Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien

varrelta

8.2.2013

1. Verikaasuanalytiikan preanalyyttiset haasteet

2. Akkreditointi: Periaatteet, vaatimukset ja pätevyyden arviointi

3. B12-vitamiini / holotranskobalamiini

4. Autoverifiointi

5. Valvottu näytteenotto (esim. huumenäyte)

6. Virtaussytometristen tutkimusten käyttö hematologisten sairauksien

diagnostiikassa ja hoidon seurannassa

12.10.2012

1. Sydämen vajaatoiminnan merkkiaineet ja niiden analytiikan

järjestäminen

2. Laboratorion yhteistyö asiakkaan kanssa

3. Laboratoriotutkimusten viitevälit ja kansainvälisten ja kotimaisten

suositusten huomioiminen tavoitearvoissa

4. Keskitetyn laboratoriotoiminnan preanalyyttisen näytelogistiikan

haasteet

5. HbA1c: kliininen käyttö ja analytiikka

6. Kemian analysaattoreiden analyysimenetelmien jäljitettävyys

3.2.2012

1. Potilasturvallisuuden huomioiminen laboratorion toiminnassa

2. Sydäninfarktin diagnostiikassa käytettävät biokemialliset merkkiaineet

3. Immunokemiallisia menetelmiä häiritsevät tekijät

4. Laboratorion hankinnat ja hankintalaki

5. Ihmisen epididymaalinen antigeeni (HE4): kliininen käyttö ja

määritysmenetelmä

6. Määritysmenetelmien mittausepävarmuus: miten arvioidaan ja

hyödynnetään

23.4.2010

1. Lipoproteiini, apo A1 ja B: määrittäminen sekä edut haitat

verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-määrityksiin

2. IFCC:n uuden HbA1c-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat

3. Autovalidointi post-analyyttisena työkaluna

4. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on

menetelmän periaate

5. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät

6. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi: esimerkkinä

laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen

uuteen laite-/menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit?

9.10.2009

1. Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen

määritysmenetelmä: edut ja haitat.

2. INR-mittaukset Suomessa; menetelmät ja niiden vakiointi.

3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten

indikaatiot.

4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät.

5. Kliinisen kemian laboratorio: Keskitetty vai hajautettu järjestelmä,

edut ja haitat.

6. Laatujärjestelmien edellyttämät sisäiset auditoinnit osana

laatujärjestelmän ylläpitoa.

24.4.2009

1. Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen

määritysmenetelmä: edut ja haitat

2. INR-mittaukset Suomessa ja menetelmien vakiointi Sivu 2 (28)

3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten

indikaatiot

4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät

5. Kliinisen kemian laboratorion automaatio: 1) integroitu järjestelmä

2) saareke järjestelmä

6. Laatujärjestelmän edellyttämät menetelmävalidoinnit

19.9.2008

1. Apoproteiinimääritysten edut ja haitat verrattuna

kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL -määrityksiin.

2. CDT:n käytön indikaatiot ja tärkeimmät määritysmenetelmät

3. LC-MS/MS-mittaustekniikka steroidihormonien

pitoisuusmittauksissa. Menetelmän edut ja haitat verrattuna muihin

käytössä oleviin menetelmiin.

4. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät

5. Sisäiset auditoinnit osana laatu-/johtamisjärjestelmän ylläpitoa.

6. Kliinisen kemian analytiikan keskittäminen/hajauttaminen. Kuvaa

molemmat ratkaisut sekä ratkaisujen edut ja haitat.

11.4.2008

1. Preanalytiikka osana kliinisen kemian analytiikan laatua

2. IFCC:n uuden HbA1C-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat

3. B12-vitamiinin puutteet uudet laboratoriotutkimukset

4. Autovalidointi post-analyyttinsenä työkaluna

5. Pätevyysalueeseen kuuluvan akkreditoidun menetelmän

menetelmämuutos; mitkä asiat tulee huomioida ja tutkia?

6. Laboratorion rooli vierianalytiikassa

21.9.2007

1. Testosteronin määritysmenetelmät ja kliiniset sovellutukset

2. LDL- ja HDL-menetelmät ja niiden virhelähteet Sivu 3 (28)

3. CDT:n (vähähiilihydraattinen transferriini) menetelmävaihtoehdot

ja tutkimusindikaatiot

4. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritykset

5. Alkoholimyrkytysten laboratoriodiagnostiikka

6. Kansallinen terveyshanke 2002 määritteli tavoitteenaan:

"… laboratoriotoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman

sairaanhoitopiirin yksiköihin". Mitä etuja ja mahdollisia haittoja

arvioit suurempiin laboratorioyksiköihin siirtymisen tuovan

mukanaan?

27.4.2007

1. Glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1C) määrityksen indikaatiot,

yleisimmät määritysmenetelmät ja niiden periaatteet.

2. Immunonefelometrian periaate ja sen käyttö kliinisen kemian

analytiikassa (2 esimerkkiä).

3. Homokysteiini, käytön indikaatiot ja yleisimpien menetelmien

periaatteet.

4. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi; esimerkkinä

laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen

uuteen menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit?

5. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on

menetelmän periaate?

6. Preanalyyttinen automaatio sairaalalaboratoriossa.

Syksy 2006

1. Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät laboratoriolöydökset?

2. Proteomiikan mahdollisuudet kliinisen laboratoriodiagnostiikan

kehityksessä?

3. Miten taseyksikkö, liikelaitos ja osakeyhtiö eroavat

taloussuunnittelun ja hallintonsa osalta perinteiseen tapaan

budjettiraamin perusteella toimintojansa suunnittelevasta yksiköstä ? Sivu 4 (28)

Kuvaile erojen merkitystä laboratoriotoiminnan järjestämisen

kannalta.

4. Mitä eroja uusi akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189

"Lääketieteelliset laboratoriot. Erityisvaatimukset laadulle ja

pätevyydelle" on tuonut laboratorioiden laatujärjestelmiin verrattuna

aikaisempiin yleisstandardeihin.

5. Kliinisissä laboratorioissa nykyisin käytetyt B-GHbA1C-analytiikan

(glykohemoglobiini) menetelmävaihtoehdot, periaatteet ja eri

menetelmien hyvät ja huonot puolet?

6. Selosta kliinisissä laboratorioissa käytössä olevat tärkeimmät

hyytymisanalytiikassa käytetyt tekniikat ja kuvaile niiden hyviä ja

huonoja puolia.

21.4.2006

1. Autovalidointi, apuväline automatisoidussa laboratoriossa. Mitä se on

ja mitä hyötyjä sillä saavutetaan?

2. Uudet säädökset työterveyden huume- ja päihdeanalytiikassa. Mitä

vaatimuksia ne asettavat laboratorioanalytiikalle?

3. Laboratoriomenetelmien testaamisessa puhutaan validoinnista ja

verifioinnista. Mitä ne tarkoittavat ja minkälaisissa tilanteissa ne

täytyy tehdä?

4. Preanalyyttisten tekijöiden merkitys verikaasuanalytiikassa?

5. Kapillaarielektroforeesilaitteiston toimintaperiaate ja sovellukset

kliinisen kemian analytiikassa?

6. Elektrolyyttien määrittäminen ioniselektiivisillä elektrodeilla eli ns.

ISE-menetelmillä: mittausperiaatteet, tulostasojen vakiointi,

virhelähteitä?

14.10.2005

1. B12 – vitamiinin puutteen laboratoriodiagnostiikka

2. Massaspektrometrian periaate ja kliiniset sovellukset

sairaalalaboratoriossa

3. Biokemialliset merkkiaineet sydämen vajaatoiminnan toteamisessa

4. Kuvaa kliinisen kemian laboratoriossa nykyisin käytössä olevia

glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1c) määritysmenetelmiä ja selosta

eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia

5. Kuvaa kuinka järjestäisit vieritestauksen (POC – analytiikka)

pystytyksen, toteutuksen ja seurannan laboratoriosi vastuualueella

jos siihen kuuluu POC – analytiikkaa pienempien omien

laboratorioiden lisäksi sairaalan kliinisissä yksiköissä ja

terveyslaboratorioissa.

6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita

vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää laboratoriossasi?

22.4.2005

1. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritysten keskeiset

menetelmävaihtoehdot ja kliiniset sovellutukset

2. Herkkä CRP: indikaatiot, menetelmät ja tulosten tulkinta

3. Downin oireyhtymän biokemiallinen seulonta

4. Selosta kliinisessä laboratoriossa käytössä olevien

verisolulaskijoiden (testit PVK ja TVK) yleisimmät

toimintaperiaatteet

5. Toimit kemistinä julkisessa laboratoriossa. Laboratoriossasi on

tarve uusia kemian analysaattori. Selosta pääpiirteissään kuinka

hankintamenettely tulee toteuttaa

6. Viime vuosina Suomessa on toteutettu joukko julkisten

laboratorioiden yhdistämisiä. Selosta syitä yhdistämisiin sekä

yhdistämisen mukana tuomia hyötyjä sekä mahdollisia haittoja

23.4.2004

1. Kuva preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuuksia ja mitä

hyötyjä ja mahdollisia haittoja tällainen automaatio tuo

laboratoriolle

2. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin (B-GHb-A1C) määritysperiaatteet

sekä eri periaatteiden hyviä ja huonoja puolia

3. Kuvaa verisolulaskijoiden periaatteet

4. Sydämen natriureettiset peptidit

5. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista

analyysilaitteistoa, millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion

kliiniskemiallisista analyyseista.

a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta

ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen?

6. Vertaile vanhan mallisen keskuslaboratorion, taseyksikön,

liikelaitoksen ja laboratorioyhtiön eroja. Voidaanko kaikkien tulos

laskea ja miten sitä voidaan käyttää laboratorion kehittämiseen?

Onko organisaatiomuodolla vaikutusta henkilökunnan

koulutusmahdollisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja tieteelliseen

tutkimukseen?

21.11.2003

1. Laktaasi-entsyymin puutteen diagnostiikan eri mahdollisuudet

2. Miten uudet kansainväliset suositukset muuttavat tavallisimpia

entsyymianalyysejä ja niiden käytettävyyttä?

3. Mikä on liukoinen transferriinireseptori, miten sitä määrität ja mikä

on analyysin kliininen käyttöarvo?

4. Selosta HPLC-massa-analysaattorin toimintaperiaate ja sen

keskeiset käyttöalueet kliinisessä laboratoriossa.

5. Selosta kuinka organisoisit POC-analytiikan (Point of Care,

vierianalytiikka) keskussairaalassa

6. Näytteen laatu on olennainen tekijä tuloksen luotettavuudelle.

Selosta, mitkä tekijät ovat keskeisiä ns. preanalytiikan laadussa ja

sen parantamisessa.

22.11.2002

1. Ionispesifiset elektrodit kliinisen kemian analytiikassa.

2. Kapillaarielektroforeesilaitteiston yleiskuvaus ja laitteiston

sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa

3. Mitkä entsyymianalyysit ovat kansainvälisellä tasolla juuri vakioitu

(IFCC) ja mitä niiden käyttöönotto edellyttää kliiniseltä

laboratoriolta?

4. Kuvaa kemikaali- ja radioisotooppijätteiden hävittämistä koskevat

yleismääräykset Suomessa eli miten hävität ne oikeaoppisesti

5. Preanalytiikan automaatio kliinisen kemian laboratoriossa. Kuvaile

sen hyötyjä ja mahdollisia varjopuolia aikaisempaan toimintaan

verrattuna

6. Kuvaa laatujärjestelmät kliinisessä laboratoriossa

23.11.2001

1. Kansainväliset suositukset sydäninfarktin toteamisessa käytettävät

menetelmät ja niiden laatuvaatimukset

2. PCR-analyysin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian

analytiikassa

3. Natriureettiset peptidit ja niiden analytiikka sekä käyttö

sairauksien diagnostiikassa

4. Diabeteksen diagnostiikassa ja hoidossa käytettävät menetelmät ja

niiden laatuvaatimukset

5. Laboratorioanalyytikan keskittäminen ja vierianalytiikka; selosta

näiden toimintamallien etuja ja haittoja

6. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian

analytiikassa.

4.5.2001

1. Sydänlihasvaurion riskitekijät ja niiden määritys sekä

laatuvaatimukset

2. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisessä

kemiassa

3. Preanalyyttiset tekijät ja niiden merkitys laboratoriotutkimusten

laatua ajatellen.

4. Ns. herkkä S-CRP, periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa

5. Point-of-care testit (POCT) ja niiden käyttöarvo ja laadunvalvonta

kliinisessä kemiassa

6. Kliinisen kemian laboratoriopalvelujen tuotanto ja yleiset järjestelyt

Suomessa

17.11.2000

1. Liukoisen transferriinireseptorin määritysmenetelmät

raudanpuuteanemiassa

2. Molekyyligeneettisten teknikoiden soveltaminen kliinisessä

laboratoriossa

3. POC teknologiat sairaalaympäristössä, hyödyt ja haitat

4. Huumausaine- ja myrkytysanalytiikka nykypäivän kliinisessä

laboratoriossa

5. Määrittele käsitteet sisäinen laadunvarmistus ja ulkoinen

laadunarviointi ja miten hyödynnät niitä päivittäisessä kliinisessä

laboratoriotyössä

6. Porrastetun laboratoriotoimintojen organisointi shp:n alueella

unohtamatta yksityisen sektorin tarjoamia lab.palveluja

5.5.2000

1. Herkät C-reaktiivisten proteiinin määritysmenetelmät ja niiden

kliininen käyttöarvo

2. Mikä on INR-arvo, sen periaate, laskeminen ja käytännön hyöty

laboratoriotyössä.

3. Kokonaiskalsiumin ja ionisoidun kalsiumin määritysperiaatteet ja

laadunvalvonta

4. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin määritysperiaatteet

virhelähteineen

5. Kuvaa tavallisimmat vierikokeet (bed-side analyysit) ja niiden käyttö

kliinisessä laboratoriotyössä

6. Kuvaa preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuudet ja niistä

saatava taloudellinen hyöty

19.11.1999

1. Kemiluminenssi ja viivästynyt fluoresenssi sekä niiden käyttö

kliiniskemiallisessa analytiikassa

2. Suorat HDL- ja LDL-kolesterolin määritysmenetelmät ja niiden

kliininen merkitys

3. Seerumin liukoinen transferriinireseptori, sen määritys ja kliininen

käyttöarvo

4. Ionispesifiset elektrodit ja niiden käyttö kliiniskemiallisessa

analytiikassa

5. Testosteroni: biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys

6. Näytteiden identifikaatiojärjestelmät kliinisessä laboratoriotyössä

7.5.1999

1. Mitä etuja tarjoavat sydänlihasvaurion merkkiaineet perinteisiin

entsyymimäärityksiin verrattuna ja mitä ongelmia on otettava

huomioon spesifisiä markkereita käytettäessä.

2. Kuvaa seerumin transferriinireseptorin määritysperiaate ja

tutkimuksen käyttöarvo kliinisessä laboratoriotyössä

3. Miten valmistat radioaktiivista teknetiumia (Tc99) kliinisen

laboratorion käyttöön. Mitä on otettava huomioon merkattaessa eri

tyyppisiä yhdistetä tutkimusta varten.

4. Kasvuhormoni : biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys

5. Selosta lyhyesti standardin SFS-EN 45001 mukainen kliinisen

laboratorion laatujärjestelmä

6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita

vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää?

20.11.1998

1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion

tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla. Laboratorion

tulee kyetä toimimaan 24 tuntia vuoronkaudessa ja vastaamaan eri

tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta.

2. Kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja

kaasukromatografisten menetelmien kliiniset sovellutukset.

3. Suorien HDL- ja LDL-kolesterolimääritysten periaatteet ja

määritysten kliininen merkitys

4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määritetään eri tavoin ja

mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet?

5. Fluoroimmunologisten menetelmien periaatteet ja niiden

sovellutukset kliiniskemiallisessa analytiikassa

6. Isoentsyymimääritykset ja niiden kliininen merkitys

8.5.1998

1. Selosta partikkelilaskennan eri periaatteet suppeina ja laajoina

tutkimuksina, esimerkkeinä verisolujen laskennat

2. GHbA1C:n määritysmenetelmät ja niiden virhelähteet

3. Selosta PCR:n (polymerase chain reaction) periaate ja tärkeimmät

kliiniskemialliset sovellutukset

4. Ionisoidun kalsiumin määrittäminen ja kliiniskemiallinen merkitys

5. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien

puhtautta in vivo -tutkimuksia varten

6. Kliinisen kemian laboratorion automaatiomahdollisuudet näytteiden

käsittelyn, analytiikan ja vastauspalvelun kannalta.

Syksy 1997

1. Kemiluminesenssi ja sen käyttö

2. Lp(a), määritysmenetelmät ja kliininen käyttö

3. Kemian laboratorion työsuojeluun liittyvä lainsäädäntö

4. Näytteen identifikaatiojärjestelmät

5. Mitä hyötyä on hematologian laskennallisista indekseistä ja

erikoisparametreistä, joita superautomaatit tuottavat

6. Antigeenien ja antibodien leimaamisessa käytettävät mahdollisuudet

kliinisen kemian analytiikkaa varten.

2.5.1997

1. Selosta nefelometristen menetelmien periaatteet ja edut sekä

haitat ja anna kolme (3) hyvää esimerkkiä, joissa sovellat

periaatetta päivittäiseen analytiikkaan

2. Selosta kliinisen laboratorioalan hyvän palvelun periaatteet. Mitkä

mielestäsi ovat nykyiset pahimmat pullonkaulat hyvän palvelun

saavuttamiseksi?

3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä

laboratoriotyössä

4. Mikä on protrombiiniaika, miten sen mittaat ja miten vakioit ja

yhdenmukaistat eri menetelmillä saatuja tuloksia?

5. Mitkä ovat seerumin ja virtsan kreatiniinin määritystavat sekä

määrityksiin liittyvät edut ja haitat määritystavasta riippuen?

6. Mitä vaikuttaa radioisotoopin elinikä radioimmunologisiin tai

vastaaviin määrityksiin ja miten voit ongelmia välttää/eliminoida?

SYKSY 1996

1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion

tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin

väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan

24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten

sairauksien edellyttämästä analytiikasta.

2. HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset

sovellutukset

a. vitamiini-,

b. metaboliitti- ja

c. lääkeaineanalytiikkaan

3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin

määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys.

Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin

määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen.

4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määrität eri tavoin ja

mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet?

5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa

seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä

sovellutuksin

6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden

menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja

mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolle

3.5.1996

1. Selosta, minkälaisia analyysiteknikoita käytetään

hormonianalyytikassa.

2. Esitä arvioisi kalium, -kalsium ja kolesterolimääritysten

analyyttisesta kokonaisvirheestä. Mistä komponenteista

analyyttinen kokonaisvirhe koostuu? Mitkä ovat Laaduntarkkailu

Oy:n asettamat laatutavoitteet edellä mainituille määrityksille?

Mitä preanalyyttisiä tekijöitä tulisi ottaa huomioon kyseisten

määritysten biologisen variaation pienentämiseksi?

3. Atomiabsorptiospektrofotometrian periaatteet ja käyttö

kliiniskemiallisessa

analytiikassa.

4. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista

analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa

laboratorion kliiniskemiallisista analyyseistä.

a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta

ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen.

5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja

miten voit kustannuksia pienentää?

6. Radioisotooppien puhtauden selvittäminen in vitro ja in vivo

tutkimuksia varten.

20.10.1995

1. Eri immunokemiallisten menetelmien periaatteet sovellutuksin

kuvattuna radioimmunoanalyysistä moderneihin tekniikkoihin saakka

2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisten peptidien

analytiikka ja kliininen käyttö

3. Määrittele käsitteet isoentsyymi ja isoformi sekä kuvaa esimerkein,

miten näitä voidaan hyödyntää lihaksen ja sydänlihaksen kuntoa

selvitettäessä.

4. Kliinis-kemiallisen laboratorion kehitysnäkymät 5- 10 vuoden

kuluessa

5. Kapillaarielektroforeesi, periaate ja sovellutukset kliiniskemialliseen

analytiikkaan.

6. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja

sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalytiikkaan

21.4.1995

1. PCR-tekniikka ja sen sovellutukset kliinisessä kemiassa

2. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien

puhtautta in vitro ja in vivo tutkimuksia varten

3. Selvitä partikkelilaskennan periaatteet, esimerkkinä verisolujen

laskenta

4. Miten voit herkistää immunokemiallisia proteiinimäärityksiä

pyrittäessä aikaiseen sairauden/syövän toteamiseen?

5. Seerumin ja virtsan kreatiniinin määritys ja niihin liittyvät ongelmat

erikoisesti laskettaessa kreatiniinin poistuma-arvoa.

6. Kuvaa aminohappojen analytiikka ja luettele tavallisimmat

aminohappojen aineenvaihduntaan liittyvät sairauden maassamme.

22.10.1994

1. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin

2. Huumeiden ja päihteiden seulontatutkimukset ja analytiikka

3. Turbidimetriset ja nefelometriset proteiinimääritykset: periaatteet

4. Liekki-emissiofotometrian periaatteet ja käyttö kliinisessä

kemiassa: edut ja haitat

5. Testauslaboratorion akkreditointi: vaatimukset ja tarkoituksen

mukainen laajuus sairaalalaboratorion kannalta

6. Sydäninfarktin uudet diagnostiset mahdollisuudet perinteisiin

verrattuna

22.4.1994

1. Kliinisen kemian laboratorion sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta ja

niiden tarpeellisuus laboratorion laatumanuaalin osana

2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisen peptidien analytiikka

ja merkitys kliinisessä laboratorioanalytiikassa

3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä

analytiikassa

4. Seerumin kreatiinikinaasin isoformit, niiden synty ja määritys sekä

käyttö kliinisessä laboratorioanalytiikassa

5. Moderni raskaustestireaktio, selosta vähintään kaksi eri periaatetta

ja selvitä, mitä menetelmän herkkyydeltä vaaditaan, jotta

menetelmä olisi mahdollisimman monipuolinen kliinisessä käytössä

6. Radioisotooppileiman puhtauden tutkiminen a) in vitro ja b) in vivo

toimintaa varten

22.10.1993

1. Selvitä, miten toteutat porrastetun kliinisen kemian

laboratoriotoiminnan sairaanhoitopiirin alueella. Mitkä lait ja

asetukset ovat tässä suunnittelussa apunasi?

2. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja

menetelmän sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalyyseihin

3. Veren glykoituneen hemoglobiinin ja seerumin glykoituneiden

proteiinien määritysperiaatteet, määrityksiin liittyvät ongelmat ja

menetelmien käyttökelpoisuus diabeteksen hoitotasapainon

seurannassa

4. Miten selvität potilaan maksan kyvyn poistaa vierasaineita ja

lääkeaineita joko yhdisteitä muuttamalla tai sappeen erittämällä?

Kuvaa ne tutkimukset, joilla voit edellä mainitut seikat selvittää

kliinikon tarpeisiin.

5. Kapillaarielektroforeesi analyysimenetelmänä, toimintaperiaate ja

käytännön sovellutus

6. Selosta immunoradiometristen analyysien edut ja haitat perinteisiin

RIA-analyyseihin verrattuna

23.4.1993

1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion

tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin

väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan

24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten

sairauksien edellyttämästä analytiikasta.

2. Automaattinen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän

kliiniset sovellutukset

a. vitamiini-,

b. metaboliitti- ja

c. lääkeaineanalytiikassa

3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin

määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys.

Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin

määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen.

4. Miten selvität potilaan haiman kyvyn erittää insuliinia

a. insuliinihoitoa saavalla ja

b. normaalilla terveellä henkilöllä

Miksi tämä tieto on tarpeen potilaan hoidon kannalta

5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa

seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä

sovellutuksin

6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden

menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja

mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolla

16.10.1992

1. Lisämunuaisen kuoren liikatoiminnan tutkimiseen käytettävät

kliiniskemialliset

menetelmät

2. Atomiabsorbtiospektrofotometrian perusteet ja käyttö

kliiniskemiallisessa

analytiikassa

3. Monoklonaalisten ja polykloonalisten vasta-aineiden käytön edut ja

ongelmat

4. Entsyymimääritysten vakiointi ECCLS:n mukaan. Erilaisten

laitteistojen ja analyysiperiaatteiden aiheuttamat rajoitukset ja

ongelmat

5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja

tutkimusten hinnoitteluun?

6. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista

analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa

laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä.

a. Miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen (laitteiston)?

b. Mitä seikkoja on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta?

24.4.1992

1. PCR-tekniikka ja sen käyttö kliinisessä kemiassa

2. Verisolulaskennan periaatteet

3. Imeytymishäiriöiden tutkiminen isotooppimenetelmillä

4. Myrkytystutkimuksista (menetelmistä ja tutkimusjärjestys potilaan

hoidon kannalta)

5. Kustannuslaskenta kliinisessä laboratoriossa

6. Sairaanhoitolaki 1.12.1991. Mitä määräyksiä ja velvoitteita se tuo

mukanaan laboratorioille.

18.10.1991

1. Mitä ominaisuuksia tulee ottaa huomioon valittaessa hematologista

solulaskijaa

2. Proteiinien glykoitumisen periaate. Glykoituneiden hemoglobiinien

määritys ja määrityksen kliininen käyttöarvo

3. Kreatiiniinien synty elimistössä, määritysperiaatteet ja tutkimuksen

kliininen merkitys viitearvoineen

4. Haiman insuliinierityksen tutkiminen terveellä kansalaisella ja

diabeetikolla.

5. AFOS:n isoentsyymien määritys ja kliininen merkitys

6. Apolipoproteiini E:n isoformit, niiden määritys ja kliininen merkitys

19.4.1991

1. Kuvaa maamme terveydenhuollon organisaatio uudessa muodossaan

1.3.1991 lähtien

2. Hyperkolesterolemian geneettiset syyt ja niiden selvittäminen

laboratoriotutkimuksin sekä diagnostiikan että etiologian kannalta

3. Millä kromogeenisella substraateilla voit korvata perinteisiä

hyytymisaikaan perustuvia analyyseja? Selosta myös

hyytymistutkimusten suorittamisen periaatteet kromogeenisia

substraatteja käyttäen.

4. Automaatiomahdollisuudet kliinisessä laboratoriotyössä

5. Vitamiinimääritykset kliinisessä kemiassa ja näiden tutkimusten

todellinen hyöty sekä biologinen merkitys

6. Miten suoritat vakioinnin määrittäessäsi kineettisillä menetelmillä

entsyymiaktiivisuuksia? Esitä tähän kuvaus tai kaavat, joiden

perusteella voit vakioinnin suorittaa.

19.10.1990

1. Entsyymien käyttö kliinis-kemiallisessa analytiikassa

2. Veren laskon määrittämien. Miten määritystä voidaan helpottaa

nykyaikaista tekniikkaa hyväksi käyttäen.

3. Osmolaliteetti. Määrittäminen ja kliininen käyttö

4. Kliinis-kemiallisen laboratorion laaduntarkkailu. Tavoitteet ja

toteuttaminen

5. Kilpirauhasen toiminta ja toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin

menetelmin

6. Diabetes-potilaiden sokeritasapainon seurannassa käytetyt

menetelmät

20.4.1990

1. Kliinis-kemiallisen laboratorion sisäinen laaduntarkkailu, tavoitteet

ja toteuttaminen

2. Kreatiniinikinaasin ja sen isoentsyymien ominaisuudet,

määritysmenetelmät ja merkitys

3. Lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnan tutkiminen

4. Korkeapainenestekromatografian periaate, analyyttiset

sovellutukset ja menetelmien kliiniset käyttöalueet

5. Manuaalisen solulaskennan eri suoritustavat, menetelmien

virhelähteet, niiden vähentäminen ja solulaskennan

automaatiomahdollisuudet tulosten parantamiseksi

6. Miten selvität

a. mahaontelon,

b. keuhkopussiontelon

c. nivelnesteen koostumuksen ja todennäköisen syyn nesteen

esiintymiseen nesteen koostumuksen perusteella?

20.10.1989

1. Seerumin glykoituneet proteiinit ja niiden merkitys

2. Atomiaborptiospektrofotometrian perusteet ja sovellutukset

kliinis-kemiallisessa analytiikassa

3. Suuren keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista

analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa

laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä.

a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta

b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteiston

4. Lisämunuaiskuoren toiminnan tutkimiseen käytettävät

laboratoriotutkimukset

5. Mikrotietokoneen hyväksikäyttö analyysilaitteiden tulostuksessa

6. Herkkien liuskakokeiden käyttö sydäninfarktin ja

munuaissairauksien tutkimisessa

21.4.1989

1. Selvitä, miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion

tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin

väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimia 24 h

vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien

edellyttämästä analytiikasta

2. Automaattisen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän

kliiniset sovellutukset:

a. vitamiinib.

metaboliittic.

proteiinianalytiikkaan

3. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin

4. Laboratoriotutkimusten näytteenottoon ja esikäsittelyyn liittyvät

virhelähteet ja niiden eliminaatiomahdollisuudet

5. Selvitä time-resolved fluroimmunoassay-menetelmien periaate ja

tämän analytiikan sovellutukset kliinisessä kemiassa

6. Mitä näkökohtia on otettava huomioon laboratoriotyössä, kun

näytteitä käsitellään HIV- ja hepatiitti-infektiota sairastavista

potilaista

xx.11.1988

1. Seerumin ja virtsan vapaiden hormonien määritysperiaatteet. Kuvaa

vähintään kaksi hyvää esimerkkiä tutkittuna sekä seerumista että

virtsasta.

2. Seerumin prealbumiinin määritys ja kliininen merkitys

3. Selkäydinnesteen solujen laskenta ja tunnistus sekä tämän

analytiikan kliininen merkitys

4. Isoelektrinen fokusointi ja sen käyttöalueet kliinisessä kemiassa

20.11.1987

1. Kerro ne viranomaisten asettamat velvoitteet, mitkä on määrätty

keskussairaalapiirien kuntainliitoille oman piirinsä

laboratoriotoiminnan suhteen. Kuvaa lisäksi, miten järjestät

alueellisen laboratoriotoiminnan toimiessasi aluekemistin virassa

keskussairaalapiirissä, missä on keskussairaalan lisäksi aluesairaala

ja suuri kaupunginsairaala

2. Radioimmunoassay-menetelmät ovat viime vuosina huomattavasti

kehittyneet perinteisiin 1970-luvun RIA-menetelmiin verrattuna.

Kuvaa tärkeimmät nykyaikaiset menetelmät ja tavat, joilla

RIAanalytiikkaa

voidaan herkistää olennaisesti spesifisyydestä

tinkimättä

3. Seerumin isoentsyymimääritykset sydäninfarktin toteamisessa

4. Seerumin ja virtsan lysotsyymin määritystavat ja kliininen

käyttöarvo

8.5.1987

1. Syövän diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan käytettävät

laboratoriotutkimukset

2. Kuivakemian käyttömahdollisuudet kliinis-kemiallisessa analytiikassa

3. Porfyriadiagnostiikkaan liittyvät laboratoriotutkimukset

4. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisilla menetelmillä.

21.11.1986

1. Plasman glykolysoituneet proteiinit

2. Selkäydinnesteen proteiinimääritykset : menetelmät ja merkitys

3. Korkean verenpaineen selvittämiseen liittyvät hormonimääritykset

4. DNA-luotainten käyttö kliinisessä laboratoriodiagnostiikassa

5. Fluoroimmunoassaytekniikat

6. Kliinisenkemiallisen analytiikan kehitysnäkymät

6.6.1986

1. Beeta-2-mikroglobuliini- merkitys ja määritys

2. Uusista tuumorimarkkereista

3. Hypo- ja hypertyreoosin diagnostiikassa käytetyt kliiniskemialliset

tutkimukset

4. Virtaussytometrian toimintaperiaate

5. Yhdistelmä-DNA tekniikka

10.5.1985

1. Veren tärkeimmät hyytymätutkimukset

2. Mitä ymmärretään ns. referenssimenetelmällä

3. Ionispesifiset elektrodit. Mittausperiaatteet ja kliiniset

sovellutukset

4. Glykoidut proteiinit, määrittäminen ja kliininen käyttö

5. TSH:n fysiologinen funktio, määritys ja kliininen käyttö

6. M-komponentit ja niiden osoittaminen

16.11.1984

1. Näytteenoton suhteen huomioitavat seikat seuraavissa

määrityksissä

a. glukoosi

b. ionisoitu kalsium

c. folaatti

d. reniini ja aldosteroni

2. Pankreatiittidiagnostiikan kliiniskemialliset tutkimukset

3. M-komponenttien tutkiminen seerumista ja virtsasta

4. Infarktidiagnostiikkaan liittyvät entsyymimääritykset

5. Lääkkeen terapeuttisen tason seuraamisessa huomioitavia tekijöitä

6. Kilpirauhashormonien määritykset

14.5.1984

1. Keskisuuren laboratorion ( 0,25 - 0.5 milj. analyysiä vuodessa)

automatisointimahdollisuudet

2. hCG:n (koriogonadotropiinin) laboratorioanalytiikka

3. Kalsiumin aineenvaihdunnan tutkiminen. Määritysmenetelmien

periaatteet

4. Hematologiset indeksit

5. Veren lääkeainepitoisuuden määrittämisessä huomioitavat seikat

6. Kolesterolin kuljetus veressä. Asianomaisten lipoproteiinien

tutkiminen

18.11.1983

1. Selosta epätasapainossa olevan diabeteksen aineenvaihduntaa ja sen

hoidossa ja seurannassa käytettäviä laboratoriotutkimuksia

2. Kuvaa immunokemiallisten proteiinimääritysten periaatteet

3. Lisämunuaisen kuoren toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin

menetelmin

4. Virtsatutkimuksissa käytettyjen reagenssiliuskojen kemialliset

perusteet

6.5.1983

1. Sydäninfarktin diagnostiikka ja seuranta kliinis-kemiallisin

menetelmin

2. Monoklonaaliset vasta-aineet ja niiden käyttömahdollisuudet

kliinisessä kemiassa

3. Hivenaineanalytiikassa käytetyt analyysimenetelmät

4. Miten automaatio on muuttanut kliinisen laboratorion toimintaa ja

tulevaisuuden näkymät automaation kehityksessä.

18.10.1982

1. Ioniselektiivisten elektrodien käyttö kalium-, kalsium, ja

natriummäärityksissä

2. Munuaisten toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisilla menetelmillä

3. Steroidireseptorien määrittäminen ja kliininen merkitys

4. Erilaisten alfa-amylaasimenetelmien aiheuttamat ongelmat

laaduntarkkailussa

19.4.1982

1. Keskussairaalan kuntainliiton velvoitteet terveyskeskusten

laboratoriopalveluiden kehittämisen ohjaamisessa ja laadun

valvonnassa

2. Glykosyloituneet hemoglobiinit. Määritysmenetelmien periaatteet ja

merkitys diabeteksen hoidon seurannassa

3. Bioluminisenssi kliinisessä kemiassa

4. Entsyymi-immunokemiallisten määritysten periaatteet ja

sovellutukset lääkeaineanalytiikassa

5. Seerumin kalsiumin ja fosforin määritys, normaali säätely ja häiriöt

sairaustiloissa

6. Uraatin määritys ja hyperurikemia

19.10.1981

1. Kratiinikinaasin ja sen isoentsyymien määrittäminen

2. Immunoturbidometristen ja -nefelometristen määritysmenetelmien

periaatteet

3. Analyysimenetelmän testaaminen

4. Alfa-1-antitrypsiini

5. TSH-määrityksen kliininen merkitys

6. Alkoholin kliiniskemialliset indikaatiot (ei tarkoita verenalkoholia)

27.4.1981

1. Radioimmunologisten määritysmenetelmien laadunvalvonta

2. Alfa-1-amylaasin määritysmenetelmät

3. Laboratoriotutkimusten näytteenottoon ja esikäsittelyyn liittyvät

virhelähteet

4. Ferritiini

5. Cushing taudin ja sen eri syiden laboratoriodiagnostiikka

6. Nivelneste kliinisen kemian kannalta

20.10.1980

1. Laboratorion sisäinen laaduntarkkailu, tavoitteet ja toteutus

2. Kreatiinikinaasin ja sen isoentsyymien ominaisuudet, määritys ja

merkitys

3. Ioniselektiiviset elektrodit. Teoria ja sovellutus kliiniseen kemiaan

4. TRH ja TSH sekä niiden kliininen merkitys kilpirauhasen ja

hypofyysin toiminnan tutkimisessa

5. Ferritiini

6. Munuaistubuluksen funktion tutkiminen

21.4.1980

1. Korkeapainenestekromatografia

2. Gammaglutamyylitransferaasiaktiivisuuden määritys ja sen kliininen

merkitys

3. Seerumin rautaa sitovat proteiinit ja niiden määritys

4. Plasman parathormoni (PTH) ja sen määrittäminen kliininen merkitys

5. Rasvojen suolistoabsorption tutkiminen

6. Proteinuria

15.10.1978

1. Hemoglobiini A1c ja sen kliininen merkitys

2. Paraproteinemiat

3. Hyperparatyreoidismin laboratoriodiagnostiikka

4. Automaattinen tietojenkäsittely kliiniskemiallisen analytiikan

tehostajana

5. Plasman lipoproteiinit

6. Aminohappoanalyysit kliiniskemiallisessa diagnostiikassa

17.4.1978

1. Porfyriat ja niiden diagnostiikka

2. Kreatiinikinaasi ja sen isoentsyymit: diagnostinen käyttö

3. Miten todetaan munuaisen tubuläärinen dysfunktio

4. Seerumin lipoproteiinit ja niiden määritysmenetelmät

5. Nefelometria ja sen sovellutukset kliinisessä kemiassa

6. Entsyymien immunologinen määrittäminen: mitä hyötyä ja minkälaisia haittoja