Saksa sijaitsee ”Euroopan sydämessä” eli lähes keskellä Eurooppaa pohjoisella

pallonpuoliskolla Euraasian mannerlaatalla. Se sijoittuu leveyspiirien 47,5°-55°N ja

pituuspiirien 6°-15°E välille. Naapurivaltioita Saksalla on monia, ja ne kaikki valtiot ovat

myös Saksan rajanaapureita. Pohjoisessa Saksan naapurivaltiona on Tanska,

länsipuolella Alankomaat, Belgia, Luxemburg ja Ranska. Etelänaapureina sijaitsevat

Sveitsi ja Itävalta ja idässä vastaan tulevat Tshekki ja Puola.

Saksan pinta-ala on 357 022 km2, josta maata on 348 672km2 ja vesistöjä 8 350km2.

Rantaviivaa Saksalla on 2 389 kilometriä.

Saksan sijainti on Euraasian mannerlaatalla, mutta Afrikan laatta on erittäin lähellä

Saksaa, mistä johtuu poimuvuoristo, Alpit, ja monet muut pinnanmuotojen vaihtelut

Saksassa ja muualla Keski- ja Etelä-Euroopassa. Saksa sijaitsee suurimmaksi osaksi

Alppien pohjoispuolella. Saksan lähimeret ovat Pohjanmeri ja Itämeri, jotka Tanska erottaa

toisistaan.

Saksan kartta, jossa on kuvattuna pinnanmuodot.

Saksa on pinnanmuodoiltaan erittäin monipuolinen, sillä meren läheisyydessä on paljon

alankoa, joka vaihtuu etelänpään mentäessä ylängöksi ja aivan eteläisessä Saksassa on

Alppien vuoristoa, joskaan ei kovinkaan suurta aluetta. Alanko ulottuu korkeimmillaan

200 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylängöksi kutsutaan aluetta, joka on yli 200 metriä

merenpinnan yläpuolella, mutta alle 1000 metrin korkeudella merenpinnasta ja vuoristo

on yli 1000 metriä merenpinnan yläpuolella.

Pohjois-Saksassa on laajaa alankoaluetta, jotka ovat tasaista, ja siellä maatalous on

suurta. Saksan alankoalueilla on kasvanut laajalti runsaita lehtimetsiä, mutta ne ovat juuri

maatalouden tieltä pois raivattu. Alankoa on Pohjois-Saksassa luultavammin siksi, koska

se on Itämeren ja Pohjanmeren rannikkoa. Pinnanmuodot eivät juurikaan suuresti vaihtele

pohjoisosissa. Siellä asutus on runsainta, koska rakentaminen, liikkuminen ja asuminen

ovat helpointa.

Saksan keskiosa on lähinnä ylänköä, jossa asutus on hieman harvempaa kuin

alankoalueilla, sekä maanviljely ei ole niin runsasta pinnanmuotojen vaihtelun takia. Keski-

Saksassa sijaitsevat muun muassa Harz ja Schwarzwald, jotka ovat lohkovuoristoja.

Lohkovuoristot ovat syntyneet maanjäristysten aikana, kun kallioperään on tullut

halkeamia. Mannerlaattojen törmäyksessä kallioperään on muodostunut suuria

jännitystiloja, jotka ovat siis synnyttäneet halkeamat, kun jännitys ja puristus ovat käyneet

niin suuriksi, että ne purkautuvat. Kun kallioperään on syntynyt halkeamia, suuria

kalliolohkoja joutuu paineen takia nousemaan hitaasti ylöspäin. Näin siis syntyvät

lohkovuoret tai jopa kokonaiset lohkovuoristot. Lohkovuoret tai – vuoristot tunnistaa

helposti tasaisista huipuista ja kumpuilevista muodoista. Kallioperä on muodostunut

erilaisista kivilajeista.

Tässä kuvassa on kaunis näkymä Schwardzwaldin lohkovuoristosta.

Saksan aivan eteläosissa kohoavat Alpit ovat poimuvuoristo, joka on myöskin saanut

alkunsa mannerlaattojen yhteentörmäyksessä, kun Afrikan laatta on törmännyt Euraasian

mannerlaattaan. Alpit ovat nuori poimuvuoristo, eli sen poimuttuminen jatkuu vielä, kun

Afrikan laatta työntyy edelleen kohti pohjoista. Poimuvuoriston poimuttuminen on siis

alkanut kun mannerlaatat ovat törmänneet ja niiden reunat ovat poimuttuneet ja kohonneet

korkeaksi vuoristoksi. Saksan korkein kohta on Zugspitze vuoren huipulla ja se sijaitsee

2962 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuori kuuluu Alppeihin ja sijaitsee aivan Saksan ja

Itävallan rajan tuntumassa.

Saksassa on paljon suuria jokia, vaikka siellä ei juurikaan ole järviä. Jokien vesi on

makeaa ja se on peräisin sateesta ja mahdollisesti sulavista vuoristojäätiköistä. Jokien

vettä kutsutaan makeaksi, koska joissa suolapitoisuus on niin alhainen, ettei ihminen

kykene sitä havaitsemaan.

Saksan lävitse virtaavat joet laskevat pinnanmuodoista johtuen Pohjanmereen,

poikkeuksena kuitenkin on Tonava, joka virtaa Mustaanmereen. Oder- joki kulkee pitkin

Puolan ja Saksan rajaa, ja toimii siis näiden kahden maan erottajana. Suurimmat Saksan

joet ovat Elbe ja Rein ja ne virtaavat Pohjanmereen. Rein sijaitsee Lounais-Saksassa, ja

sen ja sen sivujokien laaksot ovat tarpeeksi hyviä viinirypäleiden kasvatukseen.

Kuva on otettu Elbe- joen rannalta.

Saksan pohjoisrannikko sijaitsee Itämeren ja Pohjanmeren rannalla. Muita merenrantoja

Saksalla ei olekaan, koska muualta se on muiden valtioiden ympäröimä. Saksan

Pohjanmeren rannikkoalueilla esiintyy vuorovesi-ilmiö, joka siis tarkoittaa sitä, että

vedenpinta laskee ja nousee säännöllisesti. Ilmiötä kutsutaan siis vuorovedeksi, koska

vedenpinnan taso vaihtelee. Nousuvesi eli vuoksi vedenpinnan korkein vaihe ja

vastaavasti laskuvesi eli luode on matalin vaihe vedenpinnan vaihtelussa. Vuorovesi-

ilmiön aiheuttaa Maan, Kuun ja Auringon vetovoimien yhteisvaikutus, joka saa

merenpinnan kohoamaan ja laskemaan.

Merien vesi on suolaista, koska kallio- ja maaperästä on pitkien aikojen kuluessa liuennut

suoloja ja ne ovat päätyneet mereen jokivesien mukana. Suolapitoisuus vaihtelee

Euroopan merissä. Pohjanmeren suolapitoisuus on noin suurin piirtein 35 promillea. Tämä

tarkoittaa sitä, että litrassa vettä on 35 grammaa suolaa. Toisin kuin Pohjanmeressä,

Itämeressä suolapitoisuus on huomattavasti pienempi. Tämä johtuu siitä, että Itämeri

sijaitsee lauhkealla lämpövyöhykkeellä, jossa sataa paljon. Vettä ei myöskään siis haihdu

kovin paljoa, koska ilmasto on viileämpää. Myös makean veden tuleminen jokien mukana

vähentää Itämeren suolapitoisuutta. Itämeren vesi onkin makean ja suolaisen veden

sekoitusta eli lyhyemmin sanottuna murtovettä.

Saksassa joet ovat suuria ja niitä käytetään hyödyksi, kuten myös muita jokia. Koska

jokien vesi on makeaa, sitä käytetään juomavetenä ja kasteluvetenä pelloilla. Jokien vettä

voidaan käyttää myös teollisuudessa ja esimerkiksi joista saadaan tuotettua energiaa ja

sähköä vesivoiman avulla. Jokia pitkin pääsee myös kulkemaan ja suurimmat niistä

ovatkin erittäin tärkeitä kulkureittejä ihmisille ja tavaroille. Joitakin jokia pitkin pääsee myös

mereltä pitkälle sisämaahan. Joet ovat myös hyviä virkistymisen lähteitä. Ihmiset voivat

esimerkiksi käydä uimassa puhtaissa joissa, sekä kalastaa tai käydä soutelemassa omaksi

ilokseen.

Vaikka joista on hyötyä, niistä on myös haittaa. Mutta haitat ovat tavallaan ihmisen itse

aiheuttamia, sillä jokilaaksot ovat tiheään asuttuja ja pinnat on päällystetty esimerkiksi

asfaltilla ja betonilla. Ne ovat vettä läpäisettömiä pintoja, jotka estävät sadeveden

imeytymisen maaperään. Tällöin sadevesien on pakko virrata jokiin. Kun vettä sataa

pitkäaikaisesti ja runsaasti, myös jokiin päätyy runsaasti vettä ja joet täyttyvät. Ja

yksinkertaisesti, kun joet tulevat liian täyteen vettä, ne tulvivat. Tulviminen tarkoittaa

lyhyesti sanottuna siis sitä, että vesi nousee yli joen reunojen. Saksassa esimerkiksi Rein

tulvii lähes vuosittain. Tulvien seurauksena sadevesiviemärit täyttyvät ja näin vettä tulvii

myös asuntoihin. Myös viemärijätettä, teollisuuden ja maatalouden kemikaaleja sekoittuu

tulvaveteen, kuten myös tulvassa tuhoutuneiden rakennusten jäänteitä. Ne voivat helposti

vahingoittaa ympäristöä. Liikenneyhteydet ja sähkönjakelukin voi keskeytyä tulvien takia,

koska liian syvässä vedessä autot eivät pysty liikkumaan, ja tulvavesien virtaukset voivat

esimerkiksi kaataa sähköpylväitä, jolloin sähkölangat mahdollisesti katkeavat.

Tulvia pyritään toki myös ehkäisemään. Jokilaaksojen kasvillisuutta pyritään palauttamaan

takaisin luonnontilaan, mutta myös patoja rakennetaan estämään veden tulvimista.

Saksa sijaitsee kokonaan lauhkean lämpövyöhykkeen alueella. Lauhkealla

lämpövyöhykkeellä ilmasto on pääosin lauhkeaa. Saksassa esiintyy kahta ilmastotyyppiä:

meri-ilmastoa ja väli-ilmastoa. Suurin osa Saksasta sijaitsee kuitenkin väli-ilmastoisella

alueella. Saksan Pohjanmeren rannikkoalueella on kuitenkin selvästi meri-ilmastoa.

Väli-ilmasto on ilmastotyyppi, joka on tavallaan meri-ilmaston ja mannerilmaston

välimuoto, ja väli-ilmastoa esiintyykin näiden kahden ilmastotyyppien välisellä alueella.

Väli-ilmastossa talvet ovat usein leutoja ja kesät lämpimiä, tietysti riippuen siitä kuinka

pohjoisessa, etelässä tai kaukana merestä ollaan.

Meri-ilmastoa sijaitsee rannikoilla ja merien läheisyydessä. Ilmasto on lauhkeaa ja

sateista. Meriveden takia talvet ovat hieman lämpimämpiä kuin sisämaassa, koska

merivesi sitoo kesän aikana lämpöä ja se puolestaan lämmittää rannikoita pitkälle syksyyn

ja talveenkin. Tosin vastaavasti merivesi lämpenee talven jäljiltä erittäin hitaasti. Tämän

takia keväisin ja alkukesästä rannikoilla on hieman viileämpää kuin sisämaassa ja vasta

kun vesi on lämmintä, ilmakin alkaa lämmetä.

Saksan rannikkoalueita lämmittää lämmin Golfvirta, joka kuljettaa lämmintä vettä

päiväntasaajalta kohti pohjoista. Golfvirta on siis lämmin merivirta. Sen kuljettama lämmin

merivesi lämmittää myös sen päällä olevaa ilmaa, jota länsi- ja lounaistuulet kuljettavat

mantereille. Mutta lämmin ilma on myös kosteaa ja rannikoilla se siis tiivistyy sateiksi.

Lämmin merivirta lisää sateita etenkin rannikoilla.

Saksan eteläosissa, Alppien läheisyydessä sateen määrä saattaa vaihdella vallitsevien

tuulensuuntien mukaan.

Saksan lämpötiloihin ja sademääriin eli ilmastoon vaikuttavat siis nämä tekijät:

Sijainti pohjoisella pallonpuoliskolla eli päiväntasaajan pohjoispuolella. Tämä vaikuttaa lämpötiloihin, koska mitä kauemmaksi päiväntasaajasta mennään, sitä viistommin auringon säteet tulevat maanpintaan ja näin ollen ne lämmittävät vähemmän.

Golf-virta ja länsi- ja lounaistuulet, jotka kuljettavat lämmintä ilmaa päiväntasaajalta pohjoiseen.

Sijaitsee rannikolla ja sisämaassa ja näin siis ilmastotyypit: meri-ilmasto ja väli-ilmasto.

Ilmastonmuutos on vakava ongelma ja sitä on jokseenkin vaikea hidastaa, koska on

olemassa ihmisiä, jotka eivät tajua ilmastonmuutoksen vakavuutta. Luonnollinen ilmaston

muutos ei ole vakavaa, sillä se tapahtuu luonnollisesti, mutta ihmisten aiheuttama

ilmastonmuutos ei ole kovin hyvä asia.

Ilmastonmuutos on aiheutunut ihmisen toiminnasta. Suurin ilmastonmuutokseen

vaikuttanut tekijä on ilmakehän kaasut, eli kasvihuonekaasut, jotka päästävät auringon

lämpösäteilyä maan pinnalle, mutta estävät osaa siitä karkaamasta takaisin avaruuteen.

Näin ilmakehän kaasut säätelevät maapallon lämpötilaa. Tätä kutsutaan

kasvihuoneilmiöksi. Mutta, kun ilmakehän kaasut ilmakehässä lisääntyvät, ne estävät

suuremman osan lämpösäteilystä karkaamasta avaruuteen kuin ennen, ja näin siis

keskilämpötila alkaa pikkuhiljaa kohota. Kasvihuonekaasuja ovat esimerkiksi hiilidioksidi ja

metaani.

Ihminen lisää ilmakehän kaasuja päästöillään, kuten tuottamalla ylimääräistä hiilidioksidia

ilmakehään. Hiilidioksidia syntyy muun muassa autoissa ja muissa kulkuvälineissä, joissa

käytetään fossiilisia polttoaineita moottorin toimintaan. Fossiilisia polttoaineita ovat

esimerkiksi hiili, maakaasu ja maaöljy. Niitä kutsutaan fossiilisiksi polttoaineiksi, koska ne

ovat syntyneet erittäin kauan sitten kuolleista eliöistä. Hiilidioksidin lisäksi fossiilisten

polttoaineiden polttaminen päästää ilmaan myös rikkiä ja typpeä, jotka aiheuttavat

ympäristöä vahingoittavia happamia sateita. Lyhyesti sanottuna siis ihmisen toiminta,

esimerkiksi teollisuus, liikenne ja asuminen ovat suurimpia syitä ilmastonmuutokseen.

Ilmastonmuutoksen takia Euroopan ja koko muunkin maailman ilmasto lämpenee.

Euroopassa keskilämpötila on noussut viimeisen 100 vuoden aikana yhden asteen verran,

mutta koko maapallon keskilämpötila 0,7 celsiusasteen verran. Lämpeneminen aiheuttaa

sen, että eläinlajit joutuvat sopeutumaan uuteen elinympäristöönsä sen muuttuessa tai

sitten niiden täytyy lähteä etsimään aluetta, jossa on niille sopiva elinympäristö. Eläinten

muuttoliike taas vaikuttaa siihen, että ne vievät alueen entisiltä ”alkuperäislajeilta” niiden

elintilaa ja kilpailevat siis niiden kanssa samasta elinympäristöstä. Tosin pohjoisimmilla

alueilla elävät eläimet eivät pysty enää vaihtamaan elinympäristöään ja siis jos ne eivät

pysty sopeutumaan uuteen ilmastoon ja elinympäristöön, ne kuolevat ikävä kyllä

sukupuuttoon. Elinympäristön muuttumista on esimerkiksi, että jäätiköt pienenevät, kun ne

sulavat koko ajan. Myös muut lumialueet saattavat pienentyä ja lopulta hävitä kokonaan.

Ja tietysti kasvillisuus muuttuu ilmaston muuttuessa.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa myös sen, että kuivuus lisääntyy, mikä on ongelmallista

ja vakavaa jo valmiiksi kuivilla alueilla. Myös kaikki ääri-ilmiöt alkavat lisääntyä. Niitä ovat

esimerkiksi tulvat ja suurten myrskyjen lisääntyminen. Vakavia asioita ovat myös

trooppisten tautien leviäminen, puhtaan veden pula, merenpinnannousu ja kehitysmaiden

ongelmien syventyminen, jotka johtuvat myös tavalla tai toisella ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutosta voitaisiin hiljentää käyttämällä uusiutuvia luonnonvaroja

uusiutumattomien sijasta. Saksa on onneksi hyödyntänyt tuulivoimaa erinomaisesti ja olisi

erittäin hyvä asia eri valtioilta, jos ne ottaisivat mallia Saksan tuulienergiasta. Toki

muissakin valtioissa on tuulienergiaa, mutta Saksalla sitä on kaksi kertaa niin paljon kuin

toiseksi eniten tuulienergiaa tuottavilla Espanjalla ja Yhdysvalloilla. Tietysti on myös

muitakin uusiutuvia luonnonvaroja, joita pystyy hyödyntämään. Esimerkiksi aurinkoenergia

voisi olla hyvä ratkaisu varsinkin sellaisiin valtioihin, joissa auringon säteily on runsasta.

Saksa on ollut kierrätyksen kehittäjänä edelläkävijä ja koska Saksa on suuri valtio, sen

vaikutus ympäristöön on suuri. Siispä Saksa haluaa kantaa vastuunsa

hiilidioksidipäästöistään ja onkin onnistunut vähentämään niitä erittäin hyvin. Saksa on

vähentänyt hiilidioksidipäästöjään jopa nopeammin kuin ilmastokokouksissa on sovittu. Se

ei ole lainkaan huono asia. Saksassa näitä hiilidioksidipäästöjä on pienennetty esimerkiksi

ottamalla tehokkaasti talteen käytöstä poistettavien tuotteiden raaka-aineet. Saksassa

pyritään kehittämään uusiutuvia luonnonvaroja, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoimaa. Uusia

työpaikkoja ja yrityksiäkin syntyy energia- ja ympäristöalan uusien keksintöjen ja

sovellusten johdosta. Saksassa uskotaan ympäristöteknologian nousevan maan

suurimmaksi teollisuudenalaksi vuoteen 2020 mennessä. Se siis nousisi perinteisen auto-

ja koneteollisuuden ylitse. Saksassa on keksitty myös joihinkin kaupunkeihin mahtava idea

katuvalojen turhaan palamisen ehkäisemiseksi, nimittäin katuvalot voi tarvittaessa sytyttää

kännykällä, joissakin saksalaisissa kaupungeissa ja näin ne eivät siis pala turhaan. Ja

silloin kun valot eivät pala turhaan, ei synny ylimääräistä valosaastetta sekä se säästää

sähköä ja energiaa.

Jokainen yksittäinenkin ihminen ja talous voisivat omalta osaltaan yrittää

mahdollisuuksiensa mukaan hidastaa ilmastonmuutosta, vaikka sillä ei ole kovin suurta

vaikutusta. Mutta mitä useammat taloudet ryhtyvät hidastamaan ilmastonmuutosta, sitä

paremmat mahdollisuudet on hidastaa ilmastonmuutosta.

Yksittäiset ihmiset voisivat ehkäistä ilmastonmuutosta vaikkapa näin:

säästää sähköä mahdollisuuksiensa mukaan esimerkiksi sammuttamalla turhat valot ja koneet

ei tuhlaa lämmintä vettä, eikä vettä muutenkaan, vaan ottaa mieluummin pikasuihkuja kuin yli 10 minuutin suihkuja

vähentää lihansyöntiä, koska muun muassa nautakarjan kasvattaminen tuottaa paljon kaasuja ilmakehään

kulkee mahdollisimman paljon pyörällä tai kävellen, sekä käyttää ennemmin joukkoliikennettä, kuin omaa ajoneuvoa.

kierrättämällä ja lajittelemalla roskat ei osta turhia ja tarpeettomia tavaroita, vaan ne mitä todella tarvitsee suosimalla lähiruokaa ei heitä ruokaa pois, vaan tekee sen verran ruokaa mitä kuluttaa valitsee mieluummin elintarvikkeita, joiden pakkaukset voi kierrättää, kuin

sellaisia, joissa on vaikkapa muovipakkaus

Saksan suurin kasvillisuusvyöhyke on lehtimetsävyöhyke. Hieman eteläisemmän Saksan

itäosissa on kuitenkin havaittavissa myös havumetsävyöhykkeitä.

Lehtimetsävyöhykkeellä kasvaa kesävihantia puita, eli ne pudottavat lehtensä aina

talveksi. Tällaisia puita ovat esimerkiksi lehmus, vaahtera, pyökki ja koivu.

Lehtimetsävyöhykkeen vaihtuessa havumetsävyöhykkeeseen, välissä on sekametsää eli

havumetsän joukossa kasvaa niiden lisäksi myös lehtipuita. Saksassa on pääosin

lehtimetsää, koska sen ilmasto on niin leutoa, että se on hyvin suotuisa lehtimetsälle.

Havumetsävyöhykkeellä kasvaa tietysti havupuita. Tyypillisiä havumetsässä tavattavia

lajeja ovat esimerkiksi mänty, kuusi ja lehtikuusi. Saksassa havumetsää kasvaa Alppien ja

muiden vuoristojen alueilla, koska ilmasto alkaa olla kylmempää, kun mennään kauemmas

merenpinnasta.

Saksan lehtimetsässä asustaa erilaisia eläinlajeja. Niitä ovat esimerkiksi villisiat ja

saksanhirvet. Nämä lajit viihtyvät juuri lehtimetsissä ja siksi niitä elääkin Saksassa.

Valitettavasti suuret pedot ja riistaeläimet ovat kuolleet Saksassa sukupuuttoon. Siellä elää

kuitenkin myös esimerkiksi kettuja, pieniä jyrsijöitä ja peuroja.

Kuvassa saksanhirvi.

Saksassa elää yli 82,3 miljoonaa asukasta. Saksa on siis väestöllisesti suurin Euroopan

valtio, jos Venäjää ei lasketa mukaan. Siellä asuu siis todella paljon ihmisiä. Suuri

asukasluku tarkoittaa myös sitä, että Saksassa on paljon suuria kaupunkeja. Saksan

väestöstä lähes joka kymmenes on maahanmuuttaja ja heistä yli viidesosa on turkkilaisia.

Maahanmuuttajien suuri määrä johtuu jokseenkin toisen maailmansodan jälkeisestä

työvoimapulasta. Tuolloin työvoimaa tarvittiin paljon, kun Saksan oli rakennettava

talouttaan uudelleen kasvuun hävityn sodan jälkeen. Länsi-Saksan nopeaa teollistumista,

eli Saksan talousihmettä, olivat rakentamassa monet siirtotyöläiset. Heitä kutsuttiin

Gastarbeitereiksi eli vierastyöläisiksi. Siirtotyöläiset ovat maahanmuuttajia ja he ovat

siirtyneet toiseen valtioon kotimaastaan työn perässä. Nykyäänkin Euroopassa on

siirtotyöläisiä, ja he ovat esimerkiksi ammattiurheilijoita, jotka pelaavat sarjoissa, jotka ovat

kotimaan ulkopuolella. Merkitys on siis hieman eri.

Saksan syntyvyys on laskenut, mikä siis johtaa siihen, että väestönkasvu pysähtyy ja

kääntyy laskuun. Saksassa syntyvyys on tällä hetkellä noin 8,33 syntynyttä tuhatta ihmistä

kohden. Keskimäärin jokainen nainen synnyttää 1,41 lasta. Tilannetta helpottaa toisaalta

maahanmuuttajat, joita muuttaa edelleen Saksaan. Siispä maahanmuuttajien osuus

Saksan väestössä kasvaa edelleen. Nykyään Saksassa asuu jo yli 7 miljoonaa muualta

muuttanutta asukasta ja heistä suurin osa on turkkilaisia. Turkkilaiset ovat kehittäneet

pikaruoan, jossa on lampaanlihaa, kasviksia ja kastiketta leivän sisällä. Siitä on tullut

erittäin suosittua Saksassa varsinkin nuorten keskuudessa.

Saksassa, kuten muissakin Euroopan maissa, on tulevaisuudessa odotettavissa

työvoimapula. Tämä johtuu siitä, että väestön kasvu on kääntynyt laskuun ja työikäisten

määrä vähenee ja vanhusten määrä lisääntyy. Väestön kasvun laskemiseen vaikuttavat

myös kuolemat. Kuolleisuus Saksassa on tällä hetkellä noin 11,04 kuollutta tuhatta ihmistä

kohden.

Siirtolaiset ovat helpottamassa työvoimapulaa, koska maahanmuuttajaperheisiin syntyy

yleensä enemmän lapsia, kuin Eurooppalaisiin perheisiin keskimäärin. Siirtolaisia on

nykyäänkin töissä esimerkiksi terveydenhoidon ja puhtaanapidon tehtävissä, mutta

tulevaisuudessa heitä tullaan tarvitsemaan myös muihin työtehtäviin, esimerkiksi korkean

teknologian ammatteihin, joita ovat muun muassa lääketeollisuus ja bio- ja

nanoteknologia.

Saksassa elää eniten 15–64-vuotiaita ihmisiä ja vähiten nuoria ja lapsia, eli 0-15-vuotiaita.

Saksassa yli 65-vuotiaita on 20,6 % väestöstä, ja naisia on tässä ikäryhmässä enemmän

kuin miehiä. 15- 64-vuotiaat ovat Saksan suurin ikäryhmä, ja heitä on Saksan väestöstä

66,1 %, kun taas 0-15-vuotiaita on vain 13,3 % väestöstä. Näissä kahdessa ikäryhmässä

miehiä on hieman enemmän kuin naisia.

Kaikkien Saksassa tällä hetkellä elävien keski-ikä on 44,9 vuotta. Eli siis voisi sanoa, että

noin 40- 50-vuotiaita on Saksassa eniten verrattuna muun ikäisiin. Naisten keski-ikä on

korkeampi kuin miesten, koska naisia on vanhemmissa ikäryhmissä enemmän kuin

nuoremmissa. Naiset siis elävät pidempään kuin miehet. Tämä saattaisi johtua siitä, että

naiset ajattelevat ja elävät useammin terveellisemmin kuin miehet. Naisilla on myös

pidempi eliniän odote kuin miehillä. Naisten eliniän odote on Saksassa tällä hetkellä 82,58

vuotta ja miehillä 77,93 vuotta.

Nykyään Saksassa syntyy noin 1,06 miestä jokaista naista kohti, ja tämän takia siis nuoria

miehiä ja poikia on enemmän kuin saman ikäisiä naisia ja tyttöjä. Alle 15-vuotiaita poikia

on 1,05 jokaista sen ikäistä tyttöä kohti. 15- 64-vuotiaita miehiä on 1,02 yhtä siihen

ikäryhmään kuuluvaa naista kohti, kun taas yli 65-vuotiaita miehiä on vain 0,76 jokaista

sen ikäistä naista kohti. Yhteensä miehiä on siis keskimäärin 0,97 jokaista naista kohti,

vaikka joissakin ikäryhmissä miehiä on enemmän.

Saksassa elintaso on korkealla. Se ei kuitenkaan ole Euroopassa harvinaista, koska

onhan Eurooppa hyvinvoiva maanosa, ja monet Euroopan valtiot kuuluvat maailman

rikkaimpien valtioiden joukkoon bruttokansantuotteella mitattuna. Bruttokansantuotteella

(BKT) ilmoitetaan jossakin valtiossa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden

arvo. Sillä kuvataan myös valtion vaurautta ja se ilmoitetaan Yhdysvaltain dollareina

jokaista asukasta kohti. Saksa kuuluu maailman kahdenkymmenen hyvinvoivimman

valtion joukkoon, kuten myös 13 muuta Euroopan valtiota.

Monet asiat voivat vaikuttaa valtioiden hyvinvointiin. Suurimpia hyvinvointiin vaikuttajia

ovat esimerkiksi koulutus, turvallisuus tai vapaaehtoistyöhön osallistuminen. Saksassa

koulutus on oikein tehokasta, ja Saksassa asuvista ihmisistä lähes kaikki osaavat lukea,

tarkemmin sanottuna 99 % saksalaisista osaa lukea.

Saksassa on hiukan uusiutumattomia luonnonvaroja, kuten kivihiiltä, ruskohiiltä ja

maakaasua. Ne ovat myös fossiilisia polttoaineita. Uusiutumattomat luonnonvarat eivät

nimensä mukaisesti uusiudu, tai no kyllähän ne uusiutuvat, mutta niin hitaasti, että

nykyisen kulutuksen jatkuessa ne loppuvat ennen kuin uusia ehtii syntyä. Niiden

uusiutuminen kestää miljoonia vuosia. Uusiutumattomia luonnonvaroja on vain rajallinen

määrä, joten niitä kannattaa kierrättää eli käyttää uudelleen, jos vain pystyy.

Fossiilisia polttoaineita kutsutaan fossiilisiksi polttoaineiksi, koska ne ovat syntyneet

miljoonia vuosia sitten kuolleista eliöistä. Fossiiliset polttoaineet eivät ole kovin

ympäristöystävällisiä, koska niiden polttaminen tuottaa erittäin paljon hiilidioksidia ilmaan,

joka puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Hiilidioksidin lisäksi ilmaan pääsee myös

rikkiä ja typpeä, jotka aiheuttavat happamia sateita. Happamat sateet vaurioittavat

ympäristöä esimerkiksi vahingoittamalla puita ja järvien eliöstöä. Lisäksi ne voivat

syövyttää kaupunkien patsaita ja muita rakenteita.

Kivihiili on syntynyt noin 350 miljoonaa vuotta sitten trooppisista saniaismetsistä. Se on

niin vanhaa, että siksi se on jo puristunut erittäin tiiviiksi ja tiheäksi, joten sen hiilipitoisuus

on todella suuri, jopa lähemmäs sataa prosenttia.

Ruskohiili on jonkin verran nuorempaa hiiltä kuin kivihiili. Se ei siis ole puristunut vielä

hirveän tiheäksi. Ruskohiilikin on syntynyt saniais- ja kortemetsistä. Niistä hiili on

muodostunut siten, kun välillä napajäätiköt sulivat 350-300 miljoonaa vuotta sitten, saniais-

ja kortemetsät peittyivät veden alle ja samalla myös maakerrosten alle. Koska

maakerrosten alla oli erittäin hapettomat olot, ne eivät joutuneet hajottajien hajottamiksi.

Paksu maakerros puristi saniais- ja kortemetsiä kasaan ja niistä syntyi pitkien aikojen

kuluessa hiiltä. Saksassa hiilikaivoksia on aivan Saksan itäisimmissä ja läntisimmissä

osissa.

Saksasta löytyy myös maakaasua. Maakaasu on syntynyt noin 150 miljoonaa vuotta sitten

merenpohjan kuolleista planktoneliöistä. Maakaasu on syntynyt siten, kun kuolleita

planktoneliöitä ja kaikenlaisia kasvien ja eläinten jäänteitä vajoaa merten vähähappisiin

syvänteisiin ja ne hautautuvat maakerrosten alle. Maakerrosten alla kuumuus ja paine

muuttavat eliöiden jäänteet muuntuvat miljoonien vuosien aikana hiilivedyiksi. Ja näin

niistä on muodostunut kaasumaista maakaasua, mutta myös nestemäistä maaöljyä.

Euroopassa hiiltä on poltettu jo kauan energianlähteenä, mutta nyt monet kaivokset ovat jo

ehtyneet.

Yksi Saksan tärkeimmistä energianlähteistä on myös tuulivoima, jota Saksassa esiintyy

erittäin paljon. Toistaiseksi tuulivoima on uusiutumattomia energianlähteitä kalliimpi, mutta

tulevaisuudessa se tulee halvemmaksi, kun sen ja muidenkin uusiutuvien

luonnonvarojen kehittelyyn ja teknisiin ratkaisuihin panostetaan. Tuulivoimassa hyvä

puoli on tietenkin, että se ei saastuta luontoa, ja se ei lopu. Tosin tuulivoima tuottaa

energiaa epätasaisesti, sillä eihän aina voi tuulla. Uusiutuvia luonnonvaroja, kuten

viljelykasveja ja vesivoimaa ja tuulta, syntyy koko ajan lisää eikä se siis lopu. Siksi olisi

erittäin järkevää suosia niitä uusiutumattomien luonnonvarojen sijaan.

Luonnonvaroja on myös aineettomia. Niitä ovat esimerkiksi maiseman kauneus ja

puhtaus, hiljaisuus sekä luonnon monimuotoisuus. Ne ovat aika ainutlaatuisia, eikä niitä

voi määritellä rahassa tai lastata kuorma-autoon.

Elinkeinoista suurin on Saksassa tällä hetkellä auto- ja koneteollisuus. Sen parissa

työskentelee joka seitsemäs saksalainen. Autoteollisuus on syystäkin Saksassa suurin

elinkeino, sillä onhan ensimmäisen nykyaikaisen auton keksinytkin saksalainen Karl Benz

yhdessä toisen saksalaisen, Gottlieb Daimlerin kanssa.

Saksan länsi- ja lounaisosat kuuluvat Euroopan teollistuneimpaan alueeseen. Auto- ja

koneteollisuuden lisäksi elinkeinoina on maatalous. Maataloustyyppeinä Saksassa on

maidontuotanto ja viljely pohjoisosissa ja rannikolla, viljanviljelyä on runsaasti keskiosissa

ja muualla on karjanhoitoa ja viljelyä. Aivan Saksan eteläosissa Alppien läheisyydessä on

myös metsätaloutta, laidunmaata ja vähäistä maataloutta.

Elinkeino on ihmisen tapa hankkia elantoa. Niitä on kolme ryhmää: alkutuotanto, jalostus

ja palvelut. Alkutuotantoa ovat esimerkiksi maatalous, metsätalous, kalastus ja

kaivostoiminta. Alkutuotannossa tuotetaan raaka-aineita, joita teollisuus jalostaa.

Teollisuuden eri alat ja rakennustoiminta ovat jalostusta.

Myös palvelut ovat tärkeä elinkeino niin Saksassa, kuin muuallakin Euroopassa.

Palveluelinkeinoja ovat esimerkiksi liikenne, kauppa, hotelli- ja ravintolapalvelut,

sosiaalipalvelut, opetus ja terveydenhuolto.

Saksa on Euroopan jättiläinen asukasluvun, mutta myös muiden asioiden takia. Muun

muassa Saksan viennin arvo on maailman suurin ja Saksassa tuotettujen tavaroiden ja

palveluiden yhteen laskettu arvo on erittäin suuri. Se on yhtä suuri kuin Kiinalla ja edelle

menevät vain Japani ja Yhdysvallat. Ja, koska Saksa on väkiluvultaan suuri valtio, siellä

on suuremmat markkinat oman valtion sisällä maatalouden ja teollisuuden tuotteilla kuin

missään muualla yksittäisessä Euroopan valtiossa.

Saksan virallinen kieli on saksa. Toki Saksassa kuulee puhuttavan muitakin kieliä, mutta

saksa on se virallisin ja yleisin kieli. Saksaa puhutaan myös paljon muualla Euroopassa,

esimerkiksi Itävallassa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa. Euroopassa yli 100 miljoonaa

ihmistä puhuu saksaa ja saksa siis onkin Euroopan puhutuin äidinkieli.

Saksan kaksi suurinta uskontoryhmää ovat katoliset ja protestantit. Molempia uskonnollisia

ryhmiä on 34 % kaikista Saksan uskonnoista. Muita uskontoja on siis loput 32 %.

Saksan suosituin pikaruoka on turkkilaisten siirtotyöläisten kehittämä Dönerkebab.

Saksassa on jouluisin tapana järjestää suuria ja monenlaisia joulutoreja, joissa myydään

paljon jouluun liittyviä tarvikkeita ja asioita. Myös jouluruoat on helppo ostaa toreilta.

Tällaiset joulutorit ovat myös hyvin perinteisiä muualla saksankielisissä valtioissa.

Saksalaiseen kulttuuriin kuuluu myös hyvin vahvasti olut, jota nautitaan ja tehdään

Saksassa hyvin paljon ja sitä tarjoillaan erittäin suurissa kaljatuopeissa. On väärin

kuitenkin ajatella, että kaikki saksalaiset joisivat hirveästi olutta, sillä näin ei tietenkään ole

ja se on hyvä muistaa.

Perinteinen saksalainen pretzel, joka on tehty pullataikinasta, jonka päälle on laitettu suolakiteitä. Sitä syödään

alkupalaksi tai oluen kanssa.

Saksa on pinta-alaltaan hyvin keskikokoinen valtio. Sen pinta-ala on 357 022 km². Saksa

on siis Suomeen verrattuna hyvin samankokoinen valtio, tosin Suomi on pienempi.

Asukastiheydestä kertoo jo hyvin se, että vaikka Suomi on hyvin samankokoinen valtio

kuin Saksa, siellä on vain noin 5,3 miljoonaa asukasta, kun taas Saksassa asukkaita on

noin 82,3 miljoonaa.

Saksa on lähes koko valtion alueelta hyvin tiheästi asuttua. Harvimmin asuttua aluetta

Saksassa on Saksan koillisosassa lähellä rannikkoa. Tällä alueella asukastiheys on 8 – 49

asukasta per neliökilometri. Tiheimmin asuttuja alueita on muun muassa suurien

kaupunkien, kuten Berliinin, Münchenin, Kölnin ja Hampurin, alueilla. Tämä johtuu siitä,

että suuret kaupungit ovat useimmiten sijoitettu jokien varsille, koska ne ovat hyviä

kulkuväyliä ja niitä pitkin on hyvä kuljettaa teollisuuden raaka-aineita ja tuotteita. Nykyään

Saksan tiheimmin asutut seudut ovat olleet vanhoja teollisuusalueita, koska siellä missä oli

raaka-aineita, sinne myös perustettiin teollisuusalueita. Saksassa, kuten muuallakin

Euroopassa suurin osa asukkaista asuu kaupungeissa ja niiden lähialueilla.

Saksassa kannattaa käydä tutustumassa historiallisiin nähtävyyksiin ja kohteisiin. Keski-

Euroopassa on paljon vanhoja linnoja, jotka ovat erittäin upeita, joten niihin kannattaa

ehdottomasti mahdollisuuksien mukaan käydä tutustumassa. Yksi Saksan tunnetuimmista

linnoista ja suosituimmista turistikohteista on Neuschwansteinin linna, joka sijaitsee

Saksan Baijerissa. Se on ollut esikuvana muun muassa Walt Disneyn piirroselokuvassa

prinsessa Ruususen linnalle.

Saksan yksi suosituimmista nähtävyyksistä, Neuschwansteinin linna.

Berliinin muuri on myös yksi erittäin mielenkiintoisista kohteista, johon kannattaa käydä

tutustumassa. Berliinin muuri erotti muinoin Länsi- ja Itä-Saksan toisistaan. Berliinin muuri

purettiin vuonna 1989, jolloin Saksat yhdistyivät. Nykyisin Berliinin muuri on yksi maailman

suurimmista ulkoilmagallerioista, ja suurin osa sen taideteoksista liittyy jollain tapaa

Berliinin muuriin, esimerkiksi jotkin teokset kertovat mitä mieltä saksalaiset olivat muurista.

Kuva Berliinin muurista, jossa kuvataan muurin purkamista.

Saksassa on myös taideteos, joka on tehty juutalaisten muistoksi, jotka joutuivat

kärsimään ja kuolemaan Hitlerin aikana.

Kuvassa on muistoteos juutalaisten kärsimyksistä ja kuolemista Hitlerin aikana.

Myös Münchenin olympiastadionilla on varmasti erittäin mielenkiintoista käydä. Kuvissa

olympiastadion saattaa vaikuttaa pieneltä, mutta sitä se ei ole. Münchenin

olympiastadionilla pelataan muun muassa erittäin paljon tärkeitä ja suuria jalkapallo-

otteluita.

Saksasta löytyy monenlaisia nähtävyyksiä edellä mainittujen lisäksi. Niitä ovat esimerkiksi

suihkulähteet, monet linnat, sekä muita vanhoja rakennuksia.

Kuvassa Münchenin olympiastadion.

Saksassa vanhoja ja kauniita rakennuksia on muun muassa oopperatalo ja monet kirkot.

Myös tv-tornit ovat mielenkiintoisia nähtävyyksiä esimerkiksi Münchenissä.

Münchenin tv-torni.

Oopperatalo Saksassa.

Kirkko, joka on myös erittäin suosittu turistikohde.

Saksassa erityistä on myös se, että siellä hevosurheilu ja –kasvatus on erittäin suurta ja

maailmanlaajuista. Saksalaiset ratsastajat kisaavat useimmiten maailman huippuluokissa

ja Saksassa kasvatetaan erittäin huippulaatuisia urheiluhevosia. Saksaa voisi siis myös

kutsu varsinaiseksi hevosmaaksi. Saksassa järjestetään eniten koko maailmassa

laadukkaimpia ja huipputasoisia kansainvälisiä kilpailuja, joissa jotkut suomalaisratsukotkin

saattavat pärjätä ihan kohtalaisesti. Monet suomalaiset kilparatsastajat muuttavat aina

jossain vaiheessa Saksaan huippuvalmentajien oppiin, ja joskus he muuttavat sinne

pysyvästi laadukkaiden hevosten takia.

Valtiotyöni onnistui ihan hyvin, mutta aika meinasi loppua kesken ja loppuosa työstä onkin

hieman hätäisesti tehty. Voisin jatkossa yrittää aloittaa tällaiset työt vielä aikaisemmin,

vaikka tätäkin työtä aloin tehdä erittäin hyvissä ajoin. Työskentelin kyllä ihan ahkerasti ja

työtä oli ihan mielenkiintoista tehdä ja Saksasta oli kiva oppia lisää asioita.

Mielestäni karttoja ja diagrammeja oli kiva tulkita ja onnistuin niissä hyvin. Myös tiedon

etsiminen kirjasta oli mukavan mielenkiintoista, vaikka välillä toki turhauttavaakin.

Valtiotyöstäni olisi tullut vielä parempi, jos olisin pystynyt tekemään sitä enemmän ja

minulla olisi ollut enemmän aikaa tämän työn tekemiseen.

Arvosanaksi valtiotyölleni antaisin 9, sillä olen käyttänyt tähän lähes kaiken ajan, jonka

olen vain pystynyt ja siis nähnyt tämän eteen erittäin paljon vaivaa. Olen myös etsinyt

paljon tietoa kirjan eri kappaleista ja käyttänyt omaa tietoani ja joitain asioita olen pystynyt

päättelemäänkin. Numerosta olisin voinut saada paremman, mutta nyt tilanne oli tämä,

eikä sille voinut mitään. Yritin kuitenkin parhaani ja olen ihan tyytyväinen työhöni, vaikka

täydellinen se ei ole ja siinä on vielä paljon paranneltavaa.