Ruutiset 0215

1 ruutiset 12 |2015

oy forcit ab:n asiakaslehti

Elektroniset nallitkiviainestoiminnassa

Räjähdysaineidentyppipäästöt

Vuoden panostaja 2015

s.8 s.12

s.4

s.14

12 |2015

korpilouhinnasta huippuluokan moottoritieksi

3 ruutiset 12 |2015

M arkkinoilla oleva hintataso on kuitenkin aina oikea, koska sen määrää kysyntä ja tarjonta, sen määrää asiakas ja toimittaja yhdessä käy-

tyjen neuvottelujen perusteella. Silti rohkenen väittää, että räjähteiden kilohinta on todella vaatimattomalla tasolla ot-taen huomioon alan turvallisuusvaatimukset, investointien määrän, osaamisen vaatimustason ja asiakkaiden asettamat odotukset tuotteiden ja palvelujen laadun suhteen. Liian al-haisesta hintatasosta voin syyttää ainoastaan itseäni. Yhtiön johtajana olen aktiivisesti neuvottelujen kautta osallistunut markkinahinnan määrittämiseen.

Rohkenen väittää, että olemme Forcitilla tehneet paljon työtä toimintamme tehokkuuden kehittämiseksi. Jatkuvassa hintapaineessa yritys joutuu kuitenkin loppujen lopuksi va-litsemaan mihin pitää satsata, mistä pidetään kiinni ja mistä on pakko luopua. Kun yhtiön tiedossa oleva sisäinen tehos-tamispotentiaali on pääosin käytetty, on jossakin vaiheessa siirryttävä tekemään rankempia rakenteellisia muutoksia.

Koen, että parempi ja kestävämpi toimintatapa olisi sy-vällisempi yhteistyö asiakkaan ja toimittajan välillä. Sillä en tarkoita sitä, ettei hinta voisi edelleen joustaa ja tehokkuus ja laatu edelleen parantua. Tarkoitan yhteistyöllä sitä, että haetaan uusia tapoja toimia ja sitä kautta haetaan hyötyjä jaettavaksi molemmille osapuolille. Olen sitä mieltä, että

Yhteistyössä– yhä enemmän ja yhä useammin

Ulf SjöblomToimitusjohtaja

vieläkin paremmalla yhteistyöllä pääsisimme pidemmälle ja voisimme paremmin tukea teidän tehostamistoimenpitei-tänne ja teidän pyrkimyksiänne säästää kustannuksissa.Hyvinä esimerkkeinä voin mainita:

ß Defence liiketoiminnan toimittama uusi merimiina Blocker, joka on sekä kustannustehokas että maailman nykyaikaisin merimiina. Tämä on asiakkaillemme hyvä yhdistelmä.

ß Yhteistyöprojekti Ruotsissa Bolidenin kaivosten kanssa, missä yhdessä haettiin vaihtoehtoisia toimittajia ja kulje-tuskanavia tietyille pääraaka-aineille. Projekti oli onnistu-nut. Projektin tuloksena oli merkittäviä säästöjä, jotka oli-vat jaettavissa sekä asiakkaalle että Forcitille.

Muitakin onnistuneita projekteja on, mutta mainitsemani kaksi projektia ovat tuoreita ja päällimmäisenä mielessäni.

Toivoisin että voisimme yhteistyössä, yhä enemmän ja yhä useammin, kehittää yhteistä toimintaamme. Vallitse-vassa taloudellisessa tilanteessa suomalainen teollisuus tar-vitsee vähemmän vastakkainasettelua ja enemmän yhteisiä ponnisteluja.

Ystävällisin työterveisin,

Ulf Sjöblom

toimitus:Forcitintie 3710900 HankoPuh. 040 869 0417Faksi: 0207 440 225

Vastaava julkaisija: Ulf Sjöblom

Toimituspäällikkö: Oy Forcit Ab / Mari HalonenYhteydenotot: [email protected]

Taitto: Wonder Production Oy / Maiju Kolisoja

Painopaikka: Premedia Helsinki Oy

ISSN 1796-0193

OY FORCIT ABPL 19, 10901 Hankowww.forcit.fi

Lokakuun hintatilastojen mukaan porkkanan kilohinta oli 1,45 ¤/kg, kurkun kilohinta oli 2,90 ¤/kg ja meijerivoin kilohinta oli 4,90 ¤/kg .Räjähteiden hinta on näihin verrattuna vaatimattomalla tasolla.

sisällys

3 Pääkirjoitus Yhteistyössä – yhä enemmän ja yhä useammin

4 Työmaa esittely: E18 Hamina–Vaalimaa

8 Louhintakorneri Elektroniset nallit kiviainestoiminnassa

12 Räjähdysaineiden typpipäästöt

14 Vuoden panostaja 2015: Tenho Jäntti

16 Forcit Consulting Consulting laajenee Uudet henkilöt

20 Ilmoitusasiat FEM kuulumiset Maxpo Kuulumiset

22 Kurssit

54ruutiset 12 |2015 ruutiset 12 |2015

Korpilouhinnasta huippuluokan moottoritieksi

Teksti Juho Rahko

Kuvat Liikennevirasto, Forcit

Y htenäinen moottoritieyhteys Turusta Vaalimaan raja-asemalle on pian todellisuutta. Liikennevi-raston tilaama ja Tieyhtiö Vaalimaa Oy:n toteutta-

ma elinkaarimallihanke E18 Hamina–Vaalimaa on edennyt suunnittelusta toteutukseen pääurakoitsija YIT Rakennus Oy:n johtamana. Hanke viimeistelee E18-moottoritien kat-keamattoman yhteyden Turusta itärajalle mahdollistaen omalta osin sujuvan, nopean ja turvallisen liikenteen. Han-ke käsittää 32 kilometriä pitkän uuden moottoritieosuuden, 4,5 km uutta kevyen liikenteen väylää, 41 kpl uusia siltoja, n. 250 m pitkän tietunneliosuuden sekä lukuisan määrän mui-ta uudisrakenteita ja tietekniikkaa. Rekkaliikenne saa lisäksi uuden odotusalueen Vaalimaan raja-aseman läheisyyteen.

Infrahankkeena E18 Hamina–Vaalimaa on mittakaavas-saan erittäin merkittävä sekä tavarantoimittajille, rakentajil-le, alueen kunnille että koko elinkeinoelämälle. Hanke mah-dollistaa ja luo uusia työpaikkoja sekä rakentamisen ajaksi että sen jälkeiselle ajalle. Moottoritien lähialueita pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään yhä paremmin logistisesti osana jo valmiiksi vilkkaasti liikennöityä Pohjois-Euroopan valtaväylää. Muutenkin alueen kuntien saavutettavuus pa-ranee esimerkiksi matkailijoille. Hanke työllistää rakenta-misen aikana välittömästi ja välillisesti jopa lähes tuhat hen-keä, joista YIT:n projekti-insinööri Jarmo Simolan mukaan n. 40% tulee hankkeen lähialueilta. Paikallisuuteen hankkees-sa onkin kiinnitetty paljon huomiota. Myös ympäristöasiat sekä viestinnän toimivuus on huomioitu ja varmistettu laajalti.

Hankkeen aikana moottoritien linjauksen alueella suo-ritetaan massanvaihtoja miljoonia kuutiometrejä. Forcitin kannalta merkittävää on varsinkin n. 3,5 miljoonan m3 kalli-on louhinnat, joita varten Forcit saa toimittaa asiakkailleen räjähdy saineita pääosin Kotkan ja Tuusulan toimipisteistään.

Louhinnat jakaantuvat eri toimijoille eri hankealueilla, joita koko hankkeessa on kaiken kaikkiaan viisi. Suurimmat massalouhinnat sijoittuvat varsinaisen moottoritielinjauk-sen sekä Vaalimaa rekkaparkin alueelle. Hanke ei kuitenkaan

koostu pelkästä massalouhinnoista vaan johtuen varsinkin jääkauden aiheuttamasta rapautumisesta, kyseinen alue on tunnettu runsaista maa- ja pintakiviesiintymistä. Jotta var-sinainen maakaivu, massanvaihto ja louhinnat sujuisivat ai-kataulussa, puunkaadon jälkeen maakivet, joita alueella on tuhansia, merkataan, mitataan ja räjäytetään louhintaura-koitsijan toimesta.

Vihtiläinen louhinta-alan urakoitsijayritys TJ-Louhinta Oy suorittaa alueen maa- ja pintakivien räjäytyksiä YIT:n ali-

urakoitsijana. Tehtävä on iso, sillä kuutiomäärissä mitattuna maa- ja pintakiviä räjäytetään jopa 50t m3. TJ-Louhinnan toi-mitusjohtaja, ylipanostaja Tapani Jaakkola kertoo, että ura-kan lopullinen laajuus on selvinnyt vasta työn ja pintamaan kaivuun edetessä. ”Yksistään rekkaparkin alueella räjäytet-tiin n. 1200 pintakiveä eli n. 10t m3. Keskimäärin yhdessä ammussa räjäytetään n. 50–60 kiveä päivävauhdin ollessa keskimäärin n. 300 m3.” Pääasiallisina työkaluina hommassa toimivat Commando-luokan poravaunu, 35mm Fordyn sekä

E18 Hamina–Vaalimaa Ampu tulee!

Kemiitti 610 panostusajoneuvo.

Hankeosakartta. Kuva: Liikennevirasto


sähkönallit. Toistaiseksi pääasiallisesti aurinkoinen ja kui-va sää on ollut suotuisa urakalle, mutta haastavampia aikoja saattaa olla luvassa syksyn ja talven edetessä: lumihangesta maakivien etsiminen nimittäin tuottaa tietynlaista haastetta urakoitsijalle. Työ etenee siten, että kiviä merkataan n. viikon tarpeen määrä etukäteen, kun ne on vielä helppo löytää. Sen jälkeen mittamies mittaa tarkat kuutiot, jonka jälkeen ura-koitsija etsii merkatun ja mitatun kiven ja räjäyttää sen.

TJ-Louhinnalla on hankkeen parissa yhteensä kolme omaa työntekijää sekä kaksi sen aliurakoitsijan työntekijää suorittamassa kivien räjäyttämistä. Urakka on ollut mieluisa, sillä varsin kaukana muusta louhinnasta ja murskauksesta suoritettavat maa- ja pintakivien räjäyttämiset tehdään vie-lä muuten rauhallisessa metsämaisemassa. ”Hirviä ja muita eläimiä käy silloin tällöin katsomassa hommia, muuten työs-kentelyalueella on melko rauhallista”, summaa Jaakkola.

Noin kymmenen kilometriä TJ-Louhinnan paikasta Lemminkäinen Infra Oy suorittaa massalouhintoja tielin-jauksen kohdalla. Lemminkäisen saamat eri urakat käsittä-vät työmaapäällikkö Juha Viitalan mukaan yhteensä n. 3,2 miljoonaa m3 louhintaa, joka on yksittäisen infrahankkeen mittakaavassa erityinen ja työllistää Lemminkäisen avo-louhintaa hyvin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Louhitusta kalliosta osa murskataan välittömästi kohteessa jatkokäyttöä

ti. ”Kivi on helppoa ja murskaantuu helposti”, toteaa Lem-minkäisen ylipanostaja Tapio Isojoki, joka vastaa panostuk-sesta kyseisellä kentällä. ”Panoksena Fordyn on toiminut erinomaisesti ja Austinin pohja- sekä pintanallia käyttä-mällä räjäytystulos on ollut hyvä.” Isojoki kulkee työmaalle kotoaan Salosta asuen työviikot työmaan lähistöllä. Isojoen apupanostaja Ville Sirkelä nyökyttelee olevan tuoteasioista samaa mieltä kytkien samalla nalleja Austinin Shockstar Connector pintakytkimiin.

E18 Hamina–Vaalimaa moottoritie avataan liikenteelle aikataulun mukaan keväällä 2018. Sitä ennen hankkeen ete-nemistä voi seurata esimerkiksi Liikenneviraston Internetsi-vuilta tai sosiaalisessa mediassa. y

Maa- ja pintakivien koko saattaa vaihdella yh-destä kuutiosta jopa 150 m3 ”mörkökiviin”.

Tapani Jaakkola panostamassa pintakiveä, taustalla Pasi Ottelin valmistelee poraa seuraavan kiven poraukseen.

varten, osa kuljetetaan sellaisenaan täyttöihin ja läjityksiin. Teknisesti louhinta ja erityisesti poraaminen asettaa omia haasteita, koska esimerkiksi tielinjan kaarteiden kaltevuu-det, pituuslinjan kaltevuus sekä suoto-ojat tulee huomioida jo porausvaiheessa.

Vaativa hanke vaatii tarkkaa aikatauluttamista sekä tark-kaa resurssien sijoittamista oikeisiin mestoihin oikeaan ai-kaan. Työmaapäällikkö Viitala toteaa erityisesti toimivan viestinnän ja tiedottamisen olevan hankkeen sujuvuuden kannalta tärkeitä. Tämä taataan muun muassa päivittäisellä yhteydenpidolla YIT:n louhinnoista vastaavien työnjohta-jien kanssa, katselmuksilla ympäristöön, urakoitsijapalave-reilla sekä aikataulupalavereilla. Ympäristön turvallisuuden varmistamiseksi lähiteiden sulkeminen räjäytysten ajaksi hoidetaan tarvittaessa yhdessä YIT:n kanssa.

Viitala, joka toimii työmaalla Lemminkäisen räjäytys-työnjohtajana, on tilannut Tuusulan Kemiitti 610-auton mie-histöineen työmaalle haastattelupäiväksi. Tarkoituksena on pumpata kenttään niin paljon räjähdysainetta kuin auton ka-pasiteetti antaa myöten. Tässä tapauksessa RP4-autosta saa-daan ladattua kenttään n. 12t kg Kemiitti 610 räjähdysainetta. Louhintakuutioissa se tarkoittaa karkeasti n. 15t m3.

Alueen geologia ja kallioperä on varsin hyvälaatuista ja homogeenistä. Lustia ja rakoilua on esiintynyt vaihtelevas-

Kemiittipanostus menossa, kuvassa (vas.) Forcitilta Lari Laine, Lemminkäiseltä Ville Sirkelä sekä Lemminkäisen ylipanostaja Tapio Isojoki.

Ï www.liikennevirasto.fi/e18vaalimaa

Ï Facebook: E18 Hamina-Vaalimaa

Ï Twitter: @e18hava

Löydät hankkeen:


Blast site : OkeroinenOperator : JTaBlast location : Lahti

Date : 2.4.2015Page : 1/1

Blasting PlanDtronic 2D

Printed the 23.10.2015

17651770

17001705

163516401570

157514401445

13751380

13101315

12451250

11801185

11151120

10501055

985990

920925

855860

790795

725730

530535

400405

335340

270275

205210140

145758030

352025

1015

18301835

17751780

17101715

16451650

15801585

14501455

13851390

13201325

12551260

11901195

11251130

10601065

9951000

930935

865870

800805

660665

465470

410415

345350

280285

215220

15015585

905055

18951900

184018451785

1790

17201725

16551660

15901595

14601465

13951400

13301335

12651270

12001205

11351140

10701075

10051010

940945

875880

735740

540545

475480

420425

355360

290295

225230160

165

190519101850

185517951800

17301735

16651670

16001605

14701475

14051410

13401345

12751280

12101215

11451150

10801085

10151020

950955

810815

670675

550555

485490

430435

440445

300305

885890

745750

680685

560565

495500

505510

820825

755760

690695

570575

PU #1 PU #2

LOUHINTAKORNERI

K iviaineksen tuotanto siirtyy jatkuvasti yhä lä-hemmäs asuttuja alueita, ja samalla ympäristön asettamat vaatimukset louhinnalla tiukkenevat.

Ympäristön aiheuttama paine pakottaakin panostamaan uusien toimintatapojen ja menetelmien jalkauttamiseen kentälle. Elektronisen nallin kohdalla ei enää voi puhua var-sinaisesti uudesta menetelmästä, sillä nallityyppiä on käy-tetty Suomessa jo yli 10 vuotta, mutta se ei ole lyönyt oikein kunnolla läpi. Pääasialliset syyt ovat varmasti tuotteen hin-nassa sekä mahdollisesti asiakaskunnan arkuudessa ottaa perinteisestä poikkeava työkalu käyttöön

Forcit on vuoden 2015 aikana tehnyt tutkimusta elektro-nisten nallien vaikutuksesta tärinänhallintaan yhteistyössä Ruduksen kanssa kolmella eri kiviaineksen tuotantopaikalla. Räjäytyksiä on tehty kymenkunta ja saatuja tuloksia on ver-rattu kyseisillä paikoilla tehtyihin impulssiletkuräjäytyksiin. Rudus on suunnitellut näihin louhintoihin sekä porauksen että panostuksen, ja Forcitin asiantuntijat ovat auttaneet sy-tytyssuunnittelussa sekä toteuttaneet nallien ohjelmoinnin ja räjäyttämisen. Saadut tulokset on dokumentoitu ja analy-soitu yhdessä Ruduksen kanssa. Alla on esiteltynä muutamia räjäytyksiä ja niistä saatuja havaintoja.

Case 1Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia voidaanko elektronisella nallilla saada apua kohteessa esiintyvään tärinäongelmaan. Impulssiletkukytkennöillä maksimi heilahdusnopeudet ovat olleet 4–5 mm/s. Tärinäraja kohteessa on 7 mm/s, mutta ympäristöstä tulleen palautteen johdosta halutaan tärinöitä alemmaksi. Kohteessa on impulssiletkunalleilla käytetty ja-ettua panosta. Räjäytyksiä elektronisilla nalleilla kohteessa on tehty kolme.

Räjäytykset n:o 1 ja 2

Pengerkorkeus on noin 25 m ja ensimmäinen räjäytys teh-dään jaettuna panoksena, noin 2 m:n välitäytteellä. Maksimi

momentaaninen panos oli noin 80 kg, eli puolikkaan reiän räjähdysainemäärä. Räjähdysaineena oli Kemiitti 610. Ku-vassa 1 on kyseisen räjäytyksen sytytyssuunnitelma. Reiän ylempi osapanos sytytettiin ensin.

Ensimmäisen räjäytyksen heilahdusnopeuden maksimi-arvo oli 1,55 mm/s, eli merkittävästi alhaisempi kuin impuls-siletkuräjäytyksissä syntyneet arvot. Vaatimus pitää puolikas reikä momentaanisena räjähdysainemääränä aiheuttaa sen, että nallituksessa joudutaan käyttämään poikkeuksellisen suuria hidasteaikavälejä. Tässä tapauksessa rivin sisällä pi-dettiin reikien välinen hidastus mahdollisimman pienenä, kun puolestaan rivivälit olivat totuttua suuremmat. Toisessa räjäytyksessä pengerkorkeus oli muutamia metrejä matalam-pi. Edellisestä saatujen kokemusten pohjalta räjäytys tehtiin ilman jaettua panosta. Pintanalli laitettiin varmuuden vuoksi ja ajastettiin niin, että se syttyy 5 ms pohjanallin jälkeen. Mo-mentaanisena räjähdysainemääränä pyrittiin pitämään yksi reikäpanos. Kuvassa 2 on räjäytyksen sytytyssuunnitelma.

Heilahdusnopeuden maksimiarvoksi saatiin 2.3 mm/s ja se tuli 1730 ms kohdalta. Maksimi momentaaninen räjähdys-ainemäärä oli 110 kg.

Räjäytyksen yhteydessä mitattiin myös räjähdysnopeutta (VOD). Mittaus toteutettiin kahdessa ensimmäisessä reiässä, jotka oli tehty jaettuna panoksena. Tavoitteena oli samalla selvittää kuinka osapanokset jakava välitäyte todellisuudes-sa toimii.

Blast site : RumuOperator : TkoBlast location : Okeroinen

Date : 6.3.2015Page : 1/1Blasting Plan

Dtronic 2D


100105

114119

128133

142147

156161

170175

184189

202207

216221

230235

244249

258263

272277

286291

318323

332337

346351

360365

374379

388393

402407

426431

440445

454459

468473

482487

496501

510515

524529

562567 576

581590595

604609

618623

632637

646651

660665

674679

670675 684

689698703

712717

726731

740745

754759

768773

782787

796801

304309

548553

PU #1 PU #2

Kuva 1. Jaettu reikäpanos.

Kuva 2. Toisen räjäytyksen sytytyssuunnitelma.

Teksti ja kuvat Tomi Kouvonen

Kuva 3. VOD käyrä.

Teoriassa sanko sepeliä (10 litraa) vastaa etu- tai välitäyt-teenä kahden metrin matkaa 83 mm:n porareiässä. Mittaus-tulos osoittaa, että räjähdys on katkennut halutusta kohtaa tavoitellulta kahden metrin matkalta, eli välitäyte oli riittävä. Nopeustuloksissa näkyy myös kuinka VOD on hieman suu-rempi reikien alaosassa, jossa myös emulsioräjähteen tiheys on suurempi. Kuvassa 3 on VOD tulos.

Elektroniset nallit kiviaineslouhinnassa

LOUHINTAKORNERI


Kuva 7. Räjäytys elektronisilla nalleilla tärinäherkässä kohteessa

Kuvassa 4 on jälkimmäisen räjäytyksen lopputulos. Molemmissa räjäytyksissä kivimassan liike oli erinomaista ja uuden rintauksen juuri tuli hyvin näkyviin. Tutkimuksissa ei seurattu tarkasti raekokojakaumassa tapahtuvaa muutosta, mutta murskaamon henkilöstöltä saadun palautteen mukaan syötteen läpimenoajat eivät ainakaan huonontuneet, mikä voitaneen tulkita peitellyksi kehuksi. Molempien räjäytysten jälkeen jäljelle jäänyt seinämä oli siisti ja räjähdyksen aiheut-tamat palojäljet reikien kohdalla näkyivät koko matkalla.

Case 2Tavoitteet tässä olivat samat kuin Case 1:ssä. Tässä kohtees-sa voitiin kuitenkin ensimmäinen räjäytys tehdä siten, että räjäytettiin yhdellä kertaa kaksi vierekkäistä kenttää. Toi-sessa käytettiin elektronisia nalleja ja toisessa impulssiletku-sytytystä. Kuvassa 5 on ensimmäisessä räjäytyksessä syntynyt ”tärinäkäyrä”, ja se havainnollistaa hyvin eroja elektronisella nallilla ja impulssiletkunallilla muodostuvista tärinöistä.

Case 3Tässä kohteessa oli tärinät ajaneet kenttäkoot melko pieniksi ja haluttiin selvittää voidaanko elektronisilla nalleilla kas-

Kuva 6. Voimakkaasti auraava sytytys diginalleilla tärinäherkässä kohteessa.

Kuva 5. Case n:o 2 ensimmäisen räjäytyksen tärinäkäyrä. Viimeiset 125 ms ovat eri kuvaajassa, mutta heilahdusnopeudenarvot eivät ylitä näitä arvoja.Non.El maksimiarvo:

ß 32.2 mm/s

ß 439 ms kohdalla

Digi maksimiarvo: ß 11.72 mm/s

ß 1729 ms kohdalla

Elektronisella nallilla 63 % pienemmät tärinät

vattaa kenttäkokoja ja mikä vaikutus tällä on irroituskustan-nuksiin. Räjähdysaineena oli Anfo ja kentät peitettiin. Koh-teeseen tehtiin laskelma, jossa arvioitiin irrotuskustannuksia (poarus, räjähdysaineet, sytysvälineet, peittäminen ja työvoi-makustannukset) ja tultiin tulokseen, että mikäli kenttäkoot voidaan kaksinkertaistaa elektronisilla nalleilla, putoavat ko-konaiskustannukset suuruusluokaltaan samalle tasolle kuin impulssiletkunalleilla. Laskelman pohjalta päätettiin aloittaa räjäytykset elektronisilla nalleilla. Räjäytyksiä on tehty 4 kpl jutun kirjoitusaikaan mennessä ja kenttäkokojen kaksinker-taistaminen ja samalla tärinöiden pudottaminen 50% alhai-semmalle tasolle on onnistunut. Lopullisten kustannusten laskeminen ja taloudellisen hyödyn arviointi ovat vielä edes-säpäin. Kuvassa 6 on yhden räjäytyksen sytytyssuunnitelma.

JohtopäätöksetElektroninen nalli on erinomainen työkalu tärinän hallin-taan. Sen avulla voidaan saada tärinöitä laskettua merkittä-västi, ilman lastattavuuden tai raekokojakauman kärsimistä. Testiräjäytykset ovat osoittaneet, että perinteisestä 10–30 ms edunmetriä kohden olevasta hidastuksesta on turvallista kasvattaa hidasteaikoja merkittävästikin.

LOUHINTAKORNERILOUHINTAKORNERI

Kuva 4. Räjäytys n:o 2 lopputulos.

Blast site : RudusOperator : JTaBlast location : Talma

Date : 20.10.2015Page : 1/1

Blasting PlanDtronic 2D


1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

L

M

N

O

P

Q

R

S

470

340

240 160 80

0 1090 170 250

350480

620 490 360 260 180 100 110 190 270 370 500 630

770 640 510 380 280 200 210 290 390 520 650 780

920 790 660 530 400 300 310 410 540 670 800 930

1070 940 810 680 550 420 430 560 690 820 950 1080

1220 1090 960 830 700 570 580 710 840 970 1100 1230

1370 1240 1110 980 850 720 730 860 990 1120 1250 1380

1520 1390 1260 1130 1000 870 880 1010 1140 1270 1400 1530

Louhetäkkäys

PU #1 PU #2

Jotta lohkarekoko saadaan pidettyä hyvänä, pitää sytytys-suunnittelussa aina huolehtia että löytyy jokin suunta missä vierekkäiset reiät syttyvät mahdollisimman lähellä toisiaan, eli saadaan maksimoitua tärinöiden puitteissa kivessä ker-ralla vaikuttava energia. Panostetun reiän räjähtäessä alkaa kallioon syntyä rakoja joka suuntaan, jolloin hallitsematon-ta heittoa todellisempi riski suurissa hidasteajoissa on, että myöhemmin syttyvien reikien kaasut pääsevät pakenemaan jo syntyneitä rakoja pitkin. Tällöin kivessä ei vaikuta mak-simaalinen energia joka voi johtaa epätyydyttävään lohka-roitumiseen. Näissä tutkimuksissa ei törmätty tähän ongel-maan, mutta riski on hyvä tiedostaa.

Taloudellisessa mielessä vaikuttaisi siltä, että kenttäkoon kaksinkertaistamisen mahdollistuminen asettaa elektroniset nallit kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi ainakin tärinä-herkissä kohteissa.

Kasvanut rivivälihidaste näyttää vähentävän erityisesti takarivin kohdalla havaittavaa reikien korkkaamista. Kuva 7 on napattu räjäytysvideosta, jossa elektronisilla nalleilla tehdyssä sytytyksessä on paikoitellen jopa 200 ms hidaste peräkkäisillä rei`illä. y

Oy Finnrock Aaltomuoto 20100921 - Lindbergin kuoppa

Mittauspiste Sijainti Päivämäärä Tulokset Raja Osa raja Etäisyys Momentaaninen Räjäytys Huomautus

Mp7 400kv linj-V Pylväs 58 seuraava pohjoiseen 19.5.2015 14:31:54 17.0 m/s² 19.9 mm/s 78.6 µm 176 Hz

Mp7 400kv linj-L Pylväs 58 seuraava pohjoiseen 19.5.2015 14:31:54 32.2 m/s² 39.6 mm/s 182 µm 177 Hz

Mp7 400kv linj-T Pylväs 58 seuraava pohjoiseen 19.5.2015 14:31:54 23.5 m/s² 33.9 mm/s 99.7 µm 129 Hz

Standardi aikapalvelin Ei RMS Ylipäästö [Hz] Alipäästö [Hz] Taajuusaanalyysi Ikkuna Mistä [s] Mihin [s]

ISO8569 Acceleration,125m/s2 5-300Hz Ei kukaan Ei kukaan Ei mitäänEi mitään

Akseli: Vertikaali

Akseli: Pitkittäinen

Akseli: Vaakasuunta

s

s

s

-10

0

10

-0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8

-20

-10

0

10

20

30

-0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8

-20

-10

0

10

20

-0.2 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2 1.4 1.6 1.8

Uudelleenaseta tarkennus



Page 1 of 1NCVIB - Aaltomuoto

13.11.2015https://www.ncvib.com/project/2215/waveform/diagramtriaxel?peaktriggeredvalueid=...

Non. El: 0-860 ms Digi: 1525-2125 ms


Louhinnasta aiheutuvat typpipäästöt ovat monen tekijän summa. Räjähdysaine sisältää useimmiten pääosan louhintakohteeseen tulevan typen mää-

rästä, mutta siitä louhintapaikan ympäristön vesiin päätyvä osa on riippuvainen käyttötavasta ja ympäristötekijöistä. Ympäristöasiat oikein huomioivalla louhintasuunnittelulla, räjähdysaineen valinnalla ja panostustyön toteutuksella voi olla suuri merkitys louhinnasta peräisin olevien typpi-päästöjen määrään.

Oy Forcit Ab:n ympäristöesitettä päivitetään parhaillaan. Esitteessä tullaan avaamaan tarkemmin räjähteiden typpi-päästöjä ja niiden mekanismeja. Aiheesta on tehty Forcitilla tutkimusta pitkän aikaa, ja koko konsernin ”typpiosaami-nen” sekä asian tärkeyden tiedostaminen on hyvällä tasolla.

Tutkimusten1 mukaan reagoimattomana kiviainekseen jää panostustyössä käytetystä räjähdysaineen kokonaismää-rästä tyypillisesti 5–20 %. Avolouhinnassa osuus painottuu vaihteluvälin pienempään päähän 5–10 % ja maanalaisessa louhinnassa suurempaan päähän 10–20 %. Reagoimattoman räjähdysaineen määrää pystytään pienentämään huolelli-sella panostuksella sekä esimerkiksi keräämällä reiän ulko-puolelle jäänyt räjähdysaine jäteastiaan huomioiden jätteen-käsittelyyn liittyvät säännökset.

Tuotteet ja palvelut typpipäästöjen vähentämiseksiOy Forcit Ab:n monipuolinen valikoima emulsioräjähdys-aineita antaa mahdollisuuden valita parhaiten kyseisen louhintakohteen olosuhteisiin soveltuvat tuotteet, jotta räjähdysaineiden typpipäästöt ja niiden aiheuttama ympä-ristökuormitus on mahdollisimman vähäinen. Elektronisen sytytysjärjestelmän avulla voidaan räjäytys suunnitella niin, että räjähtäneiden reikien häiritsevä vaikutus räjähtämättö-miin reikiin on mahdollisimman vähäinen.

Panostuspalveluun osallistuva henkilöstömme on koulu-tettu huomioimaan siisteys ja huolellisuus panostustyössä sekä niiden vaikutus ympäristöön. Myymme ja tarvittaessa käytämme panostuspalvelussa tarvikkeita ja apuvälineitä, esim. kalvoletkua, joilla voidaan estää veden huonontavaa vaikutusta räjähdysaineeseen tai estetään räjähdysaineen joutuminen panostilan ulkopuolisiin rakoihin.

Tarkempia tietoja typpipäästöistä sekä niiden mini-

Räjähdysaineen roiskuminen maastoon. Kuvassa ANFOa on päätynyt pieni määrä kalliolle, josta se liukenee kosteissa olosuhteissa veteen.

Epätasapainossa oleva emulsioräjähdys-aineen resepti voi johtaa epätäydelliseen palamiseen ja sitä kautta myrkyllisten kaasujen, kuten typpioksidin liialliseen muodostumiseen. Emulsioräjähdysaineesta veteen

liuenneiden nitraatti-ionien määrää voidaan mitata esimerkiksi nitraatti-selektiivisellä pikamittarilla.

Huolimaton panostustyö

Emulsioräjähdysaineen epätasapainossa oleva reseptiikka

Räjäytyksessä reagoimat-toman räjähdysaineen liukeneminen veteen

Merkittävimmät tekijät typpipäästöjen muodostumisessa voidaan summata seuraavasti:

1. Kväveutsläpp från gruvindustrin, Svemin 2012

moimisesta räjäytystyössä antaa tarvittaessa kehityspääl-likkömme Timo Halme ([email protected]). Päivitetty ympäristöesite julkaistaan nettisivuillamme heti sen valmis-tuttua. y

Räjähdysaineiden typpipäästöt

Teksti Timo Halme, Juho Rahko / Kuvat Forcit


V uoden panostajan valinta suoritettiin perintei-sen tavan mukaan alalla toimivien henkilöiden antamien ehdotusten perusteella. Tänä vuonna

ehdotuksia saatiin ennätysmäärä – kiitos kaikille ehdotuk-sensa jättäneille!

Tenho Jäntille on kertynyt pitkän ja monipuolisen työ-kokemuksen myötä vankka ammattitaito panostajana. Valinnan perusteluissa mainitaan, että Tenho tunnetaan alalla ahkerana ja hyvätapaisena panostajana, joka ei ota tur-hia riskejä, mutta on kuitenkin valmis kokeilemaan uutta ja irrottamaan kiveä haastavissakin paikoissa. Turvalliset työ-

tavat, lakien ja asetusten esimerkillinen noudattaminen sekä huolellinen panostustyö ovat Tenhon vahvuuksia. Mukavaa luettavaa on myös erään ehdotuksen jättäjän kommentti, jossa mainitaan että Tenho on työmaalla hyvä työkaveri.

Tenhon panostajan ura alkoi vuonna 1983, kun peruskou-lusta valmistunut nuorimies eksyi isänsä mukaan työmaalle ennen ammattikouluun siirtymistä. Sillä tiellä ollaan edel-leen. Tenho toimi aluksi panostajan apulaisena ja opetteli vaunulla poraamisen vuonna 1984. Armeijan jälkeen Tenho suoritti nuoren panostajan lupakirjan, jonka jälkeen joka vuosi päivitti lupakirjaansa ylöspäin, kunnes vuonna 1990

Vuoden Panostaja 2015:

Tenho Jäntti Louhinta- Nikkareilta

Suomen myynti- ja jakelujohtaja Janne Järvinen kävi yllättämässä Tenhon työmaalla ja kukitti tunnustuksesta iloisesti yllättyneen Vuoden Panostajan.

Teksti ja kuvat Mari Halonen

taskussa oli ylipanostajan lupakirja. Siitä lähtien Tenho on kiertänyt avolouhinnan työmaita haasteellisista kaupunki-louhinnan kohteista suuriin murskakenttiin. Suomen tiestö on ajan mittaan tullut tutuksi. Tunneliinkin Tenho hymäh-tää eksyneensä, mutta vain kerran. Ja silloinkin poraushom-missa. Ja vain pystyreikiä poraamaan. Historiansa saatossa Tenholla on ollut työnantajia vain kaksi: Jäniksenlinnan lou-hinta vuoteen 1992 saakka ja siitä lähtien Louhinta-Nikkarit Oy. Toimenkuvaan kuuluvat poraus-, panostus- ja kaivuu-työt, vaikka toimitusjohtajan pestiä pitävä mies toteaakin, ettei kaivurissa istukaan ihan niin mielellään.

”Onhan tämä työnteko sellaista ylä- ja alamäkeä.”, Tenho naurahtaa. ”Ja välillä sitä miettii, että miksi tännekin työ-maalle piti tulla.” Asenne on kuitenkin aina ollut uutteralla kaverilla sellainen, että ”tehdään pois”. Haastavimmat pai-kat ovat yleensä olleet seurausta siitä, ettei tilaajapuoli aina malta katsoa kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Toiveena voisi sanoa, että sellainen ”tämä-tässä-nyt” – tekeminen sai-si väistyä. Kaupunki-/asutuskeskuslouhinnoissa erityisen hyödyllistä olisi miettiä esim. louhintatyömaan varoalueita; miksi jättää liian pienet varat, kun louhintaa kuitenkin vie-reisellä tontilla on lyhyen aikavälin suunnitelmissa jatkaa. Kun edellinen louhintaprojekti lopetetaan tulevan talon sei-nään ja seuraavaa on siitä sitten jatkettava, on kustannukset heti korkeammat. Samalla luodaan täysin turhia riskejä seu-raavaan hankkeeseen.

Louhinta-Nikkarit työllistää noin 11 henkilöä ja louhin-toja suoritetaan laaja-alaisesti. Viimeaikoina kaupunkilou-hintoja on tehty enemmän, mutta hiljaisempina hetkinä murskalouhinnoilla on saatu pidettyä miehet töissä. ”Hyväs-tä porukasta haluaa pitää kiinni ja siksi toiminta on haluttu pitää monipuolisena. Ja se on toiminut hyvin.” Tenho toteaa.

”Jos jokin haastava kohde pitää mainita, niin Helsingin syöpäklinikan laajennus pari vuotta sitten”, Tenho muiste-lee. ”Siellä tärinärajat olivat älyttömän matalat ja kallio johti tärinän aivan liian hyvin rakennuksiin.” Tenholla on tapana ottaa jokaisesta isommasta kohteesta aluksi ns. pieni pauk-ku, eli ”tuntuma” jostain varmasta paikasta. ”Helsingin koh-

teessa momentaaninen oli niin matala, että 2 metrin reikään sai pahimmillaan laittaa 3 nallia. Onneksi kenttätutkimuk-sen päätteeksi syy tärinän johtavuuteen löytyi kallion raken-teista ja valvojan kanssa yhteistyössä tilanteesta selvittiin ja louhinta saatiin järkevälle uralle.” Tenho muistelee. Haus-koja muistoja löytyy selvästi myös henkilöstöhallinnasta ja rekrytoinneista – niihinkin liittyviä tehtäviä on ajan mittaan ehtinyt tehdä.

Ympäristön huomioiminen louhintatyömailla vaatii ny-kyään enemmän kuin aiemmin. Myös ihmiset ovat herkem-piä ja kiitos älypuhelimille, uutiset kiirivät nopeasti ja ka-merakännyköiden kautta kuvat työmailta leviävät nopeasti – niin hyvässä, mutta myös pahassa. Älypuhelimilla on kau-punkimiljöössä myös toinen epämiellyttävä vaikutus ja se on ns. havainnoimattomuus. Pahimmillaan ollaan niin uppou-tuneita puhelimen tarjoamaan maailmaan, että esimerkiksi räjäytystä edeltävää pillin soittoa ei havaita. Ihmiset saatta-vat täysin omassa maailmassaan kävellä ruutua tuijottaen ja vasta räjäytys itsessään herättää ohikulkijat todellisuuteen. ”Onneksi vaaratilanteilta on vältytty.”

Vapaa-aikansa Tenho käyttää perheensä kanssa. Harras-tuksia ei varsinaisesti ole neljän lapsen isälle kertynyt, mutta mielellään Tenho istahtaa vaimon kanssa elokuvien ääreen. ”Olen aika vastuuntuntoinen kaveri töihin liittyen ja se on kyllä veloittanut vapaa-ajan määrää. Siitä täytyy vaimoa kiit-tää, että on niin paljon perheen eteen tehnyt”, myös toimi-tusjohtajana yrityksessä toimiva Tenho kiittelee. Lapsia ei louhinta-alalle ole koulutettu, vaikka poika on kesätöitä jon-kun verran yrityksessä tehnyt.

Lisätietoa yrityksestä ja Tenhon yhteystiedot löydät osoitteesta louhintanikkarit.fi. y

Päivä kerrallaan mennään eteenpäin ja jokainen uusi päivä tuo haasteensa.

Jokainen kohde vaatii oman aineensa. Sitä kunnioitetaan.

Motto:

R-aine:


FORCIT CONSULTING

V iime kevään Ruutisissa esittelimme Forcitin kon-sultointiliiketoimintayksikössä, Forcit Consultin-gissa vuonna 2014 tapahtuneet suuret muutokset,

joiden aikana yksikkö laajentui Norjaan ja Ruotsiin. Norjaan perustettiin yritys nimeltä Bergcon AS ja Ruotsista ostet-tiin räjäytysteknistä koulutusta tarjoava BergUtbildarna AB. Myös Suomessa vahva jalansija sai vuonna 2014 tukea enti-sestään, kun yritysperheeseen liittyivät Räjäytyskonsultit Oy sekä Varsinais-Suomen Räjäytyskonsultit Oy.

Vuonna 2015 kasvu Ruotsissa jatkui BergUtbildarna AB:n ostaessa Spijkerman Berg- & Sprängteknik AB:n. Yrityksen perustaja, insinöörigeologi Sjoerd Spijkerman toimii jatkos-sa molempien yritysten johdossa ja vahvistaa näin BergUt-bildarnan koulutus- ja konsultointiosaamista. Spijkerman perusti yrityksensä vuonna 2009, ja yritys on siitä lähtien kehittynyt yhdeksi Ruotsin asiantuntevimmista louhinta- ja räjäytystekniikan konsultointiyrityksistä. Yritys toimii haas-tavissa louhintaprojekteissa valvonta- ja neuvontatehtävissä.

Varsinainen jättiuutinen saatiin tämän vuoden syys-kuussa, kun Forcit julkaisi tiedotteen yrityskaupasta, jossa Ruotsin suurimpiin kuuluva rakennushankkeiden ympäris-tövaikutusten konsultointiyritys Bergsäker AB siirtyi For-citin omistukseen. Bergsäker vahvistaa Forcit Consultingin jalansijaa voimakkaasti erityisesti Ruotsissa, mutta muutos on merkittävä koko liiketoimintayksikölle; yksikön henkilös-

tömäärä kasvaa Pohjoismaissa jo lähellä sataa, ja konsultoin-tiliiketoiminta nousee 15 M¤ vuositasolle.

Bergsäker AB perustettiin vuonna 1972 vuoriteollisuu-den suunnittelu- ja konsultointiyritykseksi ja pikku hiljaa sen toiminta laajentui myös muuhun infrarakentamiseen. Töitä tehtiin suurien maanalaisten tilojen sekä tunneli- ja rautatieprojektien parissa. Muun liiketoiminnan rinnalla kehitettiin myös rakennushankkeiden ympäristövaikutus-ten hallintapalveluja, joiden kysyntä oli jatkuvassa kasvussa.

Kasvu jatkuu Ruotsissa

Forcit Consultingin kuulumisia

Vuosituhannen vaihteessa yritys päättikin luopua suunnit-telutoiminnasta ja keskittyä täysin ympäristövaikutusten hallintapalveluihin. Bergsäkerin nykyinen tehtävä on luo-da rakennus- ja ympäristöhankkeiden yhteydessä turvalli-suutta rakentajatahoille sekä lähistössä asuville. Yrityksen palvelutarjontaan kuuluvat muun muassa riskianalyysit ja ympäristöselvitykset sekä katselmukset ja monipuoliset ympäristömittaukset. Yritys tarjoaa ympäristövaikutusten hallintaan kokonaisratkaisuja, jolloin asiakas voi täysin kes-kittyä rakentamishankkeeseensa.

Bergsäker työllistää nykyisin noin 40 henkilöä ja sen lii-kevaihto on noin 8 M¤. Yrityksen suurimmat toimipisteet ovat Göteborgissa (pääkonttori) ja Tukholmassa. Yhteensä yrityksellä on seitsemän toimipistettä.

Forcit Consulting on siis nykyisin entistä vahvempi poh-joismainen toimija alallaan. Tavoitteenamme on omalta osaltamme helpottaa suomalaisten louhintaurakoitsijoiden tietä myös Ruotsin ja Norjan markkinoilla. Konsultointiasi-oissa voitkin halutessasi ensin lähestyä meitä suomalaisia asiantuntijoita tutummalla kotimaisella kielellä myös Ruot-sia ja Norjaa koskevissa kysymyksissä. y

Ruotsin suurimpiin kuuluva rakennushankkeiden

ympäristövaikutusten konsultointiyritys Bergsäker AB siirtyi Forcitin

omistukseen.

Lisätietoja Forcit Consultingista antaa:

Jari HonkanenLiiketoimintayksikön johtaja [email protected] puh. 010 832 1303


FORCIT CONSULTING FORCIT CONSULTING

Rakennusinsinööri Joni Ruuth palasi Finnrockin vahvuuteen 1.9.2015. Joni toimi Finnrockissa konsulttina jo aikaisemmin vuosina 2006-2012 ja välissä hän kävi keräämässä työko-kemusta projekti-insinöörinä Helsingin kaupungin omas-sa rakentamispalveluyksikössä, Starassa. Työt jatkuvat nyt Finnrockilla projektipäällikkönä ja vanhempana konsulttina ennestään tuttujen työkaverien kanssa vanhasta muistista.

Joni tulee johtamaan Finnrockin tärinäkonsultointiprojek-teja, joten saatat tavata hänet muun muassa työmaakokouksis-sa. Lisäksi Jonin työnkuvaan kuuluvat muun muassa louhinta-töiden ennakkoselvitysten laatiminen ja tarjouslaskenta.

Vapaa-aikaansa Joni viettää perheen kanssa eri harrastus-ten parissa. Jalkapallo on lähellä Jonin sydäntä ja moni onkin kirjaimellisesti törmännyt häneen alasarjafutiskentillä.

Joni Ruuth palasi Finnrockin vahvuuteen

Vuoden 2015 keväällä valmistunut, tuore ympäristöteknolo-gian insinööri Marko Tuisku aloitti 21.9.2015 työt Finnrockis-sa katselmus- ja mittauskonsulttina. Katselmus-, sekä täri-nämittaus- ja vaimennustöiden lisäksi hän tulee tekemään myös melumittauksia. Vaasalaislähtöinen Marko on kerän-nyt opintojen aikana käytännön työkokemusta Vaasan kau-pungin kuntatekniikan kadunrakennusosastolla.

Uusi työpaikka toi mukanaan myös muuton pääkaupun-kiseudulle. Amatööriurheilun lisäksi Markon vapaa-aika kuluukin uuden kotikaupungin miljööseen tutustumiseen. Vaasassa Marko pelasi rugbya Vaasa Wolvesin riveissä ja lähitulevaisuudessa hänet saattaakin bongata jonkun pääkaupunkiseudulla toimivan rugbyjoukkueen treeneistä.

Marko Tuisku aloitti työt Finnrockissa

Työt jatkuvat nyt Finnrockilla projektipäällikkönä ja vanhempana

konsulttina ennestään tuttujen työkaverien kanssa vanhasta muistista.


Muutos Austin-impulssiletkunallien nimiin

Austin Detonator S.R.O. on ilmoittanut yhtenäistävänsä impulssinallijärjestelmäänsä kuuluvien nallien nimet vuo-den 2016 aikana. Tällä on vaikutusta ainoastaan nallien ni-miin, ei itse tuotteeseen. Asiakkaille tämä näkyy muuttunei-na pakkausmerkintöinä.

Päivitykset käyttöohjeisiin, Tuotetietoihin ja Käyttö-turvallisuustiedotteisiin Forcit toteuttaa siirtymävaiheen aikana, kuitenkin niin, että ne ovat ajan tasalla silloin kun uudennimisiä tuotteita tulee maahan.

Vaikka taas me kaikki joudumme opettelemaan uusia nallinimiä, uskomme että tilaukset ja toimitukset saadaan onnistumaan siirtymävaiheenkin aikana entiseen malliin.

Muutos koskee ns. reikänalleja eli nykyistä Indetshock-sarjaa. Muutokset on esitetty taulukossa.

Nykyinen nimi Uusi nimi

Indetshock MS 25/50

Indetshock TS

Indetshock TS-1

Indetshock MS 25/50-1

Shockstar MS

Shockstar TS

Shockstar TS-1 (nalli 1 g)

Shockstar MS-1 (nalli 1 g)

ILMOITUSASIATILMOITUSASIAT

Vahvistamme tammikuun alusta lähtien asiakaspalvelua Orikorven palveluasemalla, kun Janne Kaukua siirtyy Ori-korven asemalle ajojärjestelijäksi. Jannen toimenkuvaan tu-lee lisäksi kuulumaan tilausten vastaanottaminen Orikorven, Kotkan ja Veikkolan osalta sekä yhteistyö kuljetusliikkeiden kanssa. Janne on pitkän linjan forcitilainen ja toiminut vii-meisimpänä palveluesimiehenä Vihtavuoren toimipisteessä.

Keski-Suomen alueen palveluesimieheksi puolestaan siirtyy Maarit Viinikainen. Maarit ottaa tammikuun alusta

Palveluorganisaatiossamme tapahtuu muutoksia!

lähtien tilaukset vastaan Nokian, Kuopion ja Vihtavuoren toimipisteiden osalta ja toimii näiden asemien esimiehenä. Maarit on aiemmin hoitanut laskutusta, tilausten vastaan-ottamista sekä ajojärjestelyjä Vihtavuoressa, joten osin rooli on jo tuttu Maaritille.

Muistathan päivittää Orikorven yhteystiedot. Käytössä oleva tilausnumero on 040 8690 551. Tilaukset voi myös jättää sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Tuotteidemme Käyttöturvallisuustiedotteita ja Tuotetieto – dokumentteja päivitetään aina tarvittaessa. Uusimmat versiot löytyvät aina nettisivuiltamme. Muistathan siis ladata viimeisimmät versiot työmaallesi osoitteesta www.forcit.fi.

Syyskuun alussa järjestettiin perinteisesti Maxpo 2015 -messut, joilla Forcitkin oli tuttuun tapaan mukana yhdessä Finnrockin kanssa. Tapahtumapaikkanahan toimii joka mes-suvuosi Hyvinkään lentokenttä. Näytteilleasettajien joukko oli täynnä tuttuja maanrakennusalan toimijoita ja kiinnostu-neita kävijöitä riitti kolmelle päivälle siten että messukävijöi-den kokonaismäärä ylsi lähes 17 000 kävijään! Aurinkoinen ja lämmin sää suosi 16. kerran järjestettyjä messuja.

Forcitin ständillä nautittiin tänä vuonna rallitunnelmasta ja vierailijoita viihdytti pienoisrallirata. Etenkin perheiden nuori polvi innostui viihdykkeestä jopa niin, että jonosta ei tahtonut tulla loppua! Tyyli radan läpäisemiseen oli varsin vapaa ja kuten kunnon rallissa myös varikkotiimi teki ur-hoollisesti töitä. Moottoririkko, pohja panssarin kiinnikeon-gelmat ja jopa peltivauriot tulivat tutuiksi. Seuraavan kerran messut järjestetään syyskuussa 2017.

Fennoscandian Exploration and Mining tapahtuma järjestettiin jo kymmenettä kertaa Levillä, Kittilässä, marraskuun alussa. Tapahtumassa vierailivat kaivosalan ammattilaiset kaivosteollisuuden jokaiselta osa-alueelta. Konferenssin ohjelmaan kuului kolmen päivän ajan kor-keatasoisia luentoja ajankohtaisista teemoista sekä tuttuun tapaan kolme näyttelyaluetta. Näytteilleasettajia oli laaja-alaisesti ja useista eri maista. Myös alan opiskelijat olivat edustettuina tapahtumassa.

Forcit oli perinteiseen malliin mukana tapahtumassa näytteilleasettajana ja ständillä vierailikin laaja valikoi-ma asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, mutta myös uusia kumppanuuksia päästiin rakentamaan. Kiitämme järjestä-jiä ja vierailijoita lämminhenkisestä tapahtumasta!

Maxpo 2015

FEM 2015

23 ruutiset 12 |2015Tulevat kurssit

KURSSIN NIMI JÄRJESTÄJÄ PUHELINNUMERO PAIKKAKUNTA PÄIVÄMÄÄRÄ

Ylipanostajakoulutus Pohjois-Karjalan aikuisopisto 050 430 0530 Joensuu 11.1.–5.2.2016

Panostajakurssi Amiedu 0207 461 534 Helsinki 18.1.–18.3.2016

Panostajakurssi / AT Amiedu 0207 461 534 Helsinki 18.1.2016–13.1.2017

Ylipanostajakurssi Amiedu 0207 461 534 Helsinki 18.1.–18.3.2016

Ylipanostajakurssi / AT, EAT Amiedu 0207 461 534 Helsinki 18.1.2016–13.1.2017

Panostajan kertauskurssi Oy Finnrock Ab 010 832 1301 Helsinki 25.1.2016

Luolamestarikurssi Oy Finnrock Ab 010 832 1301 Helsinki 2.–3.2.2016

Räjäyttäjäkurssi / LKA A Pohjois-Karjalan aikuisopisto 050 430 0530 Joensuu 8.–12.2.2016

Räjäyttäjäkurssi / LKA F Pohjois-Karjalan aikuisopisto 050 430 0530 Joensuu 8.–19.2.2016

Panostajan koulutus Pohjois-Karjalan aikuisopisto 050 430 0530 Joensuu 8.2.–4.4.2016

Panostajan kertauskoulutus Pohjois-Karjalan aikuisopisto 050 430 0530 Joensuu 8.2.2016

Panostajien kertauskurssi Amiedu 0207 461 534 Helsinki 9.2.2016

Panostajan kertauskoulutus JT-Koulutus Ay 044 055 6669 Raisio 15.2.2016

Panostajan kertauskurssi Oy Finnrock Ab 010 832 1301 Tampere 14.3.2016

Panostajien kertauskurssi Amiedu 0207 461534 Helsinki 5.4.2016

Panostajakurssi Amiedu 0207 461 534 Helsinki 11.4.–20.5.2016

Panostajakurssi / AT Amiedu 0207 461 534 Helsinki 11.4.2016–13.4.2017



Räjäyttäjäkurssi / LKA A JT-Koulutus Ay 044 055 6669 Raisio 27.–30.4.2016


Panostajien kertauskurssi Amiedu 0207 461 534 Helsinki 14.6.2016



Panostajan kertauskurssi Oy Finnrock Ab 010 832 1301 Turku 29.8.2016

Tervetuloa juhlimaankanssamme!

www.forcit.fi

ASIAKASJUHLAOrikorpi 16.08.2013 / Lapua 23.08.2013

Ovet avoinna klo 12-17

Tähdet pienet

Tähdet pienet tuikahtaa, meiltä huolet poistaa.

Revontulet hulmuaa, valo meille loistaa.

Tähdet maata katselee, loimu yötä valaisee,

meille uuden riemun suo, joulun ihmisille tuo.

– Z.Topelius

Forcit toivottaa Ruutisten lukijoilleHyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta!

24ruutiset 12 |2015

Documents

Ruutiset 0215