34
SAFE SCHOOL -seminar Petrozavodsk, 11-13, May, 2009 Heidi Peltonen PJ/SIOP [email protected] +358403487271

SAFE SCHOOL -seminar Petrozavodsk , 11-13, May , 2009

Embed Size (px)

DESCRIPTION

SAFE SCHOOL -seminar Petrozavodsk , 11-13, May , 2009. Heidi Peltonen PJ/SIOP [email protected] +358403487271. Miten koulun turvallisuus toteutuu?. Turvallisuus ja siihen vaikuttavat tekijät nähdään laajasti ja toimitaan kaikilla areenoilla. Toimitaan turvallisuutta ja hyvinvointia - PowerPoint PPT Presentation

Citation preview

SAFE SCHOOL -seminarPetrozavodsk, 11-13, May, 2009

Heidi Peltonen

PJ/SIOP

[email protected]

+358403487271

Miten koulun turvallisuus toteutuu?

Kuvion lähde: Niemelä P., 2002, Inhimillinen turvallisuus

Turvallisuus ja siihen vaikuttavat tekijät nähdään laajasti ja toimitaan

kaikilla areenoilla.

Toimitaan turvallisuutta ja hyvinvointia edistävästi ei vain reaktiivisesti.

Tunnetaan oma toimintaympäristö ja –kulttuuri ja seurataan siinä tapahtuvia

muutoksia.

Seurataan ilmiöiden yleisiä kehityssuuntia ja muutosvoimia,

arvioidaan megatrendejä tarkkaillaan trendejä ja heikkoja

signaaleja.

Tunnistetaan villien korttien mahdollisuus ja varaudutaan siihen.

Tehdään yhteistyötä ja luodaan yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja.

2Heidi Peltonen 2009

Turvallisuuden edistäminen koulussa ja oppilaitoksessa

turvallisen ja hyvinvointia tukevan ympäristön luomista ja turvaamista

uhkien ja vaaratilanteiden ennakointia riskien tunnistamisen kautta

uhkien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä yhteisistä toimintamalleista sopimalla ja toimintavalmiuksia ylläpitämällä

vaara- ja kriisitilanteissa toimimista, yksilön ja yhteisön toimintakyvyn ja selviytymisen tukemista

tarkoituksenmukaisen jälkihoidon turvaamista turvallisuussuunnitelmien päivittämistä muuttuvissa

tilanteissa turvallisuustietojen ja valmiuksien opettamista

3Heidi Peltonen 2009

TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA YLLÄPITÄMINEN

ennaltaehkäisy, varhainen tunnistaminen ja puuttuminen

Toimiminenkriisitilanteessa

Toimiminenvaaratilanteessa

KOULUN PELASTUSSUUNNITELMA JA OPPILAS/OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMA

yhteistyösuunnitelm

atorganisaati

ovastuujakotehtäväjako

koulutustiedottamin

en

Koulun toimintakulttuuri, opetus, yleinen ja erityinen tukioppilashuolto

4Heidi Peltonen 2009

Lainsäädäntö ja normit

Koulun tai oppilaitoksen tulee seurata ja päivittää turvallisuuteen liittyviä tietoja säännöllisesti.

Turvallisuussuunnitelmat ja ohjeet

Turvallisuuden varmistaminen

Valvonta Henkilöstö ja oppilaat tulee perehdyttää turvallisuussuunnitelmiin, ohjeisiin ja toimintatapoihin

Koulun tulee olla selvillä turvallisuutta koskevista säännöksistä: lainsäädännöstä, opetussuunnitelmien perusteista, kunnallisista määräyksistä ja ohjeista.

Koululla tulee olla koulun turvallisuuteen, hätätilanteisiin ja työsuojeluun liittyvät suunnitelmat ja ohjeet.

Koulutuksen järjestäjän tulee valvoa, että kouluissa ja oppilaitoksessa on ajan tasalla olevat koulun turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja ohjeet. Suunnitelmien toimivuuttatulee harjoitella käytännössä.

www.oph.fi/ajankohtaista/turvallisuuskoulutus

5Heidi Peltonen 2009

Mitä oppilas-opiskelijahuollolla tarkoitetaan?

Oppilashuollolla / opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan / opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. (477,478,479/2003)

oppilas-opiskelijahuollon yhteistyö

ja 3. lastensuojelulaissa (417/2007)

tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

(mm.kuraattori-psykologityö)

1. opetuksen järjestäjänhyväksymä

opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto

sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat

2. kansanterveyslaissa (66/1972, 626/2007) tarkoitettu

koulu- opiskeluterveydenhuolto (kouluterveydenhoitajat

ja –lääkäri, suun th)

Oppilas-opiskelijahuoltoon sisältyy

6Heidi Peltonen 2009

On määritelty opetussuunnitelman perusteissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa

Tarkoittaa arjen hyvinvointia, koulun toimintakulttuuria, yhteisöllistä ja yksilöllistä tukea ja sen toteuttamiseksi tehtävää yhteistyötä

Kaikille kouluasteille yhteisiä velvoitteita toiminta terveen ja turvallisen kouluyhteisön kehittämiseksi työn- ja vastuunjaosta sopiminen eri yhteistyökumppaneiden kanssa menettely- ja toimintatavoista sopiminen ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi kuten:

o poissaolojen seurantao kiusaaminen, väkivalta ja häirintäo mielenterveyskysymykseto tupakointi ja päihteiden käyttöo erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset

Perusopetus lisäksi:

Koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen Kouluruokailun järjestämisessä huomioonotettavien terveys- ja ravitsemuskasvatuksen ja tapakasvatuksen tavoitteet

”Opetuksen järjestäjän hyväksymäopetussuunnitelman mukainen oppilashuolto”’

7Heidi Peltonen 2009

Pelastussuunnitelma Asetus pelastustoimesta 787/2003

A 10§ Pelastussuunnitelman sisältö

1. ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset;2. toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;3. poistumis- ja suojautumismahdollisuudet, sammutus- ja

pelastustehtävien järjestelyt;4. turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä

muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan;

5. tarvittava materiaali kuten alkusammutus-, pelastus- ja raivauskalusto, henkilösuojaimet ja ensiaputarvikkeet;

6. ohjeet erilaisia ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten;

7. miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon;

8. miten rakennuksessa tai tilassa olevien heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa;

9. kohteen tavanomaisesta poikkeava käyttö.

8Heidi Peltonen 2009

Hyvä teko

9Heidi Peltonen 2009

Oppiaineet ja aihekokonaisuudet

Oppilaiden ja opiskelijoiden sitouttaminen, perehdyttäminen ja valmiuksien harjoittelu osana opetusta

Tavoite: Oman koulun toimintakulttuuriin tutustuminen” meidän koulun turvallisuuden edistämisen sekä kriisitilanteisin varautumisen toimintamallit”

Aihekokonaisuudet Kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja, joiden kautta vastataan ajankohtaisiin yhteiskunnallisesti merkittäviin kasvatus- ja koulutushaasteisiin, tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin

Perusopetus Lukio

Hyvinvointi ja turvallisuus Turvallisuus ja liikenne

Viestintä- ja mediaosaaminen Ihmisenä kasvaminen

Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys…… Viestintä ja mediataito ………

terveystieto, yhteiskuntaoppi jne…..

http://www.mll.fi/kasvattajille/lapsen_turvaksi/kuudenkoonmalli/

www.edu.fi/teemat/turvallisuus/ www.koulurauha.fi www.skolfred.fi

NOUHÄTÄ! Pelastustietoa 8.-luokkalaisille

www.nouhata.fiNou Hätä!.-kampanjan järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö,

sisäasiainministeriö, opetushallitus, Pelastusopisto, Suomen Palopäällystöliitto, Turvatekniikan keskus, lääninhallitukset, pelastusliitot ja

palokunnat.

Pelastussuunnitelman lähtökohtia

1. Rehtori on nimennyt turvallisuuspäällikön hoitamaan turvallisuusasioita

2. Päätös suunnitelman laatimisesta, aikataulusta sekä kuka suunnitelman

laatii

3. Nimetään muut turvallisuudesta vastaavat henkilöt

4. Kartoitetaan riskit

5. Päätetään suunnitelman sisällöstä ja muodosta

6. Ohjeet vahinko- ja onnettomuustilanteiden ehkäisemiseksi

7. Toimintaohjeet onnettomuuksien varalle

8. Toimipisteisiin jaetaan ennalta ehkäisy- ja toimintaohjeet

9. Turvallisuus- ja suojeluvälineiden tarkistaminen

10. Henkilökunnan ja oppilaiden koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen

11. Yhteistoiminnan järjestäminen (viranomaiset, naapurit)

12. Rehtori hyväksyy suunnitelman ja sitoutuu noudattamaan sitä

13. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti

http://www.palonetti.fi/Pelastussuunnitelma.pdf 13Heidi Peltonen 2009

Valmiudet koulussa ja oppilaitoksessa

Johtaminen koulun sisällä, johtovastuun jakaminen tai siirtäminen tarvittaessa

Turvaverkko koulussa ja kunnassa

Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, työn- ja vastuunjako

Turvallisuuskulttuuri arjessa, riskien kartoitus, ennaltaehkäisy

Koulutus, perehdytys, valmiuksien harjoittelu ja niiden ylläpito

Muutosten päivittäminen heti

Vuosittainen tarkistaminen, päivittäminen

Toiminta tässä ja nyt

Ensisijainen toimintavastuu: Ensiaputoimet, pelastustoimet, avun hälyttäminen

Yhteys koulun johtoon, johtovastuu eri tilanteissa

Ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen

Kriisiryhmä/kriisivalmiusryhmä koolle

tiedottaminen, tukitoimista päättäminen, tukitoimien organisointi, jatkotoimenpiteistä sopiminen, uusi tapaaminen

Ensivaiheen seuranta ja toiminnan arviointi

Toiminta kriisitilanteen

jälkeen

Tukitoimien ylläpito, jälkihoitotarpeen määrittely

Tukitoimien purkaminen

Palaute, seuranta

Arviointi: valmiuksien tarkistaminen, muutosten tekeminen

TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN JATKUMONA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN JATKUMONA

ITSE TEHTÄVÄ TYÖITSE TEHTÄVÄ TYÖ

Kalkkinen P., Peltonen H., OPH 2008

14Heidi Peltonen 2009

Hyvinvointipäivä- terveyden ja turvallisuuden edistäminen

Hyvinvointipäivän aikana haastetaan nuoria pohtimaan

heidän oman toimintansa vaikutuksia terveyteen ja

hyvinvointiin.

Tapahtumalla pyritään vaikuttamaan myös

ennaltaehkäisevästi esim. nuorten päihteiden

kokeilemiseen ja käyttöön.

Päivän aikana nuori saa monipuolista tietoa terveydestä

ja hyvinvoinnista sekä välineitä arjessa jaksamiseen.

15Heidi Peltonen 2009

Kodin ja koulun yhteistyöYhteistyön tavoitteet koulun toimintakulttuuriin perehdyttämisessä.

Käydään läpi koulun/oppilaitoksen toimintamallit ongelma- onnettomuus- ja kriisitilanteissa ja sovitaan yhteisistä yhteydenpidon keinoista.

Otetaan huomioon perheiden moninaisuus: kulttuuritausta, uskonnolliset ja muut kriisitilanteissa huomioon otettavat asiat kriisi- ja surutilanteissa.

Vanhempien osallistumisen tukeminen.

http://www.edu.fi/julkaisut/laatukuvaus2007.pdf

http://www.oph.fi/svenska/pageLast.asp?path=446,467,30590,62795,62796,72148

Hyvinvointipäivän rakenneAloitus: yhteinen tilaisuus, jossa koko koulun

oppilaiden ja heidän vanhempiensa on mahdollista

osallistua.

Pajarakenne

Yhteisen tilaisuuden jälkeen luokat jakautuvat pajoihin,

jotka tehdään mahdollisimman toiminnallisiksi.

Pajoja voi olla kolmesta kuuteen kappaletta ja niissä

Käsitellään hyvinvointiin liittyviä teemakokonaisuuksia.

Jokaiselle pajalle on varattu oma tila (luokka), joissa

oppilaat kiertävät opettajan johdolla

17Heidi Peltonen 2009

Pajojen aiheita

1. Päihdepaja toteutetaan yhdessä paikkakunnan

päihdetyöntekijän kanssa.

2. Riittääkö rohkeus -paja

Nuoret pääsevät eläytymään vuorovaikutteisen tarinan

avulla päihteiden tarjoamiseen, niistä kieltäytymiseen ja

kaveripiiriin liittyvään tilanteeseen nuorisotyöntekijän

avustuksella.

18Heidi Peltonen 2009

Ehkäisevän päihdetyön vuosiympyrä Taavetin koulussa

Arviointi-keskustelut HOJKS-

palaveritKodin jakouluntiivis

yhteistyöItsearvioinnit

Lukuvuosi-todistukset

vko 22

JärjestyssäännötLuokkasäännöt

Poissaoloseuranta

puuttumisen

mallivarhaisen

pipopuutsit

ja

pusakka

o o-----

o oo

Tapakasvatus

Ihmistunnit (YLT) 5. lk(terveydenhoitaja pyydettäessä)

Kummiluokkatoiminta

Lions Quest- opetusperiodeittain

Vanhempien tapaaminenhenkilökohtaisesti jaluokkakokouksissa

Terveydenhoitajantarkastukset 1. lk

(lääkäri tarvittaessa)

6. lk leirikoulut (s+k)

Liikennekasvatus (s+k)

Opettajakokouksetläpi vuoden, viikoittain

Tiedonsiirtoeskarista ekaluokalle

Terveydenhoitajan tarkastukset3.-4. luokat (lääkäri tarvittaessa) Poliisin laillisuuskasvatus

Kouluun ilmoittautuminenhenkilökohtaisesti

Koulun yhteinen vanhempainilta(myös luokkakohtainen osuus)

Kouluunlähtötarkastukset6-vuotiailla (lääkäri)

Terveydenhoitajantarkastukset 2. lk ja 5-6.lkt

Retket, yökoulutPoliisin päihdekasvatus

6. luokille

6. luokkien luokanopettajien haastattelut oppilaista(opinto-ohjaaja, erit.opettaja)

Tapakasvatus: hymytyttöjen ja-poikien valinta

Opettajakunnan yhteisarvio käyttäytymis-numeroista 6.luokkalaisille

Kiusaamiskyselyoppilaille/ vanhemmille

joka 2. vuosi

KehittämiskeskustelutKriisitoimintamalli

Kiusaamisenehkäisyohjelma

luokittain

Lukuvuoden työn suunnitteluaYhteisten turvallisuussääntöjen

tarkistamista ja sopimista

Päivitys OPS-työn yhteydessä

Joululoma

Kesäloma

Oppilashuollon työryhmäkokoontuu säännöllisesti

(sl + kl)

Lukuvuoden työn tulostenarviointiaLukuvuoden tilastojen

kokoaminen

Luok

anop

ettaja

n

TYÖKYKY PALAUTUU TYÖKYKY PALAUTUU

JA OPISKELIJA VALMISTUUJA OPISKELIJA VALMISTUU

AMMATTIINAMMATTIIN

- Hoitoneuvottelu yhteistyössä A-klinikan, terveydenhoitajan / kuraattorin / opon / ryhmänohjaajan /

nuorisopsykiatrin ja/tai aikuispsykiatrin kanssa.

- Yhteys alaikäisen huoltajaan.

Opintojen hidastuminen

Työkykyhaitat

Työturvallisuusriskit

Oman elämän hallinta

Henkilökuntaan kuuluva

epäilee päihteiden käyttöä

Ryhmänohjaaja tulee opiskelijan kanssa tilanteen mukaan terveydenhoitajan / kuraattorin / opon /

osastonjohtajan luokse

Ryhmänohjaaja ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa ja ottaa yhteyden alaikäisen opiskelijan vanhempiin

Ilmoitus ryhmänohjaajalle

Ilmoitus johdolle ja huoltajalle.

Tehostettu työkyvyn seuranta ja tarvittaessa testaus A –klinikalla, säännölliset tapaamiset terveydenhoitajan /

kuraattorin / opon / osastonjohtajan luona tai päihdeneuvonta

Tilannekeskustelu opiskelijan päihteiden käytöstä

Poissaolot

Opintomenestyksen huonontuminen

Väsymys

Opiskeluhaluttomuus

Huolestumisesta aiheutunut puuttuminen

Sitoutuu hoitoon

Ei sitoudu hoitoon

20Heidi Peltonen 2009

PÄIHTYNYT OPISKELIJA OPPILAITOKSESSA

Tilanteen mukaan hoitoonohjausneuvottelu

Seuraavana koulupäivänä ryhmänohjaaja sopii selvittelytapaamisen mahdollisimman nopeasti

pidettäväksi.

Tapaamisessa läsnä opiskelija, päihtymyksen todenneet henkilöt, koulutusjohtaja, kuraattori /

terveydenhoitaja / opo / osastonjohtaja ja alaikäisen opiskelijan vanhemmat

Ilmoitus koulutusjohtajalle

Vanhemmat tai poliisi hakee opiskelijan

Alaikäisen ollessa kyseessä yhteys huoltajaan

Henkilökunta tai opiskelijat toteavat päihtymyksen (mielellään kaksi toteajaa)

Kiinteistönhoitaja tai muu henkilökuntaan kuuluva hakee opiskelijan ja tarvittaessa odottaa kuraattorin /

terveydenhoitajan / opon ja opiskelijan kanssa noutajia

21Heidi Peltonen 2009

3. Laillisuus-paja Mikä on laillista ja mikä laitonta? Poliisi

käsittelee erilaisia esimerkkitilanteita, joissa laillisuuden

rajoja koetellaan. Oppilaat pohtivat poliisin johdolla ylittyykö

laillisuuden raja ja mitä mahdollisia seuraamuksia

tilanteesta voi tulla.

4. Tunteella-paja

Koulukuraattori johdattaa pohtimaan kiusaamistilannetta

videon (tai muun esimerkin) pohjalta. Oppilaat

keskustelevat tilanteesta, siihen liittyvistä tunnetiloista ja

reaktioista. Nuoret pohtivat, millaisella toiminnalla

saavutettaisiin tilanteessa paras lopputulos. Myös

koulukuraattori kertoo työstään ja siitä, miten hän ratkoo

Vastaavanlaisia tilanteita ja kohtaa oppilaita.

22Heidi Peltonen 2009

Ilkivalta ja vahingonteotPuistot, penkit, puhelinkopit, bussit, pysäkit, junat, asemat, talojen seinät ja

raput ovat yhteistä omaisuuttamme. Yhteiseen omaisuuteemme

kohdistuvaa ilkivaltaa ja vahingontekoja voidaan myös ennalta estää.

Ilkivalta ja tahallinen vahingonteko ovat rangaistavia tekoja. Niiden

aiheuttamista vahingoista lasku lankeaa meille kaikille.

Kun näet vahingonteon, toimi näin:

Estä sen jatkuminen. Pyydä lähistöllä olevia avuksesi. Kirjoita tekijän nimi

muistiin. Paina mieleesi tekijän tuntomerkit ja poistumisen suunta. Ilmoita

tapahtuneesta omaisuuden haltijalle tai poliisille varsinkin, jos teko on

kohdistunut julkiseen omaisuuteen. Sinulla on oikeus ottaa tekijät kiinni

liiallisia voimakeinoja käyttämättä. Arvioi kuitenkin tilanne, sillä yleensä on

paras hälyttää ensin virkavalta paikalle. Älä koskaan vaaranna kiinniotolla

omaa tai toisten turvallisuutta.

23Heidi Peltonen 2009

Tunteesta tunteeseen – ihmismielen tarinat kuvin ja sanoin http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6980,20201,80355,80406

1.1  Tunteet mukana ihmisessä

1.2  Tunteet mukana vuorovaikutusympäristössä

1.3  Mitä tunteet ovat?

1.4  Miksi tunteita on?

1.5  Tunteiden hermostollinen perusta

1.6  Missä tunteet tuntuvat ja miten ne näkyvät ulospäin?

1.7  Miten tunteet vaikuttavat?

24Heidi Peltonen 2009

Vastuunportaat

http://www.kidsskills.org/fin/vastuunportaat/

25Heidi Peltonen 2009

5. Voi hyvin -paja

Nuoret miettivät, mikä auttaa nuorta jaksamaan

Päivittäiset askareet. Entä mitä tehdä silloin, kun mieltä

Painavia asioita on liikaa? Terveydenhoitaja kertoo

Muun muassa säännöllisen ja terveellisen ruokailun,

unen, liikunnan ja ihmissuhteiden vaikutuksesta

Päivittäiseen jaksamiseen. Oppilaat tekevät ryhmissä

minikollaasin, johon keräävät asioita hyvinvoivaan ja

energiseen päivään.

26Heidi Peltonen 2009

Mistä nuori saa apuaTURVASUUNNITELMANI

Kokoa tähän listaan ”turvapaikkoja” sekä itsellesi tärkeiden ihmisten nimet ja

yhteystiedot, vaikkapa yhdessä jonkun aikuisen kanssa

Jos kotona on vaikeaa kerron siitä: _________________________________

Jos koulussa on vaikeaa kerron siitä: ________________________________

Jos kotona on hätä otan yhteyttä: __________________________________

…ja voin mennä: _____________________________________________

Kun haluan olla yksin, menen: _____________________________________

Kun kaipaan kuuntelijaa, soitan:

27Heidi Peltonen 2009

Hyvinvointisuunnitelmani

Jos minulla on kotona vaikeaa, kerron

siitä ________________________________________________________

Jos minulla on koulussa vaikeaa, kerron

siitä________________________________________________________

Jos minulla on paha olo, puhun

siitä _____________________________________________________ kanssa.

Jos minulla on paha olo pyrin tekemään mukavia asioita pahan olon poistamiseksi, kuten

28Heidi Peltonen 2009

Nuorten masennus - tietoa nuorille ja heidän perheilleen

Mitä masennus on?

Miten masennus ilmenee?

Mistä masennus johtuu?

Miksi kannattaa hakea apua?

Mitä voidaan tehdä?

Mistä saa apua?

http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/mao/mielenterveystietoa/nuorten_masennus

29Heidi Peltonen 2009

c. Hyvinvointitapahtuma vanhemmille ja nuorille

Vanhempien ja nuorten yhteinen hyvinvointitapahtuma

on hyvä järjestää osana vanhempainiltaa, avointen ovien

päivänä tai kodin ja koulun yhteistyöpäivänä. Kodin ja

koulun yhteistyöpäivä voidaan järjestää koulujen

lauantaityöpäivänä, jotta mahdollisimman moni pääsee

Mukaan

http://www.mll.fi/kasvattajille/ept/paihdekasvatusaineistot/hyvinvointipaiva-aineisto/

http://www.koulurauha.fi/30Heidi Peltonen 2009

VertaistukiTukioppilas on reilu kaveriTukioppilaiden valinnassa tärkeää on nuoren

vapaaehtoisuus. Tukioppilaaksi haluavan nuoren ei

tarvitse olla mallioppilas, vaan hänen on oltava

luotettava, sovitteleva ja reilu kaveri, joka on kykenevä

aktivoimaan toisia.

Tukioppilaaksi sopiva nuori

on valmis sitoutumaan tukioppilastoiminnan yleisiin

Tavoitteisiin, on empaattinen, hyväksyy monenlaiset

elämisen mallit, on oma itsensä on aktiivinen

toiminnassa suhtautuu toimintaan järkevästi eikä aseta

ylisuuria odotuksia itselleen ja toiminnalle.31Heidi Peltonen 2009

Malli tapaturmien ehkäisyyn päiväkodissa ja koulussa

Kuuden Koon malliKartoita säännöllisesti vaaranpaikat ja riskit. Arvosta lasten

kokemuksia ja näkemyksiä.

Korjaa puutteet ja riskitekijät fyysisessä ja sosiaalisessa

ympäristössä.

Kirjaa tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet. Hyödynnä karttuva

tieto. Päivitä tapaturmien ehkäisyyn liittyvät suunnitelmat.

Kouluta henkilökunta, erityisesti turvallisuus- ja

ensiapuvastaavat. Muista säännöllinen kertaus ja välitä

oppimaasi muille.

Kasvata turvallisuuteen ja toimi esimerkkinä. Tapaturmien

ehkäisy ei ole vain kieltoja.

Kannusta turvallisuuden huomioimiseen osana arkea.32Heidi Peltonen 2009

Koululaisen terveyden polkuhttp://www.kansanterveys.info/uploads/materiaalit/kouluikaisen_terveydenpolku_2007-01.pdf

Terveyden polkua jaetaan kouluvuoden alussa niin, että jokainen saa

alkavan vuoden polun osan. Näin polku täydentyy lapsen kouluvuosien

karttuessa.

Polun avulla käydään läpi:

Terveystiedon opetuksen keskeinen sisältö, kouluterveydenhuollon, suun

terveydenhuollon ja muiden koulun yhteistyökumppaneiden hyvinvoinnin ja

terveyden edistämiseen liittyvä toiminta.

Vanhempainiltojen terveysteemoja.

Koululaisten omia käsityksiä hyvinvoinnista ja terveyden hoitamisesta.

Luokka-asteittain etenevän terveyden polun tukena on:

Terveysresepti, joka toimii elintapojen arvioinnin ja muutosten suunnittelun

välineenä.

Terveyden ja hyvinvoinnin tietopaketit ja niihin liittyviä arviointivälineitä.

http://www.kansanterveys.info/uploads/materiaalit/kouluikaisen_terveydenpolku_2007-01.pdf 33Heidi Peltonen 2009

34Heidi Peltonen 2009