S-marketista herkut kesäkokkaukseen!

5/20

11 •

22.

6.20

1123

. vuo

sike

rta

Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry:n tiedotuslehti

• Naapurit torilla s. 2• Olohuoneessa uusi isäntä s. 3• Avoin päiväkoti s. 4

• Naapurit torilla s. 2• Olohuoneessa uusi isäntä s. 3• Avoin päiväkoti s. 4

S-marketista herkut kesäkokkaukseen!

PETONEN Ma-pe 7-21, la 7-18, su 12-18KEILANKANTA Ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18

Muistathan, että saatS-Etukortilla

Bonusta jopa 5%– kesälläkin.

Kyllä.Kyllä edellyttää sanojaltaan rehellistä, avointa ja suoraa puhetta. Se vaatii rohkeutta kyseenalaistaa

ja halua muuttaa maailmaa kohti parempaa. Se tarkoittaa, että välittää ja yrittää enemmän.

Onko asuntoarvio /

Kotikäynti i

lmainen?

Kyllä.

Saako Tarjouskaupalla

parhaan markkinahinnan?

Kyllä.

Ylärivissä Lassipekka Parviainen Päivi Järveläinen Hannu Ruotsalainen Marko Kurikka Veijo Martikainen Marko Mielonen 044 279 8914 044 279 8916 044 279 8913 044 279 8915 044 279 8911 044 755 4301

Alarivissä: Marketta Heinonen Arja Eskelinen Eveliina Niskanen Maria Keinänen 044 279 8912 044 279 8918 044 279 8919 044 279 8917

Katso, mihin Kiinteistömaailman Kuopion vanhin asuntomyymälä Puijonkadulla, voi vastata Sinun asuntoasioissasi; kyllä.

Petosen Lehti • Keskiviikko 22.6.20112

Iltalehti (16.6.2011) uutisoi nuor-ten pahoinpitelystä ja mainitsi Pe-tosen olevan pahamaineinen lähiö. Tapahtunut on ikävää ja murheel-lista kuultavaa, mutta kyseisen sen-saatiohakuisen lehden tapa leimata asuinalueemme pahamaineiseksi luo taas sitä negatiivista mainet-ta, josta välillä jo on päästy eroon. Ja päästään nytkin kun tutkitaan faktoja; ylivoimaisesti eniten ri-koksia tehdään keskustan alueella (tilasto/Kuopion turvallisuussuun-nitelma 2008-2011). Jotta tilastoja voitaisiin arvioida luotettavasti, on otettava huomioon myös asukkai-den määrän muutokset suhteessa rikosten kasvuun tai vähenemi-seen. Meillä on sananvapaus, mut-ta raflaavien otsikoiden lisäksi olisi hyvä myös huomioida uutisointien vaikutuksia. Tiedotusvälineillä on paljon valtaa, tuokin pahamainei-seksi leimaaminen haavoittaa yh-teisömme mainetta ja aiheuttaa turhia pelkoja ihmisille. Kuitenkin lähiömme on pääsääntöisesti ihan hyvä paikka asua ja elää.

Kiistämätön tosiasia on, että Pe-tosella on tapahtunut viime aikoi-na ikäviä, turvallisuutta haavoitta-via rikoksia. Tekijöinä ovat olleet nuoret ihmiset, joiden taustalla on päihteidenkäyttöä ja muita sosiaa-lisia ongelmia. Leimaamisen sijaan soisin, että tiedotusvälineet tutkisi-vat taustoja ja pohtisivat tutkimus-tiedon valossa mahdollisia syitä varsinkin nuorten pahoinvointiin. Olisiko esimerkiksi kymmenen vuotta sitten tehdyillä poliittisilla ratkaisuilla vaikutusta nykyisten nuorten syrjäytymiseen tai rikok-siin ajautumiseen. Kauhajoen ja Jokelan tapausten jälkeen valtion-hallinnossa vouhkattiin hetken ai-kaa siitä, että koulujen terveyden-huoltoon tulisi lisätä resursseja. Onko tullut? Lasten ja nuorten tu-levaisuus ratkaistaan päiväkodeissa ja kouluissa – ja tietenkin kodeissa. Ylisuuret ryhmät ja luokkakoot, lasten ja nuorten psykiatriapal-velujen jonot, lisääntyneet huos-taanotot ja ennaltaehkäisevän työn puute kertovat siitä, millä tavoin päättäjämme suhtautuvat vaikeuk-sissa oleviin perheisiin ja lapsiin.

Nyt lapset ja nuoret ovat ansait-semallaan kesälomalla, pidetään heistä huolta, annetaan aikaamme, ollaan läsnä. Se on parasta, mitä voimme heidän hyväkseen tehdä. Ei tarvita huvipuistoja, kalliita le-luja ja välineitä. Ja jos naapurisi, pienten lasten vanhempi on väsy-nyt, tarjoa apuasi, ota hänenkin muksunsa mukaan uimarannal-le. Kun suuriin päätöksiin emme näköjään voi juurikaan vaikuttaa, tehkäämme pieniä tekoja ja ollaan ihmisiä toisillemme.

Hyvää kesää kaikille, levätkää ja nauttikaa puistokaupunkimme parhaista puolista, hyvistä lenkki-poluista, uimarannoista ja lähei-sistä metsistä; marjasadosta odote-taan hyvää.

toivottaa [email protected]

Ollaan ihmisiä toisillemme

Naapuripäivänä viihdyttiin ja tutustuttiin

Ruoka maistui ja kauppa käviSää suosi toukokuun viimeisenä

lauantaina järjestettyä Naapuri-päivä–tapahtumaa. Sääennusteet

uhkailivat sadepäivää, mutta sopivan aurinkoinen pilvipouta sai ihmiset runsain joukoin liikkeelle. Viimeisel-lä tunnilla raikas kesäsade puhdisti il-maa sopivasti.

Pitkälahden Puutarhakerho oli to-rilla perinteisen taimikirppiksen tii-moilta. Yhdistyksen rahastonhoitaja ja sihteeri Raija Rialinna kertoi taimi-kirppiksen olevan yhdistyksen vakio-kauraa keväisin ja syksyisin.

– Kauppa on käynyt hyvin, kiitos säidenhaltijan. Tällaisille tapahtumil-le on tarvetta ja meille tämä on tärkeä tilaisuus kertoa yhdistyksemme toi-minnasta. Samalla teemme jäsenhan-kintaa ja varainhankintaa erilaisten tempausten järjestämiseksi. Järjes-tämme esimerkiksi retkiä eri kohtei-siin ja teatterimatkoja, kertoo Raija.

Tapahtuman järjestelyjen promoot-torin, Niiralan Kulman pisteellä oli mahdollisuus osallistua lähiökyse-lyyn.

– Lähiökysely on järjestetty kaikis-sa kolmessa Naapuripäivä –tapahtu-massa. Palaute menee Kuopion kehit-tämiskeskukselle. Merkillepantavaa palautteissa on ollut ilmiö, jonka mu-kaan alueella asukkaat ovat pääsään-töisesti tyytyväisiä asuinalueeseensa ja kielteinen palaute tulee muualta asuvilta. Kysely on tarkoitettu kaikille, ei vain NiKun asukkaille, sanoo Päivi Vanninen, Niiralan Kulman asukas-palvelupäällikkö.

– Tulin etsimään amppelikukkaa, kukka on vielä ostamatta. Sattumalta löysin tämän nahkatakin, joka menee lahjana minua monessa auttaneelle tuttavalleni, myhäili Markku tyytyväi-senä.

Tiedon tapahtumapäivästä Markku oli saanut aamulla Petosen lehdestä.

Mika Mönkkönen ja Helen Lippo Petoselta olivat lähteneet kirppari-

kauppiaiksi.– Ajatuksena on varastojen tyh-

jennys. Ajankohta ja tilaisuus tulivat sopivasti. Ihmisiä on liikkunut tosi hyvin ja kauppa on käynyt myös tosi hyvin, kertovat Helen ja Mika.

Pohjois-Savon pelastuslaitos oli tuonut osan kalustoaan yleisen ih-meteltäväksi. Esillä olleet ajoneuvot - sammutusauto, korkeapainesammu-tusauto ja ambulanssi - olivat Petosen toimipisteestä. VA paloesimies Jarmo Ikkelä kertoi laitoksen esilläolon ole-van osa PR-työtä ja tiedon jakamista.

– Innokkainta yleisöä ovat olleet lapset. Valistaminen on mukavaa, ih-miset tapaavat meitä ja me yleisöä, sanoo palomies Mikkonen, yksi esit-telijöistä. Petosen paloasema Pelastus-opiston yhteydessä otettiin käyttöön vuosi sitten, 1.6.

Jinenkan Kuopio ja Kuopion Ken-doseura olivat paikalla Petosen vapaa-

ajantiloissa Pinarilla esittelemässä la-jejaan ja taistelumuotoja.

– Kiinnostusta on ollut ihan mu-kavasti. Samalla tiedotimme syksyllä alkavasta budo-kerhosta täällä Pina-rilla. Kerho on tarkoitettu 10–16 vuo-tiaille kamppailu– ja itsepuolustusla-jeista kiinnostuneille nuorille, kertoo Sami Liljavirta.

Pitkälahti-Petosen asukasyhdistyk-sen infopisteellä Pinarilla jaettiin tie-toa yhdistyksen toiminnasta ja Peto-sen lehdestä ja vastaanotettiin lehden järjestämän kuvasuunnistuksen vas-tauksia.

– Kuvasuunnistukseen osallistuneis-ta monet totesivat kohteiden olleen haasteellisia ellei jopa vaikeita, mutta eihän sen helppoa pitänyt ollakaan, sanoo asukasyhdistyksen koordinaat-tori Pasi Louhelainen. Kilpailun pää-palkinnon, Kylpylähotelli Rauhalah-den lahjakortin voitti Raija Oinonen.

Savon ammatti- ja aikuisopiston terveyspisteellä jaettiin terveystietoa ja tarjottiin mahdollisuus rasvapro-

sentin ja verenpaineen mittauttami-selle.

– Mittauksia on tehty useita kym-meniä. Aloite tapahtumapäivään osal-listumiseen tuli NiKulta ja tilaisuus toteutetaan opintoihin liittyvänä pro-jektityönä, kertoo lähihoitajaopiskeli-ja Janette Kajoksinen.

Pinarilla oli mahdollisuus myös ko-keilla seinäkiipeilyä. Kiipeilijöitä kävi-kin seinällä useampi kymmen.

– Osallistujia on ollut esikoululaisis-ta aikuisiin. Paljon on ollut entuudes-taan tuttuja, mutta myöskin uteliaita aikuisia joko ensi kertaa kokeilemassa kiipeilyä tai verestämässä muistojaan Tavoitteemme on esitellä lajia ja ti-lojakin, kommentoi Pinarin nuoriso-ohjaaja Sakari Hietala.

Kallaveden seurakunnan seurakun-tatalon tiloissa hernerokka on kysyt-tyä. Sitä jaettiin lähemmäs sata litraa.

– Päivä on mennyt mukavasti ja kä-vijöitä on riittänyt. Sääkin on ollut suosiollinen. Hernekeiton syönnin vä-liin on laulettu, kertovat kanttori An-na-Mari Linna ja aluevastaava pappi Anni Tanninen.

Teksti: Teppo UotinenKuvat: Tomi Knuutinen

Markku Silventoinen teki nahka-takkilöydön kirpputorilta.

NiKu oli varannut makkarapistee-seensä 1000 makkaraa ja kysyntää riitti jonoksi asti.

Arttu Niirasta (vas.) ja Joel Räsästä kiinnosti pelastuslaitoksen kalusto.

Pitkälahti-Petosen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Katajamäki my-häili tyytyväisenä Naapuripäivän on-nistumiselle.

- Kiitokset NiKun väelle ja kaikille jär-jestelyissä mukana olleille ja tietenkin yleisölle - naapureille!

Kahdeksanvuotias Niko Korkalai-nen kokeili seinäkiipeilyä.

Järjestystä valvonut Martti Mietti-nen on osallistunut Naapuripäivän järjestelyihin NiKun asukasneuvos-ton edustajana.

- Olen tyytyväinen hyvin onnistu-neesta tapahtumasta. Kiitos kaikil-le yhteistyökumppaneille.

Anni Tanninen (vas.) ja Anna-Mari Lin-na totesivat hernerokkaa menneen yli 300 annosta.

3Petosen Lehti • Keskiviikko 22.6.2011

Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry:n tiedotuslehti. Jaetaan Petoselle, Pirttiin, Pitkälahteen, Saaristokaupunkiin sekä Jynkkään. Painos 10 000 kpl.

Julkaisija/toimitus:Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys ry Pyörönkaari 19, 2 krs. 70820 Kuopio p. 046 582 [email protected]

Kotisivut: http://petosenlehti.ppay.fi

Toimittaja: Teppo Uotinen p. 041 7279 022

Ilmoitushinnat 2011: 0,95 e/pmm.Ilmoitushintoihin ei lisätä arvonlisäveroa.Pienin ilmoituskoko on 1x50 pmm.

Ilmoitusmyynti: Pekka Hämäläinen, p. 040 524 2600

Taitto/ulkoasu: Karri Auer ja Pasi [email protected]

Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

Lehden jakelu: Suora Lähetys Oy, Kuopio

Ilmestyy seuraavan kerran 17.8.2011aineistot viimeistään 9.8.2011

ISSN 1237 2013 - 23. vuosikerta

Olohuoneessa uusi isäntä”Kuopio, vanhana puutalokau-

punkina oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvulle tultaessa erityi-

sen paloherkkää aluetta. Rakennus-vaiheessa oli huomioitu paloturval-lisuussyistä erityiset ”rännikadut”, siten että kaavassa joka toinen katu oli ”iso katu” ja joka toinen ”rännikatu”. Näin saatiin korttelivälit lyhyemmik-si ja sen aikaisella sammutuskalustol-la päästiin lähemmäs palokohdetta ja tulipalot helpommin sammutettua. Kaupunkia kiersi öiseen aikaan erityi-nen palotarkastaja, joka tunnin välein myös kuulutti asukkaille, ettei tulipa-loja ole ja näin asukkaat saivat nukkua rauhassa.”

Tämä tarina löytyy Petosella toimi-van ravintola Wanhan Mestarin net-tisivuilta. Ravintola on osa Restel Ra-vintolat Oy:n ketjua, johon kuuluu yli

60 vastaavanlaista ravintolaa eri puo-lilla Suomea. Toukokuun alusta Wan-haa Mestaria on isännöinyt ravintola-päällikkö Jari Tikkanen. Hänellä on 30 vuoden kokemus ravintola-alalta, josta 14 vuotta yrittäjänä.

– Tulin Restelille maaliskuussa 2010, joten ketjun toimintamalli ja periaat-teet ovat tulleet tutuiksi. Taustalla on iso ketju, joka antaa toimintaohjeet, mutta omia aivojakin saa käyttää. Wanha Mestari ei ole osa osuustoi-mintaliikettä, vaan palkitsemme kan-ta-asiakkuuden muilla etukorteilla.

Varkaudessa asuva Jari tekee nor-maaleja vuoroja myös baaritiskin ta-kana.

– Haluan olla siellä missä ihmisetkin ovat. Eiköhän Suomessa ole ihan tar-peeksi puhelimen kautta pomottavia johtajia, kuvaa Jari työtään.

Miten kuvaisit Wanhaa Mestaria?

– Ravintola on lähiökrouvi kaiken ikäisille 18 vuodesta sataan vuoteen. Kaikki asiakkaat ovat meille yhtä tär-keitä. Toiminnan perusperiaate on hyvä palvelu. Haluamme tarjota olo-huoneen korvikkeen, jossa on mah-dollisuus pelata pelejä, heittää tikkaa, pelata biljardia tai lukea päivän lehdet. Karaoke on myös tärkeä osa toimin-taamme.

Entä tyypillinen asiakas?

– Meillä käy nuorekkaita aikuisia ja elämänkokemusta omaavia lähiö-asukkaita. Olen aikaisemmin työs-kennellyt keskustan ravintoloissa. Lä-hiössä on asiakaskunnassa enemmän kanta-asiakkaita, joista tulee kaverei-ta, jotka tulevat olohuoneeseensa. Työ on monipuolista: tässä saa olla ystävä-nä, pappina ja avioliittoneuvojana.

Yrityksen markkinoinnista kertoi vuoropäällikkö Sari Laulainen asia-kaspalautteen olevan tärkeää.

– Esimerkiksi ”naamakirjassa” voi antaa risuja ja ruusuja. Välitön palaute tulee luonnollisesti suoraan asiakkail-ta paikan päällä.

Mikä on Wanhan Mestarin tulevai-suus, onko tulossa muutoksia?

– Haluamme edelleen tarjota hyviä tuotteita, juomista, pikkusuolaista, joihin kuuluu erikoisuutenamme tu-liset kanansiivet. Live–musiikkiakin on kaavailtu ohjelmistoon. Meillä on hyvä henkilökunta ja hyvät asiakkaat. Nämä tekevät Wanhasta Mestarista maailman parhaan kapakan, päättää Jari Tikkanen juttutuokiomme pilke silmäkulmassa. Juhannusta Mestarin väki viettää grillaillen ja kokkoja kat-sellen.


Antiikkikaupan tuotoilla tehdään hyvääHyvää voi tehdä myös myy-

mällä vanhaa. Tämän ovat osoittaneet yhdessä Hellun-

taiseurakunta, Missio Global ja Kan ry kirpputorillaan Kuopiossa. An-tiikkitavaroiden ja muidenkin kirp-putorituotteiden myymälä avattiin Asemakatu 28:ssa 28.5. Myynnissä on Ruotsista ostettua antiikkia ja lahjoi-tuksina saatuja perinteisempiä kirp-putorituotteita.

Toiminnan motiiveista olivat kerto-massa Jari Laitinen, Merzi Hagert ja

Juha-Pekka Ahonen.– Tärkein tehtävämme on auttaa.

Haluamme tarjota ihmisille mahdol-lisuuden ostaa tavaraa sellaisella hin-nalla, että ostaminen voisi olla kaikille mahdollista. Jo nyt on nähty, että tä-mä toimii. Lyhyen kokemuksen pe-rusteella voi sanoa, että alku on ollut vähintäänkin rohkaiseva, sanoo Jari.

Kaikkia toimijoita yhdistää sama nä-kemys ja kuuluminen helluntaiseura-kuntaan. Yhteistä on näkemys myös evankeliumin sanan saattamisesta

eteenpäin. Toimintatavat sen sijaan eroavat eri tekijöillä toisistaan. Seura-kunta toimii perinteisellä alueellaan. Missio Global ylläpitää kirpputoria, antiikkikauppaa sekä harjoittaa maa-hantuontia yhdistyksen aatteen tuke-

miseksi. Missio Globalin kaikki tuot-to lahjoitetaan eri avustuskohteisiin Kuopiossa sekä harkinnan mukaan myös ulkomaan projekteihin. Kan ry auttaa päihderiippuvaisia esimerkiksi

maksusitoumuksilla hoitoihin. Kan ry:n kautta autetuiksi tulleiden hen-kilöiden tekemiä terapiatuotteita on myös myynnissä kirpputorilla.

Avatun kirpputorin toiminta-aja-tukseen kuuluvat tilojen siisteys ja väl-jyys sekä edullinen hinnoittelu.

– Kuopiossa on jo yksi museo, me emme toivo tavaroiden varastoituvan tänne, toteaa Jari.

Esimerkkinä hinnoittelusta jäi toi-mittajalle mieleen myynnissä ollut vanha kansakoulun urkuharmoni 120

euron hintaan. Jos entuudestaan van-han tavaran ystävän kotona olisi ollut sille tilaa, olisivat kaupat heti synty-neet.


Wanha Mestari on viihtyisä lähiökrouvi

Vuoropäällikkö Sari Laulainen ja ravintolapäällikkö Jari Tikkanen


PETOSEN LEHTI 5-2011

Priorin

kaps.

32,90

T

PETOSEN APTEEKKIPETOSEN KAUPPAKESKUS www.petosenapteekki.fi

AVOINNA MA-PE 8-19, LA 9-16 PUH. 017-2871800

KESÄN UUTUUKSIA

SAARISTOLÄÄKÄRIEN KEHITTÄMÄTPUNKKIEN, TIKKUJEN JA LASISIRUJEN POISTOON

NORM. 16,55 Z-PINSETIT 12,90

PIKATESTI KOTIKÄYTTÖÖN

NORM. 19,55 BORREX PUNKKITESTI 16,90

ANTIBAKTEERISET, LUONNONKUITUISET

WELLNESS TUKISUKAT 16,90 NORM. 19,50

LUOTETTAVA, POLTTOKENNOSENSORILLA TOIMIVA

ALCOCENT alkometri DA-8100 199,00 NORM. 220,00

Palvelemme juhannusaattona 9-13 Hyvää Juhannusta!

Tarjoukset voimassa 31.7.11 asti

Avoin päiväkoti kesälaitumelleToukokuun viimeisenä päivä-

nä vietti avoin päiväkoti ke-vätkauden päättymisen juh-

lapäivää. Paikkana oli Hapelähteen leikkipuisto. Aurinkoinen päivä aloi-tettiin klo 9.30 ja heti aamusta puisto täyttyi lapsista ja heidän mukanaan tulleista aikuisista. Kävijöitä oli aamu-päivän tunteina useita satoja. Tarjolla oli monenlaista tekemistä: kiipeilyä, polkuautoilua, liukumäkeä, pallope-lejä ja piknikkiä nurmikolla. Tapah-tuman järjestivät Kuopion kaupungin avoin päiväkoti yhdessä Liikuntapo-lun ja Lähiliikuntahankkeen kanssa.

Päiväkodinjohtaja Päivi Kurvi oli myös tapahtumapäivää viettämässä. Hän kertoi Petosen lehdelle avoimen päiväkotitoiminnan periaatteista.

– Avoin päiväkotitoiminta on kau-pungin ylläpitämää ja päiväkoteja on eri alueilla kattaen kaupunkialueen. Suurin toiminnan merkitys on perhei-den yhdessäolo. Lapset saavat yhdessä vanhempien tai hoitajien kanssa leik-kiä, laulaa, askarella ja heille annetaan aikaa. Tekemisiä tarjotaan kysynnän mukaan. Toiminta ei ole tarkoitet-tu pelkästään äideille ja lapsille, vaan mukaan voivat tulla myös isät ja iso-vanhemmat.

Avoimet päiväkodit toimivat yleensä nuorisotiloissa. Lisäksi on erilaista ti-lapäis- ja puistotoimintaa. Viikoittain kävijöitä on keskimäärin 180 aikuista ja 260 lasta.

– Myös kaupungin kulttuuritoimi on vahvasti mukana avoimen päiväkodin toiminnassa. Olemme voineet testata esimerkiksi teatterilaatikkoa ja koke-

muksia voidaan hyödyntää päiväko-deissa. Laatikosta muodostuu pöytä-teatterinäyttämö, johon lapset voivat itse valmistaa lavasteita, tikkunukkeja tai muita hahmoja sekä erilaista tar-peistoa. Lisäksi tiedotamme eri pal-velumuodoista ja käytämme eri alojen

asiantuntijoita, kertoo Päivi Kurvi.

Tiina Hassinen Pappilanmäeltä ja Heidi Hyvärinen Päivärannasta lapsi-neen olivat tulleet tapahtuma-päivään piknikin merkeissä. Kummallakin heistä on kokemuksia avoimesta päi-väkodista.

– Avoin päiväkoti antaa rytmiä ja vaihtelua arkeen lasten kanssa kotona-olon täytteeksi. Palvelu on ilmaista ja lapset tykkäävät käydä. Tässä päivässä parasta on ollut toiminta ja makka-ranpaisto sekä se että on muutenkin vähän extraa, kertovat Tiina ja Heidi

kokemuksistaan päivästä ja avoimesta päiväkodista.

Petosen vapaa-aikatilat, Pinari, Pyörönkaari 19, 040 473 1728

Maistuvaa lounasta 1.7. saakkaMaistuvaa lounasta 1.7. saakkaMaistuvaa lounasta 1.7. saakka Ma Ma Ma --- Pe klo 11.00 Pe klo 11.00 Pe klo 11.00 --- 12.3012.3012.30

Avoinna: ma - pe 9.30 - 14.00

ATERIA 4 euroa

Ruokalistan ja hinnaston löydät kahviosta tai Internetistä http://kahvio.ppay.fi

Juhannusaattona 24.6. sekä 2.-31.7.

Kahvio suljettu!

Ruoka-annos mukaan otettuna

vain 3 euroa!

Haemme työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tms. kahviotyöntekijötä. Katso lisää sivulta 6 tai kahvion nettisivuilta.

Avoin päiväkoti jatkaa Kuopiossa pääosin 15.8.,Pinarilla 19.8. sekä Retiisikadulla 23.8.

Kuopion kaupunki järjestää kesällä lapsille ohjattua liikuntaa Vesipeuhuloiden muodossa.

Lisätietoa löydät osoitteestahttp://www.kuopio.fi >Liikunta ja ulkoilu >

Liikuntapalvelut

Tiina Hassinen (oik.) ja Heidi Hyvärinen lapsineen, Onni, Ilona ja Anni viihtyivät kesäisellä piknikillä.

Rönni-Peikko oli tullut viihdyttämään lapsia kotipaikaltaan Jorinan saarelta Pohjois-Kallavedeltä.

Päiväkodinjohtaja Päivi Kurvi



Tule maistamaan aidot hot wingsit! Meiltä myös maukkaat pizzat ym. herkut Nauti terassilla tai ota mukaan!

AA--oikeudetoikeudet

KaraokeKaraoke--illat illat

ke, pe ja la ke, pe ja la

alkaen klo 21!alkaen klo 21!

Juhannuksen aukiolo:Juhannuksen aukiolo:

Pe 24.6. 11Pe 24.6. 11--0202 La 25.6. 11La 25.6. 11--0202

www.majakkapetonen.fi

Kesän aukiolo:

su-ma 11-24 pe-la 11-02 ti-to 11-01

(säävarauksella)

Pitkäsiima 27, Petonen (Kirveslahden uimaranta)

Vietä juhannus Majakassa! Vietä juhannus Majakassa!

• Fysioterapia• OMT/MDT-terapia• Akupunktio• Lymfa/LYKO-terapia• Hieronnat• Työterveysfysioterapia

Olemme kesällä auki normaalisti!

Vilpertti ei ole lyönyt vielä mitään lukkoon. - Olen juhannuksena mökillä tai joissain mukavissa Kuopion tapah-tumissa. Riippuu ilmasta.

Paavo Husso sanoi menevänsä ju-hannuksena lavatansseihin Maa-ningan Kasinolle, jossa hän oli myös viime juhannuksena.

Henri Karjalainen on juhannukse-na Savonlinnassa perheensä luona ja Savonlinnan lähellä sijaitsevalla mökillä. Ohjelmaan kuuluu käydä katsomassa kokkoa ja blues-bän-diä.

- Ai niin ja kalassa käyn myös!

Kirsi Rissanen viettää juhannusta rennosti kotonaan Saaristokaupun-gissa lasten kanssa grillaten, tuorei-den vastojen kera saunoen ja ehkä pari erää mölkkyä pelaten.

- Jospa tällä kertaa en häviäisi 10-vuotiaalle.

Utelut ja kuvat: Tomi Knuutinen

Kylpylähotelli 30-vuotias

Kylpylähotelli Rauhalahden toi-minta käynnistyi 1.6. 1981. Vi-riili kolmekymppinen katsoo

luottavaisena tulevaisuuteen. Suunnit-teilla on laajennus lähivuosina.

– Laajennushanke on vireillä. Tule-vaan uuteen siipeen on majoitustilo-jen lisäksi tulossa monenlaisia tiloja kaikenikäisten vapaa-ajan aktiviteet-teihin unohtamatta lapsia ja nuoria. Suunnitteilla on 90 huoneen kokonai-suus, wellness-alue, keilaratoja, kahvi-la ja pikaruokaravintoloita, visioi ho-tellinjohtaja Pekka Sammatti.

Kylpylähotelli Rauhalahti profiloi itsensä luonto- ja kaupunkihotelliksi. Vuotuisia kävijöitä on n. 225 000, jo-ka on kylpylöistä kolmanneksi eniten maassamme. Yli puolet kävijöistä on muita kun majoittujia. Asiakaskunta koostuu kaikkialta Suomesta ja eri-tyisesti oman alueen lisäksi Pohjois-Karjalasta, pääkaupunkiseudulta ja

Tampereen suunnalta. Rauhalahti on tunnettu myös keskiviikkoisista nais-tentansseista, jotka ovat maankuulut ja kokoavat tanssin ystäviä laajalta alueelta.

– Kylpylähotellimme valtteja ovat palvelujen monipuolisuus, luonnon läheisyys järvineen ja talvisine latui-neen sekä lyhyt etäisyys kaupungin keskustan palveluista. Haluamme ol-la hyvinvointi- ja elämyskeskus. Kuo-pion suosio matkailukeskuksena ja kasvusuunta Ikeoineen ja Ikanoineen luovat uskoa lisäkysynnälle. Aina pi-tää kehittyä ja mennä eteenpäin, sum-maa Pekka Sammatti.

Teksti ja kuva: Teppo Uotinen

Ravintolapäällikkö Juha Tirkkonen (vas.) ja hotellin johtaja Pekka Sam-matti luottavat tulevaan.

Ukon, valon ja juopumuksen juhlaa

Kesän valoisimpana aikana esi-isämme viettivät säänjumala Ukon juh-laa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Mutta jo keskiajalla kirkko omisti Suomessakin kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan

syntymäjuhlaksi (vuodelta 1316 maininta ”Nativitas Johannis baptiste”) ja juhlan nimeksi yleistyi juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämis-muoto. Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhlaa kutsuttiin keski-kesään viittaavalla midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari.

Päinvastoin kuin puoli vuotta myöhemmin vuoden pimeimpänä aikana vie-tettävään jouluun juhannukseen ei liity juurikaan kirkollis-uskonnollista pe-rinnettä. Juhannus on toki yleinen ripillepääsypäivä. Häidenviettoaikana ju-hannusta ruvettiin suosimaan syystalven sijaan 1800-luvulta alkaen, mutta nyt juhannushäät ovat vähentyneet.

Juhannukseksi kaupunkilaistuneetkin suomalaiset suuntaavat sankoin jou-koin maaseudulle, mökille, ulkoilmajuhliin ja vesien ääreen polttamaan kok-koa, saunomaan, ryyppäämään ja seurustelemaan, kuten jo muinaisissa Ukon juhlissa oli tapana. Juhannuksena on tarkkailtu enteitä karjan ja sadon menes-tymisestä ja naimisiin pääsystä. Nuoret tytöt ovat tehneet lemmentaikoja: jos esimerkiksi kieriskelee alasti kasteisessa viljapellossa, on varmaa, että sulha-nen ilmaantuu kuluvana vuonna.

Tulella satoa parantamaan ja pahuutta poistamaan

Kaikkialla Suomessa poltetaan nykyään juhannusaattoiltana kokkoa. Kysees-sä on alun perin itäsuomalainen tapa, joka yleistyi 1800-luvulta lähtien. Muu-alla Suomessa tulia poltettiin vanhastaan eri kevätpyhinä tai syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan. Itä-Suomen lisäksi juhannustulia on poltettu Suomenlahden rannikolla ja Varsinais-Suomen saaristossa ehkä jo rautakaudella. Vanhin kir-jallinen kuvaus juhannustulien poltosta on Turusta vuodelta 1645.

Kyläkuntien yhteisiä juhannuskok-koja rakennettiin korkeille mäille ja rannoille. Kokossa poltettiin risujen lisäksi vanhoja veneitä ja maanviljelys-työkaluja. Kylän väki ikään ja säätyyn katsomatta kerääntyi kokkoa katso-maan sekä laulamaan, leikkimään ja tanssimaan.

Vuotuisia juhlatulia on poltettu ja poltetaan kaikkialla Euroopassa. Ni-menomaan juhannustulet on tunnettu laajimmalla alueella. Joskus on selitetty juhannustulien liittyvän auringonpal-vontaan, useimmin niiden on katsottu symbolisesti edistävän viljelyskasvien, kotieläinten ja ihmisten hedelmäl-lisyyttä ja menestystä sekä torjuvan pahaa. Nykyään kokonpoltto on osa juhannuksen hauskanpitoa ja maaseu-tunostalgiaa.

Ajankohta ja liputus

Juhannuksenvieton pääpaino on juhannusaatossa, 23.6., jolle päivälle on vuodesta 1890 alkaen sovitettu Aaton nimipäivä, tosin ruotsalaisen Adolfin vastineena eikä aatto-sanasta johtuvana. Mutta vuodesta 1955 alkaen juhan-nuspäivää on Suomessa vietetty työmarkkinajärjestöjen aloitteesta kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä lauantaita edeltävänä perjantaina, joten Jussit ja Aatot eivät enää useinkaan pääse viettämään nimi-päiviään juhannuksena.

Juhannuspäivä on myös Suomen lipun päivä. 1920-luvulla alettiin vastait-senäistyneessä maassamme kiinnittää huomiota kansallislipun käyttöön ja suunnitella liputuspäiviä. Vuonna 1926 järjestettiin sen ajan julkkiksille kier-tokysely sopivimmasta Suomen lipun juhlapäivästä, joka ei saisi olla poliitti-sesti värittynyt. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Vi-ralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934. Liput nostetaan salkoon jo juhannusaattoiltana kello 18, ne saavat olla salossa yön ja ne lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21.

Lähde: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Juha Nirkko ja Terttu Kaivola. www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/juhannus/

Kokkojen poltto on juopottelun ohella yksi vanhimmista perinteistä. Kuvaaja Tomi Knuutinen

Valon juhlaa kokoonnutaan usein juhlimaan vesistöjen äärelle. Kuvaaja Niina Karhunen

Kun juhannusyönä juo itsensä kaatokänniin, soutaa järvelle ja nousee

veneessä seisomaan sepalus auki, voi rannalla nähdä tulevan leskensä.


Pyörönkaari 19, 2 krs, 70820 KUOPIO(017) 364 4597, 044 718 1099 (Vastaava ohjaaja)sähköposti: [email protected]: http://petosenat.toimikunnat.net

Asukastuvan kesäkauden ohjelma:

Mölkyn pelaaminen tiistaisin kello 12.00 - 14.00Korttipiiri keskiviikkoisin kello 12.00 - 14.00

Päivittäin: ATK-ohjausta ja kopiointipalveluja sekä pienimuotoista korjausompelua.

Petosen asukastupa suljettu 24.6. ja 4.7. - 17.7.2011.

Tupa on avoinna ma-pe 9.00 - 16.00

Asukasyhdistyksellä on avoinna työpaikkoja palkkatukioikeutetuille ja työharjoittelijoille/työelämävalmennettaville tai muulla vastaavalla tavalla työllistettäville. Tarjolla mahdollisuuksia kartuttaa työkokemusta mukavassa työporukassa.

Petosen lehden toimittaja

Haemme toimittajaa osapäivätyöhön palkkatuella tai työharjoittelijana/työelämävalmennettavana. Palkkatukihakijalta vaaditaan oikeus täysimääräiseen palkkatukeen (90%). Työaika on 20h /viikko. Työtehtävinä muun muassa lehtijuttujen suunnittelu ja kirjoittaminen, haastatteleminen, osallistuminen lehden suunnitteluun sekä valokuvaaminen. Työntekijältä vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa, omatoimisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Kokemus toimittajan tehtävistä katsotaan eduksi. Työt alkavat viimeistään 1.8., mutta ehkä jo heinäkuun puolella, jos niin sovitaan.

Kahviotyöntekijä

Haemme työntekijää Pinarin kahvioon työelämävalmennukseen, harjoitteluun tai vastaavalla työllistämismuodolla. Työtehtävinä kassanhoito, asiakaspalvelu, avustaminen ruoan ja leivonnaisten valmistuksessa sekä muut kahvion tehtävät. Hakijalta toivotaan hygieniapassia ja kassakokemusta, mutta edellytetään vuorovaikutustaitoja ja kykyä sekä omatoimiseen että ryhmässä työskentelyyn. Työt alkavat 1.8.

Toimistoapulainen

Haemme työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai vastaavalla työllistämismuodolla toimistoapulaista Pinarin kahvion, Petosen lehden ja erilaisten tapahtumien toimistotehtävien ja muiden avustavien tehtävien hoitoon. Tehtäviin kuuluu muun muassa asiapapereiden käsittelyä, sähköposti- ja puhelinliikenteen hoitoa, laskutusta, postitusta sekä yhteistyön järjestelyä muiden Petosen vapaa-aikatilojen toimijoiden kanssa. Hakijalta edellytetään hyvää suomen kielen taitoa, atk-taitoja ja omatoimisuutta. Työt alkavat 1.8.

Hakemukset ja tiedustelut Pasi Louhelaiselle sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Toimittajan ja toimistoapulaisen hakemukseen liitteeksi tekstinäyte hyvän suomen kielen taidon osoittamiseksi. Sähköpostittomat kahvioon hakijat voivat soittaa numeroon 046 582 6352.

Asukasyhdistys lomailee 2.-17.7. ja tuolloin hakemuksiin ja tiedusteluihin vastaaminen voi viipyä.

Syksyllä yhdistyksen toimintana jatkuvat

Biljardivuoro Pinarilla 5.9. alkaen maanantaisin klo 9.30-11Tanssit Pinarin salissa 10.9. alkaen joka toinen lauantai klo 17.30-21

Sekä uutuutena toivottu miesten salibandyvuoro Pinarin salissa 4.9. alkaen sunnuntaisin klo 16-17.

Tervetuloa osallistumaan toimintaan!

Golf kuuluu kesäänGolfista, tuosta entisenä aikana

vain pussihousuisten, liikaa rahaa ja vapaa-aikaa omaavi-

en keski-ikäisten miesten kesäisestä ja ah, niin pirullisen vaikeasta pelistä on tarjolla Etelä-Kuopiossa myös ren-nompia, halvempia ja ehkä joidenkin mielestä myös helpompia muotoja. Kesään kannattaa ujuttaa hetki parin tavoittelua tai pääsyä jopa sen alle, joko ryhmässä rennosti kilpaillen tai yksin rentoutuen, oikealla golfkentällä tai näissä helpommin lähestyttävissä versioissa.

Radalla putaten

Ratagolf eli tutummin minigolf on puttauspeli, jossa kuten normaaligol-fissakin, on tarkoituksena selvittää golfkenttä mahdollisimman vähillä lyönneillä. Virallisten ratojen tyyp-peinä ovat huopa-, betoni- ja eter-niittiradat, joista Suomessa yleisimpiä ovat huopapäällysteiset radat. Sellaiset löytyvät myös Rauhalahden leirintä-alueelta ja Rauhalahti Bowlingin pi-halta. Kentillä on 18 rataa, joita pää-see pelaamaan pientä välinevuokraa vastaan. Et siis tarvitse omia varustei-ta. Leirintäalueen radat ovat vanhat, mutta pelattavassa kunnossa ja siellä välinevuokran hinta on aikuisilta 3,5 €, lapsilta 3 €. Upouusille Bowlingin radoille pääsevät aikuiset 6 €:lla ja alle 12-vuotiaat lapset 3 €:lla.

Minigolfin huoparadat voivat olla kolmea tyyppiä: tasaisia ratoja, ylä-mäkeen lyötäviä mäkiratoja tai teli-neratoja. Jotkut ratatyypit voidaan toteuttaa erillisellä puttausalueella tai ilman. Minigolfradoille on asetettu to-della tarkat mitat ja määritykset mistä kohtaa alkavat rajalinja ja siirtolinja. Nyrkkisääntönä voidaan pitää että tasaisilla radoilla rajalinja sijaitsee 50 sentin päässä lyöntipellin reunasta ja mäkiradoilla vasta nousun jälkeiseltä tasanteelta, puttausalueen alusta tai viimeisestä esteestä ennen puttausalu-etta. Rajalinjalla määritetään se linja, jonka jälkeen pysähtyneen pallon saa

lyödä ko. kohdasta. Jos rajalinja ei ole ylittynyt, täytyy lyödä uudestaan lyön-tipelliltä.

Rajalinjan jälkeen, tasaisella radal-la on yleisesti soveltaen siirtoalue ja pallon saa siirtää maksimissaan 20 sentin päähän laidasta tai esteestä ra-dalle päin. Ratalaidan yli mennyt pal-lo tulee siirtää takaisin lyöntikohtaan. Mikäli pelaaja ei saa palloa radan koh-teena olevaan reikään tai luukkuun kuudella lyönnillä, merkitään hänen tuloksekseen kyseiseltä radalta seitse-män lyöntiä.

Tarkemmat säännöt ja ratamäärityk-set löytyvät osoitteesta www.ratagolf.fi

Frisbee koriin, ei reikään

Viime vuonna Kuopioon saatiin en-simmäinen frisbeegolfiin tarkoitettu rata. Se sijaitsee Saaristokaupungin Rautaniemessä, Peikkometsän lähi-liikunta-alueen tuntumassa. Kentän käyttö on ilmaista, pelaaja tarvitsee vain frisbeet joita heittää. Tarkoitus on saada frisbee väylän päässä ole-vaan metalliseen maalikoriin. Väyliä Kuopion radalla on tutusti 18.

Frisbeegolfissa väylien pituudet vaihtelevat 50 metristä aina 300 met-

riin, tosin Kuopiossa pisin rata on 134-metrinen. Golfista tutut tavoite-tulokset eli par-tulokset vaihtelevat väylän pituuden mukaan par 2:n ja par 5:n välillä (Kuopiossa 3-4). Aloi-tusheitto suoritetaan sille merkityltä alueelta. Seuraava heitto lähtee siitä kohdasta, johon edellinen heitto on pysähtynyt. Kullakin väylällä käytetyt heitot sekä mahdolliset rangaistus-heitot lasketaan yhteen. Lopputulos on kaikkien reikien tulosten summa. Pienimmän tuloksen saanut pelaaja on voittaja.

Valikoituja, tärkeimpiä sääntöjä:

1. Peli alkaa ensimmäisen väylän avauspaikalta, eli tiiltä. Ryhmän jä-senet heittävät vuorollaan jonka jäl-keen siirrytään kiekkojen luokse. Seuraava heitto lähtee siitä mihin en-simmäisen heiton kiekko on pysähty-nyt. Kauimpana korista oleva pelaaja heittää ensimmäisenä, muiden on hy-vä pysyä heittävän pelaajan takana.

2. Frisbeen irrottua kädestä, heiton saa astua yli. 10 metriä tai lähempää suoritettu heitto on putti. Sitä ei saa astua yli.

3. Heittämistä jatketaan kunnes kiekko lepää maalikorissa. Kiekon tu-lee olla korin sisällä eikä esim. korin katolla.

4. Ryhmän kaikkien pelaajien suo-ritettua väylän käytetyt heitot merki-tään ylös ja siirrytään seuraavan väy-län tiille.

5. Pelaamisen vaikeuttamiseksi ra-doilla on puita, pensaita ja muita luonnollisia esteitä. Nämä esteet ovat oleellinen osa lajia, eikä niitä saa siir-tää tai poistaa – saati vahingoittaa – kierroksen aikana.

6. Joillakin radoilla on myös peli-kelvottomia alueita -ns. OB (Out of Bounds) -alueita. Nämä on usein mer-kitty kepeillä tai naruilla. Usein myös jotkut polut, tiet ja ojat muodostavat OB-rajan. Mikäli heittosi päätyy täl-laiselle pelikelvottomalle alueelle, lisä-tään tulokseesi yksi rangaistusheitto. Peliä jatketaan siitä, mistä kohtaa heit-tosi meni pelikelvottomalle alueelle. Voit myös halutessasi heittää uudel-leen samasta paikasta, kuin mistä hei-tit edellisen heittosi.

Tarkemmat säännöt löytyvät Fris-beeliiton ja PDGA:n sivuilta.

Lähteet: www.frisbeeliitto.fi, www.frisbeegolfradat.fi ja www.ratagolf.fi

Teksti ja kuvat: Pasi Louhelainen

Tätä Petosen Lehden numeroa jakavat seuraavat jakelupisteet:

Pitkälahden ABC, Ravintola Käskynkkä, Kurkimäen Kyläkauppa, Pihkapuoti Pihkainmäki, Takka Baari Hiltulanlahti, Sale Särkiniemi, Leväsen Shell ja ravintola Mualiman Napa Kuopion torilla.

Seuraava lehti ilmestyy keskiviikkona 17.8. Aineistot tuohon lehteen viimeistään tiistaina 9.8.

Saaristo Martat Kokoontuu Jynkänvuoren kerhohuoneella. Katso lisätietoa osoitteesta: www.saaristomartat.fi


Monet suomalaismeteorologit ovat jo joulusta saakka nähneet pai-najaisia juhannussäästä. Ja etenkin sen ennustamisesta. Etenkin väärin ennustamisesta.

Juhannusviikon maanantain aamu-tv:n ykkösuutinen ei ollut uuden six-pack-hallituksen salkkujako tai maksalaatikon mahdollinen haittaverotus, vaan se sataako vai paistaako juhannusaattona, ja millä todennäköisyydellä.

Meteorologi, aivan kuin tulevien kauppareissujensa syljetyksi tulemisen määrää minimoidakseen, yritti paska housussa korostaa joka toisessa lau-seessa alleviivaten, että nämä ovat siis todellakin tässä vaiheessa ööh ihan vain tietokone-ennusteita, joille ei kannata antaa mitään arvoa.

Mutta helteestä on mahdollista nauttia muulloinkin kuin kesäkuun 19. päivää seuraavaa ensimmäistä lauantaita edeltävänä perjantaina. Sukulais-ten ja kaverien seurastakin voi nauttia muulloinkin kuin juhannusaattona. Ei pitäisi romuttaa koko kesää, jos juuri juhannuksena hiukan ripottelee. Kesästä löytyy muitakin päiviä. Ja öitä. Sateestakin on mahdollista nauttia myös muina päivinä kuin ensi perjantaina.

Kesäpäivänseisauskin osuu vain joka seitsemäs vuosi juuri juhannusaa-toksi. Tällä viikolla se osui tiistaille. Päivä on siis ehtinyt lyhentyä jo monta harppausta. Itselleni yötön yö on silloin, kun päivä on pisimmillään - ei sil-loin, kun suomalaiset imevät runsaimmin alkoholia. Juhannussää kiinnos-taa minua yhtä paljon kuin Bananaraman kolmannen levyn viides kappale. Mieluummin keskellä rankkasadetta hyvässä seurassa (esimerkiksi jollakin viiden tähden mökillä) kuin kerrostaloyksiössä yksin kyyhöttäen ja säle-kaihdinten läpi helteessä venytteleviin pyykkinaruihin tuijotellen.

Joka tapauksessa valittajat pääsevät nousemaan taas omaan arvoonsa. Sa-teella: - Kamalaa kun sataa. Helteellä: - Kamalaa kun on niin hirveästi iti-koita!

Milloin olet kuullut ihmisestä, joka harmitteli, kun pitkäperjantaina satoi? Ehkä vappu- ja juhannussäiden manaus kuvastaa sitä kuinka lähellä juuri nämä selvästi hyvät päivät ovat Suomen kansan mak... sydäntä.

P.S. Pouta tarkoittaa sitä, ettei sada - ei sitä, että aurinko porottaa.

Tomi Knuutinen

Juhannusperinteenäkastuminen

Seurakunnat järjestävät erilaisia säh-lykerhoja ja muita liikunnallisia ta-pahtumia. Aika ajoin on ihmetelty, onko se seurakunnan tehtävä. Itse liikunnallisena ihmisenä näen, että seurakunnissa on varsin perusteltua järjestää myös liikuntaa, kunhan muistamme seurakunnan perusteh-tävän. Kristinusko ei varsinaisesti ole vas-tustanut liikuntaa ja urheilua. Eikä Raamatustakaan löydy mitään sel-laista, mistä kristitty voisi ajatella, et-tä liikunta ja urheilu eivät sovi kristi-tylle. Raamattu kertoo liikunnasta ja urheilemisesta melko vähän. Vanha testamentti puhuu liikunnallisuu-den muodoista, lähinnä tanssista ja juoksemisesta, mutta niissä se ei var-sinaisesti tarkoita urheilemista, vaan tilanteen pakosta juoksemista tai sa-nan saattamista. Vanha testamentti arvostelee myös ihmisen ruumiillista laiskuutta ja tästä voidaankin tehdä johtopäätös, että ruumiista on pidet-tävä huolta, vaikkapa urheilemalla. Uudessa testamentissa urheilusta ja siihen liittyvästä puhuu Paavali. ”Tie-dättehän, että vaikka juoksukilpai-lussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija nou-dattaa lujaa itsekuria, juoksijat saa-vuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman. Mi-nä en siis juokse päämäärättömästi enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan. Kohdistan iskut omaan ruumiisee-ni ja pakotan sen tottelemaan, jottei itseäni lopulta hylättäisi, minua, jo-ka olen kutsunut muita kilpailuun. (1.Kor. 9: 24-27).”

Paavalin kirjeistä nousee esiin ihmi-sen kokonaisuuden korostaminen, jossa myös ruumis on henkisyyden ja hengellisyyden kanssa tärkeää. Paava-lilla esiintyy olettamus, että ihminen on jakamaton. Joten ihmisessä on Ju-

malan luoma ruumis ja henki. Paavali puolustaa myös sitä, että ihmisen on hyvä olla hyvässä kunnossa ja noudat-taa terveitä elämäntapoja. ”Ettekö tie-dä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli? Tämän Hengen on Jumala antanut asumaan teis-sä. Te ette itse omista itseänne, sillä Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta. Tuottakaa siis ruumiillan-ne Jumalalle kunniaa! (1. Kor. 6:19-20).”

Uuden testamentin tärkein sanoma ei tietenkään ole ruumiillisuuden ko-rostaminen, ja Uusi testamentti pitää suurimpana palkintoa paikkaa tai-vaassa. ”Veljet, en katso vielä pääs-seeni siihen asti. Vain tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mi-kä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan pal-kinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen Jeesuk-sen omat.” (Fil. 3:13-14). Ja kirjeessä Timoteukselle todetaankin. ”Ruu-miin harjoittamisesta on vain vähän hyötyä, mutta oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä että tulevasta elämästä. (1.Tim. 4:8). ”

Kristillinen käsitys ihmisestä koostuu siitä, että ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Tästä vallitsee kristi-kunnassa varsin yhtenäinen näkemys. Kuopion hiippakunnan Piispa Wille Riekkinen puhuu usein kokonaisval-taisesta ihmiskäsityksestä ja sanoo ihmisen olevan Raamatusta nousevan ihmiskuvan pohjalta kokonaisuus, johon kuuluu ruumis, sielu ja henki. Voidaan siis todeta, että siinä missä ruumis tarvitsee ravintoa ja kehittä-mistä, myös sielu tarvitsee ravintonsa. Raamatun ja kristillisyyden perusteel-la ei ole siis syytä jättää harrastamat-ta liikuntaa ja urheilua, vaan voidaan

jopa nähdä niiden kannatustavan sii-hen. Liikunta voi olla mahdollisuus, jon-ka avulla nuorille löytyy paikka seu-rakunnan toiminnasta. Gradussani (2006) selvitellessäni varhaisnuorten liikuntatoimintaa seurakunnissa sel-visi, että hyvä kristillinen kasvatus toteutuu, kun otetaan huomioon varhaisnuorten elämäntilanne. Var-haisnuorisotyössä se näkyy jo siinä, että yleensäkin toteutetaan liikunta-toimintaa. Kristillisyys näkyy liikun-tatoiminnassa hartauksissa ja se tukee kristillisiä kasvatustavoitteita niin, että varhaisnuori oppii kirkon sano-maa niiden kautta. Varhaisnuori oppii myös kunnioittamaan pelikavereita lä-himmäisen rakkauden hengessä esim. ristiriitojen ratkaisuista keskusteltaes-sa, mallien kautta sekä sen kautta, että kaikki saavat pelata. Näyttäisi olevan niin, että kristillinen moraalikasvatus toteutuu kirkon liikuntatoiminnassa juuri ristiriitojen ja niistä keskustelun kautta sekä mallioppimisen kautta. Kristillinen kasvatus ja liikuntakasva-tus ovat yhdistettävissä kokonaisval-taiseen ihmiskäsitykseen, missä puhu-taan ruumiillisuuden ja sielullisuuden yhteenkuuluvuudesta.

Liikuntatoiminta näyttäisi antavan mahdollisuuden kristilliselle kasva-tukselle ja se voi jopa tukea sitä. Lii-kuntakasvatus on oikein toteutettuna moraalinkehitystä ja sosiaalista käyt-täytymistä edistävää, ja siihen liit-tyy lähimmäisen rakkauden sanoma. Liikuntakasvatus voi toimia kristilli-sen kasvatuksen tukena kokemuksen kautta myös niin, että varhaisnuori oppii Raamatun sanomaa. Loppujen lopuksi liikunta voidaan nähdä Juma-lan lahjana ihmiselle, josta kannattaa olla kiitollinen.

Kirjoittaja on Kallaveden seurakun-nan rippikoulupastori Petteri Hämäläinen

Ruumis, sielu ja henki

Kallaveden seurakunta

Kallaveden kirkkoRauhalahdentie 21puh: 044 4848 327

Juhannuspäivän sanajuma-lanpalvelus la 25.6. klo 10. Saarna Milla Huttunen, liturgia Petteri Hämäläinen ja kanttorina Riina Impiö.Messu ja H2 konfirmaatio su 26.6. klo 10. Saarna Anni Tanni-nen, liturgia Juha Määttä ja kant-torina Richard Nicholls.H3 Konfirmaatiomessu su 26.6. klo 14. Saarna Juha Määttä, litur-gia Anni Tanninen ja kanttorinaRichard Nicholls.Messu ja R1 konfirmaatio su 3.7. klo 10. Saarna Anna-Maija Hella, liturgia Esko Konttinen jakanttorina Richard Nicholls.Messu ja H4 konfirmaatio su 10.7. klo 10. Saarna Petteri Hä-mäläinen, liturgia Esko Konttinen ja kanttorina Jarkko Maukonen.H5 Konfirmaatiomessu su 10.7. klo 14. Saarna Panu Pohjolainen, liturgia Esko Konttinen jakanttorina Jarkko Maukonen.Pihaseurat kirkon pihassa ti 12.7. klo 19. Laura Tanskanen ja Richard Nicholls.Penkereen leirin Konfirmaa-tiomessu la 16.7. klo 13. Saarna Anni Tanninen, liturgia MikkoVäisänen ja kanttorina Riina Im-

piö.Messu ja H6 konfirmaatio su 17.7. klo 10. Saarna Mikko Väisä-nen, liturgia Raili Rantanen jakanttorina Riina Impiö.H7 Konfirmaatiomessu su 17.7. klo 14. Saarna Raili Rantanen, li-turgia Mikko Väisänen ja kanttori-na Riina Impiö.Sanajumalanpalvelus su 24.7. klo 10. Saarna Anu Backman ja Anna-Mari Linna.H11 Konfirmaatiomessu la 30.7. klo 13. Saarna Marjaana Mäkinen, liturgia Veli Mäntynen jakanttorina Riina Impiö.Messu ja R2 konfirmaatio su 31.7. klo 10. Saarna Veli Mänty-nen, liturgia Mikko Väisänen jakanttorina Richard Nicholls.H10 Konfirmaatiomessu su 31.7. klo 13. Saarna Mikko Väisä-nen, liturgia Veli Mäntynen jakanttorina Riina Impiö.Messu ja R3 konfirmaatio su 7.8. klo 10. Saarna Matti Pentikäi-nen, liturgia Marjaana Mäkinen jakanttorina Anna-Mari Linna.Vaellusrippikoulun konfirmaa-tiomessu su 7.8. klo 14. Saarna Mikko Huhtala, liturgia Juha Määt-tä ja kanttorina Anna-Mari Linna.Messu ja päivärippikoululais-ten konfirmaatio su 14.8. klo 10. Saarna Raimo Hakkarainen, liturgia Anna-Maija Hella ja kant-torina Anna-Mari Linna.

Petosen seurakuntataloPyörönkaari 21puh: 040-4848 345

Pihaseurat ti 28.6. klo 19. Anu Backaman, Raili Rantanen ja Richard Nicholls.”Pienarkahvit” ja Martan- päivänseurat ti 26.7. klo 10.

ICEJ, Israel-tilaisuus la 6.8. klo 16. Matti Pentikäinen ja Anna-Ma-ri Linna.Pyhäillan messu su 7.8. klo 18. Veli Mäntynen ja Richard Nicholls.

Vehmasmäen kappeliSotkanniemi 15, 70870 Hiltulanlahtipuh: 040 4848 351

Juhannuskirkko la 25.6. klo 13. Raili Rantanen ja Riina Impiö.

Hirvilahden kappeliLänsirannantie 2410, 71650 Hirvilahtipuh: 017-3629 205

Sanajumalanpalvelus su 26.6. klo 13. Esko Konttinen ja Riina Impiö.Musiikkileiriläisten konsertti to 30.6. klo 18.Kantelekirkko su 17.7. klo 18. Anni Tanninen, Jenni Venäläinen ym.Kesälauluilta Tammerannan kesäteatterissa ke 20.7. klo 18.30. Richard Nicholls.

Diakonia

”Hyvää huomenta arki” ke 22.6. klo 11. Petosen seurakunta-talon takkahuoneessa. Avoinkohtaamispaikka kahvikupposen äärellä, mukana diakoniatyönte-kijä.

Kallaveden, Männistön ja Pui-jon seurakuntien omaishoita-jien leiri to 21.7. Rytkynleirikeskuksessa 9.-11.9. Ilmoit-tautumiset 19.8. mennessä Riitta Reimalle puh: 040-4848 370 taidiakoniatoimistoon ma klo 9-10

puh: 040-4848 332.

Muuta

Leväsen messu ti 12.7. klo 13.30. Marjaana Mäkinen ja Richard Nicholls.Kesälauluilta Tammerannan kesäteatterissa ke 20.7. klo 18.30. Richard NichollsLeväsen messu ti 9.8. klo 13.30. Esko Konttinen ja Riina Impiö.Kesäseurat ti 9.8. klo 19. Hele-na ja Kari Krögerillä, Leirikyläntie 177. Esko Konttinen ja Riina Im-piö.

”Matkavirsiä” – konsertti

SYVÄNNIEMEN KIRKOSSA

la 23.7.2011 klo 17.

baritoni ESA RUUTTUNEN

sellotrio: Jussi Makkonen, Seeli Toivola, Ulla Lampela

Tervetuloa!

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu

OikaisuEdellisessä lehdessä mai-nitsimme asukastupien toiminnasta kertoneessa jutussa EkoKuopion tilois-ta Neulamäessä. EkoKuo-pio on lopettanut toimin-tansa 31.12.2008. Nykyisin tiloja hallinnoi Tukeva–työvalmennussäätiö.

Pahoittelemme virhettä.


Herkkutorilta herkut grilliin esim. karitsan paahtopaistia, karitsan ulkofileetä, naudan takuumureat pihvit, possun leikkeet ja grillikyljet.

Meiltä saat lihat juuri sellaisina kuin haluat niin maustamattomina kuin maustettuinakin.

Tuoreet kalat ja meidän savustamat kalat juhlapöytiin löytyvät herkkutorilta. Hedelmä- ja vihannesosastoilta löytyvät niin maissit, herkkusienet kuin myös kotimaiset varhaisperunat.

Pirkka varhaisperuna 1 kg Suomi (1,19 €/kg)

1,19 € /ps

Tuore kokonainen Nieriä Ruotsi

9,95 € /kg

Takuumurea Naudan ulkofilee palana Suomi

16,90 € /kg

Karitsan paahtopaistipihvit Uusi-Seelanti

24,95 € /kg

K-supermarket Petoselta keskikesän juhlaan

4,30€tällä setelillä

SAVUJUUSTO-PEKONI HAMPURILAINEN

voimassa 31.7.2011 asti(norm. 5€)

4€tällä setelillä

MAKKARAPOTUT

voimassa 31.7.2011 asti(norm. 5€)


TUHTI-HAMPURILAINEN

voimassa 31.7.2011 asti(norm. 6,50€)


KANA, KASVIS tai KALA -HAMPURILAINEN

voimassa 31.7.2011 asti(norm. 4,50-5€)

Kotiinkuljetus arkisin klo 11-14

NYT SAATAVANA MYÖSVUOKRALEFFAT

www.levasengrilli.com

VUOKRAUSPISTEET KAUTTA MAAN

Avoinna ma-pe 11-22, la-su 12-22, Tuuttikuja 3, puh. 040 3782 619

7,50€

0€ 11,50€

NOUTOPIZZERIA PETONENPuh. 017-363 3405 | noutopizzeria.com

Noutopizzeria | Pyörönkaari 7 | Petonen | Kuopio Puh. 017-363 3405 | Avoinna joka päivä klo. 11.00 - 22.00

tällä setelilläMediumpizza

3:lla täytteellä

voimassa 31.7.2011 asti (1 pizza / kuponki)

tällä setelilläKotiinkuljetus

(norm. 2€)

voimassa 31.7.2011 asti

tällä setelilläPerhepizza3:lla täytteellä


Kuljetuksissa käy myös

KOTIINKULJETUS

Perjantai-Sunnuntai

alk. 2€


Normaalipizza3:lla täytteellä


Documents

S-marketista herkut kesäkokkaukseen!