SakuraSakuraOushinkan Ry:n jäsenlehti 1/10

Sensei Toby Threadgill

PUHIKSEN PUHINAA

Puheenjohtajan tehtävässä sain jatkopestin ainakin toimintavuoden 2010 ajan. Seuran tilanteeseen voi olla ainoastaan tyytyväinen. Edellinen toimintavuosi 2009 oli jatkoa edelliselle hyvälle vuodelle. Nyt seura on mukavassa nosteessa ja salissa on mukava harrastaa sekä ohjata toimintaa. Nyt haasteena on jatkuvuuden ja toiminnan tason

varmistaminen myös jatkossa.

Viimeisimpinä vuosina olemme jo onnistuneet laajentamaan seuratoimijoiden rintamaa edes hieman leveämmäksi. Seuratoiminta ei voi tietenkään olla kummoista, jos se lähtee ainoastaan muutamasta henkilöstä. Puheenjohtajana kannan aina huolta vapaaehtoistyön kuluttavasta puolesta. Monella työpäivän jälkeen koittaa uusi rupeama illalla. Ensin johdetaan toimintaa päiväaika, jonka jälkeen vielä monesti myös ilta. Ainoastaan pukineet vaihtuvat, mutta toimintatavat eivät juuri muutu. Seurassakin painavat tuottavuuden ehdot ja taloudellinen vastuu. Resurssien tehokas käyttö ja rahastonhoitajan kvartaaliraportit painavat mieltä. Esimerkiksi voidaanko siirtää rahaa ”momentilta” toiselle ja miten tuetaan jäsenistöä.

Hyvä liikunta tietysti kannustaa seuratoimijoitakin olemaan salilla. Liikkuminen hyvässä harrastuksessa ja mukavassa seurassa on meidät salille saanut jäämään. Seuramme hyvä hallinnon ja tiedottamisen malli ei ole tullut ilman tietokoneella istumista. Kaikki jaettavat paperit ja asiakirjat on esimerkiksi jonkun tehtävä, kopioitava ja jaettava. Seurassa riittää kaikille halukkaille varmasti sopivia tehtäviä eli myös vanhemmille tai vähemmän aikaa harrastaneille.

Toimintamme perustuu kuitenkin pyyteettömään lajin eteen tehtävään työhön. Se ei perustu suuriin jäsenmaksuihin ja sieltä harvojen taskuihin. Meillä uskotaan siihen, että nöyrää aloittelijaa vanhemmat harrastajat kehittävät paremmaksi kamppailijaksi ja hyväksi kansalaiseksi.

Hyvää kevättä kaikille ja kohti seuraavia harjoitteita

Puheenjohtaja Niko Koivula

SISÄLLYSLUETTELOPuhiksen puhinaa 2Wado-ryun juurilla Berliinissä 3-5Kohti Panda –kisoja 5Kausisuunnitelma vyölliset 6Kausisuunnitelma juniorit 7Oushinkanin 2000 –luku, Finn –karatesta Wado-ryu karaten osaajiksi 8-9Idori –leiri Kouvolassa 17.-18.10.2009 10-11Yhdistys ei vastaa ilmoitusten oikeellisuudesta

2

WADO-RYUN JUURILLA BERLIINISSÄTeksti Hansi Miettinen

Wado-ryu karatesta kerrotaan usein, että tyyli pohjautuu pitkälti japanilaiseen (shindo yoshin-ryu) ju-jutsuun sekä okinawalaiseen karateen. Harva kuitenkaan ymmärtää, mitä tämä yhdistelmä tarkoittaa ja mitä ju-jutsu on tuonut karateen lisää. Allekirjoittaneella oli mahdollisuus osallis-tua Berliinissä harvinaislaatuiselle kamppailuleirille 27.2.–1.3.2010, jossa harjoiteltiin shindo yoshin-ryu ju-jutsua sekä wado-ryu karatea etsien wado-ryulle yhtymäkohtia ju-jutsusta, tyylin juurista. Leirin opettajina toimivat senseit Toby Threadgill (menkyo kaiden shindo yoshin-ryu) ja Bob Nash (7.dan wadokai). Leirin järjesti Berliinin karate-yhdistys (Berliner Karate Verband).

Sensei Toby Threadgill

Alkuun lienee parasta selvittää pari perusasiaa shindo yoshin-ryu ju-jutsusta, jot-ta kaikki lukijat pääsevät viivalle. Shindo yoshin-ryu on kehitetty yoshin-ryu ju-jut-susta. Tyyliä kehitettiin, koska vanhan tyylin katsottiin muuttuneen taistelu-ju-jut-susta kahdenväliseksi kamppailuksi. Shindo yoshin-ryu (uusi pajunoksan tyyli) on siis taistelukentän ju-jutsua, jonka periaatteisiin kuuluu muun muassa pystykamp-pailun suosiminen. Tämähän on täysin loogista, koska useiden vastustajien ym-päröimänä ei todellakaan kannata painia. Toinen merkittävä periaate on, että samat tekniikat toimivat sekä eri aseilla että ilman. Shindo yoshin-ryu on jakaan-tunut kolmeen haaraan, jotka ovat shindo yoshin-ryu domonkai, takamura-ha shindo yoshinkai sekä wado-ryu ju-jutsu kempo. Ju-jutsun sukupuun mukaan olemme siis yksi ju-jutsun tyyli! Muistakaamme, että tyylimme perustaja sensei Otsuka sanoi wado-ryusta: ”onhan siinä paljon karateakin”!

Leirin idea oli siis normaali karate-harjoittelun lisäksi etsiä juuria ju-jutsusta wado-ryu karateen. Yhtäläisyyksiä tekniikoihin etsittiin siten, että sensei Nash esitti wado-ryu tekniikan (paritekniikka, katan osa) ja sensei Threadgill näytti kuinka tekniikka tehdään alun perin ju-jutsussa. Molemmat senseit painottivat, että on ymmärrettävä miten Otsuka ju-jutsu mestarina tulkitsi okinawalaisen karaten liikkeet. Tämän vuoksi wado-ryun katan sovellukset (bunkait) poikkeavat usein muista tyyleistä. Ju-jutsu demonstraatiot ja niiden selitykset saivat kyllä vanhan harrastajankin ajattelemaan wado-karatea vielä aivan uudella tavalla.

Takamura-Ha Shindo yoshin-ryu on perinteinen vanha budo eli koryu laji. Lajissa ei ole vyöarvoja ja vyön tehtävä on lähinnä pitää takki kiinni. Lajissa on kolme eri osaamisen tasoa sekä arvo menkyo kaiden, joka tarkoittaa, että sen saaja hallitsee lajin kaikki tekniikat. Menkyo kaiden on tavallaan päästötodistus ja se valtuuttaa myöntämään alempia oppiarvoja. Aikoinaan myös sensei Otsukalla oli

3

menkyo kaiden shindo yoshin-ryusta. Nykyisin Sensei Threadgill on tämän hetki-nen Takamura-Han päämies.

Shindo Yoshin-ryu sukupuu

Ja takaisin itse leiriin. Leirin kaikki harjoitukset oli jaettu tasoryhmiin: mustat ja värivyöt. Harjoitukset kestivät lauantaina ja sunnuntaina kahdeksan tuntia päivässä sisältäen tunnin tauon. Maanantaina oli tarjolla enää pikainen kolmen tunnin karatetreeni mustille vöille. Leirin ju-jutsu harjoituksissa keskityttiin ensisi-jaisesti liikkumisen ja tekniikoiden voimantuoton periaatteisiin sekä alempien vöi-den osalta erilaisten lukko tms. tekniikoiden tekemiseen. Ylempien vöiden har-

joitukset olivat enemmänkin sisäisiä eli oikeiden suori-tusperiaatteiden kuin ulkoisten tekniikoiden harjoittelua.

Karate-harjoituksissa sensei Nash opetti todella pikku-tarkasti wado-ryun saloja. Vaikka monilla on ennakkolu-uloja amerikkalaisia kohtaan niin täytyy todeta, että sen-sei Nash oli aivan loistava opettaja. Nash korjasi virheitä tasa-puolisesti, oli sitten oppilas 1. tai 5. dan.

Sensei Bob Nash

Nash käsitteli harjoituksissaan tasaisesti perustekniikkaa, kataa ja paritekniikkaa (kihon kumite). Sensei Nash perusteli tekniikat todella tarkasti ja muun muassa maanantain mustien vöiden treeni alkoi kumartamisen oikeasta suorituksesta ja

4

sen taktisesta merkityksestä! Sensei Nash pystyi pilkkomaan kaikki tekniikat todella taitavasti osiin. Vaikka Nash on syntynyt japanissa, hän on elänyt Yhdys-valloissa ja amerikkalainen kulttuuri näkyy hänessä juuri sopivasti. Sensei Nashin yleisimpiä sanontoja oli ”this is martial art, this is dancing” tai ”it´s always elbow or knee thing”. Ja tottahan se onkin; lähes kaikissa liikkeissä korostuu polven tai kyynärpään käyttö.

Leiri oli hieno kokemus ja opetti katsomaan wado-tekniikoita ju-jutsu-lasien läpi sekä täten ymmärtämään edes vähän alkuperäisten tekniikoiden tarkoituksia. Leirillä huomasi myös varsin selkeästi omat heikkoudet , jonka vuoksi mieleen palautui selkeästi karate-don merkitys: Karate-do tarkoittaa koko elämän kestävää oppimisen tietä!

KOHTI PANDA -KISOJATeksti Niko Koivula

Taannoin 2000 –luvun alussa Oushinkan ry oli vakio vierailijoita useilla eri kilpailupaikkakunnilla. Kilpailuihin osallistumisen mahdollisuutta koitetaan ensimmäisen kerran lähes viiteen vuoteen, joten nyt kaikki juniorit kokeilemaan pienen kisailun tunnelmaa.

Suomen karateliitto järjestää ensimmäiset Panda –kilpailut Lahdessa 24.4.2010. Kilpailut ovat tarkoitettu 5-12-vuotiaille. Kilpailijat jaetaan kata-, ottelu-, ja paritekniikkakilpailusarjoihin ennakkoilmoittautumisien perusteella iän, painon ja vyöarvon mukaan. Paritekniikkakilpailuun ilmoittaudutaan pareittain. Salilla kerätään ilmoittautumiset viimeistään 8.4.2010 mennessä. Ilmoittautuminen sisältää Panda T –paidan, joka jaetaan kilpailupaikalla osallistuville kilpailijoille.

Pyykkipoikaottelu on tarkoitettu 5-9 – vuotiaille (9v. / alemmat vyöt), mutta 8-9 – vuotiaat voivat halutessaan ilmoittautua kadettien säännöillä käytävään otteluun. Muita poikkeuksia ikärajoissa ei sallita. Kukin kilpailija voi osallistua vain yhteen kumitesarjaan ja yhteen katasarjaan. Ottelut ovat lasten säännöillä eli esimerkiksi minkäänlaista kasvokontaktia ei sallita.

Ottelussa pakolliset suojat:hammassuojat, käsisuojat, tytöillä rintasuojat, sääri- ja jalkapöytäsuojat, pojilla alasuojat (vapaaehtoinen). Pyykkipoikaottelussa ei ole pakollisia suojavarusteita.Huom! Alle 11-vuotiailla tytöillä rintasuojien käyttö vapaaehtoista!

Kaikilla kilpailijoilla tulee olla kilpailut kattava vakuutus ja karateliiton kilpailulisenssi. Tosite / tositteet mukaan kilpailuihin!

Seura kustantaa linja-autokyydin kilpailupaikalla ja takaisin sekä evästää kilpailijat päivän aikana. Kilpailumaksu on 20€ kilpailija, joka maksetaan seuran tilille. Seura välittää kilpailuilmoittautumiset järjestävälle taholle. Ilmoittautumisinfo jataan koteihin maaliskuun loppuun mennessä.

5

VYÖLLISTEN KAUSISUUNNITELMA KEVÄT 2010

KUUKAUSI VKO AIHE HUOMMAALISKUU

KESTÄVYYS,

PAINOPISTE, LANTIO

9 Ei treenejä 1.-7.3. HIIHTOLOMA10 Sovellukset, itsepuolustus 13.3. OUSHINKAN

TALVIPÄIVÄ11 Kumite (ottelu+välineet+ matto)12 Kihon (yksittäistekniikat, asennot) 27.-28.3. SEURAN LEIRI

HUHTIKUUZANSHIN, REAKTIO,

TERÄVYYS

KATA

13 Kata (bunkai) 2.4. PITKÄPERJANTAI,

EI TREENEJÄ14 Kumite (Kihon-, ohyo-, ippon kumite) 5.4. PÄÄSIÄINEN, EI

TREENEJÄ15 Itsepuolustus (hallinta lukko- ja

kaatotekniikat)16 Kertaus vyökokeeseen (kaikki tekniikat) 19.4. VYÖKOEKATSEL-

MUS17 Kata (Kushanku) 1.5. VAPPU EI TREENE-

JÄ

TOUKOKUUKESTÄVYYS, VOIMA

PARITEKNIIKKA,

SOVELLUKSET,

18 Kihon (kaikki) 6.5.VYÖKOE19 Kumite (idori, tantodori, kumite gata)20 Välineet ja ottelu 22.-23.5. WADO-LEIRI,

RAUMA21 Sovellukset (hallinta lukko- ja

kaatotekniikat)

KESÄKUUAJOITUS, TERÄVYYS,

HARVNAISEMMAT

TEKNIIKAT

22 Kihon (harvinaisemmat tekniikat)23 Kata (erityisperusteiset katat)24 Kumite (kumite gata, idori, tantodori,

henka) 25 Itsepuolustus26 Ottelu, välineet 3.7. KESÄPÄIVÄ

Viikkoharjoitusten aiheita sovelletaan kuukausiteemojen mukaisesti huomioiden tekniikka ja fyysiset tavoitteet. Harjoitukset toteutetaan huomioiden vyöarvot. Teemat ovat ohjeellisia.

KESÄPÄIVÄT PIDETÄÄN 3.7.2010

6

JUNIOREIDEN KAUSISUUNNITELMA KEVÄT 2010

Kevätkauden päättäjäiset junioreilla 28.5. klo 17.30 alkaen.Kausi päättyy päättäjäisiin, jossa vuoden aikana kunnostautuneita

karatekan alkuja muistetaan.

Ennakkoilmoittautuminen 21.5. mennessä Nikolle, jotta tarjoilu olisi mutkaton. (ilmoittautumislomakkeet jaetaan koteihin myöhemmin)

KUUKAUSI PÄIVÄ AIHE HUOMMAALISKUUParitekniikkaKata

1.3.-7.3.-10 HARJOITUKSET PERUTTU Talvilomaviikko8.3.-10 klo. 17:30 Paritekniikat, maegeri uke 4-6 YL ”Pantterit”10.3.-10 klo. 17:30 Paritekniikat, ippon kumite 1-3 AL”Pandat”12.3.-10 klo. 17:30 Paritekniikka, yhdistelmät YH15.3.-10 klo. 17:30 Kata YL ”Pantterit”17.3.-10 klo. 17:30 Kata, jodan AL ”Pandat”19.3.-10 klo. 17:30 Vyökoe, ERIKSEEN NIMETYT YH22.3.-10 klo. 17:30 Kata, Pinan –katat 1-4 YL ”Pantterit”24.3.-10 klo. 17:30 Kata, Pinan –katat 1-4 AL ”Pandat”26.3.-10 klo. 17:30 Kata, Oushinkan Cup YH29.3 -10 klo. 17:30 Kumite, pisteottelu, säännöt YL ”Pantterit”31.3 -10 klo. 17:30 Kumite, pyykkipoikaottelu,

säännötAL ”Pandat”

HUHTIKUUOtteluKata

24.4. PANDA-kilpailuJärjestäjä: Lahden Karate

2.4.-10 klo. 17:30 HARJOITUKSET PERUTTU Pitkäperjantai5.4.-10 klo. 17:30 HARJOITUKSET PERUTTU 2. pääsiäispäivä7.4.-10 klo. 17:30 Kumite, pisteottelu AL”Pandat”9.4.-10 klo. 17:30 Kumite, pyyhkäisyn käyttö YH12.4.-10 klo. 17:30 Kumite, counter -tekniikat YL ”Pantterit”14.4.-10 klo. 17:30 Kumite, counter -tekniikat AL”Pandat”16.4.-10 klo. 17:30 Kumite, Oushinkan Cup YH19.4.-10 klo. 17:30 Yhdistelmät, vyökoetekniikat YL ”Pantterit”21.4.-10 klo. 17:30 Kata AL”Pandat”23.4.-10 klo. 17:30 Vyökoe, ERIKSEEN NIMETYT YH26.4.-10 klo. 17:30 Kata, nidan, shodan, sandan YL ”Pantterit”28.4.-10 klo. 17:30 Kata, nidan, shodan AL”Pandat”30.4.-10 klo. 17:30 Kata, tasoryhmin YH

TOUKOKUUYhdistelmät

3.5.-10 klo. 17:30 Yhdistelmät, Pistariharjoitus YL ”Pantterit”5.5.-10 klo. 17:30 Yhdistelmät, Pistariharjoitus AL”Pandat”7.5.-10 klo. 17:30 Yhdistelmät, Potkutyynyharjoi-

tusYH

10.5.-10 klo. 17:30 Paritekniikat, maegeri uke 4-6 YL ”Pantterit”12.5.-10 klo. 17:30 Paritekniikat, Maegeri uke 1-3 AL”Pandat”14.5.-10 klo. 17:30 Paritekniikat, Maegeri uke 1-6 YH17.5.-10 klo. 17:30 Paritekniikat, ohyo kumite 1-2 YL ”Pantterit”19.5.-10 klo. 17:30 Paritekniikat, ippon kumite 1-2 AL”Pandat”21.5.-10 klo. 17:30 Vyökoe, ERIKSEEN NIMETYT YH24.5.-10 klo. 17:30 Yhdistelmät, Pistariharjoitus YL ”Pantterit”26.5.-10 klo. 17:30 Yhdistelmät, Pistariharjoitus AL”Pandat”28.5.-10 klo. 17:30 Kevätkauden päättäjäiset YHHarjoitukset jatkuvat 1.6.2010 alkaen kesäajoin

7

Oushinkanin 2000 –luku, Finn –karatesta Wado-ryu karaten osaajiksi.

Teksti Immo Pylvänen

Vuosituhat aloitettiin seuran perustajajäsenen Keijo Niemen toimiessa seuran puheenjohtajana, mutta melko pian seuran pitkäaikaiset toimijat väistyivät seuran johtotehtävistä. Ainoastaan ”vanha sotaratsu” Juha Kettunen jatkoi seuran puheenjohtajana vuoden 2004 loppuun ja johtokunnan jäsenenä vielä lähes vuosikymmenen loppuun.

Vuosituhannen alun toimintaa varjosti taloudellinen epävarmuus ja seuran taloudessa mentiin lähes kädestä suuhun periaatteella. Varat seuran toimintaan ovat tulleet jäsenmaksuista, kaupungin toiminta-, tilavuokra- ja koulutusavustuk-sista. Jäsenmäärän heilahtelut ovat osaltaan olleet vaikuttamassa talouden epävarmuuteen.

Uudet tuulet alkoivat puhaltaa seuratoimintaan Niko Koivulan (1 DAN) aloittaessa puheenjohtajana vuoden 2005 alusta, jatkaen puheenjohtajana edelleen.

Seuran 30 -vuotista toimintaa juhlittiin marraskuussa 2006 Kouvolan upseeri-kerholla. Juhlaan osallistui entisiä ja nykyisiä harrastajia viitisenkymmentä.

Kuvassa seuran nuorten maajoukkue-ottelijat ottivat mittaa toisistaan 30 –vuotisjuhlassa

Merkittävää varmuutta seuran toimintaan on tuonut mahdollisuus harjoitella yhdessä paikassa. Seuran harjoituspaikaksi on vakiintunut Kouvolan ammattikoulun

juhlasali, jossa harjoittelevat niin juniorit kuin aikuisetkin. Harjoitusolosuhteet ovat parantuneet seuran hankittua oman tatamin syyskauden alusta 2009.

Uusinta karate -tietämystä on haettu seuraan koko 2000 –luvun ajan Wado –kollegion järjestämiltä leireiltä, joissa on ollut opettajina parhainta tietämystä omaavat kansalliset Wado-ryun taitajat sekä ulkomailta tulleet opettajat mm. Euroopan Wado-ryun pääopettaja Shingo Ohgami (7 DAN).

Seuramme pääopettajan Hansi Miettisen (3 DAN) valinta vuonna 2003 Wado-ryu Dan-kollegioon on mahdollistanut viimeisimmän lajitietämyksen siirtymisen seuran harjoituksiin. Lisäksi Hansi Miettinen, tullessaan johtokuntaan 2002 otti käyttöön kausisuunnitelmat puolivuosikausille. Seuran sisäinen koulutus

8

valmentajille ja seuran omat leirit ovat parantaneet tiedon siirtoa koko harjoittelijajoukolle. Osoituksena laadukkaasta opetuksesta on seuran omille kasvateille myönnettyjen mustien vöiden määrä, neljä kappaletta.

Junioritoiminta on menestyvän seuran kivijalka. Junioritoiminta olikin vilkasta 2000 –luvun alussa, keskivaiheilla vuosikymmentä junnutoiminta hiipui lähes olemattomaksi, mutta on noussut taas vuosikymmenen alun vilkkaalle tasolle.

Niko Koivulan valinta Karateliiton nuorisovaliokuntaan on jäntevöittänyt myös seuramme junioritoimintaa. Junioreiden kausisuunnitelmat ovat toimivan harjoittelun ohjenuorana.

Mirka 1. Dan kokeessa Hämeenlinnassa vuonna 2008

Juniorit ovat osallistuneet Orimattilan- sekä Hämeenlinnan junnukisoihin. Lähimpänä kilpailutapahtumana on tulevana keväällä Lahdessa kilpailtava Panda –kilpailu. Vuodesta 2005 on junioreille järjestetty salikilpailuna järjestetty neliosainen Oushinkan Cup. Kilpailu on saavuttanut junioreiden keskuudessa suuren suosion.

Sami ottelemassa Hämeenlinnan junioriturnauksessa vuonna 2005

Seura on ottanut myös valtakunnallisesti vastuuta juniori toiminnasta järjestämällä Karateliiton Juniorileirin kesäkuussa 2004 Kouvolassa.

9

IDORI-LEIRI KOUVOLASSA 17.-18.10.2009Teksti Hansi Miettinen

Kouvolan karateseura Oushinkan ry järjesti idori-leirin 17.-18.10.2009 oman seuran harrastajille allekirjoittaneen johdolla. Leirillä tehtiin nimensä mukaisesti vain idori- eli istuenpuolustautumistekniikkaa tai niiden pystysovelluksia. Leirin tarkoituksena oli laajentaa Oushinkanin karatekojen osaamista perinteisillä tekniikoilla, vaikka niitä ei virallisesti vaaditakaan vyövaatimuksissa.

Wadokai-idorit ovat peräisin Shindo-Yoshin-Ryu Ju-jutsusta, mutta suoritustapa lienee muuttunut alkuperäisestä. Wadokain standardisoimia idori-tekniikoita on seitsemän. Tekniikat on tehty alun perin hakamassa eli perinteisessä japanilaisessa housuhameessa, mikä näkyy istuma-asentoon menossa. Polvi-asentoon (zazen) meno suoritetaan oikeapolvi eteen työntäen (jalka päkiällä), vartaloa vasemmalle kääntäen. Tämän jälkeen vasen jalka siirretään maahan oikean viereen. Jalat ovat aluksi päkiöillä, jonka jälkeen istuminen jalkapöytien päälle.

Alun perin, kun wado-ryu on rekisteröity 1939, idori-tekniikoita on ollut vain kuusi; neljä edestä suoritettavaa ja kaksi takaa. Nykyisissä idoreissa tekniikoita on viisi edestäpuolustautumista ja kaksi sivulta. Aikoinaan Otsuka-sensein tiedetään näyttäneen idoreita, joissa hän puolustautui kahtakin hyökkääjää vastaan istualtaan, mutta nykyisin ainakaan wadokain mukaisissa tekniikoissa ei tällaisia tekniikoita ole. Mielenkiintoista on, että Funagoshin Karate-do Kyohan alkuperäispainoksessa idoreita esitti Funagoshi ja Otsuka (kuvat 1 ja 2). Toisesta painoksesta Otsuka poistettiin, koska hän oli erkaantunut Funagoshista ja perustanut wado-ryun!

Idori-leiri sisälsi kolmet harjoitukset. Kahdet kahden tunnin treenit lauantaina ja yhdet sunnuntaina. Vaikka harjoituksia ei ollut kuin kolmet, kävivät ne silti varsin raskaiksi, koska harjoitukset tapahtuivat lähes koko ajan polviltaan. Tulokset näkyivätkin treenaajien jaloissa jo lauantain aikana jalkapöydän nahkojen palojälkinä. Onneksi seuralla on tatami, koska muuten harjoittelu olisi ollut vielä suurempaa tuskaa!

Otsuka ja Funagoshi Karate-Do Kyohan kirjassa.

10

Leirin sisältö oli jaettu siten, että ensimmäisissä harjoituksissa käsiteltiin neljä ensimmäistä idoria (tedori, zudori, ashidori ja hikidori) sekä perusteet polvitekniikoista. Ensimmäiset harjoitukset alkoivat polvillaan liikkumisen opettelulla, mikä tuntuikin olevan yllättävän hankalaa. Polvi tekniikoissahan on ideana, että heti kun tekeminen alkaa, asento muuttuu polvi-istunnasta vähintään päkiöiden varaan. Tämä helpottaa liikkumista oleellisesti. Ensimmäisten treenien aikana saatiin harjoiteltua neljä ensimmäistä idoria hyvällä tuloksella ja samalla tuli kaikille selväksi, että jatkuvasti polvillaan oleminen käy tosiaankin jalkojen päälle.

Lauantain toisissa harjoituksissa käytiin läpi kolme viimeistä idoria eli shumukodori gozendori sekä hiji-te kansetsu yakutorinage. Leirin ehdottomasti hankalimmaksi tekniikaksi muodostui shumukodori, jossa vastustaja heitetään molempien istuessa lattialla. Harjoittelijoiden joukosta vain Pylväsen Tuomas ja Johannes saivat tekniikan kunnolla toimimaan. Varmaan tekniikka olisi onnistunut

muiltakin, jos treeniaikaa olisi ollut enemmän. Jos shumukodori oli hankalin suorittaa niin viimeinen idori eli hiji-te kansetsu yakutorinage oli vaikein muistaa nimeltä. Taisi käydä siten, että allekirjoittanut oli ainoa, joka tekniikan muisti nimeltä..

Tarja ja Niko Tedori-tekniikkaa tekemässä

Lauantaina vietetyt neljä tuntia polvillaan tekivät tehtävänsä ja treenaajat alkoivat kerjätä armoa sunnuntain harjoitusten osalta. Sunnuntaina vietettiinkin polvillaan huomattavasti vähemmän aikaa kuin lauantaina. Sunnuntain teemana oli soveltaa lauantaina opittuja taitoja. Idorien periaatteet toimivat täysin myös pystytekniikkana ja pystystä niitä pääosin sunnuntaina harjoiteltiinkin.

Summa summarum: Idorit opittiin (ainakin ulkoisesti), mutta työtä täytyy tehdä, että tekniikat hallitaan. Suuri tavoite olisi, että idori-tekniikat otettaisiin seuran vyövaatimuksiin värivöiden kokeisiin vuoden 2011 alusta. Tällä laajennettaisiin harrastajien laji- sekä soveltamispohjaa sekä opetetaan ymmärrystä lajin perusteiden suhteen shindo yoshin-ryu ju-jutsun suuntaan.

11

12