LUONNOS

25.2.2009

Saarijärvi ja PylkönmäkiKaupan palveluverkkoselvitys

2

Sisältö

Sisältö .......................................................................................................................................................2

Tiivistelmä................................................................................................................................................3

1. Johdanto ..............................................................................................................................................6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet ........................................................................................................................................ 6 1.2. Tutkimusalue .............................................................................................................................................................. 7 1.3. Aineistot ...................................................................................................................................................................... 9

2. Kauppa Saarijärvellä ja Pylkönmäellä.............................................................................................10 2.1. Kaupan sijoittuminen.............................................................................................................................................. 10 2.2. Kaupan liikevaihto ja sen kehitys ......................................................................................................................... 12 2.3. Päivittäistavarakaupan rakenne ............................................................................................................................ 15 2.4. Vähittäiskaupan hankkeet ja vähittäiskauppaan vaikuttavat muut hankkeet.............................................. 18

3. Työpaikat ja liikenne ........................................................................................................................20 3.1. Työpaikat................................................................................................................................................................... 20 3.2. Liikenne ..................................................................................................................................................................... 22

4. Väestö ja ostovoima .........................................................................................................................23 4.1. Väestö ja väestönkasvu .......................................................................................................................................... 23 4.2. Kesäasukkaat ............................................................................................................................................................ 25 4.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu ............................................................................................................ 27 4.4. Ostovoiman virtaukset .......................................................................................................................................... 29 4.5. Laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve ......................................................................................... 31

5. Vähittäiskaupan näkymät ................................................................................................................34 5.1. Yleiset kehityspiirteet............................................................................................................................................. 34 5.2. Saarijärven ja Pylkönmäen vähittäiskaupan kehityssuunnat ........................................................................... 37

6. Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan tavoiteverkosto .....................................................................40 6.1. Saarijärven ja Pylkönmäen roolijako ................................................................................................................... 40 6.2. Kaupan alueet........................................................................................................................................................... 40

6.2.1. Saarijärven keskusta...................................................................................................................................... 40 6.2.2. Asemankannas................................................................................................................................................ 41 6.2.3. Pylkönmäki...................................................................................................................................................... 41

6.3. Yhteenveto ............................................................................................................................................................... 42

. , 2009

3

Tiivistelmä

Kaupan palveluverkkoselvitys on tehty osana Saarijärven ja Pylkönmäen

keskustaosayleiskaavojen laadintaprosessia ja on yksi yleiskaavoitusta käynnistettäessä

tehdyistä perusselvityksistä. Raportissa arvioidaan Saarijärven ja Pylkönmäen kaupallista

asemaa, kaupan kehitysmahdollisuuksia ja markkinoita. Pääpaino tarkastellussa on Saari-

järven osayleiskaava-alueella, jonne suurin osa kunnan kaupasta on keskittynyt. Pylkön-

mäen kunta liittyi Saarijärveen 1.1.2009 ja on tässä työssä mukana alakeskuksena.

Saarijärven keskustaan on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982. Yleiskaavan

aluevaraukset eivät vastaa enää keskustan kehittämistarpeita. Vahvistettavana olevassa

Keski-Suomen maakuntakaavassa Saarijärven keskusta on merkitty C-merkinnällä. Pyl-

könmäen keskustalla ei ole aiempaa yleiskaavaa. Maakuntakaavaan Pylkönmäen keskus-

taajama on merkitty taajama-alueena.

Kaupan selvityksen ensisijainen tutkimusalue oli Saarijärven kaupunki, johon Pylkönmäki

liittyi vuoden 2009 alusta. Lisäksi tutkimusalueeseen kuuluivat Karstula, Kyyjärvi, Kivi-

järvi, Kannonkoski, Viitasaari ja Uurainen sekä vertailukohteena tarpeellisin osin Ääne-

koski ja Jyväskylä.

Saarijärvellä on varsin hyvä vähittäiskaupan peruspalvelut. Lähin vaihtoehtoinen asiointi-

paikka on Äänekoski. Äänekoskea suositumpi asiointikohde on kuitenkin Jyväskylä, jossa

kaupan tarjonta on selvästi runsaampaa kuin Saarijärvellä tai Äänekoskella. Pylkönmäeltä

on Saarijärven keskustaan noin 34 kilometrin matka. Etäisyys Pylkönmäeltä Jyväskylään

on selvästi pidempi kuin Saarijärveltä.Laskennallisesti Saarijärvi on vähittäiskaupan liike-

vaihdon suhteen melko omavarainen. Ostovoiman ulosvirtaus on suhteellisen pientä.

Päivittäistavarakaupan myymäläverkosto on tilastotietojen perusteella vakaalla pohjalla

eikä verkostossa näyttäisi olevan harventamispaineita.

. , 2009

4

Saarijärvellä oli vuonna 2007 noin 10 800 asukasta (ml. Pylkönmäki). Väestön määrän

ennustetaan vähenevän. Myös muissa tutkimusalueen kunnissa Kannonkoskea ja Uuraisia

lukuun ottamatta väestöennuste on negatiivinen. Vakituisten asukkaiden lisäksi Saarijär-

vellä on noin 2 200 kesäasukasta. Kesäasukkaat tuovat lisäasiakaspotentiaalia kaupalle.

Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa Saarijärvellä noin 4,6 miljoonaa euroa vuoteen

2030 mennessä ja koko vaikutusalueella noin 14,6 miljoonaa euroa. Tilaa vievän erikois-

kaupan ostovoiman kasvu on samaa luokkaa: koko vaikutusalueella noin 13, 4 miljoonaa

euroa vuoteen 2030 mennessä. Keskustaerikoiskaupan kulutusluku on suurempi ja siten

euromääräinen kasvukin on suurempaa: Saarijärvellä noin 11,2 miljoonaa euroa vuoteen

2030 mennessä ja koko vaikutusalueella noin 33,1 miljoonaa euroa. Kesäasukkaiden

tuoma lisä ostovoimaan on noin 1,5–2 prosentin luokkaa. Myös ohikulkuliikenne tuo

jonkin verran lisäostovoimaa.

Saarijärven oman väestön ostovoimaan perustuva vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve on

vuoteen 2030 mennessä noin 10 000 kerrosneliömetriä. Tarpeesta pääosa suuntautuu

erikoistavarakauppaan. Tarvetta lisäävät vähittäiskaupan vanhojen tilojen korvautuminen

uusilla, kesäasukkaiden, ohikulkuliikenteen ja yritysten ostovoima sekä pienempiin ne-

liömyyntitehoihin tyytyvät myymälät. Auto-, kone- ja varaosakaupan sekä kaupallisten

palveluiden ja ravintoloiden edellyttämät pinta-alat eivät ole mukana tässä laskelmassa.

Lisäksi Saarijärvi voi houkutella asiointeja ja ostovoimaa myös naapurikunnista.

Saarijärvi on pienehkö kaupunki. Suurimmat kaupan investoinnit ja toisaalta ulkomaisten

ketjujen verkoston laajennukset suuntautuvat jatkossakin pääosin suurimpiin kaupunkei-

hin. Saarijärven markkina-alue on kuitenkin kiinnostava sellaisille kaupan toimijoille,

jotka pystyvät toimimaan pienemmilläkin markkinoilla. Tulevaisuudessa keskeinen kysy-

mys onkin keskustan ja Asemankannaksen roolijako vähittäiskaupan alueina. Luontevassa

roolijaossa keskustan tarjonta painottuisi erikoistavaramyymälöihin ja palveluihin ja

Asemankannakselle sijoittuisivat tilaa vievän erikoiskaupan liikkeet ja suuryksiköt.

Saarijärven keskustaajama on uuden, laajentuneen Saarijärven kaupungin ehdoton kau-

pallinen keskus. Pääosa kaupan tarjonnasta sijoittuu joko keskustaan tai Asemankannak-

selle. Pylkönmäen keskusta on jatkossa Saarijärven kaupungin alakeskus. Kaupallisessa

hierarkiassa se on ollut sitä jo ennen kuntaliitosta. Keskusta säilyy merkittävimpänä eri-

koiskaupan alueena. Asemankannakselle mahdollisesti syntyvät uudet myymälät lisäävät

kaupan sisäistä kilpailua Saarijärvellä, mutta lisäävät toisaalta Saarijärven vetovoimaa

. , 2009

5

seudullisesti. Asemankannas kehittyy suuryksiköiden alueena. Lähivuosina kaupan inves-

tointeja ei välttämättä talouden taantuman takia toteudu, mutta tulevaisuudessa tulee

varautua kaupan rakentumiseen alueelle. Erityisesti tilaa vievän kaupan yksiköt sopisivat

alueelle. Keskustaerikoiskaupan keskittymiä ei tule synnyttää Asemankannakselle vaan

niiden sijoittumisessa tulisi suosia keskustaa mahdollisuuksien mukaan.

Espoossa 25.2.2009

Mari Pitkäaho Kyösti Pätynen

Konsultti, KTM Konsultti, KTM, toimitusjohtaja Entrecon Oy

. , 2009

6

1. Johdanto

1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet

Selvitys on tehty osana Saarijärven ja Pylkönmäen keskustaosayleiskaavojen laadintaproses-sia ja on yksi yleiskaavoitusta käynnistettäessä tehdyistä perusselvityksistä. Raportissa arvi-oidaan Saarijärven ja Pylkönmäen kaupallista asemaa, kaupan kehitysmahdollisuuksia ja markkinoita. Pääpaino tarkastellussa on Saarijärven osayleiskaava-alueella, jonne suurin osa kunnan kaupasta on keskittynyt. Pylkönmäen kunta liittyi Saarijärveen 1.1.2009 ja on tässä työssä mukana alakeskuksena. Keski-Suomessa laaditaan maakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan toukokuussa 2007 ja parhaillaan se on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Alla on ote maakuntakaavasta. Saarijärven keskusta on merkitty C-merkinnällä. C-alueen lisäksi maakuntakaavaan on merkitty KM-merkinnällä kaupan suuryksikkö keskustan kaakkois-puolelle valtatie 13:n varteen. Saarijärven taajamatoiminnot sijoittuvat nauhamaisesti vt13:n varrelle. Pylkönmäen keskustaajama on merkitty maakuntakaavaan taajama-alueena.

Kuva 1 Ote vahvistettavana olevasta Keski-Suomen maakuntakaavaluonnoksesta (Lähde: Keski-Suomen

liitto) Pylkönmäen keskustan osalta ei ole aiempaa yleiskaavaa. Saarijärvellä on laadittu oikeus-vaikutukseton yleiskaava 1982. Yleiskaavan aluevaraukset eivät vastaa enää keskustan ke-hittämistarpeita. Saarijärven keskustan asemakaava-alueella on useita yksittäisiä asemakaa-voja eri vuosikymmeniltä. Oheisissa kartoissa on esitetty yleiskaava-alueiden rajaukset Saa-

. , 2009

7

rijärven keskustassa ja Pylkönmäellä. Rajaukset ovat vielä alustavia ja niitä voidaan tarkistaa kaavoituksen edetessä.

Kuva 2 Saarijärven keskustan (vasemmalla) ja Pylkönmäen (oikealla) osayleiskaava-alueiden alustavat

rajaukset

1.2. Tutkimusalue

Saarijärvellä on hyvät päivittäistavarakaupan peruspalvelut ja kaupungin kokoon nähden varsin monipuoliset erikoistavarakaupan palvelut. Lähin vaihtoehtoinen asiointipaikka on Äänekoski. Äänekoskea suositumpi asiointikohde on kuitenkin Jyväskylä, jossa kaupan tar-jonta on selvästi runsaampaa kuin Saarijärvellä tai Äänekoskella. Jyväskylä vetää asiointeja koko Keski-Suomen alueelta ja on selvästi maakunnan kaupallinen keskus. Jyväskylän Palo-kan ja Seppälän kaupan alueet sijoittuvat Saarijärveen nähden Jyväskylän ”oikealle puolelle” ja niissä on helppo asioida. Pylkönmäeltä on Saarijärven keskustaan noin 34 kilometrin matka. Etäisyys Pylkönmäeltä Jyväskylään on selvästi pidempi kuin Saarijärveltä. Asiointi-kohteena merkittävä on myös Töysässä sijaitseva Tuurin kyläkauppa, joka on varsinkin Pyl-könmäen suunnasta helposti saavutettavissa – jopa lähempänä kuin Jyväskylä. Saarijärvi on pohjoisen Keski-.Suomen suurin kaupunki ja siten sen vaikutusalue ulottuu ai-nakin jossain määrin myös naapurikuntia pidemmälle. Etäisyydet Keski-Suomen pohjois-osissa ovat melko pitkiä eri keskusten välillä ja siten pienissäkin kunnissa on ainakin koh-tuullisesti vähittäiskaupan tarjontaa. Alla olevassa kuvassa on havainnollistettu etäisyyksiä eri kaupunkien ja kuntien välillä.

. , 2009

. , 2009

8

Saarijärvi

Viitasaari

Jyväskylä

62 km

34 km

Pylkön-mäki

Äänekoski

34 km31 km

44 km

Kannon-koski

Karstula

34 km

38 km

34 km

Kivijärvi

Kyyjärvi

28 km

45 km 31 km

74 km

Uurainen

30 km

28 km

Tuuri

67 km Saarijärvi

Viitasaari

Jyväskylä

62 km

34 km

Pylkön-mäki

Äänekoski

34 km31 km

44 km

Kannon-koski

Karstula

34 km

38 km

34 km

Kivijärvi

Kyyjärvi

28 km

45 km 31 km

74 km

Uurainen

30 km

28 km

Tuuri

67 km

Kuva 3 Saarijärven ja Pylkönmäen sijainti taajamien verkostossa Alla olevassa kuvassa on esitetty tämän selvityksen tutkimusalue. Tutkimuksen lähivaiku-tusalueen muodostaa vuoden 2009 alussa Saarijärven ja Pylkönmäen kuntaliitoksella synty-nyt uusi Saarijärvi. Lähivaikutusalue on merkitty karttaan oranssina. Toissijaisen vaikutus-alueen muodostavat lähikunnat on merkitty karttaan turkoosilla. Selvityksessä käsitellään osittain myös Äänekoskea, joka on naapurikunta ja hyvä vertailukohde Saarijärvelle. Siellä myös asioidaan jonkin verran Saarijärven suunnasta, vaikka pääasiallinen asiointisuunta oman kunnan ulkopuolelle lähdettäessä yleensä onkin Jyväskylä. Kuntakeskusten sijainti on karttaan merkitty violetilla pallolla.

9

Kuva 4 Tutkimusalue (pohjakartta © Logica Oy)

1.3. Aineistot

Selvityksessä on käytetty seuraavia tilasto- ja muita lähteitä: Tilastokeskus:

• Ruutuaineisto • Väestörakenne ja väestöennusteet • Toimipaikkarekisteri

Tuomas Santasalo Ky: • Kulutusluvut

AC Nielsen Finland Oy • Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri

Logica Oy: • Pohjakartat

Lisäksi on haastateltu seuraavia henkilöitä:

• Esko Kivelä, Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy • Matti Vihinen, Osuuskauppa Keskimaa • Merja Haverinen, Kesko

Työtä on ohjannut Saarijärven kaupungin osoittama ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: XXXXX

. , 2009

10

2. Kauppa Saarijärvellä ja Pylkönmäellä

2.1. Kaupan sijoittuminen

Seudullisesti tarkasteltuna Saarijärvi on suhteellisen vahva vähittäiskaupan tarjoaja. Ohei-sessa kartassa on esitetty postinumeroalueittain vähittäiskaupan ja ajoneuvokaupan toimi-paikkojen määrä vuoden 2008 keväällä. Ympyrän koko kuvaa toimipaikkojen määrää ja eri sektorit kaupan eri toimialoja. Moottoriajoneuvojen ja varaosien myynti ja huolto –ryhmä sisältää myös huoltoasemakau-pan. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen Toimipaikkalaskuria, jonka tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisteriin. Päivittäistavarakaupat ja tavaratalot –ryhmä si-sältää sekä päivittäistavaramyymälät (marketit yms.) että elintarvikkeiden erikoisliikkeet ja esimerkiksi halpatavaratalot. Tilaa vievään kauppaan kuuluvat huonekalu-, kodinkone- ja rautakaupat. Muut erikoistavarakaupat muodostavat ”keskustaerikoiskauppa” –ryhmän. Maatalouskaupat sisältyvät Toimipaikkarekisterin tilastoissa tukkukauppaan eivätkä siten näy tässä esityksessä. Saarijärvellä on hieman enemmän vähittäiskaupan toimipaikkoja kuin Viitasaarella ja hieman vähemmän kuin Äänekoskella.

Kuva 5 Kaupan toimipaikkojen määrä postinumeroalueittain vuonna 2008 (lähde: Tilastokeskus,

Toimipaikkarekisteri, pohjakartta © Logica Oy)

. , 2009

11

Saarijärven keskustaajamassa kauppa on jakautunut pääosin kahteen sijaintiin: keskustaan ja Asemankannakselle. Toimipaikkojen määrä on suurin keskustassa. Asemankannakselle on sijoittunut lähinnä suurempia yksiköitä, uusimpana Halpa-Halli. Alueella toimii myös mm. Rautia, Agrimarket ja Ale-Makasiini. Alla olevassa kartassa on esitetty myymälöiden sijain-nit pääpiirteissään. Tiedot perustuvat pääosin kenttäkierroksiin ja luonnonvoimaa.net –portaalin tietoihin, joten luettelo ei ole täysin kattava.

Kuva 6 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijainti Saarijärvellä (pohjakartta © Logica Oy)

Pylkönmäellä kaupan tarjonta on varsin rajallista. Keskustaajamassa toimii ruokakauppa, huoltamo, par-turi-kampaamo ja apteekki sekä la-sinpuhaltajan työtilojen yhteydessä myös taidelasimyymälä. Toimintojen sijainti on esitetty oheisessa kartassa.

Kuva 7 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijainti Pylkönmäellä (pohjakartta © Logica Oy)

. , 2009

. , 2009

12

2.2. Kaupan liikevaihto ja sen kehitys

Liikevaihto kuvastaa melko hyvin kaupan tarjonnan laajuutta ja monipuolisuutta kunnassa. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu tarkastelualueen kuntien kokoeroja esittämällä niiden vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2007. Liikevaihtoon sisältyy koko vähittäis-kauppa pois lukien moottoriajoneuvojen ja varaosien korjaus ja kauppa sekä kotitaloustava-roiden korjaus. Jyväskylän (sisältää vuoden 2009 alusta liittyneet Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden) palkki on jouduttu katkaisemaan, jotta asteikko sopisi muille kaupungeille. Jyväskylä ja Äänekoski ovat selvästi suurimmat kaupan liikevaihdolla mitattuna. Saarijärvi puolestaan on selvästi Viitasaarta suurempi. Karstulassa syntyvä vähittäiskaupan liike-vaihto vastaa noin kolmasosaa Saarijärven liikevaihdosta. Muissa kunnissa kaupan liike-vaihto on vielä pienempää.

47,0

1,3 3,5

16,2

3,28,1 8,3

35,9

96,4828,2

100,0

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

Saari-järvi

Pylkön-mäki

Kannon-koski

Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Viita-saari

Ääne-koski

UusiJyväskylä

milj

. eur

oa

Kuva 8 Vähittäiskaupan liikevaihto vuonna 2007 Saarijärvellä, Pylkönmäellä sekä lähikunnissa (lähde:

Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri) Alla olevassa kuvassa on esitetty Saarijärven, Pylkönmäen ja naapurikuntien vähittäiskau-pan liikevaihto, toimipaikkamäärä ja väestön määrä vuonna 2007. Kuvion vasen pystyakseli kuvaa liikevaihtoa miljoonissa ja toimipaikkojen määrää yksikköinä. Oikealla pystyakselilla on väestön määrä. Äänekoski on selvästi suurempi kuin Saarijärvi kaikilla kuvion mitta-reilla. Viitasaari on väestöllä ja liikevaihdolla mitattuna Saarijärveä pienempi, mutta toimi-paikkojen lukumäärässä tasavertainen. Saarijärvellä siis vähittäiskaupan toimipaikkojen lii-kevaihto on keskimäärin hieman suurempaa kuin Viitasaarella. Karstulaa lukuun ottamatta muut kunnat ovat selvästi pienempiä. Yhteys kunnan väkiluvun ja kaupan toimipaikkojen määrän ja liikevaihdon välillä on selvä. Väkiluvultaan pienissä kunnissa myös kauppaa on vähemmän.

. , 2009

13

0,0

20,0

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

Saari-järvi

Pylkön-mäki

Kannon-koski

Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Viita-saari

Ääne-koski

milj

. €, k

pl

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

henk

ilöä

Liikevaihto, M € Toimipaikkoja, kpl Väestö Kuva 9 Vähittäiskaupan liikevaihto, toimipaikkojen määrä ja väestön määrä Saarijärvellä, Pylkönmäellä

sekä naapurikunnissa vuonna 2007. Vähittäiskaupan liikevaihto on pysynyt melko samalla tasolla Saarijärvellä 2000-luvulla. Seuraavan sivun kuviossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu vuodesta 2002 vuoteen 2007 Saarijärvellä. Vähittäiskauppa on jaettu kahteen pääluokkaan: erikoistavara ja päivittäistavara. Molemmat ryhmät on kuvattu omalla pylväällään. Erikoistavarakaupasta on lisäksi eroteltu kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan kauppa sekä vaatekauppa. Muilla erikoistavarakaupan aloilla toimipaikkojen määrä on ollut tarkasteluvuosina alle kolme, jolloin Tilastokeskus ei julkaise liikevaihtotietoja. Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot –ryhmä sisältää myös jonkin verran erikoistavaraa, sillä siihen kuuluvat myös ns. halpatava-ratalot.

22,9 23,2

28,0

24,3 23,9 24,2

11,3 12,3 12,5 12,2 12,614,0

0,70,7 0,7 0,8 0,7

0,8

1,11,3 1,6 1,4 1,6

1,8

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 2006 2006 2007 2007

milj

. eur

oa

25,0

30,0

Päivittäistavarakauppa ja tavaratalot Muu erikoiskauppa Vaatekauppa Kodinkoneet ja viihde-elektroniikka

Kuva 10 Erikois- ja päivittäistavarakaupan liikevaihdon kehitys Saarijärvellä 2002-2007 (lähde: Tilastokeskus)

14

Erikoistavaroiden kaupan liikevaihto on kasvanut tasaisesti tarkasteluaikana. Vuonna 2007 erikoistavarakaupan liikevaihto on selvästi kasvanut edellisvuosia enemmän. Päivittäistava-rakaupassa liikevaihto on sen sijaan pysynyt melko samoissa lukemissa koko tarkasteluajan lukuun ottamatta vuoden 2004 tilastointimuutoksista johtuvaa hyppäystä. Keskuksen merkitystä vähittäiskaupan alueena voidaan tarkastella edelleen suhteuttamalla vähittäiskaupan liikevaihto väestön määrään. Näin saadaan laskennallinen liikevaihtoa asu-kasta kohden –tunnusluku. Tätä lukua on seuraavassa kuviossa vertailtu eri kuntien ja koko Suomen välillä. Vuonna 2007 Saarijärven, Kyyjärven, Viitasaaren ja Äänekosken asukas-kohtaiset liikevaihdot olivat keskenään lähes samansuuruiset ja vain hieman alle koko maan keskimääräisen tason. Kuviossa esitetyistä kunnista vain Jyväskylän, Jyväskylän maalais-kunnan ja Korpilahden kuntaliitoksesta vuoden 2009 alussa syntyneen uuden Jyväskylän asukaskohtainen liikevaihto on koko maan keskiarvoa suurempi. Ennen kuntaliitosta van-han Jyväskylän kaupungin liikevaihto oli vielä selvästi suurempi. Kuntaliitos on laskenut asukaskohtaista liikevaihtoa uudessa Jyväskylässä selvästi.

Vähittäiskaupan liikevaihto (euroa/asukas) 2007

4 779

1 379

2 150

3 462

2 3032 544

4 847 4 724

6 545

5 4985 115

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

Saari- järvi

Pylkön-mäki

Kannon-koski

Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Viita-saari

Ääne-koski

UusiJyväskylä

Koko maa

euroa

Koko vähittäiskauppa pl. moottoriajoneuvot; kotitaloustavaroiden korjaus Kuva 11 Vähittäiskaupan liikevaihto euroa / asukas vuonna 2007. (Lähde:Tilastokeskus) Seuraavassa kuvassa on esitetty asukaskohtaisen liikevaihdon kehitys kunnittain vuosina 2002–2007. Tunnuslukua voi käyttää karkeana ostovoiman virtauksen mittarina. Mikäli kunnan asukaskohtainen liikevaihto on yli maan keskitason, kuntaan virtaa ostovoimaa sen ulkopuolelta. Vastaavasti mikäli kunta jää maan keskitason alapuolelle, se menettää osto-voimaansa oman kunnan ulkopuolelle.. Kuvassa koko maan keskiarvo on esitetty katkovii-valla. Tutkimusalueen kuntien asukaskohtaiset liikevaihdot jäävät alle koko maan keskita-son. Keski-Suomessa tosin myös asukkaiden kulutus on hieman alle koko Suomen keskiar-von, joten jo lähelle koko maan keskiarvo asettuva luvut kertovat hyvästä tarjonnan tasosta Lähimpänä koko maan keskiarvoa ovat Kyyjärvi, Viitasaari, Saarijärvi ja Äänekoski. Toden-näköistä on, että niihin virtaa ostovoimaa ympäröivistä pienemmistä kunnista. Kyyjärven liikevaihtoa nostaa kunnassa sijaitseva kauppakeskus Paletti, joka pysäyttää ohikulkulii-kenteen ostovoimaa.

. , 2009

. , 2009

15

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007

Liik

evai

hto

euro

a/as

ukas

Saarijärvi Pylkönmäki Kannonkoski KarstulaKivijärvi Kyyjärvi Uurainen ViitasaariÄänekoski Jyväskylä (2009) KOKO SUOMI

Kuva 12 Vähittäiskaupan liikevaihdon euroa / asukas kehitys vuosina 2002–2007. (Lähde: Tilastokeskus)

2.3. Päivittäistavarakaupan rakenne

Päivittäistavarakaupan verkosto on palvelujen saavutettavuuden kannalta erityisasemassa, sillä päivittäistavarakaupoissa asioidaan usein. Päivittäistavarakaupassa asiointi on välttä-mättömyys ja heikko päivittäistavaroiden saavutettavuus heikentää elämänlaatua oleelli-sesti. Pääosa Saarijärven päivittäistavaran tarjonnasta sijoittuu kaupungin keskustaan. Lisäksi Kalmarin ja Mahlun kylissä on pienet kyläkaupat ja Pylkönmäellä Sale. Saarijärven keskus-tassa toimivat S-Market, K-Supermarket, Siwa, Lidl ja K-Market. Asemankannaksella sijait-sevissa ns. halpatavarataloissa Ale-Makasiinissa ja Halpa-Hallissa on myös päivittäistavara-osastot. Pinta-alaltaan näiden myymälöiden päivittäistavaraosastot ovat varsin suuria ja niillä on merkittävä asema myös päivittäistavarakaupan myymäläverkostossa, vaikka suuri osa niiden myynnistä kertyykin erikoistavarakaupasta. Alla olevassa kartassa on kuvattu päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja pinta-ala tutki-musalueella. Ympyrän koko kuvaa myymälän pinta-alaa ja värien jakautuminen erikoistava-rakaupan myyntipinta-alaa myymälässä. Tietojen lähteenä on AC Nielsenin myymälärekis-teri vuodelta 2007. Tämän jälkeen Saarijärvellä on tapahtunut muutoksia myymälöiden si-jainneissa ja kaupunkiin on tullut uusia päivittäistavaramyymälöitä (Halpa-Halli ja Lidl). Uudet yksiköt on huomioitu oheisessa kartassa kaupungilta saatujen tietojen mukaisesti. Saarijärven osalta kartta kuvaakin vuoden 2008 tilannetta, kun taas muiden kuntien myy-mälätilanne on vuodelta 2007.

16

Kuva 13 Päivittäistavarakaupan yksiköt Saarijärvellä ja naapurikunnissa vuonna 2007 (lähde AC Nielsenin

myymälärekisteri ja Saarijärven kaupunki, pohjakartta © Logica Oy) Tällä tarkastelutasolla katsottuna myymälät sijoittuvat suurelta osin päällekkäin sekä Kars-tulassa, Saarijärvellä että Äänekoskella, mikä vaikeuttaa kartan lukemista. Uuden Halpa-Hallin kokonaispinta-ala on suurempi kuin minkään Äänekoskelta myymälärekisterissä ole-van myymälän, mikä saa Saarijärven näyttämään Äänekoskea suuremmalta kaupan keskit-tymältä. Vaikutelmaa korostaa se, että Äänekosken myymälöitä kuvaavat ympyrät piirtyvät suurelta osin päällekkäin. Kuitenkin Äänekoskella on AC Nielsenin mukaan sekä lukumää-räisesti että pinta-alaltaan jonkin verran enemmän päivittäistavarakaupan tarjontaa kuin Saarijärvellä. Seuraavassa kartassa on esitetty tarkemmin päivittäistavaramyymälöiden sijainti Saarijärven keskustassa ja Asemankannaksella. Pinta-alatiedot perustuvat osin AC Nielsenin myymälä-rekisteriin ja osin Saarijärven kaupungilta saatuun tietoon. Keskustassa suurimmat yksiköt ovat S-Market, K-Supermarket ja Lidl. Asemankannaksella sijaitsevat Ale-Makasiini ja Halpa-Halli ovat pinta-alaltaan näitä suurempia, mutta niissä suurin osa pinta-alasta on eri-koistavaraa.

. , 2009

17

Kuva 14 Päivittäistavaramyymälät Saarijärven keskustassa ja Asemankannaksella 2008 (lähde AC

Nielsenin myymälärekisteri ja Saarijärven kaupunki, pohjakartta © Logica Oy) Päivittäistavarakaupan verkostoa voidaan tarkastella myös sen elinvoimaisuuden kannalta. Hyvä elinvoimaisuuden mittari on myyntiteho, joka muodostuu vuosimyynnistä myymä-läneliömetriä kohden. Oheisessa kuviossa on esitetty Saarijärven ja naapurikuntien päivit-täistavaramyymälöiden koko ja myyntiteho vuonna 2007. Myyntitehoa on kuvattu indek-sillä, jossa koko Suomen keskiarvo vastaa indeksin arvoa 100. Tyypillisesti korkeimpiin myyntitehoihin pääsevät suurimmat ja pienimmät yksiköt. Tässä-kin kuviossa näkyy, että pienimmillä yksiköillä on kaikkein korkeimmat myyntitehot. Saa-rijärven myymälät on kuviossa merkitty punaisilla symboleilla ja muiden kuntien yksiköt sinisellä. Saarijärven myymälät sijoittuvat myyntiteholtaan varsin lähelle koko Suomen kes-kiarvoa tai sen yläpuolelle yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Päivittäistavarakaupan myy-mäläverkoston toiminta on vakaalla pohjalla eikä lukujen valossa näytä siltä, että verkos-tossa olisi harventamispaineita. Uudet päivittäistavaramyymälät Lidl ja Halpa-Halli ovat voineet hieman pienentää joidenkin myymälöiden myyntiä ja siten laskea myyntitehoja, mutta kannattavuusrajalle on todennäköisesti vielä matkaa. Lisäksi sekä Lidl että Halpa-Halli ovat jossain määrin erityistapauksia päivittäistavarakaupassa ja voivat siten lisätä os-tovoiman sisäänvirtausta Saarijärvelle. Tällainen myynnin lisäys ei ole pois miltään aiemmin toiminnassa olleelta myymälältä.

. , 2009

. , 2009

18

0

50

100

150

200

250

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

Päivittäistavaran myyntipinta-ala, m2

Myy

ntite

ho, k

oko

Suom

en k

eski

arvo

= 1

00

Saarijärven ja Pylkönmäen myymälät Muiden alueiden myymälät

Kuva 15 Päivittäistavaramyymälöiden koko ja myyntiteho Saarijärvellä ja naapurikunnissa vuonna 2007 (lähde: AC Nielsenin myymälärekisteri)

2.4. Vähittäiskaupan hankkeet ja vähittäiskauppaan vaikuttavat muut hankkeet

Tiedossa olevia vähittäiskaupan hankkeita on tätä kirjoitettaessa vain Osuuskauppa Keski-maan ABC-hanke ja Ale-Makasiinin laajennus. Keskimaa on suunnitellut Saarijärvelle ABC-asemaa jo pitkään. Ensimmäisessä vaiheessa sijaintipaikaksi suunniteltiin kaupungin-talon viereistä tonttia valtatien liittymässä. Nyt ABC-asemaa ollaan kuitenkin liittämässä nykyisen S-Marketin yhteyteen. Hankkeesta on valmisteilla erillinen selvitys. Ale-Makasiinin laajennus sijoittuisi nykyisen myymälän yhteyteen. Hanke ei ole tällä het-kellä etenemässä. Muut vähittäiskauppaan vaikuttavat hankkeet liittyvät lähinnä valtatien liittymien liiken-nejärjestelyjen muutoksiin sekä Saarijärven keskustan kohdalla että Asemankannaksella. Erityisesti Asemankannaksella valtatien liikenteen ja alueen myymälöiden asiointiliikenteen yhteensovittamisessa on ajoittain vaikeuksia. Risteysten korvaamista kiertoliittymillä on valmisteltu. Asemankannaksella kiertoliittymät voisivat kohentaa alueen kaupallista kiin-nostavuutta entisestään kun liikenne alueella muuttuisi sujuvammaksi. Keskustan kohdalla on suunniteltu valtatien liittymien muuttamista ainakin osittain eri-tasoliittymiksi. Myös yhden valtatieliittymän poistamisesta on keskusteltu. Kaupan kannalta kaikki hankkeet jotka parantavat liikennejärjestelyjä ovat vaikutuksiltaan positiivisia. Yhte-yksien parantaminen valtatieltä keskustan suuntaan mahdollistaisi myös ohikulkuliikenteen nykyistä paremman hyödyntämisen asiakaspotentiaalina. Suunniteltu ABC-asema keskus-tan S-Marketin yhteydessä vaatinee myös nykyistä parempia yhteyksiä valtatieltä.

19

Kolmas merkittävä hankeryhmä ja muutostekijä ovat matkailuun liittyvät hankkeet. Saari-järvellä on neuvoteltu maakaupoista Ahvenlammen ympäristössä. Neuvottelujen yhtey-dessä on puhuttu huomattavista investoinneista matkailuun, mm. loma-asunnoista sekä golfkentästä. Toteutuessaan nämä toisivat ainakin jossain määrin lisäasiakkaita Saarijärven vähittäiskaupalle. Myös Kusiaismäen alue voisi kehittyä edelleen liikunta- ja matkailualu-eena. Matkailualueiden kerrannaisvaikutukset ovat myös tärkeitä vähittäiskaupalle. Pylkönmäellä ehkä merkittävin muutostekijä on maakuntakaavassa osoitettu yhteystarve Multialta Karstulan suuntaan, joka tarkoittaisi uutta tieyhteyttä Pylkönmäen läpi. Pohjois–etelä ja itä–länsi -suuntaisten teiden risteysalue saattaisi mahdollistaa liikennepalveluja. Tei-den liikennemäärät jäisivät kuitenkin todennäköisesti melko vähäisiksi.

. , 2009

. , 2009

20

3. Työpaikat ja liikenne

3.1. Työpaikat

Saarijärvi on varsin työpaikkaomavarainen kunta. Seuraavassa taulukossa on esitetty sekä perinteinen työpaikkaomavaraisuus (kunnassa sijaitsevat työpaikat/ kunnan työvoima) että todellinen työpaikkaomavaraisuus (kunnassa asuvat ja työssäkäyvät/ kunnan työvoima). Myös muut tutkimusalueen kunnat ovat suhteellisen työpaikkaomavaraisia. Työssäkäynti oman kunnan ulkopuolella on verrattain harvinaista ja sitä tapahtuu suuremmassa mitassa lähinnä vain Uuraisilla ja Pylkönmäellä. Pylkönmäeltä yleisin työssäkäyntikunta oman kun-nan jälkeen on ollut Saarijärvi, joten vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen heistäkin suurin osa työllistyy omassa kunnassa. Uuraisilla matalaan työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea Jyväskylän läheisyys. Muista pohjoisen Keski-Suomen kunnista on melko pitkä matka pendelöidä muihin kaupunkeihin. Saarijärveläisistä 80 % on töissä oman kunnan alu-eella. Taulukko 1 Tarkastelualueen kuntien perinteinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus v. 2003. (Lähde:

Tilastokeskus, SuomiCD 2006)

Perinteinen työpaikka-

omavaraisuus

Todellinen työpaikka-

omavaraisuus (%) (%)

Saarijärvi 94 80Pylkönmäki 72 62Kannonkoski 94 76Karstula 102 85Kivijärvi 87 73Kyyjärvi 96 80Uurainen 68 53Viitasaari 95 83Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen 106 71 Alla olevissa kuvioissa on esitetty Saarijärven, Pylkönmäen, Karstulan sekä vuoden 2009 alun kuntarajan mukaisesti yhteenlasketun Äänekosken työvoiman työssäkäyntikunnat. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen SuomiCD:tä ja tiedot ovat vuodelta 2003. Uusi Jyväs-kylä näkyy kaikissa kunnissa suhteellisen yleisenä työpaikan sijaintikuntana, mutta ylivoi-maisesti suurin osa työllistyy oman kunnan alueella kaikissa kunnissa.

21

Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen, yht. 7 77560523

615

6577

Pylkönmäki, yht. 315

37

7

35

41

195

Saarijärvi, yht. 3 759

3020

307

63

197

172

Karstula, yht. 180674

27162

1543

Saarijärvi Pylkönmäki

Karstula Äänekoski, Suolahti, Sumiainen

Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Korpilahti Muu Kuva 16 Työmatkojen suuntautuminen Saarijärvellä, Pylkönmäellä ja lähikunnissa. Saarijärven ja Pylkönmäen työpaikat ovat kuntarajan sisäpuolella keskittyneet taajamien lä-heisyyteen. Saarijärvellä työpaikat ovat sijoittuneet lähes kokonaan nauhamaisesti valtatie 13:n varrelle keskustan tuntumaan. Alue on merkitty alla olevaan karttaan ellipsillä ja sen si-säpuolella on noin 2 500 työpaikkaa kunnan hieman yli 3 000 työpaikasta vuoden 2005 lo-pussa.

Kuva 17 Työpaikkojen lukumäärä 250 ruuduissa vuoden 2005 lopulla. (Lähde: Tilastokeskus,

Ruututietokanta, pohjakartta © Logica Oy)

. , 2009

. , 2009

22

3.2. Liikenne

Valtatie 13 kulkee Saarijärven kesohitse. Oheisessa liikennemä(Tiehallinto 2007) näkyy keskimääränen vuorokausiliikenne tieverSaarijärven keskustan kohdalla vkeskimääräinen ajoneuvomäärä vuoro-kaudessa on kaupungin eteläpuolella 6 600 ja pohjoispuolella 4 000 ajoneuvoa. Keskustan kohdalla tiellä on keskimää-rin noin 5 300 ajoneuvoa vuorokau-dessa.

kustan äräkartassa

i-kolla.

t13:n

eututiellä 633 Saarijärveltä Pylkönmäen suuntaan liikennöi keskimäärin noin 730–1 200

Sautoa vuorokaudessa. Yhdystie 6304 Uuraisten suuntaan on Metsäkalliontien risteykseenasti hieman vilkkaammin liikennöity, keskimäärin noin 2 200 autoa vuorokaudessa. Risteyk-sestä etelään päin ajoneuvojen määrä laskee noin 920 autoon vuorokaudessa. Pylkönmäen taajaman kohdalla seututiellä 636 liikennöi vuorokaudessa keskimäärin noin 440–600 ajo-neuvoa.

Kuva 19 Liikennemäärät vuonna 2007. (Lähde: Tiehallinto)

Kuva 18 Liikennemäärät Saarijärven keskusta-alueella vuonna 2007. (Lähde: Tiehallinto)

23

4. Väestö ja ostovoima

4.1. Väestö ja väestönkasvu

Jyväskylän pohjois- ja luoteispuolella sijaitsevat kunnat ovat Äänekoskea (20 400 asukasta) ja Laukaata (17 600 as.) lukuun ottamatta väkiluvultaan suhteellisen pieniä. Saarijärvellä oli vuoden 2007 lopussa hieman alle 10 000 asukasta ja Pylkönmäellä vajaa 1 000 asukasta. Vuoden 2009 alussa tapahtunut kuntaliitos nostaa uuden Saarijärven asukasluvun hieman yli 10 000:een. Saarijärvi on pohjoisen Keski-Suomen suurin kunta ja selvästi Viitasaarta (7 400 asukasta) suurempi. Väestön sijaintia Saarijärvellä ja Pylkönmäellä on kuvattu alla olevassa kartassa. Kartassa pallon koko kuvaa väestön määrää 250 metrin ruudussa vuoden 2007 lopussa. Saarijärven ja Pylkönmäen asutuskeskittymät on merkitty karttaan ellipseillä. Kartalla näkyy selvästi vä-estön painottuminen keskustaajamiin. Saarijärven asukkaista hieman yli 60 prosenttia, noin 6 200 asukasta, asuu ellipsillä rajatun alueen sisäpuolella. Myös osayleiskaava-alue rajautuu suunnilleen tälle alueelle. Haja-asutusalueella väestö on sijoittunut liikenneyhteyksien var-sille sekä järvien rannoille. Väestöä on selvästi vähemmän esimerkiksi Saarijärven koillis-osissa. Pylkönmäen keskustaajamassa asuu noin 360 asukasta, mikä on noin 40 prosenttia Pylkönmäen asukkaista. Pylkönmäellä ei juuri ole asutuskeskittymiä keskustaajaman ulko-puolella.

Kuva 20 Väestö 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopulla. (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta,

pohjakartta © Logica Oy)

. , 2009

24

Alla olevassa kartassa on kuvattu vaikutusalueella tapahtunut väestönmuutos vuosina 2002–2007. Kartassa pallon koko kuvaa väestön määrän muutosta 250 metrin ruuduissa. Eniten muutoksia on tapahtunut alueilla, joilla myös väestöä on paljon. Saarijärven keskus-taajamassa on useita ruutuja, joilla väestö on lisääntynyt. Haja-asutusalueilla ja Pylkönmä-ellä väestö on monin paikoin vähentynyt. Tosin Pylkönmäenkin keskustan tuntumassa on väestönkasvusta kertovia punaisia palloja.

Kuva 21 Väestönmuutos 250 metrin ruuduissa vuosina 2002–2007. (Lähde: Tilastokeskus,

Ruututietokanta, pohjakartta © Logica Oy) Väestönmuutosta 250 metrin ruuduissa on tarkasteltu vielä erikseen Saarijärven yleiskaava-alueella alla olevassa kartassa. Uudisrakentamisen alueet erottuvat punaisilla palloilla. Kes-kustan alueella erityisesti rannoille on syntynyt uutta asumista. Myös Asemankannaksella on väestön määrä lisääntynyt.

. , 2009

25

Kuva 22 Väestön määrän muutos Saarijärven yleiskaava-alueella 250 metrin ruuduissa vuodesta 2002

vuoteen 2007 (lähde Tilastokeskus, Ruutaineisto pohjakartta © Logica Oy) Alla on esitetty taulukkomuotoisena vaikutusalueen väestön määrä vuonna 2007 sekä Ti-lastokeskuksen ennustama muutos vuoteen 2020 ja 2030 mennessä. Saarijärven ja Pylkön-mäen tiedot on yhdistetty samalle riville. Ainoastaan Kannonkosken ja Uuraisten ennuste-taan kasvavan. Muissa kunnissa väestö vähenee. Saarijärvellä väestön suhteellinen vähene-minen on suurempaa kuin Viitasaarella ja Äänekoskella, mutta vähäisempää kuin Karstu-lassa, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä. Tilastokeskuksen ennuste on tapahtuneeseen kehitykseen ja mm. väestön ikään perustuva trendiennuste, jonka luotettavuus on luonnollisesti jo melko heikko tarkastelujakson lopulla vuonna 2030. Taulukko 2 Väestönmuutos v. 2007–2020–2030. (Lähde: Tilastokeskus)

Väkiluku Muutos henkilöä Muutos prosenttiav. 2007 v. 2020 v. 2030 2007--2020 2020--2030 2007--2030 2007--2020 2020--2030 20010 801 10 079 9 849 -722 -230 -952 -6,7 -2,31 610 1 651 1 657 41 6 47 2,5 0,44 691 4 348 4 187 -343 -161 -504 -7,3 -3,71 402 1 241 1 199 -161 -42 -203 -11,5 -3,41 575 1 330 1 243 -245 -87 -332 -15,6 -6,53 265 3 351 3 399 86 48 134 2,6 1,47 406 7 036 6 900 -370 -136 -506 -5,0 -1,9

7--2030Saarijärvi -8,8Kannonkoski 2,9Karstula -10,7Kivijärvi -14,5Kyyjärvi -21,1Uurainen 4,1Viitasaari -6,8Vaikutusalue yhteensä -6,8Äänekoski -3,1

19 949 18 957 18 585 -992 -372 -1 364 -5,0 -2,020 404 19 944 19 774 -460 -170 -630 -2,3 -0,9

4.2. Kesäasukkaat

Kesäasukkailla on usein huomattava merkitys kunnan vähittäiskaupalle. Kesäasukkaiden mökkipaikkakunnallaan kuluttama raha voi olla merkittävä lisä alueen yrittäjien tuloihin. Keski-Suomen luonnonkauniit kunnat ovat suosittuja mökkikuntia, mutta ne eivät kuiten-kaan yllä aivan Suomen kärkeen kesäasukkaiden määrässä. Alla olevassa taulukossa on esi-

. , 2009

. , 2009

26

tetty kesäasukkaiden määrä tutkimusalueen kunnissa vuonna 2003. Tilaston lähteenä on Ti-lastokeskuksen SuomiCD vuodelta 2006. Kesäasukas tarkoittaa kunnan ulkopuolelta tule-vien, kunnassa mökin omistavien talouksien asukkaita. Eniten kesäasukkaita on Viitasaa-rella ja Saarijärvellä. Suhteessa kuntien omaan asukaslukuun vielä enemmän mökkiläisiä on kuitenkin mm. Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Yhteensä Saarijärvellä ja Pylkönmäellä oli noin 2 200 kesäasukasta. Kesäasukkaiden määrä vastaa noin viidennestä uuden Saarijärven väestöstä. Taulukko 3 Kesäasukkaiden määrä tutkimusalueen kunnissa vuonna 2003 (lähde Tilastokeskus, SuomiCD)

Kesäasukkaat 31.12.2003

Kesäasukkaita/ vakituisia asukkaita, %

Kannonkoski 1 188 73Karstula 1 066 22Kivijärvi 1 074 72Kyyjärvi 285 16Pylkönmäki 620 58Saarijärvi 1 577 15Uurainen 864 28Viitasaari 2 690 35Äänekoski 1 335 7 Kesämökkien sijoittumista Saarijärvellä on havainnollistettu oheisella kartalla, joka perustuu Tilastokeskuksen ruutuaineistoon. Pallon koko kuvaa kesämökkien määrää 250 metrin ruu-dussa. Kartassa ovat siis mukana myös saarijärveläisten asuinkunnassaan omistamat kesä-asunnot. Omassa kunnassa mökkeileviä ei lasketa kesäasukkaaksi. Kesäasutus keskittyy ve-sistöjen äärelle ja sitä on vähiten taajamissa. Kesäasukkaat lisäävät siis erityisesti haja-asu-tusalueiden väestön määrää mökillä oleskellessaan.

Kuva 23 Kesämökkien lukumäärä 250 metrin ruuduissa vuoden 2006 lopussa (lähde Tilastokeskus,

Ruutuaineisto 2008, pohjakartta © Logica Oy)

. , 2009

27

4.3. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu

Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta eli markkinoiden koosta. Oheisessa taulukossa on esitetty tässä selvityksessä käytetyt kulutusluvut, jotka perustuvat Vähittäiskauppa Suomessa 2008 –julkaisun (Santasalo & Koskela 2008) Keski-Suomen lukuihin. Vuosien 2020 ja 2030 kulu-tusluvut perustuvat vuosittaiseen kasvuarvioon, joka on erikoistavarakaupassa 2,5 % vuo-dessa vuosina 2009–2020 ja 2 % vuoden 2030 jälkeen. Päivittäistavarakaupassa kulutuksen kasvuksi on arvioitu 1 % vuodessa vuoteen 2030 asti. Vuoden 2009 kulutuslukuna on käy-tetty Tuomas Santasalo Ky:n esittämää arviota (www.tuomassantasalo.fi). 2000-luvulla vä-hittäiskauppa on kasvanut selvästi nopeammin kuin 2,5 % vuodessa, mutta pitkän aikavälin ennusteessa varovaisen arvion käyttäminen on perusteltua, sillä pitkään aikaväliin sisältyy yleensä myös heikomman kasvun kausia. Taulukko 4 Vähittäiskaupan kulutusluvut 2007, 2020 ja 2030

2007 2020 2030Pt-kauppa 3 054 3 454 3 815

Tilaa vievä kauppa 1 134 1 393 1 699Muu erikoiskauppa 1 830 2 580 3 144

Erikoiskauppa yhteensä 2 964 3 973 4 843Yhteensä 6 018 7 427 8 659 Ostovoima voidaan laskea kertomalla edellä esitetty kulutusluku väestön määrällä. Kasvu-arviossa on huomioitu Tilastokeskuksen ennustama väestönkasvu. Koska väestönkasvu alu-eella ei ole kovin merkittävää, suurin osa kasvusta syntyy ostovoiman ja kulutuksen kas-vusta. Erikoistavarakaupassa kulutuksen kasvu on arvioitu suuremmaksi kuin päivittäista-varoiden kaupassa. Alla olevassa kuviossa on havainnollistettu vähittäiskaupan ostovoimaa tutkimusalueen kunnissa vuosina 2007, 2020 ja 2030. Vähittäiskauppa on jaettu päivittäistavaraan, joka on esitetty vihreällä värillä sekä erikoistavaraan, joka on esitetty sinisellä värillä. Erikoistavara on edelleen jaettu tilaa vievään erikoiskauppaan sekä muuhun erikoiskauppaan (ns. kes-kustaerikoiskauppa). Saarijärvi sisältää myös vuoden 2009 alusta kaupunkiin liittyneen Pyl-könmäen kunnan. Erikoistavarakaupan suurempi kasvu tarkoittaa sitä, että vuonna 2020 ja 2030 erikoistavarakaupan ostovoima on päivittäistavarakaupan ostovoimaa suurempaa. Saarijärvi on väkiluvultaan suurin tutkimusalueen kunnista, joten myös vähittäiskaupan ostovoima on siellä suurin.

. , 2009

28

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

2007

2020

2030

2007

2020

2030

2007

2020

2030

2007

2020

2030

2007

2020

2030

2007

2020

2030

2007

2020

2030

Milj

. eur

oa

Saarijärvi Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Uurainen Viitasaari

Päivittäistavara Erikoistavara Tilaa vievä

Kuva 24 Vähittäiskaupan ostovoima tutkimusalueen kunnissa 2007, 2020 ja 2030 Seuraavan sivun taulukossa on esitetty kaikkien kuntien ostovoima ja ostovoiman kasvu sekä euroissa että prosenteissa vuodesta 2007 vuosiin 2020 ja 2030. Päivittäistavarakaupan ostovoima kasvaa Saarijärvellä noin 4,6 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja koko vai-kutusalueella noin 14,6 miljoonaa euroa. Tilaa vievän erikoiskaupan ostovoiman kasvu on samaa luokkaa: koko vaikutusalueella noin 13, 4 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Keskustaerikoiskaupan kulutusluku on suurempi ja siten euromääräinen kasvukin on suu-rempaa: Saarijärvellä noin 11,2 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä ja koko vaikutusalu-eella noin 33,1 miljoonaa euroa. Taulukossa on esitetty myös Äänekosken kasvu, joka on yk-sinään lähes samaa luokkaa kuin muiden tutkimusalueen kuntien.

. , 2009

29

Taulukko 5 Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu 2007-2020-2030 tutkimusalueen kunnissa PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN OSTOVOIMA

Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e Kasvu %v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030

Saarijärvi 33,0 34,8 37,6 1,8 2,8 4,6 6 % 8 % 14 %Kannonkoski 4,9 5,7 6,3 0,8 0,6 1,4 16 % 11 % 29 %Karstula 14,3 15,0 16,0 0,7 1,0 1,6 5 % 6 % 12 %Kivijärvi 4,3 4,3 4,6 0,0 0,3 0,3 0 % 7 % 7 %Kyyjärvi 4,8 4,6 4,7 -0,2 0,1 -0,1 -4 % 3 % -1 %Uurainen 10,0 11,6 13,0 1,6 1,4 3,0 16 % 12 % 30 %Viitasaari 22,6 24,3 26,3 1,7 2,0 3,7 7 % 8 % 16 %Vaikutusalue yhteensä 93,9 100,3 108,5 6,4 8,2 14,6 7 % 8 % 16 %Äänekoski 62,3 68,9 75,4 6,6 6,6 13,1 11 % 10 % 21 %

TILAA VIEVÄN ERIKOISKAUPAN OSTOVOIMAOstovoima, milj. e Kasvu milj. e Kasvu %v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030

Saarijärvi 12,2 14,0 16,7 1,8 2,7 4,5 15 % 19 % 37 %Kannonkoski 1,8 2,3 2,8 0,5 0,5 1,0 26 % 22 % 54 %Karstula 5,3 6,1 7,1 0,7 1,1 1,8 14 % 17 % 34 %Kivijärvi 1,6 1,7 2,0 0,1 0,3 0,4 9 % 18 % 28 %Kyyjärvi 1,8 1,9 2,1 0,1 0,3 0,3 4 % 14 % 18 %Uurainen 3,7 4,7 5,8 1,0 1,1 2,1 26 % 24 % 56 %Viitasaari 8,4 9,8 11,7 1,4 1,9 3,3 17 % 20 % 40 %Vaikutusalue yhteensä 34,9 40,5 48,3 5,6 7,8 13,4 16 % 19 % 39 %Äänekoski 23,1 27,8 33,6 4,7 5,8 10,4 20 % 21 % 45 %

MUUN ERIKOISKAUPAN OSTOVOIMAOstovoima, milj. e Kasvu milj. e Kasvu %v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030

Saarijärvi 19,8 26,0 31,0 6,2 5,0 11,2 32 % 19 % 57 %Kannonkoski 2,9 4,3 5,2 1,3 1,0 2,3 45 % 22 % 77 %Karstula 8,6 11,2 13,2 2,6 1,9 4,6 31 % 17 % 53 %Kivijärvi 2,6 3,2 3,8 0,6 0,6 1,2 25 % 18 % 47 %Kyyjärvi 2,9 3,4 3,9 0,5 0,5 1,0 19 % 14 % 36 %Uurainen 6,0 8,6 10,7 2,7 2,0 4,7 45 % 24 % 79 %Viitasaari 13,6 18,1 21,7 4,6 3,5 8,1 34 % 20 % 60 %Vaikutusalue yhteensä 56,3 74,9 89,4 18,6 14,5 33,1 33 % 19 % 59 %Äänekoski 37,3 51,4 62,2 14,1 10,7 24,8 38 % 21 % 67 %

Kesäasukkaat tuovat lisäksi ostovoimaa kuntaan. Saarijärvellä ja Pylkönmäellä on yhteensä noin 2 200 kesäasukasta Heidän tuomansa ostovoiman voidaan arvioida olevan noin miljoo-nan euron luokkaa, jos arvioidaan, että kesämökkiläinen viettää mökillä noin neljä viikkoa vuodesta ja lasketaan neljää viikkoa vastaava osuus heidän vuoden kokonaiskulutuksestaan. Ostovoimapotentiaalia tuovat myös ohikulkuliikenne ja matkailijat. Saarijärvellä on suhteel-lisen vilkas liikenteellinen sijainti ja ohikulkuliikenteellä on varmasti jonkin verran merki-tystä myös vähittäiskaupalle. Ohikulkuliikenteen tuomaa ostovoimaa on kuitenkin vaikea arvioida liikennemäärien perusteella, sillä liikennemääriin sisältyy myös kunnan sisäistä lii-kennettä sekä mm. edellä mainittuja kesämökkiläisiä.

4.4. Ostovoiman virtaukset

Ostovoiman virtaus lasketaan vertaamalla alueella tapahtuvaa myyntiä alueen ostovoimaan. Mikäli kunnan ostovoima on myyntiä suurempaa, tapahtuu kunnasta ostovoiman ulosvir-taamista. Jos taas myynti on ostovoimaa suurempaa, virtaa kuntaan ostovoimaa muualta. Laskelma ei osoita virtauksien suuntaa. Indeksin arvo 100 kuvaisi tilannetta, jossa myynti ja ostovoima ovat yhtä suuret. Arvo 100 voi kuitenkin sisältää voimakastakin virtausta alueelle ja sieltä ulos, mutta indeksi säilyy 100:ssa, jos sisään- ja ulosvirtaus ovat yhtä suuret.

30

Alla olevassa kartassa on kuvattu ostovoiman virtauksia kuntatasolla. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen liikevaihtotietoihin, joihin on lisätty arvonlisävero karkealla kertoimella sekä väestön ja kulutusluvun perusteella laskettuun ostovoimaan. Laskelmaan sisältyy jon-kin verran epätarkkuutta ennen kaikkea arvonlisäveron huomioimisen vuoksi, mutta se ku-vaa hyvin kuntien keskinäisiä suhteita. Saarijärven virtausindeksi on 94, mikä tarkoittaa muutaman miljoonan euron arvoista ostovoiman ulosvirtausta. Pylkönmäeltä taas on pääosa ostovoimasta virrannut ulos, mikä on luonnollinen tilanne pienelle kunnalle, jossa vähittäis-kaupan tarjonta on suppeaa. Karttaan mahtuu myös Töysä, jossa ostovoiman virtausindeksi on Suomen suurin. Tätä selittää tietenkin asukasluvultaan pienessä kunnassa sijaitseva Tuu-rin kyläkauppa. Keski-Suomessa Jyväskylä on erittäin vahva ostovoiman virtauksen kohde, jonne myös Saarijärveltä suuntautuu ostovoimaa. Suurimmassa osassa Keski-Suomen kuntia ostovoimaa virtaa ulos kunnan alueelta.

Kuva 25 Ostovoiman virtaukset Saarijärven lähikunnissa Oheisessa taulukossa on eritelty tarkemmin ostovoiman virtauksia Saarijärvellä ja sen naa-purikunnissa. Pylkönmäki ja Saarijärvi on yhdistetty. Laskelma perustuu AC Nielsenin myymälärekisteriin ja Tilastokeskuksen liikevaihtotietoihin sekä edellä esitettyihin kulu-tuslukuihin. Arvonlisäveron osuus on huomioitu. Kaikissa kunnissa ostovoiman virtausin-deksi jää alle sadan – ostovoimaa siis virtaa ulos kunnista. Suurin ulosvirtaus on Kannon-koskella, jossa oma väestöpohja ja kaupan tarjonta on heikointa. Saarijärvi on erikoistavara-kaupassa lähes omavarainen ja päivittäistavarakaupassakin indeksi on melko korkea. Päi-vittäistavarakaupan tarjonta on lisäksi parantunut taulukossa esitetyn vuoden 2007 jälkeen

. , 2009

. , 2009

31

mm. Lidlin ja Halpa-Hallin tulon jälkeen. Nämä yksiköt vetävät todennäköisesti asiointeja myös naapurikunnista ja lisäävät siten ostovoiman virtausta Saarijärvelle. Taulukko 6 Ostovoiman virtaukset Saarijärvellä ja naapurikunnissa 2007

Ostovoiman virtaus, milj. e Ostovoiman virtaus, indeksiPäivittäis-tavara

Erikois- tavara Yhteensä

Päivittäis- tavara

Erikois- tavara Yhteensä

Saarijärvi -6,9 -0,7 -7,6 79 98 88Kannonkoski -1,8 -3,8 -5,6 63 20 42Karstula -2,1 -7,0 -9,1 86 50 68Äänekoski -10,5 2,1 -8,5 83 103 93

4.5. Laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve

Ostovoiman avulla voidaan arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta. Ostovoima jaetaan tavoitteellisella neliömyyntiteholla ja saadaan laskennallinen pinta-alan tarve. Pinta-ala on suuntaa-antava, sillä myyntiteho voi vaihdella paljonkin erilaisissa kaupan yksiköissä. Luonnollisesti myös ostovoiman kasvun ennustamiseen pitkällä aikavälillä liittyy epävar-muustekijöitä. Sekä kulutus että väestö voivat kasvaa eri tavalla kuin ennusteissa on ole-tettu, esimerkiksi taloussuhdanteiden muutosten vuoksi. Seuraavissa laskelmissa käytetyt myyntitehot ovat suhteellisen korkeita ja mahdollistavat menestyksekkään toiminnan uusis-sakin tiloissa. Pienemmillä markkinoilla ja vanhemmissa tiloissa kaupan yritykset tyytyvät usein heikompaankin neliömyyntitehoon. Samoin paljon tilaa vaativassa kaupassa ja ns. halpatavarataloissa tavoiteltava neliömyyntiteho voi olla selvästi matalampi kuin tässä esi-tetty ja siten kuntien ostovoima mahdollistaa tässä esitettyä suuremman pinta-alan. Pinta-alan tarvetta lisäävät myös vanhojen tilojen korvautuminen uusilla, kesäasukkaiden, ohikulkuliikenteen ja yritysten ostovoima sekä pienempiin neliömyyntitehoihin tyytyvät myymälät. Auto-, kone- ja varaosakaupan sekä kaupallisten palveluiden ja ravintoloiden edellyttämät pinta-alat eivät ole mukana tässä laskelmassa. Seuraavan sivun taulukossa on esitetty laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve, jos kaikki ostovoima jäisi kunnan alueelle. Tätä voi pitää perusmitoituksena, joka pohjautuu väestön määrään. Tällainen pinta-ala vastaisi suunnilleen, yllä mainitut neliömyyntitehoon liittyvät tekijät huomioiden, kunnan asukkaiden ostovoimaa. Kuluttajien asiointi ei noudata kuntarajoja, vaan ostovoimaa liikkuu kuntien rajojen yli. Näin ollen alueen laskennallinen pinta-ala voi toteutua myös kunnanrajojen ulkopuolella. Tyypillisesti suuremmissa keskuk-sissa on enemmän kauppaa kuin pienissä kunnissa. Taulukossa on lisäksi esitetty pinta-alan tarpeen kasvu vuodesta 2007 vuoteen 2015 ja 2030. Tämä kasvuarvio perustuu ostovoiman kasvuun, joka on laskettu kulutuksen ja väestön ennustetun kasvun perusteella. Myyn-tineliöt on laskelmassa muutettu kerrosneliömetreiksi kertoimella 1,25. Lisäksi on huomioitu kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3, sillä kaikki kaavoitettava pinta-ala ei toteudu ja kil-pailun varmistamiseksi liikepaikkoja on syytä olla tarjolla hieman todellista tarvetta enem-män.

. , 2009

32

Taulukko 7 Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve tutkimusalueen kunnissa 2007-2020-2030 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN LASKENNALLINEN TILANTARVE

Laskennallinen pinta-ala Pinta-alan tarpeen kasvu, k-m2omavaraistilanteessa, k-m2v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030

Saarijärvi 7 658 8 082 8 724 424 642 1 066Kannonkoski 1 141 1 324 1 468 182 144 326Karstula 3 326 3 486 3 709 161 222 383Kivijärvi 994 995 1 062 1 67 68Kyyjärvi 1 117 1 066 1 101 -50 35 -16Uurainen 2 315 2 687 3 011 372 324 696Viitasaari 5 251 5 642 6 112 391 470 861Vaikutusalue yhteensä 21 801 23 282 25 185 1 482 1 903 3 384Äänekoski 14 466 15 992 17 515 1 526 1 523 3 049

TILAA VIEVÄN ERIKOISKAUPAN LASKENNALLINEN TILANTARVELaskennallinen pinta-ala Pinta-alan tarpeen kasvu, k-m2omavaraistilanteessa, k-m2v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030

Saarijärvi 7 961 9 129 10 874 1 167 1 745 2 913Kannonkoski 1 187 1 495 1 829 309 334 643Karstula 3 458 3 938 4 623 480 685 1 165Kivijärvi 1 033 1 124 1 324 91 200 290Kyyjärvi 1 161 1 205 1 372 44 168 211Uurainen 2 407 3 035 3 753 628 718 1 346Viitasaari 5 459 6 373 7 618 914 1 245 2 159Vaikutusalue yhteensä 22 666 26 299 31 394 3 633 5 095 8 728Äänekoski 15 040 18 064 21 832 3 024 3 768 6 792

MUUN ERIKOISKAUPAN LASKENNALLINEN TILANTARVELaskennallinen pinta-ala Pinta-alan tarpeen kasvu, k-m2omavaraistilanteessa, k-m2v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030

Saarijärvi 10 706 14 083 16 775 3 377 2 692 6 069Kannonkoski 1 596 2 307 2 822 711 515 1 226Karstula 4 650 6 075 7 132 1 425 1 056 2 482Kivijärvi 1 390 1 734 2 042 344 308 652Kyyjärvi 1 561 1 858 2 117 297 259 556Uurainen 3 236 4 682 5 789 1 446 1 107 2 553Viitasaari 7 341 9 831 11 752 2 490 1 921 4 411Vaikutusalue yhteensä 30 481 40 571 48 430 10 090 7 859 17 949Äänekoski 20 225 27 867 33 680 7 642 5 813 13 455

KOKO VÄHITTÄISKAUPAN LASKENNALLINEN TILANTARVE, TOIMIALAT YHTEENSÄLaskennallinen pinta-ala Pinta-alan tarpeen kasvu, k-m2omavaraistilanteessa, k-m2v. 2007 v. 2020 v. 2030 2007-2020 2020-2030 2007-2030

Saarijärvi 26 325 31 294 36 373 4 968 5 079 10 048Kannonkoski 3 924 5 126 6 119 1 202 993 2 195Karstula 11 433 13 500 15 463 2 066 1 963 4 029Kivijärvi 3 417 3 853 4 428 436 575 1 011Kyyjärvi 3 839 4 129 4 590 291 461 752Uurainen 7 958 10 404 12 553 2 446 2 148 4 595Viitasaari 18 051 21 846 25 482 3 795 3 637 7 431Vaikutusalue yhteensä 74 947 90 152 105 009 15 205 14 857 30 062Äänekoski 49 731 61 923 73 027 12 192 11 104 23 296 Laskelman mukaan Saarijärvellä kaupallinen omavaraisuus edellyttäisi jo nykytilanteessa päivittäistavarakaupassa noin 7 700 kerrosneliömetrin pinta-alaa ja erikoistavarakaupassa noin 18 600 neliömetriä. Tarvetta lisää Saarijärvelle lähialueilta tuleva sekä ohikulkuliiken-teen ja kesäasukkaiden tuoma ostovoima. Nykyinen päivittäistavarakaupan pinta-ala on hy-vin lähellä laskennallista tarvetta. Ostovoiman kasvu edellyttäisi kuitenkin myös päivittäis-tavarakaupan lisärakentamista vuoteen 2030 mennessä. Lisäpinta-alan tarvetta voi edelleen kasvattaa Saarijärven kaupallisen aseman vahvistuminen. Mikäli Saarijärvelle virtaisi entistä

. , 2009

33

enemmän ostovoimaa oman kunnan ulkopuolelta, se mahdollistaisi osaltaan laskennallista tarvetta suuremman rakentamisen. Kaavoituksessa on varauduttava myös riittävään ylimitoitukseen, sillä kaikki kaavoituksessa osoitetut kaupan alueet eivät yleensä toteudu ja alueelle hakeutuville uusille myymälöille on hyvä pystyä tarjoamaan myös vaihtoehtoisia sijainteja. Pelkästään Saarijärven asukkaiden ostovoiman kasvuun perustuva pinta-alan tarve olisi vähittäiskaupassa yhteensä (päivittäis- ja erikoistavarakauppa) vuonna 2007 noin 26 000 kerrosneliömetriä, vuonna 2020 noin 31 000 kerrosneliömetriä ja vuonna 2030 noin 36 000 kerrosneliömetriä. Pisimmällä aikavälillä laskennalliseen arvioon liittyy luonnollisesti paljon epävarmuustekijöitä. Ostovoiman kasvu, väestönkasvu sekä kauppojen toimintatavat voivat muuttua huomattavastikin. On myös huomioitava vähittäiskaupan uudistumisen tarve. Asi-akkaita houkutellaan ja liiketoimintaa kehitetään uudistamalla myös toimitiloja ja usein tämä tarkoittaa uusien tilojen rakentamista. Saarijärven vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarvetta on havainnollistettu edelleen seuraavalla kaaviolla. Kaaviossa on esitetty päivittäis- ja keskustaerikoistavaran sekä tilaa vievän kau-pan nykyinen laskennallinen pinta-alan tarve sekä ostovoiman kasvusta johtuva lisätarve 2007-2020 ja 2020-2030. Suurin pinta-alan tarpeen kasvu suuntautuu erikoistavarakauppaan ja siinä erityisesti keskustaerikoiskauppaan.

02 000

4 0006 0008 000

10 00012 00014 000

16 00018 000

Päivittäistavara Erikoistavara Tilaa vievä

Ker

rosn

eliö

met

riä

Ostovoiman kasvusta johtuva pinta-alan lisätarve 2020-2030Ostovoiman kasvusta johtuva pinta-alan lisätarve 2007-2020Laskennallinen pinta-alan tarve nyt

Kuva 26 Vähittäiskaupan laskennallinen pinta-alan tarve ja sen kasvu 2007-2020-2030 Saarijärvellä

34

5. Vähittäiskaupan näkymät

5.1. Yleiset kehityspiirteet

Kaupan yleisenä kehityspiirteenä ehkä huomattavin on ollut yksikkökokojen kasvaminen. Erityisesti tilaa vievän kaupan (mm. rauta- ja huonekalukauppa) yksikkökoko ja myymälä-määrä on kasvanut. Myös päivittäistavarakaupassa, erityisesti hypermarket-ryhmässä myymälöiden koko on kasvanut vuosi vuodelta myymälöiden erikoistavaravalikoiman kas-vaessa. Samalla yhä suurempi osa päivittäistavarakaupan myynnistä tapahtuu hypermar-keteissa. Kuten päivittäistavarakaupassa, myös erikoistavarakaupassa useilla toimialoilla myymälä-koko on kasvanut. Niin kutsutut retail park –toteutukset ovat mahdollistaneet entistä suu-remmat toimitilat, ja kauppa on kehittänyt entistä suurempia konsepteja myös sellaisille toimialoille, jotka eivät kuulu perinteisen tilaa vaativan kaupan ryhmään. Esimerkiksi varsin pienikokoista tavaraa myyvällä Tiimarilla on jo testattavana uudenlainen suurmyymäläkon-septi Vantaalla. Haaparannalla toimiva jättikokoinen makeismyymälä on hyvä esimerkki samasta kehityssuunnasta, jossa pientä tavaraa myydään suurissa myymälöissä. Samaan ai-kaan yhä suurempiin myymälöihin johtavan kehityksen kanssa perinteinen paljon tilaa vaa-tiva erikoistavarakauppa (rauta-, huonekalu- ja kodinkonekauppa) on ollut voimakkaimmin myyntiään kasvattava toimiala. Uusia suuria myymälähalleja on noussut joka puolelle Suo-mea. Päivittäistavarakaupan kohdalla kehitys yhä suurempiin yksikköihin ei ole ollut täysin suo-raviivainen. Myös pienet lähimyymälät ovat menestyneet hyvin, ja kauppaketjut ovat pe-rustaneet uusiakin myymälöitä kaupunkialueille. Osittain pienten myymälöiden suosio se-littyy niitä suosivalla aukiololainsäädännöllä, mutta myös asiakkaiden ostotottumukset näyttävät tukevan pieniä lähikauppoja. Myynnin arvosta valtaosa syntyy kuitenkin suu-rimmissa yksiköissä. Pienillä myymälöillä on lähinnä täydennysostopaikan rooli. Päivit-täistavaramyymälöiden määrä on vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mutta vähenemisvauhti on viime vuosina selvästi hidastunut. Jäljelle jääneet kaupat ovat tyypilli-sesti tehokkaammin ketjuohjattuja ja paremmilla liikepaikoilla toimivia. Päivittäistavara-kaupan verkosto harvenee edelleen alueilla, joilla väestö vähenee voimakkaasti, mutta suu-rin myymälämäärän vähentyminen on jo tapahtunut.

. , 2009

35

Asiakkaat kaipaavat kaupoilta yhä syvempiä valikoimia. Osittain tämä vaatii suurempia yk-sikkökokoja, mutta kaupan tehokas logistiikka ja tavararyhmien hallinta ovat mahdollista-neet entistä monipuolisemmat valikoimat myös pienemmissä myymälöissä. Vähittäiskaupan myynti on kasvanut Suomessa jo useita vuosia peräkkäin ennätystahtiin. Kuluttajien ostovoima on kasvanut, ja maahan on tullut runsaasti uusia ketjuja. Uudet ul-komaiset ketjut ovat lisänneet varsinkin erikoistavarakaupan tarjontaa ja tuoneet uusia toi-mintatapoja. Päivittäistavarakaupassa ainoa ulkomainen konsepti on toistaiseksi Lidl. Viime vuosina Suomeen tulleita uusia erikoiskaupan ketjuja ovat mm. Bauhaus, Plantagen, Toys R’ Us, OnOff, Gigantti, Mango ja Stadium. Erityisesti ruotsalaiset vähittäiskaupan ketjut ovat tulleet näkyvästi suomalaisten kaupunkien katukuvaan. Ulkomaiset ketjut ovat hakeutuneet pääosin suurille kaupunkiseuduille. Suomalaisista ketjuista erityisen kiivaasti ovat laajentuneet ns. halpatavaratalot. Tokmanni-konserni on yritysostoin ottanut suuren siivun halpatavaratalokaupasta, mutta alalla on myös muita voimakkaita toimijoita, esimerkiksi Kokkolan Halpa-Halli. Paikallisten ketjujen lisäksi ainakin Hong Kong –tavaratalo, Motonet ja Biltema ovat viime vuosina laajentaneet verkostoaan, ja samalla kasvattaneet myös tuotevalikoimiaan muuttuen yhä enemmän yleistavaratalojen suuntaan. Erikoistavarakaupassa kauppakeskukset ovat muodostuneet erikoiskaupan ketjuille hou-kutteleviksi sijaintipaikoiksi. Etenkin pääkaupunkiseudulla uusien asuinalueiden palvelut on keskitetty kauppakeskuksiin. Suurissa kaupungeissa kaupunkikeskustat ovat edelleen merkittäviä kauppapaikkoja, mutta niiden roolissa korostuvat myös viihde, kulttuuri ja va-paa-ajan vietto. Samoja ominaisuuksia tuodaan myös suurimpien kaupunkien kauppakes-kuksiin. Pienten kaupunkien keskustojen erikoiskauppa on useissa tapauksissa hiipunut. Ketjujen ulkopuolella toimivat yrittäjät eivät ole yhtä vetovoimaisia kuin kauppakeskuksissa ja -keskittymissä toimivat suuret valtakunnalliset ja kansainväliset ketjut. Varsinkin suhteel-lisen lähellä suurempia kaupunkeja sijaitsevista pikkukaupungeista lähdetään usein ostok-sille kaupunkikeskustoihin ja kauppakeskuksiin. Erikoisliikkeet hakeutuvat mielellään lähelle toisiaan. Perinteisen keskustaerikoiskaupan (muotikauppa, kirjat, kosmetiikka ym.) kohdalla tämä tarkoittaa usein kauppakeskussijain-tia, tilaa vievän kaupan (rauta-, huonekalu-, kodinkone) kohdalla ns. retail parkeja eli yhden rakennuttajan luomia yhteisen pysäköintialueen ympärille muodostuvia erillisten suurten myymälöiden keskittymiä. Kun kaupan keskittymä on syntynyt, hakeutuu siihen yhä lisää myymälöitä. Asiakkaiden houkuttelemiseksi kaupallisista keskittymistä pyritään tekemään mahdollisimman monipuolisia, mikä yleensä tarkoittaa myös päivittäistavarakaupan syn-tymistä alueelle jollain aikavälillä. Seuraavassa kaaviossa on esitetty vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu vuodesta 2002 vuo-teen 2007. Tilaston lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteriä, ja luokittelu perustuu TOL2002-toimialaluokitukseen. Koko vähittäiskauppa (TOL52) on merkitty mus-talla. Päivittäistavara ja tavaratalot –ryhmä muodostuu TOL-luokista 521 ja 522. Tavaratalo-

. , 2009

. , 2009

36

kauppaan sisältyy myös tavarataloissa tapahtuva erikoistavarakauppa. Kaavion erikoistava-rakauppa-ryhmän muodostaa TOL-pääluokka 524. Erikoistavarakauppa on edelleen jaettu tilaa vievään (rauta-, huonekalu- ja kodinkonekauppa) sekä muuhun erikoistavarakaup-paan.

1002002 2003 2004 2005 2006 2007

110

120

130

140

150

16020

02=1

00

Koko vähittäiskauppa Päivittäistavara ja tavaratalotErikoistavarakauppa Kodinkone, rauta ja huonekaluMuu erikoistavarakauppa

Kuva 27 Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Suomessa 2002–2006 toimialoittain Koko vähittäiskauppa on kasvanut voimakkaasti. Vuoden 2007 liikevaihto oli lähes 30 % suurempi kuin neljä vuotta aikaisemmin. Suurinta kasvu on ollut tilaa vievän kaupan ryh-mässä, jossa liikevaihto on kasvanut yli 50 % viidessä vuodessa. Päivittäistavara- ja tavara-talokaupan kasvu on ollut selvästi vaatimattomampaa, tosin silti kasvanut merkittävästi. Alla olevassa kuviossa on esitetty vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta 2002. Toimipaikkojen määrä on vähentynyt vain pt-kaupassa, jossa verkosto oli tihein. Koko Suomessa päivittäistavaramyymälöiden lukumäärä on viidessä vuodessa vähentynyt noin 500:lla. Vuonna 2007 päivittäistavara- tai tavaratalomyymälöitä oli noin 7 200 kappaletta. Erikoistavarakaupassa toimipaikkojen määrä on lisääntynyt selvästi. Suurin kasvupiikki on ollut vuosien 2006 ja 2007 välillä. Erikoistavarakaupan toimipaikkoja (TOL524) oli vuonna 2006 noin 17 200 kappaletta. Ketjuna toimivien myymälöiden osuus kokonaismäärästä on kasvanut koko ajan ja tällä hetkellä voidaankin sanoa ainakin yli kolmasosan kaikista eri-koistavarakaupan toimipaikoista kuuluvan johonkin monimyymäläketjuun. Edelliseen tau-lukkoon verrattaessa näkyy kuitenkin selvästi, että toimipaikkojen määrän kasvu on ollut liikevaihdon kasvua vaatimattomampaa. Keskimäärin myymälöiden liikevaihto on siis kas-vanut.

. , 2009

37

-600-400-200

0200

400600800

1 0001 200

2002 2003 2004 2005 2006 2007

muu

tos

vuod

esta

200

2, k

pl

Koko vähittäiskauppa Päivittäistavara ja tavaratalotErikoistavarakauppa Kodinkone, rauta ja huonekaluMuu erikoistavarakauppa

Kuva 28 Vähittäiskaupan toimipaikkojen määrän muutos vuodesta 2002 koko maassa

5.2. Saarijärven ja Pylkönmäen vähittäiskaupan kehityssuunnat

Saarijärvi on runsaalla 10 000 asukkaallaan pienehkö kaupunki. Toisaalta valtaosa Suomen kunnista on edelleen tätä kokoluokkaa pienempiä ja Saarijärvellä on oma seudullinen vai-kutusalueensa pohjoisessa Keski-Suomessa. Kaupan paikkana Saarijärvi voi ilman muuta olla kiinnostava sellaisille kaupan toimijoille, joiden konseptit mahdollistavat toimimisen pienemmilläkin markkinoilla. Saarijärvi ei ole väestönkasvun aluetta, vaan väestön määrän ennustetaan pysyvän suun-nilleen nykyisellä tasolla. Kaupunki sijaitsee suhteellisen kaukana muista suuremmista kes-kuksista, mikä lisää kaupallisen omavaraisuuden tasoa. Jyväskylän merkitys koko Keski-Suomen kaupallisena keskuksena on kiistaton. Osa Saarijärven ja sen vaikutusalueen osto-voimasta valuu aina suurempiin keskuksiin. Suurimmat kaupan investoinnit ja toisaalta ulkomaisten ketjujen verkoston laajennukset suuntautuvat jatkossakin pääosin suurimpiin kaupunkeihin. Pienempien kaupunkien suosio vähittäiskaupan investointikohteen hiipuu todennäköisesti joksikin aikaa myös talouden taantuman vuoksi. Viime vuosina vähittäiskaupan kasvu on ollut erittäin voimakasta ja Suomessa on rakennettu suurin panostuksin uusia ketjuja ja laajennettu vanhoja. Erityisesti tilaa vaativassa rauta-, huonekalu- ja kodinkonekaupassa investointitahti on ollut kova. On todennäköistä, että näiden toimialojen investoinnit joksikin aikaa pysähtyvät. Toisaalta ta-louden suhdanteiden muuttuessa myös vähittäiskaupan rakentaminen mitä luultavimmin herää nopeasti. Tällöin kaavoituksen on pystyttävä vastaamaan kaupan tarpeisiin. Hitaam-man kasvun vuodet purkautuvat kovina myynnin kasvuina kun talous lähtee nousuun. Ostovoiman ja kulutuksen kasvu edellyttävät vähittäiskaupan lisärakentamista. Myös kau-pan toimintamalleihin kuuluu sisäänrakennettuna uusiutuminen ja uusien tilojen hakemi-nen – jo kilpailijoista erottumisenkin takia. Vähittäiskaupan lisärakentamista ja uusia toi-mijoita tullaan siis näkemään Saarijärvelläkin. Ei ole mitään syytä olettaa, että Saarijärvi olisi

38

kaupallisesti ”valmis” eikä hankkeita enää syntyisi, kun väestö alueella vähenee. Päinvas-toin, markkina-alue on kiinnostava siinä kuin useimmat muutkin suomalaiset pikkukau-pungit. Tulevaisuudessa löytyy varmasti kaupan toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita sijoit-tumaan Saarijärvelle. Päivittäistavarakaupassa kunnasta löytyvät jo kaikki toimijat, joten uusinvestoinnit sillä alalla lienevät melko epätodennäköisiä. Lähinnä nykyiset voivat laa-jentaa tai liikennemyymälöiden myötä voisi tulla myös uutta pt-kauppaa. Laskennallinen pinta-alan tarve mahdollistaisi lisärakentamisen. Kasvava ostovoima voi tosin suuntautua myös nykyisiin myymälöihin ja näkyä myynnin kasvuna. Erikoistavarakaupan puolella varsinkin huonekalukauppa on toimiala, joka on Saarijärvellä jossain määrin aliedustettu. Aivan lähivuosina tosin suhdanteet eivät välttämättä suosi huo-nekalukauppaa. Myös autokaupan puolella Saarijärvellä voisi olla mahdollisuuksia nousta seudulliseksi keskukseksi. Muiden toimialojen osalta kyseessä olisi lähinnä nykyisten toi-mijoiden laajentuminen tai toimialan vahvistuminen uusien myymälöiden myötä. Väestöpohja Saarijärvellä on monille erikoiskaupoille juuri ja juuri toiminnan mahdollistava. Pienille markkinoille erikoiskaupan tuoteryhmät pystytään tuomaan tehokkaammin mo-nialamyymälöissä. Eri tuoteryhmät tukevat toisiaan ja vahvan menekin perustuotteet tuke-vat erikoisempien erikoistavaroiden valikoimassa pitoa. Tätä toimintamallia edustaa hyvin mm. Halpa-Halli. Vastaavia erikoistavaroita myyvä erikoisliike ei samankokoisilla markki-noilla välttämättä pärjää. Uuden tavaratalotyyppisen liikkeen tulo voi vaikeuttaa entisten toimijoiden elämää. Toisaalta suuret yksiköt auttavat pitämään kuntalaisten ostovoiman omassa kaupungissa ja vetävät ehkä asiointeja laajemmaltakin alueelta. Saarijärvellä on haettu aktiivisesti kaupan toimijoita keskustan liiketiloihin. Keskusta on on-nistuttu pitämään varsin elävänä. Tulevaisuudessa keskeinen kysymys onkin keskustan ja Asemankannaksen roolijako vähittäiskaupan alueina. Luontevassa roolijaossa keskustan tarjonta painottuisi erikoistavaramyymälöihin ja palveluihin ja Asemankannakselle sijoittui-sivat tilaa vievän erikoiskaupan liikkeet ja suuryksiköt. Suuryksiköt kilpailevat ainakin jos-sain määrin keskustan liikkeiden kanssa. Kuitenkin suuryksiköt myös tukevat kunnan veto-voimaa kauppapaikkana ja siten hyödyttävät kaikkia alueen toimijoita. Kokonaisvaikutuk-sen vähittäiskaupan toimintaympäristöön pitäisi olla positiivinen. Vähittäiskaupalla ja palveluilla on merkittävä rooli elinkeinoelämässä. Jatkossa tämä rooli tulee edelleen vahvistumaan. Kaupunkien intresseissä on yhtäältä varautua kaupan inves-tointeihin ja toisaalta mahdollistaa ne. Vahva vähittäiskaupan tarjonta toimii signaalina kunnan elinvoimaisuudesta yleisemminkin ja kaupan hankkeiden kerrannaisvaikutukset elinkeinoelämään ovat huomattavat. Kaavoituksen kannalta tärkeää on tunnistaa strategi-sesti kiinnostavat paikat ja kaupan kannalta mielenkiintoiset kohteet sekä mahdollistaa kau-pan uusinvestoinnit mahdollisimman läpinäkyvällä tavalla. Vain proaktiivisella toiminnalla kunnalla on mahdollisuus säilyttää kaavoituksen ohjausvaikutus. Jos kunnat passiivisesti vain reagoivat kaupan aloitteisiin, laahaa maankäytön suunnittelu väistämättä todellisuu-den perässä.

. , 2009

39

Saarijärvi ei tulevaisuudessakaan ole kaupan ketjuille kaikkein kiinnostavimpia sijaintikoh-teita. Pikemminkin kaupungin on houkuteltava ja tuettava uusia myymälöitä. Kaupan toi-mijat voivat Saarijärvelle tuloa harkitessaan olla varsin vaativia ja etsiä ennen kaikkea mah-dollisimman edullisia tontteja ja hyvää liikennesijaintia. Keskusta ei tällöin välttämättä ole ensisijainen sijaintipaikka. Toisaalta ainakin viime vuosien kovimmat investoijat ovat olleet juuri tilaa vievän kaupan ketjuja, joille sijainti keskustan ulkopuolella on joka tapauksessa luonteva. Kaupunkikeskustojen pienten erikoisliikkeiden sijoittuminen ja tilojen löytäminen ei yleensä ole suuri ongelma. Saarijärven keskustan elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden säilymisen kannalta on tär-keää, että myös keskustassa voitaisiin toteuttaa kaupan hankkeita. Keskustan kannalta kau-pan uusinvestointien suuntautuminen pelkästään Asemankannaksen suuntaan on uhka. Uudet hankkeet ja uudet toimijat keskustassa varmistavat keskustan vetovoimaisuuden kaupan paikkana jatkossakin. Pylkönmäellä vähittäiskaupan kehitysnäkymät ovat varsin staattiset. Pääasiallisen tavoit-teena tulee pitää päivittäistavarakaupan säilymistä. Tärkein keino tämän varmistamiseen on väestön määrän pitäminen vähintään nykyisellä tasolla. Väestön väheneminen johtaa ennen pitkää vääjäämättä myös kaupan palvelujen heikkenemiseen. Nykytilanteessa Pylkönmäen päivittäistavaramyymälä näyttää tilastojen valossa toimivan hyvin edellytyksin eikä väli-töntä uhkaa toiminnan loppumisesta ole.

. , 2009

40

6. Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan tavoiteverkosto

6.1. Saarijärven ja Pylkönmäen roolijako

Saarijärven keskusta on uuden, laajentuneen Saarijärven kaupungin ehdoton kaupallinen keskus. Pääosa kaupan tarjonnasta sijoittuu joko keskustaan tai Asemankannakselle. Saari-järven keskustaajamassa on suurin väestökeskittymä ja myös pääosa julkisista palveluista on sijoittunut kaupungin keskustaan. Edellytykset vähittäiskaupan kehittämiselle ovat Saarijär-vellä parhaat keskustassa. Keskustaajaman alue (ml. Asemankannas) on myös toiminnalli-sesti ja kaupallisesti luontevin sijaintipaikka kaupan rakentamiselle. Pylkönmäen keskusta on jatkossa Saarijärven kaupungin alakeskus. Kaupallisessa hierarki-assa se on ollut sitä jo ennen kuntaliitosta. Pylkönmäen rooli on kylämäinen lähipalvelu ja erityisesti päivittäistavarakaupan säilyttäminen taajamassa olisi palvelujen saavutettavuu-den kannalta tärkeää. Väestöpohja tuskin mahdollistaa kaupallisten palvelujen lisäämistä. Maakuntakaavassa esitetyt uudet tieyhteydet voivat lisätä ohikulkuliikennettä Pylkönmäellä ja siten tukea alueen vähittäiskauppaa. Tieyhteyksien toteutuminen vaikuttaisi osaltaan po-sitiivisesti nykyisten toimijoiden (lähinnä päivittäistavarakauppa ja huoltoasema) toiminta-edellytyksiin. Liikennemäärät eivät kuitenkaan todennäköisesti nouse niin korkeiksi, että nekään mahdollistaisivat uusia kaupan toimijoita.

6.2. Kaupan alueet

6.2.1. Saarijärven keskusta

Keskustan vahvat alueet ovat erikoiskauppa ja palvelut, jotka sisältävät sekä yksityisten että julkisten palveluntuottajien toiminnot. Myös asumisella on vahva rooli keskustassa. Kes-kusta-asuminen tukee myös palveluita. Saarijärven keskustassa on kaupallisesti erinomaista se, että keskustassa toimii vahvoja päivittäistavarakauppoja, jotka vetävät alueelle asiakas-virtaa. Tämä tukee keskustan asemaa kaupallisena keskustana. Keskustan kehittäminen on hienovaraista toimintaa, sillä markkinoiden koko ei mahdollista juuri nykyistä korkeampien vuokrien maksamista. Jo nyt on ollut nähtävissä hakeutumista keskustan sisällä matalam-man vuokratason kiinteistöihin. Valtatien liittymäjärjestelyt vaikuttavat keskustaan. Ohikulkuliikenteen parempi hyödyntä-minen voisi lisätä keskustan liikkeiden asiakaspotentiaalia, mutta samalla se voi aiheuttaa ongelmia keskustan sisäisen liikenteen sujuvuudessa. Suunniteltu uusi liikennepalvelu-

. , 2009

41

asema lisäisi keskustan kaupan tarjontaa ja siten myös sen vetovoimaa ja parantaisi keskus-tan näkyvyyttä valtatielle. Hanke mahdollistaa myös kaupunkikuvan kehittämisen. Uuden toimijan sijoittuminen keskustaan toimii muille kaupan alan yrittäjille signaalina keskustan kiinnostavuudesta kaupan paikkana.

6.2.2. Asemankannas

Saarijärven Asemankannaksen alue on keskustan luonteva kasvusuunta. Suurille yksiköille on vaikea osoittaa tilaa aivan keskustasta. Alueelle on jo nyt sijoittunut suurempia kaupan yksiköitä ja tilaa vievää kauppaa. Alueen ongelmana tällä hetkellä ovat liikennejärjestelyt – liittymät suoraan kauppojen pysäköintialueilta valtatielle ovat ongelmallisia. Kiertoliittymiä on suunniteltu. Asemankannaksella on tilaa uusille vähittäiskaupan hankkeille mm. ratapihalta vapautu-vien maa-alueiden vuoksi. Ihanteellista olisi, jos Asemankannas pystyttäisiin selvästi rajaa-maan suuryksiköiden sijaintipaikaksi ja pääosin tilaa vievälle erikoiskaupalle. Tämä mini-moisi mahdolliset negatiiviset vaikutukset keskustaan. Halpa-Hallin ja keskustan väliset alueet ovat ensisijaisia kaupunkirakenteen eheytymisen kannalta. Kaupan vyöhykkeen laa-jeneminen Halpa-Hallia kauemmaksi valtatietä etelään hajauttaisi kaupan toimintoja turhan suurelle alueelle. Pelkästään Saarijärven oman väestön ostovoiman kasvu mahdollistaisi noin 10 000 kerros-neliömetrin kaupallisen lisärakentamisen Saarijärvelle. Mikäli naapurikunnista suuntautuu ostovoimaa Saarijärvelle, voi pinta-alan tarve olla suurempikin. Tämän kokoluokan kaupal-linen rakentaminen ei voi kokonaisuudessaan mahtua Saarijärven ydinkeskustaan, vaan myös Asemankannakselle tulee muodostumaan luonteva rooli kaupan alueena. Halpa-Hal-lin sijoittuminen alueelle on toiminut vahvana signaalina tästä.

6.2.3. Pylkönmäki

Pylkönmäellä on pyrittävä säilyttämään nykyiset vähittäiskaupan peruspalvelut. Kaupan alueena keskusta on tärkein. Maakuntakaavassa esitettyjen uusien tievarausten toteutuessa voidaan varautua myös liikennepalveluasemaan. Maakuntakaavassa esitetty yhteystarve Multialta pohjoiseen kulkee Pylkönmäen kautta.

. , 2009

. , 2009

42

6.3. Yhteenveto

Saarijärven keskusta Asemankannas Pylkönmäki Väestö Alueen suurin väestökes-

kittymä. Keskustan alueella väestö todennäköisesti säilyy ennallaan tai jopa li-sääntyy, kun ikääntyvä vä-estö hakeutuu palvelujen läheisyyteen.

Liikenteellisesti hyvällä pai-kalla, kiinni Saarijärven kes-kustaajamassa. Ei välttämättä kävelyetäisyydellä kovin suurelle asukasmäärälle, mutta kuitenkin vahvan vä-estöpohjan äärellä.

Lähiasutusta varsin vähän. Väestön määrä todennäköi-sesti vähenee tulevaisuu-dessa.

Ostovoima Ostovoima kasvaa pääasiassa yleisen kulutuksen kasvun verran. Väestönkasvu ei kovin merkittävää.

Ostovoima voi jopa vähentyä lähialueella väestön vähenty-essä.

Vähittäiskauppa alueella

Erikoiskaupan keskus poh-joisen Keski-Suomen alu-eella. Vahvat päivittäistava-rakaupan ankkurit aivan keskustassa.

Seudullisten suuryksikköjen sijaintipaikka, myös tilaa vievää kauppaa. Halpa-Halli on vahva signaali alueen kiin-nostavuudesta myös muille liikkeille.

Vähittäiskaupalla peruspal-velun rooli. Väestöpohja riittää päivittäistavarakau-palle, mutta uusinvestoinnit ovat epätodennäköisiä. Etäi-syys vaihtoehtoisiin osto-paikkoihin suojaa alueen omaa kauppaa.

Keskustan ja Asemankan-naksen välinen roolijako. Asemankannaksen suuryk-siköt kilpailevat joissakin tuoteryhmissä keskustan erikoiskauppojen kanssa. Kilpailee kuitenkin eniten Jyväskylän erikoiskaupan tarjonnan kanssa.

Asemankannakselta löytyy vielä maata suurillekin kau-pan yksiköille. Valtatielle suunnitellut kiertoliittymät parantavat alueen saavutetta-vuutta ja kaupallista kiinnostavuutta.

Keskeiset muu-tostekijät

Matkailutoiminnan kehittyminen Saarijärvellä voi lisätä asiakaspotentiaalia sekä keskustassa että Asemankannak-sella.

Ei juuri muutostekijöitä. Väestön ikääntyminen ja vähentyminen haasteita kau-palle ja palveluille. Maakuntakaavassa esitetty yhteysvaraus Multialta Karstulaan voi toteutuessaan lisätä ohikulkuliikennettä ja parantaa kaupan toiminta-edellytyksiä.

Vähittäiskaupan näkymät

Keskusta säilyy merkittä-vimpänä erikoiskaupan alueena. Asemankannak-selle mahdollisesti syntyvät uudet myymälät lisäävät kaupan sisäistä kilpailua Saarijärvellä, mutta lisäävät toisaalta Saarijärven veto-voimaa seudullisesti.

Asemankannas kehittyy suuryksiköiden alueena. Lä-hivuosina kaupan investoinnit voivat olla jäissä, mutta tule-vaisuudessa tulee varautua kaupan rakentumiseen alu-eelle. Erityisesti tilaa vievän kaupan yksiköt sopisivat alueelle. Keskustaerikoiskau-pan keskittymiä ei tule syn-nyttää Asemankannakselle vaan niiden sijoittumisessa tulisi suosia keskustaa mah-dollisuuksien mukaan.

Keskeisenä tavoitteena voi-daan pitää päivittäistavara-kaupan säilyttämistä. Tätä tavoitetta tukisi parhaiten väestön vähenemisen py-säyttäminen.