Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
4 KIPINÄ
S21 TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat ............................... 8
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Lukion opiskelukulttuuri Taulukko persoonamuotoisista verbeistäOppimistyylit ja opiskelutekniikat Verbityypit
Verbien astevaihtelu
2. Lukutaito ja tekstit ...................................................................................30
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Lukutaidon merkitys Verbien aikamuodot: Lukustrategiat preesens, imperfekti, perfekti, Lähdekritiikki pluskvamperfekti
Verbien pääluokat: aktiivi, passiivi
Passiivin preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti
3. Tekstilajit ja tekstityypit .......................................................................79
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Tekstilajit Verbin modukset eli tapaluokat:Tekstityypit indikatiivi, konditionaali, imperatiivi,
potentiaaliOtsikkokirjoitelman ohjeet
4. Puhekieli ja murteet ............................................................................... 119
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Puhekieli Puhekielen piirteitäMurteetSlangi
5. Kohteliasta kieltä ................................................................................... 135
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Suomen kielen kohteliaisuusmuotoja Sanaston muodostamiskeinoja:Mielipidekirjoituksia sinuttelusta sanojen yhdistäminen, sanojen johtaminenja teitittelystä
Sisällys
5
S22 KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI
1. Suomalainen puhekulttuuri ................................................................ 159
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Suomalainen puhekulttuuri Nominien astevaihteluNominien taivutustyypit eli sanatyypit
2. Kahden kielen ja kulttuurin keskellä ............................................. 184
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Monikielisyys I-monikkoMonikulttuurisuus Monikon genetiiviKokemuksia suomen kielestä ja opiskelusta Monikon partitiivi
3. Suomen sukukielet ja piirteet ............................................................. 210
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Suomen sukukielet Lauseenjäseniä: subjekti ja predikaattiSuomen kielen piirteitä Subjektin ja predikaatin kongruenssi
4. Suomalaisuuden kulmakiviä ................................................................. 223
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Luonto Lauseenjäseniä: predikatiivi, objektiRuokakulttuuri NesessiivilauseetDesignMusiikkiMökkeilyPuhe-esityksen arviointi
5. Aineistokirjoittaminen ........................................................................... 259
Kappaleen aiheet Kielen rakenne
Aineistopohjainen kirjoitelma Tekstin sidosteisuus:Ohjeita aineistokirjoitelman kirjoittajalle tavallisia sidoskeinojaPalautteen antaminen tekstistä
Symbolien selitykset
= kirjoitustehtävä = puhetehtävä
Jos symbolia ei ole, harjoituksen voi tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti.
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat
7
S21 TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS
• Kurssilla perehdytään opiskelu- ja vuorovaikutustaitoihin, harjoitellaan monilukutaitoa ja syvennetään tekstilajien tuntemusta.
• Kieliopissa keskitytään verbeihin, puhekielen piirteisiin ja sanaston muodostamiskeinoihin.
• Kurssilla rohkaistutaan käyttämään suomea monipuolisesti ja saadaan kipinöitä kielen käyttöön ja opiskeluun - myös luokkahuoneen ulkopuolella.
S21 Tekstit ja vuorovaikutus
8 KIPINÄ
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat
Jokaisella kouluasteella ja jokaisessa oppilaitoksessa on oma opiskelukulttuurinsa, joka asettaa vaati-muksia myös opiskelijalle. Lukio-opinnoissa me-nestyminen edellyttää opiskelijalta ensisijaisesti motivaatiota ja itsenäisyyttä, sillä opiskelutahti on nopeampi, opiskeltavat alueet ovat laajempia ja ko-titehtäviä on enemmän kuin peruskoulussa.
Jotta koeviikkojen kokeista selviäisi kunnialla, pelkkä edellisenä iltana kiireessä pänttääminen ei riitä, vaan asioita kannattaa opiskella systemaatti-sesti kurssien aikana. Kaaokselta välttyy, kun suun-nittelee ajankäyttönsä ja tekee tehtävät säännöllisesti. Järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus raamittavat opiskelua, ja asiat jäävät myös paremmin ja pitkäkes-toisemmin muistiin, kun niitä opiskelee säännölli-sesti, eikä vain jakson lopussa olevaa koetta varten.
Opiskelijan kannattaa olla oma-aloitteinen jo lukio-opintojensa suun-nitteluvaiheessa. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjataan opiskeltavat oppiaineet, kurssit ja niiden jakaantuminen eri vuosille. Myös jatko-opiskelusuunnitelmat kannattaa pitää mielessä kurssivalin-toja tehdessä; opiskelumotivaatio lisääntyy, kun tie-tää, että opiskeltavista asioista on hyötyä myöhem-minkin.
Lukion kiireinen opiskelutahti voi tuntua opis-kelijasta aika ajoin kuormittavalta. Siitä selvitäk-seen lukiolaisen on hyvä löytää tasapaino elämän eri osa-alueiden välillä, eikä perhe- ja ystävyys-suhteita tai harrastuksia kannata laiminlyödä. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja toimiva so-siaalinen verkosto takaavat pohjan myös opin-noissa menestymiselle.
Lukion opiskelukulttuuri elää myös yhteiskunnan muutosten mukana. Perinteisten opetusmenetelmien sijaan oppitunneilla voidaan käyttää älylaitteita, ja tehtäviä ja tekstejä tallennetaan ja jaetaan sähköisissä oppimisympäristöissä. Perinteisen, opettajajohtoisen lähiopetuksen lisäksi kursseja voi suorittaa verkko-
kursseina tai monimuoto-opiskeluna, jossa yhdiste-tään lähi- ja verkko-opiskelua. Verkko-opiskelu ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua, joten se mahdollistaa lukion suorittamisen vaikka toiselta puolelta maapal-loa. Erilaisia oppimisympäristöjä ja opiskelutapoja voi myös yhdistellä itselle ja omaan elämäntilantee-seen sopivalla tavalla.
Oppimistyylit ja opiskelutekniikat
Oppimisella ei tarkoiteta ainoastaan uusien asioi-den tietämistä, vaan siihen kuuluu myös uusien ja jo opittujen tietojen yhdistäminen ja hyödyntämi-nen. Oppiminen voi olla myös elämyksellistä toi-mintaa ja ymmärtämisen lisääntymistä. Sitä tapah-tuu joka päivä ja kaikkialla: koulun ja työelämän
lisäksi vaikkapa harrastuksissa tai ih-missuhteissa.
Oppija tarvitsee niin tahtoa kuin taitojakin; oman halun ja motivaa-tion lisäksi on hyvä tuntea itsensä op-pijana. Oppimistyylillä tarkoitetaan sitä, millä eri tavoilla oppija käsittelee uutta tietoa. Eri oppimistyyleissä ko-rostuu eri aistien käyttö. Visuaalinen oppimistyyli perustuu näköhavain-
toon, auditiivinen kuuloon ja kinesteettinen puo-lestaan tuntohavaintoon. Itselle parhaiten sopivan oppimistyylin valinnassa auttaa esimerkiksi oppimis-tyylitestin (tehtävä 7 sivu 12) tai havaintokanavatestin tekeminen (tehtävä 8 sivu 12).
Myös omien vahvuuksien löytäminen oppijana on ensisijaisen tärkeää, sillä negatiiviset kokemuk-set ja huono oppijakuva voivat olla ratkaisevina es-teinä uuden oppimiselle. Kannattaa siis pohtia omia positiivisia oppimiskokemuksia (tehtävä 10 sivu 13) ja rakentaa myönteistä oppijakuvaa. Parantuneet op-pimistulokset motivoivat oppijaa, ja positiiviset oppi-miskokemukset ruokkivat halua oppia edelleen lisää. Oppimaankin voi siis oppia.
Opiskelutaitoihin kuuluu olennaisesti myös eri-laisten opiskelutekniikoiden tunteminen ja hyö-dyntäminen omassa opiskelussa. Kun on selvittänyt
Jotta koeviikkojen kokeista selviäisi kunnialla, pelkkä
edellisenä iltana kiireessä pänttääminen ei riitä,
vaan asioita kannattaa opiskella systemaattisesti
kurssien aikana.
9
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat
itselle oppimisen kannalta parhaan havaintokana-van, voi alkaa kokeilla eri aisteihin sopivia käytän-
nön opiskelutekniikoita. Oppija voi myös yhdistellä niitä itselleen sopivimmalla tavalla.
Visuaalisen oppijan opiskelutekniikoita
• SSMK: silmäile teksti (otsikko, väliotsikot, kuvat, kartat, tietolaatikot, diagrammit), syvenny siihen (tee alleviivauksia ja marginaalimerkintöjä), muistele tekstin keskeisiä asioita ja kertaa lopuksi tekstin sisältö.
• Mind map eli miellekartta: Kirjoita kartan keskelle tekstin aihe ja jäsentele tämän jälkeen tekstin merkityssuhteet kartaksi (esim. syyt, seuraukset, ratkaisut, ajallinen kehitys, keskeiset käsitteet ja niiden merkitykset). Voit kiinnittää miellekarttoja huoneesi seinälle ennen tärkeää koetta.
• Kuvat: kuvittele mielessäsi tai piirrä omia kuvia, jotka helpottavat assosiaatioiden eli mielikuvien syntymistä.
• Elävä kuva: seuraa uutisia ja katso videoita.
• Listat ja tiivistelmät: kirjoita listoja ja tiivistelmiä opiskelemistasi aiheista, myös suullisista esityksistä.
Kuva: Dreamstime
S21 Tekstit ja vuorovaikutus
10 KIPINÄ
Auditiivisen oppijan opiskelutekniikoita
Kuunteleminen ja keskittyminen: keskity kuuntelemaan ja tee oppitunnilla muistiinpanot vain keskeisimmistä asioista.
Keskusteleminen: pohdi vaikeita asioita ääneen toisten kanssa, tee pari- ja ryhmätöitä.
Musiikin kuunteleminen: kuuntele musiikkia ja laula mukana, niin opit esimerkiksi vieraiden kielten sanoja ja ääntämistä.
Ääneen lukeminen: lue tekstejä, pohdi ja ajattele asioita ääneen.
Sanelut: Sanele ja nauhoita sanelusi vaikka puhelimeesi ja kuuntele nauhoitteitasi aina tilaisuuden tullen. Voit tehdä myös lyhyen kirjallisen tiivistelmän keskeisistä asioista.
Rauhallinen opiskeluympäristö: varmista, että voit opiskella mahdollisimman rauhallisessa paikassa ilman häiritseviä ääniä.
Kinesteettisen oppijan opiskelutekniikoita
Muistiinpanojen tekeminen: tee muistiinpanoja lapuille ja kirjan marginaaleihin.
Kirjanmerkkien ja viivaimen käyttö: käytä lukiessasi apunasi kirjanmerkkejä ja viivainta.
Tunnelmien ja tuntojen muistelu: muistele, millaisia tuntoja, tunnelmia ja kokemuksia oppimistilanteisiin liittyy.
Havaintoesitykset: käytä opiskelun apuna havainnollistavia esityksiä (esim. videoita).
Liikkuminen: vältä pitkiä paikoillaan istumisen jaksoja ja kävele tai liiku muulla tavalla opiskellessasi.
Mukava opiskeluympäristö: järjestä itsellesi mahdollisimman mukava ja viihtyisä opiskeluympäristö.
aika ajoinainoastaanauditiivinen, auditiivisen, auditiivistaedelleenedellyttää, edellytän, edellyttääelämyksellinen, elämyksellisen, elämyksellistäelämäntilanne, -tilanteen, -tilannettaensisijainen, -sijaisen, -sijaistaeste, esteen, estettäfyysinen, fyysisen, fyysistähavaintokanava, -kanavan, -kanavaahyvinvointi, -voinnin, -vointiaitsenäisyys, itsenäisyyden, itsenäisyyttäjakaantuminen, jakaantumisen, jakaantumistajatko-opiskelu, -opiskelun, -opiskeluajonkin/jonkun kannaltajonkin/jonkun mukaanjonkin päätteeksi
jonkin/jonkun rinnallejärjestelmällisyys, järjestelmällisyyden, järjestelmällisyyttäkaaos, kaaoksen, kaaostakaikkiallakinesteettinen, kinesteettisen, kinesteettistäkirjata, kirjaan, kirjaakokeilla, kokeilen, kokeileekorostua, (korostun), korostuukunnialla (kuv.)kuormittava, kuormittavan, kuormittavaakäsitellä, käsittelen, käsitteleelaiminlyödä, -lyön, -lyölähiopetus, -opetuksen, -opetustamahdollistaa, mahdollistan, mahdollistaamonimuoto-opiskelu, -opiskelun, -opiskeluamotivaatio, motivaation, motivaatiotamotivoida, motivoin, motivoi
S21 Tekstit ja vuorovaikutus
12 KIPINÄ
3. Tutustumistehtäviä.
a) Tehkää esittäytymiskierros. Jokainen kertoo vuorollaan itsestään, ja muut esittävät esittäytyjällemuutamia lisäkysymyksiä. Sitten vuoro vaihtuu, ja viimeksi esittäytynyt sanoo seuraavalle yhdenkysymyksen, johon haluaa tältä vastauksen.
b) Tuo oppitunnille jokin itsellesi tärkeä valokuva, josta kerrot toisille pienessä ryhmässä. Kuvassavoi olla esimerkiksi jokin sinulle merkittävä henkilö, maisema, paikka, rakennus tms. Kerrokuvasta ja perustele, miksi se on sinulle tärkeä.
4. Haastattele opiskelutovereitasi. Suunnittele ensin haastattelukysymykset(noin 10 kysymystä). Voit kysyä esimerkiksi opiskelutoverisi harrastuksista,
äidinkielestä, kotimaasta, kokemuksista Suomesta ja suomen kielestä jne. Kirjoita haastattelujen vastaukset muistiin ja raportoi suullisesti muulle ryhmälle.
5. Haastattele lukiolaista.
Haastattele jotakuta opinnoissaan jo pidemmällä olevaa lukio-opiskelijaa ja kysy häneltä hänen näkemyksistään lukion opiskelukulttuurista ja toimivista opiskelutekniikoista.
- Ennen haastattelua etsi netistä tietoa haastattelusta vuorovaikutustilanteena sekä vinkkejähaastattelun tekemiseen.
- Kirjoita haastattelukysymyksesi muistiin ennen haastattelua.- Kirjoita haastateltavan vastaukset haastattelun aikana tai sen jälkeen, jos nauhoitat haastattelun.- Raportoi haastateltavasi päänäkemykset suullisesti muulle ryhmälle.- Kootkaa yhdessä haastattelujenne pohjalta lista lukion opiskelukulttuurin keskeisistä piirteistä
ja toimivista opiskelutekniikoista.
6. Kyselytutkimus lukiolaisille.
Tehkää pienissä ryhmissä kyselytutkimus valitsemallenne, opinnoissaan jo pidemmälle edenneelle lukiolaisryhmälle.
- Ennen kyselyn tekemistä etsikää netistä tietoa kyselytutkimuksesta tiedonhankintamenetelmänä.- Miettikää kyselynne tavoite (esim. selvittää toimivia opiskelutekniikoita).- Laatikaa tämän jälkeen sopivat kysymykset ja pohtikaa, miten toteutatte kyselyn.- Raportoikaa lopuksi kyselynne tulokset muulle ryhmälle.
7. Millainen oppija olet? Internetissä on oppimistyylitestejä, joiden avulla voi selvittää itselleparhaiten sopivan oppimistyylin. Etsi yksi tällainen testi ja tee se.
8. Mitä aisteja käyttämällä opit parhaiten? Etsi Internetistä yksi havaintokanavatesti ja tee se.
9. Kirjoita lyhyt kuvaus siitä, millaisia tuloksia testit sinulle antoivat. Mitä päätelmiä voittestien perusteella tehdä sinulle sopivista opiskelutekniikoista?
S21 Tekstit ja vuorovaikutus
18 KIPINÄ
VERBIEN PERSOONAMUODOT
TAPALUOKAT � INDIKATIIVI- ei tunnusta- tekeminen varmaa
KONDITIONAALI- tunnus -isi-- tekemisellä on ehto (jos)
IMPERATIIVI- tunnus -kaa, -kää, -ko, -kö- käsky
POTENTIAALI- tunnus -ne- (-le-, -re-, -se-)- tekeminen epävarmaa
AIKAMUODOT
PREESENS AKTIIVI- ei tunnusta yks.1. -n- tapahtuu nyt yks.2. -ttai tulevaisuudessa yks.3. vok.pid. tai -
mon.1.-mme
mon.2. -tte
mon.3. -vat PASSIIVI vok.pid. + n
luen / en lueluet / et luelukee / ei lue
luemme / emme lue
luette / ette lue
lukevat / eivät lue
luetaan / ei lueta
lukisin / en lukisilukisit / et lukisilukisi / ei lukisi
lukisimme / emme lukisilukisitte / ette lukisi
lukisivat / eivät lukisi
luettaisiin / ei luettaisi
-lue / älä luelukekoon / älköön lukeko
lukekaamme / älkäämme lukekolukekaa / älkää lukekolukekoot / älkööt lukeko
luettakoon / älköön luettako
lukenen / en lukenelukenet / et lukenelukenee / ei lukene
lukenemme / emmelukenelukenette / ette lukenelukenevat / eivät lukene
luettaneen / ei luettane
IMPERFEKTI AKTIIVI- tunnus -i- (posit.) y. 1.- tekeminen y. 2. tapahtui, y. 3. on jo ohi m. 1.- negatiiviverbi+ pääverbin m. 2. NUT-partisiippi m. 3. (passiivissa TU-partisiippi) PASSIIVI
luin / en lukenutluit / et lukenutluki / ei lukenutluimme / emme lukeneetluitte / ette lukeneetlukivat / eivät lukeneet
luettiin / ei luettu
PERFEKTI AKTIIVI- olla-verbi + y. 1. pääverbin NUT-partisiippi y. 2. (passiivissa TU-partisiippi) y. 3.- tekeminen on tapahtunut tai m. 1. jatkuu vielä
m. 2.
m. 3. PASSIIVI
olen / en ole lukenut
olet / et ole lukenut
on / ei ole lukenut
olemme / emme ole lukeneet
olette / ette ole lukeneetovat / eivät ole lukeneeton / ei ole luettu
olisin / en olisi lukenutolisit / et olisi lukenut
olisi / ei olisi lukenut
olisimme / emme olisi lukeneet
olisitte / ette olisi lukeneetolisivat / eivät olisi lukeneetolisi / ei olisi luettu
-
ole / älä ole lukenut
olkoon / älköön olko lukenutolkaamme /älkäämme olko lukeneetolkaa / älkää olko lukeneetolkoot / älkööt olko lukeneetolkoon / älköön olko luettu
lienen / en liene lukenutlienet / et liene lukenutlienee / ei liene lukenutlienemme / emme liene lukeneet
lienette / ette liene lukeneetlienevät / eivät liene lukeneetlienee / ei liene luettu
KIELIOPPIA
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat
19
PLUSKVAMPERFEKTI AKTIIVI- olla-verbin y. 1. imperfekti + pääverbin y. 2. NUT-partisiippi y. 3. (passiivissa m. 1. TU-partisiippi) tekeminen oli m. 2. tapahtunut, on ohi m. 3. PASSIIVI
olin / en ollut lukenutolit / et ollut lukenutoli / ei ollut lukenutolimme / emme olleet lukeneetolitte / ette olleet lukeneetolivat / eivät olleet lukeneetoli / ei ollut luettu
VERBITYYPIT
Suomen kielen verbit voidaan jakaa kuuteen tyyppiin. Verbit jaetaan eri tyyppeihin niiden infinitiivin (perusmuodon eli sanakirjamuodon) tunnuksen ja verbin taivutusvartalon perusteella.
Esim. asua-verbin vartalo on asu- ja tunnus -a.
Persoonapäätteet lisätään aina verbin taivutusvartaloon, ei verbin perusmuotoon!
Esim. tulla-verbin taivutusvartalo on tule-, joten tulla verbin eri persoonamuodot ovat tulen, tulet, tulee, tulemme, tulette, tulevat.
Negatiivisessa muodossa vain negatiiviverbi taipuu persoonamuodoissa (en, et, ei, emme, ette, eivät) ja pääverbistä tulee minä-muodon vartalo (positiivisesta muodosta -n pois).
Esim. tavata-verbin minä-muodon vartalo on tapaa, joten eri persoonien negatiiviset muodot ovat en tapaa, et tapaa, ei tapaa, emme tapaa, ette tapaa, eivät tapaa.
VERBITYYPPI 1: vokaali + a/ä-verbit
• infinitiivin lopussa on kaksi vokaalia• infinitiivin tunnus on -a, -ä
infinitiivi vartalo = taivutusvartalo
infinitiivin tunnus
taivutus eri persoonissapositiivinen negatiivinen
puhua puhu- -a puhunpuhutpuhuu
puhummepuhuttepuhuvat
en puhuet puhuei puhu
emme puhuette puhueivät puhu
kysyä kysy- -ä kysynkysytkysyy
kysymmekysyttekysyvät
en kysyet kysyei kysy
emme kysyette kysyeivät kysy
S21 Tekstit ja vuorovaikutus
20 KIPINÄ
HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, vahva aste on infinitiivissä ja yksikön ja monikon 3. persoonassa. Muissa persoonissa on heikko aste.
ottaa otta- -a otanotatottaa
otammeotatteottavat
en otaet otaei ota
emme otaette otaeivät ota
lukea luke- -a luenluetlukee
luemmeluettelukevat
en lueet lueei lue
emme lueette lueeivät lue
HARJOITUS A: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. sanoa tietää ymmärtää
VERBITYYPPI 2: da/dä-verbit
• infinitiivin lopussa on -da, -dä• infinitiivin tunnus on -da, -dä
infinitiivi vartalo =taivutusvartalo
infinitiivin tunnus
taivutus eri persoonissapositiivinen negatiivinen
voida voi- -da voinvoitvoi
voimmevoittevoivat
en voiet voiei voi
emme voiette voieivät voi
syödä syö- -dä syönsyötsyö
syömmesyöttesyövät
en syöet syöei syö
emme syöette syöeivät syö
HUOM! Verbityypissä 2 ei ole astevaihtelua!
HARJOITUS B: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. juoda saada tupakoida
HUOM! Verbit tehdä ja nähdä taipuvat kuten 1. verbityypin verbit (vrt. lukea-verbi).
tehdä nähdä
teen teet tekee teemme teette tekevät
en teeet teeei teeemme teeette teeeivät tee
näen näet näkee näemme näette näkevät
en näeet näeei näeemme näeette näeeivät näe
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat
21
VERBITYYPPI 3: la/lä, ra, na/nä, sta/stä -verbit
• infinitiivin lopussa on -la, -lä; -sta, -stä; -na, -nä; -ra• vokaali e liitetään vartaloon ennen persoonapäätettä
infinitiivi vartalo + e =taivutusvartalo
infinitiivin tunnus
taivutus eri persoonissapositiivinen negatiivinen
tulla tul + e = tule- -la tulentulettulee
tulemmetulettetulevat
en tuleet tuleei tule
emme tuleette tuleeivät tule
kävellä kävel + e = kävele- -lä kävelenkäveletkävelee
kävelemmekävelettekävelevät
en käveleet käveleei kävele
emme käveleette käveleeivät kävele
nousta nous + e = nouse- -ta nousennousetnousee
nousemmenousettenousevat
en nouseet nouseei nouse
emme nouseette nouseeivät nouse
mennä men + e = mene- -nä menenmenetmenee
menemmemenettemenevät
en meneet meneei mene
emme meneette meneeivät mene
purra pur + e = pure- -ra purenpuretpuree
puremmepurettepurevat
en pureet pureei pure
emme pureette pureeivät pure
HUOM! Jos -la-, lä -verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa persoonamuodoissa vahva aste. Muissa 3. verbityypin verbeissä ei ole astevaihtelua.
kuunnella
kuuntelen kuuntelet kuuntelee
en kuunteleet kuunteleei kuuntele
kuuntelemme kuuntelette kuuntelevat
emme kuunteleette kuunteleeivät kuuntele
HARJOITUS C: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. opiskella kävellä pestä juosta (poikkeus) panna surra riidellä (astev.)
S21 Tekstit ja vuorovaikutus
22 KIPINÄ
VERBITYYPPI 4: ata/ätä, uta/ytä, ota -verbit
• Infinitiivin lopussa on -ata, -ätä, -uta, - ytä, -ota (joskus -eta, -etä, -ita, -itä)• infinitiivin vartalossa -t � -a/-ä ennen persoonapäätettä
infinitiivi vartalo t � a =taivutusvartalo
infinitiivin tunnus
taivutus eri persoonissa
positiivinen negatiivinen
osata osat- t � a =osaa-
-a osaanosaatosaa
osaammeosaatteosaavat
en osaaet osaaei osaa
emme osaaette osaaeivät osaa
vastata vastat- t � a = vastaa-
-a vastaanvastaatvastaa
vastaammevastaattevastaavat
en vastaaet vastaaei vastaa
emme vastaaette vastaaeivät vastaa
haluta halut- t � a = halua-
-a haluanhaluathaluaa
haluammehaluattehaluavat
en haluaet haluaei halua
emme haluaette haluaeivät halua
siivota siivot- t � a = siivoa
-a siivoansiivoatsiivoaa
siivoammesiivoattesiivoavat
en siivoaet siivoaei siivoa
emme siivoaette siivoaeivät siivoa
HUOM! Jos vartalon lopussa on vokaali a, hän-persoonassa ei ole persoonapäätettä (osata � osaa). Jos vartalon lopussa on jokin muu vokaali, hän-persoonassa on pääte -a/-ä (haluta � haluaa).
HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa persoonamuodoissa vahva aste.
tavata
tapaan tapaat tapaa
en tapaaet tapaaei tapaa
tapaamme tapaatte tapaavat
emme tapaaette tapaaeivät tapaa
HARJOITUS D: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. pelata ruveta (astev.) kadota (astev.) hypätä (astev.)
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat
23
VERBITYYPPI 5: ita/itä-verbit
• infinitiivin lopussa on -ita, -itä• vartaloon lisätään -se ennen persoonapäätettä
infinitiivi vartalo + se = taivutusvartalo
infinitiivintunnus
taivutus eri persoonissapositiivinen negatiivinen
tarvita tarvit + se =tarvitse-
-a tarvitsentarvitsettarvitsee
tarvitsemmetarvitsettetarvitsevat
en tarvitseet tarvitseei tarvitse
emme tarvitseette tarvitseeivät tarvitse
valita valit + se = valitse-
-a valitsenvalitsetvalitsee
valitsemmevalitsettevalitsevat
en valitseet valitseei valitse
emme valitseette valitseeivät valitse
häiritä häirit + se = häiritse-
-ä häiritsenhäiritsethäiritsee
häiritsemmehäiritsettehäiritsevät
en häiritseet häiritseei häiritse
emme häiritseette häiritseeivät häiritse
HUOM! Verbityypissä 5 ei ole astevaihtelua!
HARJOITUS E: Taivuta seuraavia verbejä kaikissa persoonissa. merkitä tulkita harkita ansaita
VERBITYYPPI 6: eta/etä-verbit
• infinitiivin lopussa on -eta, -etä• vartalossa t � -ne ennen persoonapäätettä
infinitiivi vartalo t � ne = taivutusvartalo
infinitiivintunnus
taivutus eri persoonissa
positiivinen negatiivinen
vanheta vanhet-t � ne =vanhene-
-a vanhenenvanhenetvanhenee
vanhenemmevanhenettevanhenevat
en vanheneet vanheneei vanhene
emme vanheneette vanheneeivät vanhene
paeta paket*t � ne = pakene-
-a pakenenpakenetpakenee
pakenemmepakenettepakenevat
en pakeneet pakeneei pakene
emme pakeneette pakeneeivät pakene
* huom. astevaihtelu!
HUOM! Jos verbissä on k, p, t -astevaihtelu, on infinitiivissä heikko aste, mutta kaikissa persoonamuodoissa vahva aste.
S21 Tekstit ja vuorovaikutus
24 KIPINÄ
KONSONANTTIEN ASTEVAIHTELU
Verbeissä konsonantit k, p ja t muuttuvat seuraavalla tavalla:
ASTEVAIHTELUN A-TYYPPI
VAHVA � HEIKKO (verbin vartalossa persoonapäätteen edellä, viimeisen tavun rajalla) Verbin sanakirjamuoto: vahva konsonantti(VERBITYYPPI 1: minä, sinä, me, te heikko aste)
KK K liikkua liiku-PP P hyppiä hypi-TT T voittaa voita-
K – hakea hae-P V leipoa leivo-T D tahtoa tahdo-
NK NG onkia ongi-MP MM ampua ammu-LT LL huoltaa huolla-NT NN lentää lennä-RT RR kertoa kerro-
RKE RJE särkeä särje-LKE LJE kulkea kulje-
HUOM! Seuraavat konsonanttiyhtymät eivät muutu:SK SK laskea laske-ST ST matkustaa matkusta-PS PS lypsää lypsä-TK TK matkia matki-
ASTEVAIHTELUN B-TYYPPI
HEIKKO � VAHVA (VERBITYYPIT 3, 4 ja 6: kaikki persoonat)
K KK hakata hakkaa-P PP hypätä hyppää-T TT kätellä kättele-
– K taata takaa-V P luvata lupaa-D T riidellä riitele-
NG NK langeta lankea-MM MP kammata kampaa-LL LT vihellellä viheltele-NN NT käännellä kääntele-RR RT siirrellä siirtele-
HJE HKE lohjeta lohkea-LJE LKE haljeta halkea-RJE RKE tarjeta tarkene-
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat
25
14. Verbisanaristikko. Mikä sana on kyseessä? Kirjoita oikea verbi ruudukkoon vihjeenperusteella.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
1. tuoda-verbin vastakohta2. neuloa esim. vaatteita3. ottaa ilman lupaa4. harrastaa kehonrakennusta,
hankkia isot lihakset5. särkeä, hajottaa6. jollakin on jotakin7. kuljettaa ajoneuvolla8. mennä kylpyyn9. päättyä10. tuoda ruokaa tai juomaa
pöytään11. tippua
15. Kirjoita viivalle ristikon verbit oikeassa persoonamuodossa. Järjestys on sama kuinristikossa. Merkitse myös verbityypin numero lauseen perään.
a) Postinkantaja _________________ kirjeen postilaatikkoon.
b) Äiti ______________________ vaatteita lapselle.
c) Me _________________________ (negatiivinen) kaupasta tavaroita.
d) Urheilijat _________________________ kuntosalilla lihaksiaan.
e) Varkaat ____________________ ikkunan, että he pääsevät sisälle taloon.
f) Te olette rikkaita eli te ________________________ paljon rahaa.
g) Me __________________________ (negatiivinen) teitä kotiin autolla.
h) _______________________kö te joka lauantai?
i) Milloin elokuva ________________________?
j) Kokki _________________________ (negatiivinen) ruokaa ravintolassa.
k) Kissat _____________________ aina jaloilleen.
TEHTÄVIÄ
1. Lukion opiskelukulttuuri ja opiskelutekniikat
157
S22 KIELI, KULTTUURI JA IDENTITEETTI
• Kurssilla tutustutaan suomalaisen kulttuurin kulmakiviin ja suomalaiseen puhekulttuuriin sekä käsitellään opiskelijoiden kokemuksia kahden kulttuurin keskellä elämisestä.
• Kieliopissa keskitytään nominityyppeihin, lauseenjäseniin ja lausetyyppeihin sekä tekstin sidoskeinoihin.
• Kurssilla saadaan kipinöitä aineistopohjaisen tekstin kirjoittamiseen sekä puhe-esityksen pitämiseen. Lisäksi harjoitellaan palautteen antamista ja vastaanottamista.
S21 Tekstit ja vuorovaikutus
158 KIPINÄ
Kuva Miika Nousiaisen näytelmästä Maaninkavaara. Kuvaaja: Vertti TeräsvuoriKuvakrediitti: Kansallisteatteri.
Suomalaiseen puhekulttuuriin kuuluu, että keskusteltaessa keskusteluetäisyys on
melko pitkä, tuntemattomilla noin metri, eikä keskustelukumppania ole tapana koskettaa.
159
1. Suomalainen puhekulttuuri
Jokaisessa kulttuurissa on omat viestintätapansa ja norminsa, joiden mukaan keskustelutilanteissa toi-mitaan. Jos suomalaisten tapaa puhua vertaa esi-merkiksi eteläeurooppalaiseen puhekulttuuriin, suomalaiset saattavat vaikuttaa vähäpuheisilta ja eleettömiltä. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan hiljaisuutta, joten suomalaisilla ei ole tarvetta täyt-tää hiljaisuutta puheella. Suomalaisilla on siis hyvä hiljaisuuden sietokyky. Niinpä esimerkiksi hississä, junassa tai linja-autopysäkillä ei ole tavallista ryhtyä juttelemaan tuntemattomien kanssa. Vaikeneminen ei siis ole epäkohteliaisuutta.
Tyypillistä suomalaiselle puhekulttuurille on, että suomalaiset puhuvat silloin, kun heillä on asiaa. Suomalaisessa kulttuurissa arvostetaan re-hellisyyttä, joten suomalainen odottaa, että puhuja sanoo, mitä hän tarkoittaa. Suomalaisessa puhe-kulttuurissa ei esimerkiksi tervehdysten yhteyteen kuulu small talk niin kuin monissa muissa maissa, vaan tervehdys on ytimekkäästi vain hei, moi, terve tai huomenta. Tervehdyksiin ei myöskään ole tapana liittää puhuteltavan nimeä.
Stereotyyppinen käsitys, että small talk ei kuu-luisi lainkaan suomalaiseen puhekulttuuriin, ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Small talkilla on Suomessakin tehtävänsä. Sitä käytetään keskustelun aloittamiseen, uusien suhteiden solmimiseen sekä suhteiden ylläpitämiseen ja tarvittaessa myös hiljai-suuden torjumiseen.
Sopivia aiheita suomalaisessa small talkissa ovat turvalliset aiheet, joista kaikkien on helppo puhua. Tällaisia ovat esimerkiksi sää ja harrastukset, kuten syksyllä marjastaminen, sienestäminen ja metsäs-täminen, kesällä esimerkiksi golf ja ralli ja talvella hiihtäminen sekä jääkiekko. Small talkin aihepiiriin vaikuttaa tietysti myös tilanne, jossa ihmiset kohtaa-vat. Jos naapuri on tekemässä puutarhahommia, on luontevaa keskustella puutarhaan liittyvistä asioista,
koiranomistajat taas jutustelevat mielellään lemmi-keistään, bussipysäkillä voidaan keskustelu aloit-taa kommentoimalla säätä tai päivittelemällä myö-hässä olevaa bussia. Yksityisasioista, raha-asioista, seksuaalisuudesta, politiikasta tai uskonnosta ei ole tapana puhua. Suomalaiselle on tärkeää, että kes-kustelu säilyy sopuisana ja ilmapiiri myönteisenä. Sopuisaa ilmapiiriä pidetään yllä myös kunnioitta-malla toisen mielipiteitä ja antamalla toisen puhua aina puheenvuoronsa loppuun. Ei ole siis kohteli-asta puhua toisen päälle tai keskeyttää puhetta.
Suomalaiseen puhekulttuuriin kuuluu, että kes-kusteltaessa keskusteluetäisyys on melko pitkä, tun-temattomilla noin metri, eikä keskustelukumppania ole tapana koskettaa. Tervehtiessään suomalaiset usein kyllä kättelevät, mutta poskisuudelmat eivät kuulu suomalaiseen kulttuuriin. Nykyään kuiten-kin läheisten ja erityisesti nuorten ihmisten keskuu-dessa halaaminen on yleistynyt tervehtimistapana.
Nonverbaali eli sanaton viestintä on suomalai-sessa puhekulttuurissa lähinnä pieniä eleitä ja il-meitä. Suomalaiset eivät puhu käsillään, niin kuin esimerkiksi espanjalaiset ja italialaiset tekevät. Kun toinen puhuu, suomalainen osoittaa kuuntelevansa katsomalla puhekumppania silmiin.
Ei tietenkään voi yleistää, että kaikki suomalaiset olisivat hiljaisia ja eleettömiä. Suomalaisissa on eri-laisia keskustelijoita: osa on puheliaita ja osa vähä-puheisempia. Myös alueellisia eroja on. Kiireisellä kaupunkilaisella ei usein ole aikaa jäädä rupattele-maan, kun taas maalla asuvat ovat usein hyvinkin suulaita. Savolaisia ja karjalaisia pidetään usein pu-heliaampina kuin eteläsuomalaisia. Tietysti myös se, miten hyvin puhekumppaninsa tuntee, vaikut-taa keskusteluvilkkauteen. Vaikka suomalainen olisi tuntemattomien ihmisten kanssa hiljainen ja varau-tunut, hän saattaa olla lähemmin ystävystyttyään hyvinkin puhelias.
1. Suomalainen puhekulttuuri
160 KIPINÄ
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
aihepiiri, -piirin, -piiriäalueellinen, alueellisen, alueellistaarvostaa, arvostan, arvostaadialogi, dialogin, dialogiaele, eleen, elettäeleetön, eleettömän, eleetöntäepäkohteliaisuus, -kohteliaisuuden, -kohteliaisuuttahalaaminen, halaamisen, halaamistahavainto, havainnon, havaintoahiljaisuus, hiljaisuuden, hiljaisuuttailmapiiri, -piirin, -piiriäilme, ilmeen, ilmettäjutustella, jutustelen, jutusteleekarjalainen, karjalaisen, karjalaistakaupunkilainen, kaupunkilaisen, kaupunkilaistakeskeyttää, keskeytän, keskeyttääkeskusteluetäisyys, -etäisyyden, -etäisyyttäkeskustelukumppani, -kumppanin, -kumppaniakeskustelutilanne, -tilanteen, -tilannettakeskusteluvilkkaus, -vilkkauden, -vilkkauttakiireinen, kiireisen, kiireistäkohdata, kohtaan, kohtaakommentoida, kommentoin, kommentoikoskettaa, kosketan, koskettaakunnioittaa, kunnioitan, kunnioittaakäsitys, käsityksen, käsitystälemmikki, lemmikin, lemmikkiäliittyvä, liittyvän, liittyvääläheinen, läheisen, läheistämielipide, mielipiteen, mielipidettänonverbaali, nonverbaalin, nonverbaalianormi, normin, normiaosoittaa, osoitan, osoittaa
poskisuudelma, -suudelman, -suudelmaapuheenvuoro, -vuoron, -vuoroapuhekulttuuri, -kulttuurin, -kulttuuriapuhelias, puheliaan, puheliastapuhuteltava, puhuteltavan, puhuteltavaapuolituttu, -tutun, -tuttuapäivitellä, päivittelen, päivitteleereagoida, reagoin, reagoirehellisyys, rehellisyyden, rehellisyyttärupatella, rupattelen, rupatteleesanaton, sanattoman, sanatontasavolainen, savolaisen, savolaistaseksuaalisuus, seksuaalisuuden, seksuaalisuuttasietokyky, -kyvyn, -kykyäsolmiminen, solmimisen, solmimistasopuisa, sopuisan, sopuisaasuulas, suulaan, suulastatervehdys, tervehdyksen, tervehdystätervehtimistapa, -tavan, -tapaatoimia, toimin, toimiitorjuminen, torjumisen, torjumistatuttavuus, tuttavuuden, tuttavuuttatyypillinen, tyypillisen, tyypillistävaikeneminen, vaikenemisen, vaikenemistavarautunut, varautuneen, varautunuttaviestintätapa, -tavan, -tapaavähäpuheinen, -puheisen, -puheistaväite, väitteen, väitettäyhteys, yhteyden, yhteyttäyksityisasia, -asian, -asiaayleistää, yleistän, yleistääylläpitäminen, -pitämisen, -pitämistäytimekäs, ytimekkään, ytimekästä
1. Selitä seuraavat tekstissä esiintyneet sanat.
a) vähäpuheinenb) eleetönc) hiljaisuuden sietokykyd) small talke) torjua hiljaisuuttaf) solmia suhteitag) sopuisah) ilmapiirii) rupatellaj) keskusteluvilkkaus
TEHTÄVIÄ
161
1. Suomalainen puhekulttuuri
2. Vastaa tekstin avulla kysymyksiin.
a) Mitä suomalaisessa puhekulttuurissa arvostetaan?b) Miten suomalaiset tervehtivät toisiaan?c) Mitä tekstissä kerrotaan suomalaisesta small talkista?d) Millaisista aiheista ei ole sopivaa puhua uusien tuttavuuksien kanssa ja miksi?e) Mitä tekstissä sanotaan keskusteluetäisyydestä, puhekumppanin koskettamisesta ja suomalaisten nonverbaalin viestinnän käytöstä?
3. Suomalaista small talkia.
Tehkää pareittain pieniä dialogeja tilanteista, joissa tarvitaan small talkia. Valitkaa muutama tilanne seuraavista tai keksikää itse. Esittäkää dialogit muulle ryhmälle.
• Odotat vesisateessa linja-autoa ja aloitat keskustelun tuntemattoman kanssa.• Tarvitset kuntosalilla apua jonkin laitteen kanssa.• Tapaat naapurisi pitkästä aikaa.• Olet ulkoiluttamassa koiraa ja tapaat toisen koiranomistajan.• Olet eksynyt ja kysyt tietä.• Olet välitunnilla uudessa koulussa etkä tiedä, missä seuraava oppitunti pidetään. • Olet aloittanut uuden harrastuksen jossakin harrastusryhmässä etkä tunne vielä ketään. Haluat kuitenkin tutustua muihin ryhmäläisiin.• Olet ihastunut samalla kurssilla olevaan tyttöön/poikaan ja haluat pyytää häntä treffeille.• Olet junassa tai lentokoneessa ja aloitat keskustelun vierustoverisi kanssa.
Keskustelkaa lopuksi ryhmässä pidetyistä dialogeista. Olivatko keskustelut luontevia? Miksi? Poimikaa dialogeista mielestänne toimivia ilmauksia.
4. Suomalaista small talkia käytännössä.
Tarkkailkaa suomalaista small talkia eri tilanteissa. Voitte sopia tarkkailuajaksi esimerkiksi viikon. Lopuksi raportoikaa toisillenne havainnoistanne. Tehkää sekä a- että b-tehtävä.
a) Raportoi siitä, aloittaako joku suomalainen (puolituttu/tuntematon) keskustelun kanssasi. Jos aloittaa, niin missä tilanteessa ja mistä aiheesta?
b) Aloita itse ainakin kerran tarkkailujakson aikana keskustelu jonkun sinulle ennestään tuntemattoman/puolitutun suomalaisen kanssa, mieluummin useammin. Raportoi sitten muille ryhmäläisille, missä tilanteessa aloitit keskustelun ja mistä aiheesta. Entä miten suomalaiset reagoivat, kun aloitit keskustelun?
5. Lue Roman Schatzin pakina Huonosti sulavaa mutta terveellistä ja tee seuraavat harjoitukset.
a) Kerää listaksi ne suomalaisen kulttuurin piirteet, jotka pakinassa nostetaan esille.
b) Keskustele parin kanssa / pienessä ryhmässä siitä, millaisia kokemuksia sinulla on suomalaisesta kulttuurista. Vertaa kokemuksiasi pakinassa esitettyihin väitteisiin suomalaisuudesta.
162 KIPINÄ
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
VENÄJÄLLÄ ON SIPERIA. Yhdysvalloilla on Alaska. Euroopalla on Suomi.
Uusien tulokkaiden silmissä Suomi vaikuttaa ihan normaalilta, kalliilta pikku maalta. No valo ja värit nyt ovat erilaisia, erityisesti kesäisin. Talvella valoa ei liiemmälti ole.
Mutta jokin muukin on täällä toisin. Kestää het-ken ennen kuin tajuaa, mikä se on: ihmiset.
He eivät katso silmiin. He eivät ikinä tervehdi tuntemattomia. He inhoavat tyhjänpäiväistä jutus-telua. He eivät koskaan keskeytä puhettasi – vai-kuttaa siltä, etteivät he kuuntele. Sanopa jotain mu-kavaa heidän vaatteistaan, ja he kertovat, kuinka halpoja ne ryysyt oikeasti olivat. Hymyile ohikul-kijoille, ja he pitävät sinua uskonnollisena fanaatik-kona, huumehörhönä, homona, itämaisten matto-jen kaupittelijana tai kaikkina edellä mainituista.
Etkö usko? Kokeile itse: menepä tavarataloon ja vietä tovi hississä. Hymyile, katso ihmisiä silmiin ja juttele niitä näitä. Näet, kuinka heidän pulssinsa kiihtyy ja otsalle kirpoaa hiki.
Toisaalta he saattavat kutsua sinut kesämökilleen saunomaan. Se tarkoittaa, että riisuudutaan alasti ja vedetään kaveriporukassa ruhtinaalliset kännit. Suomalaisista on paha mennä kertomaan vihaa-vatko vai rakastavatko he sinua.
Salaisuus on yksinkertainen. Suomalaisten koh-teliaisuuskäsite on erilainen kuin muissa maissa yleensä. Useimmissa muissa kulttuureissa kommu-nikointia pidetään kohteliaana. Suomessa on kohte-liasta jättää ihmiset rauhaan.
Miksi kiusata muita vitseillä maanantaiaamuna? Heillä on jo muutenkin tarpeeksi vaikeaa, ihan niin kuin itselläsi.
Miksi kysyä kaverilta miten lapset voivat? Kyllä hän kertoisi jos heillä joku hätä olisi, onhan hän kaverisi.
Miksi istua tyhjässä ratikassa jonkun viereen juttelemaan, kun kaikki voisivat matkustaa hiljaa ja rauhassa?
Miksi soittaa yllättäen ovikelloa, kun voisit ihan hyvin soittaa päivää paria aiemmin ja ilmoittaa tu-lostasi?
Jos satut tulemaan sadan miljoonan asukkaan maasta, puhut todennäköisesti kymmenkertaisesti sen minkä keskivertosuomalainen. Ota siis rauhal-lisesti tai kulutat hänet äkkiä loppuun. Ehkä myös seisot ihan liian lähellä ihmisiä. Anna sellaiset 70 senttiä tilaa, niin he tuntevat olonsa turvalliseksi. Ja oletko muuten huomannut, että useimmat suo-malaiset osaavat puhua sisäänpäin hengittäessään?
Suomalaisessa elämäntavassa piilee viisautta: ”Elämä on epävarmaa, aloita siis jälkiruoasta.”
He elävät vihamielisessä ympäristössä vihollis-ten ympäröimänä ristinään kieli, jota muut elävät olennot tuskin koskaan oppivat… Tästä huolimatta he rakastavat maataan. Ja rakastavat sen vihaamista. Ole sinä silti varovainen: älä erehdy vastaamaan myöntävästi kysymykseen ”Eikö täällä olekin ka-malaa?” Sinun oletetaan rakastuvan Suomeen.
Todennäköisesti niin käykin. Minä ainakin tein niin. Suomalaiset katsos, he ovat oikeastaan… he ovat… Sanotaan, että vähän erilaisia kuin keski-vertotyypit. Ikään kuin täyttä tavaraa, jos ymmär-rät mitä tarkoitan. Niin kuin tumma leipä, jossa on reikä keskellä. Huonosti sulavaa, mutta terveellistä.
He ovat ikikiitollisia, kun joku puhuu heistä. Joten ei kun menoksi…
Roman Schatz, Suomesta, rakkaudella. Johnny Kniga 2010. Suom. Maarika Autio.
Kuva: Rodeo
HUONOSTI SULAVAA MUTTA TERVEELLISTÄ
166 KIPINÄ
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
NOMINIEN ASTEVAIHTELU ELI KONSONANTTIVAIHTELU
Kun sanaan laitetaan tunnus tai pääte, sen vartalo voi muuttua.
sanakirjamuoto vartalo pääte/tunnus
harrastus harrastukse- -sta harrastuksesta
arvokas arvokkaa- -lle arvokkaalle
Vain konsonantit k, p ja t voivat muuttua. Muutos tapahtuu aina sanan viimeisen tavun rajalla.
sanakirjamuoto vahva aste/vartalo heikko aste/vartalo
luokka luokka-a luoka-n
vaate vaattee-n vaate-tta
Nominien astevaihtelut eli konsonanttimuutokset
VAHVA HEIKKO
kk k laukku lauku-pp p kauppa kaupa-tt t kuitti kuiti-k - laki lai-p v leipä leivä-t d tieto tiedo-nk ng aurinko auringo-mp mm lämpö lämmö-lt ll valta valla-nt nn lento lenno-rt rr kerta kerra-
HUOM! Astevaihtelua ei ole näissä konsonanttiyhtymissä:
sk sk tuisku tuisku-sp sp piispa piispa-st st lasti lasti-ks ks taksa taksa-ts ts katse katse-tk tk tutka tutka-hk hk lohko lohko-
Vain sanoilla vihko ja nahka on kaksi muotoa: vihkonnahkan
--
vihonnahan
KIELIOPPIA
167
1. Suomalainen puhekulttuuri
HUOM! Useissa nuorissa lainasanoissa ja puhekielen sanoissa ei yleensä ole astevaihtelua.
mopo – mopollaope – opelle
Suomalaisissa etunimissä tavallisesti vain kaksoiskonsonantti muuttuu.
kk: k Jaakko Jaakollepp: p Teppo Tepostatt: t Terttu Tertulta
k: k Kauko Kaukonp: p Topi Topillet: t Kati Katin
Suomalaisissa sukunimissä ja muutamissa etunimissä konsonanttivaihtelu on tavallinen.
Kauppi KaupistaLahti LahdenKäki KäenHaapa HaavanSatu Sadun (tai Satun)
Konsonanttivaihtelun A- ja B-tyyppi
TYYPPI A: VAHVA � HEIKKO (jos sanan lopussa on a, i, o, u, y, ä, ö)
VAHVA HEIKKOsanakirjamuoto genetiivi (monikko)partitiivi (yks. ja mon.)essiivi (yks. ja mon.)illatiivi (yks. ja mon.)komitatiivi
muut sijamuodot: genetiivi (yksikkö), translatiivi, inessiivi, elatiivi, adessiivi, ablatiivi, allatiivi, abessiivi, instruktiivi
VAHVA HEIKKO
kk k kukka kukanpp p vappu vapuksitt t katto katolle
k - lika liastap v lupa luvant d sata sadalle
nk ng sanko sangossamp mm sampo sammoksilt ll ilta illallant nn kunto kunnossart rr kerta kerran
168 KIPINÄ
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
uku uvu luku luvustayky yvy kyky kyvytrki rje särki särjessälki lje olki oljesta
poikkeukset (i � j kahden vokaalin välissä): poika: poja-aika: aja-
TYYPPI B: HEIKKO � VAHVA (jos sanan lopussa on e tai konsonantti l, r, n, s, t)
HEIKKO VAHVAsanakirjamuotoyksikön partitiivi
kaikki muut sijamuodot yksikössä ja monikossa
k kk rikas rikkaaksip pp valpas valppaanat tt vaate vaatteet
- k kiuas kiukaaseenv p tarve tarpeestad t puhdas puhtaassa
ng nk rengas renkaallamm mp lammas lampaaltall lt mallas maltaastann nt vanne vanteetrr rt huurre huurteen
hje hke pohje pohkeessalje lke hylje hylkeelle
9. Onko sanassa astevaihtelu vai ei? Jos on, kirjoita, miten konsonantti muuttuu.
oppilas _____________________________________________________________________________________
Sinikka _____________________________________________________________________________________
Alpo ________________________________________________________________________________________
tutka _______________________________________________________________________________________
TEHTÄVIÄ
169
1. Suomalainen puhekulttuuri
mato _______________________________________________________________________________________
virta ________________________________________________________________________________________
pulla _______________________________________________________________________________________
kärki _______________________________________________________________________________________
nuuska _____________________________________________________________________________________
maksu ______________________________________________________________________________________
valta _______________________________________________________________________________________
sanka _______________________________________________________________________________________
huuhkaja ___________________________________________________________________________________
Taito _______________________________________________________________________________________
taito ________________________________________________________________________________________
vika ________________________________________________________________________________________
porkkana ___________________________________________________________________________________
10. Onko kyseessä sanan heikko vai vahva aste?
vahva heikko
murteen
sudenkorennossa
hyödyn
särjellä
Veikolle
taksaa
altaalle
tutkassa
lakosta
tavoitetta
parrassa
muusikkoon
luvalla
siltaan
kappaleelle
Ku
va: V
esa
Salli
nen
170 KIPINÄ
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
NOMINIEN TAIVUTUSTYYPIT ELI SANATYYPIT
Vartalo on se sanan muoto, johon pääte lisätään. Suomessa tehdään erilaisia muotoja siten, että sanan vartaloon laitetaan päätteitä. Sanalla voi olla kaksi erilaista vartaloa:
Esim. Kukko-sanan heikko vokaalivartalo on kuko- ja vahva vokaalivartalo on kukko-. Sieni-sanan vokaalivartalo on siene- ja konsonanttivartalo on sien-. Heikon vokaalivartalon saa esim. yksikön genetiivistä (kukon) ja vahvan vokaalivartalon yksikön partitiivista (kukkoa). Vokaalivartalon saa yksikön genetiivistä (sienen) ja konsonanttivartalon yksikön partitiivista (sientä).
perusmuoto (yksikön nominatiivi)
vokaalivartaloheikko/vahva
sijapääte sanan sijamuoto
tähti tähde-/tähte- +stä / -ä tähdestä / tähteä
perusmuoto vokaalivartalo/konsonanttivartalo sijapääte
saari saare-/saar- + ssa / -ta saaressa / saarta
Jokaisella sanalla on siis vokaalivartalo, johon liitetään melkein kaikki sijapäätteet. Joillakin sanoilla on lisäksi konsonanttivartalo. Nominit jaetaan nominityyppeihin niiden perusmuodon, vartalon ja yksikön partitiivin muodon mukaan.
Vokaaliloppuiset sanat
1) o, ö, u, y, a, ä -loppuiset sanat
perusmuoto: haapa heikko vartalo: haava- yksikön partitiivi: haapaavahva vartalo: haapa-
• perusmuodon lopussa on vokaali o, ö, u, y, a, ä• partitiivissa vahva vartalo + a/ä• k, p, t -astevaihtelu• suurin ryhmä
11. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. lipu-, lipun) ja vahva vartalo ja yksikön partitiivi (esim. lippu-, lippua) sanoista kenkä, vika, puku, virta.
_____________________________________________________________________________________________
KIELIOPPIA
171
1. Suomalainen puhekulttuuri
2) i-loppuiset sanat
a) perusmuoto: penkki heikko vartalo: penki- yksikön partitiivi: penkkiävahva vartalo: penkki-
• i/i-sanat (i ei muutu)• partitiivissa vahva vartalo + a/ä• k, p, t -astevaihtelu• suurin osa lainasanoja englannista, ruotsista ja saksasta• paljon uuden kulttuurin sanoja: ei suomalaiset ruoat, hedelmät ja eläimet, tietotekniikan sanasto jne.
Esim. netti, wokki, kiivi, tiimi, greippi, meikki, tradenomi, konsultti, projekti, tomaatti, presidentti, laki, kiltti, lasi, peili, tuoli, kaappi, bussi, kahvi, kaupunki, kuppi, malli, normaali, paperi, passi, posti, viisumi, Ruotsi, šakki, tunti, turisti, täti, vaali, viini, äiti, appelsiini, banaani, meloni, makaroni, spagetti, mandariini, kirahvi, tiikeri, elefantti, ministeri, maisteri, kortti, kasetti, postimerkki, testi, tentti, tulppaani, lääkäri, tohtori, professori, filmi, baari
12. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. presidenti-, presidentin) ja vahva vartalo ja yksikön partitiivi (esim. presidentti-, presidenttiä) sanoista arkkitehti, konsultti, šakki, meikki.
_____________________________________________________________________________________________
b) perusmuoto: tähti heikko vartalo: tähde- yksikön partitiivi: tähteävahva vartalo: tähte-
• i/e-sanat (i muuttuu e:ksi vartalossa ja partitiivissa)• vanhat suomen omat sanat: paljon luontosanoja• partitiivissa vahva vartalo ja e• k, p, t -astevaihtelu
Esim. joki, järvi, niemi, lahti, kivi, nimi, ovi, pilvi, Suomi, talvi, hirvi, hauki, särki, mäki, polvi, sormi, poski
13. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. joe-, joen) sekä vahva vartalo ja yksikön partitiivi (esim. joke-, jokea) sanoista lampi, särki, hauki, lahti.
_____________________________________________________________________________________________
c) perusmuoto: nuori vokaalivartalo: nuore- yksikön partitiivi: nuortakonsonanttivartalo: nuor-
• partitiivissa konsonanttivartalo + ta/tä (partitiivissa ei ole e:tä): nuorta• ei k, p, t -astevaihtelua• myös paljon vanhoja luontosanoja
Esim. pieni, suuri, meri (merta), lohi, saari, kuusi (puu), mieli, puoli, tuli, tuuli, huuli, sieni, hiiri, nuoli, huoli, moni, uni, ääni, nuori, vuori, sääri, veri (verta), lapsi (lasta), veitsi (veistä/veitseä), lumi
172 KIPINÄ
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
14. HARJOITUS: Kirjoita vokaalivartalo ja yksikön genetiivi (esim. puole-, puolen) ja konsonanttivartalo ja yksikön partitiivi (esim. puol-, puolta) sanoista sääri, lohi, pieni,
lumi.
_____________________________________________________________________________________________
d) perusmuoto: tosi heikko vartalo: tode- yksikön partitiivi: tottavahva vartalo: tote-konsonanttivartalo: tot-
= vanhat si-sanat (ei lainasanat esim. lasi)• si � -de/te• partitiivi: -si � t +ta/tä
Esim. susi, vesi, kuukausi, vuosi, käsi, kuusi (6), viisi, tosi, täysi, vuorokausi, reisi
Huomaa poikkeukset:
perusmuoto: heikko/vahva vartalo: partitiivi:
yksi yhde-/yhte- yhtäkaksi kahde-/kahte- kahtakansi kanne-/kante- kanttavarsi varre-/varte- varttavirsi virre-/virte- virttähirsi hirre-/hirte- hirttäkynsi kynne-/kynte- kynttä
15. HARJOITUS: Kirjoita heikko vartalo ja yksikön genetiivi (esim. vuode-, vuoden) ja vahva vartalo ja yksikön illatiivi (esim. vuote-, vuoteen) sekä konsonanttivartalo ja yksikön partitiivi (esim. vuot-, vuotta) sanoista reisi, liesi, hiisi, mesi.
_____________________________________________________________________________________________
3) e-loppuiset sanat
perusmuoto: tiede vartalo: tietee- yksikön partitiivi: tiedettä
• vartalossa e � ee • partitiivi = perusmuoto + tta, ttä• k, p, t -astevaihtelu
Esim. tuore, taide, voide, ranne, vanne, toive, koe, huurre, taive, amme, virhe, vene, herne, side, mantere, kantele, kyynele jne.
Poikkeukset: e-loppuiset suomalaiset etunimet esim. Ville (Villen, Villeä), Kalle, Janne, Hanne sekä sanat nalle, itse, nukke, pelle, kolme ja e-loppuiset vieraskieliset lainasanat (esim. college, single, mobile, joule jne.)
173
1. Suomalainen puhekulttuuri
16. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. taitee-, taiteen) ja yksikönpartitiivi (esim. taidetta) sanoista liikenne, koe, ranne, tuote.
_____________________________________________________________________________________________
4) Yksitavuiset vokaaliloppuiset sanat
perusmuoto: syy vartalo: syy- yksikön partitiivi: syytä
• perusmuoto = vartalo• partitiivi: perusmuoto + ta/tä• ei astevaihtelua• myös tai-loppuiset viikonpäivät ja kaikki kuukaudet kuuluvat tähän ryhmään, huomaa myös
suomalaiset kaupungit, joiden lopussa on esim. pää (Kankaanpää) tai suu (Joensuu)
Esim. suu, kuu, puu, pää, tie, työ, tuo, pyy, kyy, vyö, tee
17. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. tee-, teen) ja yksikön partitiivi(esim. teetä) sanoista luu, Järvenpää, joulukuu, tiistai.
_____________________________________________________________________________________________
18. Kirjoita viivalle annettu sana oikeassa muodossa.
Jukka
a) _______________lla on kova yskä.
b) Me menemme illalla _______________lle.
c) Liisa ja Matti ovat _____________________n kanssa elokuvissa.
d) Tiina rakastaa __________________a.
e) Myös Heidi on ihastunut ____________________an.
järki
a) Onko tässä mitään ________________ä?
b) Tämän tehtävän voi ratkaista ___________________________n avulla.
c) Ajattele asiaa ______________________llä.
TEHTÄVIÄ
175
1. Suomalainen puhekulttuuri
b) Hän on ___________________ssä koko ajan!
c) Sano se _______________________en.
d) Huuto vaimeni vaisuksi ____________________ksi.
e) Hän huusi vihaisella _________________llä.
taide
a) Onko tämä olevinaan _________________tta?
b) Älä sijoita rahojasi __________________seen.
c) ___________________ssa on omat sääntönsä.
d) ______________________n syvin olemus paljastuu tästä maalauksesta.
e) En pidä tätä maalausta _________________________na.
Konsonanttiloppuiset sanat
1) nen-loppuiset sanat
perusmuoto: hyttynen vartalo: hyttyse- yksikön partitiivi: hyttystä
• perusmuodossa -nen, vartalossa -se• partitiivissa konsonanttivartalo (ei e:tä) + ta/tä • ei astevaihtelua
19. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. lautase-, lautasen) ja yksikön partitiivi (esim. lautasta) sanoista amerikkalainen, keltainen, Jokinen.
_____________________________________________________________________________________________
2) in-loppuiset sanat
perusmuoto: puhallin vartalo: puhaltime- yksikön partitiivi: puhallinta
• perusmuodossa -in, vartalossa -ime • yksikön partitiivi = perusmuoto + ta/tä• astevaihtelu
poikkeus: lämmin lämpimä-n lämmin-tä
KIELIOPPIA
176 KIPINÄ
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat -an/än-loppuiset sanatsydänmorsian
sydäme-morsiame-
sydäntämorsianta
20. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kihartime-, kihartimen) ja yksikön partitiivi (esim. kiharrinta) sanoista soitin, tuuletin, tulostin, sivellin.
_____________________________________________________________________________________________
3) ton-, tön-loppuiset sanat
perusmuoto: maidoton vartalo: maidottoma- yksikön partitiivi: maidotonta
• perusmuodossa -ton, -tön, vartalossa -ttoma, -ttömä • partitiivi = perusmuoto + ta, tä • merkitys negatiivinen (jotakin ei ole): suolaton ruoka = ruoka, jossa ei ole suolaa
21. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. tarpeettoma-, tarpeettoman) ja yksikön partitiivi (tarpeetonta) sanoista mauton, väritön, perheetön, asunnoton.
_____________________________________________________________________________________________
4) as-, äs-loppuiset sanat
perusmuoto: lihaksikas vartalo: lihaksikkaa- yksikön partitiivi: lihaksikasta
• perusmuodossa -as, -äs, vartalossa -aa, -ää • partitiivi= perusmuoto + ta, tä • astevaihtelu
HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat sanat:kevätkirves
kevää-kirvee-
kevättäkirvestä
22. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. rikkaa-, rikkaan) yksikön partitiivi (rikasta) sanoista voimakas, älykäs, varakas, kiuas.
_____________________________________________________________________________________________
5) is-loppuiset sanat
perusmuoto: raitis vartalo: raittii- yksikön partitiivi: raitista
• perusmuodossa -is, vartalossa -ii• partitiivi = perusmuoto + ta• astevaihtelu
177
1. Suomalainen puhekulttuuri
23. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kaunii-, kauniin) ja yksikön partitiivi (esim. kaunista) sanoista altis, kallis, ruumis, saalis.
_____________________________________________________________________________________________
6) us-, ys-, os-, ös-, es-loppuiset sanat
perusmuoto: ostos vartalo: ostokse- yksikön partitiivi: ostosta
• perusmuodossa -us, -ys, -os, -ös, -es, vartalossa -ukse, -ykse, -okse, -ökse, -ekse• partitiivi = perusmuoto + ta, tä• ei astevaihtelua• sanat on tehty yleensä verbistä (tilata � tilaus, kysyä � kysymys, kääntää � käännös)• muita sanoja esim. vihannes, ilves, kolmannes, neljännes (murtoluvut)
HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat is- ja as-/äs-loppuiset sanat:anisvarisjänisananas
anikse-varikse-jänikse-ananakse-
anistavaristajänistäananasta
kasvisteräslihas
kasvikse-teräkse-lihakse-
kasvistaterästälihasta
HUOM! Tähän ryhmään kuuluvat myös puhekielen is-loppuiset sanat:kämppismahis
kämppikse-mahikse-
kämppistämahista
(= huonetoveri)(= mahdollisuus)
24. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. määräykse-, määräyksen) yksikön partitiivi (esim. määräystä) sanoista vähennys, leivos, sivistys, keräys.
_____________________________________________________________________________________________
7) uus-, yys-, aus-, eus-, eys-, ous-loppuiset sanat
perusmuoto: puhtaus vartalo: puhtaude-/puhtaute- yksikön partitiivi: puhtautta
• perusmuodossa -s, vartalossa -de/-te• partitiivi = perusmuodon s � t + pääte ta, tä• ei astevaihtelua• sanat on muodostettu yleensä adjektiiveista (puhdas � puhtaus, kylmä � kylmyys, hellä � hellyys), joskus substantiiveista ( varas � varkaus, kaveri � kaveruus)
25. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kateude-, kateuden) ja yksikön partitiivi (kateutta) sanoista kestävyys, pituus, pimeys, kauneus.
_____________________________________________________________________________________________
178 KIPINÄ
S22 Kieli, kulttuuri ja identiteetti
8) mies
perusmuoto: mies vartalo: miehe- yksikön partitiivi: miestä
• ei muita samanlaisia sanoja• yksikön partitiivi = perusmuoto + tä
9) nut-, nyt-, lut-, lyt-, sut-, syt-, rut-loppuiset sanat
perusmuoto: innostunut vartalo: innostunee- yksikön partitiivi: innostunutta
• adjektiivi: vastaa kysymykseen Millainen?• perusmuodossa yleensä -nut, -nyt, verbityypin 3 verbeissä -lut, -lyt, -sut, -syt, -rut, vartalossa -nee, -lee, -see, -ree• partitiivi= perusmuoto + ta, tä• ei astevaihtelua• sanat ovat myös verbin NUT-partisiippeja
Esim. kärsinytkuullutjuossutsurrut
kärsinee-kuullee-juossee-surree-
kärsinyttäkuulluttajuossuttasurrutta
26. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. väsynee-, väsyneen) ja yksikön partitiivi (väsynyttä) sanoista sivistynyt, kuollut, noussut, purrut.
_____________________________________________________________________________________________
10) ut-, yt-loppuiset sanat
perusmuoto: kevyt vartalo: kevye- yksikön partitiivi: kevyttä
• perusmuodossa -ut, -yt, vartalossa -ue, -ye• partitiivi = perusmuoto + ta, tä • ei astevaihtelua
27. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. ehye-, ehyen) ja yksikön partitiivi (esim. ehyttä) sanoista ohut, lyhyt, olut, neitsyt.
_____________________________________________________________________________________________
179
1. Suomalainen puhekulttuuri
11) el-, en-, er-, al-, ar-loppuiset sanat
perusmuoto: manner vartalo: mantere- yksikön partitiivi: mannerta
• perusmuodossa -el, -en, -er, -al, -ar, vartalossa -ele, -ene, -ere, -ale, -are• partitiivi = perusmuoto + ta, tä• astevaihtelu• poikkeus: vasen vasemma- vasenta
28. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. kyynele-, kyynelen) ja yksikönpartitiivi (esim. kyyneltä) sanoista askel, joutsen, sisar, kannel.
_____________________________________________________________________________________________
12) tar-, tär-loppuiset sanat
perusmuoto: kuningatar vartalo: kuningattare- yksikön partitiivi: kuningatarta
• perusmuodossa -tar, -tär, vartalossa -ttare, -ttäre• partitiivi = perusmuoto + ta, tä• ollut aiemmin yleinen feminiinijohdin (= naista tarkoittava) suomen kielessä, mutta nykykielessä
harvinainen
29. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. laulajattare-, laulajattaren) jayksikön partitiivi (esim. laulajatarta) sanoista onnetar, tytär, ystävätär, rakastajatar.
_____________________________________________________________________________________________
13) Konsonanttiloppuiset vierassanat
Kun vieraskielinen nimi tai lainasana loppuu konsonanttiin, sanaan lisätään sidevokaali i ennen sijapäätettä:
Jill � Jilliä Borg � Borgista Los Angeles � Los Angelesissa
30. HARJOITUS: Kirjoita vartalo ja yksikön genetiivi (esim. Richardi-, Richardin) ja yksikönpartitiivi (esim. Richardia) sanoista natrium, Bonn, Jim, Wien.
_____________________________________________________________________________________________
181
1. Suomalainen puhekulttuuri
32. Taivuta suluissa olevia nomineja niin, että ne sopivat lauseeseen. Kiinnitä erityistähuomiota astevaihteluun.
a) Onko matonpesu laiturilla _____________________________ (laki) mukaan kielletty?
b) Ostin eilen uuden ___________________________ (puku) ystäväni häihin.
c) Jotkut nuoret kulkevat ___________________________ (virta) mukana osaamatta tehdä
itsenäisesti päätöksiä.
d) Löysin metsästä ________________________________ (mätäs), joka oli täynnä puolukoita.
e) Tänä vuonna on muodissa taas leveät housujen _______________________________ (lahje).
f) Onneksi poliisit saivat kiinni _______________________________ (varas), joka oli murtautunut jo
useisiin keskustan liikehuoneistoihin.
g) Suomen eri _____________________________ (murre) eivät ole minulle vielä tuttuja.
h) Oppilaskunnan rahat ovat _____________________________ (lipas), joka on opettajainhuoneessa.
i) Kävin viime talvena ensimmäistä kertaa elämässäni uimassa _________________________ (avanto).
j) Tein eilen mielenkiintoisen ________________________________ (havainto).
k) Pikkuveljeni osti uuden _______________________________ (onki), sillä hän aikoo lähteä kalaan
ystäviensä kanssa.
33. Valitse laatikosta kuhunkin lauseeseen sopiva sana ja taivuta se lauseeseen sopivaksi.Muista kiinnittää huomiota astevaihteluun.
ranne, lääke, hinnakas, puhjeta, kulkea, hammas, appi, huovata, tarjeta, viheltää
a) Lähden ensi viikolla käymään Tallinnassa minun anoppini ja _________________________ kanssa.
b) Muistitko ottaa aamulla _______________________________ ? Lääkärihän sanoi, että se on
muistettava ottaa joka aamu ja ilta.
183
1. Suomalainen puhekulttuuri
l) Urheilijan _________________________ (lihas) ovat suuret.
m) Mies hakkaa puita ______________________ (kirves).
n) Pori sijaitsee __________________ (länsi).
o) _______________________ (varis) lentävät taivaalla.
35. Kirjoittakaa lapuille eri nominityyppien sanoja. Jokainen nostaa viisi lappua ja selittääparilleen suullisesti, mitä sana tarkoittaa. Pari yrittää arvata sanan.
36. Kirjoita seuraavat sanat yksikön genetiivissä ja partitiivissa. Sanat ovat tekstistäSuomalainen puhekulttuuri.
nominatiivi genetiivi partitiivi
kulttuuri __________________________________ __________________________________
viestintätapa __________________________________ __________________________________
keskustelutilanne __________________________________ __________________________________
vähäpuheinen __________________________________ __________________________________
eleetön __________________________________ __________________________________
tuntematon __________________________________ __________________________________
epäkohteliaisuus __________________________________ __________________________________
tervehdys __________________________________ __________________________________
läheinen __________________________________ __________________________________
small talk __________________________________ __________________________________
mielipide __________________________________ __________________________________
piirre __________________________________ __________________________________
puhelias __________________________________ __________________________________
keskusteluvilkkaus __________________________________ __________________________________
37. Mene ulos (esim. puistoon) tai johonkin paikkaan (esim. kahvilaan, kirjastoon,kirkkoon, diskoon, sairaalaan). Kirjoita, mitä tapahtuu: kuka tekee ja mitä? Kuvaile
myös ympäristöä mahdollisimman tarkasti ja käytä kuvailevia adjektiiveja. Lukekaa ryhmäläisten tekstejä ja yrittäkää arvata, mikä paikka on kyseessä (alussa ei kannata mainita paikkaa).