iltarukousTule, Jeesus, lapses luo,armos, siunaukses suo.Tue pientä horjuvaa,ohjaa tietä oikeaa.--Rakas Isä taivahasta,katso tätäkin pientä lasta.Enkeli suojakseni laita,ettei minua mikään haittaa.--Tule kanssani, Herra Jeesus,tule, siunaa päivän työ.Tule illoin ja aamuin varhain,tule vielä kun joutuu yo.

Tule askele askeleeltaminun kanssani kulkemaan.Sua ilman en saata olla,pysy luonani ainiaan.(virsi 548)--Siunaa rakkaitani,hyvä Jumala.Kiitos, että sinäolet valveilla.--Jälleen yksi päivä meni.Jeesus, jääthän vierelleni.Silloin nukun turvaisastiaina uuteen aamuun asti.

Mar

ko A

nttil

a

16 Kiikari

VuorovesiSe

ppo

Pald

aniu

s

IsänI ElI pItkän Elämän. Hän oli oppimaton mies: vuosi kansa-koulua Kerimäen Savonran-nalla viime vuosisadan alussa. Mutta isä oppi elämän koulus-sa kaiken hänelle tarpeellisen. Hän pääsi maalaispojan unel-ma-ammattiin linja-autonkuljet-tajaksi 1920-luvulla, kun kone-voima alkoi syrjäyttää hevosvoi-mia Viipurin seudulla.

Olen isäni ainoa lapsi. Van-hempani kannustivat minua oppimaan ja tekemään työ-tä sen ajan hengessä, ”jotta si-nulla olisi paremmin elämäs-sä kuin meillä”. Ymmärsin hei-dän tarkoittavan aineellisesti turvatumpaa elämää. Aikuise-na oivalsin vanhempieni ajatel-leen kohdalleni myös sosiaalis-ta nousua, vaikkei sellaista sa-

naa ollutkaan heidän sanava-rastossaan. Henkiseksi turvak-si tarjottiin Jumalan sanaa ja opetettiin rukoilemaan. Minus-ta ei ollut kirkossa kävijäksi, uhma pisti vastaan, mutta ru-kous jäi.

Isä oli minua innostava kes-kustelukumppani läpi elämän-sä. Kahdeksaakymppiä lähesty-essään hän otti yhä useammin puheeksi omin neuvoin löytämi-ään elämänviisauksia haluten peilata niitä minun näkemyk-siini. Puhuimme mieheltä mie-helle avoimesti, kiertelemättä ja tasavertaisesti. Isän puhees-sa kuului elämän siilaama sel-keys ja seesteinen kypsyys. Ta-jusin isän jättävän minulle - sil-loin nelikymppiselle - henkistä perintöään. Hän itse oli jäänyt

tässä mielessä perinnöttömäk-si: oma isä kuoli isäni ollessa vuoden ikäinen.

Nyt ikämiehenä en edes yri-tä arvioida, onko minulla ”pa-remmin elämässä kuin isälläni oli”. Lehteilen joskus isältä jää-nyttä Raamattua, siinä on kan-kealla käsialalla raapustettuja reunahuomautuksia, kysymys-merkkejä ja paljon alleviivauk-sia. Merkinnät ovat oppimatto-man miehen opinnäyte. Katse-len niitä sillä silmällä, että sii-nä on kenties osa henkistä pe-rintöäni.

Käyn vuorostani keskustelu-ja nelikymppisen poikani kans-sa - meilläkin on hyvä vuorovai-kutussuhde. Jaan hänelle ai-neetonta perintöä siinä toivos-sa, ”ettei sinun tarvitsisi teh-

dä elämässäsi samoja virheitä kuin minun”. Tiedän hänen te-kevän valintansa minusta riip-pumatta. Niin on oikein. Mutta toivon silti voivani olla näkymä-tön kuiskaaja silloin, kun hänel-le tulee risteyspaikka elämän-sä polulla.

Ohjaan mielelläni keskuste-lujamme nykyiseen elämänme-noon: suorittamisen pakkoon, rauhattomuuteen, elämysten nopeaan kuluttamiseen… Muu-tos isäni hevosvoima-ajasta po-janpoikieni digi-aikaan on raju. Tajuan kuulostavani dinosau-rukselta, kun siteeraan ikivii-sautta: aika on hullun taakka ja viisaan aarre. Puhun levon se-kä palautumisen ja hiljentymi-sen merkityksestä. Ja muistu-tan kärsivällisyydestä, elämäs-

sä ei ole pikavoittoja. Hymähtelen mielessäni, kun

oivallan tekeväni näin itseäni ”kuolemattomaksi” perheem-me traditiossa. Minulta ei jää perinnöksi yhtä tiheästi allevii-vattua Raamattua kuin isältäni. Mutta ehkä pojanpoikani jatka-vat avointa vuorovaikutusta lä-heistensä kanssa. Se on voima-vara elämän varsitiellä.

Pertti Araviita

Isä, poika ja vuorovaikutus

Jakamisen salaisuusSynkkien uutisten virratessa tietoi-suuteemme on hyvä pysähtyä ajatte-lemaan pieniä toivon pilkahduksia, merkkejä inhimillisyydestä ja välit-tämisestä. Niitä on olemassa, ruo-honjuuritasolla. Usein vain ohitam-me ne emmekä näe niiden arvoa.

Tuttuni on 15 vuotta toiminut kehitysmaan lasten kummina. Toi-nen kantaa vuodesta toiseen suur-ta vastuuta seurakunnan vapaaeh-

toistyössä. Yksi hoitaa ikääntynyt-tä äitiään, jotta tämä saisi asua ko-tona. Joku käy viikoittain ulkoile-massa huonokuntoisen vanhuksen kanssa. Monet näistä toivon välittä-jistä kamppailevat omien huolten-sa ja vaikeuksiensa kanssa. Silti jos-tain nousee halu auttaa, kurottau-tua omasta kivusta huolimatta toi-sen puoleen.

Vielä silloin tällöin kuulee aja-

tuksen: laitetaan ensin omat asi-at kuntoon, sitten on varaa ja ai-kaa auttaa muita. Mutta olisiko sit-tenkin niin, että elämän jakaminen toisten kanssa auttaa salatulla ta-valla myös auttajaa itseään? Tämän maanpäällisen elämän aikana tus-kin milloinkaan koittaa päivä, jol-loin oma elämä olisi täydellisesti kunnossa. Jossakin aina repsottaa.

Entä jos tuntuu siltä, ettei ole

muuta jaettavaa kuin heikkous ja keskeneräisyys? Tai kiire ja huolet?

Ranskassa sijaitsevan kehitys-vammaisten Arkki-yhteisöjen pe-rustaja Jean Vanier on todennut: ”Yhä uudestaan minua hämmäs-tyttää, miten heikkouksien ja ongel-mien keskinäinen jakaminen ruok-kii enemmän kuin se että kerrom-me kukin onnistumisista ja vah-voista puolistamme…Toisen nöy-

ryys ruokkii toista, koska nöyryys on totta. Se on merkki Jumalan läs-näolosta.”

”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” (Paavalin kirje galatalaisille, 6. luku)

Anna-Mari Kaskinen

Lepuuttaja

Foto

nokk

a