SANAARTUKKANI EQQAGASSAT PCB-MIK …/media/Nanoq/Files/Hearings...4 SANAARTUKKANI EQQAGASSAT PCB-MIK AKULLIT PILLUGIT ILITSERSUUT 4.1.1 PCB-p siaruarnissaanut killilersuineq 47 4.1.2

AVATANGIISINUT PINNGORTITAMULLU NAALAKKERSUISOQARFIK

DEPARTEMENTET FOR MILJØ OG NATUR

SANAARTUKKANI

EQQAGASSAT PCB-MIK AKULLIT PILLUGIT

ILITSERSUUT MISSINGIUT 10. FEBRUAR 2014-IMEERSOQ

AVATANGIISINUT PINNGORTITAMULLU NAALAKKERSUISOQARFIMMIT ILITSERSUUT NR. 1,

2014

SANAARTUKKANI EQQAGASSAT PCB-MIK AKULLIT PILLUGIT ILITSERSUUT

3

IMAI

1 Ilitsersuut manna 7

1.1 Tunngaviusoq 7

1.2 Sullissisut ataasiakkaat 8

1.3 Eqqagassani nunamilu PCB-mut killissarititaasut aamma passussinissamut piumasaqaatit 10

2 Pilersaarusiorneq oqartussaasunilu suliaqarneq 14

2.1 PCB pillugu naatsumik 15

2.2 Avatangiisinik nalunaarsuisarneq eqqagassanillu

immikkoortiterisarneq 16

2.2.1 Illut oqaluttuarisaanerinik saqqummiussinissaq 17

2.2.2 Sanaartornermi atortuni PCB-mut misissugassanik

qimerluuineq 18

2.2.3 Misissueqqissaarnissamut pilersaarusiorneq 19

2.2.4 Atortunit PCB-mik akoqarsinnaasunit misissugassanik

katersineq misissueqqissaarnerlu 23

2.2.5 Avatangiisinik nalunaarsuinermut

nalunaaruteqarallartarneq 23

2.2.6 Avatangiisinik nalunaarsuinermut nalunaarusiaq

inaarutaasoq aamma eqqagassalerinermut pilersaarut 23

2.2.7 Avatangiisinik nalunaarsuinermut aningaasartuutit 24

2.3 Eqqagassat eqqortumik piiarneqarnerinut uppernarsaat 25

2.4 Sullivimmi avatangiisit pillugit pilersaarutit 25

3 Atortussanit ataasiakkaanit misissugassanik katersuineq 27

3.1 Ussissaatit 27

3.2 Qalipaatit 28

3.3 Naterni atortussat 31

3.4 Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut 32

3.5 Atortussat allat PCB-mik mingutsinneqarsimasut misissugassanillu katersuineq 35

3.5.1 PCB-p atortussanut attuumasunut mingutsitsisarnera

(saniatigut mingutsitsisut) 37

3.5.2 Illup iluata silaannaa aqqutigalugu PCB-mik

mingutsitsineq (allaniit mingutsitsineq) 41

3.6 Qullersuarni kondensatorit 42

3.7 Nunamit misissugassanik katersuineq 43

3.8 Akuutissat uumaatsut atorlugit misissueqqissaarneq PCB-imik naatsorsuisarneq 44

4 Iluarsaassinerni isaterinernilu sanaartornermi atortussanik

atortunillu PCB-mik akulinnik passussineq 46

4.1 Sanaartornermi atortussanik PCB-mik akulinnik piianeq immikkoortiterinerlu 46

4 SANAARTUKKANI EQQAGASSAT PCB-MIK AKULLIT PILLUGIT ILITSERSUUT

4.1.1 PCB-p siaruarnissaanut killilersuineq 47

4.1.2 Ussissaatit aamma sanaartornermut atortussat

attuumasut 49

4.1.3 Qalipaatit 51

4.1.4 Naqqit qalliutaat 52

4.1.5 Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut 52

4.1.6 Kondensatorit 53

4.2 Iluarsaassinerni PCB-mik sinneruttumik piiaaneq 54

5 Eqqagassanik atortunillu PCB-mik akulinnik piiaaneq 55

5.1 Eqqagassanik immikkoortiterisarneq 55

5.2 Sanaartukkanit igitassanik PCB-mik 50 mg/kg-t

sinnerlugit akulinnik piiaaneq 58

5.3 Eqqagassanik PCB-mik <1 mg/kg-nik akulinnik piiaaneq 60

5.4 Eqqagassanik Kalaallit Nunaata avataani eqqaaveqarfinnut nassiussinermut akiusut 61

6 Illunik ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu inissianik

piginnittunut kiisalu iluarsaassinernut annikinnerusunut maleruagassat immikkut ittut 63

7 Sullivimmi avatangiisit 64

7.1 Inunnut illersuutinik atuineq 64

7.2 Suliffik 67

8 Nuna PCB-mik akulik 69

9 Atortunik innaallagiamoortunik PCB-mik akulinnik annerusunik atuiunnaariartuaarneq 71

10 Illup iluata silaannaani PCB 72

10.1 Killissarititaasut atuutsinneqartut 72

10.2 Illup iluata silaannaani PCB-p aalajangerneqartarnera 73


5

11 Innersuussiviusut allattorsimaffiat 74

Ilanngussaq 1 PCB sunaana aamma sooq ulorianarpa? 76

Ilanngussaq 2 Qullersuarnut kondensatorini PCB 79

Ilanngussaq 3 Illuutini PCB-mik misissuinermut immersugassaq 85

Ilanngussaq 4 Sanaartukkap eqqaani nunamik PCB-mik

mingutsinneqarsimasumik nalunaarsuineq 87

Ilanngussaq 5 Sanaartornermi atortussani tunisassiat PCB-mik akullit aqqi 88


7

1 Ilitsersuut manna

1.1 Tunngaviusoq

Kalaallit Nunaanni sanaartukkani, 1950-ip aamma 1977-ip akornanni sananeqarsimasuni 45%-

iisa missaanniittuni atortunik PCB-mik akulinnik atuisoqarsimavoq. Taakku saniatigut

sanaartukkat, 1950 sioqqullugu sananeqarsimasut 5%-ip missaanniipput, taakkulu 1950-ip

aamma 1977-ip akornanni iluarsaanneqarsimagunik taamatuttaaq sanaartornermi atortunik

PCB-mik akulinnik atuiffigineqarsimasinnaapput.

Namminersorlutik Oqartussani Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfik 2011-miit

2013-imut [13] Kalaallit Nunaanni sanaartukkani PCB-mik misissuinermik ingerlatsivoq.

Suliniuteqarnermi Kalaallit Nunaanni illuni PCB-p akuutissallu avatangiisinut ulorianaatillit

allat annertussusiisa paasineqarnissaat, aammalu taakku innuttaasunut avatangiisinullu

avatangiisitigut peqqissutsikkullu ulorianaataasa naliliiffigineqarnissaat siunertarineqarpoq.

Kalaallit Nunaanni sanaartukkat avatangiisiinik misissuinerup takutippaat, nunani allani

sanaartornermi atortunik PCB-mik akulinnik atuinermi misilittakkat Kalaallit Nunaannut

nuunneqarsinnaasut. Taamaalilluni sanaartukkani 21-ni, 1950-ip aamma 1977-ip akornanni

sananeqarsimasuni, atortut PCB-qarnerinik misissuinermi, sanaartukkani 19-ini (90%) PCB-mik

>0,1 mg/kg-nik annertussusilimmik nassaartoqarsimavoq. Taamaattorli sanaartukkani marlunni

PCB-mik nassaarfigineqanngitsuni misissugassanik taamaallaat marlunnik pingasunillu

tigusisoqarpoq.

Kalaallit Nunaanni sanaartukkani PCB-p annertussusaa ataatsimut katillugit 200-500 kg-nut

missiliorneqarpoq, ilitsersuusiamilu matumani maleruagassani sanaartornermi atortuni PCB-p

90-95%-iata piiaanermut atatillugu piuneerutsinneqarnissaa siunnerfigineqarpoq.

Qanittoq tikillugu sanaartukkani PCB eqqumaffigineqartarsimanngilaq, tamatumalu

kingunerisaanik sanaartornermi atortussat atortullu innaallagiamoortut PCB-mik akullit PCB-

mik akoqarnerat eqqarsaatiginagu inissinneqartarsimapput ikuallanneqartarsimallutilluunniit.

PCB qanoq annertutigisoq inissinneqareersimanersoq eqqortumik ilisimaneqanngilaq, kisiannili

naliliisoqarpoq, PCB-p sanaartukkani atorneqaqqaarsimasoq suli sanaartukkaniissasoq.

Atortunut innaallagiamoortunut atatillugu naliliisoqarpoq, pingaartumik sakkutooqarfinnut

atatillugu atortunik PCB-mik akulinnik eqqaavissuarnut igitsisoqartarsimassasoq.

Nuummi inissiarsuit marluk (Blok Q aamma Blok P) pilersaarusiorneqarnerini

isaterneqarnerinilu misilittakkat takutippaat sanaartornermi atortut PCB-mik akullit eqqortumik

passunneqarnissaannut piiarneqarnissaannullu aningaasartuutit annertoorujussuusut. Blok Q-p

aamma P-p isaterneqarnerini misilittakkat aamma takutippaat, isaterinissap pilersaarusiornissaa

imminut akilersinnaasoq. Tamatuma saniatigut paasineqarpoq, atortut atorneqartut PCB-lu

akuusoq apeqqutaallutik, atortunik piuneerutsinneqartussanngorlugit piiaanermi avatangiisitigut

pissarsiassaasinnaasunut naleqqiullugu aningaasartuutissat assigiinngitsorujussuusinnaasut.

Suliap ingerlanerani paasinarsivoq, avatangiisinik nalunaarsuinerit, iluarsaassinerit isaterinerillu

qanoq ingerlanneqarnissaannut, taamaalillunilu avatangiisit inunnullu sunniutissat

killilersornissaannut maleruagassanik assigiinnik kalaallit pisariaqartitsisut. Taamaattumik

ilitsersuut manna ataatsimut tunngavissaqarnissamik aammalu sulinermi aallaavissaqarnissamik

kinguneqartussaassaaq.


Siunertaq

Ilitsersuummi siunertarineqarpoq:

› Sanaartornermi atortut PCB-mik akullit passunneqarnissaannut kalaallit malittarisassaannut

nassuiaasiornissaq, taamaalillunilu avatangiisinut pitsaanerpaamik iluarsaassinissamut

isaterinissamullu pilersaarusiornermi ingerlatsinermilu kommuninut, illunik piginnittunut

siunnersuisuinullu, kiisalu entreprenørinut sanasunullu ikiuunnissaq.

› Sanaartukkani PCB-p annertunersaanik piuneerutsinneqartussanngorlugu

piiarneqarnissaata qulakkeerneqarnissaa. Tassalu maleruagassani sanaartornermi atortuni

PCB-p 90-95%-iata piuneerutsinneqartarnissaa, kiisalu PCB-p sinnerata annertunersaata

avatangiisinut seerinissaata annikillisinneqarnissaa anguniarneqarpoq.

› Sanaartukkanik PCB-nik akulinnik iluarsaassinerit isaterinerillu sullivimmi avatangiisini

ulorianartorsiorneq annikinnerpaatillugu, aammalu suliamit avatangiisinut seerisut

annikinnerpaatillugit ingerlanneqartarnissaasa qulakkeerneqarnissaa.

› Iluarsaassinernit minnerusunit aamma atortunik taarsersuinermit atortunik PCB-mik

akulinnik aammalu atortussanik PCB-mik akulinnik tigooqqaanissamut passussinissamullu

pisinnaasanik pisariaqartinneqartunik peqarnissap qulakkeerneqarnissaa.

1.2 Sullissisut ataasiakkaat

Ilitsersuut sullissisunut arlalinnut saaffiginnittuuvoq: Kommunit, sanatitsisut, illunik piginnittut

siunnersuisullu, kiisalu entreprenørit sanasullu.

Kommunit

Kommuninut tunngatillugu ilitsersuut ukuninnga imaqarpoq:

› Isaterinernut iluarsaassinernullu annerusunut oqartussaasut suliaqarnerinut atatillugu

paasissutissat: Naliusunut killissarititaasut atuuttut, avatangiisinik nalunaarsuinissamut

piumasaqaatit aamma eqqagassalerinermut pilersaarutit, kiisalu sanaartornermi atortuni

PCB-mut ilisimasat tunuliaqutaasut.

› Kommunit eqqagassanik PCB-mik akulinnik tigusinissamut passussinissamullu

pisussaaffeqarnerannut atatillugu paasissutissat: Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut

qullersuillu PCB-qarnerannut, allanullu PCB-mik atuiffiusunut ilisimasat tunuliaqutaasut,

atortussat immikkoortiternissaannut periarfissat kiisalu eqqagassat assigiinngitsut

passunneqarnissaannut piumasaqaatit.

› Illuni ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu inissiaasuni, kiisalu iluarsaassinernit

minnerusunit igalaat issimit pitarneqarsinnaanngitsut, qullersuit ussissaatillu PCB-mik

akullit passunnissaat pillugu paasissutissat, kommunit illunik piginnittunut, sanasunut il.il.

ingerlateqqissinnaasaat.

Sanatitsisut

Sanatitsisunut tunngatillugu ilitsersuut ukuninnga imaqarpoq:

› Isaterinernut iluarsaassinernullu annerusunut oqartussaasut suliaqarnerinut atatillugu

paasissutissat: Naliusunut killissarititaasut atuuttut, avatangiisinik nalunaarsuinissamut


9

piumasaqaatit aamma eqqagassalerinermut pilersaarutit, kiisalu sanaartornermi atortussani

PCB-mut ilisimasat tunuliaqutaasut.

› Entreprenørit sanasullu suliaqartussat suliamik isumannaatsumik peqqissutsimullu

tamakkiisumik illersorneqarsinnaasumik isumagisaqarnissaaannut pilersaarusiornermut,

piareersaanermut ingerlatsinermullu peqataanissamut pisussaaffeqarnera,

pilersaarusiornermilu suliassamik ataqatigiissaarinissamut, aammalu isumannaassutsimut

peqqissutsimullu pilersaarusiornermi PCB-mik suliaqarnermut isummernissamut

pisussaaffeqarnera pillugu paasissutissat.

› Atortussanik PCB-mik akulinnik il.il. suliaqarnermi sullivimmi avatangiisinut atatillugu

piumasaqaatit.

› Illup iluata silaannaani PCB-mut killissarititaasut aammalu illup iluata silaannaata atortunit

sakkunillu PCB-mik akulinnit sunnerneqarsinnaanera pillugu paasissutissat.

Sanaartukkanik piginnittut siunnersortillu

Sanaartukkanik piginnittunut taakkulu siunnersortigisinnaasaannut tunngatillugu ilitsersuut

ukuninnga imaqarpoq:

› Isaterinerni iluarsaassinernilu annerusuni oqartussaasut suliaqarnerannut tunngatillugu

paasissutissat: Naliusunut killissarititassatut atuuttut, avatangiisinik nalunaarsuinissamut

piumasaqaatit aamma eqqagassalerinermut pilersaarutit, kiisalu sanaartornermi atortussani

PCB pillugu ilisimasanut tunuliaqutaasut.

› Illuni ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu inissiani kiisalu iluarsaassinerni annikinnerusuni

igalaat issimit pitarneqarsinnaanngitsut, qullersuit ussissaatillu PCB-mik akullit

passunneqarnissaannut paasissutissat.


piumasaqaatit.

› Illup iluata silaannaani PCB-mut killissarititaasut aammalu illup iluata silaannaata atortunit

sakkunillu PCB-mik akulinnit sunnerneqarsinnaanera pillugu paasissutissat.

Entreprenørit sanasullu

Entreprenørinut sanasunullu tunngatillugu ilitsersuut ukuninnga imaqarpoq:

› Sanaartornermi atortussani PCB pillugu ilisimasanut tunuliaqutaasut.

› Isaterinerni iluarsaassinernilu sanaartornermi atortussanik PCB-mik akulinnik

immikkoortiterinissamut passussinissamullu innersuussutit.


piumasaqaatit.

› Illuni ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu inissiani kiisalu iluarsaassinerni annikinnerusuni

igalaat issimit pitarneqarsinnaanngitsut, qullersuit ussissaatillu PCB-mik akullit

passunneqarnissaannut paasissutissat.


1.3 Eqqagassani nunamilu PCB-mut killissarititaasut aamma

passussinissamut piumasaqaatit

Sanaartornermi atortussat nunallu PCB-mik akullit naapertuuttumik passunneqarnissaat

qulakkeerniarlugu Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfik eqqagassanik PCB-

mik akulinnik immikkoortiterinissamut maleruagassanik aammalu nunami PCB-mut

killissarititaasunik suliaqarpoq.

Eqqagassani PCB-mut killissarititaasut

Eqqagassanik eqqagassallu immikkoortuinik attuumassuteqartunik PCB-mik akulinnik

passussinissamut killissarititaasut matuma kinguliani tabelimi eqikkarlugit

saqqummiunneqarput, taakkulu kapitali 5-imi erseqqinnerusumik allaaserineqarput.

Tabel 1 Eqqagassanik PCB-mik akulinnik immikkoortiterineq.

PCB akuusoq Immikkoortiteri

neq

Eqqagassat immikkoortuinut

assersuutit

Piiaaneq

> 50 mg/kg Eqqagassat

ulorianaatillit

immikkut

ittumik

suliarineqartuss

at

EAK kode:

17 09 02.

Ussissaatit, qalipaatit, naternut

atortut PCB-mik >50 mg/kg-nik

akullit.

Betonit, qarmasissiat, matut

sinaasa qisuillu il.il. ilaat,

ussissaatinut PCB-mik >50

mg/kg-nik akulinnut attuumasut.

Ikuallaavinni eqqagassanik

ulorianaatilinnik

ikuallaanissamut

akuerisaasuni ikuallaaneq.

Igalaat issimik

pitarneqarsinnaanngitsut

kondensatorillu: Kommunit

eqqakkanik

katersuisarnermut

aaqqissuussinera

aqqutigineqarsinnaavoq.

Igalaat issimik

pitarneqarsinnaanngitsut,

nipinneqqummik imaluunniit

ussissaatitut ungerutissiamik >50

mg/kg-nik akullit.

EAK kode:

17 09 02

imaluunniit

16 02 09

Kondensatorit PCB-mit akullit

qullersuarnit piiarneqartut.

EAK kode:

17 09 02

imaluunniit

16 02 10

Kondensatorit PCB-mik akullit

qullersuarnut ikussat.

Eqqaavinni atortunik

elektroniskiusunik

suliaqarfiusuni

passussinissamik

ujarlerneq.

1-50 mg/kg Eqqagassat

PCB-mik

mingutsinneqars

imasut,

nakkutigisaasu

mik

ikuallatassat

EAK kode:

17 09 02.

Igalaat issimik

pitarneqarsinnaanngitsut sinaat

qisuit; Illut silataasa qalliutaat

qisuit, PCB-mik annikitsumik

mingutsinneqarsimasut; Igalaat

matullu sinaat qisuit,

ussissaatinut PCB-mik 1-50


Illut iluini ussissaatinik PCB-mik

qaffasissumik akulimmik

atuiffiusuni qisuit.


PCB-mik akulinnik

ikuallaanissamut

akuerisaasuni ikuallaaneq.


11


neq


assersuutit

Piiaaneq

Eqqagassat

PCB-mik

mingutsinneqars

imasut

eqqaavinnut

nakkutigisaasun

ut.

EAK kode:

17 09 02.

Atortut PCB-mik 1-50 mg/kg-nik

akullit assigiiaat – soorlu asbest

imaluunniit gipspladit PCB-mik

mingutsinneqarsimasut.

Eqqaavinnut eqqagassanik

PCB-mik akulinnik

inissiinissamut

akuerisaasunut inissiineq.



neq


assersuutit

Piiaaneq

0,1 -1 mg/kg Eqqagassat

PCB-mik

mingutsinneqars

imasut

najukkami

ikuallaavimmut

EAK kode:

17 09 02

Illup silataani qisuit, ussissaatinut

PCB-mik akulinnut

attuumanngitsut tamarmik.

Illup iluani qisuit, ussissaatinut

PCB-mik akulinnut

attuumanngitsut, aammalu illup

iluini ussissaatinik PCB-mik

annertuallaanngitsumik akulinnik

atuiffiusuni inissisimasut.

Kalaallit Nunaanni

ikuallaavinni pioreersuni

ikuallaaneq.

0,1 -1 mg/kg

najukkami

inissitassatut

EAK kode:

17 09 02

Betonit, qaliassiat, il.il.

annikitsumik

mingutsinneqarsimasut

Kalaallit Nunaanni

eqqaavinnut pioreersunut,

immikkut ittumik

akuersissuteqarfiusinnaasu

nut inissiineq.

< 0,1 mg/kg

Eqqagassat

qalipaatinik/lakki

nik PCB-mik 0,1-

50 mg/kg-nik

akullit

Eqqagassat

PCB-mik

annikitsumik

mingutsinneqars

imasut,

najukkami

inissitassatut

Betonit, qaliassiat il.il.,

qalipaatinik PCB-mik 0,1-50

mg/kg-nik akulinnik qallikkat.

Kalaallit Nunaanni

eqqaavinnut pioreersunut,

immikkut ittumik

akuersissuteqarfiusinnaasu

nut inissiineq.

< 0,1 mg/kg Eqqakkat

mingoqanngitsu

t

Atortut assigiiaaginnaat

imaluunniit atortut qalipaatinik

PCB-mik <0,1 mg/kg-nik

akulinnik qalipanneqarsimasut.

Sumulluunniit

inissiisoqarsinnaavoq.

EKA kode-t pillugit allaaserisat ersarinnerusut kapitali 5-imi takukkit.

Nunami PCB-mut killissarititaasut

Isaterinernut imaluunniit annertuumik iluarsaassinernut atatillugu illup imaluunniit

sanaartukkap eqqaani nuna misissorneqassaaq:

› Illup sanaartukkalluunniit silataa qalipaatit PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akulinnik

qalipanneqarsimappata.

› Illup silataani ussissaatinik PCB-mik 1.000 mg/kg-t sinnerlugit akulinnik

atuisoqarsimappat.

Nunamik PCB-mik mingutsinneqarsimasunik atuinermi maleruagassat uku atuutsinneqarput:

Nuna akuani PCBl Atuineq/piiaaneq

>50 mg/kg Peerneqassapput aammalu eqqakkatut ulorianaatilittut

piuneerunneqartussanngorlugit piiarneqassapput

5-50 mg/kg 2 tonsit inorlugit: Peerneqassapput aammalu Kalaallit Nunaanni eqqaavinnut

pioreersunut inissinneqassapput

2 tonsit sinnerlugit: Kommunimi avatangiisinut oqartussaasut innersuussutaat

naapertorlugit nuna inissinneqassaaq





13


<1 mg/kg Sumulluunniit atorneqarsinnaavoq


2 Pilersaarusiorneq oqartussaasunilu suliaqarneq

Isaterinernut iluarsaassinernullu annerusunut atatillugu oqartussaasuni suliaqarneq ilusiliaq 1-

imi naatsumik eqikkarneqarput, immikkoortut ataasiakkaat sumi sukumiisumik

allaaserineqarnersut innersuussutitaqarlutik. Ilitsersuut manna avatangiisinik

nalunaarsuisarnermut, eqqagassalerinermik pilersaarusiortarnermut, sanaartukkanit eqqagassat

nalunaarutigineqartarnerannut kiisalu eqqagassanik eqqortumik piiaanermut uppernarsaatinik

nassiussisarnermut tunngasuuvoq. Tassalu nunaminertamik atugassiisarnermi aamma

isaterinissamut sananissamulluunniit akuersissuteqartarnermi suleriaatsit ilitsersuummi

nassuiaatigineqanngillat.


15

Ilusiliaq 1 Oqartussaasut suliaqartarnerinut takussutissiaq, kapitalinut immikkoortunullu

ersarinnerusumik nassuiaaffiusunut innersuussutitalik.

2.1 PCB pillugu naatsumik

Kapitali manna tunngavigalugu illuni PCB-p nassaassaasarnera naatsumik allaaserineqarpoq.

PCB-p erseqqinnerusumik eqqartorneqarnera aammalu sooq ulorianaateqarnersoq ilanngussaq

1-imi allassimapput.

Nunaminertanut sanaartukkanullu

oqartussaasut

Avatangiisinut oqartussaasut


Avatangiisinik nalunaarsuinissamut piumasaqarneq

Eqqagassalerinermi pilersaarusiornissamut piumasaqarneq

Sanatitsisoq

B


Nunaminertanut sanaartukkanullu

oqartussaasut


Pisariaqarpat tapertassanik misissueqqissaarnissamik piumasaqaat

Avatangiisinik nalunaarsuinermut nalunaarusiap inaarutaasup,

tapertassanik misissuinerup inernerinik ilaqartup nassiunneqarnera

Eqqagassalerinermi pilersaarutip nassiunneqarnera,

tassaniissappullu:

- Eqqagassanik tamanik immikkoortiterineq (kap. 5):

- PCB uuttorneqartoq, misissugassanik katersuinerup inerneri

- Eqqagassat amerlassusaat

- PCB-p annertussusia missiliorneqartoq

- Piiaanermi iliuusissat (tassunga poortuineq assartuinerlu

ilanngullugit)

- Isaterinermi/iluarsaassinermi atortussat isumaginissaannut

pilersaarut, ilanngullugit eqqagassanik immikkoortiterinermut

periusissat (kap. 4)

- Nunamik immikkoortiterineq aamma nunap

isumagineqarnissaanut pilersaarutit (kap. 8)

Sanaartukkat eqqagassartaannik nalunaarutiginnittarneq (kap. 5)

Sanatitsisoq

Sanatitsisoq

Nunaminertamik atugassiineq aamma isaterinissamut

sanaartornissamulluunniit akuersissut

Eqqagassanik eqqortumik piiaanermut uppernarsaatip

nassiunneqarnera

Avatangiisinut nalunaarsuinermut nalunaarusiaagallartumik

nassiussineq, tassaassappullu:

- Illup oqaluttuarisaaneranik saqqummiussineq (imm. 2.2.1)

- Sanaartornermi atortussani PCB-eqarneranik misissuineq (imm.

2.2.2)

- Misissueqqissaarnerup inerneri (imm. Fejl! Henvisningskilde

ikke fundet., kap. 3 )

- Misissuinerup inernerinik naleqqiussineq (imm. 2.2.5)

- Pisariaqarpat tapertassanik misissugassanik tigusinissamut

pilersaarut (imm. 2.2.5)

Nunaminertamik atugassinneqarnissamut aamma isaterinissamut

sananissamullu akuersissummik qinnuteqarneq

Sanatitsisoq

Avatangiisinik nalunaarsuinermut nalunaarusiap aamma

eqqagassalerinermut pilersaarutip akuerineqarneri


PCB 1950-ikkut missaanniit 1. januar 1977-ip tungaanut sanaartornermi atortussani arlalinni

qitulisaatitut ikuallannaveersaatitullu atorneqarsimavoq, tamatumalu kingorna sanaartornermi

atorneqarnissaa inerteqqutaalersimalluni. Sanaartornermi atortut atuiffiusarsimasutut

ilisimaneqartut tassaapput:

› Iikkani, betonit immikkoortut akornanni aammalu igalaat matullu kaajallallugit ussissaatit

tasisuaartut.

› Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut sinaannut ussissaatit ussissaatillu ungerutissiat.

› Qalipaatini assigiinngitsut.

› Masattuleriffinnut ussissaatissiat.

› Natermi atortut.

› Nipinneqqutit, soorlu naqqit qalliutaannut atorneqartartut.

PCB taakkununnga atorneqartarnermi saniatigut aamma qullersuarnut atortunullu

innaallagiamoortunut assigiinngitsunut kondensatorini uuliatut ussissaatitut atorneqartarpoq.

Kondensatorit PCB-mik akullit Danmarkimi 1986 tikillugu atorneqartarsimapput.

PCB-mik atuiffiusartut, Danmarkimi nunanilu allani ilisimaneqartut amerlanersaat aamma

Kalaallit Nunaanni atorneqartarsimasut paasineqarpoq.

Kapitalimi matumani oqartussaasut suliaqartarnerat pilersaarusiornissarlu pisariaqartoq

allaaserineqarput, kiisalu kapitalimi tullermi atortut sakkullu PCB-mik akullit qanoq iliorluni

misissorneqartarnerat allaaserineqarluni. Atortut PCB-mik akullit passunneqartarnerisa

ingerlateqqinneqartarnerat aammalu sullivimmi avatangiisinut tunngasut kapitalini

kingulliunerusuni allaaserineqarput.

2.2 Avatangiisinik nalunaarsuisarneq eqqagassanillu

immikkoortiterisarneq

Illut sanaartukkallu 1950-imiit 1977-imut sanaartorneqarsimasut imaluunniit

iluarsaanneqarsimasut, sanaartukkat atortulluunniit 200 m2-t sinnerlugit angissusillit imaluunniit

suliassat 10 tonsit sinnerlugit eqqagassanik pilersitsiviusussat, isaterneqannginnerminni

imaluunniit iluarsaanneqannginnerminni PCB-mik akoqarnersut misissorneqartussaavoq.

Aamma igalaanik issimik pitarneqarsinnaanngitsunik, 1977 sioqqullugu sanaajusimasinnaasunik

taarsersuinermi misissuisoqassaaq.

Illut ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu inissiat sanaartukkanik misissuinissamut

piumasaqaammut ilaatinneqanngillat, kisiannili iluarsaassinernut isaterinernullu atatillugu

atortut, kapitali 6-imi takussutissiorneqartut oqaatigineqartutut piiarneqarnissaat

qulakkeerneqassaaq.

Avatangiisinik nalunaarsuinermi immikkoortut tulleriit tassaapput:


17

1. Sanaartukkap oqaluttuarisaaneranik saqqummiussineq.

2. Sanaartornermi atortuni PCB-mut misissugassanik qimerluuisarneq.

3. Misissueqqissaarnissamut pilersaarusiorneq.

4. Atortunik PCB-mik akoqarsinnaasunik misissugassanik tigooqqaaneq

misissueqqissaarnerlu.

5. Misissueqqissaarnissamut aallarniutaasumik nalunaarusiorneq aammalu

tapertassatut misissugassanik tigooqqaanissamut pilersaarusiorsinnaaneq.

6. Tapertassatut misissugassanik tigooqqaasinnaaneq.

7. Misissueqqissaarnissamut nalunaarusiaq inaarutaasoq.

Avatangiisinik nalunaarsuineq eqqagassat suunissaannut nalunaarsukkanik aamma

eqqagassalerinermut pilersaarummik, imm. 2.2.6-imi nassuiarneqartunik suliaqarnermut

tunngaviussaaq.

Kommuni betoninik eqqagassanik sanaartornermik siunertaqarfiusunut

atuinissamut kissaateqarnersut pillugu paasiniaanissaq

Piffissami tassani paasineqareersimassaaq kommunit atortussiassanik (betonimik il.il)

sanaartornermik siunertaqarfiusunut atueqqinnissamik kissaateqarnersut. Tamanna

kissaatigineqarpat, sanatitsisut atortussanik, atoqqinneqartussatut kissaatigineqartunik

misissueqqissaassapput, tassanilu atortussanit pineqartunit misissugassanik katersuisoqassaaq,

taamaalillunilu atortussat atorsinnaassusiisa agguaqatigiissinnerat tunngavigalugu

immikkoortitsisoqarsinnaalissaaq. Atortussiassanut (betonimut il.il.) qalipanneqarsimasunut

tunngatillugu atortussat sanaartornermik siunertaqarfiusunut atorneqassappata aamma qalipaatip

PCB-mik akoqarneranut uuttuinissaq piumasarineqarpoq.

2.2.1 Illut oqaluttuarisaanerinik saqqummiussinissaq

Illunik misissuinermi alloriarnertut siullertut illut oqaluttuarisaanerinik saqqummiussisoqassaaq,

tassanilu ilaatigut ukioq sananeqarfia, atortussat atorneqartut, aserfallatsaaliuinerit

suliarineqarsimasut iluarsaassinerusinnaasullu ilaatinneqassapput. Sanaartukkami atortussanik

PCB-mik akulinnik atuisoqarsimasinnaanerata misissorneqarnissaa misissuinermi

siunertarineqarpoq.

Suliassap immikkoortuani tassani sanaartukkap sananeqarneranut tamatumalu kingorna

sanaartukkami iluarsaassinernut annerusunut atatillugu Kalaallit Nunaanni Titartagaatinik

Toqqorsivimmi uppernarsaatit attuumassuteqartut tamarmik misissorneqassapput. Aammattaaq

inassutigineqarpoq, kingusinnerusukkut alliliinerit, iluarsaassinerit annertunerusut il.il. pillugit

uppernarsaataasinnaasunik pissarsiniarnissaq siunertaralugu, sanaartugaq pillugu kommunit

nunaminertanut illuutinullu oqartussaasut toqqorsiviinut paasissutissanik piniartoqassasoq.

Ukioq sanaartukkap sananeqarfia pingaaruteqarpoq:

› Sanaartugaq 1950 sioqqullugu sananeqarsimappat, sanaartukkap aserfallatsaaliugaanerani

iluarsaanneqarneranilu oqaluttuarisaanerit peqqissaartumik paasiniaaffigineqassapput.

1950-imiit 1978-imut atortut alliliinermut, allanngortiterinermut, iluarsartuussinermut,

aserfallatsaaliuinermut iluarsaassinermullu atorneqarsimasut PCB-mik akoqarsinnaapput.


› Sanaartugaq 1950-imiit 1977-imut sananeqarsimappat iluarsaanneqarsimappalluunniit,

sanaartornermi atortunik PCB-mik akulinnik atuisoqarsimanissaa

ilimanaateqartorujussuuvoq.

› Sanaartugaq 1977-ip kingorna sananeqarsimappat, sanaartornermi atortut atorneqartut

PCB-mik akoqarsimannginnissaat ilimanaateqartorujussuuvoq, taamaattumillu

tunngaviusumik sanaartukkap annertunerusumik misissuiffigineqarnissaa

tunngavissaqartussaanngilaq. Erseqqissaatigineqassaarli qullersuit PCB-mik akulinnik

kondensatorillit 1986 tikillugu atorneqarsimasinnaammata, taamaattumillu sanaartukkani

1977-imiit 1986-imut sananeqarsimasuni qullersuarni peqarsinnaaneranut qimerluuinissaq

suli pisariaqassaaq.

Ilanngussaq 5-imi atortut PCB-mik akoqartutut ilisimaneqartut arlallit taaguutaat allassimapput.

Ilanngussami allattukkat tamakkiisuunngillat, aammalu atortunik PCB-mik akulinnik

atuisoqarsimanissaa ilumuunngitsutut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Sanaartukkat

oqaluttuarisaanerinik misissuinermi atortut taamaattut atorneqarsimanersut maluginiassallugu

pingaaruteqarpoq. Atortussat kingusinnerusukkut iluarsaassinermut atatillugu

peerneqarsimasinnaapput, kisiannili atortussat sanaartukkani mingutsitsinerat

sinneqarsinnaapput. Maluginiarneqassaaq, PCB-p qitulisaammik allamik taarserneqarnerata

kingorna atortut ilaasa aqqi suli allanngorsimanngimmata.

Sanaartornermi atortut PCB-mik akullit qanoq annertutigisut sanaartornermi

atorneqarsimanersut paasiniarneqarnerisa saniatigut, aamma sanaartukkat oqaluttuarisaanerinik

misissuinermi asbest akuutissallu avatangiisinut sunniuteqartartut allat, isaterinermi atortunillu

passussinermi sullivimmi avatangiisinut sanaartukkamilu avatangiisinut pingaaruteqarsinnaasut,

sanaartukkap sanaartorneqarneranut atatillugu atorneqarsimasut misissuiffigineqassapput.

2.2.2 Sanaartornermi atortuni PCB-mut misissugassanik

qimerluuineq

Sanaartugaq 1950-ip aamma 1977-ip akornanni sananeqarsimappat, imaluunniit sanaartugaq

piffissap ingerlanerani atortunik imaluunniit sakkunik PCB-mik atuiffiusinnaasunik atuilluni

iluarsaanneqarsimasoq sanaartukkap oqaluttuarisaaneranik misissuinermi paasineqarpat,

misissugassanik katersuisoqassaaq. Qullersuarnit misissugassanik qimerluuinermi aamma

sanaartukkat 1977-ip aamma 1986-ip akornanni sananeqarsimasut ilaatinneqassapput.

Misissugassanik qimerluuinermi sanaartukkap iluarsaanneqarsimasortaa

isaterneqarsimasortaaluunniit kisimik piumasaqaateqarfigineqarput, kisiannili sanaartukkami

suliat ingerlateqqinnissaannut pilersaarusiornissamut tunngavissaqarnissaq eqqarsaatigalugu

sanaartukkap tamarmiusup misissugassanik katersuivigineqarnissaa inaassutigineqarpoq.

Misissugassanik qimerluuinermi sanaartukkami atortussat sakkullu suut PCB-mik

akoqarsinnaanersut isit atorlugit naliliisoqassaaq. Sanaartugaq siusinnerusukkut tamakkiisumik

iluarsaanneqarsimanngippat, sanaartukkani tamapajaamik atortunik sakkunillu PCB-mik

akoqarsinnaasunik atuiffiusimanissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Skema misissugassanik

qimerluuinermut atorneqartussaq ilanngussaq 3-mi takuneqarsinnaavoq.

Kapitali 3 atortut sakkullu suut PCB-mik akoqarsinnaanerinut, aammalu qanoq iliorluni isit

atorlugit misissugassanik qimerluuilluni naliliisoqarsinnaaneranut nassuiaatinik

sukumiinerusunik imaqarpoq. Misissugassanik qimerluuisarnermi aallaaviusunik


19

pingaarnerusunik, tassalu atortunik PCB-mik akulinnik suussusersiniartarnissaq

siunnerfigineqarpoq.

2.2.3 Misissueqqissaarnissamut pilersaarusiorneq

Misissugassanik qimerluuinermi atortussanut tunngatillugu apeqqutit ilaat aappimik

akineqarpat, misissueqqissaarnissamut pilersaarusiortoqassaaq. Taamaallaat atortunut

innaallagiamoortunut aappimik akisoqarpat, atortup misissuiffiginissaanut peernissaanulluunniit

pilersaarusiortoqassaaq.

PCB-mik nalunaarsuineq nalinginnaasumik avatangiisinut nalunaarsuinermut annertunerusup

ilaatut suliarineqartarpoq, tassanilu aamma asbestimik saffiugassanillu oqimaatsunik

peqarnersoq misissuisoqartarpoq.

Misissueqqissaarnissamut pilersaarusiornermi siunertarineqarpoq:

› Sanaartukkap ilaani misissuiffigineqartuni PCB-mik peqarnersoq misissuisoqarnissaa.

› Sanaartukkami atortuni nunamilu attuumasuni misissueqqissaarnerup ingerlaqqinnissaanut

tunngaviliinissaq.

› Sulinermi isumannaassutsimut peqqissutsimullu tunngassuteqartunik naliliinissamut

tunngaviliinissaq.

› Eqqagassanik eqqortumik immikkoortiterinissamut piiaanissamullu tunngaviliinissaq.

› Eqqakkani immikkoortuni assigiinngitsuni PCB-p annertussusaanik naliliinissamut

tunngaviliinissaq.

› Iluarsaassinermi illup iluata silaannaata PCB peqqutigalugu sunnerneqannginnissaanik

qulakkeerinissaq.

Misissueqqissaarnissamut pilersaarusiornermi nalinginnaasumik immikkoortut tulleriit

tassaapput:

1. Atortussanit misissugassanik aallarniutaasumik katersineq.

2. Misissuinerit aallarniutaasut inernerinik naliliineq.

3. Tapertatut misissugassanik katersisinnaaneq, ilaatigut atortussanik PCB-

mik akulinnut attuumasunik aammalu illup eqqaani nunamik

paasiniaaffiusoq.

Nalunaarsuinermi sanaartornermi atortut, iluarsaassinermi isaterinermiluunniit pineqartumi

soqutiginaateqartut aallaavigineqassapput.

Misissugassanik aallarniutaasumik katersineq

Misissugassanik aallarniutaasumik katersinissaq sioqqullugu piareersaanermi ilaatigut makku

suliarineqassapput (paasissutissat sukumiisut SBI-mut innersuussummi 241[1]-mi

takuneqarsinnaapput):


1. Ilaatigut sanaartukkap oqaluttuassartaanut nassuiaat, sanaartugaq

sanaartukkallu atortui, sanaartukkap titartagartai, atortut atorneqartut il.il.

pillugit paasissutissartalik tunngavigalugu nalunaarsuinissamut

tunngatillugu periusissatut pilersaarusiukkit.

2. Atortussanik nalunaarsuinissaq pilersaarusioruk, taamaalilluni

sanaartukkamut atortut (ussissaatit, betonit, igalaat issimik

pitarneqarsinnaanngitsut il.il.) taakkulu illup iluani silamilu inissisimaffii

malillugit agguarneqassallutik. Sanaartukkap atortui malillugit

immikkoortiterneqassapput, soorlu qalliutit, naqqit, qilaat, silami illullu

iluini igalaat matullu il.il.

3. Titartakkat atortunit misissugassanik tigusiffissanut nalunaarsuinermut

atukkit, aammalu misissugassanik tigusiffiusut assilisaakkit.

4. Sullivimmi avatangiisinut tunngassuteqartut suut

eqqarsaatigisariaqarnersut misissoruk, tassungalu mingutsitsisinnaasut

allat, soorlu asbest imaluunniit aqerloq ilaassapput.

Nalunaarsuineq sanaartornermi atortussanik PCB-mik akulinnik immikkoortiterinissamut,

aammalu isaterinermut/iluarsaassinermut atatillugu atortussanik passussinissamut

piiarnissaannullu pilersaarusiornissamut tunngaviliissaaq. Eqqagassat immikkoortui pineqartut

kapitali 5-imi allassimapput.

Atortunut misissugassanut ilanngullugu atortut ataasiakkaat uuttortaavigineqassapput,

taamaalillunilu eqqagassat immikkoortuisa ataasiakkaat akuisa annertussusii, eqqakkallu

immikkoortuini ataasiakkaani PCB-p tamarmiusup annertussusia nalilerneqarsinnaassapput.

Atortut PCB-mik akoqassusiat malillugu pitsaasumik agguarneqarsinnaanissaannut

immikkoortiterneqarnissaannullu misissugassat naammattut katersorneqassapput. Atortut

assigiit PCB-mik akoqassusiat allanngorarsinnaavoq (soorlu illup silataani kujammut

sammisumi aamma avannamut sammisumi), kisiannili nalunaarsuinermi atortussat

piiarnissaannut pingaaruteqanngippat taamatut assigiinngitsoqarsinnaanerata nassuiaasiornissaa

siunertarineqanngilaq.

Atortussanik ilitsersuummi matumani taaneqartut saniatigut Kalaallit Nunaanni allanik

atuisoqarsimasoq siunissami paasinarsissappat, atortunit taakkunannga misissugassanik

amerlanerusunik katersuisoqarnissaa kommunimit piumasarineqarsinnaavoq.

Sanaartukkanik misissuinermi atortut 1950-imiit 1977-imut atorneqarsimasut, Tabel 2-mi

taaneqartut sanaartukkami nassaassaanerat malillugu misissuiffigineqassapput. Ataatsimut

paasisaqarnissaq siunertaralugu misissugassat qanoq amerlatigisut katersorneqarnissaannut

ilitsersuutit tabelimi allassimapput. Sanatitsisup kommunillu oqaloqatigiinnerisigut pissutsinik

immikkut ittunik atuuttoqarpat, misissugassanik ikinnerusunik amerlanerusunilluunniit

katersuinissaq aalajangiunneqarsinnaavoq.

Ataatsimut isigalugu atortussat tamarmik immikkut PCB-mik akoqarnerisa

allanngorarsinnaanera paasiniarlugu aammalu pilersaarusiornissamut tunngavissat

pitsaanerulersinniarlugit misissugassanik ikinnerpaamik marlunnik tigusiffigineqartariaqarput.

Assersuutigalugu sanaartukkap isuinit marlunnit, majuartarfeqarfinnit assigiinngitsunit

marlunnit il.il. misissugassanik tigusisoqassaaq. Misissugassanik tigusiffissat inunnit suliatigut

pisariaqartinneqartunik ilisimasalinnit toqqarneqartariaqarput.


21

Tapertassatut misissugassat

Misissugassanik katersuinerup siulliup kingorna misissugassanik allanik katersuinissaq

pisariaqarsinnaavoq. Misissugassanik katersuinerup siulliup inernerisa kommunimut

nalunaarutigineqartarnissaat, aammalu kommuni oqaloqatigalugu misissugassanik allanik

katersuinissaq pisariaqarnersoq paasiniarneqartarnissaa inassutigineqarpoq.

Ussissaatit PCB-mik 500 mg/kg-nit annertunerusumik akulimmik atuisoqarsimappat, atortussat

tassunga attuumasut piiarneqarnissaat piumasarineqarpoq. Atortussat qanoq annertutigisumik

piiarneqarnissaannut ungasissusissanik nalinginnaasunik aalajangersaasoqarsimavoq, taakkulu

imm. 3.5.1-imi sukumiinerusumik allaaserineqarput. Atortussat ungasissusissatut

nalinginnaasutut aalajangersarneqarsimasunit annikinnerusumik piiarnissaat kissaatigineqarpat,

atortussat atortussanut, aammattaaq imm. 3.5.1-imi sukumiinerusumik allaaserineqartunut

attuumasut qaavi misissugassanik tigusiffigineqaqqittussaassapput.

Sanaartukkap silataata qalliutaanni qalipaat PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akoqarpat,

imaluunniit silami ussissaatit PCB-mik 1.000 mg/kg-t sinnerlugit akoqarpata, illup eqqaani

nunap mingutsinneqangaatsiarsimanissaa naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Taamaattoqartillugu

illup eqqaani nunamik piiaanissaq pisariaqarnersoq, aammalu nuna piiarneqartoq qanoq iliorluni

passunneqassanersoq naliliiffiginiarlugu nunamit misissugassanik katersisoqartussaavoq.

Taamatut naliliineq toqqaviup kingusinnerusukkut sumut atorneqarnissaanut pingaaruteqarpoq,

tamannalu kapitali 8-mi sukumiinerusumik allaaserineqarpoq.

Aallaaviatigut Tabel 2-mi taaneqartut saniatigut sanaartukkat qalliutaasa qalipanneqarsimasut

uuttuiffigineqarnissaat piumasaqaatigineqanngilaq. Sanaartukkap iluani atortussanik PCB-nik

akulinnik atuisoqarsimappat, qalliutit tamarmik illup iluata silaannaa aqqutigalugu PCB-mik

annikitsumik mingutsinneqarsimanissaa ilimanaateqarpoq (atortussanit allaniit PCB-mik

mingutsitsineq).

Kisiannili betonit, qaliassiat atortullu allat PCB-mik akoqanngitsut sanaartornermi siunertanut

allanut atorneqarnissaat kissaatigineqarpat, qalliutit qalipanneqarsimasut, atortunik

atueqqinnissamut akuersinissamut tunngaviliisussanik misissoqqissaarneqarnissaat

piumasarineqartussaavoq.

Illup iluani silaannaq PCB-mik akoqarpallaartillugu, illup iluani atortut PCB-mik 50 mg/kg-t

sinnerlugit mingutsinneqarsimasinnaapput. Illup iluani ussissaatit PCB-mik annertuumik

akoqartut atorneqangaatsiarsimatillugit, illup iluaniittut nalinginnaasumik

annertungaatsialersinnaapput. Tunngaviusumik ussissaatit PCB-mik 100.000 mg/kg-t

sinnerlugit akullit annertuumik atorneqarsimatillugit atortussanit tapertassatut misissugassanik

katersuisoqartussaavoq (assersuutigalugu igalaat matullu eqqaannit imaluunniit betonit

aggornerisa akornannit).


Tabel 2 Inissiarsuarni annerusuni misissuinissap annertussusissaanik suussusersiniarnissap

pilersaarusiornissaanut ilitsersuut.

Atortussat Inissiarsuarmi annerusumi misissuinerup

annertussusissaa, ilitsersuut

Aallarniutaasumik misissugassanik

katersuineq

Igalaanut matunullu ussissaatit

tasisuaartut (silami aamma illup iluani)

Isaannarmik naliliinermi suussusersineqarsinnaasunit

tamanit misissugassat marluk.

Qalliutit iikkersuutilluunniit katinnerini

ussissaatit tasisuaartut (silami aamma

illup iluani)



Ussissaatit tasisuaartut allat (silami illullu

iluani)



Silami illup qalliutaasa, sukat, aniinganerit

aneerasaartarfiillu qalipaataat

Pineqartunit tamanit misissugassat marluk -

nalinginnaasumik qalliutit qalipaataannit, sukat

qalipaataannit, aneerasaartarfiit torsuusallu

qalipaataannit

Illup iluani naqqit, masattulerivinni iikkat

aammalu init teknikkeqarfiit,

majuartarfeqarfiit qalipatat

Pineqartunit tamanit misissugassat marluk

Sinaakkutit saviminiusut

assigisaasaluunniit qalipaataat


Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut

(1977-ip kingorna sanaajusutut immikkut

nalunaaqutserneqarsimanngitsuni)

Sanaartukkami igalaanit issimik

pitarneqarsinnaanngitsunit tamanit ussissaatitut

nipinneqqutinit misissugassaq ataaseq aamma sinaannut

ungerutissianit misissugassaq ataaseq

Naqqit qalliutaat Pineqartunit tamanit misissugassat marluk

Naternut atortut Pineqartunit tamanit misissugassat marluk

Tapertassatut misissugassanik

katersuisinnaaneq

Atortussat ussissaatinut PCB-mik

akulinnut attuumasut qaavi

(kissaatigineqarpat)

Pineqartunit pingasunit uuttuiffigineqartunit tamanit

misissugassat ikinnerpaamik arfinillit

Sanaartukkap eqqaani nuna

(piumasarineqarpat)

Ilanngussaq 4-mut nassuiaat sukumiisoq takuuk

Illup iluani qalliutit qalipaataat

(piumasarineqarpat, aammalu atortunik

sanaartornermik siunertaqarfiusunut

atueqqinnissaq kissaatigineqarpat)


Naqqit qalliutaasa ataanni nipinneqqutit

(naternut qalliutit >50 mg/kg-nik

akoqarpata)

Pineqartunit tamanit misissugassatut akulerussaq

ataaseq

Illup iluani atortut plastikkiusut, tapetit

qalipaatillu (piumasarineqarpat)

Pineqartunit tamanit misissugassatut akulerussaq

ataaseq


23

2.2.4 Atortunit PCB-mik akoqarsinnaasunit misissugassanik katersineq misissueqqissaarnerlu

Atortunit PCB-mik akoqarsinnaasunit misissugassanik katersisarneq misissueqqissaartarnerlu

pillugit nassuiaatit kapitalimi matumani kingusinnerusukkut allaaserineqarput.

Misissueqqissaarnerit laboratoriami akuerisaasumi, misissueqqissaarfissatut taaneqartunik

suliaqarfiusumi ingerlanneqartariaqarput.

2.2.5 Avatangiisinik nalunaarsuinermut nalunaaruteqarallartarneq

Aallarniutaasumik misissugassanik katersuineq naammassippat, aammalu misissugassat

misissoqqissaarnerisa inerneri tiguneqarpata, avatangiisinik nalunaarsuinermut

nalunaarusiaagallartoq suliarineqassaaq, taannalu kommunip avatangiisinut ingerlatsivianut

nassiunneqassaaq. Nalunaarusiaagallartup minnerpaamik uku imarissavai:

1. Sanaartukkap oqaluttuarisaanerata inernerisa saqqummiunneqarnerat.

2. Qimerluuinermut immersugaq.

3. Misissoqqissaakkat inerneri – misissueqqissaarnerit tamarmik atortup

inissisimaffianik annertussusianillu nassuiaatitaqassapput.

4. Sanaartukkap oqaluttuarisaaneranik saqqummiussinerup

misissueqqissaarnerullu inernerinik ataatsimut naliliineq.

5. Atortunit nunamillu tapertatut misissugassanik katersuisinnaanermut

pilersaarusiaq.

2.2.6 Avatangiisinik nalunaarsuinermut nalunaarusiaq inaarutaasoq aamma eqqagassalerinermut pilersaarut

Tapertassatut misissuinerusinnaasut naammassineqareerpata, avatangiisit pillugit

nalunaarsuinermut nalunaarusiortoqassaaq.

Aamma iluarsaassinissap isaterinissalluunniit aallartinneqarnissaa sioqqullugu

eqqagassalerinermut pilersaarut kommunip avatangiisinut oqartussaasuinut nassiunneqassaaq,

taannalu eqqagassanut piumasaqaatit, kapitali 5-imi allaaserineqartut, eqqagassanut

killiliussanik nalunaarsuiffiusut, aammalu nunamut PCB-mik mingutsinneqarsimasumut

piumasaqaatit, kapitali 8-mi allaaserineqartut, nunami PCB-mut killiliussanik nalunaarsuiffiusut

naapertorlugit eqqagassanik immikkoortiterineq tunngavigalugit suliarineqassaaq.

Suliffeqarfik eqqagassanik pilersitsisuusoq sanaartukkanik isaterinermut iluarsaassinermullu

atatillugu eqqagassat PCB-mik akullit immikkoortinneqarnissaasa, aammalu eqqortumik

passunneqarnissaasa qulakkeernissaannut akisussaasuuvoq. Matumunnga atatillugu suliffeqarfik

eqqagassanik pilersitsisuusoq tassaavoq sanatitsisoq, imaluunniit sulisoq, eqqagassanik

isumaginnittussatut akisussaaffimmik tigusisoq, suliassamut isumaqatigiissummut ilaasutut

allassimasoq.

Tamatuma saniatigut suliffeqarfiup eqqagassanik pilersitsisuusup eqqagassat PCB-mik akullit

tamarmik kommunimut nalunaarutigineqarnissaasa, tamatumalu kingorna kommunip

innersuussutai naapertorlugit eqqagassat piiarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa

akisussaaffigaa. Sanatitsisup siunnersortini imaluunniit entreprenøriusinnaasut eqqagassanik

nalunaaruteqarnermi ikiuutissanersoq aalajangersinnaavaa, kisiannili sanatitsisoq sukkulluunniit


eqqagassanik peqqussutit malillugit nalunaaruteqarnissamut piiaanissamullu

akisussaasuusussaavoq.

Kommuni inatsisit naapertorlugit eqqagassanut piiaanissamut periarfissanik

innersuussisussaavoq. Eqqagassanik piiaavissatut innersuunneqartoq atorneqassaaq. Inatsisit

malillugit kommunit eqqaaveqarfinnik/aaqqissuussinernik pilersitsinissamut

ingerlatsinissamullu aningaasartuuterpianut akiliutinit aningaasalersuinissamut

periarfissaqarput.

Eqqagassat PCB-mik akullit tamarmik, tassalu eqqagassat PCB-mik akullit ulorianaatillit

ulorianaateqanngitsullu immikkoortunngorlugit nalunaarsorneqassapput,

nalunaarutigineqassapput piiarneqassallutillu.

Eqqagassalerinermut pilersaarut minnerpaamik ukuninnga imaqassaaq:

1. Eqqagassanik immikkoortiterineq – eqqagassat amerlassusiinut

suussusiinullu nalunaarsukkat, eqqagassallu tamarmik immikkut ukuninnga

nalunaarsuiffigineqassapput:

- PCB-mut akuusumut uuttukkat imaluunniit qimerluuinerup inerneri

(atortut pingaarnertut PCB-mik akoqanngitsutut naliliiffigineqarpata).

- Eqqagassat amerlassusii.

- PCB-p annertussusiatut missiliorneqartoq.

- Piiaanermi periuseq atorneqartoq (tassunga poortuineq assartuinerlu

ilaallutik)

2. Eqqagassanik immikkoortiterinermut tabelip eqqikkaaffiusup inerneri,

eqqakkat suuneri piiaanermilu periaatsit tunngavigalugit eqqakkat

suunerinik, eqqakkat amerlassusiinik, PCB-mik akoqarnerinik

annertussusaanillu paasissutissartallit.

3. Suliap ingerlanneqarnerinut allaganngorlugu naliliineq,

isaterinermi/iluarsaassinermi atortussat isumagineqarnissaasa

suliarinissaannut, tassungalu ilanngullugu eqqagassat

immikkoortiterneqarnerini periaasissanut pilersaarummik

ilaqartinneqartoq.

4. Nunamik immikkoortiterineq aamma nunap isumagineqarnissaanut

pilersaarutit.

Eqqagassalerinermut pilersaarut nalinginnaasumik saffiugassanut oqimaatsunut asbestimullu

paasissutissanik assingusunik imaqassaaq.

2.2.7 Avatangiisinik nalunaarsuinermut aningaasartuutit

Avatangiisinik nalunaarsuinermut aningaasartuutinut suliassap aalajangersimasup annertussusia,

suliassap pisariussusia aammalu sanatitsisup siunnersortillu sulianit taamaattunit misilittagaat

apeqqutaassapput. Tabel 3-mi imm. 3.8-mi atortussat illullu iluata silaannaata PCB-mik

akoqarnerannik misissueqqissaarnermut akit nalinginnaasut allassimapput.


25

2.3 Eqqagassat eqqortumik piiarneqarnerinut uppernarsaat

Isaterinerup imaluunniit iluarsaassinerup naammassinerata kingorna, sanatitsisup eqqagassanik

piiaanerup kommunimi eqqagassalerinermut pilersaarut akuerisaq naapertorlugu

ingerlasimaneranut uppernarsaammik nassiussissaaq.

2.4 Sullivimmi avatangiisit pillugit pilersaarutit

Kalaallit Nunaanni sullivimmi avatangiisit pillugit suliassaqarfiit Kalaallit Nunaanni sullivimmi

avatangiisit pillugit inatsimmi, nalunaarutinilu inatsit naapertorlugu aalajangersarneqarsimasuni

maleruagassiuunneqarput. Maleruagassat Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup

nittartagaani (www.at.gl) nassaarineqarsinnaapput. Maleruagassat ilitsersuummi tassani

taaneqartut 2014-imi upernaakkut ilitsersuutip saqqummernissaa tikillugu atuutsinneqarput.

Kisiannili suliassaqarfimmi inatsit nutaanerpaaq tamatigut atuuttussaavoq, inatsimmullu

tassunga nutarterinerit ingerlaavartumik www.at.gl aqqutigalugu saqqummersinneqartarput.

PCB-mik suliaqarnermi sullivimmi avatangiisinut ajornartorsiutinut immikkut ittunut atatillugu

”suliap ingerlanneqarnera pillugu Kalaallit Nunaannut nalunaarut” (Sullivinnut Ministereqarfiup

nalunaarusiaa nr. 395, 24. juni 1986-imeersoq) pingaarnernik sinaakkusiisuuvoq. Inatsit taanna

sinaakkutissaavoq, tassanilu assersuutigalugu sanaartornermi atortussat PCB-mik akullit

suliarineqarneranni suleriaatsit suussanersut ersarissumik allaaserineqanngillat. Allaaserisat

erseqqinnerusut pillugit Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisunit danskit

suliassaqarfimmi sullivinnik nakkutilliinermut ilitsersuusiaat innersuussutigineqarput.

› C.2.1 – Akuutissat atortussallu kræfteqalissutaasinnaasut (2003-mi februaarimi) aamma

› D.5.4 – Anersaartornermut illersuutit (2008-mi januaarimi).

Sullivinnik nakkutilliinermut ilitsersuutit taakku Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik

atuutsinneqanngillat, kisiannili Sullivinnik Nakkutilliisut naliliinerat malillugu ilitsersuutit

taakku sullivinni avatangiisinut suleriaatsinut pitsaasumik sunniuteqarsinnaapput, aammattaaq

Kalaallit Nunaanni sullivinni avatangiisit pillugit inatsisinik malinninniarnermut atatillugu.

Kiisalu Sullivinnik Nakkutilliisut iluminni ilitsersuutaat una innersuussutigineqarsinnaavoq:

”Sullivinnik nakkutilliisuni ilitsersuut nr. 3/2011, sanaartukkani PCB-mut tunngasoq” [6],

tassungalu ilanngussat ilaallutik PCB-mik suliaqarnermi sullivimmi avatangiisini pissutsit

sukumiisumik allaaserineqarput. Ilitsersuut nittartakkami nassaarineqarsinnaavoq, uani:

www.at.dk.

Sanaartukkanik PCB-mik akulinnik isaterinissaq aallartitsinnagu, ”Isumannaassutsimut

peqqissutsimullu pilersaarut” kiisalu ”Sullivimmik naliliineq” suliarineqassapput, tassanilu

pingaartumik PCB-mut atatillugu immikkut ittumik ulorianaateqarsinnaasut tamakkiisumik

isummerfigineqassapput. Eqqagassanik ulorianaatilinnik suliaqarnermi suleriaasissanik

aalajangersaasoqassaaq, aammalu sulliviup inissititerneqarnissaa isummerfigineqassaaq,

atugarissaarnissamut iliuusissanik pilersitsisoqassaaq, mianersoqqussutinillu

allagartalersuinissamut pisariaqartitsineq isummerfigineqassalluni. Taakku saniatigut sulisut

suliap ingerlannissaanut, illersuutinik atuinissamut sulliviullu saligaatsuutinnissaannut

peqqissaartumik ilitsersorneqassapput.

http://www.at.gl/

http://www.at.gl/

http://www.at.dk/


Pilersaarutip taassuma suliarineqarnerani sullivinni avatangiisinut inatsit malinneqassaaq.

Sulisitsisup suliassat suliarineqarnissaannik naliliinermut atatillugu nalinginnaasumi uku

isummerfigisussaavai:

› Suleriaasissanik aalajangersaanissaq, taamaalillunilu sumiiffimmi pujoralatsitsinissaq

sapinngisamik piareersimaffigineqassaaq.

› Suleriaasissanik aalajangersaanissaq, taamaalillunilu sanaartukkap immikkoortuisa

atortussalluunniit PCB-mik akullit pisariaqanngitsumik uunnatsinneqannginnissaat

qulakkeerneqassaaq.

› Maskiinanik, soorlu pilattuutinik kujaaqanngitsunik, pilattuutinik kapuutitalinnik savinnillu

maskiinanik atuinissap pisariaqalerfiini maskiinaniit milluaatinik pitsaasunik qanoq

iliorluni ikkussuisoqarsinnaanera.

› Pujoralannik aalanilluunniit PCB-mik akulinnik suliffeqarfimmi sulisunut allanut

siaruartitsisoqannginnissaata qanoq iliorluni qulakkeerneqarsinnaanera.

› Sanaartukkanit eqqagassat PCB-mik akullit qanoq iliorluni assartorneqarnissaat

uninngatinneqarnissaallu.

› Inunnut illersuutissat suut atorneqassanersut.

› Atugarissaarnissamut atugassarititaasut suut pilersinneqassanersut.

› Inuit eqqiluisaarnissaannut suliniutit suut isiginiarneqassanersut.

› Sulisut qanoq ilinniartinneqassanersut ilitsersorneqassanersullu, soorlu suleriaatsinut

eqqortunut, inunnut illersuutinik eqqortumik atuinermut eqqiluisaarnissamullu

iliuusissanut.

Malugalugu, matuma siuliani allassimasut PCB-mut tunngatillugu ajornartorsiutinut

tunngasuummata, aammalu sanaartukkani atortussani akuutissat allat passunneqarneranni

sullivimmi avatangiisinut inatsimmi malitassatut atuuttunik allanik piumasaqaateqartoqartarmat.

Assersuutigalugu asbest-imut tunngatillugu maleruagassanik immikkuullarissunik peqarpoq.

Aamma malugalugu, sullivimmi avatangiisinut malittarisassat, immikkut PCB-mik

ajornartorsiuteqarnermut attuumassuteqanngitsut aamma atuuttussaammata, soorlu sulisitsisup

suliassap isumagineqarneranik nakkutilliisussaatitaaneranut tunngasut.


27

3 Atortussanit ataasiakkaanit misissugassanik

katersuineq

Kapitalimi matumani atortussat atortullu PCB-mik akullit qanoq iliorluni misissorneqartarnersut

nassuiarneqarpoq. Atortussat PCB-mik akullit isumagineqarnerisa ingerlaqqinnissaa aammalu

sullivimmi avatangiisinut tunngassuteqartut kapitalini kingusinnerusuni allaaserineqarput.

Nassuiaammi annertuumik SBI-mit innersuussut ”Sanaartukkani PCB-mik misissuineq

naliliinerlu” [1] tunngavigineqarpoq. Nassuiaammi ilisimasat, iluarsaassinernit isaterinernillu

eqqakkanik passussinissamut pisariaqartinneqartut aallunneqarput. Aamma iluarsaassinernut

atatillugu sanaartukkap atorneqarnerata ingerlaqqinnissaanut eqqarsaatigisassat arlallit,

aammalu illup iluata silaannaani PCB-p sinnerata sunniutigisinnaasai allaaserineqarput. Taakku

ilitsersuummi matumani sukumiisumik nassuiaatigineqanngillat, kisiannili annertunerusumik

paasisaqarusunnermi SBI-mit innersuussut 242 [2] innersuussutigineqarpoq.

3.1 Ussissaatit

PCB 1950-imiit 1977-imut sanaartukkani tamani ussissaatinut tasisuaartunut plastikinullu

atorneqartarsimavoq. Kalaallit Nunaanni sanaartukkanik misissuinermi paasineqarpoq,

ussissaatit PCB-mik akullit silami illullu iluani atorneqartarsimasut. Ussissaatit pingaartumik

igalaanut matunullu aammalu betonimut atortut akornanni ussissaatitut atorneqartarsimapput,

aammalu illup immikkoortuisa akornanni aamma inissinneqarsimasinnaallutik.

Piffissami tassani sanaartukkanit nassuiaatit takutippaat, amerlanertigut ussissaatit tasisuaartut,

polysulfid-it, nalinginnaasumik PCB-mik 5-30%-inik (50.000-300.000 mg/kg) akoqartut

atugassatut innersuunneqartarsimasut. Ussissaatit polysulfid-it PCB-mik akullit ukiut

ingerlanerini qaavi kuukkoorissap amianut assingusumik kigartorneqalertarput. Ussissaatit

paneraangata amerlanertigut qaavani qaqortumik kridtitut ittumik pujoralammik

pilersoqartarpoq. Misissuinermi paasineqarpoq, ussissaatit tasisuaartut assigiinngitsut PCB-mik

akoqartut, kisiannili ussissaatit silikone-usut PCB-mik akoqarsinnaanerinut uppernarsaatinik

soqanngilaq.

Ussissaatit PCB-mik teknikkikkut qitulisaatitut 5-30%-inik akusat taakku saniatigut,

misissuinerni paasineqarpoq, ussissaatinik allanik, PCB-mik mingutsitsisumik

annikinnerusumik akulinnik peqarsinnaasoq.

Nalinginnaasumik sanaartukkami ataatsimi ussissaatit assigiit, soorlu igalaanut ussissaatitut

atorneqartarput, kisiannili sanaartukkani annerusuni sanaartukkat ataasiakkaat akornanni

ussissaatit assigiinngitsut atorneqarsimasinnaapput.

Ussissaatit PCB-mik akoqartutut ilisimaneqartut tunisassiarineqarnerminni aqqi arlaqarput.

Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni misissuisarnerni ussissaatit PCB-mik akoqartut uku

atorneqarsimasut paasineqarput: Thiokol, Secomastic, Secomastic supersoft, Secostrip, Thiokol

aamma Weatherban akuleruttagaq.

Tunisassiat arlaat atorneqarsimanersoq apeqqutaatinnagu, ussissaatit tasisuaartut plastikkillu

PCB-mik imaqarnersut paasiniarlugu misissugassamik tigusinissaq qularnaannerpaajuvoq.

Isaannarnik misissuineq

Ussissaatit tasisuaartut ilaat qituttuupput ilaallu manngertuullutik, taakkulu assersuutigalugu

saviusaq tanigissut atorlugu iloqissertinneqarsinnaanersoq, iperarneqarnerminilu


uteqqissinnaanersoq misilinneqarsinnaavoq. Ussissaat plastikiinnarmik akulik

naqinneqarnermini iluserilikkani pigiinnassavaa. Ussissaat iloqissertinneqarsinnaanngippat,

ussissaat atorneqartoq tasisuaartuusimassanngilaq plastikkiusimassananiluunniit.

Misissugassanik katersineq

Misissugassanik tigusisarnerup imatut ingerlanneqarnissaa inassutigineqarpoq [1

tunngavigalugu]:

1. Aaqqatinik ataasiaannartakkanik ipeqanngitsunik atisigit.

2. Ussissaatip illuatungaa illuatungaalu misissugassanik 5 cm missaannik

takissusilinnik ilanngaruk, ussissaatillu tamarmi peernissaa isumagiuk,

imaluunniit ruujori savimineq ulamertoq atorlugu ussissaat pingasuniit

tallimanut ilanngaruk. Ussissaammi tunuliaqut, oqorsaatit imaluunniit

tuffiata sinneri piiakkit.

3. Misissugasaq alufoliamut pooruk, puussiaaqqamullu plastikkimut

matuneqarsinnaasumut/nipitinneqarsinnaasumut ikiuk. Misissugassat

foliamut ataatsimut poortukkit, ataatsimoortillugillu poortuutissamut

ikikkit. Ruujori savimineq ulamertoq atorneqarpat, misissugassaq

ruujorimiitiinnarneqassaaq, foliamut poortorneqassalluni puussiaaqqamullu

plastikiusumut matuneqartumut ikineqassalluni.

4. Misissugassanik tigooqqaanermi atortutit køkkenrulle acetone-mik

isugutsertitaq atorlugu saleqqissaakkit. Savimmik atuisimaguit, savittat

atorneqartut iginneqassapput. Køkkenrullet acetone-mik isugutsertitat

puussamut silaannaakkamut ikillugit iginneqassapput.

5. Aaqqatit ataasiaannartakkat piikkit, eqqaaviullu puussiartassaanut ikillugit

PCB-mik mingutsitanut eqqaavimmut ikillugit.

6. Puussiaq misissugassamik imalik nalunaaqutseruk,

nalunaaqutsersueriaaserlu toqqarneqartoq maliguk.

7. Titartakkami misissugassamik tigusiffiusoq nalunaaqutseruk, misissugassap

suunera allallugu, aammalu misissugassap qanoq isikkoqarnera, soorlu

qalipaatitaqarnersoq nalunaarutigalugu. Misissugassamik tigusiffiusoq

ussissaallu assilisinnaavatit.

8. Sanaartukkami PCB qanoq annertutiginersoq naatsorsorneqarnissaa

siunertaralugu ussissaatip takissusia, silissusia itissusialu uuttukkit.

9. Iluarsaassisoqarpat: Putoq misissugassamik tigusiffiusoq ussissaammik

nutaamik immeruk, imaluunniit nipinneqqut qajannaatsoq atorlugu putoq

miliguk.

10. Misissugassanik katersuereeruit assatit errortukkit.

11. Misissugassat laboratoriamut misissueqqissaartussamut nassiutikkit,

sumiiffiup/sanaartukkat inissisimaffiata aqqa allallugu.

3.2 Qalipaatit

1950-ikkut aallartinnerannit 1970-ip qiteqqunneranut qalipaatip pisinnaasaat

pitsanngortinniarlugit qalipaatissat assigiinngitsut PCB-mik akuneqartarput. PCB-p qalipaatini

atorneqartarnerannut paasissutissanik tamakkiisunik pissarsineq ajornakusoorpoq, kisiannili


29

qalipaatit PCB-mik akullit atorneqarnerat annertusimassasoq arlalitsigut paasinarpoq. Qalipaatit

PCB-mik akuneqartarnerat allanngorartarsimavoq, PCB annikitsuararsuusimasinnaalluni

aammalu 10% (100.000 mg/kg) tikillugu annertuujusinnaalluni.

Kalaallit Nunaanni sanaartukkani 21-ni misissuinerup inernerisa misissorneqarnerat malillugu,

sanaartukkanit qalipaatinit misissugassanik tigusiffiusunit 19-iusunit 17-ini qalipaatinik PCB-

mik 1 mg/kg-t sinnerlugit akulinnik nassaartoqarpoq. Sanaartukkani pingasuni qalipaatinik 50

mg/kg-t sinnerlugit akulinnik nassaartoqarpoq, taakkulu tamarmik illut silataanni

qalipaataapput. Qaffasinnerpaanik akulinnik Blok Q-mi nassaartoqarpoq, tassanilu silami

qalipaatinit misissugassanit arfinilinnit misissuinerup inerneri 990-miit 3.080 mg/kg-mut

allanngorarput. Sanaartukkat misissuiffigineqartut 21-iusut affangajaanni qalipaatinik 10-50

mg/kg-nik akulinnik nassaartoqarpoq, taakkulu illut silataanni taamatullu illut iluini

nassaarineqarput.

Danmarkimi misissuinerit takutippaat, sanaartukkat affangajaanni qalipaatit 1 mg/kg-t

sinnerlugit akoqartartut, aammalu sanaartukkat 10%-iisa missaanni qalipaatit 50 mg/kg-t

sinnerlugit akoqartut. Qalipaatit taakku ilaat 10.000 mg/kg-t (1 %) tikillugit akoqarput.

Uuttuinermi qalipaatit qaleriiaat tamarmik misissuiffigineqarput, qaleriiaallu ilaminiinnaat

PCB-mik atuinerup nalaaneersuupput.

Qalipaatit PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akullit pingaartumik ukunani nassaassaasarput:

› Silami betonit savimernillu qalipaataat, pitsaasumik nippunnissamut

nungullaruminaannissamullu immikkut ittumik piumasaqaateqarfiusut.

› Savimernit qaavinut qalipaatit, akuutissanit nungullartinneqannginnissamik annertuumik

piumasaqaateqarfiusut, soorlu umiarsuit naqqisa qalipaataat aamma suliffissuarni atortut

qaavisa qalipaataat syremit nungullartinneqarsinnaanngitsut.

› Sanaartukkat iluini naterni, iikkani saviminernilu annertuumik nungullarsinnaasuni.

› Nunat ilaanni soorlu suliffissuarni sakkutooqarfinnilu siunertanut immikkut ittunut

atugassanut qalipaatit ikuallannaveersaarutaasut.

Qisunni qalipaat, qisuk illup iluata silaannaanit PCB-mik annertuumik

mingutsinneqarsimatinnagu, nalinginnaasumik PCB-mik annikitsuinnarmik akoqartarpoq.

Qisummi qalipaammi PCB qisuup ikuallaavimmi, eqqakkanut PCB-mik akulinnut ikuallaavittut

akuerisami ikuallanneqarneratigut piuneerutsinneqartarpoq. Taamaattumik qisuk atortulluunniit

ikuallassinnaasut allat qalipaataasa piiaqqaarnissaat pisariaqanngilaq.

Qalipaatini PCB-mik allaneersunik peqartarmat, illut iluanni qalipaatinut tunngatillugu

qalipaatiniittuunerunersut imaluunniit allaneersuunersut nalileruminaappoq (imm. 3.5-imi

nassaassaasut assigiinngitsut pillugit nassuiaat sukumiinerusoq takuuk).

Qalipaatit qaleriiaat saattuararsuusarmata, PCB qalipaatini Kalaallit Nunaanni

nassaarineqartartoq amerlanertigut ussissaatini, 100-eriaammik annertunerusinnaasumik

akuusartutut annertutigineq ajorpoq. Tamatuma peqatigisaanik qalipaammik piiaanissaq

ussissaatinit piiaasarnermut sanilliulluni amerlanerusujussuarnik aningaasartuuteqarfiusarpoq.

Blok P-mi aneerasaartarfiusat betonitaasa qalipaataat eqqagassatut ulorianaatilittut piiarneqarput

iginneqarlutillu. Aneerasaartarfiusat torsuusartaani qalipaatit PCB-mik 2-20 mg/kg-nik

akoqartutut uuttorneqarput, taakkulu naatsorsornerini PCB taamaallaat 2,9 g-iuvoq, tassalu

sanaartukkami PCB-p tamarmiusut 0,05%-ianik annertussuseqarluni.


Taamaattumik eqqaanissarlu betonimi atortussanilu aatsitassaneersuni allani qalipaatit >50

mg/kg-nik annertussuseqaraangata qalipaammik piuneerutsinneqartussamik piiaanissaq

piumasarineqartarpoq, aammalu qalipaatinik nalunaarsuinermi qalipaatit PCB-mik annertuumik

akullit suussusersiniarnissaat aallunneqartarpoq.


Qalipaat PCB-mik akoqarnersoq isaannarnik takuneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik

isaannarnik misissuinermi qalipaatit assigiinngitsut atuiffiusuni tabel 2-mi taaneqartunut

attuumassuteqartuni suussusersiniarneqartarput.


Misissugassanik katersinerup periaatsit uku atorlugit ingerlanneqarnissaa inassutigineqarpoq [1-

imiit naleqqussagaq]:


31

1. Aaqqatinik ataasiaannartakkanik atisigit (aaqqatit saniatigut

illersuutissanik allanik pisariaqartitsisoqarnersoq naliliiffigiuk).

2. Qalipatami 5-10 cm × 10 cm-inik annertussusilik killileruk,

ajornanngippallu tassanngaanniit qalipaat kiliortorlugu piiaruk. Qalipaatit

qaleriit tamarmik kiliortorneqassapput, tamatumalu peqatigisaanik

allequtaasoq kiliortornaveersaarneqassaaq. Minnerpaamik 1 gramiussaaq,

ajornanngippallu 2 gramiusinnaalluni. Qalipaat aggornikkaanngorlugu

piiarneqarsinnaavoq.

3. Iikkamit nappaarissumit misissugassamik tigusinermi puussiaq iikkamut

nipittartulerlugu, qalipaammut kiliortukkamut katersuivissatut

ikkunneqarsinnaavoq. Aamma alufolia natermut iikkamut talitsillugu

siaarneqarsinnaavoq. Natermit kiliortuisoqassappat, qalipaat kiliortugaq

saviusamik tanigissummik assigisaanilluunniit katersorneqassaaq, taannalu

atorneqareernermini salinneqassaaq.

4. Kiliortukkat alufoliamut minguitsumut poortukkit. Puussiamut

plastikkimut ikikkit matullugillu.


isugutsertitaq atorlugu saleqqissaakkit. Køkkenrullet acetone-mik

isugutsertitat puussamut silaannaakkamut ikillugit iginneqassapput.

6. Aaqqatit ataasiaannartakkat piikkit, puussiamullu eqqaavissiamut ikillugit.

7. Puussiaq misissugassamik imalik nalunaaqutsersueriaaseq toqqarneqartoq

malillugu nalunaaqutseruk.


suunera allallugu. Misissugassamik tigusiffiusoq assilisinnaavat.



eqqaamajullu sumiiffiup/sanaartukkat inissisimaffiata aqqa allassagakku.

3.3 Naterni atortussat

Naqqit qalliutai plastikkiusut ussissaateqanngitsut PCB-mik akoqarsinnaapput.

Assersuutigalugu natissiat Acrydur 1955-imiit 1975-imut Danmarkimi Sverigemilu

igaffissuarni, suliffissuarni, naqiterivinni, igalerni, kiilerini kiisalu torsuusani matoqqasuni

torsuusanilu ammasuni quaannaveeqqutitut atorneqartarsimapput, aammalu piffissami tassani

atorneqartarsimasut atortussiaapput PCB-mik akullit. Naqqit kuisat plastikkiusut imermik

pitarneqarsinnaanngillat, maniilattuupput, quaannaveeqqutinik qalligaapput, tamakkulu

suliffissuit initaanni igaffissuarnilu ilisimaneqarnerusarput.

Naqqit qalliutaat taamaattut Kalaallit Nunaanni atorneqartarsimanersut pillugu paasissutissanik

soqanngilaq. Atuiffiusartut nerisassanut suliffissuusimanissaat ilimanarnerpaajuvoq.

Taamaattumik sanaartukkap oqaluttuarisaaneranik misissuinermi sanaartukkami naternik

quaannaveeqqutitalinnik atuisoqarsimanersoq misissussallugu pingaaruteqarpoq.


Natissiap Acrydur-ip ilaa

Ass.: Gunilla Bernevi Rex, Miljökonsultgruppen i

Stockholm HB, http://www.sanerapcb.nu

Naqqit qalliutaat nutaaq nutaanngitsup qaanut ikkunneqarsimasinnaavoq, taamaassimappallu

qaleriiaat marluk taakku misissugassanik tigusiffigineqassapput.

Aamma naqqit qalliutaat assigiinngitsut PCB-mik annikitsumik nassaarfigineqarsimasut

tassaapput vinyl, linoleum, kork il.il., pisullu ilaanni akuusoq 50 mg/kg-t sinnerlugit

annertussuseqarsimavoq. Naqqit qalliutaanni PCB nipinneqqummit pinersoq, imaluunniit illup

iluata silaannaa aqqutigalugu sunniutaanersoq ersarissumik ilisimaneqanngilaq. Taamaattumik

naqqit qalliutaat misissueqqissaarnermi pisussanut pilersaarummi ilaatinneqanngillat.


Naqqup qalliutaa PCB-mik akoqarnersoq isaannarmik takuneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik

sanaartukkami naqqit qalliutaannik assigiinngitsunik isaannarnik misissuisoqassaaq. Naqqit

qaavi imermik pitarneqarsinnaanngitsut, maniilattut, quaannaveeqqutillit naternik plastikiusunik

atuisoqarsimaneranut takussutissaapput pitsaasut.


Ussissaatinit misissugassanik katersisarnermi suleriaaserineqartut pingaarnertut

malinneqassapput. Savik ussissaatinit misissugassanik katersinermi atorneqartup assinga

naleqquttoq atorlugu misissugassanik piiaagit, aammalu aaqqatit illersuutit atukkit. Naqqit

qalliutaannit 10 x 10 cm peeruk. Naqqit qalliutaat toqqavianit qinneriaat assigisaaluunniit

atorlugu kaanngartissinnaavat. Naqqit qalliutaat ataannilu nipinneqqutit ilanngullugit

misissugassatut ataatsimoortinneqassapput.

3.4 Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut

Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut, 1977 sioqqullugu ikkunneqarsimasut nipinneqqutaat,

sinaannut ussissaatitut atorneqartut PCB-mik akoqarsinnaapput. Danmarkimi tunisassiortut

75%-iisa missaanniittut 1967-imiit 1973-imut nipinneqqutinik PCB-mik akulinnik igalaat

sinaannut ussissaatitut atuisarsimapput. Nipinneqqummi ussissaataasumi PCB-mik

atuisoqarsimatillugu akua amerlanertigut qaffasittarpoq (nalinginnaasumik 10.000 mg/kg-t

sinnerlugit). Aamma PCB ussissaatini ungerutissiani, igalaanik aalajangiutitut

atorneqarsimasinnaasuni, aammalu ussissaatit ataaniittutut oqaatigineqartuni

takuneqarsinnaasarput. Matuma kinguliani ilusiliami aamma ussissaatit kalfatring-it

takutinneqarput, taakkulu igalasserfiit kaajallallugit ikkusimasinnaasarput, aammalu ussissaatit

ataaniittutut oqaatigineqartuni takuneqarsinnaapput. Tulliuttuni PCB igalaani issimik

pitarneqarsinnaanngitsuniittartoq naatsumik allaaserineqarpoq; amerlanerusunik

paasisaqarusunnermi danskit ilitsersuusiaat 2013-imeersoq [5] aamma SBI-mit ilitsersuut 241

[1] innersuussutigineqarput.


33

Ilusiliaq 2 Igalaap issimik pitarneqarsinnaanngitsup

atortui PCB-mik akoqarsinnaasut (uannga

[1])


Igalaaq issimik pitarneqarsinnaanngitsoq PCB-mik akoqarnersoq imaaliallaannarlugu

takuneqarsinnaanngilaq, kisiannili nalinginnaasumik paasissutissanik naqissutini, igalaap iluata

sinaani aluminiuusumi pissarsisoqarsinnaavoq. Tassani amerlanertigut kina igalaaliortuunersoq

igalaarlu qanga sanaajunersoq allassimasarpoq (soorlu 10/72 – taannalu isumaqarpoq 1972-imi

oktobarimi). Igalaat nutaanerusut ilaat tamatigungajak tunisassiornermut

paasissutissartaqartarput, taamaattumillu igalaat tunisassiornermut paasissutissartaqanngitsut

1977 sioqqullugu sanaajunissaasa ilimanaateqarnera annertoorujussuuvoq.

Misissuinermi eqqumaffigineqassaaq, sanaartukkami igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut

amerlanertigut pisoqaassusaat assigiittanngimmata. Nalinginnaasumik matut igalaallu

ammarneqarsinnaasut najunngartarnertik anarrunneqartarnertillu pissutigalugu igalaanit

aalajangersimasumik ikkussanit siusinnerujussuakkut ikeri silaannanittarput. Taamaattumik

igalaat ammarneqarsinnaasut nalinginnaasumik taarsersorneqarsimasarput, kiisalu igalaat

aalajangersimasumik ikkussat pisoqaanerusarlutik. Taamatuttaaq inini oqorsarneqarnissamut

annertuunik piumasaqaateqarfiusuni (najugaqarfiit, allaffiit il.il.) igalaat ussinnerusunik

taarsersorneqarsimasarput, kiisalu toqqorsivinni ininilu oqorsarneqarnissamut annikinnerusunik

piumasaqaateqarfiusuni igalaat aatsaat aseroraangata taarserneqarsimasarlutik.

Igalaat issimik pitarneqarsinnaangitsut 1977-ip kingorna aatsaat sanaartorneqarsimasut

ersarissumik allassimasoqarpat, igalaaq PCB-mik akoqanngitsutut isigineqarsinnaavoq,

imaluunniit igalaani issimik pitarneqarsinnaanngitsuni ukioq sananeqarfia ersarissumik

takuneqarsinnaanngippat, igalaaq misissueqqissaarnermi allamik paasisaqarnissap tungaanut

PCB-mik akulittut isigineqassaaq. Taamaattumik taakkunani sinaasa ussissaataanit

ussissaammillu ungerutissiamit misissugassanik tigusinissaq pisariaqarpoq. Illuni ilaqutariinnut

ataatsinut marlunnullu inissiani igalaat imaluunniit inissiarsuarni igalaat ataasiakkaat

taarserneqarpata, igalaat PCB-mik akulittut isigineqarsinnaapput, aammalu

misissoqqissaaqqaarnagit kommunip eqqagassanik katersuivianut tunniunneqassallutik.


Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut naqitsisaannut assersuut (ass.: [5])


Tunngaviusumik igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut 1977 sioqqullugu sananeqarsimasut

PCB-mik akulittut isigineqassapput, taamaattutullu iginneqassallutik. Igalaat issimik

pitarneqarsinnaanngitsut 1977 sioqqullugu sanaajusut PCB-mik akoqarnersut, soorlu PCB-mik

akulittut iginneqannginnissaat siunertaralugu paasineqarnissaa kissaatigineqarpat,

misissugassamik tigusinissaq pisariaqarpoq.

Naqitsit H7811:

1978-imi novembarimi

sananeqarsimasoq Naqitsit 2-74:

1974-imi februaarimi

sananeqarsimasoq


35



1. Aaqqatit naleqquttut aammalu sakkunut atortunullu allanut illersuutit allat

atikkit.

2. Millugutsissut tigummiarfilik igalaamut issimik

pitarneqarsinnaanngitsumut ikkuguk.

3. Igalaamut listit sinaaniit piikkit.

4. Igalaaq issimik pitarneqarsinnaanngitsoq sinaanit kaanngartiguk, sinaasa

ussissaataat ersitsilerlugu, taassumalu pilannissaa inissaqartilerlugu. Igalaaq

uertinneqarsinnaavoq, taamaalillunilu misissugassaq qulaaniit

peerneqarsinnaalluni. Igalaap sinaani ikorfat aqunnissaat eqqumaffigiuk.

5. Savik mingoqanngitsoq, ipittoq imaluunniit tuussaq atorlugu ussissaat

ilanngaruk. Sanimut igalaaq sinerlugu 10 cm-it missaannik, tassalu

minnerpaamik 2 g-imik ”qalipaajaruk”.

6. Ussissaat savik mingoqanngitsoq, ipittoq atorlugu ilanngaruk. Igalaaq

sinerlugu 10 cm-it missaannik, tassalu minnerpaamik 2 g-imik

”qalipaajaruk”.

7. Misissugassaq alufoliamut mingoqanngitsumut pooruk, puussiaaqqamullu

plastikkimut ikiuk puussiaararlu matullugu.


isugutsertitaq atorlugu saleqqissaakkit. Savimmik atuisimaguit, savittat

atorneqartut iginneqassapput. Køkkenrullet acetone-mik isugutsertitat

puussamut silaannaakkamut ikillugit iginneqassapput.

9. Aaqqatit piikkit. Aaqqatit suuneri apeqqutaallutik imaassinnaavoq

arlaleriarluni atorneqarsinnaasut.

10. Puussiaq misissugassamik imalik nalunaaqutsersueriaaserlu toqqarneqartoq



suunera allallugu. Misissugassamik tigusiffiusoq assilisinnaavat. Igalaap

issimik pitarneqarsinnaanngitsup listiani allassimasoq allaguk, imaluunniit

allanneqanngippat allaguk.

11. Igalaaq sinaalu katiteqqikkit. Igalaaq sinaanut ikkuteqqinneqassaaq, PCB-p

siaruaassinnaaneranut illersuutaassammat. Igalaap sinaani ikorfat

aqunnissaat eqqumaffigiuk.


13. Misissugassat laboratoriamut misissueqqissaartussamut nassiutikkit.

Eqqaamajuk sumiiffiup/sanaartukkat inissisimaffiata aqqa allassagakku.

3.5 Atortussat allat PCB-mik mingutsinneqarsimasut

misissugassanillu katersuineq


Sanaartornermi atortussani atortunilu PCB sanaartukkami atortussanut allanut

mingutsitsisinnaavoq. Atortussat PCB-mik akoqarnerat pingasunngorlugu

immikkoortinneqartarpoq:

› Atortuni mingutsitsisoq pingaarneq, aallaqqaammulli PCB-mik akoqartoq.

Nalinginnaasumik ussissaatit kondensatorinullu uuliat mingutsitsisunut

pingaarnerungajuttarput. Mingutsitsisut pingaarnerit amerlanersaat tassaapput atortut PCB-

mik atuiffiusut, soorlu ussissaatinut qitulisaatitut imaluunniit kondensatorini uuliatut

ussissaataasutut. Atortussat pingaarnertut mingutsitsisuni akua nalinginnaasumik 2-100%-

iusarpoq (20.000-1.000.000 mg/kg). Atortussalli pingaarnertut PCB-mik mingutsitsisuusut

ilaat annikitsuinnarmik akoqartarput, atortussat tunisassiarineqarnermini

mingutsinneqarnerannit pilersimasumik, soorlu tunisassiorfimmi PCB atorlugu

atornaguluunniit tunisassiortumi.

› Atortussat saniatigut mingutsitsisut tassaapput atortussat mingutsitsisumut

pingaarnermut attuusimallutik PCB-mik mingutsinneqarsimasut. Atortut taakku ”atortutut

attuumasutut” taaneqartarput. Assersuutigalugu nalinginnaasumik tassaasinnaapput betonit

qisuilluunniit ussissaaserneqarsimasut. Atortussat mingutsitsisumut pingaarnermut

attuumasut ilaasa akui atortussatut mingutsitsisutut pingaarnertut

annertutigingajassinnaapput, kisiannili mingutsitsisumit centimeterit siulliit qaangiunnerini

akui appangaatsiarsinnaallutik.

› Atortussani mingutsitsisuni pingajuusut tassaapput atortussat, illup silaannaa

aqqutigalugu PCB-mik mingutsinneqarsimasut. Illup iluata silaannaani PCB atortussat

qaavinut nipputtarput, aammalu arriitsumik atortussanut pulakkaakkiartortarlutik.

Tamatumunnga assersuutaasartut nalinginnaasut tassaapput qalipaat, tapet, linoleum,

saagut, pequtit il.il. Atortussani mingutsitsisuni pingajuusuni akua nalinginnaasumik 50

mg/kg-t inorlugit annertussuseqartarpoq, kisiannili pisut ilaanni illup iluata silaannaata

akua annertusinnaasarpoq (killissarititassatut ilitsersuutigineqartut sinnerlugit),

taamaattumillu akua mg/kg-t untritillit arlerlugit annertussuseqarsinnaasarpoq.

Sanaartukkani atortussanik PCB-mik akulinnik illup iluani atuisoqarsimatillugu, atortussat

tamapajaamik PCB-mik annertunerusumik annikinnerusumilluunniit allaniit

mingutsinneqarsimassapput.

Ilusiliaq 3 Sanaartukkani PCB-mik mingutsitsisut assigiinngitsut pingasut ([1]-imit titartagaq)


37

PCB-p ataatsimut annertussusia isigigaanni, mingutsitsisut siulliit, tulliit pingajuisalu akornanni

annertussuseq mingutsitsisumit pingaarnerup inissisimaffia apeqqutaassaaq. Mingutsitsisoq

pingaarneq silamiippat, PCB-mik mingutsitsisut pingajuata akua annikitsuararsuussaaq, kiisalu

mingutsitsisoq pingaarneq illup iluanut inissinneqarsimappat mingutsitsineq

annertunerujussuusinnaalluni.

Assersuutini marlunni, mingutsitsisut akornanni mingutsitsinermik naatsorsuiffiusuni PCB

sinneruttoq tamarmiusoq 92-93%-iuvoq, kiisalu mingutsitsisup tullianit pingajuannillu

mingutsitsineq 6 %-it aamma 1-2 %-it missaanniilluni [7]. Illulli iluani PCB-p akua

annertutillugu, mingutsitsisut pingajuata akua annertungaatsiarsinnaasoq paasineqarpoq [7].

Atortut mingutsitsisut pingajuanni akuusoq annikittarmat aammalu atortut taamaattut

amerlasarmata, atortuni taamaattuni PCB-mik piuneerutsitsinissamut aningaasartuutit

nalinginnaasumik atortussanik mingutsitsisunik pingaarnernik piuneerutsitsinermut

aningaasartuutinut naleqqiullutik kg-mut 1000-eriaammik amerlanerusinnaapput.

Taamaattumik maleruagassanik, mingutsitsisut pingaarnerni aammalu mingutsitsisuni tulliuttut

amerlanersaanni PCB-mik piuneerutsinneqartussatut eqqaanissamut, eqqagassanillu sinneruttut

Kalaallit Nunaanni eqqaaveqarfinnut inissinneqartarnissaannik siunnerfeqarfiusunik

suliaqartoqarpoq. Maleruagassat taakku atorlugit atortussanik immikkoortiterisarnerup

sapinngisamik ajornannginnerpaamik pisarnissaa anguniarneqarpoq.

Periaaseq taanna annertunerusumik 2012-imi Nuummi Blok P isaterneqarmat atorneqarpoq.

Tassani naatsorsuineq malillugu sanaartukkami PCB-mik akullit 96%-iisa missaat

maleruagassat taakku atorlugit piuneerutsinneqartussatut iginneqarput, kiisalu 4%-iisa missaat

inissinneqarlutik.

3.5.1 PCB-p atortussanut attuumasunut mingutsitsisarnera

(saniatigut mingutsitsisut)

Ussissaatiniit atortussanut attuumasunut pulaarartoqartarnera

Mingutsitsisunit pingaarnernit PCB atortunut attuumasunut pulaarartussaavoq, aammalu atortut

taakku saniatigut mingutsitsisunngornissaannut tunngaviliisussaalluni. 0-0,5 cm-ini siullerni

akuusoq agguaqatigiissillugu nalinginnaasumik ussissaatip akuata qulerarterutaanik ataatsimik

annertussuseqassaaq, kiisalu 0,5-1 cm-ini nalinginnaasumik ussissaatip akuata 100-

erarterutaanik ataatsimik annertussuseqassalluni. Taamaattumik atortussat PCB ussissaatip akua

500 mg/kg-nik annertussuseqartillugu, tassalu ussissaammiit cm-imi siullermi akuusoq 50

mg/kg-nik annertussuseqartillugu ussissaatip eqqaaniittut piiarneqarnissaat

piumasaqaataanngilaq.

Isaterinermut iluarsaassinermullu atatillugu periaatsit marluk akornanni toqqaasoqarsinnaavoq:

› Atortussat ussissaammiit ungasissutsini ukunaniittut piiarneqarnissaat, ussissaatip PCB-

mik qanoq akoqartiginera apeqqutaalluni:

› >20.000 mg/kg: ussissaammit 5 cm-it

› 5.000-20.000 mg/kg: ussissaammit 2 cm-it


› 500-5.000 mg/kg: ussissaammit 1 cm-it

› PCB-p atortussanut pulasimasup misissorneqarnerani atortussani PCB-p ussissaammiit

qaninnerusumi 50 mg/kg-t inorlugit apparsimasoq misissuinermi takutinneqarpat, atortussat

piiarneqartussat qaninnerusumiissasut.

Ungasissusissat nalinginnaasut atorneqassappata, matuma kingulianiittut atuarnissaat

pisariaqanngilaq.

Ussissaammiit atortussanut attuumasunut PCB-p qanoq annertutigisumik siaruaattarnera

allanngorartorujussuusarpoq. Misissuinerit takutippaat, atortussani ataasiakkaani

mingutsitsinerup allanngorartarneranut pingaartumik ussissaatip atortussani putuaqqanut

quppanullu pulasarneranik pissuteqartoq, taamatullu pisoqartillugu PCB atortussanut

pulaarartoq itinerujussuarmut pisinnaasoq. Aamma atortussat akunnerminni

assigiinngitsorujussuusarput; taamaattumillu ataatsimut isigalugu PCB betonimut

pulaarartarnerminut sanilliulluni qaliassianut letbetonimullu pulaararnerusarpoq.

2013-imi Danmarkimi atortussanik ussissaatinut PCB-mik annertuumik akulinnut

(nalinginnaasumik 50.000-200.000 mg/kg-nut) attuumasunik nalunaarsuinermi takutinneqarpoq,

PCB nalinginnaasumik agguaqatigiissitsinermi atortussiamit mingutsitsisumiit 1-2 cm-it

qaangernerini 50 mg/kg-nut appartartoq, kisiannili letbetonimik misissuinermi aatsaat 10 cm-it

qaangiunnerini 50 mg/kg-it inorlugit annertussuseqalerluni apparpoq [6]. PCB qisunnut

itinerusumut pulaarartartoq, aammalu ussissaammiit 4-6 cm-inik ungasissusilimmi aatsaat 50

mg/kg-nut appartartoq nalunaarsuinermi takutinneqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik

assersuutigalugu igalasserfiit qisuit eqqagassatut ulorianaatilittut taaneqartariaqarput. PCB-p

annersaa 50 mg/kg-t sinnerlugit mingutsinneqarsimasumiittussaavoq. Misissuinermi

pineqartumi misissukkanik– PCB-mik 0,1-50 mg/kg-nik akulinnik – agguaqatigiissitsinermi

mingutsitsisut pingaarnerit 0,1-2%-iini ataasiinnaq kisimi pinnani mingutsitsisoq pingaarneq

4%-it missaanniippoq.

Atuakkanik misissuineq tunngavigalugu misissuinermi allami inerniliisoqarpoq, atortussani 5

cm-inik ungasissusilinni tamani akuusoq 50 mg/kg-t inorlugit annertussuseqartoq, taamaallaalli

uuttuinermi ataatsimi PCB letbetonimut pulakkaassimasoq annerusoq kisimi pinnani [12].

Misissuinerni allani PCB qisunnut pulakkaassimasoq atortussanut allanut pulakkaassimasumit

itinerusumut pisimanngitsoq paasineqarpoq.

Misissugassanik katersuineq naatsorsuinerlu

Oqaatigineqareersutut ungasissusissatut malitassat, matuma siuliani taaneqartut

malinneqarnissaat kissaatigineqanngippat aatsaat misissugassanik tigusinissaq pisariaqarpoq.

Betonimit, qaliassianit letbetonimillu misissugassat pilattorlugit, qapiarlugit, kaattarlugit

qillerummilluunniit ulamertunngorlugit piiarneqarsinnaapput. Atortussanit misissugassanik

katersinermi pujoralatsitsinissaq uunnatsitsinissarlu sillimaffigineqassaaq. Misissugassaq

misissugassamik tigusiffiusumut takutitsinissamut naammattumik angissuseqassaaq. Qanoq

annertutigisoq pisariaqartinneqarnersoq pillugu laboratoria isumaqatigiissuteqarfigiuk.

Isaterinerni isaterlugit misissugassat kaattarlugit qapiarlugilluunniit piiarneqarsinnaapput,

kiisalu iluarsaassinernut atatillugu qarmami ajoqusikkat killilerniarlugit qillerilluni

misissugassanik tigusinissaq pisariaqarsinnaalluni.


39

Pulakkarfiusup itissusiata paasineqarnissaa anguniarlugu annertussutsimik angusaqarnissaq

siunertaavoq.

PCB amerlanertigut atortussap ussissaammut attuumasortaani teqeqqorissunngorluni quppaq

imaluunniit aqqutigisinnaasani aqqutigalugu pulakkaattarpoq, aammalu ussissaammiit

ungasissutsini assigiinngitsuni akuusoq quppap ingerlanera tunngavigalugu

aalajangerneqarsinnaavoq.

Qillerilluni piiaanermi kissap misissugassaq sunniuteqarfigisinnaavaa, tamatumali

annertussuserisartagaa uppernarsarneqarsimanngilaq. Qillerinermi kissassuseq

apparsimaartinniarlugu sivikitsukkaanik arlalinnik qillerisoqarsinnaavoq. Qillerinermit

pujoralannit misissugassat immikkut ittumik sunnerneqarsimasinnaapput, sapinngisamillu

pujoralatsitsinaveersaartoqartariaqarpoq.

Betonimit misissugassamik ulamertunngorlugu qillerlugu peersisoqassappat, misissugassap

qillerummit qaqitap tukimut takissusia ussissaammit, PCB-p akuanik aammalu qillerinermi

qillikkap qaaniit sunniutaasumik paasiniaaffigiumasamit ungasissuseq naammassaaq.

Ajornanngippat appasinnerusumik akulinniit qaffasinnerusumik akullit tungaanut qillerinissaq

pitsaanerussaaq. Qillerinermi betoni uunnattarpoq, aammalu qillerineq pujoralatsitsisarpoq,

taannalu qillerinermi ulamertoq peerniagaq sinerlugu nusunneqarsinnaavoq. Ulamertoq 3 cm-

inik tukimut takissusilik cm-imut PCB-p akuanik paasiniaanermi naammappoq. Ulamertup

qillerilluni piikkap qaava qanoq pineqassanersoq, qanoq avinneqassanersoq aammalu

qillerummit qaqitat qanoq sequtserneqassanersut laboratoria misissueqqissaartussaq

isumaqatigiissuteqarfigiuk. Betonip seqummai misissugassanut sequtsikkanut ilanngutikkit.

Qillerlugu piigaq qanoq iliorluni peerneqarsimanersoq, aammalu ussissaatip tungaanut

(mingutsitsisumut) qillerisoqarsimanersoq imaluunniit ussissaammiit avammut

qillerisoqarsimanersoq laboratoria misissueqqissaartussaq ilisimatiguk. Taaneqartumi

kingullermi laboratoriap misissueqqissaartussap mingutsitsinerup ingerlaqqinnissaa

pinngitsoorniarlugu qillerlugu piikkap qaava salissinnaavaa.

Betonimit misissugassamik tigusisoqassappat, soorlu iikkanit betoniusunit ussissaatinik

nipititanit, ussissaat sinerlugu iikkamit qillerlugu piiaaneq aallartitsissutigineqarsinnaavoq.

Betonimi ulamertunngorlugu piikkami ussissaat sumiissimanersoq nalunaaqutserluaruk.

Tamatuma kingorna misissugassamit ulamertumit angisuumit ussissaammiit betonimut

misissugassaq qillerlugu peeruk. Misissugassaq taanna uunnattoortitsinissaq

pinngitsoortinniarlugu qussarlugu peerneqarsinnaavoq.

Matup igalaalluunniit sinaanit imaluunniit inip isuani iikkamit misissugassamik

tigusisoqassappat, iigaq tukimut qillerneqarsinnaavoq. Pujoralannera pissutigalugu

tuniluutsitsinissaq annikillitinniarlugu ajornanngippat annikitsumik akulimmiit annertuumik

akullip tungaanut qillerisoqassaaq, tassalu ussissaammiit ungasinnerusumiit aallartittoqassaaq,

ussissaatip tungaanut qillerisoqassalluni.

Ussissaat peerneqarsinnaappat, ulamertoq qillerlugu piigaq atortussap attuumasup tungaanut

ussissaateqarfiusumut teqeqqorissumi toqqaannartumik qillerneqarsinnaavoq.

Qillerilinnginnermi atortussap qaavani ussissaatit piiarluarlugit saliisoqassaaq, taamaalillunilu

ussissaatit sinnerisa ulamertumut qillerlugu piikkap qaanut ingerlaqqinnginnissaat

pinngitsoorneqassalluni.




1. Aaqqatit mingoqanngitsut aammalu illersuutit allat atikkit.

2. Iikkap iluani innaallagissamut atortunik qillerisoorfiusussaanngitsoq

misissuiffissatut toqqaruk.

3. Misissugassaq qillerlugu pilattorluguluunniit peeruk. Mingutsitsinerup

annikinnerpaaffiatut naatsorsuutigineqartumiit, tassalu ussissaammit

ungasinnerusumiit aallartigit. Uunnattoortitsinissaq pinngitsoorniarlugu

uneqattaartumik pilattorit imaluunniit qillerigit.

4. Misissugassami misissugassap isuisa arlaat mingutsitsisumut

qaninnerunersoq nalunaaqutseruk. Misissugassat qillerinermi

pujoralaappata, nalunaarsueriaaseq toqqarneqartoq atorlugu taakku

normulersorneqassapput.

5. Misissugasaq alufoliamut mingoqanngitsumut pooruk, puussiaaqqamullu

plastikkimut ikiuk puussiaararlu matullugu.


isugutsertitaq atorlugu saleqqissaakkit. Køkkenrulle acetone-mik

isugutsertitaq puussamut silaannaakkamut ikiuk.

7. Aaqqatit ataasiaannartakkat piikkit puussiamullu eqqaavissiamut ikillugit.

8. Puussiaq misissugassamik imalik nalunaaqutsersueriaaserlu toqqarneqartoq



suunera allallugu, aammalu misissugassap isikkua, soorlu

qalipaatitaqarnersoq oqaaseqaateqarfigiuk. Misissugassamik tigusiffiusoq

ussissaallu assilisinnaavatit.

10. Sanaartukkami PCB qanoq annertutiginersoq pillugu naatsorsueqqinnissaq

pisariaqartinneqassappat ussissaatip takissusia uuttortarneqassaaq.



eqqaamajullu sumiiffiup/sanaartukkat inissisimaffiata aqqa allassagakku.

Misissugassaq tiguneqareerpat immikkoortulerneqassaaq, taamaalillunilu misissugassat arlallit,

soorlu ungasissutsimut 0,5-1,0 cm-imut, 2,0-2,5 cm-imut aamma 4,5-5,0 cm-imut

immikkoortiterneqassapput. Misissugassat ataatsimoortut ataasiakkaat annertuumik

allanngorartarmata, misissugassanik ataatsimoortunik ikittunik, immikkoortunut amerlasuunut

sukumiisorujussuarmik nassuiaasiorfiusunik katersinissamut taarsiullugu, misissugassanik

ataatsimoortunik amerlangaatsiartunik, soorlu itissutsinik pingasuinnarnik

misissueqqissaarfiusussanik katersinissaq pitsaanerusussaavoq. Naliusut agguaqatigiissinneri

sannaasa qajannaassusaata naatsorsornerata agguaqatigiissinneratut naatsorsorneqassapput.

Mingutsitsinerup sunniutigisinnaasaannut nassuiaatit sukumiisut [7]-imi aamma [12]-imi

saqqummiunneqarput. Tunngaviusumik isumaqartoqartarpoq, PCB-p katersuunnerani

ingerlaarfissaq malinneqartartoq, tassalu mingutsitsinerup ingerlaarnera narlorissumik

illugiinnut sunniuteqartutut nassuiarneqarsinnaavoq. Mingutsitsinerup sunniutai illugiinnit

paasissutissatut tiguneqartut ingerlaqatigiimmik naatsorsorneqartarput, aammalu ussissaammiit

PCB-p akuata 50 mg/kg-t inorlugit annertussuseqalernissaanut ungasissutsip annertussusaa

ikiortigalugu naatsorsorneqartarluni. Ungasissuseq sunniutip agguaqatigiissinnera


41

tunngavigalugu naatsorsorneqartarpoq, taannalu misissugassat ataatsimoortut ikinnerpaamik

arfinillit tunngavigalugit naatsorsugaasarpoq.

Qalipaatip atortussanut attuumasunut pulakkaattarnera

Qalipaammiit PCB qaliassianut betonimulluunniit attuumaffigisaminut pulakkaassinnaavoq,

kisiannili misilittakkat malillugit pulakkaanneq taanna ussissaatinit pulakkaannertut

annertutigineq ajorpoq. Qalipaatiniit PCB-p attuumaffigisaminut pulakkaanneranik

misissuinissaq piumasaqaataanngilaq. Imm. 4.1.3-mi 50 mg/kg-t sinerlugit

mingutsinneqarsimasuni qalipaammik piiaanissamut periaaseq taaneqartoq atorlugu aamma

atortuni attuumaffigisani piiaasoqartussaavoq. PCB-p atortumi attuumaffigisami itinerusumut

pulakkaassimasup sinnera atortunut taakkununnga ilanngullugu iginneqassaaq.

3.5.2 Illup iluata silaannaa aqqutigalugu PCB-mik mingutsitsineq

(allaniit mingutsitsineq)

Sanaartukkami illup iluani PCB-mik mingutsitsisumik peqarpat, atortussat qaavi tamarmik

PCB-mik mingutsinneqarsimassapput.

Isaterinermi

Atortussani aatsitassaasuni (betoni il.il.) ataatsimut isigalugu atortussat inissiivimmut

iginneqartussaappata, qalipaatip PCB-mik akoqarneranik uuttortaanissaq piumasaqaataanngilaq.

Kommunip imaluunniit sanatitsisup atortussat sanaartornermik siunertaqarfiusunut

atoqqinneqarnissaat kissaatigippassuk, atortussanit pineqartunit misissugassanik

ataatsimoortunik misissueqqissaartoqassaaq, taamaalillunilu atortussani naliusut

agguaqatigiissinneri tunngavigalugit annertussusiliisoqassaaq.

Kommunip betonimik sanaartornermi siunertaqarfiusunut atueqqinnissani kissaatigippagu

taamatuttaaq aamma misissueqqissaartoqassaaq.

Pisuni marlunni taakkunani tamaginni sanatitsisoq misissugassanik katersuissalluni

misissueqqissaassallunilu pisussaavoq.

Atortussanut ikuallanneqarsinnaasunut – soorlu matunut, sikaavinnut, nerriviit pladitaannut

qilaallu qisuttaannut – illup iluani inissisimasimasunut tunngatillugu maleruagassat uku

atuupput:

› PCB-mik mingutsitsisup pingaarnerup, illup iluani inini pineqartuni inissisimasup akua 50

mg/kg-t inorlugit annertussuseqarpat, atortussat ikuallanneqarsinnaasut PCB-mik

akoqarnerat 1 mg/kg-t inorlugit akoqartutut naatsorsorneqassapput (atortussamut

tamarmiusumut agguaqatigiissitsineq), taakkulu Kalaallit Nunaanni eqqaavissuarmut

atuuttumut iginneqarsinnaapput.

› PCB-mik mingutsitsisup pingaarnerup, illup iluani inini pineqartuni inissisimasup akua 50-

100.000 mg/kg-nik annertussuseqarpat, atortussat ikuallanneqarsinnaasut PCB-mik

akoqarnerat 1-50 mg/kg-t inorlugit akoqartutut naatsorsorneqassaaq (atortussamut

tamarmiusumut agguaqatigiissitsineq), taakkulu ikuallaavimmi eqqakkanik PCB-mik

akulinnik ulorianaateqanngitsutut ikuallaanissamut akuerisaasumi ikuallanneqarsinnaapput.

› PCB-mik mingutsitsisut pingaarnerit qaffasinnerpaamik akoqartut, illup iluani inini

pineqartuni inissisimasut akuat 100.000 mg/kg-nit annertuneruppat, atortussat


ikuallanneqarsinnaasut PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akoqartutut naatsorsorneqassapput,

imaluunniit PCB akuusoq ersarinnerusumik aalajangiiffiginiarlugu misissugassanik

tigusisoqassaaq.

Atortussani PCB-p nalingisa agguaqatigiissinnerat tunngavigalugu suussusiliisoqassaaq.

Misissugassanik katersuineq

Misissugassanik katersuinermi atortussanut assigiinngitsunut innersuussutit, matuma siuliani

allassimasut malinneqassapput – qisunnit pladenillu misissugassanik katersuinermi ussissaatinik

misissugassanik katersuinermut maleruagassat annertunerusumik malinneqassapput.

Iluarsaassinermi

Iluarsaassinernut atatillugu atortussanut mingutsinneqarsimasunut tunngatillugu

pinaveersaartitsissutissanik pilersaarusiornissaq aammalu sanaartukkanik atuisunut

sunniuteqartoqarnissaa annikillitinniarlugu sanaartukkap iluaniittunut sukumiinerusumik

nassuiaasiornissaq pisariaqartussaavoq. Pisuni taakkunani SBI-mit innersuussutini 241-mi [1]

aamma 242-mi [2] nassuiaatit sukumiinerusut innersuussutigineqarput.

3.6 Qullersuarni kondensatorit

Europami 1950-ikkunniit 1980-ikkut aallartinnerannut kondensatorinik mikisunik

sanaartornermut PCB atorneqartarsimavoq. Danmarkimi 1. november 1986 aallarnerfigalugu

inerteqquteqarneq atuutilerpoq. Kondensatorit mikisut PCB-mik akullit 90%-iisa missaat

qullersuit peeritaannut takisuunut atorneqartarsimapput, sinnerilu qullersuarnut allanut

(qullersuarnut natrium-imik aamma kviksølvip aalaanik akulinnut) aammalu igaffimmi atortut

innaallagiamoortut ilaasa silaannarissaatillu motooriinut aallartittaatit kondensatoriinut

atorneqartarsimallutik.

2013-imi Danmarkimi misissuinerit takutippaat qullersuarnik 1987 sioqqullugu

sananeqarsimasunik amerlasuunik suli atuisoqartoq, taakkulu affaat sinnerlugit PCB-mik

allamik akoqanngitsumik imaluunniit PCB-mik 50 mg/kg-t sinerlugit akulinnik mingutsitsisunik

kondensatoreqartut.

Kondensatorimi PCB oqorsaatitut atorneqartarpoq, taannalu pappiaqqamut milluartitaavoq,

imullugu foliamut saviminermut puugaalluni, tassaavorlu folia imusaq mikisunnguaq,

kondensatorimut qitiusoq. Kondensatorit PCB-mik akullit amerlanersaanni folia imusaq

uuliamik PCB-mik allamik akoqanngitsumik puugaasarpoq. Tassalu kondensatori PCB-mik,

kondensatorip puua putuppat kondensatorimiit kusersinnaasumik imaqarpoq. Kondensatori

mikinerusunik ussiinnersaqalerpat, PCB kondensatorimiit illup iluata silaannaanut

alannguulluni siaruarsinnaavoq.

Ilanngussaq 2 kondensatorit PCB-mik akullit qanoq iliorluni PCB-mik akoqarnerinik

paasiniaanissamut, qanoq ililluni kondensatorip taarserneqarnissaanut, kondensatorinik

eqqaanissamut il.il. nassuiaatinik sukumiinerusunik imaqarpoq.


43

Nuummi saviminernut eqqaavissuarmi qullersuaq kondensatorilik (ammalortoq aappaluttoq).

Isaterinermut aamma iluarsaassinernut atatillugu qullersuarnik igitsisoqassappat, qullersuit

PCB-mik akulinnik kondensatoreqaraluarpata peqanngikkaluarpataluunniit, kommunip

eqqagassanut elektroniskiusunut aaqqissuussinera aqqutigalugu atortutut elektroniskitut

iginneqassapput. Eqqagassat passunneqarnera suliarineqarnerisalu nanginneqarnerani

kondensatorit isumagineqassapput. Kondensatorit uuliaanik seerisoqarpat, ilanngussaq 2

sukumiinerusumik misissussallugu iluaqutaassaaq, tassani iliuusissat pisariaqartut

allaaserineqarmata.

Qullersuit 1987 sioqqullugu sananeqarsimasut tamarmik kondensatoreqarput, PCB-mik akulittut

isigineqartussanik, tassalu akerlianik – akuutissanik misissueqqissaarneq tunngavigalugu –

uppernarsineqarnissaata tungaanut. Ataatsimut isigalugu qullersuit 1987 sioqqullugu

sananeqarsimasut atorneqaannarnissaat inassutigineqanngilaq, qullersuit nutaat innaallagissamik

annikinnerujussuarmik atuisuummata.

3.7 Nunamit misissugassanik katersuineq

Isaterinernut annertuumillu iluarsaassinernut atatillugu illup sanaartukkalluunniit eqqaani

nunamik misissuisoqassaaq:

› Sanaartugaq silataataluunniit sannai qalipaammik PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit

akoqartumik qalipanneqarsimappata.

› Silami ussissaatinik PCB-mik 1.000 mg/kg-t sinnerlugit akulinnik atuisoqarsimappat.

Nunami avatangiisumi PCB-p sanimut tukimullu siaruaassimanera nassuiarneqarsinnaassappat,

misissugassat amerlangaatsiartut katersorneqartariaqarput. Ilanngussaq 4 misissugassat

katersorneqartut amerlassusissaannut malitassianik imaqarpoq, tassani nunap siunissami

atorneqarfissaa apeqqutaassalluni.


Illup silataata qalliutaanut qalipaat annertooq illup eqqaani nunami nassaassaassaaq, Nuummi

Qapiarfiusaami.

3.8 Akuutissat uumaatsut atorlugit misissueqqissaarneq PCB-imik naatsorsuisarneq

Illunit sanaartukkanillu eqqagassani PCB malitassami DS/EN 15308-mi: "Karakterisering af

affald - Bestemmelse af udvalgte polyklorerede biphenyler (PCB) i fast affald ved brug af

kapillargaskromatografi med elektronfangst eller ved massespektrometrisk bestemmelse"

maleruagassat malillugit aalajangerneqartussaavoq.

Malitassat malillugit indikator-congenere-t arfineq marluk misissoqqissaarneqartussaapput:

PCB-28, PCB-52, PCB-101, PCB-118, PCB-138, PCB-153 aamma PCB-180. Taakku katinneri

PCB7-imik taaguuteqarput.

PCB-p akuusup tamarmiusup katinnera, PCBtotal, PCB7-ip 5-imut iluarsillugu amerlisinneratigut

naatsorsorneqassaaq. PCB-p akua, eqqagassanik naliliinermut atorneqartoq tamarmiusoq

aqutsinermi killiliussanut, soorlu eqqagassanut ulorianaatilinnut, naleqqiullugu naliliinermut

atorneqartarpoq.

Kisiannili PCB7 tunisassiani niuerutigineqartuni atorneqartoq assigiinngitsunik

annertussuseqartarpoq. Taamaattumik akuleriissani niuerutigineqartuni iluarsiissutissarpiaq 2,5-

p aamma 8-p akornanni allanngorarsinnaavoq.

Misissugassami ataatsimi PCB-p katitigaanera akuleriinnut ataatsinut assinguppat,

akuleriinnullu taakkununnga kisitsisit aaqqiissutissat arlaat atorsinnaanersoq

takuneqarsinnaappat laboratoriat kisitsisitaliisinnaapput. Taamatut pisoqartillugu kisitsit

aaqqiissutissaq, laboratoriamit taaneqartoq annertussusiliinermut atorneqarsinnaavoq.

Laboratoriamit uppernarsaat kommunimut nalunaaruteqarnermut ilanngunneqassaaq.

Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni laboratorianik, illulianit sanaartukkanillu eqqakkat PCB-

mik akoqarnerannik misissueqqissaarsinnaasunik soqanngilaq, kisiannili Danmarkimi

laboratoriat annerit niuernermik ingerlatsisut amerlanersaat taamatut misissueqqissaartarput.


45

Misissueqqissaarnerit laboratoriamit, taamatut misissueqqissaarnissamut akuerisaasumit

ingerlanneqartariaqarput.

Misissueqqissaarnernut akiusut

Danskit laboratoriaanni 2014-imi upernaakkut misissueqqissaarnissamut akiusut

Tabel 3 2014-imi upernaakkut atortussani illullu iluata silaannaani PCB-mik (congener-it arfineq

marluk) misissueqqissaarnermut laboratoriat akigititaat nalinginnaasut (pilersaarusiornermut

misissugassanillu katersuinermut nal. ak. suliffiusut ilaatinnagit).

Misissoqqissaagassat qulit

Misissoqqissaagassaq ataaseq,

akinut moms ilaatinnagu

Misissoqqissaagassat 50-it

Misissoqqissaagassaq ataaseq,

akinut moms ilaatinnagu

Ussissaatit, qalipaatit, naterni

atortussat

460 - 850 460 - 680

Kondensatorit 460 - 850 460 - 680

Nuna 664 - 990 664 - 790

Illup iluata silaannaa (silaannaq

pujorallaallu avissaartinnagit –

EBST-mit [10] ilitsersuut

naapertorlugu)

550 – 1.450 550 – 1.150

Illup iluata silaannaani

uuttortaaneq, atortunik atuineq

(nal. ak. atukkat ilaatinnagit)

170 - 450 170 - 450


4 Iluarsaassinerni isaterinernilu sanaartornermi

atortussanik atortunillu PCB-mik akulinnik

passussineq

4.1 Sanaartornermi atortussanik PCB-mik akulinnik piianeq immikkoortiterinerlu

Eqqagassat immikkoortiternissaat sanaartortitsisup akisussaaffigaa. Suliat eqqagassanik

pilersitsiviusut ataasiakkaat suliarineqarnerinut atatillugu eqqagassanik

immikkoortiterisoqassaaq, taamaalillunilu eqqagassat akuleriissinneqassanngillat imaluunniit

pitsaassusaat annikillisinneqassanngilaq. Isaterinermut atatillugu eqqagassanik

immikkoortiterinissamut piumasaqaatit kingunerisaanik amerlanertigut isaterinermi suliassat

tulleriiaarneqartarput.

Kommuni inatsisit naapertorlugit eqqaanissamut periarfissanik innersuussisussaavoq, taannalu

atorneqartussaavoq. Ullumikkut illoqarfinni amerlanerni eqqagassanut ulorianaatilinnut

eqqagassanullu ajornartorsiortitsisunut allanut tigooraavinnik peqarpoq. Taamatuttaaq

nunaqarfinni tigooraavinnik pilersitsiortortoqaleruttorpoq. Eqqagassat PCB-mik akullit

aammalu pigisat/apparatit PCB-mik akullit eqqagassat uuliamik akuutissanillu akullit pillugit

Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 29-mut, 17. september 1993-

imeersumut ilanngussaq 2-mi allassimapput.

Ussissaatit PCB-mik akullit piiarneqarneri immikkoortiterneqarnerilu Kalaallit Nunaanni

sullivinni avatangiisinut maleruagassat malillugit suliarineqartussaapput. Maleruagassat taakku

danskit maleruagassaannut assigusorujussuupput, taamaattumillu ilitsersuutit, danskit

maleruagassaat tunngavigalugit suliarineqarsimasut atorneqarsinnaapput. Taakku saniatigut

atortunik PCB-mik akulinnik piiaanermi kommunit piiaanissamut maleruagassaat

malinneqartussaapput.

"Sanaartornermi atortussanik PCB-mik akulinnik passussinissamut piiaanissamullu

suliaqartunut ilitsersuut", Danmarkimi BrancheArbejdsmiljøRådet for Bygge og Anlæg-

imeersoq [9] aamma "PCB-mik isaterinissamut maleruagassatut ilitsersuutit ", Dansk

Asbestforening-imeersoq [11] suliassap qanoq iliorluni piareersarneqarnissaanut, aammalu

atortut assigiinngitsut piiarnissaannut suleriaatsit suut atorneqarnissaannut ilitsersuutinik

sukumiisunik imaqarput.

Suliffeqarfiit iluarsagassanik isatigassanillu suliaqartussat ilitsersuutini matuma siuliani

taaneqartuni maleruagassanik, ilitsersuutinullu taakkununnga nutarterissutaasinnaasunik

malitaqarnissaat inassutigineqarpoq. Matuma kinguliani immikkoortut pingaarnerit naatsumik

eqikkarneqarput, kisiannili paasissutissanut amerlanerusunut ilitsersuutit marluk taakku

innersuussutigineqarput.

Sullivimmi avatangiisinut maleruagassat aamma illersuutinik atuineq kapitali 7-imi

sukumiisumik allaaserineqarput.

Asbestimik aammalu sanaartornermi atortussanik saffiugassanik oqimaatsunik akulinnik

passussinissaq ilitsersuutip matuma avataaniippoq. Asbestimik aamma atortunik aqerlumik

akulinnik passussinissamut tunngatillugu ilitsersuutit, Dansk Asbestforening-imit suliarineqartut


47

innersuussutigineqarput. Ilitsersuutit peqatigiiffiup nittartagaani pissarsiarineqarsinnaapput,

uani: http://www.asbest.dk/.

4.1.1 PCB-p siaruarnissaanut killilersuineq

PCB-p sanaartukkami sulisunut, najugaqartunut atuisunulluunniit, sanasunut allanut

suliffimmiittunut imaluunniit avatangiisinut siaruartinneqannginnissaa pingaaruteqarpoq. PCB

killilersimaarniarlugu iliuusissat uku malinneqassapput [11 tunngavigineqarpoq]. Støvsuginik

silaannarmillu saligutinik atuinissaq, kiisalu sulisut ilinniartitaanerat pillugu ilitsersuutinut

allanut PCB pillugu ilitsersuutit, Asbestforening-imeersut innersuussutigineqarput [11].

http://www.asbest.dk/


Sanaartukkani matoqqasuni, ingerlanneqartuni illup iluani sulineq

Soorlu meeqqerivimmi illup iluani matut ussissaataanik piiaanermi

Suliffiusoq killilerneqassaaq, aammalu asbestimik sulinertut ungaluneqassalluni, tassalu:

> Iikkanik assersuutinik ussissunik ikkussuisoqassaaq

> Iserfissanik ammanilersuisoqassaaq

> Suliaqarfiusumi naqitsiniisannermik, ingerlaavartumik silaannarmik taarsersuissutilimmik

pilersitsisoqassaaq (10 x nal. ak. ataaseq)

Tunngaviusumik asbestilerinermut maleruagassat peqqussutillu atuuttut atorneqassapput, imatut

allannguuteqartillugit/ilassuteqartillugit:

> Milluaatip aniaffia kulfilterinik (PCB-gas) pilerneqassapput.

> Atortut maskiinallit suliaqarfimmi milluaaserneqassapput (støvsugerit pujoralammut gassimullu

filterillit)

Sanaartukkani ammaannartuni, ingerlanneqanngitsuni sulineq

Soorlu igalaat matullu peerneqareernerini isaterinermut atatillugu ussissaatinik piiaanermi.

Suliffiusoq killilerneqassaaq:

> Suliffiusoq illersuutinik atuinissamik piumasaqaateqarfiusoq nalunaaqutserlugu

assiaquserneqassaaq.

> Suliffiusoq assiaquserneqassaaq, minnerpaamik 10 meterimik sulianut ataqqinniffissatut

ungasissusilikkamik

> Minnerpaamik 10 meterimik sulianut ataqqinniffissatut ungasissusiliinissaq ajornarpat iikkanik

assersuutinik ikkussisoqassaaq, suliaqarfimmilu naqitsiniisannermik pilersitsisoqassalluni.


filterillit)

Sanaartukkami ingerlanneqartumi silammut putusineq

Soorlu igalaanik PCB-mik akulinnik ussissaatilinnik taarsersuinermi

Suliffiusoq killilerneqassaaq asserneqassallunilu:

>Silami suliffiusoq, illersuutinik atuinissamik piumasaqaateqarfiusoq nalunaaqutserlugu

assiaquserneqassaaq

> Silami suliffiusoq assiaquserneqassaaq, minnerpaamik 10 meterimik sulianut ataqqinniffissatut

ungasissusilikkamik


assersuutinik ikkussisoqassaaq

> Suliffiusumi matut igalaallu matoorneqassapput

> Suliffiusumi silaannarissaatip milluaataa matuneqassaaq

> Illup iluani iigaq pujoralammut illersuut ikkunneqassaaq


filterillit)

Silami sulineq

Soorlu qalliutit ussissaataannik piiaanermi

Suliffiusoq killilerneqassaaq:

> Silami suliffiusoq, illersuutinik atuinissamik piumasaqaateqarfiusoq nalunaaqutserlugu aqitsunik

assiaquserneqassaaq

> Assiaqut ikkunneqassaaq, minnerpaamik 10 meterimik sulianut ataqqinniffissatut

ungasissusilikkamik


assersuutinik ikkussisoqassaaq, suliaqarfimmilu naqitsiniisannermik pilersitsisoqassalluni


filterillit)


49

4.1.2 Ussissaatit aamma sanaartornermut atortussat attuumasut

Ussissaatinik piiaaneq ussissaatit pilattorlugit ingerlanneqarsinnaavoq. Tamanna assaannaat

atorlugit pisinnaavoq, imaluunniit atortunik innaallagiamoortunik atuisoqarsinnaavoq.

Ussissaatit atortullu mingutsitsisut allat sakkunik maskiinalinnik/innaallagiamoortunik

annikinnerpaamik atuilluni piiarneqarnissaat inassutigineqarpoq.

Matuma kinguliani ussissaatit annertunerusumik allaaserineqarput, nalinginnaasumik igalaanik

taarsersuineq sanasunit PCB-mik passussinissamut sungiussisimannginnerusunit

suliarineqartarmata. Sioqqanik supoortitsilluni qapiarneq il.il. nalinginnaasumik suliffeqarfinnit,

avatangiisinik illersuilluni isaterinermik immikkut ittumik aammalu ilitsersuutinik matuma

siuliani taaneqartunik ilisimasaqartunit suliarineqartarpoq.

Igalaat matullu eqqaanni sakkunik innaallagiamoortunik atuinani

ussissaatinik piiaaneq

Piareersarneq – Suliffiusumi igalaat matullu sinaat, igalaartaat matutallu, PCB-mik

mingutsinneqarsimanngitsut piiarneqassapput. Ajornanngippat katersuivimmik

ikkussisoqassaaq, imaluunniit plastikimik assigisaanilluunniit suliap ataanut siaarsisoqassaaq.

Pingaartumik ikorfanik atuinermi assersuinissaq pingaaruteqarpoq, suliap naammassinerani

ussissaatit sinnerinik pujoralannillu allanik ikorfaniit piiaanissaq ajornakusoormat. Pisariaqarpat

suliffiusoq killilerneqassaaq, aammalu PCB-mik suliaqartoqarnera nalunaarlugu

allagartaliisoqassaaq, taamaalilluni susassaqanngitsut PCB-mik mingutsitsivigineqarnissaat

pinngitsoortinneqassalluni.

Suliaqarneq – Ussissaatit aammalu matut igalaallu sinaat, PCB-mik mingutsinneqarsimasut

sapinngisamik sakkunik motoorilinnik/innaallagiamoortunik annikinnerpaamik atuilluni

piiarneqassapput. Savik ipittoq atorlugu ussissaat igalaap matulluunniit sinaaniit peerneqassaaq.

Ajornanngippat igalaap matullu sinaata qinnera peerneqassaaq, sinerlugu peerneqassalluni.

Igalaap matullu sinaa pilattuut mikisoq imaluunniit innaallagiamoortoq atorlugu marlunniit

sisamanut avinneqarsinnaavoq. Ussissaatip pilattornissaa pinngitsoorniarsariuk. Sineq

aggorlugu kaanngartinneqassaaq peerneqassallunilu. Igalaap/matup putuani ussissaatip qituttup

sinnera savik atorlugu peerneqassaaq. Igalaap matulluunniit sinaanik nutaamik ikkussinissamut

qillerilluni putusisoqassappat, qillerinermi pujoralak pinngortoq milluaat manissoq, qarmap

sinillu akornannut inissitaq atorlugu piiarneqassaaq.

Eqqiaaneq eqqagassanillu passussineq – Ussissaat katersuivissamut, qattamut

puussiamulluunniit katersorneqassaaq. Annertuunik piiaasoqarpat niutsivik sukallugu

matusinnaasoq atorneqassaaq. Igalaap matulluunniit sinaanit/qarmamit pujoralak PCB-mik

mingutsinneqarsimasinnaavoq, taamaattumillu sineq peerneqarpat suliffiusoq erngerluni

støvsugeri atorlugu pujoralaajarneqassaaq assiaqutaasinnaasullu peerneqassallutik.

Illup ilua aammalu igalaap/matup ammanera støvsugerneqassaaq. Støvsugeri naleqquttumik

filtereqassaaq, soorlu HEPA-filterimik. Sakkuni pujoralak PCB-mik akulik størsugerimik

piiarneqassaaq.

Ussissaat aammalu igalaap matullu sinaat PCB-mik akoqarnerat apeqqutaatillugit

eqqagassalerinermut pilersaarusiaasoq naapertorlugu piiarneqassapput.


Igalaani matunilu ussissaatit – illup iluani sakkunik innaallagiamoortunik

atuineq

Sakkunik innaallagiamoortunik atuisoqassappat, ussissaat uunnattussaavoq pujoralallu

pinngortoq annertunerusussaalluni.

Piareersarneq – Igalaat matullu sinaat, igalaartaat matutaallu, PCB-mik

mingutsinneqarsimanngitsut, suliffiusumiit peerneqassapput. Ussissaatip piiarneqannginnerani

suliffiusoq iikkat pujoralatsitsinaveersaataagallartussat atorlugit killilerneqassaaq, aammalu

suliffiusumi naqitsiniisannermik pilersitsisoqassaaq (karsimik avatangiisinut

mingutsitsinaveersaammik isaarissamillu atuinikkut). Suliffiusup naqqa plastikimik

assigisaanilluunniit asserneqassaaq. Suliffiusumi PCB-mik piiaaneq nalunaarlugu

allagartaliisoqassaaq, taamaalilluni susassaqanngitsut PCB-mik mingutsinneqannginnissaat

pinngitsoortinniarneqassalluni. Støvsugeri sapinngisamik karsimut avatangiisinut

mingutsitsinaveersaammut qanittumut inissinneqassaaq, aammalu støvsugerimi silaannaap

aniavia naleqquttumik filtereqassaaq, soorlu HEPA-filterimik.

Suliaqarneq – Sakku innaallagiamoortoq ussissaatinik/atortussanik PCB-mik

mingutsinneqarsimasunik piiaanermut atorneqartoq, soorlu pilattuut kujaaqanngitsoq, savik

Feinkniv assigisaaluunniit støvsugerimut attavilerneqassaaq. Igalaap matulluunniit sinaanik

nutaamik ikkussinissamut qillerilluni putusisoqassappat, qillerinermi pujoralak pinngortoq

milluaat manissoq, qarmap sinillu akornannut inissitaq atorlugu piiarneqassaaq.

Eqqiaaneq eqqagassanillu passussineq – Ussissaat qattamut puussiamulluunniit

katersorneqassaaq. Annertuunik piiaasoqassappat niutsivik sukallugu matusinnaasoq

atorneqassaaq. Igalaap matulluunniit sinaanit/qarmamit pujoralak PCB-mik

mingutsinneqarsimasinnaavoq, taamaattumillu sineq peerneqarpat suliffiusoq erngerluni

støvsugeri, naleqquttumik filterilik, soorlu HEPA-filterimik, atorlugu pujoralaajarneqassaaq.

Tamatuma kingorna iikkat pujoralatsitsinaveersaatit karsilu avatangiisinut mingutsitsinaveersaat

peerneqassapput.

Sakkuni pujoralaat PCB-mik akullit suliffiusup støvsugerneratigut piiarneqassapput.

Ussissaat aammalu igalaap matullu sinaat PCB-mik akoqarnerat apeqqutaatillugit

eqqagassalerinermut pilersaarusiaasoq naapertorlugu piiarneqassapput.

Sanaartornermi atortut allat akornanni ussissaammik piiaaneq

Sanaartornermi atortut allat akornanni ussissaatinik piiaanissamut piareersarneq, suliaqarneq,

eqqiaaneq eqqagassalerinerlu igalaat matullu eqqaannit ussissaatinik piiaanertut

ingerlanneqassaaq.


51

Ussissaatinik piiaanermi aammalu eqqagassanik PCB-mik akulinnik uninngatitsinermi PCB-støvsugerimut,

PCB-mut filterilimmut assersuut (Ass.: [11])

Atortussanik attuumasunik piiaaneq

Matut igalaallu sinaat qisuit – Matut igalaallu sinaat qisuit, ussissaatinut PCB-mik akulinnut

attuumasut piiarneqassapput, aammalu eqqagassalerinermut pilersaarut naapertorlugu

piiarneqassallutik, tunngaviusumik qisuit akui ussissaatit akuisut annertutiginissaat

naatsorsuutigineqartarmat.

Betoni atortullu sakkussiassat allat – PCB ussissaatip akua >50 mg/kg-nik

annertussuseqarpat, atortussaq avatangiisoq avillugu imm. 3.5.1-imi maleruagassat aammalu

eqqagassalerinermut pilersaarummi suliarineqarsimasumi allassimasut malillugit peerneqassaaq.

Ungasissusissatut oqaatigineqartumut avissinissaq naleqqunnerussaaq, kisiannili

nammassinnaassuseq, qajannaarsuineq, innaallagissamut, imermut kiassarnermullu

atortulersuutit imaluunniit mingutsitsisup inissisimaffia pissutaallutik ussissaammiit

ungasissusissatut kissaatigineqartukkut avissinissaq ajornakusoorsinnaavoq.

4.1.3 Qalipaatit

Qalipaatit 50 mg/kg-t sinnerlugit akullit atortut qaavinit piiarneqassapput, imaluunniit igitassaq

ilivitsoq tamakkerlugu eqqagassatut ulorianaatilittut iginneqassaaq.

Tamatuma kingunerisaanik qalipaat PCB-mik 50 mg/kg-t inorlugit akulik tunngaviusumik

atortussamiiginnartussaavoq. Qalipaatip saangaatsiarnera, taamaattumillu PCB-p tamarmiusup

killeqarnera tamatumunnga tunngaviuvoq. Tamanna qalipaammik piiaanissap PCB-mut

peerneqartumut naleqqiullugu aningaasartuuteqarfiungaatsiartussaaneranut sanilliunneqassaaq.

Naatsorsuinernut assersuutit marlussuit ajornartorsiummik takutitsipput

› Atortut qaavi 100 m2-inik annertussusillit, 10 mg PCB/kg-nik akulinnik qalipatat = PCB

0,15 g miss.

› Atortut qaavi 100 m2-inik annertussusillit, 50 mg PCB/kg-nik akulinnik qalipatat = PCB

0,75 g miss.

Betonini qalipaatinik PCB-mik akulinnik piiaaneq supoorutinik assigiinngitsunik supoorinikkut,

pilattuinikkut imaluunniit kiliortuinikkut ingerlanneqarajuttarpoq. Suliaq nalinginnaasumik

suliffeqarfinnit immikkut ittunik atortoqartunit, aammalu suleriaatsinik taamaattunik immikkut


ittumik ilisimasalinnit suliarineqartarpoq. Suliami nalinginnaasumik

pujoralatsitsisoqartartorujussuuvoq, aammalu sulinermi pujoralammik killilersuiniarluni

immikkut ittumik suliniuteqarnissaq pisariaqarpoq, soorlu toqqit ulissiallu ussissut allat iluini

sakkortuunik milluaasiinikkut. Pujoralammik akiuiniarluni suleriaatsinik masattuleriffiusunik

imermillu atuinissat taamaallaat akuerineqarsinnaapput, imermut PCB-mut akulimmut

katersuinissamut suleriaatsinik immikkut ittunik pilersitsisoqarpat. Nassuiaatinut sukumiisunut

[11]-mut innersuussisoqarpoq.

Suleriaatsit assigiinngitsut Danmarkimi misilerarneqartarsimapput, annikinnerusumillu Kalaallit

Nunaanni misilerarneqartarsimallutik.

Sioqqanik supoorut – Nalinginnaasumik soorlu betonit qaavi maniilattut, mingutsitsineq 0,5

cm-inut qallernut killeqartillugu qalipaat sioqqanik supoorilluni piiarneqarsinnaavoq. Sioqqanik

supoorilluni piiaanermi sioqqat seqummaarissut nungullartitsisinnaasut atortup qaavata tarnutai,

taakkulu ataanni atortut maniilattut ilaat nungullartittarpaat. Savimernit assigiinngitsunik

angissusillit atorlugit ’sioqqanik’ supoorisoqarsinnaavoq, sanaartornermilu atortussarpiamit

annertunerusumik piiaasoqassappat taakku atorlugit supoorineq pitsaanerusinnaavoq.

Savimineeqqat atoqqinneqarsinnaapput. Sioqqanik supoorinermi nalinginnaasumik qalliutinit

piiakkanit m2-mut igitassat 20 kg-iusarput.

Sponge-jet – Savimineeqqanik skumgummimut akulerussilluni atortut qaavannut

supooreriaaseq, tassalu Sponge-jet-imik taaneqartartoq suleriaaserineqartarpoq. Svampit

atorneqareernerminni filterimut angisuumut katersuivimmullu milluartinneqartarput.

Milluaatitaa tamarmi matoqqasuuvoq, supoorinermilu atortut containerimi eqqagassanit

ulorianaatilinnit immikkoortinneqartarput. Supoorinermi atorneqartut tamatuma kingorna

atoqqinneqarsinnaapput. Sponge-Jet-imik atuinerup kingunerisaanik aamma eqqagassat

avatangiisinut ulorianaatillit ikilingaatsiartussaapput.

Manissaaneq/qapiaaneq – Qalipaat manissaatinik qapiutinilluunniit atuilluni

piiarneqarsinnaavoq, taakkulu qalipaammik aammalu atortup tunngavigisaata qaavanik

piiaasarput. Manissaat qapiullu milluaaserneqassapput.

4.1.4 Naqqit qalliutaat

Naqqit linoleum-imik sanaat imaluunniit naqqit qalliutaat allat piiaruminarsinnaapput, kisiannili

natermut nipinneqqut sinnerussimasinnaasoq PCB-mik akoqarnersoq, taamaalillunilu

manissarneqassanersoq salinneqassanersorluunniit aammalu sillimaniarluni iliuusissat suut

atorneqassanersut misissorneqassaaq.

4.1.5 Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut

Igalaanik issimik pitarneqarsinnaanngitsunik PCB-mik akulinnik passussinissaq ”Igalaanik

issimik pitarneqarsinnaanngitsunik PCB-mik akulinnik passussinissamut ilitsersuut”-mi,

Danmarkimi Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmeersumi [5] ersarinnerusumik allaaserineqarpoq,

matumalu kinguliani allassimasuni pingaartumik ilitsersuut taanna tunngavigineqarpoq.

Igalaanik issimik pitarneqarsinnaanngitsunik PCB-mik akulinnik igalasserfinniit piiaanermi

suleriaatsit imm. 3.4-mi misissugassanik katersisarnerup ataani allaaserineqarput. Tassani

igalaat tamakkerlutik peerneqartarnissaat aallunneqarpoq. Suleriaatsini igalaaq kisimi PCB-mik

akoqarnersoq, imaluunniit igalaaq kaajallallugu ussissaammik PCB-mik akulimmik aamma


53

atuisoqarsimanersoq apeqqutaasussaavoq. Kingulliulluni taaneqartumut tunngatillugu matuma

siuliani imm. 4.1.2, ussissaatinik piiaanermi suleriaatsinik nassuiaateqarfiusoq

innersuussutigineqarpoq.

Igalaamik igalasserfittalimmik saavaniittulimmillu taarsersuineq

piiaanerluunniit

Sakkunik pilattuisinnaanngitsunik atuilluni igalaaq issimik pitarneqarsinnaanngitsoq

igalasserfittaa aammalu igalaartaa ilanngullugit peerneqassapput. Igalaap matulluunniit

matserfittaa sapinngisamik sakkut assaannarmik atorneqartartut atorlugit piiarneqartariaqarput,

aammalu sapinngisamik ilivitsuutillugit peerneqartariaqarlutik. Igalasserfiit matserfiillu sakkut

pilattuisinnaanngitsut atorlugit peerneqarnissaat ajornakusoorsinnaavoq. Sakkut

pilattuisinnaasut, pujoralatsitsisinnaasut qapiaasinnaasulluunniit atornagit piiaanissaq

ajornarpat, illup iluani taamatullu silami sullivimmi avatangiisini pujoralammik avatangiisinut

siaruatsaaliuinissamut iliuusissanik atuisoqassaaq.

Igalaaq ilivitsuutillugu passussivimmut naleqquttumut tunniunneqassaaq, imaluunniit

peerneqarnissami tungaanut isumannaatsumik uninngatinneqassalluni.

Pisuni immikkut ittuni, soorlu igalaat angisoorsuuppata aalajangikkanik sinillit, igalaaq issimik

pitarneqarsinnaanngitsoq igalasserfimmit peerneqartariaqarsinnaavoq, igalaarlu peerniarlugu

igalasserfik pilattorneqartariaqarsinnaalluni.

Igalasserfimmi kikiaat qinnillit arlaannik peqquteqartumik peerneqarsinnaanngippata, igalaap

ussissaataa peerneqarsinnaavoq, tamatumalu kingorna kikiai qinnillit kipineqarsinnaallutik.

Igalaaq tamarmiusoq imaluunniit igalaap immikkoortui ataasiakkaat iginneqarsinnaanissamik

tungaanut erngerlutik passussivimmut naleqquttumut tunniunneqassapput, containerimut

matoqqasumut uninngatitassanngorlugit ikineqassapput, imaluunniit nunamut

attuumanngitsumut ilineqassallutik, (soorlu akuutissanut puussaq saviminiusoq).

Inunnut illersuutit

Igalaap issimik pitarneqarsinnaanngitsup PCB-mik akulittai toqqaannartumik

attorneqartartussaammata, inuit igalaanik piiaasut passussisullu illersuutinik aaqqateqassapput,

atasoqassapput anersaartornermullu illersuuteqassallutik. Pujoralatsitsiviusunik suliaqarnermi

(soorlu igalasserfinnik PCB-mik akulinnik pilattuinermi) illersuuteqarnissamut piumasaqaatit

sakkortusisat atuupput. Takuuk imm. 7.

4.1.6 Kondensatorit

Iluarsaassinerni isaterinernilu qullersuit tunngaviusumik ilivitsuutillugit kommunip

eqqagassanut elektroniskiusunut katersuivianut tunniunneqartussaapput. Kondensatorinit

uuliamik seerisoqarpat immikkut iliuusissanik atuisoqassaaq, taakkulu ilanngussaq 2-mi

ersarinnerusumik allaaserineqarput.

Iluarsaassinerni annerusuni isaterinernilu (soorlu atuarfinni) qullersuit amerlappata, atortut

toqqaannartumik Danmarkimi eqqagassanik elektroniskiusunik katersisartunut nassiunnissaat

pisariaqarsinnaavoq. Taamatut pisoqartillugu atortut ilivitsuutillugit tunniunneqarnissaat,

imaluunniit qullersuarnit kondensatorit aammalu atortui innaallagiamoortut elektroniskiusullu

piiarneqarnissaat, taakkulu kisimik suliffeqarfinnut eqqagassanik elektroniskiusunik


tigooqqaasunut tunniunneqarnissaat toqqarneqarsinnaavoq. Nassuiaatit sukumiinerusut

ilanngussaq 2-mi takukkit.

4.2 Iluarsaassinerni PCB-mik sinneruttumik piiaaneq

Iluarsaassisoqarpat (illup iluani), aammalu atortut eqqagassanut ulorianaatilinnut

killissarititaasoq sinnerlugu PCB-mik akoqartut uppernarsineqarpat imaluunniit

tunngavissalimmik pasitsaassisoqarpat, sanaartukkap atorneqaleqqinnginnerani sanaartukkami

PCB-p sinneqarsimasinnaaneranik aamma illup iluani silaannaap akoqarsinnaaneranik

misissuisoqassaaq. Erseqqinnerusumik nassuiaanissaq ilitsersuummut matumunga

sinaakkutaasut avataanniippoq. SBI-mit innersuussut 242 ”Sanaartukkani PCB-mik akulinni

iluarsaassineq”, Danmarkimi Statens Byggeforskningsinstitut-imit suliarineqartoq [2] aamma

”Illup iluata silaannaani PCB-p qaffasippallaarneranut iluarsiissutitut suliniutissat”,

Danmarkimi Inuussutissarsiornermut Illuuteqarnermullu Ministereqarfimmit aamma

Isumaginninnermut Ministereqarfimmit [8] suliarineqarsimasoq innersuussutigineqarput.

Nalunaarusiani taakkunani illup iluata silaannaata PCB-mik akoqarpallaarnerani iluarsiissutitut

suliniutit suut atorneqarsinnaanersut, aammalu iluarsaassinernut atatillugu PCB-p sinnerata

qanoq iliorluni, soorlu silaannarmik nutsoruutsitsinikkut, uunnaanikkut, akuutissanik atuilluni

nungusaanikkut matoorinikkulluunniit annikillitinneqarsinnaanersut sukumiisumik

allaaserineqarput.


55

5 Eqqagassanik atortunillu PCB-mik akulinnik

piiaaneq

Eqqagassat PCB-mik akullit, sanaartornermik suliaqarnerup kingunerisaanik pilersut,

imaluunniit atortunik innaallagiamoortunik elektroniskiusunilluunniit piiaanermi pilersut,

ilitsersuummut matumunnga naapertuuttumik piiarneqassapput.

Eqqagassat PCB-mik akullit aammalu pigisat/apparatit PCB-mik akullit eqqagassat uuliamik

akuutissanillu akullit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 29-mut,

17. september 1993-imeersumut ilanngussaq 2-mi allassimapput. Tassalu

kommunalbestyrelsi/kommuni qinnuigineqarnermini eqqaanissamut periarfissanik

innersuussisussaavoq. Ullumikkut illoqarfinni amerlanerni eqqagassanut ulorianaatilinnut

eqqagassanullu ajornartorsiortitsisunut allanut tigooraavinnik peqarpoq. Taamatuttaaq

nunaqarfinni tigooraavinnik pilersitsiortortoqaleruttorpoq.

Piiaanissamut pilersaarusiornerpiaq aammalu eqqagassanik piiaanissamut pilersaarutip

suliarineqarnissaa kapitali 2-mi allaaserineqarput, immikkoortorlu manna eqqagassanik

immikkoortiterisarnermut piiaariaatsinullu maleruagassanut tunngasuuvoq.

5.1 Eqqagassanik immikkoortiterisarneq

Eqqagassat immikkoortiterinermi akuinut killissarititaasunut, eqqagassanut immikkoortunut

attuumassutilinnut piiaariaatsinullu takussutissiaq Tabel 3-mi takutinneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni eqqaaveqarfiit ataatsimut isigalugit eqqagassanut PCB-mik akulinnut

piumasaqaatinut, soorlu EU-mi atorneqartunut ataatsimut isigalugu

naammassinnissimasanngillat. Taamaattorli naliliisoqarpoq, eqqagassanik PCB-mik akulinnik

tamanik Kalaallit Nunaata avataani eqqaaveqarfinnut nassiussuinissaq naleqqutissanngitsoq.

Eqqagassanik immikkoortiterinermi anguniarneqartarpoq, eqqagassat PCB-mik akullit

amerlanersaasa piuneerutsinneqartussanngorlugit peerneqarsinnaanissaat, tamatumalu

peqatigisaanik eqqagassat amerlanersaasa Kalaallit Nunaanni eqqaaveqarfinnut pioreersunut

tunniunneqartarnissaat.

Pissutsit taamaatsillugit eqqagassanik naleqquttumik piiaanissaq qulakkeerniarlugu,

eqqagassanik immikkoortiterinermi eqqagassanut piiaanissamut maleruagassat assigiinngilaartut

tunngavigineqartarput, tassani eqqagassat immikkoortut assigiiaat katitikkalluunniit

pineqarnersut apeqqutaalluni.

Eqqagassani katitikkani atortussat assigiinngitsut arlaliusarput, atortussat ilaanni akuusoq 50

mg/kg-t sinnerlugit annertussuseqarnerani atortussani ataasiakkaani akuusut tunngavigalugit

immikkoortiterisoqartarluni, tamatumalu kingunerisaanik:

› Eqqagassat immikkoortui immikkoortiterneqassapput, taamaalilluni atortut 50 mg/kg-t

sinnerlugit akullit eqqagassatut ulorianaatilittut iginneqarsinnaassallutik, imaluunniit

› Eqqagassat ilivitsukkaat eqqagassatut ulorianaatilittut iginneqartussaapput.

Atortussat qalipaatat imaluunniit arlaannik qallerneqarsimasut, 50 mg/kg-t sinnerlugit akullit

eqqagassatut ulorianaatilittut iginneqassapput, imaluunniit qalipaataat/qalliutaat


piiarneqassapput, taamaalillunilu qalipaat/qalliut kisimi eqqagassatut ulorianaatilittut

iginneqassalluni.

Atortussanut assigiiaanut, atortussat immikkoortukkaat 50 mg/kg-nik akoqartillugit uku

atuutissapput:

› Atortoq isaterneqassaaq, taamaalilluni atortup 50 mg/kg-t sinnerlugit akoqartortaa

eqqagassatut ulorianaatilittut iginneqarsinnaavoq, imaluunniit

› eqqagassat ilivitsukkaat eqqagassatut ulorianaatilittut iginneqartussaapput.

Taamaalilluni assersuutigalugu betoni, ussissaammut PCB-mik akulimmut attuumappat, >50

mg/kg-nik akulittaa peerneqassaaq eqqagassatullu ulorianaatilittut iginneqassalluni, imaluunniit

betoni ilivitsoq tamakkerluni eqqagassatut ulorianaatilittut iginneqassaaq.

Eqqagassani akuleriinni, eqqagassat tamarmik <50 mg/kg-nik akoqarpata, aammalu sakkut

nalinginnaasut (qinneriaatit, kuupiit il.il.) atorlugit peerneqarsinnaanngippata, eqqagassani

immikkoortup ilivitsuusup akuata agguaqatigiissinnera tunngavigalugu

immikkoortitsisoqassaaq.

Tabel 4 Eqqagassanik PCB-mik akulinnik immikkoortiterineq.

PCBtotal akuusoq

Eqqakkat

aggornerini

ilivitsuni nalingisa

agguaqatigiissinn

era

Immikkoortiteri

neq

Eqqagassat immikkoortut Piiaaneq

> 50 mg/kg Eqqagassat

ulorianaatillit

immikkut

ittumik

suliarineqartuss

at

EAK kode:

17 09 02.

Ussissaatit, qalipaatit, naternut

atortut PCB-mik >50 mg/kg-nik

akullit.

Betonit, qarmasissiat, il.il. ilaat,



Matut igalaallu sinai qisuillu




ulorianaatilinnik

ikuallaanissamut

akuerisaasuni ikuallaaneq

Igalaat issimik

pitarneqarsinnaanngitsut,

nipinneqqummik imaluunniit

ussissaatitut ungerutissiamik >50

mg/kg-nik akullit (igalaartat

iginneqannginneranni

piiarneqarsinnaapput igalaartallu

mingoqanngitsutut

iginneqarsinnaapput)

(Kommunip igalaanut

issimik

pitarneqarsinnaanngitsunu

t katersuivii

aqqutigineqarsinnaapput)

EAK kode:

17 09 02

imaluunniit

16 02 09

(eqqagassat

sanaartornermi

igitassaanngipp


qullersuarnit piiarneqassapput

(Kommunip atortunik

elektroniskiusunik

igitassanik katersuiviit

aqqutigineqarsinnaapput)


57

PCBtotal akuusoq

Eqqakkat

aggornerini


agguaqatigiissinn

era

Immikkoortiteri

neq


ata)

EAK kode:

17 09 02.

imaluunniit

16 02 10

(eqqagassat

sanaartornermi

igitassaanngipp

ata)


qullersuarnit piiarneqassapput

Eqqaavinni atortunik

elektroniskiusunik

suliaqarfiusuni

passussinissamik

ujarlerneq (Kommunip

atortunik

elektroniskiusunik

igitassanik katersuiviit

aqqutigineqarsinnaapput).

1-50 mg/kg Eqqagassat

PCB-mik

mingutsinneqars

imasut,

nakkutigisaasu

mik

ikuallatassat

EAK kode:

17 09 02.

Igalaanut issimik

pitarneqarsinnaanngitsunut

igalasserfiit qisuit

Illup silataani qalliutit PCB-mik

mingutsinneqalaarsimasut -

soorlu pladit qisuit, ussissaammit

PCB-mik annertuumik akulinnit 5

cm-it sinnerlugit ungasissusillit

Igalasserfiit qisuit, ussissaammut

1-50 mg/kg-nik akulimmut

attuumasut

Illup iluani qisuit, illup iluani

ussissaatinit PCB-mik

qaffasingaatsiartumik

sunnerneqarsimasut

Ikuallaavinnut

eqqagassanik PCB-mik

akulinnik ikuallaanissamut

akuerisaasunut inissiineq

Eqqagassat

PCB-mik

mingutsinneqars

imasut

eqqaavinnut

nakkutigisaasun

ut inissitassat.

EAK kode:

17 09 02.

Atortut PCB-mik 1-50 mg/kg-nik

akullit assigiiaat – soorlu asbest

imaluunniit gipspladit PCB-mik


Eqqaavinnut eqqagassanik

PCB-mik akulinnik

inissiinissamut

akuerisaasunut inissiineq

0,1 -1 mg/kg Eqqagassat

PCB-mik

mingutsinneqars

imasut,

nakkutigisaasu

mik

ikuallatassat

EAK kode:

17 09 02

Illup silataani qisuit, ussissaatinut

PCB-mik akulinnut

attuumanngitsut tamarmik.

Illup iluani qisuit, ussissaatinut

PCB-mik akulinnut

attuumanngitsut, aammalu illup

iluini ussissaatinik PCB-mik

annertuallaanngitsumik akulinnik

atuiffiusuni inissisimasut.

Kalaallit Nunaanni

ikuallaavinni pioreersuni

ikuallaaneq.

0,1 -1 mg/kg

najukkami

inissitassatut

EAK kode:

17 09 02

Betonit, qaliassiat, mm.

annikitsumik


Eqqagassat taamaattut killilinnik

amerlassuseqarnissaat

naatsorsuutigineqarpoq.

Kalaallit Nunaanni

eqqaavinnut pioreersunut

inissiinneqassapput.

Avatangiisini allamut,

Kalaallit Nunaanni

inissiivinnut pioreersunut


PCBtotal akuusoq

Eqqakkat

aggornerini


agguaqatigiissinn

era

Immikkoortiteri

neq


assersuunneqarsinnaasuni

k inissiivissaqanngippat,

immikkut ittumik

akuerineqarnissamut

periarfissaqarpoq.

< 0,1 mg/kg

Eqqagassat

qalipaatinik/lakki

nik PCB-mik 0,1-

50 mg/kg-nik

akullit

Eqqagassat

PCB-mik

annikitsumik

mingutsinneqars

imasut,

najukkami

inissitassatut

Betonit, qaliassiat il.il.,

qalipaatinik PCB-mik 0,1-50

mg/kg-nik akulinnik qallikkat.

Kalaallit Nunaanni

eqqaavinnut pioreersunut

inissiinneqassapput.

Avatangiisini allamut,

Kalaallit Nunaanni

inissiivinnut pioreersunut

assersuunneqarsinnaasuni

k inissiivissaqanngippat,

immikkut ittumik

akuerineqarnissamut

periarfissaqarpoq.

< 0,1 mg/kg Eqqakkat

mingoqanngitsu

t

Atortussat assigiiaaginnaat

imaluunniit atortussat qalipaatinik

PCB-mik <0,1 mg/kg-nik

akulinnik qalipanneqarsimasut.

Sumulluunniit

inissiisoqarsinnaavoq.

EAK kodet:

17 09 02: Sanaartukkanit isaterinernillu eqqakkat PCB-mik akullit (soorlu ussissaatit PCB-mik akullit,

natermut qalliutit harpiksinik tunngaveqartut PCB-mik akullit, igalaat issimik

pitarneqarsinnaanngitsut PCB-mik akullit aamma kondensatorit PCB-mik akullit)

16 02 09: Transformatorit aamma kondensatorit PCB-mik akullit

16 02 10: Atortut igitassat, PCB-mik akullit imaluunniit mingutsinneqarsimasut, tassanili eqqagassat 16

02 09 ataaniittut pineqanngillat

5.2 Sanaartukkanit igitassanik PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akulinnik piiaaneq

Eqqagassat PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akullit eqqagassatut ulorianaatilittut,

eqqaaveqarfinnut immikkut ittunut, soorlu Danmarkimiittunut piuneerutsinneqartussanngorlugit

tunniunneqartarput.

Eqqagassanut taamaattunut nalunaaruteqartarnermut piiaasarnermullu (poortuutissanut,

uninngatitsisarnermut) maleruagassat immikkut ittut suliarineqarput. Assartuussisoq (Royal

Arctic Line) piumasaqaatit erseqqinnerusut pillugit aperiuk.

Igalaanik issimik pitarneqarsinnaanngitsunik PCB-mik akulinnik piiaaneq

Igalaat illup silataata iigaaniit peerneqareerunik iginneqarnissamik tungaannut containerimi

immikkoortumiitinneqassapput. Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut sapinngisamik

sinaannut qisuusunut atatiinnarlugit ilivitsuutillugit toqqortarineqassapput.


59

Eqqaariaatsimut atorneqartussamut igalaat PCB-mik akullit amerlassusaat, aammalu atortunik

PCB-mik akulinnik allanik eqqagassatut ulorianaatilittut eqqagassaqarnersoq apeqqutaassapput:

› Igalaat igitassat ikinneruppata, igalaat kommunimi igalaanut issimik

pitarneqarsinnaanngitsunut aaqqissuussineq atorneqassaaq.

› Isaterinissaq iluarsaassinissarluunniit annertunerusoq, aammattaaq igitassanik

ulorianaatilinnik allanik pilersitsiviusoq suliarineqassappat, igalaat eqqaaveqarfimmut

eqqagassanik ulorianaatilinnik piuneerutsitsinissamut akuerisaasumut toqqaannartumik

tunniunneqassapput.

Igalaat amerlassusaat (oqimaassusaallu) naatsorsorneqassapput, aammalu igalaatut issimik

pitarneqarsinnaanngitsutut PCB-mik akulittut kommunimut nalunaarutigineqassallutik,

tamatumalu kingorna kommuni igalaat inissinneqarfissaannut innersuussissaaq.

Igitsinngitsiarnermi igalaat igalaartaat atortussanit allanit peerneqarsinnaapput, taamaalilluni:

› Ungasissutsimut atortut, nipititsissutit ussissaatigineqartut, ussissaatit ungerutissiat aamma

igalaamernit ussissaatinik nipititsissutinik sinneqartut eqqagassatut ulorianaatilittut

iginneqassapput (poortuutissanut naleqquttunut isumannaatsumik poorlugit), kiisalu

› Igalaamernit mingoqanngitsut (nipinneqqutit sinnikuinik peqanngitsut) najukkami

inissiivimmut iginneqarsinnaapput.

Igalaat sinaat qisuit (igalasserfiit pinnatik) ikuallaavimmut, eqqagassanik PCB-mik 1-50 mg/kg-

nik akulinnik ikuallaanissamut akuerisaasumut ikuallatassatut tunniunneqarsinnaapput.

Qullersuarnik PCB-mik akulinnik piiaaneq

Kondensatorit qullersuarnit peerneqartut ”Eqqagassat uuliamik akuutissanillu akullit pillugit

Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 29, 17. september 1993-imeersoq”

naapertorlugu eqqakkat immikkoortiternerinut ilaatinneqarput, taamaattumillu eqqagassanik

akuutissanillu akulinnik (eqqagassanik ulorianaatilinnik) katersinermut eqqaanermullu

maleruagassat nalinginnaasut malinneqartussaapput. Qullersuarni atorneqartuni kondensatorinik

PCB-mik akulinnik taarsersuinermi kondensatori aamma kommunip eqqagassanut

ulorianaatilinnut aaqqissuussinera aqqutigalugu eqqagassatut ulorianaatilittut iginneqassaaq.

Qullersuaq PCB-mik akulik tamarmiusoq kommunip eqqagassanut elektroniskiusunut

aaqqissuussineranut tunniunneqassaaq, tassanngaanniillu Kalaallit Nunaata avataanut

suliareqqitassanngorlugu nassiunneqassaaq. Suliareqqiinermi kondensatori peerneqassaaq,

aammalu eqqagassatut ulorianaatilittut piuneerutsinneqartussanngorlugu iginneqassalluni.

Kommunimi aaqqissuussinerup iluani atortut elektroniskiusut eqqakkat najukkami

piareersarneqarsinnaapput, qullersuit kondensatorii atortuilu innaallagiamoortut allat

elektronikimullu tunngasortai piiarneqarsinnaallutik, taakkulu kisimik suliareqqitassatut

ingerlateqqinneqassapput, kiisalu qullersuup saviminertai plastikitaalu najukkami eqqaavimmut

iginneqassapput imaluunniit atoqqinneqassallutik.


Pilersuinermut aqqusersuutini transformatorinik kondensatorinillu PCB-

mik akulinnik piiaaneq

Atortut innaallagiamoortut PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akullit aammalu 1 kg-nik

oqimaassusillit imaluunniit 2 kVA-t sinnerlugit sakkortussusillit tamarmik 2015-ip

naannginnerani piiarneqartussaapput.

Kondensatorit PCB-mik akullit qullersuarni kondensatorinik PCB-mik akulinnik piiaaneq

assigalugu eqqagassatut ulorianaatilittut piiarneqassapput.

Transformatorit PCB-mik akullit eqqarneqassapput imaluunniit akuiarneqassapput. Suleriaatsit

marluusut suliffeqarfinnit kondensatorinik PCB-mik akulinnik passussinermik

misilittagaqartunit, aammalu nunap iluani avatangiisinut oqartussaasunit akuerisaasunit

suliarineqassapput.

5.3 Eqqagassanik PCB-mik <1 mg/kg-nik akulinnik piiaaneq

Betonit il.il. PCB-mik annikitsumik mingutsinneqarsimasut 0,1-1 mg/kg-mik akullit, kiisalu

betonit il.il. PCB-mik agguaqatigiissillugu < 0,1 mg/kg-nik mingutsinneqarsimasut, kisiannili

0,1-50 mg/kg-nik mingutsinneqarsimasumik qalipaatillit, tunngaviusumik inissiivinnut

pioreersunut inissinneqarsinnaapput.

Avatangiisini allanut inissiivissat Kalaallit Nunaanni inissiivinnut pioreersunut inissitanut

assersuunneqarsinnaasut suuneri apeqqutaallutik eqqakkani ukuninnga assingusunilluunniit

sanaartornermut atueqqinnissamut Namminersorlutik Oqartussat immikkut ittumik

akuersissuteqarsinnaapput:

› Aqqusernit

› Illoqannginnersat

› Aqqusersuutinut assatat

› Majoqqat

› Nipimut assiaqutit

› Toqqaviit naqqillu.

Atortussat imeqarfinnut killeqarfiit iluini atorneqaqqusaanngillat (imermut isumalluuteqarfiup

eqqaani killeqarfiit).

Atueqqittoqassappat inissitat nunamik mingutsinneqarsimanngitsumik atortussanilluunniit

naleqquttunik allanik minnerpaamik 0,5 meterinik itissusilimmik qalliisoqassaaq.

Kiisalu atueqqinnissamut piumasarineqarpoq:

› Nunap qaaniit kuunnut, tatsinut immamulluunniit kuuttoqarsinnaajunnaarlugu eqqakkat

inissinneqassasut.

› Nuna qalliutigineqartoq qassutaasanik nalunaaqutsikkanik killilerneqassasoq.

› Pissutsinik allanik, atueqqinnerup inissiivinnut inissiinermiit avatangiisinut

isumannaannginnerusutut isigineqartariaqartunik soqanngilaq.


61

5.4 Eqqagassanik Kalaallit Nunaata avataani eqqaaveqarfinnut

nassiussinermut akiusut

Paasiniaanermut atatillugu danskit eqqaaveqarfiinut [13] eqqagassanik nassiussinermut

akiusunut paasissutissanik pissarsiniartoqarpoq. Matuma kinguliani paasissutissat

pissarsiarineqartut kiisalu poortuutissanut, containerinik attartornermut aammalu

eqqagassalerisussamut assartuinermut aningaasartuutissatut missiliukkat tunngavigalugit

eqqagassanik Danmarkimut nassiussinermut akiusut naatsorsorneqarput.

Assartuussinernut akiusunut assartuutip atorneqarnerata annertussusia aammalu nassiussinermut

akiviusut anguneqarsinnaasut apeqqutaasorujussuupput.

Naatsorsukkat ataatsimut isigalugit containerit 20 fodsit, nassiunneqarnerminni ”Nassiussatut

ulorianaatilittut” akeqartinneqartut atorneqarnissaat tunngavigineqarpoq. Eqqagassat

mingutsitsisinnaanerpiaat apeqqutaalluni nassiussinermut akit appasinnerusut

anguneqarsinnaapput.

I/S Reno-Nord (akit 2012-imeersut)

Eqqagassanik passussivik Aalborgimiittoq suliffissuarnit eqqagassanik PCB-mik 50 mg/kg-t

tikillugit akulinnik ikuallatassanik tigooqqaasarpoq, tonsimut 410 koruuninik akeqartitsilluni.

Eqqagassat ikuallanneqannginnerminni aserorterneqassappata tapeq tonsimut 140 koruuniuvoq,

tassalu katillugit tonsimut 550 koruuneqarpoq.

Eqqagassat akuleriit inissitassat, aammalu PCB-mik 50 mg/kg-t tikillugit akullit tonsimut 795

koruunilerlugit tiguneqartarput.

Aatsitassaneersunit eqqagassat inissitassat, aammalu PCB-mik 10 mg/kg-nik akullit, kiisalu

eqqagassat asbestinik akullit tonsimut 1.160 koruunilerlugit tiguneqartarput.

Reno-Nord-imit ilisimatitsissutigineqarpoq, eqqagassanik aatsitassartaqartunik inissiinissap

eqqagassanik akuleriinnik inissiisarnermiit akisuneruneranut, eqqagassanik aatsitassartaqartunik

inissiisarnerup killilinnik sinneqarfiusarluni immikkut ittuunera pissutaasoq.

Eqqagassat akuleriittut imaluunniit aatsitassartaqartut immikkoortinneqartarnerinut, kommunip

aallaaviusup innersuussuteqarnermut atatillugu naliliinerata qanoq ittuunera apeqqutaasarpoq.

Eqqagassat ikuallanneqarsinnaasut nalinginnaasumik qisuusinnaanerat imaluunniit qisunnik

akoqarsinnaanerat, tassalu panerluarlutik initussutsimut oqimaassuseq 0,5 tons/m3-nut

uuttorlugu aamma qisuit igitassat aalajangigaanngitsut initussutsimut oqimaassuseq 0,25

tons/m3-inut uuttorlugu naatsorsukkani tunngavigineqarpoq. Containerit matoqqasut 20 fodsit

atorneqarnerani, containerimut atorneqartumut ataatsimut eqqagassat ikuallanneqarsinnaasut 7

tonsinut naatsorsorneqartarput.

Eqqagassanut aatsitassartaqartunut ikuallaanneqarsinnaanngitsunut eqqagassanullu akuleriinnut

inissitassanut tunngatillugu nalinginnaasumik eqqagassanut aalajangigaanngitsunut

initussutsimi oqimaassuseq 1,6 ton/m3-inut uuttorneqartarpoq, aammalu containerini ammasuni

20 fodsini atorneqartuni containerimut ataatsimut eqqagassat 25 tonsinut

naatsorsorneqartarlutik.

Akit tunngavissallu matuma siuliani allassimasut atorlugit assartuinermi atortussanut

atorneqartartunut akit imatut isikkoqartussatut missiliorneqarput:


› Reno-Nord-imi ikuallaanermut: 5.000 kr./tons

› Reno-Nord-imi eqqakkanik akuleriinnik inissiinermut: 2.300 kr./tons

› Reno-Nord-imi eqqakkanik aatsitassartaqartunik inissiinermut: 2.700 kr./tons

NORD (akit 2011-mi septembarimeersut)

Danmarkimi eqqagassanik PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akulinnik kisiartaalluni

passussisinnaasoq tassaavoq NORD, siornatigut Kommunekemi-mik ateqartoq.

Nord eqqagassanik qisunnik assigisaannilluunniit ikuallanneqarsinnaasunik PCB-mik akulinnik

tonsimut 3.350 koruuninik akeqartitsilluni sequtserisinnaavoq ikuallaanikkullu

piuneerutsitsisinnaalluni.

Betonit eqqagassat mingutsinneqarsimasut, NORD-imut tunniunneqannginnerminni

annerpaamik 5 cm-inngorlugit aggorneqarsimasut tonsimut 4.650 koruuninik akeqartitsilluni

ikuallaanikkut piuneerutsinneqarsinnaapput. Tassunga ilanngutissaaq betoni tunniunneqarnerani

sequtserneqanngippat tonimut ataatsimut 1.000 kr. Betoninik 5 cm-inik angissuseqalersitsilluni

sequtserineq ilanngullugu akiusoq katillugit tonsimut 5.650 koruuniuvoq.

Ussissaatissat, niutsivinnut saviminiusunut sukattartunik matulinnut poorlugit tunniunneqartut

tonsimut 7.200 koruuninik akeqartinneqarlutik ikuallaanikkut piuneerutsinneqartarput.

Akit tunngavissallu matuma siuliani Reno-Nord-ip ataani allassimasut atorlugit assartuinermi

atortunut atorneqartartunut akit imatut isikkoqartussatut missiliorneqarput:

› NORD-imi qisunnik assigisaanilluunniit ikuallassinnaasunik piuneerutsitsinermut:

8.400 kr./tons

› NORD-imi betoninik eqqagassanik sequtserineq ilanngullugu piuneerutsitsinermut:

7.300 kr./tons

› NORD-imi ussissaatinik, qalipaatinik tapetinillu piuneerutsitsinermut: 15.000 kr./tons


63

6 Illunik ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu

inissianik piginnittunut kiisalu iluarsaassinernut

annikinnerusunut maleruagassat immikkut

ittut

Illunik ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu inissianik, kiisalu sanaartukkanik allanik 200 m2-it

inorlugit angissusilinnik iluarsaassinermut isaterinermullu atatillugu avatangiisinik

nalunaarsuinissaq piumasarineqanngilaq. Tamatumunnga taarsiullugu PCB-mik

mingutsitsisinnaasut pingaarnerit eqqagassatut ulorianaatilittut piiarneqarnissaasa

qulakkeerneqarnissaa aallunneqarpoq.

Ussissaatit nikerarsinnaasut illuni ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu inissiani

killeqartuinnarmik atorneqarsimapput, aammalu naliliineq malillugu ussissaatit nikerarsinnaasut

tamarmik misissoqqissaaqqaarnagit eqqagassatut ulorianaatilittut eqqarneqarnissaat

aningaasartuutit eqqarsaatigalugit pitsaanerpaavoq.

Illunik ilaqutariinnut ataatsinut inissianik atuisut piginnittullu atortussanik passussinermi

illersuutit suut atorneqarnissaannut maleruagassanik atuuttunik ilisimatinneqarnissaat

kommunip akisussaaffigaa. Tamanna nalinginnaasumik illunit eqqagassat ulorianaatillit pillugit

paasissutissiinermut atatillugu pisinnaavoq.

Inatsisit malillugit kommuni eqqaavissanut innersuussisussaavoq, taannalu atorneqartussaavoq.

Ullumikkut illoqarfiit amerlanersaanni eqqagassanik ulorianaatilinnik eqqagassanillu

ajornartorsiortitsisunik allanik tigooraavinnik peqarpoq. Kiisalu Nunaqarfinni tigooraavinnik

pilersitsiortortoqaleruttorpoq.

Aamma illunit ilaqutariinnut ataatsinut marlunnullu inissianit aammalu

iluarsaassinernit/isaterinernit minnerusunit eqqagassanik ulorianaatilinnik tigooqqaanissamut

aaqqissuussinernik peqartoqarnissaanik qulakkeerinissaq kommunit akisussaaffigaat.

Atortussat atortullu makku eqqarneqarnerminni eqqortumik passunneqarnissaannut

qulakkeerinissaq illumik piginnittup akisussaaffigaa:

› Sanaartukkanit 1977 sioqqullugu sananeqarsimasunit tamanit ussissaatit nikerarsinnaasut,

igalaanut matunullu, aammalu illup sannaasa allat akornanni atorneqarsimasut eqqagassatut

ulorianaatilittut kommunip eqqagassanik ulorianaatilinnik katersuivianut

tunniunneqassapput. Ussissaatit alufolianut poortorneqassapput puussianullu plastikinut

ikineqassallutik, taakkulu ”PCB”-mik nalunaarsorneqarsimassapput.

› Sanaartukkanit 1977 sioqqullugu sananeqarsimasunit igalaat issimik

pitarneqarsinnaanngitsut ilivitsuutillugit kommunip eqqakkanik ulorianaatilinnik

katersuivianut tunniunneqassapput. Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut sapinngisamik

igalasserfinnut atatiinnarneqassapput, igalaanik assartuinermi toqqortaqarnermilu PCB-p

siaruaannissaa igalaallu passunneqarnerminni aserornissaat pinngitsoorniarlugu. Igalaat

”PCB”-mik nalunaaqutserneqassapput.

› Qullersuit tamarmik, ukioq sananeqarfiat apeqqutaatinnagu, kommunip eqqagassanik

elektroniskiusunik katersuivianut tunniunneqassapput. Qullersuup kondensatoria ernarpat,

kondensatori peerneqassaaq, alufolianut poortorneqassaaq puussiamullu plastikkimut

ikineqassalluni, taannalu qullersuarmut ilanngullugu tunniunneqassaaq.


7 Sullivimmi avatangiisit

Matuma siuliani imm. 2.4-mi taaneqartutut, Kalaallit Nunaanni sullivimmi avatangiisit Kalaallit

Nunaanni sullivimmi avatangiisinut inatsimmi nalunaarutinilu, inatsit naapertorlugu

aalajangersarneqarsimasuni maleruagassiuunneqarput. Maleruagassat Kalaallit Nunaanni

Sullivinnik Nakkutilliisut nittartagaanni (www.at.gl) takuneqarsinnaapput. Maleruagassat

ilitsersuummi matumani taaneqartut 2014-imi upernaakkut ilitsersuutip saqqummernerani

atuuttuupput. Kisiannili suliassaqarfimmut inatsit nutaanerpaaq tamatigut atuuttussaavoq,

inatsisillu taassuma nutarternera nittartakkakkut www.at.gl-imi ingerlaavartumik

saqqummiunneqartarpoq.

PCB-mik suliaqarnermi sullivimmi avatangiisinut ajornartorsiutinut immikkut ittunut atatillugu

”suliap ingerlanneqarnera pillugu Kalaallit Nunaannut nalunaarut” (Sullivinnut Ministereqarfiup

nalunaarusiaa nr. 395, 24. juni 1986-imeersoq) pingaarnernik sinaakkusiisuuvoq. Inatsit taanna

sinaakkutissaavoq, tassanilu assersuutigalugu sanaartornermi atortussat PCB-mik akullit

suliarineqarneranni suleriaatsit suussanersut ersarissumik allaaserineqanngilaq. Allaaserisat

immikkuullarinnerusut pillugit Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisunit danskit

suliassaqarfimmi sullivinnik nakkutilliinermut ilitsersuusiaat innersuunneqarput:

› C.2.1 – Akuutissat atortullu kræfteqalissutaasinnaasut (2003-mi februaarimi) aamma

› D.5.4 – Anersaartornermut illersuutit (2008-mi januaarimi).

Sullivinnik nakkutilliinermut ilitsersuutit taakku Kalaallit Nunaannut toqqaannartumik

atuutsinneqanngillat, kisiannili Sullivinnik Nakkutilliisut naliliinerat malillugu ilitsersuutit

taakku sullivinni avatangiisinut suleriaatsinut pitsaasumik sunniuteqarsinnaapput, aammattaaq

Kalaallit Nunaanni sullivinni avatangiisit pillugit inatsisinik malinninniarnermut atatillugu.

Illup sannaanik, atortussanik atorneqarsimasunik eqqagassanillu PCB-mik akulinnik

suliaqarnermi isumannaallisaaneq peqqissuserlu eqqarsaatigalugit suliat isumannaatsumik

ingerlanneqartussanngorlugit pilersaarusiortoqassaaq piareersaasoqassallunilu. Sulineq PCB-

mik ulorianartorsiorfiunngitsumik pilersaarusiorneqarsinnaanngippat,

piareersarneqarsinnaanngippat ingerlanneqarsinnaanngippallu, aatsaat sulisut Kalaallit

Nunaanni suliaqarnermut nalunaarummi § 8 naapertorlugu illersuutinik atuisinnaappata

sulisitsisup suliassaq suliaritissavaa.

Sullivinnik Nakkutilliisut iluminni ilitsersuutaanni: ”Sullivinnik nakkutilliisuni ilitsersuut nr.

3/2011, sanaartukkani PCB pillugu” [6], tassunga atasunik ilanngussartaqartumi PCB-mik

suliaqarnermi sullivimmi avatangiisini pissutsit sukumiisumik allaaserineqarput,

sukumiisumillu paasisaqarusunnermi ilitsersuut taanna innersuussutigineqarpoq.

Pissutsini matuma kinguliani taaneqartuni inunnut illersuutitut naleqquttut nalinginnaasumik

tassaassapput:

7.1 Inunnut illersuutinik atuineq

Misissugassanik piiaanermi

› PCB – aaqqatit plastikkit pitarneqarsinnaanngitsut, soorlu butylgummi, neopren, viton

imaluunniit 4H (PE/EVAL).

http://www.at.gl/

http://www.at.gl-imi/


65

› Pujoralatsitsisoqarsinnaanerani kissattoortoqarsinnaaneranilu kiinappak filterilik A2P3

atorneqassaaq.

Ussissaatinik PCB-mik akulinnik piiaanermi aamma betonimik PCB-mik

mingutsinneqarsimasumik piiaanermi

› Misissugassanik piianertut aaqqatit.

› Timi tamakkerlugu atasut klasse 4/5.

› Pujoralatsitsisoqarnerani uunnatsitsisoqarneranilu anersaartornermut illersuut silaannarmik

pilersorneqartoq imaluunniit turbofiltermaske A2P3-mik filterilik atorneqassaaq. Nal. ak.

pingasut inorlugit sivikitsumi sulinermi minnerpaamik filtermaske A2P3 filterilik

atorneqassaaq.

Igalaanik matunillu assigisaannillu PCB-mik akulinnik ussissaatilinnik

taarsersuinermi


› Atasut ataasiartakkat pujoralaat nippuffigisinnaanngisaat assigisaalluunniit.

› Sakkunik innaallagiamoortunik atuinermi anersaartornermut illersuut silaannarmik

pilersorneqartoq imaluunniit turbofiltermaske A2P3-mik filterilik atorneqassaaq. Nal. ak.

pingasut inorlugit sivikitsumi sulinermi minnerpaamik filtermaske A2P3 filterilik

atorneqassaaq.

› Sakkunik innaallagiamoortunik sakkunilluunniit motoorilinnik allanik atuisoqanngippat,

kisiannili pujoralatsisisoqarsinnaappat, minnerpaamik filtermaske P3-mik filterilik

atorneqassaaq. Kisiannili ullormut nal. ak. pingasut sinnerlugit taamatut

suliaqartoqassappat, minnerpaamik turbofiltermaske P3-mik filterilik atorneqassaaq.

Sakkunik motoorilinnik atuinani igalaanik issimik

pitarneqarsinnaanngitsunik piiaanermi, ussissaatinik assigisaannilluunniit

piiaanermi


› Atasut ataasiartakkat assigisaalluunniit.

› Pujoralatsitsilluni sulinermi minnerpaamik filtermaske P3-mik filterilik atorneqassaaq.


Aaqqatit PCB-mut illersuutitallit,

soorlu aaqqatit nitril-itallit,

aaqqatit 4H-t assigisaalluunniit

Timi tamakkerlugu atasut

akuutissanit

pitarneqarsinnaanngitsut, type

4/5

Kiinappak affaq, A2P3-mik

filterilik, pujoralannut PCB-llu

aalaanut illersuut. Assit

ukunanngaanneersut [4]

Betoninik, qarmanik il.il. PCB-mik akoqanngitsunik attuumasunik

piaanermi iliuusissat

› Iliuusissat amerlanertigut matuma siuliani taaneqartunit allaanerusussaaanngillat,

anersaartornermut ajoqutaasunik, kræfteqalertitsisinnaasutut isigineqartunik

pujoralatsitsisoqartussaammat. Masatserillunili pilattuutinik atuisoqassappat, pisuni

amerlasuuni iliuusissat ikilisinneqarsinnaapput.

› Masatserillunili pilattuisarneq nalinginnaasumik atortunut PCB-mik akulinnut atorneqarneq

ajorpoq, erngup PCB-mik mingutsinneqarsimasup katersornissaa ajornakusoorsinnaammat.

Kondensatorinik taarsersuineq

Kondensatorinik taarsersuinermi ussissaatinik PCB-mik akulinnik piiaanermut illersuutit

assingisa atorneqarnissaat inassutigineqarsinnaavoq.

Anersaartornermut illersuutinik atuineq

Sullivinnik Nakkutilliisunit anersaartornermut illersuutit, silaannarmik minguitsumik

pilersorneqartut imaluunniit anersaartornermut illersuutit makitittakkanik saallit aammalu

kombinationsfilterinik A2P3-nik (pujoralannut aamarsuarnullu filterinik) atortullit

inassutigineqarput. Kiinappaat takisunik slangeqanngitsut eqaannerpaajupput, amerlanertigullu

sanaartornermi atortussanik isaterinermi atorneqartarlutik. Kiinappaat silaannarmik

minguitsumik pilersugaasut, silaannarmik nutaamik atuiffiusut atorneqarpata, silaannaap

aallaaviata mingoqanngitsuunissaa aammalu PCB-mik akoqannginnissaa qulakkiissallugu

pingaaruteqarpoq. Taamatuttaaq suliffiup kiassusiata naleqqussarneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Anersaartornermut illersuuteqarluni sulinermi piffissamut suliffiusumut maleruagassat

immikkut ittut atuupput. Taamaalilluni inuit pineqartunik illersuuteqarlutik sulisut ullormut

inuit anersaartornermut illersuutinik atuinatik sulisut sivisoqataannik sulisinnaanngillat [11].


67

Anersaartornermut

illersuutit

Atuinermi piffissamut killiliussat

Anersaartornermut

illersuutit motooreqanngitsut

filterillit imaluunniit

silaannarmik minguitsumik

pilersorneqartut

Anersaartornermut illersuutit filterillit taamaallaat ullormut nal. ak.

pingasuni atorneqarsinnaapput. Sulineq nal. ak. pingasut sinnerlugit

sivisussuseqassappat, suliap aallartinneraniilli anersaartornermut

illersuutit turbo-llit (supoortullit) imaluunniit anersaartornermut

illersuutit silaannarmik pilersugaasut atorneqassapput

Anersaartornermut

illersuutit motoorillit

imaluunniit silaannarmik

nutaamik pilersorneqartut

Anersaartornermut illersuutit motoorillit imaluuniit silaannarmik

nutaamik pilersorneqartut suliani oqinnerusuni ullormut nal. ak.

arfinilinni atorneqarsinnaapput, unillatsiartarnissarli pisariaqarpoq.

Suliani oqimaannerusuni, soorlu isaterinermut atatillugu piffissaq

suliffiusussaq nal. ak. sisamanut killilerneqarpoq.

Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni isaterisarnerni misilittakkat malillugit ukiuunerani

anersaartornermut illersuutinik, nalinginnaasumik Danmarkimi atorneqartartunik atuisarneq

ajornartorsiorfiusinnaavoq. Taamaattumik ukiuunerani silami sulinermi atortunik, sumiiffinni

issittuniittuni atorneqartussatut naleqqussarneqarsimasunik pissarsinissaq pisariaqarsinnaavoq.

7.2 Suliffik

Mianersoqqussutinik allagartalersuisarneq

› Sanaartorfinni suliffinni, PCB-mik sunnerneqarnissamut ulorianartorsiorfiusinnaasunik

suliaqarfiusuni pisariaqartitsineq malillugu sumiiffinni naleqquttuni

allagartalersuisoqassaaq, isumannaallisaaneq peqqissuserlu eqqarsaatigalugit immikkut

ittumik ulorianartorsiorsinnaanermik paasissutissiiffiusumik, tak. sanaartornermik

suliaqarnermut nalunaarummi § 9.

› Sulinermi pissutsit atuuttut apeqqutaallutik inuit illersuutissaat suut suliffimmi

atorneqassanersut allagartalersuinikkut ersersinneqassapput, tak. inuit illersuutinik

atuisarnerannut nalunaarummi § 9.

Eqqiluisaarneq

Sulisut atugarissaarnissamut pisariaqartitaminnik atugassaqartinneqarnissaat sulisitsisup

isumagisussaavaa, taakkununngalu ilaapput PCB-mut ulorianartorsiorfiusinnaasumik sulinermut

atatillugu atugarissaarnissamut pissutsit piumasaqaateqarfiusut. Sulititsisup sulisut atortunik

atuinissaannut ilitsersuutissavai, aammalu pinngitsooratik atorneqarnissaannut pisariaqartumik

nakkutigissallugit.


› Eqqiluisaarneq annertutinneqassaaq. Tamatumalu kingunerisaanik sullivimmi soorlu

pujortarnissaq, imernissaq nerinissarluunniit inerteqqutigineqassaaq. Pujortassagaanni,

imissagaanni nerissagaanniluunniit illersuutit piiarneqassapput, taakkununngalu atasut

ilaasinnaapput, aammalu assaat errortorneqassapput ermittoqassallunilu. Piffissap

suliffiusup naanerani atisat taarserneqassapput uffartoqassalluni, tak. sanaartornermik

suliaqarnermut nalunaarummi § 60, imm. 4.

Sullivimmi avatangiisini PCB-mut killissarititaasut

Sullivinnik nakkutilliisuni ilitsersuut nr. 3/2011 aamma sullivimmi avatangiisini PCB-mut

killissarititaasunik imaqarpoq. Killissarititaasut taakku isaterinernut iluarsaassinernullu

immikkut sammititaanngillat, kisiannili allaffissuarni sanaartukkanilu allani ulluinnarni illup

iluata silaannaanit PCB-mik sunnerneqartarnermut annertuumik tunngatitaallutik.

Killissarititaasut taakku kapitali 9-mi, illup iluani PCB-mut tunngasumi allaaserineqarput.


69

8 Nuna PCB-mik akulik

Isaterinernut imaluunniit iluarsaassinernut 200 m2-init annertunerusunut tunngasunut atatillugu

illup imaluunniit sanaartukkap eqqaani nuna misissorneqassaaq:

› Illup sanaartukkalluunniit silataa qalipaatit PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akulinnik

qalipanneqarsimappat.

› Illup silataani ussissaatinik PCB-mik 1.000 mg/kg-t sinnerlugit akulinnik

atuisoqarsimappat.

Nunami avatangiisumi PCB-p sanimut tukimullu siaruaassimanera nassuiarneqarsinnaassappat,

misissugassat amerlangaatsiartut katersorneqartariaqarput, taakkulu imm. 3.7-imi sukumiisumik

allaaserineqarput.

Sanaartukkap eqqaani nunap passunneqarnissaanut, nunap PCB-mik akoqassusia

nunaminertallu siunertami atorneqarfissaa apeqqutaassapput.

Nunamik atuinissamut piiaanissamullu maleruagassat tabelimi matuma kingulianiittumi

allassimapput. Danmark EU-llu sinnerani naasunut ulorianaateqarsinnaasunik

eqqussinnginnissamut qulakkeerisoqarnissaanut aalajangersagaqarnera pissutigalugu, Kalaallit

Nunaannit nunamik eqqussinissamik inerteqquteqarneq ilaasoq Danmarkimi Pinngortitamut

Inuussutissarsiornermullu Aqutsisoqarfiup 2013-imi nalunaaruteqarnera tunngavigalugu

maleruagassat suliaapput. Siusinnerusukkut nuna mingutsinneqarsimasoq suliassanngorlugu

Danmarkimut nassiunneqartarpoq. Nunamik PCB-mik mingutsinneqarsimasumik Danmarkimut

nassiussisinnaanissamut periarfissaq ammaanneqaqqissappat, maleruagassat matuma

kingulianiittut naliliiffigineqaqqissapput.

Nunami akuusoq nunaminertap siunissami atorneqarfissaatut taaneqartumut naliusunut

killissarititaasut inorlugit annertussuseqarpat nuna uninngatiinnarneqarsinnaavoq, aammalu

annertunerusumik iliuuseqarnissaq pisariaqartussaanngilaq.

Tabel 4-mi allassimavoq, nuna atorfissaqartinneqartumit annertuneruppat, kommunip

avatangiisinut oqartussaasuisa innersuussinerat naapertorlugu nunamik

atugassanngortinneqarsinnaasoq (PCB-mik akoqarnera apeqqutaatillugu). Taamatut

pisoqartillugu kommuni innersuussivissatut periarfissanik naliliinermut atatillugu nunami

namminermi avatangiisinut oqartussaasut akulerutsinniarlugit aalajangersinnaavoq.

Nunamik passussinissamut pilersaarut eqqagassalerinermut pilersaarummut ilanngullugu imm.

2.2.6-imi allaaserineqartutut nassiunneqassaaq.

Tabel 5 Nunamik PCB-mik mingutsinneqarsimasumik atuinissamut piiaanissamullu maleruagassat.

Nuna akuani

PCBtotal

Atuineq/piiaaneq

>50 mg/kg Peerneqassapput aammalu eqqakkatut ulorianaatilittut

piuneerunneqartussanngorlugit piiarneqassapput




naapertorlugit nuna inissinneqassaaq, pisariaqarpat nunami namminermi


avatangiisinut oqartussaasut suleqatigineqassallutik

1- 5 mg/kg 20 tonsit inorlugit: Peerneqassapput aammalu Kalaallit Nunaanni eqqaavinnut




<1 mg/kg Sumulluunniit atorneqarsinnaavoq


71

9 Atortunik innaallagiamoortunik PCB-mik

akulinnik annerusunik atuiunnaariartuaarneq

Nunarpassuarni 1986 tikillugu PCB pilersuinermi aqqusersuutinut atortuni assigiinngitsuni

atorneqartarsimavoq. PCB qanoq annertutigisumik Kalaallit Nunaanni atortuni

innaallagiamoortuni annerni atorneqartarsimanersoq ersarinngilaq.

Tassani pingaartumik atortut makku pineqarput:

› Kondensatorit transformatoreqarfinnut aammalu suliffissuit innaallagissamillu atuisut

annerit allat ilaanni fasekompenseringitut atorneqartut. Kondensatorit PCB-mik akullit

nalinginnaasumik PCB-mik allamik akoqanngitsumik 5-20 kg-mik (1.000.000 mg/kg)

imaqartarput.

› Transformatorit:

› PCB-transformatorerpiaat (aammattaaq Askarel transformatorinik taagorneqartut),

transformatorip uuliai PCB-mik 60%-imik (600.000 mg/kg) akullit. Transformatorit

ataasiakkaat PCB-mik tonsinik arlalinnik akoqarsinnaapput, taamaalillunilu Kalaallit

Nunaanni illuutit ilivitsut PCB-mik annertunerusumik akoqarsinnaapput.

› Transformatorit PCB-mik mingutsinneqarsimasut, tassalu transformatorit

tunisassiorfinnit imaluunniit kingusinnerusukkut aserfallatsaaliorneqarnerminni PCB-

mik mg/kg-nik tuusintinik arlalinnik mingutsinneqarsimasut.

Nunani amerlasuuni transformatorinik tamanik misissueqqissaartoqarsimavoq, kiisalu

tunisassiortoq transformatorillu suussusia tunngavigalugit PCB akuusoq aalajangerneqartarluni.

Eqqagassat PCB-mik akullit aammalu pigisat/apparatit PCB-mik akullit eqqagassat uuliamik

akuutissanillu akullit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 29-mut,

17. september 1993-imeersumut ilanngussaq 2-mi allassimapput. Tassalu

kommunalbestyrelsi/kommuni qinnuigineqarnermini eqqaanissamut periarfissanik

innersuussisussaavoq. Eqqaavissatut innersuunneqartoq atorneqassaaq. Ullumikkut illoqarfinni

amerlanerni eqqagassanut ulorianaatilinnut eqqagassanullu ajornartorsiortitsisunut allanut

tigooraavinnik peqarpoq.

Danmarkimi 1996-imili atortunik innaallagiamoortunik, PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit

akulinnik aammalu 1 kg-nik oqimaassusilinnik imaluunniit 2 kVA-t sinnerlugit

sakkortussusilinnik atuinissaq inerteqqutaavoq. EU-mi tamarmiusumi atortut 5 kg-t sinnerlugit

PCB-mik akulinnik uuliallit piiarneqarnissaat piumasaqaataavoq.

PCB qanoq annertutigisumik Kalaallit Nunaanni atortuni atugaasimanersoq, aammalu

siusinnerusukkut PCB-mik misissuisoqarsimanersoq suli iluamik paasineqanngilaq.

Atortut innaallagiamoortut PCB-mik 50 mg/kg-t sinnerlugit akullit aammalu 1 kg-nik

oqimaassuseqartut imaluunniit 2 kVA-t sinnerlugit sakkortussuseqartut tamarmik 2016

naatinnagu peerneqartussaapput. Nukissiamik pilersuinermi atortunik PCB-mik akulinnik

peqannginnera qulakkeerneqassappat, atortut 1987 sioqqullugu ikkunneqarsimasut, aammalu

PCB-mik akoqarneranik siusinnerusukkut misissuiffigineqarsimanerinik misissuisoqarnera

ersarissumik takuneqarsinnaatinnagu, PCB-mik akoqarnersut misissuiffigineqassapput.


10 Illup iluata silaannaani PCB

Illup iluata silaannaani PCB ilitsersuummi matumani sammineqanngilaq, kisiannili atuakkanut

ilisimasassarsiorfigineqarsinnaasunut innersuussutit naatsumik oqaatigineqarput.

Iluarsaassinernut atatillugu iluarsaassinerup kingorna PCB-p atuisunut sunniutigisinnaasai

qanoq iliorluni annikillitinneqarsinnaanersut misissussallugu soqutiginaateqarpoq.

10.1 Killissarititaasut atuutsinneqartut

Nakorsaaneqarfimmit killissarititassatut inassutigineqartut

Nakorsaaneqarfik 2014-imi illup iluata silaannaani PCB-mut killissarititassatut

inassutigineqartunik nalunaaruteqarpoq. Killissarititassatut inassutigineqartut inissiani naliusut

ukiumut agguaqatigiissinnerisut isigineqassapput. Naligititassanik aalajangersaanermi inuit

eqimattat ulorianartorsiornerpaat eqqarsaatigineqassapput.

Nakorsaaneqarfiup killissarititassatut inassutigisai aamma iliuusissatut siunnersuutai imaapput:

› 3.000 ng/m3-t sinnerlugit

(PCB-mut tamarmiusumut uuttorlugu) – Naliliineq malillugu

sivisunerusumik isersimasarneq peqqissutsimut ulorianartorsiortitsingaatsiarsinnaavoq,

pisullu ataqatigiit amerlanersaanni peqqissutsimut ulorianartorsiorsinnaanertut

isigineqassalluni. Pisariaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik aammattaaq

sanaartukkani, ullup unnuallu ilaannaani atorneqartuni iliuuseqarnissaq (mingutsitsisunik

piiaanissaq aamma/imaluunniit matooqqaanissaq) inassutigineqarpoq.

Pinaveersaartitsissutaasumik iliuuserigallagassat aallartinneqartariaqarput, aammalu

sanaartukkamit qimagunnissaq pilertornerpaamik, sivisunerpaamillu qaammatit arfinillit

iluanni pisariaqarpoq.

› 300-3.000 ng/m3-t (PCB-mut tamarmiusumut uuttorlugu) - Naliliineq malillugu

sivisunerusumik (ukiuni) isersimasarneq peqqissutsimut ajoqutaaqataasinnaavoq.

Pinaveersaartitsissutaasumik iliuuserigallassanik aallartitsisoqarnissaa inassutigineqarpoq.

Paasisaqarnermiit 2000 aamma 3000 ng/m3-t akornanni akoqartoqarnerani sivisunerpaamik

ukiup ataatsip, aammalu 300 aamma 3000 ng/m3-t akornanni akoqartoqarnerani

sivisunerpaamik ukiut marluk ingerlanerini aaqqiissutissanik ataavartussanik suliaqarnerup

aallartinneqarnissaa anguniarneqartariaqarpoq.

› 300 ng/m3-t inorlugit (PCB-mut tamarmiusumut uuttorlugu) – Naliliineq malillugu

mingutsitsineq peqqissutsimik ulorianartorsiortinneqarnermik annertusititsinngilaq.

Peqqissutsimut Aqutsisoqarfimmit killiliussat

Danmarkimi Peqqissutsimut Aqutsisoqarfik illup iluata silaannaani PCB-mut

killissarititaasunik, Nakorsaaneqarfiup killissarititassatut inassutigisaasa annertoqataanik

aalajangersaasimavoq. Peqqissutsimut Aqutsisoqarfiup killissarititai linkimi uani

nassaarineqarsinnaapput: http://arbejdstilsynet.dk/da/arbejdsmiljoemner/kemi-og-stov/pcb-i-

arbejdsmiljoet/pcb-i-indeklimaet.aspx

Ukioq kaajallallugu ullup unnuallu ingerlanerani inimiiginnartarnissaq killissarititaasuni

tunngavigineqarpoq. Nalinginnaasumik piffissami sivikinnerusumi suliffimmiittoqartarpoq,

taamaattumillu akuusut qanoq annertutigisut akuersaarneqarsinnaanersut immikkut

naliliiffigineqartariaqarpoq.

http://arbejdstilsynet.dk/da/arbejdsmiljoemner/kemi-og-stov/pcb-i-arbejdsmiljoet/pcb-i-indeklimaet.aspx

http://arbejdstilsynet.dk/da/arbejdsmiljoemner/kemi-og-stov/pcb-i-arbejdsmiljoet/pcb-i-indeklimaet.aspx


73

Nalinginnaasumik akuusut taaneqartunit annertuneruppata aatsaat Sullivinnik Nakkutilliisut

akuleruttarput. Piffissaq tamakkerlugu atorfeqarnermi nalinginnaasumik sapaatit akunnerata

ataatsip ingerlanerani piffissap sisamararterutaata missaani suliffimmiittoqartarpoq.

Taamaattumik Peqqissutsimut Aqutsisoqarfiup naligititai sisamanik amerlisinneqarpata aatsaat

Sullivinnik Nakkutilliisut akulerutissasut nalinginnaasumik naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Kisiannili sullivimmi eqqiluisaarnissamut killissarititaasut 10.000 ng/m3-nik annertussuseqartut

qaangerneqarpata, tamanna Sullivinnik Nakkutilliisunit akuerineqarsinnaanngilaq.

Qaqutiguinnaq sulliviit iluisa silaannaani akuusoq taama annertutigilersinnaasoq

naatsorsuutigineqarpoq.

10.2 Illup iluata silaannaani PCB-p aalajangerneqartarnera

Illup iluata silaannaani PCB-mut aalajangersakkat ”Illup iluani PCB-mik uuttuinissamut

ilitsersuut”-mi, Danmarkimi siusinnerusukkut Inuussutissarsiornermut Illuuteqarnermullu

Aqutsisoqarfiusumit saqqummersinneqartumi allaaserineqarput [10]. Illup iluata silaannaani

PCB-mik uuttuinerit, killiliussanut matuma siuliani taaneqartunut naleqqiussilluni akuusumik

naliliinissamut atorneqartut, ilitsersuummi matumani, imaluunniit kingusinnerusukkut

ilitsersuummut nutarterissutaasuni suleriaasissatut nassuiarneqartut malillugit

suliarineqassapput.


11 Innersuussiviusut allattorsimaffiat

Allattuiffik innersuussiviusut allattorsimaffiattut atorneqarsinnaanermi saniatigut aamma PCB-

mik passussineq pillugu paasissutissanik ilassutaasunik aallertoqarsinnaaneranut

takutitsiviuvoq.

[1] Sanaartukkani PCB-mik misissuineq naliliinerlu. SBI-mit innersuussut 241. Statens

Byggeforskningsinstitut, Aalborg Universitet, Danmark, 2013.

http://anvisninger.dk/Publikationer/Sider/Undersoegelse-og-vurdering-af-pcb-i-

bygninger.aspx

[2] Sanaartukkani PCB-mik akulinni iluarsaassineq. SBI-mit innersuussut 242. Statens

Byggeforskningsinstitut, Aalborg Universitet, Danmark, 2013

http://anvisninger.dk/Publikationer/Sider/Renovering-af-bygninger-med-PCB.aspx

[3] PCB-mut ilitsersuut danskit naalakkersuisuisa sanaartukkani PCB-mik passussinissamut

iliuusissatut pilersaarutaata, 2011-mi maajimeersup ilagaa, tassanilu Danmarkimi

innuttaasut, kommunit suliffeqarfiillu PCB-mik passussinissamut ilitsersuunneqarput:

http://pcb-guiden.dk/

[4] Qullersuarni kondensatorinik PCB-mik akulinnik passussinissamut ilitsersuut.

Ilitsersuut nr. xx, 2013. Avatangiisinut Aqutsisoqarfik, København. [suli

saqqumminngilaq]

[5] Igalaanik issimik pitarneqarsinnaanngitsunik PCB-mik akulinnik passussinissamut

ilitsersuut. Ilitsersuut nr. xx, 2013. Avatangiisinut Aqutsisoqarfik, København. [suli

saqqumminngilaq]

[6] Sanaartukkani PCB. Sullivinnik nakkutilliisuni ilitsersuut nr. 3/2011. Sullivinnik

Nakkutilliisut. http://arbejdstilsynet.dk/da/regler/at-interne-instrukser/2011/03-pcb-i-

bygninger.aspx

[7] Atortussani illullu iluini PCB-mik nalunaarsuineq. Nukissiornermut Aqutsisoqarfik

sinnerlugu Suliffissuaq Grontmij/Cowi, 2013-imi decembarimi. [Danmarkimi

sanaartukkani PCB pillugu]. http://pcb-

guiden.dk/file/435979/pcb_kortlaegning_dectretten.pdf

[8] Illup iluata silaannaani PCB-p qaffasinnerani ikiuutissatut suliniutit. Haven, R. &

Langeland, M. (2011). København: Inuussutissarsiornermut Illuuteqarnermullu

Aqutsisoqarfik aamma Isumaginninnermut Ministereqarfik. http://www.pcb-

guiden.dk/file/159799/pcb_afhjaelpningstiltag.pdf

[9] Sanaartukkani atortussani PCB-mik akulinnik passussinissamut piiaanissamullu

suliaqartunut ilitsersuut. Branchearbejdsmiljørådet for Bygge & Anlæg, 2010-mi

juulimi. http://www.bar-ba.dk/~/media/Bar-ba.dk/Kemi-og-stoev/Haandtering-og-

fjernelse-af-pcb-holdige-bygningsmaterialer-opdateret.pdf

[10] Illup iluata silaannaani PCB-mik uuttuinissamut ilitsersuut. Inuussutissarsiornermut

Illuuteqarnermullu Aqutsisoqarfik, 2010-mi novembarimi.

http://erhvervsstyrelsen.dk/file/132121/pcb_maalemetode.pdf

http://anvisninger.dk/Publikationer/Sider/Undersoegelse-og-vurdering-af-pcb-i-bygninger.aspx

http://anvisninger.dk/Publikationer/Sider/Undersoegelse-og-vurdering-af-pcb-i-bygninger.aspx

http://anvisninger.dk/Publikationer/Sider/Renovering-af-bygninger-med-PCB.aspx

http://pcb-guiden.dk/

http://arbejdstilsynet.dk/da/regler/at-interne-instrukser/2011/03-pcb-i-bygninger.aspx

http://arbejdstilsynet.dk/da/regler/at-interne-instrukser/2011/03-pcb-i-bygninger.aspx

http://www.pcb-guiden.dk/file/159799/pcb_afhjaelpningstiltag.pdf

http://www.pcb-guiden.dk/file/159799/pcb_afhjaelpningstiltag.pdf

http://www.bar-ba.dk/~/media/Bar-ba.dk/Kemi-og-stoev/Haandtering-og-fjernelse-af-pcb-holdige-bygningsmaterialer-opdateret.pdf

http://www.bar-ba.dk/~/media/Bar-ba.dk/Kemi-og-stoev/Haandtering-og-fjernelse-af-pcb-holdige-bygningsmaterialer-opdateret.pdf

http://erhvervsstyrelsen.dk/file/132121/pcb_maalemetode.pdf


75

[11] PCB-mik piiaanissamut maleruagassatut siunnersuutit. Dansk Asbestforening, 2010-

mi januaarimi. http://www.asbest.dk/pcb-vejledning.pdf

[12] Ussissaatiniit betonimut PCB-p pulakkartarnera pillugu ilisimasanik pioreersunik

nalunaarsuineq – atuakkanik misissuineq. Andersen, H.V., L. Gunnarsen aamma K.

Kampmann. Avatangiisit pillugit suliniut nr. 1464, 2013. Avatangiisinut Aqutsisoqarfik,

København. http://www2.mst.dk/Udgiv/publikationer/2013/01/978-87-92903-86-0.pdf

[13] Paasiniaalluni suliniut: Sanaartukkanit eqqagassanik PCB-mik akulinnik passussineq

piiaanerlu. Nalunaarusiassatut missingiutit sisamaapput. Namminersorlutik Oqartussani

Nunamut Namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik sinnerlugu

Inuplan A/S aamma Golder Associates, 2012-imi juunimi/2013-imi marsimi.

http://www.asbest.dk/pcb-vejledning.pdf

http://www2.mst.dk/Udgiv/publikationer/2013/01/978-87-92903-86-0.pdf


Ilanngussaq 1 PCB sunaana aamma sooq

ulorianarpa?

PCB sunaana

PCB (polychlorerede biphenyler) tassaavoq avatangiisinut toqunartoq arrortikkuminaatsoq,

taannalu ilaatigut 1950-imiit 1977-imut sanaartornermut atortussanut atorneqartarsimavoq,

aammalu 1950-imiit 1986-imut atortuni innaallagiamoortuni atorneqartarsimalluni [1]. PCB-p

akui akuutissaapput assigiingajaat, chloratom-it, biphenyl-imut atasut amerlassusaasigut

immikkooruteqartut. Taakku assigiinngitsortai congen-inik taaneqartarput. Siunertanut

assigiinngitsunut atorneqarnerini PCB-p teknikkikkut akoorneqartarnerat assigiinngitsut,

congen-inik katitikkanik assigiinngitsunik atuiffiusut atorneqartarput. Laboratoriami PCB-mik

misissueqqissaarnermi congen-it ilaannaat misissoqqissaarneqartarput, aammalu PCB-p akui,

PCBtotal-imik taagorneqartut ataatsimoortut tunngavigalugit naatsorsorneqartarlutik. PCB

ilitsersuummi matumani oqaatigineqartut tamarmik PCBtotal-imut tunngassuteqarput.

PCB-mi ilutsit nigalittut ilusillit (biphenyl) marluupput,

chloratom-inik nikerartumik amarlassusilinnik ilaqarlutik.

Taamaattoq ulluinnarni PCB akuutissatut ataasiinnartut taaneqartarpoq. PCB teknikkikkut

piginnaasaqarluarnini pissutigalugu atorneqartarpoq, soorlu allanngujaatorujussuugami

ussissaasinnaassuseqarluaramilu, qitulititsilluarsinnaagami ikuallatsikkuminaallunilu.

Siunertanut amerlanerpaanut PCB uuliatut imerpalannginnerusutut imerpalanerusutulluunniit

atorneqartarpoq, PCB-lli ilaat harpiks-imut assingusarput.

PCB-p sanaartornermi atortussanut atugaanera 1977-imili inerteqqutaalerpoq, aammalu PCB-

mik sunulluunniit atuinissaq 1986-imi inerteqqutaalerpoq. PCB avatangiisinut toqunartut 23-

iusut, Stockholmimi isumaqatigiissummut, akuutissanik avatangiisinut toqunartunik

arrortikkuminaatsunik atuinermut seerisoqarneranullu killilersuiffiusumut ilaatinneqartut

ilagaat.

Atortussat sakkullu innaallagiamoortut PCB-mik akullit sivisuumik piusarput, aammalu PCB

suli atortut sakkullu ilaanni, inerteqqutit atuutilernissaat sioqqullugu sanaajusuni nassaassaavoq.

PCB-mik qanoq ililluni sunnerneqartoqartarpa?

Atortussat PCB-mik akullit pinngortitami siaruaraangata, soorlu eqqakkat eqqunngitsumik

passunneqarneranni, PCB nerisaqaqatigiinnermut akuleruttarpoq. Nerisatigut, anersaartornikkut

aammalu ammimut attuussinikkut PCB timitsinnut akuleruttarpoq. Piffissap sivisunerusup

ingerlanerani PCB timitsinni katersuussimappat, tamanna peqqissutsitsinnut ajoqutaasinnaavoq.

PCB pingaartumik uumasut inuillu timaanni erlaviinilu orsoqarluartuni nassaassaasarpoq,

pisoqaliartornerminilu annertusiartortarluni. Inunni PCB amerlanertigut timip orsuanik, aammik

anaanalluunniit immuanik misissuinikkut uuttorneqartarpoq.


77

Nunani issittuni innuttaasunit amerlasuut nalinginnaasumik immamit uumasunik miluumasunik

annertuumik inuussuteqartaramik, PCB-mik annertuumik iioraasarput. Kalaallit Nunaanni

innuttaasut nalinginnaasumik imaani uumasunik miluumasunik, soorlu puisinik, aavernik,

arfernik nannunillu inuussuteqartuugamik pingaartumik avatangiisinut toqunartunik PCB-tut

ittunik sunnerneqartarput, aalisakkanillu nerisaqarnerminni annikinnerusumik

sunnerneqartarlutik. Kalaaliminernik nerisaqarneq soorunami sumiiffimmiit sumiiffimmut

aammalu inummiit inummut allanngorarpoq. Aamma ukioqqortussuseq pingaaruteqarpoq,

tassami inuusunnerusut utoqqaanerusunut sanilliullutik kalaaliminernik nerisaqartarnerat

qaqutigoorneruvoq. Angutit arnanut sanilliullutik kalaaliminernik nerisaqartarnerusarput.

Nuummi illoqarfinnilu annerusuni najugaqartut nunaqarfinnut minnerusunut sanilliullutik

annikinnerusumik kalaaliminertortarput. Avannaani Qaanaami eqqaanilu kalaaliminertortarneq

annertuneruvoq. Puisit neqaat erlaviilu nerisani nalinginnaanerusarput, timmissat arferillu

neqaat tulliullutik.

Nunani issittuni alapernaarsuinermi (AMAP) misissuisoqarnerani paasineqarpoq, Kalaallit

Nunaata kitaata avannaani Uummannami PCB-mik iisaqartarneq 1976-imi 36,8 µg/ullormut

annertussuseqarsimasoq 2004-mi 12,1 µg/ullormut annikilleriarsimasoq. Piffissami tassani

innuttaasut kalaaliminertortarnerat 41%-it missaanniit 13,4%-it missaannut

annikilleriarsimavoq. Tunngaviusuni marluusuni appariaat 70%-ingajaavoq.

PCB-mik nerisatigut iisaqartarneq suli Kalaallit Nunaanni qaffasissorujussuuvoq. Tassalu

Kalaallit Nunaata kitaani innuttaasut WHO-mit innersuussutigineqartunit [12] ulluinnarni

nerisassatut akuerisaasunut (TDI) naleqqiullugu tallimariaatip 20-eriaatillu akornanni

annertunerusumik PCB-mik nerisatigut iisisarput. Tunumi iioraasarneq suli annertuneruvoq.

Ulluinnarni nerisssallugit sapinngisat tassaapput, ullut tamaasa kissaatiginngisanik

sunniuteqanngitsumik nerisarineqarsinnaasutut naatsorsorneqartut qaffasinnerpaaffissaat.

Kalaallit nerisatigut PCB-mik annertuumik iisisarnerat PCB-kkut aap akuatigut

takuneqarsinnaavoq. 1998-imi misissuinermi paasineqarpoq, Nuummi najugaqartut orsuisa PCB

akua nunarsuarmi qaffasinnerpaasoq, aammalu Kalaallit Nunaanni sumiiffinni najugaqartut

orsuisa akuat suli qaffasinnerusoq.

Kalaallit Nunaanni Inuussutissaqarnermut Siunnersuisoqatigiit 2013-imi ilitsersuut

”Mingutsitsineq kalaalimernillu” saqqummersippaat, tassanilu naartusut milutsitsisullu

avatangiisinut toqunartunik annertuumik akoqarnerat pissutigalugu nerisassanut sunut

tunuarsimaarnissaannut innersuussutit allassimapput.

PCB-p nerisatigut inunnit pissarsiarineqarsinnaanermi saniatigut aamma PCB sullivimmi

avatangiisit kiisalu illup iluata silaannaa (angerlarsimaffimmi, allaffimmi, sullissivimmi)

ussissaatinit il.il. aalamik pilersoqarneratigut pissarsiarineqarsinnaavoq. 2011-mi Danmarkimi

Farum-imi sanaartukkanik, sanaartornermi atortussanik PCB-mik annertuumik akulinnik

atuiffiusimasunik misissuisoqarpoq, tassanilu paasineqarpoq, illup iluani silaannaq PCB-mik

annertuumik akoqartillugu, PCB aap akua qaffasingaatsiarsinnaasoq. Kalaallit Nunaanni

sanaartukkani aamma eqiterunnerit qaffasissut paasineqarsimapput, kisiannili Kalaallit

Nunaanni illup iluata silaannaani PCB-p najuussuinermut sunniutai

misissuiffigineqarsimanngillat.

PCB-p sunniutai suuppat?

PCB-p sunniutai nappaatinik tassanngaannartumik takkuttoqarneranik kinguneqartartutut

ilimagineqanngillat, kisiannili ukiut arlallit ingerlanerini sivisuumik sunniukkiartornermini


timimut katersuuttarsimassaaq, pingaartumillu peqqissutsimut ajoqusiinerit matuma kinguliani

taaneqartut pinngortittarlugit:

• Timimi akiuussinnaassutsimut sianiuteqarfinnullu sunniutit.

• Kinguaassiorsinnaanitsinnut sunniutit.

• Timitta inuussutissanik suliaqarsinnaaneranut hormonillu assigiinngitsut atornerinut

sunniutai.

• Erlavitsigut, soorlu tingukkut torluup saani qinersikkut ajoqusernerit.

• Sukkulersinnaaneq.

• Kræfteqalersinnaanerup annertusinera.

• Amerluutit.

• Ilikkarsinnaanermik eqqaamasinnaanermillu ajornartorsiuteqarneq.

PCB avatangiisinut siaruaattoq arrorneq ajorpoq, aammalu nerisaqaqatigiinnermi

katersuuttarluni. Isorartuumut siaruaattarpoq, taamaattumillu inuit uumasullu PCB-p

avatangiisinut siaruaaffianit ungasissumi inuugaluartut uumagaluartullu PCB-mik

sunnerneqarsinnaapput. PCB-p avatangiisinut sunniuteqarsinnaanerani pingaarutillit ilaat

tassaavoq, akuutissaq kinguaassiorsinnaanermut akornutaasinnaanera.

Kikkut ulorianartorsiornerusarpat?

Naalungiarsuit, arnat naartulernissaminnik eqqarsaateqartut, naartusut milutsitsisullu

sunnertianerpaasarput. Illup iluata silaannaani PCB-mut killissarititassatut ilitsersuusiaasuni

sunnertianerpaat eqqarsaatigineqarput.


79

Ilanngussaq 2 Qullersuarnut kondensatorini PCB

Ilanngussami matumani qullersuarnut kondensatorit PCB-mik akullit pigineqarneri

passunneqarnissaallu nassuiarneqarpoq. Nassuiaat isaterinernut iluarsaassinernullu atatillugu

atortunik taamaattumik passussinissamut immikkut sammitinneqanngilaq, atortunut

taamaattunut suleriaatsit apeqqutaatinnagit atortut taamaattut peerneqartussaammata.

PCB qullersuarniit seerisinnaammat, aammalu illup iluata silaannaanut mingutsitsisinnaammat,

qullersuit atorneqartut PCB-mik akoqarnersut misissorneqartussaavoq, akoqarpatalu

kondensatorit imaluunniit qullersuaq tamakkerlugu taarserneqartussaavoq.

Ilanngussami qullersuarni kondensatorit PCB-mik akullit passunneqarnissaannut ilitsersuut

nutaaq, Danmarkimi Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmeersoq tunngavigineqarpoq,

amerlanerusunillu paasisaqarusunnermi ilitsersuut taanna innersuunneqarpoq [4].

PCB Europami 1950-imiit 1980-ip missaanut kondensatorit mikisut sanaartorneqarnerinut

atorneqartarsimavoq. Piffissami tassani Danmarkimi kondensatorit mikisut, PCB-mik akullit

atukkat ataatsimut katillugit 8,5 mio.-nik amerlassuseqarsimapput, taakkulu 90%-ii qullersuit

peeritassaannut takisuunut atorneqarsimapput, sinnerilu qullersuarnut allanut (qulliit

natriumimik kviksølvillu aalaannik akullit), igaffimmi atortut innaallagiamoortut motooriinut

aallartitsissutit kondensatoriinut silaannarissaatinullu atorneqartarsimallutik. Qullersuit

taamaattut aamma annertuumik Kalaallit Nunaanni atorneqartarsimapput.

Kondensatorit taamaattut nalinginnaasumik PCB-mik allamik akoqanngitsumik 10-30 g-inik

akoqartarsimasut nalunaarutigineqarpoq, kisiannili pisut ilaanni 100 g-t tikillugit akoqartarlutik.

Kondensatori ilivitsoq nalinginnaasumik 100 g-miit 300 g-mut oqimaassuseqartarpoq.

Kondensatori nalinginnaasumik 5-15 cm-inik takissuseqartarpoq. Ulamertuusinnaavoq

karsitulluunniit iluseqarsinnaalluuni.

Kondensatorit PCB-mik akullit qullersuarni qanoq atugaatigaat?

Danmarkimi kondensatorinik, 1986 tikillugu sanaartorneqarsimasunik nalunaarsuinerup, 2013-

imi Danmarkimi ingerlanneqartup takutippaa, qullersuit 2013-imi katersorneqarsimasut

kondensatoriisa 9%-ii PCB-mik allanik akoqanngitsunik akoqartut, qullersuit 20%-iini

kondensatorit PCB-mik kg-mut 50 mg-t sinerlugit akoqarlutik. Kalaallit Nunaanni qullersuit

kondensatorillit amerlassusii pillugit paasissutissanik soqanngilaq.

Kondensatorinit katersorneqartunit 38%-it kondensatoriupput PCB-mik atuiffiup nalaanneersut

imaluunniit kondensatoriullutik ukiulerneqarsinnaanngitsut. Kondensatorinit taakkunannga

53%-it PCB-mik allamik akoqanngitsumik akoqarput, imaluunniit PCB-mik kg-mut 50 mg-nik

mingutsitaallutik, taamaattumillu iginneqarnerminni eqqagassatut ulorianaatilittut inissitaallutik.

Illup iluata silaannaani PCB-mik nalunaarsuineq?

Kondensatorit pisoqaanerit ussiitsunngorsinnaapput putusinnaallutilluunniit, aammalu illup

iluata silaannaanut atortunullu siaruaatsitsisinnaallutik. Annertunerusumik putusoqarnerani

uulia PCB-mik akulik qullersuup ataani natermut pequtinulluunniit kusersinnaavoq, uulialu

PCB-mik akulik sanaartornermi atortussat illumilu pequtit iluannut qerlaarsinnaavoq.


Maannamut kondensatorit PCB-mik mingutsitsisinnaanerata misissuiffigineqarneranut

assersuutit ikittuinnaapput. Danmarkimi atuarfiit ilaanni misissuinermi qullersuit kondensatorii

inip atuarfiusup ataatsip iluani PCB-mik 1.000 og 3.400 ng/m3-t akornanni PCB-mik

mingutsitsisimasut paasineqarpoq. Qullersuit tamakkiisumik atorsinnaasimapput, aammalu

putoqarnerinik takussaasoqarsimanngilaq. PCB kondensatoriniittoq pissutaalluni inimi

atortussat atorneqartut 50 mg/kg-t sinnerlugit mingutsinneqarsimapput, taannalu atortussat

atorneqartut iginneqarnerminni eqqakkatut ulorianaatilittut nalunaarsorneqarnerinut

killigititaavoq.

2013-imi Danmarkimi illuutit iluisa silaannaani PCB-mik nalunaarsuinermi naliliisoqarpoq,

pisut minnerpaamik 12%-iini illup iluata silaannaa PCB-mik 300 ng/m3-t sinnerlugit

akoqalersimatillugu kondensatorit pisuusartut.

Kondensatori PCB-mik akoqarpa?

Qullersuit atorunnaarnerminni PCB-mik akoqaraluarunik akoqanngikkaluarunilluunniit

eqqagassatut elektroniskiusutut iginneqartussaapput. Qullersuarni igitassani kondensatorinit

uuliamik seerisoqarpat, pinngitsoorani kondensatorit peerneqassapput, aammalu ilanngussami

matumani kingusinnerusukkut nassuiaatigineqartut malillugit isumannaatsunngorlugit

poorneqassallutik.

Sanaartugaq 1986-ip kingorna sananeqarsimappat, tunngaviusumik qullersuit PCB-mik

akoqanngitsunik kondensatoreqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq.

Qullersuit nutaat - Qullersuit nutaat kondensatorertaqanngillat. Qullersuit takisuunik peerillit

kondensatoreqanngitsut nutaaliat akulikitsuararsuarmik ikittaartut (HF) 1995-imiit 2000-ip

missaanni atorneqalerput. Taakkunannga amerlasuut qullersuarnut siusinnerusukkut

atorneqartunit allaassutigaat peerinik T5-inik ulamertunik, tukimut 16 mm-it sinnerlugit

silissusilinnik atuisuunertik. Qullersuit pisoqaanerusut PCB-nik akullit tamarmik 16 mm-it

sinnerlugit tukimut silissusilinnik peereqarput, taamaattumillu qullersuit 16 mm-iinnarnik

silissusilinnik aminnerusulluunniit peereqarunik kondensatorii PCB-mik akoqarsimassanngillat.

Aamma qullersuit nutaat ilaat 16 mm-it sinnerlugit tukimut silissusilinnik peereqarput,

taamaattumillu illu 1987 sioqqullugu sanaajuppat, peerillu 16 mm-it sinnerlugit tukimut

silissuseqarpata, qullersuaq ammarlugu misissorneqartariaqarpoq.

Kondensatoreqarnersoq misissoruk – Kondensatorit nalinginnaasumik qullersuit

iluanniittarpoq, qilaap tungaanut sammisuusarluni. Matuma kinguliani assini qullersuarni

kondensatorit inissisimaffigisinnaasaannut assersuutit sisamat takutinneqarput. Kondensatorit

amerlanertigut ulamertuusarput, kisiannili aamma kipparissuusinnaallutik. Kondensatorip

pisinnaasaatut Farad atorneqartarpoq, kondensatorillu taamatut angissusillit pisinnaasaat

nalinginnaasumik µF atorlugu allanneqartarpoq. Kondensatoreqarnersoq nalornigaanni

innaallagisserisoq attavigineqartariaqarpoq.

Qullersuit ilaanni kondensatorit arlaqarsinnaapput, imaluunniit kondensatori elektronikkimut

atortunut allanut atasunut ilaasinnaavoq.

Kondensatoreqanngippat, qullersuaq nutaanerusimassaaq aammalu PCB-mik

akoqarsimassanngilaq.

Qullersuaq kondensatoreqarpat – Kondensatori PCB-mik akoqarnersoq kondensatorimi

allassimaneq ajorpoq. Nalinginnaasumik tunisassiortoq, tunisassiap normua ukiorlu


81

sananeqarfia kondensatorip naqitsisaani allassimasarpoq. Matuma kinguliani assit sisamat

atorlugit kondensatorit naqitami allassimasinnaasut assersuusiorneqarput.

Ilaanneeriarluni ukioq, qaammat aamma sapaatit akunnerat tunisassiorfiusoq kondensatorip

naqissutaani allassimasarpoq, assersuutigalugulu imatut isikkoqarsinnaalluni:

• 7235 – isumaqartoq 1972-imi sap. ak. 35

• 7204 – isumaqarsinnaasoq 1972-imi sap. ak. 4 aamma 1972-imi apriili.

Pisut amerlanersaanni, tassalu assersuutini takutinneqartutut, qaammat ukiorlu toqqaannartumik

naqinneqartarpoq, imaluunniit qaammat/ukioq (soorlu 10/59) atorneqartarluni. Naqissummi

ukiup kisitsisitaata atuarnissaa ersarissumik qularnaarneqarsinnaanngilaq, kisiannili ukioq

aammalu qaammat nalunaarsorneqarsimaguni paasinarnerusussaavoq.

Aamma qullersuup ukioq sananeqarfia kondensatorip PCB-mik akoqarsinnaaneranut

uppernarsaataasinnaavoq. Ukioq qullersuup sananeqarfia ilaanneeriarluni qullersuup iluani

allassimasarpoq.

Kondensatorinut naqissusikkanut assersuutit (assit uanngaanneersut: [4])

Ukioq sananeqarfik kondensatorip PCB-mik akoqarsinnaaneranut paasititsisarpoq –

Kondensatori 1986-ip kingorna sananeqarsimaguni, PCB-mik taamaallaat kg-mut 50 mg-nik

akoqaqqusaavoq. Qullersuaq 2004-p kingorna sananeqarsimappat, kondensatorip PCB-mik

akoqarsimannginnissaa ilimanaateqartorujussuuvoq.

Qullersuaq 1986-imeersuuppat imaluunniit siusinnerusumeersuuppat, imaluunniit kondensatori

qularnaatsumik ullulerneqarsimanngippat, qullersuarmi kondensatorip PCB-mik

akoqarsimanissaa ilimanaateqartorujussuuvoq. Illuummi kondensatorinik PCB-mik akulinnik

atuisoqarsimannginnissaata qulakkeerneqarnissaa kissaatigineqarpat, illuummi kondensatorit

taarsersorneqarnissaat inassutigineqarpoq.


Qullersuarni kondensatorit inissisimaffigisinnaasaannut assersuutit (ammalortoq aappaluttoq). (assit

uanngaanneersut: [4])

Ikittaat – Aamma ikittaammik (aallartittaat) taaneqartartoq mikisuarannguarmik

kondensatoreqarpoq, taannalu nalinginnaasumik qullersuarmi peerip takisuup saniani ersittumi

inissisimasarpoq, taamaalillunilu taarserneqarsinnaalluni. Aamma taassuma PCB-mik

annikitsumik akoqarsimanissaa ilimagineqarsinnaavoq, kisiannili nunani allani innersuussutini

ikittaat taaneqarneq ajorpoq. Ikittaatip taarsikulaneqartarnerata kingunerisaanik, ikittaatip

kondensatoriata PCB-mik akoqarsinnaanera killeqartippaa.

Qullersuarni allani kondensatorit sumi inissisimappat? Qulliit kviksølvip aalaanik akullit,

qullersuarnut takisuunik peerilinnut paarlaanneqartussaanngitsut maannakkut nungusarneqarput,

kisiannili assersuutigalugu suliffissuarni sanaartukkani, aqqusernit qaammaqqutaanni,

timersortarfinni naluttarfinnilu nassaassaapput.

Qullersuit kviksølvip aalaanik natrium-imillu akullit qullersuit iluanni kondensatoreqarput,

taakkulu kondensatorinut qullersuarni nassaarineqarsinnaasunut assingusuupput. Taamaattumik

qanoq iliorluni qullersuarni kondensatorinik PCB-mik akulinnik ujarlertoqarsinnaaneranut

aalajangiinissamullu innersuussutit aamma qullersuarnut allanut atorneqarsinnaapput.


83

Qullersuarni kviksølvip aalaanik akulinni (qulleq) aamma qullersuarni natriumimik akulinni (alleq)

kondensatorit inissisimaffigisinnaasaannut assersuutit) (assit uanngaanneersut: [4])

Akuutissanik misissueqqissaarnikkut qulakkeerigit – Qullersuaq PCB-mik akulimmik

kondensatornersoq taamaannginnersorluunniit uppernarsineqarnissaa kissaatigineqarpat, taanna

akuutissat uumaatsut atorlugit misissoqqissaagassanngorlugu nassiunneqarsinnaavoq. Tamanna

assersuutigalugu illuummi ataatsimi qullersuit assigiit amerlappata, aammalu illup iluata

silaannaa, pequtit avatangiisillu PCB-mik mingutsinneqarsimanersut misissorneqarusuppat

atorneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu tamanna atuarfimmi, napparsimmavissuarmi

allaffeqarfimmiluunniit pisinnaavoq. Inuinnarni, ikittuinnarnik qullersuaqartuni kondensatorinik

qullersuarnilluunniit taarsiinissaq akikinnerussasoq ilisimagineqarsinnaavoq.

Misissugassanik katersuineq inummit illuutini PCB-mik misissuinermik misilittagaqartumit

ingerlanneqarnissaa inassutigineqarpoq. Qullersuit peerneqassapput kondensatorillu

qullersuarnit piiarneqassallutik. Inuit misissugassanik katersuisut illersuutinik atisaqassapput,

matumani akuutissat ulorianartut pineqarmata (kapitali 7 takuuk).

Kondensatori sumiinnersoq paasineqarpat, taanna nalinginnaasumik qinneriaat imaluunniit

sukaterut neruttortagaq nalinginnaasoq atorlugu peerneqarsinnaavoq. Kondensatori

nalinginnaasumik møtrikki kiggitsittaalluunniit peeruminartoq atorlugu ikkusimasarpoq.

Tamatuma saniatigut kabelimut uinniut kiggittartorluunniit imaluunniit ikkuffik atorlugu

innaallagissamut attaviligaasarpoq. Ikkusimaffia qasunneqarsinnaavoq kondensatorilu

peerneqarsinnaalluni. Kondensatorip PCB-mik akullip suussusiata normua atorlugu

kondensatorimik, asserpiaanik pisinnaasalimmik, kisiannili PCB-mik akoqanngitsumik

innaallagiamoortunik atortussaarniarfimmut inniminniisoqarsinnaavoq.

Kondensatori laboratoriamit misissueqqissaartussamit, akuutissat uumaatsut atorlugit

misissueqqissaartussatut atorneqarumasumit innersuussut malillugu naleqquttumut

poorneqassaaq. Poortuutissaq naleqquttoq tassaasinnaavoq igalaamineq, paarnat simersiat

puukuat mingoqanngitsoq, imaluunniit assigisaa ussissumik matulik. Kondensatori

ilivitsuutillugu ajoquserneqartinnagulu laboratoriamut nassiunneqarnissaa inassutigineqarpoq.

Kondensatorit ilaat PCB-mik annertoorujussuarmik akoqartarput. Taamaattumik

kondensatorinik ammaaneq laboratoriamit isumagineqarnissaa inassutigineqarpoq.

Ammaanermi avatangiisit kondensatorimit attorneqartut tamarmik mingutsinneqarnissaat

aarlerinaateqartorujussuuvoq.


Laboratoria misissueqqissaartussaq akuutissat uumaatsut atorlugit kondensatorip akorisai

misissoqqissaarlugit suliaqassaaq. Tassani uulia piigaq imaluunniit kondensatorip puua

savimineq imusaq misissorneqassapput. Kondensatorip puuata savimernup imusap tamarmiusup

misissornerani, nalinginnaasumik uuliap akuata pingajorarterutaata ataatsip missaanniittumik

nassaarfiusarpoq.

Kondensatorimik misissueqqissaarneq nalinginnaasumik 500 aamma 1.500 koruunit akornanni

akeqartarpoq, laboratoriap kondensatorimik isaterinerminut misissueqqissaarnerminullu

atatillugu tunniussinnaasai sullissineralu apeqqutaallutik.

Kondensatori qullersuarluunniit qanoq ililluni taarserneqassappat?

Kondensatorit PCB-mik allamik akoqanngitsumik akullit illup iluata silaannaanik

annertoorsuarmik mingutsitsisartut, aammalu sanaartukkamut tamarmiusumut

mingutsitsisinnaasut takutinneqarpoq. Qullersuup pigineqaannarnissaa kissaatigineqarpat,

kondensatori kondensatorimik nutaamik, PCB-mik akoqanngitsumik taarserneqarsinnaavoq.

Kondensatori sumiinnersoq paasineqarpat, taanna nalinginnaasumik qinneriaat imaluunniit

sukaterut neruttortagaq nalinginnaasoq atorlugu peerneqarsinnaavoq. Kondensatori

nalinginnaasumik møtrikki kiggitsittaalluunniit peeruminartoq atorlugu ikkusimasarpoq.

Tamatuma saniatigut kabelimut uinniut kiggittartorluunniit imaluunniit ikkuffik atorlugu

innaallagissamut attaviligaasarpoq. Ikkusimaffia qasunneqarsinnaavoq kondensatorilu

peerneqarsinnaalluni. Kondensatorip PCB-mik akullip suussusiata normua atorlugu

kondensatorimik, asserpiaanik pisinnaasalimmik, kisiannili PCB-mik akoqanngitsumik

iinnaallagiamoortunik atortussaarniarfimmut inniminniisoqarsinnaavoq.

Kondensatori ajoqusersimanngikkuni, taarsiinermi PCB-mut toqqaannartumik

attuunnavianngilaq. Kisiannili kondensatori ajoquteqanngivinnersoq takujuminaassinnaavoq,

aammalu PCB amermut atuunnermini mingutsitsisarpoq. Taamaattumik immikkut

isumannaallisaanissaq eqqarsaatigalugu kondensatorinik PCB-mik taarsiinermi tamatigut

illersuutinik aaqqateqarnissaq inassutigineqarpoq. Aammalu putusimanissaa

annikinnerusumilluunniit seerisoqarnissaa pasitsaanneqarpat, imaluunniit kondensatorip

peerniarnera ajornakusoorpat, aamma anersaartornermut illersuutinik, kondensatorinit PCB-mik

akulinnit aalanik katersuinissamut naleqquttunik atuisoqartariaqarpoq.

Kondensatori kondensatorimik PCB-mik akoqanngitsumik nutaamik taarsiinissaq

siunertaralugu peerneqassappat, suliaq silami ingerlanneqartariaqarpoq. Suliaq

ingerlanneqartussaq nalunaaquttap akunnerata aappaa avillugu inorlugu sivisussuseqassappat,

kiinarpammik illersuummik, PCB-p aalaanik najuussinissamut illersuutaasoq nalinginnaasoq

atorneqarsinnaavoq. Kondensatorinik amerlanerusunik piiaasoqassappat, taamaalillunilu suliaq

sivisunerussappat, silaannarmik mingoqanngitsumik, aaqqatinik nitril-inik kiisalu atisanik

atasunik illersuutinik atuisoqartariaqarpoq.


85

Ilanngussaq 3 Illuutini PCB-mik misissuinermut

immersugassaq

Misissuinermut immersugassaq

matumunnga tunngasoq

Inuup misissuinermik suliaqartup aqqa

Suliffeqarfik

Ulloq atsiornerlu

Illumi ukuninnga peqarpa: AAP NAAGGA Oqaaseqaat

Matuni igalaanilu ussissaatit tasisuaartut,

1955-imiit 1977-imut

suliarineqarsimasinnaasut?

Qalliutit iikkallu katinnerini ussissaatit

tasisuaartut, 1955-imiit 1977-imut


Ussissaatit tasisuaartut, illumi atortut

akornanni ussissaatitut nipititsissutitut

atorneqartut, 1955-imiit 1977-imut


Igalaat issimik pitarneqarsinnaanngitsut

(igalaat iluleriinnik igalaartallit nipititat,



Silami qalliutit qalipatat, 1950-imiit 1977-

imut ikkussuunneqarsimasinnaasut?

Illup iluani naqqit betonit qalipatat

imaluunniit qalliutit qalipatat allat

nungullangaatsiarsimasut

Qalliutit savimernit qalipatat, 1955-imiit

1977-imut suliarineqarsimasinnaasut?

Qullersuit kondensatorillit 1950-imiit

1986-imut ikkunneqarsimasinnaasut?

Atortut innaallagiamoortut kondensatorillit

allat, soorlu silaannarissaatit, motoorit,

pumpit, 1950-imiit 1986-imut

ikkunneqartut/ikkunneqarsimasinnaasutut

nalilerneqartut?

Atortut innaallagissamik sakkortuumik

atuiffiusut, taakkununnga transformatorit,

kondensatorit innaallagissalluunniit

aqqutaat ilaallutik, 1986 sioqqullugu

ikkunneqarsimasinnaasut?

Naqqit quaannaveeqqutillit (naqqit kuisat)



Naqqit qalliutaat, 1950-imiit 1977-imut



Atortussat ikkussukkalluunniit allat, PCB-

mik akoqartutut pasitsaanneqartut?

(Akissut AAP krydsilerneqarpat –

atortussat ikkussukkallu suunersut

allaguk).


87

Ilanngussaq 4 Sanaartukkap eqqaani nunamik

PCB-mik mingutsinneqarsimasumik nalunaarsuineq

Matuma kinguliani illuutip eqqaani nunamik PCB-mik mingutsinneqarsimasunik

nalunaarsuinerup annertussusissaannut malitassatut ilitsersuutit saqqummiunneqarput.

Nalunaarsuisarneq pingaartumik illuutit qalipaatinit ussissaatinillu mingutsinneqarsimasutut

ilimagineqartut eqqaanni nunamut PCB-mut akulimmut sammitinneqarpoq.

Tamatuma saniatigut nunamik sumiiffimmit PCB-mik mingutsinneqarsimasinnaasumit illumut

assartuinermi misissugassanik katersisarnermut periutsit allaaserineqarput.

Nalunaarsueriaaseq sanaartukkanut, assersuutigalugu transformatoreqarfinnut

eqqagassanilluunniit inissiivinnut atatillugu PCB-mik mingutsitsinerup ataasiinnarmik

aallaaveqarfigisinnaasaannut atorneqarsinnaanngilaq.

Nalunaarsuinerup annertussusia suussusersiniarnermut atugassaavoq. Illuutit ataasiakkaat

eqqaanni pissutsit immikkut ittuuppata, nalunaarsuinerup allatut ingerlanneqarnissaa

naapertuunnerusussaavoq.

Misissueqqissaarnissamut aningaasartuutit sipaarniarlugit, aallaqqaammut nunami 10 cm-it

qalliit misissoqqissaarneqartarnissaat, tamatumali peqatigisaanik 0,1-0,5 m-inik itissusilimmit

misissugassanik tigooqqaasoqartarnissaa siunnerfigineqarpoq. 10 cm-init qallernit

misissugassani 1 mg/kg-t sinnerneqarsimappata, 0,1-0,5 m-inik itissusilinnit misissugassat

misissoqqissaarneqassapput.

Tabel B4.1 Isaterinermut iluarsaassinernullu annertunerusunut atatillugu nunamit misissugassanik (PCB)

katersuinermi malittarisassat

Suliaq Misissugassanik tigusinissamut ilitsersuut

Nuna illup

eqqaaniiginnassappat,

imaluunniit illup

eqqaani

nuunneqassappat

Illumit pineqartumit 0-1 m-it aamma 1-2 m-it iluanni aamma illup 50 lbm-

ianut ataatsimut nunamit misissugassanik katersuisoqassaaq. Illup iigaanit

sisamaasuniit tamanit illup iigaanut ataatsimut misissugassat ikinnerpaamik

marluk tiguneqassapput.

Sumiiffiit misissuiffiusut immikkoortuini tamani (illup iigaaniit 0-1 m-inut

aamma 1-2 m-inut) nunami tallimanik, 0,5 m-inik itissusilimmut

qillerisoqassaaq. Qillerinermit ataatsimit 0,0-0,1 m-inik itissusilimmiit

nunamik misissugassamik tigusisoqassaaq, aammalu sukat

misissuiffigineqarnerini 0,1-0,5 m-inik itissusilimmik tigusisoqassalluni.

Misissuiffimmit ataatsimit 0,1 m-inik itissusilimmit misissugassat

misissugassamut ataatsimut akulerunneqassapput, taamatullu sukanit

misissugassat akulerunneqassallutik.

Sukat eqqaanni 0,1-0,5 m-inik itissusilimmiit misissugassatut tigusat

nillataartinneqassapput, nunallu qaavani PCB-mik nassaartoqarpat

misissoqqissaagassatut nassiunneqassallutik.

Nunamik, soorlu

illoqarfiup

immikkoortuini

atugassatut

inissitassatulluunniit

nuussisoqassappat

Nunamut assartorneqartumut 30 tonsimut nunamit misissugassat tallimat

tiguneqassapput, taakkulu misissugassamut ataatsimut

akulerunneqassapput.


Ilanngussaq 5 Sanaartornermi atortussani

tunisassiat PCB-mik akullit aqqi

Sanaartornermi atortussat PCB-mik akullit tunisassiarineqarnerminni aqqi. Tabeli Danmarkimi

nunanilu avannarlerni allani misilittakkat tunngavigalugit suliaavoq

Ussissaatit Weatherban (3M)

Trefog (Trelleborgs gummifabrik/Trelleborg AB)

Lasto-meric (Göta kemi (Tremco))

Bostik-vulkfil (Bostik)

Tio-tät (Skandinavisk byggkemi/Nordsjöfärg)

Thiokol (Thiokol)

Evonor

Expandite

Reingun

Wilh

Lüttchau

Jotun

Fika

Secomastic, Secomastic Supersoft, Secostrip

Naqqit Acrydur

Qarmaanermut akussat Borvibet, Elasticrete

Illulianut pladit Wilhelmi

Documents

SANAARTUKKANI EQQAGASSAT PCB-MIK …/media/Nanoq/Files/Hearings...4 SANAARTUKKANI EQQAGASSAT PCB-MIK AKULLIT PILLUGIT ILITSERSUUT 4.1.1 PCB-p siaruarnissaanut killilersuineq 47 4.1.2