SANOMAT · RAY:ltä, Kasteesta tai muusta STM:n raha - hanasta tai vähän jokaisesta. TVY ry on jä - sen Soste ry:ssä sekä EAPN-Finissä ja ole-tan, että meidän hallitus on

T Y Ö T T Ö M I E N E D U N V A L V O N T A L E H T I • 1 / 2 0 1 3S A N O M A T

Ks. sivu 10

2 Karenssisanomat 1/2013

www.tvy.fi > Karenssisanomat

Päätoimittaja: Lea KarjalainenToimitus, taitto & kuvat: Juha Keränenpuh. 040 547 [email protected]@tvy.fi Paino: Forssa Print Oy Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY rySörnäisten rantatie 27 C 4 00500 HelsinkiKäyntiosoite: 27 C 1b (sisäpiha)

www.tvy.fi Lea Karjalainen puheenjohtaja puh. 040 547 7099 [email protected]

Juha Keränen talous- ja järjestösihteeri puh. 040 547 7090 [email protected]

Heikki Backman EU-elintarvikkeet, postitus, monistus, tiedonkulku puh. 040 528 2884 [email protected]

Tuula Lukkarinen tapahtumat, koulutukset, ilmoittautumiset, jäsenmaksut puh. 044 544 3613 [email protected]

Ari Koskinen ICT-koordinaattori Säikeet -hanke puh. 044 544 3611 [email protected]

ISSN-L 1796-5985ISSN 1796-5985 (Painettu)ISSN 2242-4040 (Verkkolehti)

Kansikuva: Heikki Backman

Sisällys

S A N O M A T

Kolumnit:Tarja Filatov: Ikääntyneen työllistämistakuu ......................... 8Jari Lindström: Suomalaisen työn puolesta .........................16

Tervetuloa Kurikkaan! ...............................................................5Pääministeri Jyrki Kataisen tapaaminen 15.1.2013 ................ 6Onko valtakunnassa kaikki hyvin? .......................................... 9Kelasto .......................................................................................11Paltamon työllistämiskokeilu ................................................. 12Keitä ovat leipäjonojen asiakkaat pääkaupunkiseudulla? ..14EU:n elintarvikekatsaus ......................................................... 17Imatran Työnhakijat ry ............................................................18Köyhyysvajetta poistamaan! .................................................. 21Mitä kuuluu Porvooseen? .......................................................22Tiedotteet .................................................................................22Weebly-ohjeet suomeksi ....................................................... 24TVY ry:n jäsenyhdistykset ..................................................... 30

TVY ry:n entinen kehittämispäällikkö Jukka Haapakoski (nyk. Soste) vastaanotti hallituksemme ja toimistomme kenkärahat esikoiselleen. Jukka tuli tutustumaan toimistomme uusiin tiloihin Sörnäisten rantatie 27 C 1b. Samalla keskusteltiin Suomen sosiaalifoorumin yhteisestä partistamme.

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

Puheenjohtajan palsta

Karenssisanomat 1/2013 3

TVY ry ja yhdistykset jatkuvassa muutoksessa

Vasta-argumentointi on helppoa. Juuri heidän, joilla menee kaik-kein kehnoimmin ja, jotka ovat köyhimpiä ja kaikkein kauimpana

avoimista työmarkkinoista, tarinat me tie-dämme. Heistä itsestään on harvoin oman itsensä puolustajaksi tai ilman apua edes polunrakentajaksi arkielämäänsä. Puhu-mattakaan työelämä sopeutumisesta.

Yhdistyksemme ovat tarjonneet työ- tai toimintapaikat jo kymmenille tuhansil-le ihmisille, joilla ei muuta vaihtoehtoa ole ollut. Kuka heitä kuuntelee ja missä. Kuka heitä olisi työllistänyt, jos emme me?

Muutokset yhdistyksissämmeKykenen kyllä arvioimaan toiminnan luon-teen, laadun ja tavoitteiden muuttumista ilman niiden arviointia, jotka eivät tunne yhdistystemme toimintaa eivätkä histori-aa. Voisin sanoa, että kaikki yhdistyksis-sämme tapahtuneet kehittymiset johtu-vat laikien, asetusten ja soveltamisohjeiden muutoksista ja, että yhdistystemme sään-nöt ovat kestäneet tässä paineessa erittäin hyvin.

Muutoksia on tullut suurin piirtein joka olympiadi eli joka hallituskausi. Aina halli-tusohjelman tultua julkisuuteen, me olem-me lukeneet sitä positiivinen pilke silmä-kulmassa, mutta aina me olemme petty-neet hallituskauden edetessä. Niin kävi myös nyt.

Yhdistystemme tavoitteetMeidän yhdistystemme tavoitteena on yhä työllisyyden edistäminen ja työttömien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaami-

nen. Kuten kaikki tietävät, yhdistystem-me rahat on anomuksesta antanut ELY-keskusten virkamies. Jokaisessa palkkatu-kipäätöksessä, työharjoittelu-, työkokeilu- ja työelämävalmennuspäätöksessä on TE- virkailijan ja jokaisessa kuntouttavan työ-toiminnan asiakaspäätöksessä kunnan so-siaalityöntekijän allekirjoitus.

On totta, että on ollut myös osaamat-tomuutta, ja on tehty konkursseja, kun ei olla osattu kaikkia työnantajana toimimi-sen pelisääntöjä. Useissa tapauksissa on kompastuttu lakisääteisiin TyEL-maksui-hin aivan kuten muutkin yhteiskunnan toimijat.

Uudet tuulet puhaltavat työntekijäsa-rallakin. Hankkeisiin valitaan eri tavalla työntekijöitä. Hankkeiden työpaikat ovat avoinna ja hakijoitten joukossa on jokaises-sa paikassa alan ammattilaisia. Valituksi on tullut TE-toimistojen ja palvelukeskusten entisiä työntekijöitä ja varmaan tulee jat-kossakin.

Me vanhat toimijat olemme jo eläköi-tymässä; meillä on yhdistyksissä ja TVY ry:ssä tulossa suuri sukupolven vaihdos. Mutta niinhän se on muuallakin: kunnis-sa, valtiolla ja yrityksissä. Me vanhat siir-rymme syrjään ja uudet ihmiset käyvät raivaamaan tietä eteenpäin. He taistelevat itse omat taistelunsa järjestömme ja yhdis-tystemme eloonjäämiskamppailuissa. Toi-von mukaan löytyy uusia vastuunkantajia TVY ry:hyn vuoden 2014 vuosikokoukses-sa, kun me vanhat älyämme viimein siir-tyä eläkkeelle.

Hankkeet ja tulevaisuusVuosien varrella on yhdistysten hankkeille siirretty niitä tehtäviä, jotka aiemmin kuu-

luivat TE-virkailijoille. Lisää näyttää tule-van niille, jotka vielä ovat pysyneet tässä jatkuvassa muutoksessa elossa.

Jotta järjestötoimijoillemme kateelliset ihmiset saavat hymyn suupieleensä, niin voin kertoa tämän: tämän vuoden alusta joka alueella paikkakuntien työttömät ovat menettäneet järjestöjen tukityö- tai toi-menpidepaikoista suurimman osan.

Tietooni on saatettu, että sama muu-tos on tapahtunut myös urheilujärjestö-jen puolellakin eli puhutaan oikeasti isoista määristä ihmisiä.

Kunnat vetäjiksiKunnat tulevat nyt korvaamaan tämän kaiken. Kuntakokeilu alkoi 1.1.2013 ja ELY:jen on säästettävä rahaa kuntien palk-katukiin ja muuhunkin.

Tiedän, että kuntien reagointi kyky on hidas ja byrokraattinen. Järjestötoimijoi-den vahvuus on juuri siinä, että päätöksiä pystytään tekemään joustavasti ja nope-asti. Mistä kunnat koppaavat tukityöpai-kat sekä kokeilu- ja valmennuspaikat? Ettei vaan kävisi niin, että ne otetaan kolman-nelta sektorilta, jolta suurimmalta osalta hankerahat on nyt otettu pois?

Kysymykseni kuuluukin: jos kunnat si-joittavat hankkeiden kohderyhmän työt-tömät työttömien yhdistykseen tai urhei-lujärjestöön niin, mitenkähän sen vaikut-tavuus paranee siitä, että hanketta vetää kunta eikä yhdistys? Tuleeko kunnista sit-ten yhdistyksiin valmentajia ja ohjaajia?

Olen seurannut niin monen kunnan työllistämisen kehittämistä, ja tiedän, et-tei kuntien omiin yksiköihin palkkaami-nen ole niin yksinkertaista. Useilla kunnil-la on oman henkilöstön lomautuksia ja jopa

Mediassa ja keskusteluissa on viime vuosina putkahtanut esille aina silloin tällöin työttömien yhdistystoiminnan merkityksen vähättely. Meidän yhdistystoimijoita arvostellaan etenkin siitä, että istumme kahdella tuolilla: olemme yhdistyksissä työnantajien edustajia ja samalla työttömien kokemusasiantuntijoiden edustajia.


irtisanomisia ja samat työvoimapolitiikan lainsäädännöt sielläkin vaikuttavat työllis-tämistoimintaan.

Suurta muutosta tarvitaan myös kunti-en vakituisen henkilöstön keskuudessa. Ne ihmiset, jotka kuntien omiin yksiköihin si-joitetaan tukitoimenpitein, tarvitsevat oh-jaajan, joka opastaa alkuun työtehtäviin. Aivan kuten pitää olla järjestöpuolellakin. Asiakkaiden rinnalla on oltava kuljettaja, joka vie eteenpäin pienin askelin. Työllisty-misen esteitä on runsaista: joku tarvitsee asuntoa, toinen velkasaneerausta, joku ter-veyspalveluja, katkaisuhoitoa jne.

Mihin olet menossa työttömien järjestö? Ennustettavuus on olemassa ja sen jo nä-kee ken tahtoo. TVY ry:n rekisteröitiin pa-tentti - ja rekisterihallituksessa 20.1.1992. Mitä olivat yhteistoimintajärjestön perus-tamishetkellä ne perusasiat ja ajatukset, miksi työttömien yhdistyksiä ja niiden kat-tojärjestö perustettiin? Vanha polvi kyllä muistaa ne asiat.

Tällä hetkellä on käynnissä – Suomen akatemian rahoittaman hankeen turvin –Jyväskylän yliopistossa tutkimus, joka sel-vittää järjestömme historiaa ja toiminnan muutoksia.

Tutkimuksen valmistuttua kukin voi nähdä asiasta tutkijoiden analyysin, mitä on oikeasti tapahtunut. Toivon mukaan loppuanalyysi vastaa juuri siihen kysymyk-seen. Työttömien yhdistyksien tavoittee-na on aina ollut työttömien edunvalvonta, työttömyyden vähentäminen maastamme, työllisyyden edistäminen sekä työttömien ihmisten aktivointitoiminta.

Ruokalatoiminta on kuulunut yhtenä tärkeimmistä tehtävistä alusta asti. Kan-sanruokalat tarjoavat edullista syötävää niille, joilla ei ole työtä ja toimeentuloa.

Yhdistysten tehtäväksi muodostui har-rastus- ja virkistystoiminnan järjestämi-nen sekä kaikenlaisella toiminnalla vähen-tää ihmisten yksinjäämistä ja kaikkinais-ta syrjäytymistä. Ideoinnin rajana on ollut vain taivas.

Työttömien edunvalvonta on yhdistyk-sille ykkösasia ja se on kaikilla kirkkaana mielessä. Meillä on esimerkiksi uskallusta nostaa esille yhdistyksissä oman kunnan sakkomaksut ja avata juuri meidän ihmis-

ten asioita kuntien valtuutettujen kanssa ja tuoda mediassa näkyville. Tiedän myös, että juuri tästä syystä jotkut kunnan virka-miehet ovat ottaneet itseensä ja evänneet yhdistystemme kunta-avustuksia. Tietoo-ni on saatettu myös, että TE-toimistojen virkamiehet saattavat ottaa itseensä, kun yhdistystemme ihmiset puuttuvat TE-toi-mistojen päätöksiin työttömiä ihmisiä kos-kevissa asioissa.

Työministeriö ja RAYAlkuaikoina yhdistysten toimintarahoi-tusta tuli työministeriöltä, RAY:ltä ja jopa evankelisluterilaisen kirkon yhteisvastuu-keräyksestä. Sittemmin 1998 jälkeen ra-hoittajaksi siirtyi lähes kokonaan työmi-nisteriö. Tuli yhdistelmätuki ja omatoimi-suusavustus ja myöhemmin työllisyyspo-liittinen hankeavustus ja palkkatuki.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen vain erittäin harvat yhdistykset ovat saaneet RAY:n avustuksia. RAY on juuri se hana, josta pitäisi saada täydennystä järjestöjen ja yhdistysten avustuksiin ja siihen toimin-taan, jota toteutetaan vertaistuen antami-seksi palvelujen saavuttamattomiin puto-aville ihmisille.

Hyvin vähän on koko historian aikana liikkunut ESR-rahaa ja vain harvat toimijat ovat saaneet kuntien kautta edes Kasteesta rahaa. Vuonna 1.9.2001 tuli voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta ja silloin alkoivat yhdistykset tuottaa kunnille pal-veluna toimenpiteitä, joitten järjestämis-velvollisuus kuuluu lain mukaan kunnille. Askel kohti sosiaalipoliittisia toimenpitei-tä aloitettiin pienin askelin ja nyt olemme isoilla paikkakunnilla mukana kuntien kil-pailutuksissa ja määrät ovat nousseet vii-me vuosina rajusti.

Samalla kun kuntouttavan työtoimin-nan ja maahanmuuttajien määrät ovat yh-distyksissä nousseet, niin samassa tahdis-sa palkkatukea saavien määrät ovat alen-tuneet. Palkkatukea saavia oli 2006 noin 2500 henkeä ja muissa toimenpiteissä noin 2500. Viime vuonna palkkatukea saavia oli 1300 henkeä ja muissa toimenpiteissä ar-vioni mukaan n. 3000 eri henkilöä vuo-den aikana. Menetimme vuoden 2013 alus-ta toimenpidevalikon, joten muutos jatkuu. Miten yhdistykset vastaavat kysymyksiin, kun ihmiset haluavat yhdistykseen toime-

piteeseen? Kokeillaanko kuntouttavaa työ-toimintaa? Onko sinulle tehty aktivointi-suunnitelma?

KanssakumppanitSuurimmat määrät työllistetyistä toimii kestävän kehityksen, kierrätyksen ja ruo-kaloiden töiden parissa. Onko 4000– 5000 ihmistä vähän vai paljon? Suurissa kaupun-geissa samoista rahoista taistelee samoil-la palveluilla, samalla laadulla ja samoilla vaikuttavuusprosenteilla monet yhdistyk-set ja säätiöt, jotka on perustettu ottamal-la mallia meidän toiminnasta. Olemme ar-vostettuja yhteistyökumppaneita ja ovet ovat avautuneet yhdistyksille kabinettei-hin ja neuvottelukuntiin.

Meidän tulee olla aktiivisia kumppa-neita kansalaisjärjestöjen ja yhdistyksien, joitten kohderyhmissä on samoja ihmisiä kuin meillä, kanssa. Tavoitteemme on olla mukana työttömien edunvalvonnassa seu-raavinakin vuosikymmeninä ja juuri siksi meidän on tehtävä kumppanuuksia ja ra-kennettava verkostojamme. Tässä ajassa emme pärjää yksin.

Mihin suuntaan yhdistykset kulkevat? Osa kulkee kohti yritystoimintaa ja ne ei-vät todennäköisesti enää pitkään tarvitse-kaan yhteiskunnan avustuksia, ellei lukuun ota elinkeinotoiminnan palkkatukia.

Toinen ja suurin porukka kirkastaa edunvalvontaa entisestään tärkeimmäksi tehtäväkseen. Kuntouttava työtoiminta ja työkokeilupaikkojen järjestäminen jääne-vät edunvalvontayhdistyksille. Toiminta tulee olemaan lähellä kuntien sosiaalitointa ja rahat tulevat varmaan kunnilta ja osalle RAY:ltä, Kasteesta tai muusta STM:n raha-hanasta tai vähän jokaisesta. TVY ry on jä-sen Soste ry:ssä sekä EAPN-Finissä ja ole-tan, että meidän hallitus on aina kokenut TVY ry:n sosiaalialan järjestöksi.

Tiedämme, että kuntakokeilujen jäl-keen pitkään työttömänä olleet siirtyvät koko maassa kunnille ja hyviä toimijoita tarvitaan kunnille kaveriksi. Edelleen tar-vitaan pitkäkestoisia palveluja niille, joita on vaikein auttaa.

Yhteistyöterveisin Lea KarjalainenTVY ry:n puheenjohtaja


Tervetuloa Kurikkaan!Kurikan Työnhakijat KTH ry on saanut kunnian toimia Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestö TVY ry:n vuosikokouksen järjestäjänä. Tästä kiitos TVY ry:lle.

Tule tutustumaan Kurikkaan! Joki-maiseman keskelle pääsee nopeas-ti ja mukavasti, miten sitten mat-kustatkin. Toivotamme sinut läm-

pimästi tervetulleeksi kyläilemään Kurik-kaan yrittäjien kaupunkiin.

Kurikka sijaitsee eteläisellä Etelä-Poh-janmaalla, 3-tien varrella Vaasan ja Seinä-joen läheisyydessä. Kurikan kunta itsenäis-tyi vuonna 1868 ja kaupunki se on ollut vuodesta 1977. Nyt kurikkalaisia on lähes 15 000 ja pinta-alaa Kurikalla on 905 km2.

Yrittäjäkaupunkina tunnetun Kurikan tärkeimpiä toimialoja ovat metalliteolli-suus, maatalous sekä puu- ja huonekalute-ollisuus. Kurikassa veistetään muun mu-assa suurin osa kotimaisista tyylihuoneka-luista. Tuhannen yrityksen ansiosta laaja yhteistyöverkosto tarjoaa hyvät edellytyk-set myös aloittaville yrittäjille.

Kurikka tunnetaan hyvästä taloudes-taan. Kunnallisvero on maakunnan alhai-sin ja asumiskustannukset edullisia. Kau-punki tarjoaa kuntalaisilleen laadukkaat palvelut päivähoidosta ammattikorkeakou-lututkintoon ja vanhustenhoitoon asti. Ku-rikkalaiset asuvat tutkitustikin turvallises-sa ja onnellisessa ympäristössä.

Monimuotoiset hiihtomaisemat tarjoa-vat matkailijallekin elämyksiä. Kaupunkia halkoo polveilevine puroineen Kyrönjoki, jonka varrelta löytyy lukuisia vierailukoh-teita ja harrastusmahdollisuuksia.

Omasta ja Kurikan Työnhakijat KTH ry:n puolesta meillä on ilo toivottaa koko-usedustajat tervetulleiksi kokoustamaan Kurikkaan.

Aki Sallipuheenjohtaja

Kurikan Työnhakijat KTH ry


Pääministeri Jyrki Kataisen tapaaminen 15.1.2013

markkinatuen 300 euron suojaosuus on mielestämme kovin matala ja siksi ker-roimme hänelle TVY ry:n esityksen 500 euron suuruisesta suojaosuudesta. Päämi-nisteri palasi keskustelussa useaan ottee-seen suojaosuuden tarpeellisuuteen ja lupa-si laittaa esityksemme tutkittavaksi.

Pääministeri tiedusteli sekä työttömi-en yhdistysten että yleensä työttömien in-nokkuudesta yrittäjyyteen, viitaten erityi-sesti kotipalvelun tuottamiseen. Kerroim-me hänelle, että osa jo elinkeinon harjoit-tajiksi määritellyistä yhdistystoimijoista on perustanut sosiaalisten yrityksen, mutta että nykyinen laki sosiaalisesta yrittäjyy-destä ei ole yrittäjyyteen kannustava. Eikä yrittäjyys sovi monellekaan työttömälle, sillä yrittäjäksi ryhtyvän henkilön oma elä-mä ja taloudenhallinta tulee ensimmäiseksi olla kunnossa.

Alleviivasimme pääministerille sitäkin tosiasiaa, että nuorten yhteiskuntatakuu-seen panostaminen ei saa heikentää aikuis-väestön mahdollisuuksia työllistymiseen. Malli työelämälähtöiseen elämään opitaan kotoa ja omilta vanhemmilta.

Juha Keränentalous- ja järjestösihteeri

hönsä, jatkuvan määrärahan riittävyydestä huolehtimisen sijasta.

Valtioneuvoston rakennepoliittisen kannanoton mukaan keikkatöiden vas-taanottamiseen liittyvien byrokratialouk-kujen purkamisessa on esitetty ns. työt-tömien verokorttimahdollisuutta. Lisäksi kehitysriihessä on sovittu, ettei lyhytai-kaisen työn vastaanottaminen heti heiken-täisi työttömien saamia sosiaalietuuksia. Tiedustelimme myös jouluna 2012 työllis-tämistoimintaan ja työttömien yhdistysten osaamiseen myönnetystä kehittämisrahas-ta (500 000 euroa), jonka käyttöönotolle TEM on asettanut mielestämme liian eh-dottomat reunaehdot.

Ministeri Katainen oli hyvin perillä esille nostetuista asioista ja kävimme ra-kentavan keskustelun mm. työttömien vastaanottamien keikkatöiden vaikeuksis-ta ja erityisesti niiden vaikutuksesta työt-tömyysetuuden ohella myönnettäviin mui-hin etuisuuksiin, kuten asumistukeen. Ka-tainen totesi että olemassa oleva ongelma on heidän tiedossaan ja sille tulee tehdä jo-tain.

Hän yhtyi ajatukseemme, että työn vastaanottamisessa tulisi olla jonkinlai-nen suojaosa. Julkisuudessa ehdotettu työ-

TVY ry:n työryhmä: Juhani Heino (Ylöjärven Työttömät ry, TVY ry:n varapuheenjohtaja), Eija Tuohimaa (Jyvässeudun Työttömät ry, TVY ry:n hallituksen jäsen), Arja Kuparinen (Kangasniemen Työttömät ry, TVY ry:n hallituksen jäsen), Pirkko Kyckling (Työttömien Liikunta: Liikauttajat ry, TVY ry:n hallituksen yleisvarajäsen) sekä Juha Keränen (TVY ry:n talous- ja järjestösihteeri).

Tapasimme pääministeri Jyrki Ka-taista Valtioneuvoston linnas-sa, pääministerin virkahuoneessa 15.1.2013 klo 12 lähtien. TVY ry:n

tervehdyspuheen esitti Juhani Heino (liit-teenä).

Pääministeri avasi keskustelun kysy-mällä meiltä mitä valtiovallan olisi tehtävä meidän näkökulmasta tarkasteltuna, jotta työttömyys vähenisi ja välityömarkkina-toimijoiden toiminta tulisi vaikuttavam-maksi.

Esitimme, että työllisyydenhoidon määrärahojen, momentilla 51 tulee olla jat-kossa pysyvästi riittävän suuret, jotta toi-mijoiden on mahdollista keskittyä ydintyö-


Kuva

t: Ju

ha K

erän

en

Arvoisa Herra Pääministeri!

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry:llä on 110

jäsenyhdistystä ympäri Suomea vaikuttamassa niin paikallisesti kuin

valtakunnallisestikin työttömiä koskeviin asioihin.

Aikuisväestön työurien pidentäminen edellyttää massiivista panostusta

työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä työhyvinvoinnin ja työssä

jaksamisen kehittämiseen. On myös muistettava, että tänä päivänä noin

250 000 työikäiseltä ihmiseltä puuttuu kokonaan se työura, jota pidentää.

Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, osatyökykyiset ja maahanmuuttajat tulee

nähdä potentiaalisina työntekijöinä, joiden työllistymisenmahdollisuuksia on

parannettava ja kynnystä työelämään madallettava.

Pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet ja osatyökykyiset kaipaavat tukea

ja rohkaisua sekä avoimempaa suhtautumista myös työnantajien ja

elinkeinoelämän puolelta. Työttömien tukeminen ja kuntouttaminen

takaisin työelämään on ensiarvoisen tärkeää. Tähän toivomme valtiovallan

edustajien kiinnittävän erityistä huomiota.

Valtioneuvoston rakennepoliittisen kannanoton mukaan keikkatöiden

vastaanottamiseen liittyvien byrokratialoukkujen purkamiseksi ollaan

selvittämässä mahdollisuutta ottaa käyttöön ns. työttömän verokortti.

Haluaisimme kysyä, kuinka tämä asia on edennyt?

Lisäksi kehitysriihessä on sovittu, että lyhytaikaisen työn

vastaanottaminen ei heti heikentäisi työttömän saamia sosiaalietuuksia.

Miten tätä asiaa on joudutettu käytännön tasolla?

Työllistämistoimintaan ja työttömien yhdistysten osaamisen kehittämiseen

jouluna 2012 myönnetty 500 000 euron lisämääräraha on otettu innolla

vastaan. Hämmästelemme kuitenkin sen käyttöönottoa rajoittavien TEM:n

määrittelemien reunaehtojen ehdottomuutta.

Toivomme tiivistä yhteistyötä ja ymmärrystä kohderyhmämme kanssa

tehtävään vaativaan ja haasteelliseen työhön. Yhteinen tavoitteemme on

nostaa hallitusohjelman mukaisesti Suomen työllisyysastetta ja näin olla

vaikuttamassa meitä kaikkia koskevaan yhteiseen hvyinvointiin.

”Työ on parasta sosiaaliturvaa.”Helsingissä 15.1.2013

Kolumni Tarja Filatov


Ikääntyneen työllistämistakuuSuomessa istuu merkillisen sitkeässä harhaluulo siitä, että työtön saa kieltäytyä hänelle osoitetusta työpaikasta. Ei saa. Tai saa, mutta samalla palaa työttömyysturva.

Tämä ajattelu juontaa juurensa käsitykseen, että työttömyys on vapaaehtoinen valinta. Yksilön ratkaisu. Näillä väitteillä halutaan häivyttää työttömyyden rakenteellista olemusta.

Työttömyys nähdään usein myös ohimenevänä suhdanneongelma-na. Pitkäaikaistyöttömyys on seu-rausta hiljaisesta rakennemuutok-

sesta työmarkkinoilla. Sen hoitaminen on yhtä pysyvää kuin mielenterveyspalvelut tai päihdepolitiikka. Siksi sen hoitamiseen tarvitaan pysyviä ratkaisuja.

Yksi rahapussi, yhteinen vastuuVälityömarkkinat ovat Suomessa yksi vä-line hoitaa rakennetyöttömyyttä. Selkein-tä olisi, että pitkäaikaistyöttömien palve-luvastuu olisi kokonaan kunnilla. Näin voi-taisiin luoda ehjempi sosiaalipoliittinen työvoimapolitiikka.

Toiminnalla olisi selkeämmin yksi joh-tamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Palvelui-den ja tukijaksojen väliin ei jäisi rahoitus-vastuusta johtuvia mustia aukkoja.

Nykyisten välityömarkkinat ovat jär-jestövetoiset. Niiden ajatuksena ovat por-taat, jotka kuntoutuksen, koulutuksen ja palkkatuetun työn kautta johtavat avoimil-le työmarkkinoille työllistymiseen. Ne ra-kentuvat ajatuksellisesti räätälöityjen pe-rättäisen toimien jatkumoon.

Todellisuudessa toimet eivät aina ole räätälöityä työttömän ihmisen tarpeisiin, vaan tarjotaan sitä mitä tarjolla on ja mihin on rahoitusta. Tarjolla on paljon samankal-taisia toimenpiteitä eivätkä työttömät ih-miset aina kykene mieltämään, millä toi-menpiteellä he ovat. Ei ole oikein, että lä-hes samaa tehtävää tehdään rinnan palk-katuella ja ylläpitokorvauksella.

Riskinä on, että välityömarkkinat ke-hittyvät enemmän palvelumarkkinoik-si kuin työmarkkinoiksi. Jos halutaan ym-märtää välityömarkkinat nimenomaan TYÖmarkkinoina, on hyväksyttävä, että koulutus ja kuntoutus eivät nykyisillä avoi-mien työmarkkinoiden odotusarvoilla rat-kaise kaikkien ihmisten työllistymistä.

Julkiset hankinnat tukemaan työllistymistäJotta välityömarkkinatoimijoiden rahoitus ei olisi pelkkää valtion ja kuntien tukea, tarvitaan uutta ajattelua myös niiden oma-rahoitukseen.

Tarvitaan selkeää rajanvetoa kaupallis-ten toimijoiden ja voittoa tuottamattomien välityömarkkinatoimijoiden välille.

Kohdentamalla julkisia hankintoja väli-työmarkkinoiden tuotteisiin ja palveluihin, voidaan vahvistaa pitkään työttömänä ol-leiden työllistämistä.

Jos yksi prosentti julkisista hankinnois-ta kohdistuisi pitkäaikaistyöttömiä työllis-täviin toimijoihin, tulisi toimintaa 300 mil-joonaa euroa lisää. Tällaisten suorien tuki-

en odottaminen valtion budjetista on epä-realistista, siksi oman rahan hankintamah-dollisuus on avainasemassa.

Pysyvä tuki ikääntyneilleLisäksi tarvitaan pysyvää työllistämisen tukea. Järkevintä olisi sitoa tuki todennä-köisyyteen päästä työhön avoimille työ-markkinoille. Selviä vaikeuttavia tekijöitä ovat pitkä työttömyys, ikä ja toimintaky-vyn rajoitteet. Näistä helpoimmin mitatta-vissa on ikä ja työttömyyden kesto.

Jos pysyvä tuki myönnettäisiin iän pe-rusteella, se voitaisiin ajatella rinnasteisek-si työttömyyseläkeputkelle ja nuorisota-kuulle. Samoin voisi ajatella ikääntyneille takuuta tuetusta työstä, koska heidän koh-dallaan koulutus ei enää ole yhtä houkutte-leva vaihtoehto.

Pysyvä tuki voisi kohdentua 500 päi-vää työmarkkinatuella olleisiin 58 vuoti-aisiin ja sitä vanhempiin työttömiin. Tuen tulisi olla korotettu palkkatuki, jotta sil-lä olisi merkitystä järjestöjen työllistämis-mahdollisuuksien kannalta.

Pysyvää tukea perustelee myös se, että liian usein työtön siirtyy palkkatuelta kun-touttavaan työtoimintaan, koska muita vaihtoehtoja ei ole.

Leikkurivapaa osuus työttömyysturvaanTyön pitää kannattaa aina. Ihmisen toi-meentulo ei saa heikentyä hänen pyrkies-sään parantamaan työelämävalmiuksiaan esimerkiksi kouluttautumalla.Sama koskee lyhyitä keikkatöitä.

Kyse ei ole vain teoreettisesta kannat-tavuudesta, vaan toimeentulon pitää pa-rantua käytännössä. Liikkuminen on kal-lista, työssä syöminen on kalliimpaa kuin kotona, satunnaisista työsuhteista tulee taukoja ja epäselvyyksiä tulonsiirtoihin.

Keikkatöiden tekeminen helpottuisi, kun työttömyysturvalle asetettaisiin leik-kurivapaa osuus. Työttömän pitäisi saada ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman että työttömyysturva leikkautuu. Suuremmal-lekin leikkurivapaalle osuudelle olisi käyt-töä, mutta 300 euroa olisi hyvä alku.

Tarja Filatov

Tarja Filatov

Onko valtakunnassa kaikki hyvin?Olen todella ihmeissäni tästä nykyisestä menosta. Ensin ajetaan työvoimatoimistoverkosto alas. Sitten kaikki TE-virkamiehet joutuvat hakemaan omia työpaikkojaan. TE-palvelujen osaajat pyöritetään sellaisiin paikkoihin, joita he eivät ole aiemmin hoitaneet. Määräaikaiset pannaan kilometritehtaalle ja uudet palkkatukea saavat otetaan tilalle palvelemaan työnantajina toimivia yrittäjiä ja kolmatta sektoria. Verkostoyhteistyö pirstottiin, tutut ihmissuhteet toimijoiden välillä rikottiin ja kaikkien täytyy aloittaa alusta oman työn tekeminen.

Palkkatuet yhdistyksiin viipyvät puolikin vuotta ja yhdistyksiä me-nee konkurssiin pelkästään TE-pal-veluiden toimimattomuuden takia.

Yhdistyksille ei enää myönnetä avustusta ja esim. Oulun alueella hankkeita voi hakea vasta maaliskuussa. Mitä tämä jatkumo oi-kein on? Aiotaanko yhdistysten jatkumista edes yrittää turvata? Osalle meidän yhdis-tyksistämme ei ole tullut ensimmäistäkään hankeavustusta.

Tämä on valtion taholta uskomaton-ta välinpitämättömyyttä. Työttömien ja kolmannen sektorin toimijoiden, kaikkien meidän ihmisten työn arvoa väheksytään toimijoiden kustannuksella. Onko tämä säästöä vai lisää kustannuksia yhteiskun-nalle? Kuka oikeasti ottaa meidän ihmisiä – pitkäaikaistyöttömiä, kun työttömien omi-en yhdistysten hankkeet loppuvat?

Mielenterveysyhdistykset ottavat toi-menpiteisiinsä mielenterveyskuntoutujia ja päihdejärjestöt päihdekuntoutujia. Jatkos-sa pitää olla tietty ihminen virkamiespor-taassa, että pääsee edes jonnekin toimen-piteeseen.

TEM:n kehittäminenSeisooko eduskunnan työelämä- ja tasa-ar-vovaliokunta tämän agendan takana? Mei-dän yhdistyksiä vähätellään viranomaista-hoilla ja sanotaan, että työttömien toiminta on kuin sokea taluttaisi sokeaa. Koko jär-jestömme on joutunut ministeriön taholta negatiivisen diskriminaation kohteeksi.

Meitä ja toimintamme vähätellään ja seminaareissa tehdään selväksi, että työt-tömien yhdistystoiminta on vaikuttavuu-deltaan kaikkein heikointa. Se näkyy ulos-tulevissa papereissa, jopa Tarja Filatovin Välityömarkkinat-raportissa, mutta niiden tiedot ovat peräisin jostakin muualta. Tus-kin Tarja on niitä keksinyt. Vuonna 2010 TE-toimistojen työnvälityksen kautta työl-listyi 3 % pitkäaikaistyöttömistä. Onko tämä hyvä vai huono tulos?

VertaistukitoimintaVertaistukitoiminnassa kaikissa yhdistyk-sissä ovat omat ihmiset mukana. On eri asia puhua vertaistuesta kuin yhdistysten johtajista. Meidän johtajat kestävät vertai-lun. Olen loukkaantunut osaajiemme puo-lesta. Meillä ei tasan tarkkaan ole sen hei-

kommat tai osaamattomammat vetäjät kuin muissakaan sosiaalialan järjestöissä (lue: päihde- ja mielenterveys). Osaamista myös kehitetään jatkuvasti.

Miksi työttömien yhdistykset eritel-lään muista sosiaalialan järjestöistä? Miksi heidän paheekseen lasketaan huono asiak-kaiden ”edelleenpoluttaminen” ja ohjaami-nen avoimille markkinoille?

Arvoisat yhdistysten ihmiset. Tätä ei pidä hyväksyä ja tästä on tultava loppu. Meidän toimijoiden väheksyminen on joh-tanut siihen, että myös kuntien virkamie-het ovat ottaneet käyttöön virkamiesten sloganin meistä.

TEM:n toimintaohjeTEM:n ohje julkisesta työvoima- ja yritys-palveluista annetun lain ja asetuksen sovel-tamisesta Työvoimapoliittisen avustuksen tarkoitus ja tuettava toiminta (sivu 118):

TE-toimistoihin / työvoiman pal-velukeskuksiin on nimettävä yh-teyshenkilöt, joiden tehtävänä on muun muassa varmistaa, että toi-mintaan osoitetaan rahoituspää-töksen mukaisesti työttömiä työn-hakijoita.

Mistä johtuu, että toimistoissa ja ELYissä TEM:n toimintaohjetta ei osata lukea tai sen tulkinta on virheellistä. Eikä kukaan ota vastuuta mistään toiminnasta. Virkai-lijat vetoavat toteutuneisiin suuriin organi-saatio- ja lakimuutoksiin sekä TE-hallin-non henkilöstön riittämättömiin resurssei-hin, tietämättömyyteen omasta toimenku-vastaan ja kiireeseen, kun päätöksenteko on keskitetty alueittain.

Kenen kuuluu kantaa vastuu tästä? Pi-dän tätä suoraan sanottuna negatiivisena diskriminointina meidän toimijoita koh-taan.

Päihdejärjestöissä entiset juopot tuke-vat uusia kuntoutujia. Käsitykseni mukaan myös mielenterveysjärjestöissä entiset mielenterveyspotilaat auttavat uusia kun-toutujia. Sama kaava on todennäköisesti muissakin erityisjärjestöissä.

Kehen meitä verrataan? Heihinkö, jot-ka ovat luoneet järjestönsä ilman sydämen paloa? Niitä kutsutaan ammattiedunval-vontajärjestöksi, joiden tarkoituksena on vain hamuta valtaa ja rahaa eri projekteil-


Työttömien yhdistykset Suomessa 2013.

TVY ry:n toimistolla kokoonnuttiin 27.2.–1.3.2013 keskustelemaan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston varaamasta korvamerkitystä 500 000 euron lisärahoituksesta työttömien yhdistysten osaamisen kehittämiseksi. Ryhmässä oli (kuvassa vasemmalta): Pirkko Kyckling, Janne Asukas, Minna Kotilainen ja Sari Huovinen. Edellisten lisäksi mukana olivat (ks. kansi takarivillä vasemmalta) Juha Keränen, Ari Koskinen ja Eija Tuohimaa sekä (eturivissä) Lea Vallius ja Lea Karjalainen.


la ministeriöistä ja olemaan asiantuntijajär-jestöjä jopa ilman yhtään kokemusasian-tuntija. Sekö on ministeriön mielestä on oi-keaa toimintaa?

Tehdään mittareita ja sosiaalisia tilin-päätöksiä ja ei edes ymmärretä vertaistuen todellista merkitystä osana hyvinvointia li-säävää toimintaa. Hekö ovat nousseet oi-kean kansalaista lähteneen toiminnan vä-hättelijöiksi?

Meidän teemamme on ”Ei meidän puo-lesta vaan meidän kanssa”; tätä eivät am-mattiedunvalvojat ymmärrä. Meille on vuosien varrella kaupattu valmiiksi purtua kumppanuutta unohtaen, että meidän jär-jestö on edelleenkin Suomen ainoa työttö-mien itsensä perustama ja johtama järjestö.

Edelleenkin järjestössämme vallitsee työttömien jäsenten demokraattinen pää-töksenteko, jossa kokemusasiantuntijat ke-hittävät omaa järjestöään. Monet alkuai-kojen järjestön perustamisessa mukana ol-leet kumppanit pelkäsivät, että meidän po-rukalla ei riitä osaamista ja yrittivät ottaa meidät väkisin hoteisiinsa. Olemme edel-leen itsenäisiä, valitsemme kumppanimme itse ja pyrimme siihen, ettei meitä käytetä väärin hyväksi.

Lottovoiton maa?Onko lottovoitto syntyä Suomeen? Lähes kaikilla työttömillä, jotka ovat eri toimijoil-la toimenpiteissä, elämäntilanne hankaloi-

tuu työttömyyden pitkittyessä. Ongelmat kasaantuvat ja usein suurin työllistymisen este on sellainen, että siihen tarvitsee apua kuka tahansa. Myös työssä käyvä. Yhdis-tyksissämme kuten myös virkamiespor-taassa valtiolla ja kunnissa tarvitaan jatku-vaa koulutusta.

Työttömien kehittämisrahaEduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto lisäsi valtion vuoden 2013 budjettiin 500 000 euroa työttömi-en yhdistysten osaamisen kehittämiseen ja työllistämiseen.

Asiasta on käyty useampi neuvonpito työministeriön virkamiesten kanssa ja neu-votteluissa ovat olleet mukana TVY ry:n hallituksen ja jäsenyhdistyksen edustajia.

Asiat ovat vielä aika alkuvaihees-sa, mutta siihen on saatu varmistus, että me saamme kehittämishankkeeseen TVY ry:lle työntekijän.

Jos raha jyvitettäisiin jokaiselle alu-eelle edelleen jaettavaksi, summat olisivat pienillä alueilla todella pieniä. Lisäksi ra-hat olisivat ELY:issä, minkä tahansa toimi-jan haettavana. Yksinkertaisin ratkaisu on, että osaamisen kehittämiseen lähdetään työvoimapoliittisen koulutuksen avulla. Silloin koulutuksen pystyisi järjestämään niin, ettei siitä syntyisi yhdistyksille kulu-ja ja raha olisi 100 prosenttista. Oleellista tässä on se, että yhdistysten riskit olisivat

vain lähiopetuspäivien matkat ja muut ku-lut.

Ketä koulutus koskeeKoulutuksia järjestetään ihmisille, jotka ovat yhdistyksien toiminnanjohtajia, toi-minnanohjaajia, hankkeiden työntekijöitä; ohjaajia, valmentajia, hankkeiden vetäjiä ja yhdistysten mahdollisia resurssihenkilöitä, kuten palkkatukea saavia.

Emme ole ainoita, jotka eivät saa ihmi-siä avoimille työmarkkinoille. Samassa ve-neessä istuvat työhallinnon virkamiehet ja kaikki muutkin; sitä syntiä on turha sylit-tää vain meille.

Pitkäaikaistyöttömien edelleen saami-sessa avoimille markkinoille on varmaan suuria eroja alueittain ja jopa paikkakun-nittain. Siellä, missä on paljon irtisanomi-sia ja lomautuksia, ei onnistu mikään jär-jestö, ei kunta eikä työkkäri. Vähän aikaa työttömänä olleet palvelevat itse itseään ja seuraavan muutoksen myötä meidän ihmi-set siirtyy kunnille.

Mihin ihmeeseen me enää tarvitsem-me TE-toimistoja? Pitäisikö työministeriö-kin pilkkoa alkuatomeiksi? Sanokaa se mi-nulle!!!

Kevään korvalla, vuosikokousta odottaen Lea Karjalainen,

veturinkuljettaja saattaen vaihdettaville

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

Kelan sivustolta löytyy erittäin käytännöllinen työkalu Tilastotietokanta Kelasto.

T ietokannasta löytyvät raportit Ke-lan etuuksien saajista sekä makse-tuista ja keskimääräisistä etuuk-sista. Lisäksi samasta paikasta

löytyy etuuksien hakemukset, vireillä ol-leet ja ratkaistut hakemukset sekä keski-määräiset läpimenoajat etuuksittain.

1. Valitse haluamasi raportti ja klikkaa sen linkistä (Kuva 1).

2. Jos klikkasit osiosta Raportit aiheit-tain, avautuu Kuva 2. Jos klikkasit jommas-ta kummasta linkistä Avaa raprotti, siirryt suoraan Kuvaan 3.

3. Jos olet Kuvan 2 osoittamassa ikku-nassa, valitse tarkempi rajaus haullesi. Lin-kin klikkaus avaa Kuvan 3 kaltaisen ikku-nan.

4. Huomaa, että riippuen valitsemas-tasi rajauksesta, Kuvan 3 vaihtoehdot voi-vat hieman poiketa. Ruutukaappauksessa on valittuna Kuvasta 1 linkki Työttömät ja Kuvasta 2 yksi työttömiä koskevista lin-keistä.

5. Avautuvassa ikkunassa (Kuva 3) voit valita Muuttujat-vaihtoehdoista erilaisia si-nua kiinnostavia asioita.

6. Haluamaasi aluetta koskevat tiedot löytyvät kohdasta Alue (ks. Kuva 4). Klik-kaa esim. sanasta Maakunta ja sen jälkeen ruudun vieressä olevaa >> (kaksoisnuolta).

7. Seuraavaan ruudussa Tarkenna tar-vittaessa avautuu kaikki Suomen maakun-nata. Valitse listasta haluamasi maakunta,

Kuva 1. Kelasto. Kuva 2. Sisällysluettelo. Työttömät.

Kuva 3. Muuttujat.

Kuva 4. Maakunta > Uusimaa > Helsinki.

Palkkatuen hakeminen sähköisestiPalkkatuki on syytä hakea sähköisesti, sillä Kela käsittelee sähköiset hakulomakkeet ennen paperisia.

Palkkatuen myöntämisperusteet:http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/06_2rekrytoinnin_tuki/02_palkkatuki/index.jsp

Katso-tunnukset:http://arkisto.vero.fi/katso_etusivu/

Huomaa, että kaikki kolme yllämainittua linkkiä löytyvät myös TVY ry:n kotisivuilta: http://www.tvy.fi

Kelastohttp://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/kelasto

esim. Uusimaa ja paina sen oikealla puolella olevaa >> (kaksoisnuolta).

8. Jos haluat tarkentaa vielä pienem-mälle alueelle, valitse kolmannesta ruudus-ta Tarkenna tarvittaessa esim. Helsinki.

9. Lopuksi paina ikkunan alalaidassa olevaa Luo raportti -painiketta.



Paltamon työllistämiskokeilu

Jouko Kajanoja

Paltamon kunnassa Kainuussa käynnistyi vuonna 2009 työtä kaikille kokeiluhanke. Jokainen Paltamon työtön voi tulla hankkeeseen. Jokaiselle osoitetaan työtä, jos pystyy tekemään vähintään 4 tuntia 45 minuuttia päivässä. Vähimmäispalkka on tänään vähän yli 1000 euroa kuussa. Palkka noudattaa työehtosopimuksia ja jokainen saa reilusti enemmän kuin sai työttömyyspäivärahaa ja muuta sosiaaliturvana ennen työllistymistä.

Paltamossa tehtiin Suomen ennätys?Paltamon työllistämismallissa työntekijäl-le etsitään sopivaa työtä pyrkien ottamaan huomioon työnhakijan omia vahvuuksia ja toiveita. Työpaikka on useimmilla työvoi-mantalossa, mutta moni työskentelee ta-lon ulkopuolella kunnan tai maakunnan tai yrityksen tai järjestön palveluksessa, vaik-ka saakin palkkansa työvoimatalosta. Pyr-kimyksenä on muokata kaikille tietä avoi-mille työmarkkinoille. Eläkeselvityksiä on tehty ja jotkut ovat lähteneet opiskele-maan. Kokeilussa toteutuu yhden luukun periaate. Olennainen osa hanketta ovat terveyspalvelut. Monelle terveydentilan selviäminen on ollut iso asia. Matka Kajaa-niin terveyskeskukseen olisi jäänyt teke-mättä, mutta nyt terveydellisiin ongelmiin on saatu selvyyttä ja apua.

Kokeilu on ollut hyvin tuloksellinen. Työttömien määrä on alentunut kolmes-tasadasta viiteenkymmeneen ja työttö-myysprosentti kahdeksastatoista viiteen. TE-toimiston virkailijan mukaan niillä Pal-tamon työttömillä, jotka eivät ole hank-keessa, on useimmilla luonteva selitys: lo-mautettuja, eläkettä ja koulutuksen alkua odottavia, uuteen työpaikkaan jo nimet-tyjä, mutta ei vielä työtä vastaanottaneita tms.

Uutta työllisyyspolitiikkaaKokeilu herättää poikkeuksellisen tunteik-kaita reaktioita. Syy on uskoakseni, että kokeilu on radikaali. Se poikkeaa paljon työ- ja elinkeinoministeriön suoraviivai-sesta työllistämismallista. Paltamossa täh-täys ei ole yksioikoisesti avoimille markki-noille. Ajatuksena on kuunnella työllistet-tävien toiveita enemmän kuin tähänasti-sissa malleissa ja järjestää kullekin sopivaa työtä. Mallissa ei tarvitse pitää kiinni kuu-den kuukauden tai jostakin muusta työllis-tämisen enimmäisajasta. Enimmäisajoille löytyy järkeviäkin perusteluja, mutta nii-den pyrkimys on myös lyhytnäköinen työl-listämisrahojen säästäminen ja nopea avoi-mille markkinoille pakottaminen.

Tiukkojen määräaikojen asettaminen ja muiden sitovien ohjeiden antaminen hei-jastaa epäuskoa työllistämistehtävissä toi-mivien arviointikykyyn. On annettava eh-dottomat määräykset ylhäältä, etteivät toi-

meenpanijat rupea ajattelemaan omilla ai-voillaan. Kokeilu edustaa työllistämispoli-tiikan radikaalia siirtämistä kuntatasolle. Ehkä vielä sekin herättää Helsingissä tun-teita, että kokeilua ei ole ideoitu keskushal-linnossa vaan Kainuussa.

Tärkeintä ja radikaaleinta kokeilussa on se, että työtä saavat kaikki paltamolaiset, jotka tulevat taloon ja jotka pystyvät teke-mään työtä vähintään 4 tuntia 45 minuut-tia päivässä. Ei taida olla missään muualla sellaista tilannetta, että marssit taloon si-sään ja sinut työllistetään. Ei taida missään muualla työttömyys olla pudonnut yhtä vauhdikkaasti.

Kysymys täystyöllisyydestäJotakin Paltamon kokeilun tapaista tarvi-taan, mikäli tavoitellaan täystyöllisyyttä –tai toiveikkaammin ilmaisten tavoitellaan tilannetta, jossa työhön kykeneville luo-daan oikeus saada työtä. Tietenkin tarvi-taan viisasta talouspolitiikkaa, joka pitää riittävää työllisyysastetta tärkeänä asiana, mutta ilman julkisia työllistämisen toimen-piteitä täystyöllisyys ei onnistu.

Paltamon kokeilu on askel kohti Ruot-sin työllisyyspolitiikkaa, jossa julkinen sek-tori työllistää suhteellisesti paljon enem-män kun Suomessa ja jossa työllistämispo-litiikka on paljon aktiivisempaa. Tosin Pal-tamon malli taitaa mennä Ruotsissa käy-tössä olevia malleja pidemmälle. Paltamon malli on myös askel Tanskan suuntaan, jos-sa työllistämispolitiikka on paljon Suomea vahvemmin kuntien käsissä. Paltamon malli taitaa tosin mennä Tanskan mallia pi-demmälle työllistämistehtävien siirtämi-sessä valtiolta kunnalle.

Tilastot osoittavat, että Suomessa ak-tiivista työllistämispolitiikkaa ei lainkaan lisätty vuosien 2008–2009 työttömyy-den kasvun aikana ja tässä Suomi poik-kesi OECD-maista, jotka sentään yleises-ti ottaen lisäsivät työllistämisen määrära-hoja työttömyyden lisääntyessä. Nykyinen hallituksemme aloitti vähentämällä työlli-syysmäärärahoja ja vaikka se käynnisti uu-sia työllisyyspoliittisia hankkeita, niitä var-ten varatut suunnitelmiin nähden vähäiset määrärahat kertovat, että työllisyyspoli-tiikka ei todellakaan ole nykyisen hallituk-sen painopistealueita.


Sosiaaliset ongelmat näkyvilleTätä taustaa vasten on valitettavan luon-nollista, että Paltamon kokeilua pidetään kummajaisena ja siihen suhtaudutaan epäillen. Minua ihmetyttää ja harmittaa, että Paltamon kokeilusta käytetyissä pu-heenvuoroissa hanketta ei laiteta edellä ku-vaamiini puitteisiin. Hanketta arvioidaan kuin mitä tahansa työllistämistemppua tai työpajaa. Sitä se ei ole ja suhteellisuudenta-juinen arviointi johtaisi luultavasti toisen-laiseen keskusteluun Paltamon kokeilusta kuin nyt käydyt.

Hankkeen toimeenpanon radikaalisuus eli se, että likimain kaikille alueen työttö-mille avautuu työllistymisen mahdollisuus, merkitsee samalla sitä, että monet Palta-mon sosiaaliset ongelmat tulevat sisään hankkeeseen. Talossa on esimerkiksi huu-meongelma eli huumeita käyttävä poruk-ka. Ennen se oli kylillä, nyt talossa. Onko se hyvä? Hankkeen mainetta se pilaa. Toi-saalta se antaa mahdollisuuden puuttua ongelmaan. Velkaongelmat ovat olleet mit-tavia. Se on yksi syy siihen, että toimeen-tulotuen maksatus ei Paltamossa ole han-keen myötä laskenut. Samaan suuntaan vaikuttavat työllistettyjen perheiden ja las-ten ongelmat. Sosiaalinen todellisuus tulee näkyviin.

Kysymyksiä, joihin pitäisi saada vastausMitä merkitsee se, että se, että radikaali kokeilu toteutetaan elinkeinorakenteeltaan supistuvat näkymät omaavassa Paltamos-sa? Miten se olisi toiminut alueella, jossa työpaikkojen tarjonta on paljon monipuo-lisempaa? Vastausta ei ole ilman kokeilua muunlaisilla paikkakunnilla.

Miten suhtautua niihin, jotka eivät pääse eläkkeelle, mutta eivät kykene teke-mään työtä sataa tuntia kuukaudessa? Mi-ten suhtautua niihin, jotka pääsisivät eläk-keelle, mutta eivät halua, koska työ talossa tuo sisältöä ja sosiaalisia suhteita elämään? Osa talossa työskentelevistä ovat arvioiden mukaan sellaisia, joilla ei ole mahdollis-ta päästä avoimille työmarkkinoille. Olisi-ko tarpeen, että hanke sisältäisi mahdolli-suuden pysyvään työskentelyyn työvoima-talossa? Tärkeä tulos tähänastisten arvioi-den mukaan on ollut se, että talon suurin myönteinen merkitys on ollut työllistetty-jen elämän säännöllistyminen ja sosiaalis-ten suhteiden rakentuminen.

Hanketta aloitettaessa lähdettiin siitä, että hankkeeseen tulo on vapaaehtoinen. Ajatus ei ole toteutunut. Työvoimataloon tulo on sittemmin kirjattu työttömien hen-kilökohtaisiin suunnitelmiin ja toteutumat-ta jäämisestä on seurannut karenssi. Aluksi karensseja ei annettu. Monet taloon tulleet kuitenkin ajattelivat, että jos eivät mene taloon, saavat karenssin siitä, että kieltäy-tyvät jostakin tulevasta työtarjouksesta. Oikea vapaaehtoisuus edellyttäisi perustu-loa. Olisi tärkeää tietää, miten oikea vapaa-ehtoisuus vaikuttaisi.

Vaikein ongelma on ollut mielekkäi-den työtehtävien löytyminen työllistetyil-le. Olisiko se sujunut paremmin, jos yhteis-työ alueen julkisten viranomaisten, yritys-ten ja järjestöjen kanssa olisi ollut alun al-kaen tiiviimpää? Toinen suuri ongelma on arvioiden mukaan ollut työhön opastami-sen voimavarat ja osaaminen. Se vaatii riit-tävää henkilökuntaa, taitoa ja kokemusta. Kolmas arvioissa mainittu ongelma on ol-lut taloon juuttuminen eli korkea kynnys lähteä talosta avoimille työmarkkinoille. On väitetty, että talossa saatava toimeen-tulo on sen verran hyvä, että moni nuori ja

vanhempikin tyytyvät siihen eivätkä yritä-kään hakeutua talon ulkopuolelle avoimille markkinoille. Onko se ongelma ja kenelle se on ongelma? Monella on tehtäviä lähio-maisten hoitamisessa. Pitäisikö heidätkin häätää talosta?

Onko hanke kallis vai halpa? Hanke on saanut valtion budjetista kaikkiaan vajaat 20 miljoonaa euroa. Samalla on säästynyt työttömyyspäivärahoja muita sosiaalitur-van menoja. Taloudellisia seurauksia voi ar-vioida aikaisintaan muutamien vuosien ku-luttua, kun on nähty, miten hanke on vai-kuttanut työllistettyjen elämään.

Alasajo menossaHanke päättyy tämän vuoden lopussa. Käynnissä on hankkeen hallittu alasajo. Pelkään, ettei se ole vain hallittu, vaikka hankkeen johto ja toimihenkilöt tekevät kaikkensa, että seuraukset olisivat mah-dollisimman vähän vaurioittavia. Moniin kysymyksiin oltaisiin saatu vastauksia vas-ta vuosien kuluttua. Moni asia jäi kokeile-matta. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta ja kuntouttavaa työtoimintaa syntyi vain hyvin vähän hankkeen piiriin.

Toisaalta on yllättävää, että näin ra-dikaali hanke saatiin toteutettua. Se syn-nytti tarpeen jatkaa, jos haluamme edetä kohti täystyöllisyyttä. Olisi suuri asia tur-vata kaikille koko maassa työllistymisen mahdollisuus, mahdollisuus tehdä yhteis-kunnalle tarpeellista työtä. Sillä olisi suuri merkitys yksilöille ja koko yhteiskunnalle. Seurauksena olisi toisenlainen Suomi. Pal-tamon kokeilu jättää nälkäiseksi. Toivot-tavasti se jättää niin nälkäiseksi, että Suo-messa voimistuu mahdollisuuksia lisää-vä työllisyyspolitiikka syrjäyttävän työlli-syyspolitiikan kustannuksella.

Jouko Kajanoja


Keitä ovat leipäjonojen asiakkaat pääkaupunkiseudulla?Työskenneltyäni muutaman vuoden EU-elintarvikkeiden kanssa, aloin vähitellen kiinnostumaan keitä leipäjonojen ihmiset olivat ja miten he päätyivät tähän tilanteeseen. Miksi heidän ainoa mahdollisuutensa selvitä jokapäiväisestä elämästään on jonottaa tuntitolkulla ruokakassia jopa kolmesataa metriä pitkässä jonossa? Miten heitä voisi auttaa pääsemään tästä tilanteesta pois?

Näyttäisi siltä, että nämä jonot ovat yhteiskunnassa sekä yksilöiden elämässä tapahtuneiden tapahtu-mien pitkäaikaisen kehityksen tu-

losta, josta ei nopeilla toimilla voitaisi pääs-tä eroon.

On syytä muistaa, että kun me tänä päivänä teemme päätöksen oikaistaksem-me talouttamme, saatamme sysätä liik-keelle jonkin pitkäaikaisen sosiaalisen ke-hityksen. Se voi tulevaisuudessa kärjistää näkemystämme siitä, miksi näin tavaton epäoikeudenmukaisuus on välttämätöntä ja miksi me emme kykene siitä pääsemään enää eroon.

SyntyhistoriaaLeipäjonot syntyivät 1990-luvulla tehdyis-tä talouden oikaisu- ja tasapainotustoimis-ta, joiden seurauksesta ihmisten sosiaalis-ta turvaa leikattiin niin rajusti, että kehitys kohti pysyviä leipäjonoja syntyi.

Koko Euroopan Unioni on tällä hetkellä samankaltaisen tilanteen edessä kuin Suo-mi 1990-luvulla ja on suuri vaara, että pää-dytään seurauksiltaan samankaltaisiin ta-louden oikaisuratkaisuihin. Suuria kansan-osia voi joutua kohti syveneviä sosiaalisia ongelmia. On kuitenkin syytä muistaa, että Euroopan kriisimaissa riita velkojen ja takausten maksajista on vasta alkamassa.

Pääkaupunkiseudun leipäjonojen asiakkaatSoccan tutkimuksen mukaan pääkaupun-kiseudun leipäjonojen asiakkaista noin 70 prosenttia oli yli 45-vuotiaita ja heistä yli puolet naisia. Kaikista vastaajista noin 80 prosenttia oli työttömiä, lomautettuja tai eläkkeläisiä (1/9). Nämä luvut viittaavat siihen, että pitkäkestoinen ja vaikeasti hoi-dettava köyhyyteen johtava syrjäytymisen kierre alkaa 45 ikävuoden jälkeen.

Vaara on erittäin suuri irtisanotuilla, pitkäaikaissairailla ja päihdeongelmaisilla, jotka asuvat yksin tai kun molemmat puo-lisot ovat samassa tilanteessa. Tätä kehi-tystä ei näyttäisi estävän edes hyvä koulu-tuspohja, sillä vastaajista melkein kolman-neksella oli opisto tai korkean tason kou-lutus.

Viime aikoina julkisuudessa on puhut-tu paljon työurien pidentämisestä. Eikö juuri yli 46-vuotiaiden koulutettujen hen-kilöiden syrjäytymiskierre pitäisi katkaista eri tahojen yhteistyöllä? On yhteiskunnal-lisesti kestämätöntä päästää heidät syrjäy-tymään näin nuorena.

Perustuslain mukaan, jokaisella joka ei kykene hankkimaan ihmisarvon mukais-ta toimeentuloa itselleen, on oikeus välttä-mättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (2/18). Pääkaupunkiseudun leipäjonois-ta tehty tutkimus kuitenkin osoittaa, että tämä ei enää toteudu kaikkein heikoim-massa asemassa olevien kohdalla.

Vuokra-asuntotilanneOngelman syntyyn on vaikuttamassa myös pääkaupunkiseudun vuokra-asunto-tilanne, joka on laskenut aivan minimiin verrattuna halpojen vuokra-asuntojen tar-peeseen (3).

Alhaisella vuokra-asuntotuotannolla on kaksi tärkeää vaikutusta. Vapaarahoit-teisten asuntojen vuokrat kallistuvat sel-laiselle tasolle, ettei vähävaraisilla ihmisil-

lä edes asumistuen kanssa riitä rahat kun-nolliseen elämiseen (4). Lisäksi asuntolai-nan ottaminen suurella riskillä ei anna va-raa äkillisissä rahapulatilanteissa selvitä ve-loistaan.

Asuntojen liiallinen kallistuminen, joka on seurausta asuntojen tarjonnasta kysyn-tään nähden, saattaa alkaa vaikuttaa koti-maisen kysynnän heikentymiseen muilla sektoreilla ja siten edistää työttömyyttä. Tilannetta pahentaa lisääntyvä maahan-muutto, joka voimistaa asuntojen kysyntää ja siten kasvattaa asuntojen hintapainetta entisestään.

Mitään nopeaa keinoa tämän tilan-teen kääntämiseen on vaikea löytää. Kal-liista asunnoita hyötyvät eniten asuntojen myynnin voitonjakoon osallistuvat. Eniten niistä kärsivät nuoret pariskunnat, jotka joutuvat ottamaan suhteettoman suuren asuntolainan.

ToimeentulotukiViimesijainen vähimmäisturva eli toi-meentulotuen myöntäminen on kunnan vastuulla. Perustoimeentulotuen viivytyk-settömällä käsittelyllä, yksilökohtaisella tarveharkinnalla ja oikea-aikaisella sosiaa-lityöllä edistetään ihmisten selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, eikä ohjaa heitä leipäjonoihin.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei tämä seikka poista leipäjonoja, vaan ihmiset ha-kevat yhä kiihkeämmin ilmaista ruokaa pitkistä jonoista huolimatta. Leipäjonotut-kimukseen vastanneista sai toimeentulo-tukea 55 prosenttia ja asumistukea 68 pro-senttia sekä työmarkkinatukea tai työttö-myysturvan peruspäivärahaa 45 prosenttia ja kansaneläkettä 27 prosenttia.

Nämä etuudet muodostivat siis suu-rimman osan vastaajien tulonsiirroista. Ti-lannetta pahentaa se, että noin 20 prosen-tille vastaajista ei jäänyt lainkaan rahaa pa-kollisten menojen jälkeen (1/15). Näyttää siltä, että perusturvan varassa elävän ihmi-


sen tulot riittävät juuri ja juuri silloin, kun tilanne on vakiintunut ja vakaa. Mutta heti kun tähän tilanteeseen tulee jokin yllättä-vä meno, niin syntyy ongelmia ja leipäjono alkaa olla ainoa vaihtoehto.

Yli 46-vuotiaat leipäjonojen asiakkaat käyttävät eniten päihde-, terveyskeskus-, työvoima- ja sosiaalipalveluista. Tärkeää onkin huomata, että jos heidät voitaisiin työllistää palkkatuella esimerkiksi kunnan tai kolmannen sektorin palvelukseen, hei-dän tarve kaikkiin näihin sosiaalisiin pal-veluihin vähenisi olennaisesti.

Työllistäminen vähentää sosiaalisten palveluiden tarvetta ja sitä kautta näiden yksikköjen kuormittumista. Lisäksi työllis-tyminen palkkatuella mahdollistaa työko-kemuksen karttumisen, henkisten voimien palautumisen ja antaa valmiuksia pärjätä omillaan. He voisivat auttaa kuntien ruuh-kahuippujen purkamisessa ja suorittaa sel-laisia tehtäviä, missä heidän osaamisensa kehittyy jonkin pysyvän työn tekemiseen. Eikö juuri tämä ole kaikkein kannatetta-vinta työurien pidentämistä?

Leipäjonojen asiakkaista opisto- tai korkeakoulututkinto oli noin 30 prosen-tilla vastaajista. Tuntuu käsittämättömäl-tä, ettei heidän osaamistaan voida miten-kään hyödyntää. Tämä herättää ajatuksia suurten irtisanomisten mielekkyydestä. Meidän pitäisi tehdä enemmän niiden vä-hentämiseksi, sillä hinta nousee korkeak-si yhteiskunnalle ja tietenkin irtisanotuil-le itselleen.

Näyttäisi siltä, että suomalainen työ-kulttuuri on kehittynyt raivaajasukupol-vien kovasta työstä, joka on heijastunut myös teollisuustyöhön. Meidän pitää ke-ventää asenteitamme ikääntyneihin ja va-jaakuntoisiin työntekijöihin. Mielestäni jul-kisen ja yksityisen sektorin tulisi työllistää ikääntyviä ja vajaakuntoisia heidän henki-lökohtaisista ominaisuuksistaan ja kyvyis-tään lähtien.

Eläkeläiset leipäjonossaPääkaupunkiseudulla asuvia eläkeläisiä vastaajista oli noin 35 prosenttia, kun taas koko maassa heidän osuutensa oli 42 pro-senttia. Nämä luvut kertovat koruttomasti pelkän kananeläkkeen varassa elävien ih-misten nykypäivän arjesta. Lisäksi niin sa-nottu taitettu indeksi leikkaa työeläkkei-den ostokykyä hyvin tehokkaasti.

Työeläkeindeksiä laskettaessa käyte-tään taitettua indeksiä, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 % ja hintojen 80 %. Indeksi leikkaa eläkettä niin, että henkilö, joka saa 60 prosenttia eläkkeen perusta-na olevasta palkasta, saakin eläkkeellä olo-aikansa loppupuolella enää 40 prosenttia vastaavasta työstä maksettavasta palkas-ta (5). Heidän tulonsa siis vähenevät mer-kittävästi ja odottamattomien lisämenojen kohdatessa hekin joutuvat turvautumaan ruokajonoon talouden jatkeena. Tämä kos-kee erityisesti pienipalkkaisessa työssä ol-leita, yksinäisiä eläkeläisiä, sekä heitä, jotka ovat sairastuneet ennen kuin ovat ehtineet työelämään lainkaan.

Eläketurvaa halutaan muutenkin leika-ta eläkeikää nostamalla. Jos eläkeikää sel-laisenaan nostetaan kahdella vuodella, sil-loin täyden työeläkkeen saisi vasta 67-vuo-tiaana. Ottaen huomioon, että työeläkkeen saajat ovat usein tehneet koko ikänsä työ-tä, niin tuntuu raskaalta, että heidän pitää täyden eläketurvan saadakseen tehdä kak-si ylimääräistä vuotta lisää työtä. Varsin-kin raskasta ruumiillista työtä tehneet ovat varsin raihnaisia ja monin tavoin vammau-tuneita työssään riippumatta yleisestä elin-iän kasvusta.

Sosiaalisuus leipäjonossaSosiaalisesti tärkeänä leipäjonoja piti noin 60 prosenttia asiakkaista. He pitivät tär-keänä muiden ihmisten tapaamista ja sosi-aalista keskustelua keskenään. He jonotti-vat mielellään ruokaa, jos jonossa oli paljon

ihmisiä, joiden kanssa voi jutella pitkiäkin aikoja. Mielestäni tämä kertoo eräänlaises-ta syrjäytymisestä, joka on seurausta köy-hyydestä. Ihmisen pitäisi löytää oma po-rukkansa johon kuulua, mutta monelle se kuitenkin tuntuu olevan ylivoimainen teh-tävä.

Työttömien yhdistykset ovat pieni-muotoisia yhteisöjä, joihin jokaisen on helppo tulla. Monet löytävät niistä hyviä kavereita, koulutusta, vapaa-ajan toimin-taa, halpaa ruokaa ja vähävaraisille tarkoi-tettuja elintarvikkeita. Omaan porukkaan on mukava tulla, kun kaikki on samassa tilanteessa työttömyytensä kanssa. Näistä yhdistyksistä löytää myös tietoa työllisty-mismahdollisuuksista ja muuta käytännön ohjetta. Työttömien yhdistykset on tar-koitettu nimenomaan työttömille ja jäsen maksu on muutaman euron luokkaa vuo-dessa.

LopuksiLeipäjonot kertovat olemassa olollaan ko-ventuneista asenteista yhteiskunnan vä-hävaraisia kohtaan. Näyttää siltä, etteivät yhteiskuntamme turvaverkot kohtaa heitä voidakseen ratkaista leipäjonoihin johtavat ongelmat. Ihmiset itse eivät kykene ratkai-semaan niitä, vaan yhteiskunnan järjestel-mien pitäisi rakentua niin, että ihmisten ti-lanteet normalisoituisi ja kenenkään pysy-vä paikka yhteiskunnassa ei edellytä leipä-jonon asiakkuutta.

Lähteet:

1) Socca: Kuka käy leipäjonossa?2) HKS: Leipäjonossa3 http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uu-

tiset/helsingissa_ei_aloitettu_tana_vuonna_yhtakaan_vuokrataloa/

4) http://www.taloussanomat.fi/asu-minen/2012/05/04/postinumerot-00100-00180-elavat-aivan-omaa-ela-maa/201228740/310

5) http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2936001/indeksityoryhma-unohti-koyhat-elakelaiset

Heikki Backman

Kolumni Jari Lindström


Suomalaisen työn puolestaSuomalainen työ on aina ollut arvossaan. Viime vuosina on kuitenkin ollut havaittavissa jonkinlaista huojahtelua sen suhteen, miten suomalaista työtä pitäisi puolustaa. Jo vuosia on saatu lukea ja kuulla yt-neuvotteluista ja niiden lopputuloksena irtisanomisista. Massairtisanomiset saavat paljon palstatilaa, mutta niiden taustalle jää usein se, että yksittäisiä irtisanomisia tapahtuu päivittäin. Kansantaloudelle suuret irtisanomiset tuovat toki miinusta ja siksi niistä pidetään enemmän meteliäkin. Tosin niidenkin kohdalla tuntuu siltä, että uutisoinnista on tullut rutiinia ja seuraavalla viikolla ei enää juuri kukaan muista irtisanomisia- paitsi irtisanomisten kohteeksi joutuneet.

Olen itse ollut mukana murrok-sessa. Paperiteollisuuden äkilli-nen rakennemuutos osui, lähes 700 muun ohella, kohdalleni al-

kuvuonna 2006. Äkillisiä rakennemuutok-sia on sen jälkeen tullut lisää liukuhihnal-ta. Olenkin kyllästynyt tähän käsitteeseen Äkillinen rakennemuutos, ÄRM. Pitäisi puhua jatkuvasta rakennemuutoksesta.

Suomi elää vahvasti vientiteollisuuden työpaikoista. Nyt olemme kuitenkin me-nossa kohti tai itse asiassa jo elämme jäl-kiteollista aikaa. Palvelut, varsinkin hoiva-puolella, ovat kasvava ala. On kuitenkin selvää, että ilman viennistä saatuja tuloja, ei voida hyvinvointia ylläpitää nykyisellä tasolla.

Työurista ja niiden pituudesta on taitet-tu peistä. On totta, että työuria pitää pys-tyä pidentämään. Onkin sitten aivan eri keskustelu keinoista, jolla siihen päästään. Olen itse vahvasti vapaaehtoisten, pehmei-den keinojen kannalla. Pelkkä kategorinen eläkeikien nostaminen ei ole oikea tapa nostaa työikiä. Jotta työuraa voisi pidentää, ensin pitää olla työtä. Yksinkertaista. Mut-ta yksinkertaista ei ole saada työtä.

Kun istuva hallitus lanseerasi nuorten yhteiskuntatakuun, olin kannattamassa sitä. Vaikka olen opposition edustaja, niin hyviä ajatuksia kannattaa tukea. Nyt onkin syytä ryhtyä keräämään kokemuksia siitä, miten tämä nuorten kannalta äärimmäisen tärkeä takuu oikeasti toimii tai pannaan täytäntöön. Paljon on jo epäilyksiä siitä, että hallituksen päätökset mm. ammatilli-sen opiskelun aloituspaikkojen leikkausten osalta riskeeraisivat yhteiskuntatakuun to-teutumisen.

Olen jo pitkään peräänkuuluttanut sitä, että samaan aikaan kun hallitus, ihan oi-kein, keskittyy nuoriin, niin se ei saa unoh-taa ikääntyneitä työntekijöitä. Olen puhu-nut erityisesti yli 50-vuotiaiden, kapean sektorin osaajien puolesta. Vaikka julkisuu-dessa kuinka kovasti vannotaan kokemuk-sen ja osaamisen nimeen, niin liian usein ikärasismi nostaa päätään. Kun olet yli vii-sikymppinen, et kelpaa enää työmarkki-noille. Tähän meillä ei ole varaa!

Julkisuudessa on ollut kiivastakin vään-töä siitä, miten suomalaisen työn ja työuri-en käy. Asia on sen verran merkittävä, että siihen tarvitaan osallistumaan kaikkia; työmarkkinaosapuolia, hallitusta ja koko yhteiskuntaa. Suomi tarvitsee yhteiskun-tasopimusta. On kyettävä sopimaan niis-tä tienviitoista, jolla viemme tämä yhtei-sen paatin turvallisesti yli vaikeiden aiko-jen, yhdessä.

Työttömyys ei ole kuin äärimmäisen harvoin työttömäksi jäävän ”oma vika”. Suurin osa suomalaisista on tunnollista po-rukkaa ja hoitaa tehtävänsä kunnialla. Ei ole siis mitään syytä syyllistää työttömiä laiskuudesta tai joutilaisuudesta. Jos jota-kuta ei työ kiinnosta, on meillä jo olemas-sa karenssijärjestelmä. Työn vastaanotta-minen on tehtävä houkuttelevaksi. En silti lähtisi pakottamisen tielle.

Palkka-alesta ovat jotkut tahot esit-täneet osaratkaisua suomalaiseen työelä-mään. En itse moista kannata. On toki eri asia, jos vaikkapa yksityisellä yrityksellä on mahdollisuus sopia, siis sopia, yhdessä työntekijöiden kanssa joustoista, väliaikai-sesti, niin että pahimman yli päästäisiin. Lomauttaminenhan on palkanalennusta ja yhdessä erikseen yt-menettelyn kautta sovittava tapa toimia. Kannatankin sellais-ta paikallista sopimista, jossa aidosti yh-dessä etsitään rakentavia tapoja toimia ja sovitaan yhteisesti menettelytavoista. Jos näin toimien pelastetaan työpaikat ja yri-tys, niin näen sen pelkästään viisaaksi ta-vaksi toimia.

Mielestäni tarvitsemme joustavia tapo-ja toimia, mutta tätä ei pidä ymmärtää niin, että vain toinen osapuoli joustaa. Suomi on ollut sopimusyhteiskunta ja se on vahvuu-temme. Sopimalla asioista, lähdetään siitä, että sopimuksia kunnioitetaan ja niistä pi-detään kiinni. Kun luottamuksen menet-tää, on sen takaisin saaminen äärimmäisen vaikeaa. Näin aikoina tuo luottamus tun-tuu olevan kateissa ja syytä pitää etsiä kai-kista osapuolista... Riitaan kun tarvitaan yleensä kaksi osapuolta. Suuri tavoite olisi-kin saada ymmärrys siitä, että me olemme kaikki samassa veneessä. Sen veneen nimi on Suomi.

Jari Lindströmkansanedustaja/ps

työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen ja valiokuntavastaava


EU:n elintarvikekatsaus EU-elintarvikkeita alettiin jakaa yhteisön vähävaraisille EU-tasoisesti vuonna 1987. Suomessa EU-elintarvikkeita on jaettu vuodesta 1996 lähtien ja TVY ry oli jo tuolloin mukana. Järjestömme jakoi EU-elintarvikkeita jäsenyhdistystemme kautta työttömille ja vähävaraisille ihmisille. Tarvetta oli todella paljon, sillä Suomessa oli tuolloin valtaisa työttömyys.

Nykyisin EU-elintarvikeapu on osa yhteistä maatalouspolitiikkaa eli maatalouden varastoista poistetaan ylijäämätuotteita. EU tasaa tuotteiden markkinoille tuloa ylijäämävarastoinnilla. Tämä merkitsee sitä, että tuotteiden hinnan laskiessa tietyn rajan alapuolelle, EU ostaa tuotteita ylijäämävarastoihinsa. Edessä olevassa muutoksessa juuri tämä mekanismi muuttuu. Emme kuitenkaan vielä tiedä, kuinka tilanne vaikuttaa Suomen osuuteen.

Suomessa EU-elintarvikkeita jakoi viime vuonna 27 keskusjärjestöä. Näitä elintarvikkeita jaettiin Suo-messa kokonaisuudessaan 1,3 mil-

joonaa kiloa, mikä oli enää vain noin kol-mannes edellisvuosien tasosta.

Tuosta kokonaismäärästä TVY ry sai 407 525,4 kiloa elintarvikkeita jaettavak-si jäsenyhdistyksilleen, mikä on alle puo-let edellisen vuoden elintarvikkeiden mää-rästä. Tilannetta kuitenkin helpotti noin 75 000 kilon EU-elintarvikkeiden lisäerä, joka suurelta osin jaettiin tämän vuoden puolel-la.

Vuonna 2012 TVY ry:n jäsenyhdis-tyksistä noin 75 jakoi EU-elintarvikkeita. Muutamat yhdistykset jakoivat aikaisem-pia varastojaan tyhjäksi, eivätkä uusia elin-tarvikkeita enää halunneet. Keskusjärjes-töihin EU-elintarvikkeita voitiin saada vii-me vuonna vain yhden jaon yhteydessä, kun viime vuonna niitä saatiin kahdella erillisellä jaolla.

Tämä vaikutti tietenkin jaettavien elin-tarvikkeiden määrään laskevasti, koska jä-senyhdistyksistämme kaikilla ei ole käytet-tävissä niin suuria tiloja, että ne mahdollis-taisivat kertasuorituksena tulevia elintar-vikkeita vuoden tarvetta vastaava mää-rä. Tämä johtaa siihen, juuri vähävaraiset edunsaajat jäävät jakokauden lopulla usein ilman kipeästi kaipaamiaan elintarvikkeita.

Viime vuoden EU-elintarvikejako oli siinä mielessä tiukka, ettei elintarvikkeiden peruutuksia tai siirtoja yhdistyksiltä toisille tullut kovinkaan paljon. Kaikki yhdistyk-set pitivät tiukasti kiinni omista elintarvik-keistaan. Tilannetta heikensi myös pakka-usten heikko laatu aiheuttaen rikkoutumi-sia jonkin verran. Sekin osaltaan vähensi jaettavien elintarvikkeiden määrää.

Kuluvana vuonna EU-elintarvikkeita jaetaan keskusjärjestöille jälleen vain yh-den jaon yhteydessä. Jäsenyhdistyksem-me hakivat tänä vuonna hieman enem-män elintarvikkeita. Jos kaikki hakemam-me elintarvikkeet saadaan, niin jaettavien elintarvikkeiden määrä pysyy suurin piir-tein samana kuin viime vuonna mukaan lukien viime vuonna jaetut ylimääräiset elintarvikkeet.

Elintarvikkeet pyritään jakamaan jä-senyhdistyksillemme touko–kesäkuun ai-kana, mutta näin suuren erän jakamises-sa pitää varautua viivästyksiin. Pääsääntöi-sesti jako suoritetaan pohjoisesta etelään päin, mutta poikkeuksistakin voitaneen sopia osapuolten kesken. Jakelun ajankoh-ta riippuu kuitenkin siitä, kuinka nopeassa aikataulussa hallinnolliset tehtävät saadaan hoidettua.

EU-elintarvikkeita jaetaan nykymuo-dossaan enää vain vuoden 2013. Tilanne muuttuu sen jälkeen aivan olennaisesti. On myös mahdollista, että EU-elintarvik-keiden jakoon tulee välivuosi, jos Euroopan Unionin tasoiset päätökset viivästyvät.

Meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, millaiseksi tilanne muuttuu uudessa sys-teemissä, mutta tilanteen selkiinnyttyä tiedotamme asiasta kaikille jäsenjärjestöil-lemme.

Jos EU-elintarvikkeita ei jostain syystä voitaisi jakaa vuonna 2014 tai sen jälkeen, niin on tärkeää, että heille kompensoidaan muilla tukimuodoilla pois jäävät EU-elin-tarvikkeet.

Onnettominta olisi, jos he jäisivät il-man, eikä heitä voitaisi auttaa mitenkään.

Heikki Backman

Lähteet:

Maaseutuviraston antamat tiedot http://ec.europa.eu/finland/news/

press/101/061220a_fi.htm

Imatran Työnhakijat ry


Imatran Työnhakijat ryVuosi 1991Imatran seurakunnan yhteiskuntatyön pas-tori Ossi Ojanen kutsui koolle kolmipäi-väiselle leirille Päivärantaan (2.–4.12.1991) joukon aktiivisia työttömiä suunnittele-maan toimintaa työttömille. Kokoontumi-sia jatkettiin myöhemmin Imatran teatte-rin kahvioissa. Tämä toimi alkusysäyksenä yhdistyksen perustamiselle v. 1992.

Vuosi 1992Heidän toimestaan vuoden 1992 aikana järjestettiin työttömille sellaisia tapahtu-mia kuten tanssit, teatteriesitys tarjous-hintaan, pilkkikisat, alueen kansanedusta-jien tapaaminen ja liikuntatapahtumia.

Perustava kokous pidettiin 30.11.1992 Imatran Teatterin kahviossa. Kahdenkym-menen henkilön voimin päätettiin perus-taa Imatran Työttömät ry. Yhdistyksen en-simmäisenä puheenjohtajana Eero Limpi.

Lähtöä toimintaan helpotti se, että kaupunki oli antanut keskusasemalta 26.10.1992 käyttöön vuokratun kokoontu-mistilan lokakuun lopulla 1992. Samoin oli Imatran työnväenyhdistykseltä saatu tu-hannen markan avustus.

Vuosi 1993Vuoden 1993 aikana alkoi toiminta saada vakiintuneita muotoja. Toimitila oli avoin-na aluksi tiistai- ja torstaipäivinä. Elokuus-sa kaupunki palkkasi yhden työntekijän päivystäjäksi toimitilalle, jolloin toimitila voitiin pitää auki klo 9–16 arkisin. Loka-kuussa saatiin toinenkin työllistetty tilalle.

Omana toimintana järjestettiin kiven-hiontakursseja, Elämänperusasiat-kurs-si, ideakurssi sekä teatterimatka, myyjäi-set, puutarhaneuvontaa, vierailu Tampe-reen työttömien luona, kesäpäivänvietto Ruokolahden seurakunnan Kauniskallion leirikeskuksessa ja ensimmäinen syysret-ki Lappiin.

Tärkein ponnistus oli osallistuminen valtakunnalliseen Murros-Torstai-tapahtu-maan 4.11.1993. Imatralta lähdettiin kah-della bussilla noin 100 henkilön voimin. Vuoden lopuksi vietettiin Pikku Joulua Ruokolahden Työttömien kanssa Rasilan seurakuntakodissa. Lisäksi on mainitta-va, että Ruokolahdella alkoi 2.3.1993 oma-na työttömien toimintana ns. kirpputori-

mökillä. Syyskuussa heidän toiminta siirtyi Ruokolahden seurakuntakodille. Toimipis-te avoinna joka arkipäivä.

Yhteistyössä TSL:n Imatran opintojär-jestön kanssa käynnistettiin Työn Suomi -ohjelman mukaista toimintaa. Projekti sai nimekseen Työn Vuoksi.

Vuosi 1994Tämä vuosi oli toiminnan kehityksen kan-nalta tärkeää. Helmi–toukokuussa aloitet-tiin talkoovoimin ruokailutoiminta kokei-luna tiistaista torstaihin. Kohtalaisen me-nestyksen saanut ruokailutoiminta jatkoi elokuun lopusta tukityöllistetyn emännän ja yhden apulaisen sekä monien talkoolais-ten avustamana Imatran seurakuntakes-kuksessa joka arkipäivä.

Järjestettiin myös henkiseen hyvin-vointiin liittyen kursseja sekä opinto- ja toimintaryhmiä.

Tuloksena oli teatterimatkoja, ruska-matka, ulkoilupäiviä, kivenhiontakerho-ja, pilkki- ja pintaongintakisoja, Työttömi-en kirkkopyhät ( toteutus ”Ossin opetus-lapset”), Ossi Ojasen vetämät logoterapia ja miehille suunnatut keskusteluryhmät, opintokerho ja luentotilaisuuksia sekä osal-listuttiin Ihmisoikeuspäiville.

Yhdistyksen vuosikokouksessa 3.3. 1994 valittiin uudeksi puheenjohtajak-si Markku Viskari. Hän esitteli yhdessä TSL:n opintojärjestön kanssa 1993 perus-tettua Työn Vuoksi -projektia, jonka tar-koituksena oli ennen kaikkea parantaa ja ylläpitää työttömien mahdollisuuksia työ-markkinoille palaamiseen.

Vuoden 1994 lopulla alkoi keskus-telu yhdistyksen logon uudistamisesta. Suunnittelun tuloksena hyväksyttiin uu-den logon malli toimikunnan kokouksessa 7.4.1995 ja otettiin heti käyttöön sekä saa-tiin se myös digitaaliseksi tiedostoksi.

Vuosi 1995Vuodesta 1995 muodostui vakiintumisen vuosi. Ruokailutoiminta vakiintui suosi-tuksi työttömien kohtaamis- ja tiedotusti-laisuudeksi. Kävijämäärä oli 100–120 hen-keä ruokailukertaa kohden. Lisäksi järjes-tettiin eri teemoja käsitteleviä kursseja ja luentotilaisuuksia. Merkittäväksi muodos-tui KKI-ryhmän alkamana kaksi kertaa vii-kossa tapahtuva liikuntatunti urheilutalol-

la. Kävijämäärä oli noin 25 henkilöä viikos-sa.

Jonkin verran oli erilaisia virkistysret-kiä eri kohteisiin, myös suunnattuina lapsi-perheille ja nuorille. Kaakkois–Suomen alu-een yhdistysten yhteistyö alkoi. Osallistut-tiin TVY ry:n vuosikokoukseen ja Turussa pidetyille Työttömien Messuille.

Toimitilan muutto toiseen kerrokseen.Syksyllä järjestettiin Imatralla Yli yön

yhdessä -tapahtuma 23.–24.9., johon yh-distyksemme osallistui joukkueella (kier-rettiin vuoksenlenkkiä 25 h viesti ja liikun-tatapahtuma).

Vuosi 1996Vuosi kulki tuttujen toimintojen mukaan. Ruokailutoiminta jatkuu entisellään. Hel-mikuussa aterian hintaa korotettiin 8 mk:sta 10 mk:aan.

Uutena asiana oli EU:n ruoka-avun aloittaminen. Saadut elintarvikkeet käy-tettiin aterioiden valmistukseen.

Muuten jatkettiin yhdistyksen piiris-sä kurssien järjestämistä ja luentoja asiak-kaiden toivomista asioista. Vapaa-ajan toi-minnoista tärkeimpiä olivat erilaiset ret-ket sekä KKI-ryhmän liikuntatapahtumat. Osallistuttiin TVY ry:n vuosikokoukseen ja Kaakkois-Suomen yhdistysten kokouk-siin.

Yhdistyksen nimi – Imatran Työttö-mät ry – aiheutti keskustelua. Toimikun-ta käsitteli asiaa ja päätyi ehdottamaan yh-distyksen varsinaiselle kokoukselle nimen muuttamiseksi muotoon Imatran Työnha-kijat ry.

Vuosi 1997 Yhdistyksen vuosikokous 7.3.1997 päätti nimen muuttamisesta esitettyyn muotoon.

Yhdistyksen viidennen toimintavuo-den alussa voidaan todeta, että toiminta al-koi näkyä arvostuksena ja yhteistyötahojen lisääntyvänä kanssakäymisenä. Kurssitoi-minta lähti hyvin liikkeelle, mm. kiviker-ho, ”Ossin opetuslapset”, valoa jääkaapis-sa, ”kunnossa kaiken ikää” -liikuntaryhmä. Ruokailussa kävijöiden määrä oli 130 hen-kilöä päivässä. Ruokolahden vapaaehtoinen toiminta Ranta-Ulpukan tiloissa jatkui hy-vänä.

Ruokolahden toimipisteen keittiöön saatiin lahjoituksena ja kunnan asenta-

Imatran Työnhakijat ry


mana tiskipöytä, joten ruokailutoimintaa oli helpompi järjestää. Yhdistyksen uut-ta nimeä – Imatran Työnhakijat ry – voi-tiin käyttää muutoin, mutta virallisissa yh-teyksissä vasta yhdistysrekisterin päätök-sen jälkeen. Elokuun alussa alkoi Imatralla vaihtoehtoisen tekemisen projekti. Siinä oli TSL:n opintojärjestön ja Työn Vuoksi -pro-jektin kautta mukana Imatran kaupunki, Ruokolahden kunta sekä molempien paik-kakuntien seurakunnat. Yhdistyksen pa-nos yhteistyökumppanina oli myös mer-kittävä.

Työn Vuoksi -projektin ja työvoimatoi-miston järjestämän kurssin ehdotuksesta selvitettiin toiminnan laajentamista Raut-järvelle. Kunta ja seurakunta antoivat tu-kensa hankkeelle. Ruokailussa oli tarve an-taa käydä ruokailemassa myös muitakin vähävaraisia henkilöitä.

Yhdistysrekisteri vahvisti Imatran Työnhakijat ry:n nimenmuutoksen 11.11. 1997.

Vuosi 1998Varsinkin viidennen toimintavuoden jäl-keen yhdistys teki paljon työtä toimintan-sa vakiinnuttamiseksi. Vuoden aikana yh-teistyö Vetorin kanssa haki tapansa ja Työn Vuoksi -projektin avulla saatiin monet asiat järjestykseen. Ulospäin suuntautunut tie-dotus pyrittiin hoitamaan niin, että ihmi-sille tuli selväksi, miten Imatran Työnha-kijat, Työn Vuoksi ja Vetori toimivat kaikki omalla sarallaan yhteistyön hyväksi.

Yhdistys toteutti koulutustilaisuuden Saimaan lomahovissa toimikunnan jäse-nille ja työllistetyille. Opintokerho ”Ossin opetuslapset” toteutti Imatran seurakun-nan kanssa kaksi työttömien kirkkopyhää Imatrankosken kirkossa sekä kuvaelman lasten kauneimmat joululaulut tapahtu-maan.

Yhdistyksen piirissä oli myös erilai-sia liikuntapäiviä ulkoilun ja pilkkikiso-jen merkeissä. Ruokolahden työttömien

piirissä toiminta kasvoi niin paljon, että he järjestäytyivät omaksi yhdistykseksi 1.1.1999.

Vuosi 1999Vuoden merkittävämmäksi tehtäväksi tuli aloitetut yhteistyöhankkeet Imatran kau-pungin, Ruokolahden ja Rautjärven kun-tien kanssa. Tämä liittyi seutukunnalli-seen kumppanuushankkeeseen ja siihen, että nähtiin toimintojen saaminen vakiin-tuneempaan muotoonsa. Yhdistys jatkoi kuitenkin yhteistyötä eri tahojen kanssa ja edisti työttömien aktiivisen osallistumisen mahdollisuuksia ulkoiluun ja henkisiin har-rastuksiin. Tärkeätä oli myös alueellinen yhteistyö muiden työttömien yhdistysten kanssa.

Yhdistyksellä oli edustusta myös Näl-käpäivätilaisuuksissa, TVY:n vuosikokouk-sessa ja eläkeseminaarissa, JOP-seminaa-rissa (jaksan/osaan/pärjään) sekä alueelli-sissa kokouksissa.

Vuosi 2000Vuosituhannen vaihde toi yhdistyksen toi-mintaan selvästi muuttuneen toimintaym-päristön. Tärkein niistä oli Työn Vuoksi -projektin muuttuminen yhdistysmuotoi-seksi. Työn Vuoksi ry:n jäseninä on alus-ta asti ollut Imatran, Ruokolahden ja Raut-järven kunnat. Tämä seikka on tuonut yh-distykselle hyviä toimintamahdollisuuksia.

Omassa toiminnassa tärkeimpänä muutoksena oli toukokuussa ruokailutoi-minnan laajentaminen Imatran seurakun-nan Vuoksenniskan Postillaan. Alun vaike-uksien yli päästiin Mansikkalan ruokalan tukemana. Rautjärven toiminta alkoi myös selvästi vakiintua; ruokailu sielläkin sai hy-vän vastaanotton. Kulujen kallistuminen pakotti aterian hinnan korottamista sekä avustuksen anomista tappioihin.

Marraskuussa hinta nostettiin 12 mk aterialta. Imatran seurakunta myönsi ker-

ta-avustuksena 20 000 mk. Myöskin jot-kin ammattiliittojen osastot antoivat avus-tuksia moniin tarkoituksiin. Vaikka vuo-si päättyi taloudellisesti tappiolliseksi, oli vuodessa silti positiivisia seikkoja runsaas-ti ja vuotta voidaan pitää yhdistyksen kan-nalta myönteisenä.

Vuosi 2001Edellisen vuoden tapaan myös tämä vuosi oli yhdistykselle taloudellisesti raskas mo-nista muutoksista johtuen. Ruokalan ku-lujen hallinta oli kävijämäärän vaihtelun osalta hankalaa. Vuoden lopulla jouduttiin hankkimaan Rautjärven toimipisteelle ruo-kalatoimintaa varten kalusteita ym. tarvik-keita 5 830 markan edestä.

Talouden ajantasaisempaa seurantaa varten päätettiin, että yhdistyksen kirjan-pitoa varten hankittiin kirjanpito-ohjelma. Loppuvuodesta tehtiin valmistelut mark-kakauden päätymiseen ja euro-kauteen siirtymisen vaatimista toimenpiteistä.

Vuosi 2002Yhdistyksen kymmenes toimintavuosi al-koi Suomen siirtyessä euro-kauteen. Tam-mi-helmikuussa onnistuttiin sekä eurojen että markkojen yhtäaikaisessa käytössä il-man suurempia ongelmia. Ehkäpä se aut-toi myös menojen arvioinnissa niin paljon, että talous saatiin tasapainottumaan.

Vuoden aikana yhdistyksestä kerät-tiin tietoja lehtiartikkeleiden, kuvien ym. materiaalien kanssa. Näistä koottiin 10-v. juhlien toimintapäiväksi ”seinäke”, joka oli nähtävillä toimintapäivänä. Päivää vietet-tiin 4.12.2012 ITY-talolla, Mansikkalassa klo 10:00 alkaen.

Tervehdyksensä toivat mm. Imatran seurakunta, työvoimahallinto, Imatran kaupunki, Rautjärven kunta ja vapaan sa-nan merkeissä monet muutkin.

Tauolla klo 11:30–12:30 syötiin juhla-rokkaa ja kahviteltiin. Iltapäivällä klo 13:00


kansanedustajaehdokkaat käyttivät pu-heenvuorot työttömyydestä ja sanan hoi-dosta. Alustuksen jälkeen noin tunnin ajan kyseltiin ja keskusteltiin aiheesta. Tapah-tuma oli onnistunut. Siitä on saatu kiitosta yleisöltä ja muiltakin ihmisiltä.

Vuosi 2003 Vuoden 2003 tärkeimmiksi asioiksi muo-dostui työllistäminen yhdistyksen toimi-paikkoihin (noin 20 henkilöä) Työn Vuoksi ry:n kautta.

Uudet hygieniavaatimukset aiheuttivat koulutustarvetta hygieniapassien saami-seksi ruokalan työntekijöille eli kaksi kurs-sia opintokerhoina. 22 henkilöä sai passin.

Vuodesta 1996 jaetun EU-ruokapaket-tien kysyntä osoittautui yllättävän suurek-si, jaettava ruoka-apu ei riittänyt kaikille hakijoille. Osaltaan tähän vaikutti jakelun puuttuminen vuonna 2002.

Avustimme myös aikuiskoulutuskes-kusta oppilashankintatilaisuuksien järjes-tämisessä Imatralla, Ruokolahdella ja Raut-järvellä.

Merkittävänä oli myös Mikkelin hiip-pakunnan Työttömyystyön neuvottelupäi-vien aloittaminen sekä kuuluminen järjes-telyiden toteutusryhmään.

Vuosi 2004 Yhdistys jatkoi toimintaansa edellisten vuosien tapaan. Erityispiirteenä oli aktiivi-suus hygieniakoulutuksessa. Kursseja jär-jestettiin Imatralla 4, Simpeleellä 1 sekä yksi maahanmuuttajille. Passin sai 82 hen-kilöä.

EU-ruoka-apua jaettiin myös Rautjär-ven toimipisteessä Simpeleellä. Vapaa-ajan toiminnan yhtenä erityisenä toimintana oli Varpasaaressa maahanmuuttajien ja työt-tömien yhteinen tapahtuma, johon osallis-tui 40 henkilöä.

Imatran seurakunta toteutti Virsimara-tonin, jossa toimittiin talkooapuna muoni-tuksen järjestämisessä.

Vuodet 2005 ja 2006Toiminta oli vakiintuneessa mallissa: ruo-kailut, EU:n ruoka-avun jakaminen sekä hygieniapassikoulutus (48 passia). To-teutimme myös hygieniapassikoulutuksen Lappeenrannassa (v. 2006). Työllistettyjä

oli 20–22 henkilöä, joille osalle oltiin myös työnantajana kesä–lokakuun aikana. Erilai-set virkistys- ja liikuntatapahtumat keräsi-vät runsaasti osallistujia.

Vuosi 2007Vuoden aikana jouduttiin toiminnan su-vantovaiheeseen. Koska ruokalatoimintaan ei saatu emäntiä, päädyttiin Niskan ruokai-lun lopettamiseen keväällä 2007 (toiminut vuodesta 2000). Näin voitiin jatkaa Niskan ruokalan emännän työsuhdetta Mansikka-lassa.

Hygieniapassikoulutus jäi yhteen kurs-siin Imatralla ja yhteen Simpeleellä (yht. 12 passia). TVY ry:n toimesta järjestettiin työ-turvallisuuspassikoulutus, jonka suoritti 13 henkilöä.

EU:n ruoka-avun jaossa huomattiin erityisesti lapsiperheiden ja opiskelijoiden avuntarpeen kasvu.

Pidimme myös yhdessä seurakunnan kanssa vaalipaneelin Olavinkulmassa alu-eemme kansanedustajaehdokkaille.

Vuosi 2008Toiminta Imatralla jatkui entisellään. Raut-järven toimipisteessä kiinteistön tiloja jou-tui uuteen käyttöön. Järjestelyssä Imatran Työnhakijat luopui huhtikuussa ruokalas-taan.

Työllistettyjä oli vuoden aikana 20 henkilöä: kuntouttavassa työtoiminnassa 4 henkilöä sekä yksi työelämävalmennuk-sessa.

Hygieniapassikoulutuksessa oli 30 henkilöä. EU:n ruoka-apujakelua jatket-tiin entiseen malliin. Vapaa-ajan toiminnat ovat jatkuneet liikunnan ja erilaisten ret-kien merkeissä. Uutena virkistystapäivät Lappeenrannan Työttömien kanssa.

Vuosi 2009Talouden merkit ja rakennemuutoksen voi-makkuus näkyi myös Imatran seutukun-nalla. Ruokalan käyttöön on poimittu pu-naherukkaa 300 litraa edellisten vuosi-en tapaan. Lisäksi on saatu lahjoituksena mustikkaa, puolukkaa, mustaherukkaa ja vadelmia.

TVY ry:n Kaakkois-Suomen yhdistys-ten virkistyspäivä oli Päivärannassa. Per-heasiain neuvottelukeskuksen johtaja Pek-

ka Hatinen kertoi työttömyyden vaiku-tuksista perheen hyvinvointiin ja yhteis-kunnallisen työn pastori Sanna Timosen aiheena oli luonnon apua antava voima työttömyyteen.

Muu yhteistyö seurakunnan kanssa su-jui entiseen malliin syysretkineen sekä ul-koilu- ja liikuntatapahtumat olivat edelleen suosiossa.

Vuosi 2010Taantuman vaikutus yhdistyksen toimin-taan alkoi näkyä selvästi vuoden aika-na. Työttömien ruokailu joutui siirtymään Imatran seurakuntakeskuksesta 2.8.2010 Vuoksenniskan Postillaan. Ruokailuun ke-rättiin talkoilla punaherukoita 250 litraa. Alueellinen yhteistyö Kaakkois-Suomen muiden työttömien yhdistysten kanssa jat-kui yhteisiin kokouksiin ym. tilaisuuksiin osallistumalla.

Muuhun seurakunnan kanssa tehtä-vään toimintaan osallistuttiin aktiivises-ti mm. lipaskerääjinä yhteisvastuukeräyk-sessä. Ulkoilu- ja vapaa-ajan toiminta jatkui entisellään.

Vuosi 2011 Toimintaa hankaloitti erityisesti ruokalan päivittäisen kävijämäärän lasku noin 65 henkilöstä noin 35 henkilöön. Tällöin ate-riakohtainen tuotto ja kulut olivat niin lä-hellä toisiaan, että tarvittavaa toimintavar-muutta ei saavutettu. Yhdistys joutui teke-mään ruokalatoiminnan keskeyttämispää-töksen 29.4.2011.

Ponnisteluista huolimatta ruokalatoi-minnalle ei saatu paikkaa eikä tukea. Yh-distyksessä olevat palkkatukihenkilöt ja kuntouttavassa työtoiminnassa sekä työ-kokeilu- ja työelämävalmennuksessa olevi-en henkilömäärä laski noin 20:stä alle vii-teen henkilöön.

Positiivisena asiana voidaan pitää yh-distyksen yhdessä Imatran seurakunnan kanssa järjestämiä kaksipäiväisiä Mikkelin hiippakunnan alueen Työttömyystyönpäi-viä. Imatralla pidetyillä päivillä oli 28 hen-kilöä, jotka edustivat 17 yhteisöä. Moni-sivuinen muistio on hyvänä esimerkkinä.

Muu yhteistoiminta sujuu hyvin. Ul-koilu- ja vapaa-ajan toiminta jatkuu enti-sellä ohjelmalla.


Vuosi 2012

Vuoden 2012 alussa saatiin viesti Jaakko Matteron kuolemasta. Hän on ollut koko yhdistyksen alusta asti uuttera talkootyön-tekijä yhdistyksen hyväksi. Hän oli myös yksi niistä henkilöistä, jotka joulun alla 1990 olivat Päivärannassa ideoimassa työt-tömien toimintaa. Hän toimi monien vuo-sien ajan työttömien liikuntaryhmien vetä-jänä, ja hänen panoksensa on ollut yhdis-tykselle korvaamaton.

Tämä vuosi oli yhdistyksen 20. toimin-tavuosi. Eduskuntavaalien jälkeinen vuosi toi monia muutoksia yhdistyksen toimin-tamahdollisuuksiin. Niinpä alkuvuosi ku-luikin uuden hallituksen syntyä ja sen pää-töksiä odoteltaessa.

Ruokailutoiminnan loppumisen vuoksi talouden tulos jäi hyvin tappiolliseksi. Tär-keimmäksi tavoitteeksi tulikin talouden ta-sapainottaminen.

Alkuvuoden hiljaiselo päättyi 3.5. Päi-värannassa Lappeenrannan yhdistyksen kanssa pidettyyn yhteiseen ulkoilupäivään. Mukana oli 18 henkilöä. Seurakunnan kanssa järjestettiin pitkästä aikaa lapsiper-heiden kesäretki Punkaharjun kesämaahan 11.7. viidenkymmenen osallistujan voimin.

EU:n ruoka-apua saatiin yli 5900 kg, joka jaettiin Tainionkosken työväentalolla 23.–24.7. 544 kassia, loput 74 kassia siir-rettiin toimitilalle, josta ne jaettiin vuoden loppuun mennessä.

Syksyllä Työn Vuoksen tiloissa 21.9. keskusteltiin yhdistyksen toiminnan nä-kymistä eri vaikuttavuustahojen kanssa. Vuoden 2011 syksystä on Imatran tervey-denhuollossa ollut työttömillä mahdolli-suus saada terveystarkastus Honkaharjun avoterveyspalvelusta.

Yhdistyksen toiminnan 20-v. päivää 30.11. juhlittiin avoimien ovien päivän merkeissä ja tarjoiltiin täytekakkukahvit. Samanaikaisesti pidettiin myös myyjäiset.

3.12. oli aluekokous pikkujoulun ja yh-distyksen juhlan kunniaksi puuron sekä kakkukahvien kera. Aluekokouksessa oli läsnä kansanedustaja Jukka Kärnä kerto-massa kuulumisia eduskunnasta.

Uuden eduskunnan ja hallituksen kiireellisin tehtävä on köyhyysvajeen supistaminen. Noin 700 000 elää Suomessa EU:n virallisen köyhyysrajan alapuolella. Työttömän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa elävän kulutustaso on noin 2/3 siitä, mitä virallisessa selvityksessä (Perusturvan riittävyyden arviointiraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2011) pidetään hyväksyttävänä minimitasona.

Syksyllä 2009 "Ei riitä" -kampan-ja vaati 120 euron korotusta kuu-kautta kohti peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja alimpaan

sairauspäivärahaan. Sen piti tulla voi-maan vuoden 2010 alusta. Viime aikoi-na on eri puolueiden taholta tuotu esiin vaatimus 100 euron korotuksesta perus-turvan kuukausitasoon. Riippuu muista toimenpiteistä, muun muassa veroratkai-suista ja muiden etuuksien korotuksis-ta, voiko korotusta pitää välttävänä. Sitä ei missään tapauksessa saa lykätä vuo-den 2012 alkua pidemmälle.Seuraavissa valtion budjeteissa on jatkettava uusil-la tasokorotuksilla, joilla kurotaan um-peen eroa virallisen köyhyysrajan ja köy-hien käytettävissä olevien tulojen välillä. Myös esimerkiksi asumisen tukien yhte-näistäminen, niiden tason nostaminen ja vähintäin köyhimpien vapauttaminen asumiskustannusten omavastuuosuu-desta ovat välttämättömiä toimenpiteitä.

Samoin muitakin Kelan maksamia etuuksia, yhtenä kiireellisimmistä opin-torahaa, on korotettava. On edettävä kohti yhtenäisempää perusturvaa. Opin-toraha on sidottava indeksiin. Köyhien menoja lisääviä, esimerkiksi välttämättö-myystarvikkeiden hintoja nostavia po-liittisia ratkaisuja on vältettävä ja niiden vaikutuksia on kompensoitava muillakin keinoin kuin vajavaisesti ja hitaasti toi-mivilla indeksikorotuksilla. Esimerkiksi verotettavan tulon alarajaa on nostetta-va.

Perusturvan parantaminen siirtää osan köyhistä pois toimeentulotuelta.Toimeentulotuen perusosaa on silti ko-rotettava ja vähennettävä sen jälkeenjää-neisyyttä hyväksyttävästä minimikulu-tustasosta ja erityisesti viimeaikaisista elintarvikkeiden hinnankorotuksista.

Perusturva on perusoikeus, ja sitä on kehitettävä Suomen perusoikeusjärjes-telmän mukaisella tavalla. Siitä on pois-tettava syrjintä, toisin sanoen joidenkin perusteeton asettaminen muita huonom-paan asemaan henkilöön liittyvien syi-den, esimerkiksi perhesuhteiden nojalla (työmarkkinatuen tarveharkinta puoli-son tulojen perusteella, nuorten syrjin-tä ym.). Pienten työtulojen päivärahoja alentava vaikutus on poistettava. Jokai-sen on voitava hyötyä työnteostaan, köy-hänkin.

Köyhyysvajetta poistamaan!

Lähde: http://www.adressit.com/heti_koyhyysvajetta_poistamaan

Juha Keltti Vantaan Köyhät


THL: Toimeentulotuki 2011Toimeentulotuen saajista nuoria on 27,4 prosenttiaVuonna 2011 toimeentulotukea myönnet-tiin 239 212 kotitaloudelle ja 371 898 hen-kilölle. Vuoteen 2010 verrattuna toimeen-tulotukea saavia kotitalouksia oli 0,4 % ja henkilöitä 0,9 % vähemmän.

Kaikista toimeentulotukea saaneista 18–29-vuotiaiden osuus oli 27,4 %. Muihin ikäluokkiin verrattuna nuorten toimeen-tulotukea saavien 18–29-vuotiaiden osuus oli keskimääräistä suurempi. Kun vuon-na 2011 toimeentulotukea sai keskimää-rin 6,9 % väestöstä, niin toimeentulotukea saavien 18–19-vuotiaiden osuus saman-ikäisestä väestöstä oli 10,4 %, 20–24-vuo-tiaiden 14,8 % ja 25–29-vuotiaiden 12,3 %. Toimeentulotukea saavien nuorten osuus toimeentulotukea saavista ja samanikäi-sestä väestöstä väheni kuitenkin hieman.

Uusien kotitalouksien eli kotitalouksi-en, jotka eivät edellisvuonna saaneet toi-meentulotukea, osuus oli noin 27 %. Uu-sista asiakkaista eniten väheni 20–29-vuo-tiaiden osuus (-5,8 %).

Vuonna 2011 toimeentulotuen menot olivat 647,9 miljoonaa euroa. Vaikka me-

not vähenivät reaalisesti vuoteen 2010 verrattuna 0,9 %, niin ovat ne lisääntyneet 31,3 % vuodesta 2005 lähtien.

Vuoteen 2005 verrattuna toimeentu-lotukea saavien kotitalouksien määrä kas-voi 0,2 %, mutta henkilöiden määrä väheni 1,5 prosenttia. Reaalisten bruttomenojen kasvu ja toimeentulotukea saavien kotita-louksien ja henkilöiden määrän suhteelli-sen samansuuruisena pysyminen heijastaa toimeentulotuen muodostumista saajilleen yhä pitkäaikaisemmaksi tukimuodoksi.

Tiedotteet

700 000

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0

700 000

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

01990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

Kustannukset Henkilöitä Kotitalouksia

Kust

annu

kset

(100

0€)

Hen

kilö

itä –

Kot

italo

uksi

a

Lähde: Toimeentulotuki 2011 Tilastoraportti 3/2013, 28.1.2013. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2013. THL.

Lisätietoja: Hannele Tanhua [email protected]

Sirkka Kiuru [email protected]

Toimeen-tulotukea saaneet kotitaloudet, henkilöt ja tuen kustannukset (2011 hinnoin) 1990–2011.

Mitä kuuluu Porvooseen?Yhdeksäntoista vuotta on oltu työttömyystyön pätkätöissä. Lait ja soveltamisohjeet ovat muuttuneet sen sata kertaa tänä aikana. Luovimalla on yritetty ja tultu toimeen muuttuneitten sääntöjen ja määräysten kanssa.

A lkuaikojen työllisyyspoliittisten päätösten odottelussa ohitettiin aina uudenvuoden yö ja päätös tuli tammi–huhtikuun aikana.

Yhdistyksen toiminta oli tuettomana aika-nakin ylläpidettävä ja konsteja siihen tar-peentullen löytyikin. Silloin toiminta ei ol-lut vielä niin laajamittaista kuin se on tänä päivänä.

Sen jälkeen päätösprosessi toimi vuo-sia niin hyvin, että jo joulukuussa tiedet-tiin, juokseeko yhdistyksen vetäjän palkka myös tulevana vuonna.

Tämä vuosi onkin sitten osoittautu-nut tavallista hankalammaksi. Vielä hel-mikuunkaan alkuun mennessä ei ole saatu joulukuulla maksetuista palkoista työllistä-mistukia. Kahdet palkat on jo senkin jäl-keen tullut tammikuussa maksaa. Meidän onnemme yhdistyksellä on monenlaista toimintaa ja sitä on niin laajaasti, että mak-suja on pystytty jaksottamaan ja jotenkin selvitty – ainakin toistaiseksi.

Toiminnan ohjauksen palkkatuki on nyt kokenut pahan taantuman, sillä pro-jektitukianomukseen ei olla vielä saatu mi-tään päätöstä.

Vuosia on painotettu rahoittajan puo-lelta, että yhdistysten tehtävä ei ole viih-dyttää, vaan painotus tulee olla työllistä-misessä. Työllistämistä silmälläpitäen on rakennettu erilaisia toimintamalleja, millä esim. viime vuonna työllistettiin 238 hen-kilöä. Palkkoja sivukuluineen maksettiin

2,2 milj. euroa 238 eri henkilölle. Palkatuis-ta on noin puolella eri suuruisia palkkatu-kia ja loput on palkattu ilman tukea.

Palveluista peritään käyttäjiltä hinta, mutta siinä kipukynnys on hyvin mata-la. Hinnat eivät voi olla liiketaloudellises-ti kannattavalla tasolla. Muutoin kysyntä loppuu ja niin tekee myös työllistäminen.

Pitkäjänteisesti rakennettu hyvä työl-listämismalli on luotu, mutta aina kun pro-jektiaika loppuu, pitäisi vanha pyörä ro-muttaa ja keksiä uusi tilalle. Tähän toivoi-sin päättäjiltä uutta laaja-alaista katsanto-kantaa. Projektit eivät pysy koskaan alku-suunnitelmassa, vaan elävät ja muuttuvat tarpeen mukaan. Tulokset ovat tärkeintä – vai mitä?

Porvoon seudun työnhakijat ryAnja Luoma, toiminnanohjaaja


Oletko saanut karenssin vapaaehtoistyön vuoksi?Oletko työtön, joka tekee vapaaeh-toistöitä joskus tai säännöllisesti? Ker-ro meille, onko se vaikuttanut työttö-myysturvaasi.

Päämääränä on edistää työttömi-en oikeutta tehdä vapaaehtoistyötä il-man huolta työttömyysturvan katkea-misesta.

Keräämme tietoa siitä, onko työt-tömillä ollut ongelmia työttömyystur-van kanssa, jos he osallistuvat vapaa-ehtoistoimintaan. Onko sinulle sanot-tu TE-toimistossa, että saat tehdä va-paaehtoistöitä, jos tahdot? Tai onko si-nua kielletty tekemästä vapaaehtois-töitä? Missä ja milloin? Minkälaista va-paaehtoistyötä asia koski?

Kokemuksia käytetään nimettö-minä, eli voit huoletta kertoa omasi.

Keräämme tietoa edistääksemme sitä, että TE-toimistot saisivat selke-ät ja yhteneväiset ohjeet asiasta. Tei-dän kokemustenne avulla voimme tar-kemmin kertoa Työ- ja elinkeinomi-nisteriölle, miten asiaan suhtaudutaan ja vaihteleeko suhtautumien vapaaeh-toistyöhön eri TE-toimistoissa.

Kysymykset ja kokemukset voit kertoa Jenni Sademiehelle (Vapaaeh-toistyö yleishyödyllisessä yhteisössä -hanke): [email protected], p. 0400 348 168

Eläkkeensaajan asumistukeen vai-kuttavien asumismenojen (vuokra tai vastike) enimmäismääriä korote-taan vuoden 2013 alusta asumisme-

nojen muutosta vastaavasti 3,8 prosenttia.Kansanseläkelaitoksen tilastojen mu-

kaan vuokra-asunnossa asuvien eläkkeen-saajien vuokrat ovat nousseet vuoden 2011 syyskuusta vuoden 2012 syyskuuhun kes-

kimäärin 3,8 prosenttia. Korotuksen jäl-keen asumismenojen hyväksyttävät enim-mäismäärät ovat I kuntaryhmässä 7 405 euroa, II kuntaryhmässä 6 810 euroa ja III kuntaryhmässä 5 974 euroa vuodessa.

Asumistuella korvataan myös sellaisia kiinteistön hoitomenoja, jotka eivät sisäl-ly vuokraan tai vastikkeeseen. Nämä vesi-, lämmitys- ja omakotitalon kunnossapito-menot otetaan huomioon hoitomenonor-mien avulla. Hoitomenonormit vahviste-taan vuosittain keskimääräisten kustan-nusten perusteella.

Lämmitysnormeja korotetaan lämmi-tyskustannusten nousua vastaavasti. Läm-mitysmenoiksi hyväksytään ensi vuonna kuntaryhmästä riippuen 1,27-1,55 euroa

kuukaudessa neliömetriä kohden, mikä on 0,04 euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Asumismenoiksi hyväksyttäviä vesi-kustannuksia korotetaan 2,63 euroa eli ne ovat ensi vuonna 27,15 euroa henkilöä koh-den kuukaudessa. Korotus vastaa vesikus-tannusten nousua edellisestä vuodesta.

Omakotitalon kunnossapitokustan-nuksina huomioon otettavaa menoerää ko-rotetaan kansaneläkeindeksin muutosta vastaavasti 2,8 prosenttia eli 40,59 euroon kuukaudessa.

Valtioneuvosto antoi tänään 13. joulu-kuuta asetuksen, jolla säädetään eläkkeen-saajan asumistuen määräytymisperusteis-ta 1.1.2013 alkaen.

STM: Eläkkeensaajan asumistuessa hyväksyttäviä asumismenoja korotetaan

Lisätietoja

hallitussihteeri Pia Nissinen puh. 0295 163186 [email protected]

Tiedotteet

aikaisintaan 63-vuotiaana eli samasta ajan-kohdasta kuin oikeus työeläkelakien mu-kaiseen vanhuuseläkkeeseen alkaa. Nämä muutokset koskevat vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneitä. Ennen vuotta 1958 syntyneet voivat edelleen jäädä lisäpäivil-tä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana.

Myös takuueläkkeestä annettu laki muuttuu niin, että vanhuuseläkettä tai var-hennettua vanhuuseläkettä saavalla on oi-keus takuueläkkeeseen nykyisen 62 vuo-den iän sijasta aikaisintaan 63-vuotiaana.

Muutosten pitkän aikavälin tavoitteena on työurien pidentäminen.

Hallitus esitti lakien vahvistamista torstaina 13. joulukuuta. Tasavallan presi-dentin on tarkoitus vahvistaa laki perjan-taina. Lait tulevat voimaan 1. tammikuuta 2013. Muutokset eivät vaikuta jo myönnet-tyihin osa-aika- ja varhennettuihin eläk-keisiin.

STM: Osa-aikaeläkkeen ikärajaan ja varhennettuun vanhuuseläkkeeseen muutoksia

Lisätietoja

neuvotteleva virkamies Maritta Hirvi puh. 0295 163184 [email protected]

Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee. Vuonna 1954 tai sen jälkeen syn-tyneiden on jatkossa mahdollista jäädä työeläkelakien mukaiselle

osa-aikaeläkkeelle aikaisintaan 61-vuoti-aana. Tällä hetkellä osa-aikaeläkkeen ala-ikäraja on 60 vuotta ja tämä ikäraja koskee jatkossakin ennen vuotta 1954 syntyneitä.

Nykyään sekä työeläke- että kansan-eläkejärjestelmässä on mahdollisuus jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuo-tiaana. Työeläkejärjestelmästä poistuu ko-konaan mahdollisuus varhennettuun van-huuseläkkeeseen. Kansaneläkejärjestel-mässä varhennetun vanhuuseläkkeen ikä-raja nousee 63 vuoteen eli työeläkejärjestel-män mukaiseen vanhuuseläkkeen alaikära-jaan. Muutokset koskevat vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä. Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat edelleen jäädä varhenne-tulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana.

Työeläkelait muuttuvat myös siten, et-tei työttömyysturvan lisäpäivärahaa saa-villa pitkäaikaistyöttömillä ole enää mah-dollisuutta jäädä 62-vuotiaana varhennus-vähennyksellä vähentämättömälle van-huuseläkkeelle. Kansaneläkejärjestelmäs-sä työttömyysturvan lisäpäivärahaa saava pitkäaikaistyötön voi jäädä varhennusvä-hennyksellä vähentämättömälle vanhuus-eläkkeelle nykyisen 62 vuoden iän sijasta


Weebly-ohjeet suomeksiWeebly.com on palvelu internetissä, joka mahdollistaa kotisivujen tekemisen ilman suurempaa teknistä osaamista. Palvelun avulla voidaan luoda ja ylläpitää monimuotoista sivustoa ja liittää siihen helposti blogi eli keskustelupalstaa. Myös verkkokaupan onnistuu suhteellisen yksinkertaisesti.

Weeblyyn täytyy luoda tunnus ja salasana, minkä jälkeen palveluun voidaan kirjautua ja aloittaa sivuston luonti tai ylläpito. Ilmaisen Weebly:n avulla voidaan luoda maksimissaan kaksi kokonaista kotisivustoa.

Kuva 1. Aloitusruutu.1. Syötä Full Name kenttään yhdistyksesi

tai oma nimesi kokonaisuudessaan.2. Syötä Email kenttään yhdistyksen säh-

köpostiosoite.3. Password kenttään on keksittävä sala-

sana. Suositus on, että siinä olisi vähin-tään 8 merkkiä, joista vähintään yksi kirjain on isolla ja jossa on mukana li-säksi vähintään yksi numero ja tai eri-koismerkki.

4. Kirjoita salasana muistiin ja säilytä se turvallisessa paikassa.

5. Aloita sivuston luominen klikkaamalla oranssia Sing up. It’s free! -painiketta.

Kuva 2. Varmennus.1. Näkymään aukeaa Please verify that

you’re human” -ikkuna. Kirjoita ylälaa-tikossa oleva teksti alla olevaan valkoi-seen kenttään ja paina OK, let’s go!

Kuva 3. Sivuston (yhdistyksen) nimi.1. Kirjoita sivustollesi yhdistyksesi nimi

Enter a title for your website -kenttään.2. Valitse kotisivuston tyyppi Type of

Site.

Kuva 4. Sivuston tyyppi.1. Mikäli olet tekemässä yhdistyksen si-

vustoja, valitse Group/Organization.

Kuva 5. Tyypin alaluokka.1. Valitse seuraavaksi tyypin alaluokka

(Category). Tässä ohjeistuksessa kotisi-vuston tyypiksi valittiin Education, eli koulutus, jolloin alaluokat ovat kuvas-sa 5 hieman erilaiset. Yhdistykset ovat yleensä voittoa tavoittelemattomia, jo-ten valitse listasta Non profit/Organi-

Kuva 1. Aloitusruutu.

Kuva 2. Varmennus.

Kuva 3. Sivuston (yhdistyksen) nimi.

Kuva 4. Sivuston tyyppi.

Kuva 5. Sivuston tyyppi.

zation tai Other (muu). Jatka klikkaa-malla oranssia Continue-nappia.

Kuva 6. Valitse sivun domain-palvelu.1. Valitse ensimmäin vaihtoehto Use a

Subdomain of Weebly.com ja kirjoi-ta kenttään yhdistyksesi nimi tai sen lyhenne ilman ääkköisiä (åäö). Vihreä available-merkki puukertoo, onko va-litsemasi alidomain-nimi vapaana. Jos näin on, voit jatkaa continue painik-keella.

2. Jos vihreää puumerkkiä available ei tule, vaihda nimeäsi joksikin toiseksi. Keksi sellainen uusi nimi, että siitä voi päätellä kyseessä olevan yhdistyksesi, jolle olet sivuja rakentamassa.

3. Esimerkki: Mallilan työnhakijat ry -do-mainin nimi voisi olla mallilantyon-hakijat.weebly.com tai matyry.weebly.com. Domain-nimessä kannattaa suo-sia lyhennelmiä.

Kuva 6. Valitse sivuston domain-palvelin.

Weeblyä käyttä-vät mm. Helsin-gin Työttömät – HeTy ry, Sipoon Työttömät ry sekä Vantaan Työttömät ry. Näistä kolmesta HeTy ry järjestää myös Weebly-koulutusta.


Kuva 8. Elements (elementit) -välilehti.

Design -välilehtiKuva 7. Design (ulkoasu) -välilehti.1. Weebly toimii moduliperiaatteella,

mikä tarkoitta sitä, että sivupohjia voi-daan periaatteessa vaihtaa toiseksi mil-loin vain. Sivustoa suunnittellessa olisi kuitenkin hyvä, että valitaan etukäteen sopivan perusulkoasu, sillä jälkeenpäin pohjan vaihto voi teetättää melkoisesti-kin jälkisäätöä.

2. Valitse Design-välilehti ja selaa tark-kaan erilaisia ulkoasuvaihtoehtoja. De-sign-välilehdessä on kolme selausmah-dollisuutta: Favourites (suosikit) listaa eniten käytetyt sivupohjat; Design Op-tions (ulkoasun asetukset); All Themes. Näistä tarvitaan lähinnä viimeisintä, kun valitaan sopiva ulkoasupohja.

3. Kun ulkoasu on valittu, siirrytään vä-lilehteen Elements, missä rakennetaan varsinaiset sivut.

Elements -välilehtiKuva 8. Elements (elementit) -välilehti.1. Avautuvassa ikkunassa ylhäällä on

joukko elementtejä, joita voidaan siir-tää ikkunan alalaitaan kohtaan This page is empty. Drag Elements here. Si-sältölementeillä rakennetaan ensim-mäinen sivu.

SisältöelementitSisältöelementit jaetaan kolmeen ryhmään: 1. Peruselementit (Basic) perussivuille.2. Multimediaelementit (Multimedia) vi-

deoklippien luomiseen.3. Tuloelementit (Revenue) verkkokaup-

pan rakentamiseen.

Basic (peruselementit) Paragraph with Title, tekstikappa-

le otsikolla. Käytä tätä, kun haluat kirjoituksellesi otsikon.

Paragraph with Picture, tekstikap-pale kuvalla. Käytä tätä, kun haluat sijoittaa kuvan tekstikappaleen si-sään.

Picture, kuva. Käytä tätä element-tiä lisätäksesi kuvia sivulle. Mikäli kuvia on paljon, tutustu multime-dia-elementeissä olevaan kuvagal-leriatoimintoon.

Title Text, otsikko teksti. Tällä ele-mentillä voit luoda erillisiä otsikoita sivuille.

Paragraph, kappale. Kirjoita pelk-kää testiä tällä elementillä.

Video, liikkuvakuva. Tällä elemen-tillä lisäät sivuille videoklippejä.

Contact Form, yhteydenottoloma-ke. Luo tällä yhteydenotto- tai pa-lautelomake. Täytetyn lomakkeen tiedot sivusto lähettää sähköpostii-si.

Multiple Columns, monipalsta. Tä-män elementin avulla voit luoda vierekkäiset palstoja, joiden sisään voi lisätä muita elementtejä.

Button, painike. Tällä elementillä luodaan sivustolle painikkeita.

Custom HTML, muokattu HTML Mikäli sinulla on tarvetta lisätä omaa HTML-koodia sivulle, tämä elementti mahdollistaa koodin kir-joittamisen, liittämisen ja muok-kaamisen.

Multimedia-elementit PhotoGallery, kuvagalleria. Tämän

elementin avulla saat luotua kuva-gallerioita.

Slideshow, kuvaesitys. Tällä ele-mentillä luot kuvaesityksiä, joissa kuvat vaihtuvat erilaisilla tehosteil-la.

File, tiedosto. Tämän elementin avulla lisäät erilaisia tiedostoja si-vuillesi ladattavaksi.

Swf. Flash-tiedostoelementti mah-dollistaa swf-tiedostojen lisäämi-sen sivulle. Swf-tiedostoja ovat esi-merkiksi erilaiset animoidut mai-nokset ja pelit. Swf-tiedostojen suorittamiseen vaaditaan Adoben Flash Player, jonka voi ladata ilmai-seksi Adoben kotisivuilta.

Google Maps. Googlen kartat -ele-mentillä näytät osoitetietoja erilli-sellä kartalla.

YouTubeVideo-elementti mahdol-listaa YouTubeen lisättyjen videoi-den sijoittamisen sivuillesi.

PRO-elementit (Audio Player, Video, Embe-dded Document) toi-mivat vain Weeblyn

maksullisessa versiossa.

Revenue (verkkokauppaelementit)

Google AdSense. Jos olet luonut GoogleAdSense-tilin, voit näyttää sivuillasi Googlen mainoksia ja an-saita rahaa.

Product Block. Tuotelohko on verk-kokauppaelementti, jolla voit lisätä sivullesi jonkin tuotteen myyntiin.

ProductSmall on pienempi tuote-lohko, jossa tuotteet näkyvät luot-telomaisesti.

ProductRegular on peruskokoinen tuotelohko, jossa tuotteen tiedot ovat selkeästi ja perinteisen verk-kokauppamaisesti esillä.

ProductLarge elementti mahdol-listaa täydellisen tuoteselostuksen verkkokauppasi tuotteesta.

Kuva 8. Elementtien raahaaminen1. Elementit raahataan hiirellä vasen pai-

nike alhaalla halutuille paikoille.

Kuva 7. Design (ulkoasu) -välilehti.

Sivuston latausVoit ladata koko Weebly-sivuston ZIP-pakettitiedos-tona kohdasta Archive, Download your site as a .zip archive. Tämä mahdol-listaa sivuston lataamisen omalle koneelle ja mahdollisen julkaisemisen jollakin muulla palvelimella.


Kuva 9. Elementtien siirtäminen.

Sivun rakentaminenKuva 9. Elementtien siirtäminen.1. Elementtejä raahataan hiiren vasenta

painiketta alhaalla pitäen ylätyökalupa-kista sivun alaosaan, missä lukee This page is empy. Drag Elements here.

2. Paragraph with Title, Title tai Parag-raph (Kuva 10). Puolilihava Click here to edit. -tekstiä klikkaamalla voidaan kirjoittaa otsikkoteksti. Pienempää Click here to edit. -tekstiä klikkaamalla kirjoitetaan selittävä teksti.

Kuva ja sen muokkaaminenKuva 11. Paragraph with Picture.1. Paragraph with Picture toimii samoin

kuin ensin mainittu, paitsi siinä on ot-sikon ja selittävän tekstin lisäksi laatik-ko Sample Image (Click Here to Edit), jota klikkaamalla aukeaa ponnahdusik-kuna.

2. Picture sisältää pelkän kuvaelementin, jota klikkaamalla aukeaa ponnahdusik-kuna kuvan muokkaamiseksi.

Kuva 12. Valitse kuva.1. Ponnahdusikkunassa valitaan sivul-

le haluttu kuva. Ikkunan yläosassa lu-kee Select images from (valitse kuvan tuontitapa): My Computer (kuva tuo-daan tietokoneen muistista), Search (kuvien hakutoiminto), Favourites (lis-taa kaikki suosikkikuvat), Image URL (tähän osioon voidaan kirjoittaa inter-netissä olemassa olevan kuvan http-polku).

2. Ponnahdusikkuna alaosassa on iso kat-koviivainen alue, jossa lukee Drag pho-to here (alueelle voidaan raahata tieto-koneen muistissa olevan kuva) sekä sen alla painike Upload a photo from your computer (tämä toiminto avaa uuden ikkunan, josta voidaan raahauksen si-jaan etsiä kuva listasta).

3. Huomaa, että Slect images from -pon-nahdusikkunan oikeassa yläkulmassa on musta x-merkillä varustettu pallo, josta ponnahdusikkunan voi sulkea.

4. Kun kuva on valittu, se ilmestyy ole-tusarvoisen kokoisena sivulle. Ohjelma tallentaa kuvan automaattisesti Weeb-ly arkistoon sivullesi niin, että kun myöhemmin julkaiset sivuston, kuva voidaan näyttää Internetissä.

5. Kuvaa voidaan raahata toiseen paik-kaan sivua tarttumalla kuvasta hiiren vasenta nappia alas pitämällä ja liikut-tamalla hiirtä. Kuva voi olla joko teks-tin vasemmalla puolella (oletusarvoi-sesti) tai oikealla puolella. Kun kuvaa raahaa tarpeeksi oikealle, kuvan vieres-sä oleva teksti siirtyy automaattisesti vasemmalle puolelle).

White (kuva muuttuu mustavalkoisek-si), Antique (kuva muuttuu yksivärisen kellertäväksi vanhaksi kuvaksi); tai Ed-ges (reunat): Normal (alkuperisen ku-van reunat), Polaroid (kuva muistuttaa vanhaa Polaroid-kuvaa, jossa on tietyn-laiset valkoiset reunat), Burnt (kuvan kaikki reunat häipyvät taustaan aivan kuin kuva olisi palanut reunoiltaan). Erikoistehosteet hyväksytään painik-keella OK. Tehosteet saadaan pois OK-painikkeen alla olevasta Cancel (peru)-linkistä painamalla.

8. Kun olet tyytyväinen kuvan muokka-uksiin, kuittaa valintasi ikkunan oi-keassa yläkulmassa olevaa painiket-ta. Jos painat Save (tallenna), tekemä-si kuvamuutokset tallentuvat valitse-maasi kuvaan. Jos painat Cancel (peru), ohjelma peruu mahdollisesti tekemäsi kuvan muokkaukset. Jos perut muok-kauksesi, ohjelma vielä varmistaa, että olethan aivan varma, ettet halua muo-kata kuvaa (Discard Changes - unohda muutokset).

9. Kun viet hiiren kuvan muokkauspal-kissa (Kuva 13) seuraavan kuvion pääl-le, sen viereen ilmestyy teksti Open larger image when clicked (avaa iso-kokoinen kuva, kun kuvaa klikataan). Jos painat kuviota, tallentuu Weebly muistiin kuvastasi isokokoinen versio ja kuvion taustaväri muuttuu sinisek-si. Tämä tarkoittaa sitä, että kun julkai-set sivuston ja Internetissä ja joku pai-naa kyseistä kuvaa, avaa Weebly sivul-le ponnahdusikkunan, jossa kyseinen

Kuva 11. Paragraph with Picture.

Kuva 10. Paragraph with Title.

Kuva 12. Valitse kuva.

Kuva 13. Kuva sivulla.

Kuva 14. Muokkaa kuvaa.

Kuva 13. Kuva sivulla.1. Kun kuva on aktivoituneena, sen ylälai-

taan ilmestyy muokkauspalkki (Edit).

Kuva 14. Muokkaa kuvaa.1. Klikatessasi Edit (Edit Image) -paini-

ketta ikkunan yläosaa tulee sarja ku-vankäsittely ikonteita.

2. Add Image, lisää kuva. Tällä optiolla pa-laa takaisin Select images from -pon-nahdusikkunaan (ks. kuva 12).

3. Crop, rajaus. Tällä työkalulla voit leika-ta kuvasta osia pois näkyvistä.

4. Rotate, kierrä. Tällä työkalulla kuvaa voidaan pyörittää toiseen asentoon.

5. Opacity, läpinäkyvyys. Tällä työkalul-la kuva saadaan läpikuultavaksi, jolloin mahdollinen taustaväri kuultaa osittain kuvan läpi. Huomaa, että samalla ku-van tarkkuus vähenee.

6. Fade, häivytä. Tällä työkalulla jokin ku-van reuna saadaan osittan häipymään taustaan.

7. Effects, erikoistehosteet. Weeblyssä on joitain erikoistehosteita, joilla voi-daan vaikuttaa kuvan ulkoasuun. Täl-laisia ovat Coloring (värillisyys): Nor-mal (kuvan alkuperäiset värit), Black &


kuva näkyy täysikokoisena. Huomaat-han, että jos alkuperäinen kuvasi on jo valmiiksi pienikokoinen, ei avautuvaan ikkunaan tuleva kuva voi olla yhtään sen isompi.

LinkittäminenKuva 15. Linkitys.1. Kun viet hiiren muokkauspalkin seu-

raavan kuvion päälle (Kuva 13), sen vie-reen ilmestyy teksti Link image (linkitä kuva).

2. Jos klikkaa siitä, avautuu ponnahdusik-kuna Link to (linkitä kohteeseen). Si-nulla on neljä vaihtoehtoa suorittaa lin-kitys.

3. Website URL (linkitä Internet-osoit-teeseen). Voit linkittää Internetissä ole-vaan http-osoitteeseen.

4. Linkissä on lisäoptio Open link in new window (avaa linkki uuteen ikkunaan). Tämä tarkoittaa, että Internet-selain ei korvaa uudella linkillä sivuasi, vaan avaa linkkiä varten uuden ikkunan.

5. Page on Your Website (sivu sivustolla-si). Tässä osiossa Weebly listaa tekemä-si sivuston kaikki olemassa olevat sivut ja voit valita, mihin sivuston toiseen si-vuun haluat linkin tehdä. Huomaa, että jos olet tehnyt vasta yhden sivun, ei lis-tassa tietenkään voi olla kuin yksi sivu. Voit palata tähän optioon myöhemmin, kun sivustollasi on enemmän sivuja.

6. File on Your Website (tiedosto sivustol-lasi). Tällä optiolla voit linkittää kohtee-si avaamaan jonkin tärkeän tiedoston sivustollasi. Weebly listaa kaikki sivus-tollesi tuomat tiedostot. Jos olet tässä kohdassa ensimmäistä kertaa, option alla lukee No files (ei tiedostoja). Lisä-täksesi tiedoston klikkaa linkkiä Uplo-ad a new file (lataa uusi tiedosto). Sen jälkeen voit etsiä tietokoneesi muistista haluamasi tiedoston.

7. Viimeinen vaihtoehto linkille on Email Address (linkitä sähköpostiosoittee-seen). Kun kirjoitat kenttään sähköpos-tisoitteen ja julkaiset sivustosi, kohdet-ta klikatessa Internet-selain avaa säh-köpostiohjelman, jossa kirjoittamasi sähköposti on valmiina vastaanottajan paikalla.

8. Mikäli et haluakaan lisätä linkkiä, pai-na ponnahdusikkunan oikeassa ylä-osassa olevaa painiketta Remove link (poista linkki).

9. Voit palata linkkilistaan koska tahan-sa klikkaamalla kuvaa ja sen jälkeen muokkauspalkin linkki-kuviota.

KommenttilomakeKuvat 9 ja 16. Kommenttilomake.1. Contact Form (kommenttilomake).

Kommentti-elementti pyytää lähettä-jän yhteystietoja sekä kommenttia, joka lähetetään painikkeella haluttuun säh-köpostiosoitteeseen.

Lomakkeen osat ovat:

Kuva 16. Nimen muuttaminen.1. Name (nimi). Kun klikkaat Name-sa-

naa kahdesti, Weebly avaa ponnahdu-sikkunan, mihin on mahdollista muut-taa kentän nimeä.

2. Field Title (alueen otsikko). Alueessa lu-kee oletusarvoisesti Name. Voit vaihtaa sen haluamaksesi, kuten Nimi.

3. Required (vaaditaan). Tässä aluessa on vain kaksi vaihtoehtoa: Required (vaa-ditaan) tai Not Required (ei vaadita). Jos halutaan, että lähettäjän täytyy täy-dentää nimensä, valitaan Required. Tämä tarkoittaa sitä, että kommenttia ei voida lähettää, ellei kyseistä aluet-

ta olla täydennetty. Jos kuitenkin an-netaan lähettäjälle mahdollisuus kom-mentoida nimettömänä, valitaan Not Required.

4. Name-alueen alla olevia First (etunimi) ja Last (sukunimi) sanoja ei valitetta-vasti voi muokata ilmaisessa Weebly-versiossa.

5. Email (sähköposti) ja Comment (kom-mentti) alueita voi muokata kuten edel-lä (ks. kohta Name).

Submit-painikeKuva 18. Submit-painike.1. Submit (lähetä) -painike (ks. Kuva

16). Huomaa, että kommenttielemen-tin tärkein osio on tämä painike. Kak-soisklikkaamalla painiketta aukeaa sen muokkauspalkki.

2. Form name (lomakkeen nimi) -kentän voi suomentaa esim. Kommenttiloma-ke.

3. Email submission to (kommentin säh-köpostiosoite). Tähän kenttään kirjoi-tetaan sähköpostiosoite, johon kom-mentti lähetetään.

4. Advanced-kohdan alta löytyy lisämah-dollisuus Submit button text (Lähetä-painikkeen teksti). Kirjoita siihen Sub-mit-sanan sijaan Lähetä.

5. Älä muuta muita arvoja.

Kuva 19. Save-painike.1. Kommenttilomakken oikeassa yläkul-

massa on kolme painiketta:2. View Entries (selaa kommentteja). Tätä

optiota ei voi käyttää ennen kuin In-ternet-kävijät ovat kirjoittaneet kom-mentteja sinulle. Jos klikkaat painik-keesta, Weebly avaa Internet-sivun, missä lukee, Once website visitors fill out your form, the entries will appear here. (Kun vierailijat lähetävät sinulle kommentteja, voit lukea niitä tältä si-vulta).

3. Form Options (lomakkeen tiedot). Täältä voit vielä tarkistaa, että lomak-keesi lähetetään varmasti oikeaan säh-köpostiosoitteeseen (ks. Submit-pai-nikkeen ohjeet).

4. Save (tallenna). Painike tallentaa muu-tokset ja sulkee osion.

Monipalsta1. Multiple Columns (monipalsta, ks.

Kuva 9). Tällä elementillä voi luoda si-vulle 2–5 palstaa. Lisäksi voit määritel-lä palstojen välisen tilan Spacing. Vaih-toehdot ovat None (ei välejä), Extra Small (erittäin kapea), Small (kapea), Medium (kohtalainen), Large (leveä), Exra Large (erittäin leveä).

Kuva 15. Linkitys.

Kuva 16. Kommenttilomake.

Kuva 17. Nimen muuttaminen.

Kuva 18. Submit-painike.

Kuva 19. Save-painike.


Painikkeet1. Button (painike, ks. Kuva 9). Painike

käynistää aina jonkin toiminnon. Sty-le (tyyli) määrittelee painikkeen ulko-asun. Link (linkki) lähettää käskyn siir-tyä toiseen paikkaan (ks. linkittämi-nen). Viimeiset kolme kuviota määrit-televät, onko painike vasemmassa reu-nassa, keskellä vai oikeassa reunassa.

Pages (sivut) -välilehtiKuva 2o. Pages (sivut) -välilehti:Tässä välilehdessä hallinnoidaan sivuston sivurakennetta. Ikkunan vasempaan reu-naan listautuvat sivuston kaikki yksittäiset sivut siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät sivuilla navigointipalkissa.1. Add Page (lisää sivu). Tällä painikkeella

lisätään sivuja.2. Add Blog (lisää blogi). Blogi on verkko-

päiväkirjatyylinen sivu, jota voidaan päivittää suoraan Internetin selaimen kautta

3. Kun listassa on useita sivuja, niiden jär-jestystä voidaan muuttaa viemällä kur-sorin sivun nimen päälle. Tällöin kur-sori muuttuu sormeksi. Kun painat hii-ren vasemman painikkeen alas ja läh-det liikuttamaan sivua ylös- tai alas-päin, Weebly vaihtaa sivujen järjestys-tä.

4. Jos sivuja rahaa vaakasuunnassa, voi-daan sivuista tehdä toisten sivujen ala-sivuja.

5. Kunkin sivun nimeä voidaan muokata Page Name (sivun nimi) -osiosta.

6. Page Layout (sivun ulkoasu) -valinnoil-la vaikutetaan sivun yläosassa olevan kuvan esitystapa. Ensimmäinen ulkoa-su näyttää kuvan isona, toinen pienen-tää sitä ja kolmannessa kuva katoaa ko-konaan. Viimeisessä ulkoasussa yläku-van viereen voidaan kirjoittaa tekstiä.

7. Ulkoasun alapuolella on muutama ruk-sattava vaihtoehto:

8. Hide page in navigation menu (piilota sivu navigaatiopalkista). Jos tässä koh-dassa on ruksi, sivu ei näy navigaatio-palkissa ja se on linkitettävä sivustolle toisella tavalla.

9. Pro-optiot toimivat vain maksullisessa versiossa.

10. Kun olet muokannut sivua haluamalla-si tavalla, tulee sivun muutokset tallet-taa painikkeella Save Settings.

11. Oikeassa yläkulmassa on kolme paini-ketta: Edit Page (muokkaa sivua), Copy Page (kopioi valitun sivun ja tekee sii-tä uuden) sekä Delete Page (tuhoaa va-litun sivun). Huomaa, että tuhotessasi sivua, Weebly varmistaa, että haluatko todellakin tuhota kyseisen sivun.

kirjoittaa koko sivuston nimi, esim. yh-distyksen nimi.

4. Muista optioista huomionarvoisia ovat mm. Ecommerce Settings (verkko-kauppa-asetukset). Kohtaan Currency (rahayksikkö) tulee vaihtaa U.S. Dol-lars($) tilalle Euros(€), jotta mahdolli-sesti käyttämäsi verkkokauppa ilmoit-taa hinnat euroina.

8. Kun olet tyytyväinen asetuksiin, tal-lenna muutokset painamalla Save (tal-lenna) -painiketta.

LopetusKuva 22. Publish (julkaise).1. Weebly-sivu ei ilmesty Internetiin en-

nen kuin se on julkaistu.

Kuva 23. Choose Your Website Domain.1. Publish (Julkaise) -painikkeen painal-

luksen jälkeen, voit valita yhdistykse-si www-osoitteen, ja painaa Continue (jatka) painiketta. Tässä kohdassa voi myös rekisteröidä uuden domain ni-men (maksullinen palvelu) tai käyttää olemassa olevaa domainnimeä.

Kuva 24. Website Published!1. Kun Continue-painiketta on klikat-

tu, kestää joitain sekunteja ja tulee il-moitus Website Published! Tämä tar-koittaa, että kotisivusto on julkaistu ja kaikkien nähtävillä.

Ari Koskinen ja Juha Keränen

Kuva 20. Pages (sivut) -välilehti.

Kuva 21. Settings (sivut) -välilehti.

Kuva 23. Choose Your Website Domain.

Kuva 24. Website Published!

Settings (asetukset) -välilehtiKuva 21. Settings (asetukset) -välilehti:1. Tämän välilehden asetukset vaikutta-

vat koko sivustoon.2. General Settings -kohdan alta löytyy

sivuston osoite: Address (osoite).3. Samassa kohdassa on myös Site Title

(sivuston osoite). Tähän kenttään tulee

Kuva 22. Publish (julkaise).

Sivuston poistaminenJos haluat pois-taa sivuston julkaisun (Unpublish) tämä tapahtuu ase-tukset (Settings) välilehdeltä, kohdasta Archive/Unpublish.

Klikkaa Un publish Site (poista sivuston julkaisu). Tämän jälkeen vastaa klikkaamalla Yes, UnPublish, jolloin sivusto poistuu näkyviltä.


TVY:n Kesäpäivät 21.–23.8.2013 LappeenrannassaLoma- ja kokoushotelli Marjola, Mikonsaarentie 15, 53300 Lappeenranta

KesKiViiKKO 21.8.11:00–12:00 Ilmoittautuminen, tulokahvi +

suolainen kahvileipä12:30 Kesäpäivien avaus ja info12:45–14:00 Keskustelu paneeli. Aiheena

Kuntakokeilu ja työllisyystilanne. Paikalla alueen kansanedustajia.

14:00 Tauko ja majoittuminen15:00–17:00 Ajankohtaisia asioita työttömyys

tilanteesta17:00 Ruokailu17:45 Kilpailuja. Esim. tikanheittoa, mölkky jne.n. 19:00–20:00 Saunatn. 21:00 Iltapala (makkaranpaistoa,

salaattia, leipää, juustoa, leikkeleitä, kahvia jne..

n. 21:30–24:00 Iltaohjelma. Yhdessä oloa, mm. karaoke.

TOrsTAi 22.8.08:00–09:00 Aamupala09:15 Aamuhartaus09:45–12:00 Työpajat ja luontopolku12:00–13:00 Lounas14:00–16:00 Risteily, hinta n. 16 euroa. Kyyti

satamaan ilmainen. Vaihto-ehtoisesti voi olla kaupungilla tai tutustua satamaan, linnoitukseen, hiekkalinnaan jne.

17:00 Päivällinen17:45–19:00 Olympialaiset19:00–20:00 Saunatalk. n. 21:00 Iltapala24.00 asti Illanviettoa

PerJAnTAi 23.8.

08:00–09:00 Aamupala09:00–11:00 Päivien yhteenveto, palkintojen

jako ja huoneiden luovutusalk. 11:00 Lounas12:00 Kotimatka alkaa

TVY ry:n valtakunnalliset seminaaripäivät Kajaanissa 22.–24.5.2013

Ensimmäinen päivä (Keskiviikko 22.5.)

10.00–12.00 Ilmoittautuminen ja lounas Ruokala Eines, Sammonkatu 1–3

12.00–12.30 Siirtyminen yhteiskyydityksin Kajaanin kaupunginkirjaston

Kalevala –saliin (~1 km)

12.30–13.00 Kajaanin Työttömien yhdistys (Työvoimayhdistys) – kolmannen sektorin toimijana

– puheenjohtaja Lauri Niiranen ja toiminnanjohtaja Sari Huovinen

13.00–14.00 Paltamon mallin onnistumiset ja karikot.

– Paltamon Työvoimatalon toiminnanjohtaja Anne Huotari

14.00–14.30 Kahvitauko

14.30–16.00 Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen (mm. kuntakokeilu ja välityömarkkinat)

– hallitusneuvos Päivi Kerminen

16.00–16.15 Tauko

16.15–17.15 Kainuun malli, kuntouttava työtoiminta ja pitkäaikaistyöttömyyden hoito Kainuussa, kokemukset ja käytänteet, Päivi Ahola-Anttonen ja Maarit Nurmi

17.15–18.00 Kajaanin ja Kuhmon kuntakokeilu -hanke koordinoija Lasse Kilponen ja Kty ry:n työhön valmennus

– koordinaattori Helena Karppinen

18:00 –> Siirtyminen ja majoittuminen Koutaniemelle, Vaparille ja Lomakoti Koivurantaan. (omat liinavaatteet ja pyyhkeet mukaan)

19.00 –> Illanvietto Vaparilla, iltaruoka, saunomista, uimista, pelejä ja mukavaa yhdessäoloa!

TVY ry:n jäsenyhdistykset

Aktiiviset Työtähakevat ryJakokunnantie 3, 80230 JoensuuPuh. (013) 220 601, 050 550 [email protected]

Alajärven seudun Työnhakijat ryKauppakatu 24, 62900 AlajärviPuh. (06) 557 1167, 040 536 [email protected] Alavuden seudun Työttömät ryTorikatu 4, 63300 AlavusPuh. 040 573 [email protected] Anjalankosken Työttömät ryKenraalintie 6, 46800 MyllykoskiPuh. (05) 363 5113, 044 377 [email protected]

eläinhoitola Kotipesä ryHanhinevantie 115, 67500 KokkolaPuh. 044 309 6464 [email protected]/kotipesa

etelä-Kymen Työttömät ryMaariankatu 18, 49400 HaminaPuh. (05) 354 [email protected]

Haapaveden Uhanalaiset Työttömät ryHakakuja 4, 86600 HaapavesiPuh. (08) 450 [email protected]

Hakunila-Länsimäki Työttömät ryRuunikkokuja 2, 01200 VantaaPuh. (09) 556 659, 040 736 [email protected]/sivu/index.php?option=com_sobi2&sobi2Task=sobi2Details&catid=3&sobi2Id=372&Itemid=7

Harjavallan seudun Työnhakijat ryHarjavallankatu 6 A 4, 29200 HarjavaltaPuh. (02) 674 0881

Haukiputaan Työnhakijat ryHerralantie 1, 90830 HaukipudasPuh. 040 704 6731, 040 528 [email protected]

Helsingin Työttömät ryNokiantie 2–4, 00510 HelsinkiPuh. 045 874 8467, 045 874 [email protected]

Hollolan Työttömät ryHirsimetsäntie 19, 15200 LahtiPuh. 040 517 [email protected]

Horisontti Team ryVellikellontie 4, 00410 HelsinkiPuh. 044 099 [email protected]

Hyvinvoinnin Hyväksi ryAlhaistetie 10, 21200 RaisioPuh. (044) 922 8052, 050 561 [email protected]/

Hämeenlinnan Työsilta – Häty ryRaatihuoneenkatu 7 A 13, 13100 HämeenlinnaPuh. 040 [email protected]

iisalmen Työttömät ryKunnankatu 6, 74120 IisalmiPuh. (017) 817 [email protected]

ilmajoen Työttömät ryVarikontie 5 B, 60800 IlmajokiPuh. (06) 424 7120, 045 261 [email protected]

imatran Työnhakijat ryKoskikatu 1 D, 55120 ImatraPuh. 050 461 [email protected]/imatrantyonhakijat

ivalon seudun Työttömien Yhdistys ryVasantie 3, 99800 IvaloPuh. 046 613 [email protected]; [email protected]

Jalasjärven Työnhakijat ryKoskitie 4 E, 61600 JalasjärviPuh. (06) 458 0211, 044 280 7024 [email protected]/jalasjarven.tyonhakijat.ry

Juankosken Työttömät ryPoikkitie 7, 73500 JuankoskPuh. 040 553 [email protected]/yhdistys/juankoskentyottomat/

Juvan Työllistettävät ryJuvantie 24, 51900 JuvaPuh. 050 558 [email protected]

Jyväskylän Katulähetys ryKankitie 10, 40320 JyväskylPuh. 040 547 [email protected]

Jyväskylän Uusiotuote ryVapaudenkatu 8, 40100 JyväskyläPuh. 040 740 [email protected]

Jyvässeudun Työttömät ryMatarankatu 4, 40100 JyväskyläPuh. 040 821 1987, 040 595 [email protected]; [email protected]

Kaarinan Työttömät ryKoristontie 1, 20780 KaarinaPuh. 010 279 6200, 0400 [email protected]

Kaavin Työnhakijat ryKaivotie 1, 73600 KaaviPuh. 040 770 [email protected]/

Kajaanin Työttömien Yhdistys ryLinnankatu 2, 87100 KajaaniPuh. (08) 6140 098, 044 314 [email protected]/site/ktykajaani/

Kangasalan Työttömät ryRekolantie 15, 36200 KangasalaPuh. (03) 377 [email protected]/kangasalan.tyottomat.ry/

Kangasniemen Työttömät ryTeollisuustie 4, 51200 KangasniemiPuh. 040 096 1125, 044 066 [email protected]

Kankaanpään Toimitupa ryKuninkaanlähteenkatu 4 as. 11, 38700 KankaanpääPuh. (02) 572 3842kankaanpaan.tyonhakijat@dnainternet.netkotisivu.dnainternet.fi/tyonhak/Index.htm

Kauhavan Työnhakijat ryKauppatie 129 A, 62200 KauhavaPuh. (06) 434 1964, 040 736 [email protected]

Kemijärven Työnhakijat ryJaakonkatu 2–4, 98100 KemijärviPuh. 045 [email protected]

Kihniön Työttömät ryPrunnintie 6, 39280 KihniöPuh. (03) 448 4933, 040 520 [email protected]

Kiuruveden Työttömät ryAsematie 16, 74700 KiuruvesiPuh. 046 661 [email protected]

Koillis-Helsingin Työ ja Toiminta – Ko-Ty ry Traktoritie 2, 00700 HelsinkiPuh. (09) 347 1577, 050 408 [email protected]

Kokkolan Työttömät ryNiittykatu 1, 67100 KokkolaPuh. (06) 831 [email protected]

Kolarin Työttömät ryKurunkuja 1, 95800 SieppijärviPuh. 046 902 7171, 046 546 [email protected]/kolarin-tyottomat-ryn-kierratys/

Kontiolahden Työttömät ryKeskuskatu 41, 81100 KontiolahtiPuh. 045 88801255, 045 888 1255kontiolahden.tyottomat@telemail.fiwww.kontiolahdentyottomat.fi

Korson Työttömät ryKotkansiipi 7, 01450 VantaaPuh. 050 375 4915, 050 375 [email protected]

Kouvolan seudun Työttömät ryHallituskatu 11, 45100 Kouvola Puh. (05)371 1741, 040 173 6422kouvolanseuduntyottomat@suomi24.fikouvolanseuduntyottomat.yhdistysavain.fi/

Kouvolan Työnhakijat ry c/o Matti Nygrén, Elimäentie 43, 46910 AnjalaPuh. 050 465 [email protected]

Kuhmoisten Työvoimareservi ryToritie 41, 17800 KuhmoinenPuh. 040 718 1266, 050 300 3909 [email protected]

Kuhmon Työttömien Yhdistys ryKainuuntie 99, 88900 KuhmoPuh. (08) 652 0320, 050 328 [email protected]/yhdistys/kuhmon.tyottomat/

Kuopion Työttömät rySuokatu 18, 70100 KuopioPuh. 050 440 0900, 050 440 [email protected]

Kurikan Työnhakijat ryKeskuspuistikko 22, 61300 KurikkaPuh. (06) 450 [email protected]/kth

Kyrön eloisat ryValtakatu 45, 39200 KyröskoskiPuh. 040 763 [email protected]

Kärkölän Työttömät ryHähkäniementie 8, 16600 JärveläPuh. 040 834 2990, 050 386 [email protected]/ktry

Lahden seudun Työttömät ryYrjönkatu 5 A 2, 15100 LahtiPuh. (03) 782 2830, 045 652 [email protected]

Lahden Työpaja 92 ryLemminkäisenkatu 4, 2. krs, 15210 LahtiPuh. (03) 781 9156,, 041 464 [email protected]

Laitlan Tyättömä rySairaalantie 6, 23800 LaitilaPuh. (02) 851 [email protected]

Lapinlahden Työttömien Tuki ryJuhani Ahontie 5 As 8, 73100 LapinlahtiPuh. 040 [email protected]

Lappeenrannan seudun Työnhakijat ryMeijerikatu 1, 53500 LappeenrantaPuh. 0400 269 [email protected]

Lapuan Työnhakijat rySiiriläntie 3, 62100 LapuaPuh. 050 464 [email protected]

TVY ry:n jäsenyhdistykset


Lempäälän-Vesilahden TyöttömätSotavallantie 17, 37500 LempääläPuh. 040 3505 231lempaalan.vesilahdentyottomat@gmail.comlemvetyottomat.suntuubi.com/

Lohjan seudun Työttömät rySairaalantie 4, 08200 LohjaPuh. (019) 369 [email protected]/lohseuty/

Loimaan seudun Työttömät ryLeppäkuljunkatu 2, 32200 LoimaaPuh. 046 661 [email protected]/loty/

Länsi-Vantaan Työttömät ryLiesitori 1, 01600 VantaaPuh. (09) 8393 [email protected]/sivu/index.php?option=com_sobi2&sobi2Task=sobi2Details&catid=3&sobi2Id=364&Itemid=7

Merikarvian seudun Työnhakijat ryKauppatie 48, 29900 MerikarviaPuh. 044 551 [email protected]

Meri-Vuosaaren Työttömät ryMustalahdentie 4, 00960 HelsinkiPuh. (09) 341 [email protected]/mvtry

Mikkelin Työttömät ryPorrassalmenkatu 1, 50100 MikkeliPuh. (015) 212 [email protected]

Mynämäen seudun Työttömät Työnhakijat ryKeskuskatu 19, 23100 MynämäkiPuh. (02) 437 [email protected]

Mäntyharjun Työttömät ryKauppatie 1–3, 52700 MäntyharjuPuh. 044 055 [email protected]

nastolan Työttömät ryKukkastie 33, 15560 NastolaPuh. (03) 762 5100, 044 344 [email protected]/index.html

nokian Työttömät ryNokian Valtatie 25 C, 37100 NokiaPuh. (03) 341 [email protected]/nokiantyottomat/

nurmeksen Aktiivit Työnhakijat ryKoulukatu 5, 75500 NurmesPuh. (013) 480 110, 040 715 [email protected]/~narekartano/

Orimattilan Työnhakijat ryLahdentie 65 D, 16300 OrimattilaPuh. (03) 777 [email protected]

Parikkalan Työnhakijat ryPetäjikönkatu 12 A 3, 59100 ParikkalaPuh. 050 362 [email protected]

Pellon Työttömät ryMuseotie 34, 95700 PelloPuh. 040 567 [email protected]

Pihtiputaan Työttömät ryPistotie 2, 44800 PihtipudasPuh. 040 7370 [email protected]

Porin seudun Työttömät ryMikonkatu 21, 28100 PoriPuh. (02) 641 [email protected]

Porvoon seudun Työnhakijat ryKaivokatu 37 , 06100 PorvooPuh. (019) 524 [email protected]

Puolangan Työttömien Yhdistys ryKeskuskatu 3, 89200 PuolankaPuh. (08) 6155 [email protected]/index.asp?id=583#open

rajaseudun Työttömät ry / raili KallioKalliontie 107, 82655 VärtsiläPuh. 050 412 0386

rantasalmen Työttömät rySudentie 1, 58900 RantasalmiPuh. (015) 440 [email protected]/yhdistys/rantasalmentyottomat/

rautavaaran Työraitti ryKirkkotie 2, 73900 RautavaaraPuh. 040 752 [email protected]

rovaniemen Kohtauspaikka ryRakkatie 4, 96100 RovaniemiPuh. (016) 345 250, 040 834 2979 [email protected]

saarijärven Työttömät ryPaavontie 17, 43100 SaarijärviPuh. 040 198 0884, 014 423 [email protected]

sallan Menokkaat ryKuusamontie 45, 98900 SallaPuh. 040 521 [email protected]

salon Alueen Työttömät ryLänsiranta 4 A 1, 24100 SaloPuh. (02) 733 3375, 0400 631 [email protected]/

siilinjärven Työnhakijat ryHonkarannantie 5, 71800 SiilinjärviPuh. (017) 462 [email protected]/aktiivit/

sipoon Työttömät ryPilvilinnantie 4, 04130 SipooPuh. (09) 239 [email protected]

suolahden Työttömät ryKisakatu 7, 44200 SuolahtiPuh. (014) 542 092, 040 568 [email protected]

suonenjoen Tehdäänitse ryJalkalantie 160 N 2, 77600 SuonenjokiPuh. 040 048 3416, 040 811 [email protected]

Tampereen seudun Työllistämisyhdistys etappi rySarvijaakonkatu 28–30, 33540 TamperePuh. 010 231 [email protected]

Toijalan seudun Työttömät ryHämeentie 41, 37800 ToijalaPuh. 040 356 [email protected]

Toimintakeskus sampola ryAlakiventie 8, 00920 HelsinkiPuh. (09) 340 4684, 040 544 [email protected]/myllypuro/index.php/muut-yhdistykset-mainmenu-248/toimintakeskus-sampola-mainmenu-259

Turun seudun Työttömät – TsT ryKanslerintie 19, 20200 TurkuPuh. 044 700 [email protected]

Työ ja Toiminta ryAsentajankatu 1, 00880 HelsinkiPuh. 010 837 2339, 041 511 [email protected]@kierratys.netwww.kierratys.net

Työpajayhdistys Teko ryAhertajantie 10, 57230 SavonlinnaPuh. (015) 555 [email protected]

Työpetari ryUrheilutie 2, 93100 PudasjärviPuh. 044 082 [email protected]/

Työttömien Kukkopilli ryVirastotie 2, 43800 KivijärviPuh. 040 837 3541, 040 866 [email protected]

Työttömien Liikunta: Liikauttajat ryNokiantie 2–4, 3 krs, 00510 HelsinkiPuh. (09) 7746 830, (09) 7746 8332, 050 639 [email protected]

Urjalan Työttömien Yhdistys ryUrjalantie 26, 31760 UrjalaPuh. 040 162 [email protected]/urjalan-tyottomien-yhdistys-ryn-kierratyskeskus/

Uudenkaupungin seudun Työttömät ryAittaranta 2, 23500 UusikaupunkiPuh. (02) 841 [email protected]/tyottomat

Vantaan Työttömät ryLeinikkitie 22 B, 01350 VantaaPuh. (09) 857 1896, 040 524 [email protected]/

Varissuon Työttömät – VT ryHintsankuja 4, 20610 TurkuPuh. 040 755 [email protected]@vtry.fiwww.vtry.fi

Wiialan sentteri ryKansankatu 1, 37830 ViialaPuh. 040 704 [email protected]

Virtain Työttömät rySairaalantie 1, 34800 VirratPuh. (03) 485 [email protected]

Ylitornion Työttömät ryAlkkulanraitti 97, 95600 YlitornioPuh. (016) 571 [email protected]

Ylivieskan Työttömien Yhdistys ryKuusitie 4, 84100 YlivieskaPuh. 040 725 6108

Ylä-Kainuun Työttömien Yhdistys ryKauppakatu 20, 89600 SuomussalmiPuh. 050 371 3023, 050 524 [email protected]/~yk.tyottomat/

Ylöjärven Työttömät ryMikkolantie 11, 33470 YlöjärviPuh. (03) 348 4234, 044 048 [email protected]/ylojarven.tyottomat.ry

Ytyä - Yhteistyötä Työttömät ryVaaskiventie 10, 90500 OuluPuh. (08)540 9254, 040 773 [email protected]

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY rySörnäisten rantatie 27 C 1b00500 HelsinkiToimisto 044 544 [email protected]

Välityömarkkinat – sosiaalinen työllistäminen murroksessa! Paneelissa: Tarja Filatov (SDP), Antti Holopainen, Outi Alanko-Kahiluoto ja Lea Karjalainen (TVY ry).

naapurissa on pimeää! – raikasta ja reipasta keskustelua kansalaistoiminnasta. Sininauhaliitto ja Kalliola.

Mitä kasvun jälkeen? Vaihtoehtoja kasvutaloudelle.

seuraako hyvinvointivaltion pienistä murtumista suuri ei luova tuho?

Perustulo – tie ulos tukiviidakosta?

Maahanmuuttajanuoret ja maahanmuuttajien työllistyminen yleensä.

Kuvataiteilija Ritva Harle (Pand ry) ja osallistava kuvataide.

Äärioikeistolaisuuden nousu.

Koulufestari – toisilta oppimisen festivaali -työpaja.

Maailmanlopun seminaari, jossa mukana vesiaktiivi Olli-Pekka Haavisto, Maan ystävät: Suolaton vesi loppuu, professori Tere Vadén, Aalto-yliopisto: Halpa energia loppuu, professori Mikael Fortelius, Helsingin yliopisto.

Kaivosseminaari: Kaivoslain uudistaminen, tarvitaanko kaivannaisteollisuutta, paikallisen väestön ja kansalaisten osal-listumisoikeus ja sananvapaus, kaivoshankkeet ja kaivosliikkeet Suomessa sekä Suomen luonnonvarojen kestävä käyttö.

Luomuvallankumous. Luonnonmukaisesta maataloudesta, sen yhteydestä biodiversiteetin suojeluun ja ilmastonmuutoksen hillintään.

Hyvinvointia luonnosta – metsät kaupunkilaisten terveyden lähteenä (Helsingin yleiskaava). Järjestäjänä Kaupunkimetsäliike, Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.

Keskustelu ammattiliitto Pron ja Paavali Kukkosen kanssa. Demokratian laatu, ay-liikkeen tulevaisuus ja yhteistoiminnan mahdollisuudet.

Keskustelu raili Perimäen (sAK) kanssa. Työelämän kehittämisen kysymykset. Kehitysmaiden työolosuhteet siirtyneet tänne.

Boikotti apartheidia vastaan: tapaus Palestiina. Järjestäjänä Palestiina-foorumi, ICAHD Finland.

Gazan lapset ja Palestiinan tulevaisuus. Järjestäjä Palestiina-foorumi, Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistys.

Meneillään olevia kansalaisaloitteita. Avoin ministeriö ry.

HiV:n historiaa suomessa ja sen vaikutusta suomalaiseen HLBT-yhteisöön. Pinkkiruusu ja Sonk.

Lasten hyvinvointi: Lastensuojelu kriisissä? eU-kriisi ja tautien leviäminen. nuorten yhteiskuntatakuu. ruokatuotannon etiikka. Haluatko piian kotiin? Miten työllistää oikein? eU-kriisin suomalaiset naisuhrit? Globaali solidaarisuus ja naisten asema. Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kansalaisvaikuttaminen koulussa – miksi suomalaiset lapset ja nuoret eivät viihdy koulussa? eriarvoistuminen globaaleista lähtökohdista linkittäen Post2015-keskusteluun. eläinoikeudet-seminaari. Kaivoksista hyvinvointia vai tuhoa? Asiantuntijana omassa asiassaan. Vammaisten ja vanhusten asuminen pääkaupunkiseudulla.

Musiikkitalo

Finlandia-talo

Eduskunta

Mannerheimintie

Rautatieasema

20.–21.4.2013Suomen sosiaalifoorumi

Paikka: Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto ArbisOsoite: Dagmarinkatu 3, Helsinki

ArBis

Museo

Arbikselle pääsee esim. City-Sokoksen edestä raitiolinjoilla 4T ja 7A (yksi pysäkinväli). Kävellen matkaa on noin 15 min.

City-Sokos

KiasmaPosti

Forum

Juhlasali: Perustulo – tie ulos tukiviidakosta?

L23: Rahoitusmark-kinoiden säätely ja veroparatiisit

L13: Ruohonjuuri-tason ääni työ-elämään

L21: Nuorten yhteis-kuntatakuu

L22: Ruoka-tuotannon etiikka ja ruoan teologiaa

Luokka 11: Yhdenver-tainen Suomi, yhden-vertainen maailma?

L12: Ilmastonmuutos poliittisena ongelmana

L33: Väki vallatto-muus eri uskon-noissa

L35: Empatia kansalaisvai-kuttamisessa

L41: Solidaarisuus-talous, käytäntöjä ja kartoitusta

L42: Metsät kau-punkilaisten ter-veyden lähteenä

Juhlasali: Maailmanlopun seminaari

L23: EU:n kuristus-politiikka ja sosiaalinen kriisi

L13 klo 14–17.30: Climate change, resource scarcity and human security in the Arctic

L21: Osatyökykyiset ja työelämä

L22: HIV/Aids Suomessa

L11: Vammaisten ja vanhusten asuminen pääkaupunkiseud.

L12: Asiantuntijana omassa asiassaan

L33: Globaali solidaarisuus ja naisten asema

L35: Kuka päättää rahasta ja taloudesta?

L41: EU-kriisi ja tautien leviäminen

L42: Vihreän talouden käsite

L43: Uskonnot. las-ten usk.vapaus päi-väk. ja kouluissa

L44: Kansannousut ja kapitalismi

Juhlasali: Välityö-markkinat – sosiaali-nen työll. murros!

L23: Kaivoksista hyvinvointia vai tuhoa?

L21: Palestiina-paneeli

L22: Miksi asekau-pasta ei puhuta enempää?

L11: Kriittinen kult-tuurikeskustelu

L12: Ruoka ja valta

L33: Maahanmuut-tajanuoret tilastojen takana

L35: From inequality to a democratic & ecolog. economy

L41: (ei ohjelmaa) L42: Osuuskunta työelämässä ja yhteiskunnassa

L43: EU-kriisi ja suomal. perheenäidit Kreikassa

klo 12

klo 14

Juhlasali: Rauhankulttuuri vs. vihakulttuuri

L23: Äärioikeis-ton haaste

L13: (ei ohjelmaa)

L21 (klo 11–13.30): Kaivosten uhkaamat Intian alkupe-räiskansat

L22: (ei ohjelmaa)

L11 (klo 11–13.30): Miten kan-salaisuus toteutuu koulu(i)ssa?

L12 (klo 11–13.30): Campaigning and advocacy work in a globalized world

L33: Aikapolitii-kan mahdolli-suudet

L35: Maa-kaappaukset ja Suomi

L41: Maahan-muuttajien työl-listyminen

L42: Hyvinvointival-tion pienistä murtu-mista ei luova tuho?

L43: Filmiesitys: Världens säkraste kärnkraftverk

Juhlasali: Kansalaisaloitteiden vireillepano

L13: Yhteiskunnal. yrittäjyys – uhka vai mahdollisuus?

L22: Kehitys ja rauhan-työ, naiset ja media

L23: Mitä kasvun jälkeen? L33: Naapurissa on pimeää! (kansalais-toiminnasta)

L43: Filmiesitys: Docu-mentaries of zapatista community (Mexico)

L35: Vesi on perus-oikeus – EU:n ensim. kansalaisaloite

L41: Boikotti apart-heidia vastaan: tapa-us Palestiina

L42: Filmiesitys: Alaikäi-senä turvapaikanhaki-jana Suomessa

klo 11

klo 13

LAUAnTAi

sUnnUnTAi

klo 16

Avajaiset (lauantai, klo 10) ja päätöstilaisuus (sunnuntai, klo 15) juhlasalissa

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

Luokka 45: Lastenhuone(molempina päivinä)

Päiv

itett

y ohj

elm

a!

L43: E-jäte eettisessä tar-kastelussa

L44: Ekologisesti kestävä hyvinvointi

L44: Totuuskomissio EU:hun

L44: Koulu-festari

Documents

SANOMAT · RAY:ltä, Kasteesta tai muusta STM:n raha - hanasta tai vähän jokaisesta. TVY ry on jä - sen Soste ry:ssä sekä EAPN-Finissä ja ole-tan, että meidän hallitus on