-
KM 4/201950
Moni amerikkalaislehmän hoito- ja ruokintatapa on
Euroopassa kiellettyKaikki ulkomaan opit eivät sovi
SuomeenSuomalaiskarjoihin on tuotu ulkomaanmatkoilta runsaasti
hyviä käytäntöjä,
mutta aivan kaikkea ei voida täällä sellaisenaan soveltaa. Monet
lisä- ja
raaka-aineet, joita voi Yhdysvalloissa sekoittaa rehuihin, eivät
ole sallittuja
EU:ssa. Toki myös Yhdysvalloissa kuluttajat ovat kiinnostuneita
siitä, miten
maitoa tuotetaan. Ympäristövaikutukset, eläinten hyvinvointi,
tuotannon
eettisyys, ruokinnan lisäaineet ja erityisesti antibioottien
käyttö voivat
tuoda Atlantin taaksekin jatkossa uusia rajoituksia. Nämä ja
paljon muuta
selvisi Maitoyrittäjien matkalla, jolla vierailtiin seitsemällä
maitotilalla.
◼ Teksti ja kuvat: Merja Holma, Yhdysvallat, Wisconsin
Y hdysvalloissa maidon-tuottajat ovat tällä het-kellä tiukoilla,
sillä mai-don hinnan alavireisyys jatkuu jo neljättä vuotta.
Eri-tyisesti ”pienet” 200–500 leh-män perhetilat ovat haastavassa
tilanteessa, jos hintakehitys ei muutu.
Jättimäiset megatilat ostavat lähialueiden pellot ja
rehuntuo-tannon, joten pienemmät tilat eivät ilahdu niiden tulosta
naa-purustoon, elleivät aio myydä heille tilaansa. Kannattavuuden
parantamiseksi on pakko edel-leen tehostaa toimintaa kaikilla
YHDYSVALLAT
Wisconsin
-
51KM 4/2019
osa-alueilla niin pellolla kuin navetassa.
Investointeja harkitaan entistä tarkemmin. Nykyisestä navetasta
halutaan ottaa kaikki irti, mikä näkyy osalla tiloista lypsävien
ryhmien ylitäyttönä.
Vaikka tunnutettavien ja vas-tapoikineiden ryhmissä pitäisi olla
vain 80 prosentin täyttö-aste, se ei jokaisessa navetassa toteudu.
Volyymin kautta pyri-tään paikkaamaan hinnan las-kua. Tiloilla on
runsaat tuotok-
7 amerikkalaisyritystä ◼ Maitoyrittäjien matkalla Wisconsinissa
vierailtiin maalis-
kuussa seitsemällä maitotilalla, joiden koko vaihtelee reilun
200 lehmän perheyrityksestä 8 000 lehmän megatilaan. Tilakäynneillä
perehdyttiin muun muassa johtamiseen, talouteen ja ruokintaan.
1. Never Rest Dairy: 200 lehmää, automaattilypsy; Galaxy Astrea,
jossa 2 x tuplaboxit, hiekkaparret, raapat.2. Rosy-Lane Holsteins:
1 000 lehmää, 2 x 12-rinnakkaislypsy- asema, runsastuottoinen karja
ja tehokkaasti johdettu tila. 3. Rosendale Dairy on osa isompaa
Milksourcen tilarypästä. Rosendalen yksikössä on 8 000 lypsylehmää,
jotka lypsetään kahdella 80-paikkaisella karuselliasemalla.4.
Cottonwood Dairy: 1 800 lehmää, 2 x 20-paikkainen kalan- ruotoasema
ja hiekkaparret, joissa käytetään kierrätettyä hiekkaa.5.
Kellercrest Dairy: 320 lehmän jalostuskarja, jossa useita
satatonnareita.6. SunBurst Dairy: 500 lehmää, 2 x
10-rinnakkaislypsyasema. Vasikat igluissa, juotto pastöroidulla
täysmaidolla.7. Hoards Dairyman Farm: 250 lehmää, 2 x
10-kalanruoto- asema. Rakenteilla uusi 4 robotin navetta.
set kovasta täyttöasteesta huo-limatta, keskimääräinen
päi-vätuotos on usein 40–45 kilon välillä.
Johtaminen ja tunnuslukujen hallinta tärkeääTalousasioihin on
amerikka-laistiloilla perehdytty ja tuotan-non oleelliset
tunnusluvut ovat
Suuren amerikkalaistilan tuotantopiha näyttää mel-keinpä enemmän
meijeriltä kuin maitotilalta. Kuva on Milksourcen tilaryhmään
kuuluvasta Rosendale Dai-ryn 8 000 lehmän yksiköstä, jossa
lypsetään kahdella 80-paikkaisella karuselliasemalla. Kilpajuoksu
talou-den kanssa kasvattaa tiloista yhä vain suurempia. Samasta
syystä tuotantoa tehostetaan keinoin, jotka eivät ole Euroopassa
sallittuja.
Yhdysvalloissa ajatellaan niin, että kal-liille
lypsyasemainvestoinnille pitää saada mahdollisimman paljon
käyttö-tunteja. Suomessa mieluummin pyri-tään mitoittamaan lypsyyn
käytettävä aika mahdollisimman lyhyeksi, koska työvoima on kallista
tai sen käyttö rajallista. Kuva on Cottonwood Dai-rystä.
-
52 KM 4/2019
Cottonwoodin seosreseptit
Vanh
em-
mat
le
hmät
Ensi
kot
Her
utus
Um
pi-
kaud
en
alku
Tunn
utus
Seoksen komponentit, kg ka/lehmä
Maissisäilörehu 8,6 7,0 7,0 7,6 4,4
Esikuivattu sinimailas-säilörehu 6,3 5,0 3,4 2,8
Olki 0,4 2,3 1,5
Maissijauho 6,4 5,1 3,0
Herapermeaatti, 22 % ka 1,4 1,1 0,9
Puuvilla 1,1 0,9 1,0
Maissigluteiini 1,8 1,2 0,6
Lypsävien tiiviste + kivennäiset+lisäaineet 4,3 3,7
Heruvien tiiviste + kiv+lisät 4,2
Tunnutusväkirehu+kiv+lisät 2,6
Umpilehmien kivennäinen 0,2
Lypsävien seoksen jäännös 4,5
Yhteensä, kg ka 29,9 24,0 20,5 14,5 11,3
Analyysitulokset:
Tärkkelys, % 28,0 27,8 25,9 9,7 15,1
Raakavalkuainen %, 16,3 16,5 16,7 14,9 16,6
Karkearehun NDF, % 18,1 18,1 19,8 38,4 33,1
Kalsium, % 1,0 1,0 1,0 0,8 1,6
Fosfori, % 0,4 0,4 0,4 0,3 0,4
Magnesium, % 0,4 0,4 0,4 0,3 0,5
Natrium, % 0,5 0,5 0,6 0,2 0,1
Lisäaineet, saanti/pv
A-vitamiini, 1000 ky 201,0 174,0 212,0 100,0 100,0
D-vitamiini, 1000 ky 50,0 44,0 69,0 33,0 33,0
E-vitamiini, mg 1 000,0 869,0 1 251,0 1 000,0 2 000,0
Monensiini, mg 500,0 434,0 400,0 335,0 325,0
Biotiini, mg 20,0 18,0 20,0 3,0 20,0
hallinnassa. Maitoa syntyy, kun DIM-luku (päiviä poikimisesta)
pysyy pienenä, lehmillä on hyvät olosuhteet ja ruokinta on
teho-kasta.
Eläinainekseen on satsattu, joten lehmissä on potentiaalia.
Nopea lehmien tiineyttäminen vähentää vähämaitoisen tuotos-kauden
osuutta, jolloin rehujen hyväksikäyttö tehostuu ja tuotos
nousee.
Hiehot kasvatetaan siemen-nyskokoon jo vuoden iässä.
Keskipoikimaikä on monella tilalla 22–23 kuukautta. Näin saadaan
uudistuskuluja pie-nemmäksi. Osa tiloista on kui-tenkin palannut 24
kuukauden poikimaikään, koska näin saa-daan suurempi tuotos.
Pääsääntöisesti lehmät lyp-setään kolme kertaa vuorokau-dessa.
Lypsyasemat tykyttävät täysillä ympäri vuorokauden, sillä monella
tilalla aseman kapasiteetti on alimitoitettu leh-mämäärään
nähden.
Rosy-Lane Holsteins -tilalla tuhannen lehmän lypsy kolme kertaa
päivässä 2 x 12-rinnakkais-asemalla kestää 22 tuntia
vuo-rokaudessa. Myös Cottonwood Dairyssä 1 800 lehmän lypsy vie
saman ajan 2 x 20-asemalla.
Kolme lypsyä on mahdollista vain ulkopuolisten työntekijöi-den
avulla, jos tilalla ei ole auto-maattilypsyä.
Amerikkalaisyrittä-jät kertovat maidon soluluvun laskeneen, kun
siirryttiin kol-meen lypsyyn.
Käytävät puhdistetaan usein traktoriraapoilla lypsyn aikana,
joten kolmella lypsykerralla puhdistuksia tehdään enem-män, mikä
parantaa navetta-hygieniaa. Kolmen lypsykerran hyötynä voidaan
pitää myös sitä,
että navetassa on aina väkeä vah-timassa poikimisia ja
huolehti-massa ternimaidon välittömästä juotosta.
Lypsäjien työ on kriittinen tekijä tiloilla, sillä se vaikuttaa
maidon laatuun ja utaretervey-teen. Hyvät työntekijät ovat
laa-jentavan tilan tärkein voima-vara, jonka avulla saadaan kor-kea
tuotos ja hyvä kannattavuus.
Työntekijöihin panostetaan ja hyvästä työstä maksetaan parem-paa
palkkaa ja/tai bonuksia. Esimerkiksi Kellercrestin tilalla
maksetaan lypsäjille ylimääräi-nen bonus, kun maidon soluluku pysyy
alle 200 000 solussa. Yhteis-henkeen panostetaan ja saavu-tuksia
juhlistetaan eri tavoin.
Rehuntuotanto on usein ulkoistettu urakoitsijoille Tilakoon
kasvaessa maitotilat keskittävät oman työpanoksensa yleensä navetan
sisäpuolelle ja ovat usein ulkoistaneet rehun-tuotannon
urakoitsijoille. Ruo-kintasuunnitelmat tekee joko rehutehtaan
ruokinta-asiantun-tija tai yksityinen ruokintakon-sultti.
Ruokinta-asiantuntija käy tilalla yleensä pari kertaa
kuu-kaudessa, ottaa säilörehunäyt-teet, tutkii tunnusluvut,
kier-tää eläimet ja tekee analyysien
Kun talous on tiukoilla, olemassa olevasta navetasta halutaan
ottaa kaikki irti, mikä näkyy osalla tiloista lypsävien ryhmien
ylitäyt-tönä. Lehmiä on selvästi enem-män kuin makuuparsia.
Ylitäytöstä huolimatta amerikkalaiskarjojen päivätuotokset ovat
kovia.
-
53KM 4/2019
Säädökset ja käytännöt erilaisia ◼ Nautojen ruokintaa ja hoitoa
koskevat
säädökset ovat erilaisia Atlantin molemmin puolin. Myös
hoitokäytännöt ja suosituk-set poikkeavat monessa kohtaa toisistaan
Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä
eroista:
Yhdysvalloissa sallittuja, Suomessa kiellettyjä• Eläinperäisen
valkuaisen käyttö märehtijöiden rehuna.• Formaldehydin lisääminen
rehuun.• Monensiini-kasvunediste nautojen rehuissa.
• Hyönteisten torjunta-aineen sekoittaminen rehuun.•
Kasvuhormoni, BST.• Kokkidiostaattien, kuten Bovatec tai Amprolium,
käyttö kokkidioosin estoon juomarehussa tai vasikoiden myslissä.•
Nupoutuspastan käyttö vasikoille.• Kromin lisääminen rehuun.•
Aiemmin naudoilta sai Yhdysvalloissa katkaista hännän, nyt ensikot
ovat jo hännällisiä.
Yhdysvalloissa käytössä, Suomessa ei suositella• Kiimojen
synkronointiohjelmat systemaattiseen tiineyttämiseen.• Lehmien
rutiininomaiset umpihoidot mikrobilääkkeillä.• Nopea umpeuttaminen
suuresta maito- määrästä.• Pihaton ylitäyttö (lehmiä enemmän kuin
makuuparsia).• Pikkuvasikoiden alkukasvatus ilman karkearehua.•
Muuntogeenisten rehujen käyttö.
Lypsäville tehdään usein kolme seosta, vanhemmille lehmille oma
seos sekä ensi-koille ja vastapoikineille omansa. Lisäksi tehdään
umpilehmien ja hiehojen seok-set. Kuhunkin seokseen lisä-tään eri
tiivistevalmistetta, joita varten tiloilla on useita
tii-vistesiiloja. Seosrehuun annos-tellaan usein rehutehtaalta
tulleen tiivisteen lisäksi soija-rouhetta, puuvillan siementä,
soijan kuorta, maissigluteii-nia tai maissirankkia. Kuva on
Cottonwood Dairyn rehukes-kuksesta.
perusteella päivitetyt ruokinta-suunnitelmat.
Maitoyrittäjien matkakohtei-siin kuuluneissa yrityksissä
käy-tetään konsulttien lisäksi muun muassa Cargillin, VitaPlusin ja
Diamond V:n ruokinta-asian-tuntijoita. Osa asiantuntijoista on
lisäksi profiloitunut selvit-tämään seosrehuruokinnan ongelmia
”auditoimalla” seok-sen valmistusta.
Rehujen hävikki pyritään minimoimaan. Siksi rehukom-ponetit
punnitaan tarkoin. Myös tähteet punnitaan, ja ne sekoitetaan
umpilehmien tai hiehojen seokseen.
Seosrehuvaunuissa on yleensä ohjelmat rehunkulutuksen
seu-rantaan. Olki on silputtu etu-käteen ja vaunulla vain
sekoite-taan rehut. Tavoitteena on mini-moida lajittuminen.
Vierailutiloilla seos jaetaan kerran päivässä, mutta rehua
työnnetään lähemmäksi yleensä yli 10 kertaa päivässä. Osa jakaa
seoksen aamulla jo ennen lyp-syä, koska silloin lehmät ehtivät
syödä eniten, vaikka niitä jou-dutaankin enemmän ajamaan
aamulypsylle.
Ruokinnan perustana on maissisäilörehuWisconsinissa lehmien
ruokinta perustuu maissisäilörehuun, joten tavoitteena on saada
jokai-selta peltohehtaarilta mahdol-lisimman suuri sato
hyvälaa-
Maissia viljellään myös puita-vaksi, jolloin se useimmiten
varas-toidaan tuoresäilöttynä (englan-niksi high moisture corn).
Osa tiloista viljelee myös hieman veh-nää, jotta saadaan olkea.
Viime syksyn korjuusäät oli-vat paikoin epävakaiset, joten
kotoisten rehujen laatu kärsi ja rehuissa saattaa olla runsaasti
homemyrkkyjä. Esimerkiksi Cottonwood Dairyssä rehuun lisätään
kolmea eri ainetta sito-maan homemyrkkyjä.
Valmis esiseos helpottaa seosrehun tekoaTiivisteväkirehu
toimitetaan usein rehutehtaalta seoksena, johon on lisätty
kivennäiset, rasvat, aminohapot, aineenvaih-duntaan vaikuttavat
lisäaineet ja muut pikkuaineet. Tämä hel-pottaa seoksen
valmistusta, kun
ei ole monia pussukoita, joista lisätään pieniä määriä
yksittäi-siä komponentteja. Osa lisä-aineista on välttämätöntä
annos-tella näin, koska käyttömäärä on niin pieni, ettei niitä edes
saa sellaisenaan sekoittaa.
Tiivisteissä käytetään pal-jon komponentteja, joita ei saa EU:n
alueella lisätä rehuihin. Näitä ovat eläinperäinen valku-ainen,
verijauhot sekä formal-dehydi, joita lisätään esimer-kiksi
AgriBlue-valkuaiskompo-nenttiin.
Yhdysvalloissakaan ei saa käyt-tää märehtijöistä peräisin
ole-vaa raaka-ainetta märehtijöille, mutta siasta ja siipikarjasta
peräisin olevat tuotteet ovat sallittuja. Osa kuluttajista tosin
pitää sitäkin kyseenalaisena.
Maitotilojen käyttämissä tii-visteissä oleva AgriBlue
sisältää
tuista rehua. Maissi on kannat-tavin viljelykasvi karkearehuksi,
sillä yhdellä korjuulla saadaan yli 20 kuiva-ainetonnia
hehtaa-rilta. Sinimailanen on kalliim-paa, sillä kuiva-ainesato on
noin 13,5 tonnia hehtaarilta ja kor-juukertoja tarvitaan neljä.
Maissin osuus lypsävien karkea- rehun kuiva-aineesta vaihtelee
vierailutiloilla 45–68 prosen-tin välillä. Koko seoksen
kuiva-aineesta maissisäilörehua on 22–32 prosenttia.
Toisena karkearehuna on usein esikuivattu sinimailassäi-lörehu,
jota kutsutaan nimellä haylage. Sen kuiva-ainepitoi-suus vaihtelee
30–50 prosen-tin välillä ja raakavalkuaispitoi-suus kohoaa 20
prosentin tun-tumaan. Kalsiumpitoisuus on myös näissä rehuissa yli
10 gram-maa kuiva-ainekilossa.
-
54 KM 4/2019corteva.fi
TM ® SM Dow AgroSciencen, DuPontin tai Pioneerin ja
niidentytäryhtiöiden tai omistajien tavaramerkkejä. © 2019
DuPont
Rikkakasveista eroonaikaisin keväällä
Broadway Star tuo entistäkin vahvempaatehoa heinämäisten ja
leveälehtistenrikkakasvien torjuntaan vehnällä ja rukiilla. Torju
rikkakasvit pienenä niin saatparhaan mahdollisen lopputuloksen.
• Sateenkestävä 1 tunnin kuluttua• Voidaan käyttää + 5° - 25°C:n
lämpötiloissa• Ei rajoita seuraavan viljelykasvin valintaa
facebook.com/cortevaFITeknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa
Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina
pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. Huomioi kaikki
varoituslauseet ja -merkit.
Aki Niemelä 040 128 1213Päivi Peltouori040 589 0311
OTA YHTEYTTÄ
BroadwayTM StarRIKKAKASVIEN TORJUNTAAN/OGRÄSMEDEL
-
55KM 4/2019
Poikimisajan hoito huolellista ◼ Yhdysvalloissa lehmät
umpeutetaan
usein runsaasta tuotoksesta noin vuoro-kauden mittaiselle
olki-vesikuurille, kun ne on lypsetty viimeisen kerran. Umpikauden
alussa oleville lehmille on oma osastonsa ja oma seosreseptinsä
ainakin silloin, kun tilalla käytetään anionisuolaruokintaa, jota
annetaan vain tunnutuskaudella 2–3 viikon ajan ennen
poikimista.
Umpikauden alun lehmät syövät tyypilli-sesti noin kaksi
prosenttia elopainostaan. Seos on tässä vaiheessa köyhempää kuin
tunnutuskaudella.
Esimerkiksi Cottonwood Dairyn umpikau-den alun seos sisältää
lehmää kohden 14,5 kiloa kuiva-ainetta. Seoksen
raakavalkuais-pitoisuus on 14,9 prosenttia kuiva-aineesta.
Tunnutusseoksessa väkirehun osuus kas-vaa. Syönniksi arvioidaan
11,3 kiloa kuiva-ainetta päivässä, valkuaista rehussa on peräti
16,6 prosenttia kuiva-aineesta.
Umpikauden kivennäisruokinta, erityisesti kalsiumin määrä,
poikkeaa Suomessa totu-tusta. Tunnutettavien rehuannoksen
kalsi-umpitoisuus on 1,6 prosenttia ja umpeen menneilläkin 0,8
prosenttia kuiva-aineesta.
Vahvan anionisuolaruokinnan yhteydessä rehuannoksen
kalsiumpitoisuutta pitää kohottaa tunnutuskaudella. Magnesiumia on
rehussa runsaasti ja natriumia niukasti, joten nämä ovat jokseenkin
vastaavia kuin
meillä tunnutusruokinnassa. E-vitamiinia lisätään rehuun
umpikauden alussa 1 000 mg ja tunnutuksessa 2 000 mg
vuorokau-dessa.
Tunnutettaville lisätään väkirehuseosta, jossa on seuraavat
raaka-aineet suuruus-järjestyksessä; suojattu soijarouhe,
anioni-valmiste, soijan kuori, kalkki, AgriBlue, kro-mivalmiste,
fosfaatti, suojattu koliini, mag-nesiumsulfaatti, suojattu
metioniini, suola, tunnutuspremix, elävä hiiva, biotiini,
E-vita-miini ja monensiini.
Poikivat jatkuvassa tarkkailussaLehmät saavat olla
tunnutusosastolla aivan poikimiseen asti, poikimakarsinassa ne
käy-vät vain pyöräyttämässä vasikan, joka ero-tetaan emästä
välittömästi. Poikimakarsinat ovat olkipohjaisia ja työläitä
puhdistaa, joten oleskelua niissä pyritään minimoimaan. Tär-keää on
pitää oljet puhtaina jokaiselle poi-kivalle.
Jotta vältettäisiin tunnutusosastoon poiki-minen, tarkkaillaan
poikivia tiheästi. Kierros siellä tehdään tyypillisesti vähintään
tunnin välein ympäri vuorokauden. Tämä onnistuu, kun lypsy pyörii
läpi yön ja työntekijät ovat kolmessa vuorossa.
Holtermanin tilalla siirretään vastapoiki-neet lehmät
ternimaitolypsyn jälkeen takai-sin tunnutusosastoon, kunnes niiden
jälkei-
set irtoavat. Sen jälkeen ne siirretään vas-tapoikineiden
osastoon, jossa vältetään yli-täyttöä.
Useimmat yrittäjät antavat vanhemmille lehmille kalsiumboluksen
poikimisen jäl-keen, osa jopa ensikoille.
Vastapoikineet tehovalvonnassaPoikimisen jälkeen lehmien syönnin
kehi-tystä seurataan tarkoin. Cottonwood Dai-ryssä ensikot pidetään
40 päivää vastapoiki-neiden osastossa, vanhemmat lehmät noin 20
päivää. Osalla tiloista siirretään vasta-poikineet nopeammin
lypsävien ryhmään, jos niillä ei ole ongelmia.
Lypsyiltä paluun yhteydessä tarkkaillaan aina
syöntikäyttäytymistä ja sitä, tuleeko lehmä halukkaasti
ruokintapöydän ääreen. Kerran päivässä osaston lehmät lukitaan
ruokintapöydän aitaan, silloin niiltä mita-taan kuume, jos
poikimisesta on alle viikko. Samalla tarkkaillaan pötsin
täyteisyyttä ja lehmän olemusta.
Silmistä voi arvioida lehmän nestetasa-painoa. Jos syönti
laahaa, vastapoikineille tarjotaan seoksen päälle hyvää heinää.
Lyp-sykauden lehmille ja erityisesti vastapoiki-neille lisätään
soodaa, mikä näkyy rehun suurena natriumpitoisuutena. MH
myös suojattua metioniinia ja lysiiniä. Sen valkuaispitoisuus on
peräti 84 prosenttia, joten siitä saa erittäin runsaasti
arvok-kaita aminohappoja. Verituot-teissa on myös korkea
histidii-nipitoisuus.
Hämmentävä on myös kärpäs-ten torjuntaan tarkoitettu
Cla-rifly-valmiste, joka sisältää pesti-sidinä tunnettua
diflubenzuro-nia. Clarifly on tyypillinen aine vasikoiden ja
lehmien rehuissa. Sellaisen lisääminen rehuun on Suomessa ja
muualla EU-alu-eella kiellettyä.
Seosrehuun lisätään maitoti-loilla esimerkiksi Protein mix
-nimistä raaka-aineseosta, jonka raaka-aineet ovat
suuruusjärjes-tyksessä: rapsirouhe, paahde-tut pavut, sooda,
suojattu rasva, AgriBlue, kalsiumkarbonaatti, magnesiumoksidi,
suola, probi-
oottivalmiste, Clarifly ja home-myrkkyjä sitova aine.
Monensiinia ei voi EU:ssa lisätä nautojen rehuunNaudoille
käytetään Yhdys-valloissa yleisesti lisäaineena monensiinia, joka
ei ole EU:ssa sallittu märehtijöiden rehuissa. Sitä käytetään sekä
umpileh-mille, lypsäville että hiehoille ja lihanaudoille. Sitä
lisätään myös vasikoiden juomarehuihin ja mysleihin kokkidioosin
estoon.
Monensiini on ionoforinen antibiootti, joka vaikuttaa pöt-sin
mikrobikantaan. Se vähen-tää etikka- ja voihapon muodos-tusta sekä
lisää propionihapon osuutta, joka toimii glukoosin esiasteena.
Monensiini ehkäisee siten ketoosia.
Propionihapon osuuden kasvu vähentää myös metaanin
Monella tilalla on liikaa hiehoja, vaikka resursseja ei
kannattaisi tuhlata ylimääräisten hiehojen kasvatukseen ja liian
vanhana poikiviin hiehoihin. Talousasiantuntijoiden ohjeiden mukaan
uudistukseen valitaan vain huip-puyksilöiden lehmävasikat, muille
käytetään lihasonnia. Seksattu siemen tehostaa uudistusta
Yhdysvalloissakin.
corteva.fiTM ® SM Dow AgroSciencen, DuPontin tai Pioneerin ja
niidentytäryhtiöiden tai omistajien tavaramerkkejä. © 2019
DuPont
Rikkakasveista eroonaikaisin keväällä
Broadway Star tuo entistäkin vahvempaatehoa heinämäisten ja
leveälehtistenrikkakasvien torjuntaan vehnällä ja rukiilla. Torju
rikkakasvit pienenä niin saatparhaan mahdollisen lopputuloksen.
• Sateenkestävä 1 tunnin kuluttua• Voidaan käyttää + 5° - 25°C:n
lämpötiloissa• Ei rajoita seuraavan viljelykasvin valintaa
facebook.com/cortevaFITeknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa
Varmista kasvinsuojeluaineen turvallinen käyttö. Lue aina
pakkausmerkinnät ja tuotetiedot ennen käyttöä. Huomioi kaikki
varoituslauseet ja -merkit.
Aki Niemelä 040 128 1213Päivi Peltouori040 589 0311
OTA YHTEYTTÄ
BroadwayTM StarRIKKAKASVIEN TORJUNTAAN/OGRÄSMEDEL
-
KM 4/201956
Vahva satsaus vasikan juottokauteenJuottokauden ruokinnalla on
suuri merkitys tulevan lehmän
tuotokseen, mutta yhtä tärkeää on onnistua vieroituksessa
ja sen jälkeen, jotta juottokauden hyviä tuloksia ei
menetetä.
Juottokaudella vasikan kasvu pyritään tuplaamaan. Kun
syntymäpaino on 45 kiloa, vieroituksen aikaan vasikka painaa
90
kiloa, jos kaikki on sujunut hyvin, eivätkä sairaudet
kiusaa.
◼ Vasikat saavat tunnin sisään syntymästä 3–4 litraa ternimaitoa
tuubijuotolla. 6–12 tun-nin kuluttua suositellaan annettavaksi
toinen ternimaitoannos tuttipullosta, jolloin vasikka voi itse
säätää juontimäärän.
Ternimaito on usein seosmaitoa usealta leh-mältä, jotta laatu
tasoittuu. Osa tiloista pas-töroi ternimaidon ennen juottoa.
Vasikan hoi-torutiineihin kuuluu myös navan desinfiointi,
mahdolliset rokotukset ja kuivaus sekä liivin pukeminen.
Juottorehusta sekoitetaan hyvin vahvaa juomaaKun vasikka on
saanut ternimaidon ja alkuhoi-don, siirretään se yleensä
yksilökarsinaan, jossa vasikoita pidetään koko juottokausi.
Holtermanin tilalla jatketaan juottoa syntymän jälkeen vielä
vii-kon verran pastöroidulla ternimaidolla ennen juo-
marehulle siirtymistä. Kahden ensimmäisen vii-kon ajan
vasikoille tarjotaan elektrolyyttijuomaa 4 tuntia aamujuoton
jälkeen.
Vasikat juotetaan kaksi kertaa päivässä. Enimmillään päivän
juomamäärä on 7,6 litraa. 52 päivän jälkeen juoma vähennetään 2,8
lit-raan, kunnes vasikka vieroitetaan.
Vaikka nesteen määrä on maltillinen, eivät nämä vasikat nälkää
näe. Juomarehussa on peräti 26 prosenttia valkuaista sekä 20
pro-senttia rasvaa.
Juomajauhetta annetaan lähes 1 200 gram-maa päivässä, sillä
juoman vahvuus on 15,5 prosenttia, mikä on käytännössä turvallinen
yläraja. Vahvuus lasketaan juomajauheen osuutena juoman
kokonaismäärästä.
Jos juomassa on vähemmän natriumia, voidaan vahvuutta lisätä
vaikka 18 prosent-tiin. Oleellista on, ettei juoman osmolaliteetti
nouse liian korkeaksi, jottei vasikka kuivu.
Juottokaudella vasikat saavat juoman ohella vapaasti vettä ja
mysliä. Veden vapaa annos-telu on erityisen tärkeää, kun juoma on
vah-vaa.
Holtermanin tilalla juomarehussa on lisä-aineena Bovatecia
kokkidioosin estoon, mys-lissä vastaavaan tarkoitukseen syötetään
Amproliumia. Kumpikaan ei ole EU:ssa sallit-tuja rehun lisäaineita
märehtijöille.
Yhdysvalloissa annetaan karkearehua vasta vieroituksen jälkeen.
Meillä karkearehu pitää olla ruokinnassa jo juottokaudella.
Vasikat pärjäävät meillä hyvin mureisella vasikkatäysrehulla,
kun ruokinnassa on pieni määrä heinää, joka stimuloi pötsin
seinämän kehitystä. Yhdysvalloissa mysli on karkeam-paa ja sitä
annetaan vapaasti koko juottokau-den ajan, joten siitä saa
pistelyvaikutusta pöt-sin seinämään.
Tavoitteena saada vasikat igluista sisälleSunBurstin tilalla
vasikat juotetaan täysmai-dolla, joka pastöroidaan. Juottoon
käytetään
SunBurstin tilalla pikkuvasikat ovat igluissa, joissa pediksi
käytetään kesällä hiekkaa. Se ei kerää kärpäsiä, kuten oljet.
Puhtaanapito on myös helpompaa. Talvikaudella käytetään pit-kää
olkea. Talvella työläästä iglukasvatuksesta halutaan nyt eroon, ja
vasikat katon alle.
Suomessa vasikat pidetään kaksi viikkoa yksilö-karsinoissa,
jonka jälkeen ne voidaan siirtää ryh-mäjuotolle tai pitää
pareittain. Holtermanin tilalla vasikat juotetaan alusta saakka
parikarsinoissa. Pari- tai ryhmäkasvatus kehittää vasikan
sosiaa-lisia taitoja.
-
57KM 4/2019
muodostusta. Monensiinin on arvioitu vähentävän juoksutus-mahan
siirtymiä ja jälkeisten jäämisiä sekä utaretulehduksia. Monensiini
tehostaa myös ener-gian ja valkuaisen hyväksikäyt-töä ja lisää
maitotuotosta.
Hedelmällisyys huonontuu ja maidon pitoisuudet kuitenkin
alenevat monensiinin vaiku-tuksesta. Runsas tärkkelyksen määrä ja
monensiini yhdessä voivat alentaa maidon rasva-pitoisuutta jopa
kolme kym-menystä. Jos tähän vielä yhdis-tetään öljymäinen
rehurasva, maitorasvan pitoisuus romah-taa helposti. Yhdysvalloissa
hol-stein-lehmien maidossa onkin usein alhaisempi rasvapitoisuus
kuin Suomessa.
Monensiinin käyttömäärät ovat milligrammatasolla, siksi se
annostellaan esiseoksen kautta, jotta aine saadaan seosrehuun
tasaisesti. Suositeltu päiväannos on 250–300 mg sekä umpikau-della
että lypsylehmille. Suurin sallittu annos lypsylehmille on 660 mg
ja umpilehmille 410 mg päivässä.
Jos aine ei sekoitu tasaisesti, ja lehmät saavat vahingossa
ylian-noksen monensiinia, ne lopetta-vat syönnin vuorokauden
sisällä, menevät ripulille 1,5 vuorokau-den kuluttua ja sairastuvat
kah-den vuorokauden päästä.
Monensiini pitää annostella seosrehuun vähintään puolen kilon
lehmäkohtaisessa rehuan-noksessa, jotta se saadaan tasai-sesti.
Niinpä se on yleensä sekoi-tettu rehutehtaan valmistamaan
valkuaistiivisteeseen, johon myös kivennäiset, suojatut rasvat ja
muut pienet komponentit on lisätty. Tiloilla näkyvillä olleissa
tuoteselosteissa luki ”medica-ted” eli lääkerehu, koska rehut
sisältävät monensiinia.
Monensiinin päiväannos mak-saa 2–4 senttiä lehmää kohti. Sen
hyöty on laskettu noin vii-sinkertaiseksi, joten käytän-nössä sitä
on useimpien tilojen rehuissa.
Suomalaistiloilla tarvitaan hyvä nurmisäilörehuMeilläkin
laajentavat yrittäjät voisivat miettiä helpotusta seos-
rehun annosteluun. Kivennäi-set, suojatut rasvat, soodat ja muut
pikkuaineet voidaan tar-vittaessa lisätä valkuaistiivistee-seen,
jolloin sekoittuminen on tasaisempaa.
Ruokintakäytännöistä voi-daan ottaa oppeja Atlantin takaa, mutta
rehujen sisällön sekä eläinsuojelun suhteen mei-dän pitää noudattaa
EU:n sää-döksiä.
Hyvälaatuisilla nurmirehuilla sekä monipuolisilla ja
laaduk-kailla väkirehuseoksilla päästään meilläkin huikeisiin
tuotoksiin. Parhailla karjoilla energiakor-jattu keskituotos
lähentelee jo 14 000 kiloa, vaikka rehumme eivät sisällä
ionoforisia antibi-ootteja tai muita lääkkeenomai-sia lisäaineita,
verijauhoa, liha-luurehujauhoa tai soijaa.
Vaikka ruokinnan tehokkuu-dessa emme pääse kaikilta osin
Yhdysvaltojen tasolle, on meillä valttina puhtaus,
salmonellatto-muus ja kestävä tuottavuus. ◻
Kirjoittaja työskentelee naudanre-hujen tuotekehitystehtävissä
Lant-männen Feedissä.
erottelumaitoa, jota täydennetään tarpeen mukaan normaalilla
maidolla. Kokemusten mukaan vasikoiden terveys on nykyisin hyvä, ja
ne myös kasvavat voimakkaasti. Vasikka-kuolleisuus on varsin pieni,
alle prosentin.
Vasikoiden mysli sisältää monensiinia, joka suojaa
kokkidioosilta. Jos vasikka näyttää sai-raalta eikä juo, lisätään
juomaan antibiootti-kuuri. Antibioottien käyttöä tultaneen jatkossa
rajoittamaan myös Yhdysvalloissa.
Ternimaidon jälkeen juoman määrä lisä-tään maksimiin kymmenessä
päivässä. Tavalli-sesti vasikat juotetaan kaksi kertaa päivässä,
mutta talvella kovilla pakkasilla jaetaan kol-mas annos.
Kerta-annos on 3,8 litraa. Kolmella juotto-kerralla juoman määrä
voi nousta yli 10 lit-raan päivässä.
Juoton jälkeen vasikoille annetaan aina läm-mintä vettä. Vasikat
pidetään vielä viikon ajan igluissa, kun ne on vieroitettu, jottei
tulisi liian monta muutosta samaan aikaan. Ryhmäkarsi-nassa ne
saavat vielä toisen viikon ajan juot-tokauden mysliä.
Vasikat pärjäävät hyvin igluissa, mutta hoi-totyö on etenkin
talvella ikävää puuhaa. Siksi SunBurstissa haluttaisiin oma
vasikkala, jos olisi mahdollisuuksia investoida.
Vasikoiden nupoutukseen käytetään emäk-sistä nupoutuspastaa,
jonka käyttö ei ole Suomessa sallittua. Vasikoiden sarvenaihei-den
kohdalta ajetaan karvat, ja pasta levi-tetään paljaaseen kohtaan.
Voimakas emäs tuhoaa sarvenaiheen. Amerikkalaiskokemus-ten mukaan
tämä on helpompaa kuin perintei-nen nupoutus polttamalla. MH
Vasikoiden juoma on amerikkalaistiloilla huo-mattavasti
vahvempaa kuin Suomessa. Osalla tiloista on käytössä mittari, jolla
voidaan määrit-tää juoman kuiva-ainepitoisuus. Kun juomasta tehdään
vahvaa, kannattaa varmistaa, ettei vedessä ole runsaasti
natriumia.
Tiloilla esillä olevissa rehujen tuoteselosteissa lukee
useimmi-ten ”medicated”, mikä tarkoittaa lääkerehua. Suuri osa
nautojen rehuista sisältää monensiinia, joka on pötsin mikrobistoon
vaikut-tava ionoforinen antibiootti. EU:ssa monensiini on sallittu
eläinlääk-keenä boluksen muodossa ketoo-sin estoon. Käytännössä
joissain maissa sen avulla kierretään rehu-lakia. Suomessa ainakaan
Valiolai-sessa maidontuotannossa tämä ei ole sallittua.
Yhdysvalloissa rehui-hin sekoitetaan myös monia muita EU-maissa
kiellettyjä aineita.
