1

Sarjan periaatteitaMillaisia oppimisstrategioita Minä ja SUOMI -sarjassa painotetaan?Kirjojen kuvituksestaJaksojen suunnittelustaOppimista tukevia ratkaisujaYmmärtämistä tukeva tekstin käsittelytapaTehtäväkirjat E erityisopetukseen ja yleisopetukseenTehtäväkirjat M suomi toisena kielenä -opetukseen ja yleisopetukseen

Eriyttämisen keinojaMiten Minä ja SUOMI -oppimateriaali eriyttää?Miten jokainen oppilas voi onnistua ja osallistua?Miten eriyttäminen onnistuu kirjojen avulla?

Jaksojen tavoitteita ja kuuntelutehtäviäSuomen kielen tavoitteiden painottuminen ja syventyminen Minä ja SUOMI -sarjassaOvi seikkailuunMatkalippu tarinoihinSankareiden matkassaLöytöretkiä kieleen

-sarja Opettajan sivut

2

Millaisia oppimisstrategioita Minä ja SUOMI -sarjassa painotetaan?

Tiedon etsimistä ja käsittelyä

Tiedonhankinta ja -käsittelytaitoja opitaan ”kädestä pitäen”. Jokaiseen oppikirjaan on suunniteltu kokonainen jakso näiden taitojen kehittämistä varten.

Viestintätaitoja

Oppilaita ohjataan ymmärtämään viestinnän keinoja ja myös käyttämään niitä. Perinteisten kirjallisten tekstien lisäksi oppimateriaali painot-taa suullista ja kuvallista viestintää. Kuvien mer-kityksien ja sisältöjen tajuaminen on nykyihmi-selle yhä tärkeämpää. Kirjojen kuvitus on peda-gogisesti tarkkaan suunniteltu oppimisen tueksi.

Perustaitoja

Minä ja SUOMI -sarjassa on paneuduttu monin tavoin tekstin ymmärtämistä tukevien ja lukemista helpottavien oppimisstrategioiden käyttöön. Keinoja esitellään tässä opettajanmate-riaalissa, ja ne ovat mukana toistuvasti myös tehtävissä. Tekstin ymmärtämistä tukevat myös kertomusten aihepiirien nivoutuminen oppi-laiden omaan elämänpiiriin, seikkailuun ja juo-nen jännittävyyteen. Kertomukset ovat koko-naisuuksia, joilla on kiinnostusta herättävä alku ja positiivinen loppuratkaisu.

Toisena perustavoitteena on oppilaiden lause-tajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen tuke-minen. Se näkyy tehtäväkirjoissa eritasoisina kirjoitusharjoituksina.

Kolmantena tavoitteena painotetaan kielen rikkautta ja sanavaraston kartuttamista. Nämä tavoitteet on kytketty tiiviisti kertomuksiin, joi-den kielen rakenne on helppoa mutta sanasto rikasta. Kertomuksissa on pyritty näin välttä-mään selkokielen tylsyys.

Kuva on Matkalippu tarinoihin -kirjan kertomuksesta Haltijan salaisuus.

Harkittuja työtapoja

Kirjasarjassa on panostettu sel-laisiin työtapoihin, jotka hel-pottavat luetun tekstin ja teh-tävien ymmärtämistä sekä pyr-kivät osaltaan auttamaan uuden tiedon omaksumista. Tavoitteena on myös kehittää tiedonhan-kinnan ja ajattelun taitoja. Työta-poja ovat esimerkiksi ennakointi ennen kertomukseen tutustumista ja yhteistoiminnalliset työtavat.

Opiskelun suunnittelua ja arviointia

Jokaiseen jaksoon kuuluvilla suunnittelu sivuilla ohjataan oppilaita ymmärtämään oman opis ke lun suunnittelun merkitys. Sivuille koo-tuista nuortenkirjojen kansikuvista saa jakson teemaan sopivia kirjallisuusvihjeitä. Jakso päättyy helposti toteutettavaan ja samalla kannustavaan itsearviointisivuun.

3

Elämyksen avulla oppimista

Oppikirjan kertomuksissa tutustutaan fiktiivisen luokan oppilaisiin ja heidän elämäänsä. Tekstei-hin on samalla sisällytetty myös opittavat asiat. Vaikeiden asioiden oppiminen on usein esitetty kertomuksessa niin, että juoni ja dialogi toimivat työtavan mallina lukijoille. Elämyksen ja oppi-misen raja hämärtyy.

joitussivuja, joiden apu kohdentuu käyttäjäryhmän tarpeisiin, esimerk-keinä käsialaharjoitukset, päättöarvi-oinnit tai tietokarttamallit.

Tehtäväkirjat opastavat opiskeluun

Oppilaan työskentelyä ja oppimista ohjataan ja eriytetään tehtäväkirjo-jen avulla. Tehtäväkirja E sopii eri-tyisopetukseen ja myös yleisopetuk-seen silloin, kun luokan oppilaat ovat eritasoisia tai luokkaan on integroitu erityis- ja suomi toisena kielenä -oppilaita. Tehtäväkirja M soveltuu sekä suomi toisena kielenä -opetukseen että samoille oppilaille omassa luokassa äidinkielen tun-neilla käytettäväksi.

Tehtävät näissä kirjoissa ovat osit-tain samanlaisia, mutta eriytyvät sit-ten opiskelijoiden taitojen mukaan. Ei siis ole tarkoitus jokaisen tehdä kaikkia tehtäviä. Opettaja valitsee, karsii tai muuttaa tehtäviä omien tavoitteidensa lisäksi tietenkin eri-tyisesti oppilaan kielitaidon tai mui-den taitojen mukaan.

Erikoistehtävät ovat jokaisen jak-

Kuva Ovi seikkailuun -oppikirjan jaksosta Miten kirja viihdyttää?

son lopussa ja ne voidaan valita jo jaksoa suunniteltaessa. Ne eivät ole lisätehtäviä, vaan niihin voidaan keskittyä kokonaisten oppi-tuntien tai oppijaksojen ajan. Erikoistehtävissä korostuu yhteistoiminnallisuus ja niitä voidaan valita myös perustehtävien sijaan.

Ajankäytön joustavuutta

Jaksojen aiheet eivät ole tuntisuunnitelmia vaan kokonaisuuksia, joihin opettaja käyttää aikaa harkintansa mukaan. Painotukset ja ajankäyttö päätetään luokan tason tai yksittäisen oppilaan tason mukaan. Ks. Eriyttämisen keinoja.

Romaani, oppikirja ja hakuteos samoissa kansissa

Oppikirja sisältää luku- ja opetustekstiosaston, kielentuntemuksen tietopankin sekä opittavien asioiden aakkosellisen hakemiston. Näiden lisäk-si eri tehtäväkirjoissa on omia tieto- ja har-

4

Kirjojen kuvituksesta

Kuvilla omat tavoitteensa

Kuvituksen tavoitteena on tukea luetun ymmärtämisen lisäksi myös kuvalukemis-ta. Toisinaan kuvassa on tärkeä opittava asia tai ohje. Kuvat eivät ole siis sivuilla turhina koristuksina, ja siksi oppilaita on ohjattava niiden tarkasteluun ja tulkintaan.

Kirjasarjassa Minä ja SUOMI on kol-me kuvittajaa. Ovi seikkailuun ja Mat-kalippu tarinoihin -oppikirjojen kuvittaja on Riikka Juvonen. Hänen kuvansa antavat vihjeitä kertomusten tapahtumista ja tunnelmista. Kuvituksen tavoitteena on alussa mainittujen tavoitteiden lisäksi iloi-suus ja värikkyys. Ne viestittävät, että opiskelu on positiivinen ja hauska tapah-tuma.

Sankareiden matkassa ja Löytöretkiä kieleen -oppikirjoissa kuvittajana on Varpu Riihimäki. Hänen kuviensa tavoitteena on herättää ensisijaisesti mie-likuvia kertomuksen sisällöstä, mutta sen lisäksi niissä on usein opittavaa asiaa. Oppikirjojen kuvia käytetään kertomuk-sen sisällön ennakoimisen lisäksi myös kuvalukemiseen ja -tehtäviin.

Kolmantena kuvittajana on Martti Sirola, jonka käsialaa ovat humoristiset sarjakuvat. Hänen tyylinsä on tuttu mm. Hölmöläistarinoista ja Jukka Vihi -albu-meista. Sarjakuvissa opetettava asia on sisällytetty juoneen ja kuvien yksityis-kohtiin. Pedagogisen sarjakuvan tavoit-teena on vaihtelun ja huumorin avulla saada myös heikommat lukijat opiskeluun mukaan. Sarjakuvan mahdollisuuksia hyö-dynnetään kuvalukemisessa ja tehtävissä.

Tehtäväkirjojen kuvitus on Varpu Riihi-mäen ja Martti Sirolan käsialaa. Kuvat ja tehtävät liittyvät saumattomasti toisiinsa.

Kuva Ovi seikkailuun -oppikirjan jaksosta Miten hankimme tietoa?

Kuva on Sankareiden matkassa -oppikirjan sarjakuvasta Kalevalan tarinoita.

Kuvat Löytöretkiä kieleen -oppikirjan jaksosta Uusia lainoja ja sivistyssanoja.

Ken ei käy miekan mittelöhön, lähe ei kalvan katselohon, sen minä siaksi laulan.

5

Ennakoiva kuunteluteksti sarjakuvaan

Opettaja lukee kuuntelutekstin silloin, kun sarjakuvaa ensimmäisen kerran aiotaan käsitellä. Kuuntelun jälkeen esitetään kysymykset. Tavoitteena on luoda myönteinen ”salapoliisin asenne” suomen kieleen/äidinkieleen.

Kuka on Väinö Lakeus?

Uudessa oppikirjassasi tulet tutustumaan moniin henkilöihin. Eräs

sivuhenkilöistä on Vennun Kari-eno, joka suunnittelee harrastuksenaan

sarjakuvia. Hänen ystävänsä Martti piirtää ne. Sarjakuvaa julkaistaan

Kotikulma-nimisessä paikallislehdessä. Sarjakuvan sankari on Väinö Lakeus.

Sankari muistuttaa hyvin paljon kirjoittajaansa eli Kari-enoa. Väinön tapaat

aina uudestaan monissa kirjan jaksoissa. Väinö Lakeus on tehokas salapoliisi,

joka tutkii monenlaisia juttuja ja onnistuu myös ratkaisemaan ne. Väinön

lempinimi on Väiski. Väinön sisarenpoika ja kaveri on Petteri, joka suhtautuu

Väinön tempauksiin ymmärtäväisesti. Väinön äiti, siis Petterin mummo, on

molemmille tärkeä henkilö. Uteliaalla ja toimeliaalla mummolla on seuranaan

papukaija, jonka nimi on Kaija. Kaija osaa puhua ja aiheuttaa siksi monesti

hauskoja tilanteita ja huvittavia väärinymmärryksiä. Näiden henkilöiden

mukana sinäkin pääset selvittämään monta visaista ongelmaa.

Kysymyksiä kuuntelun jälkeen1. Kuka kirjoittaa sarjakuvan käsikirjoituksen?2. Kuka piirtää sarjakuvan?3. Kuka on sarjakuvan sankari? Ketä hän muistuttaa?4. Keitä muita sarjakuvassa esiintyy?5. Kuka on Kaija?

Kuva on Löytöretkiä kieleen -kirjan jaksosta Tiedonhankinnasta tekstinkäsittelyyn.

6

Jaksojen suunnittelusta

Oppikirjojen jaksot alkavat suurella kuvalla, joka liittyy opiskeltavan jakson aihepiiriin. Kuvan käsittely toimii jaksoon virittelynä ja sen kokoaja na. Aloitussivuilla on pääotsikkona jakson nimi, joka vihjaa kertomusten aihepii-riin, sekä pedagoginen otsikko, joka kertoo jak-sossa opittavan tavoitteen. Kahdessa ensimmäi-sessä oppikirjassa on myös jakson aiheeseen viit-taava runo.

Jaksojen aloitussivujen käsittelyvihjeitä

1. Keskustellaan oppikirjan runostaJokaisen jakson aloitusaukeamalla on kuvaan ja jaksoon virittävä runo tai runon osa. Se voidaan lukea yhdessä ja pohtia:– Mistä runo kertoo?– Miten se sopii kuvaan tai jaksoon?– Miten se pitäisi esittää (yksin, vuorolukuna, puhekuorona)?

2. Ennakoidaan kuvasta ja otsikoistaKun oppilaan kieli- tai lukutaito on heikko, on erityisen tärkeää keskustella jakson tai aiheen sisällöstä jo ennen varsinaista jakson tai tekstin

lukemista. Keskustelemalla otsikoista ja kuvista oppilaat kykenevät liittämään aiheen omiin kokemuksiinsa ja palauttamaan mieleensä aiem-min opitut asiat. Tekstin ymmärtäminen helpot-tuu olennaisesti. Samaan asiaan liittyvät moniin kertomuksiin kirjoitetut ennakoivat tekstit, joita löytyy näiltä sivuilta myöhemmin.

Kysymykset aloitussivuilla voisivat olla seuraa-vanlaisia:– Mitä otsikot kertovat mielestäsi jakson sisäl-löstä? – Mitä kuva tuo mieleesi?– Mitä tiedät ennestään tästä asiasta?

3. Tutustutaan jaksoon ja kuvaan tehtävien avullaOvi seikkailuun ja Matkalippu tarinoihin -teh-täväkirjojen suunnitteluaukeaman kuvissa on jakson tunnuseläin, joka esiintyy koko jakson kuvituksessa. Tunnuseläimet puuhailevat malliksi samoja asioita kuin oppilaatkin. Toisinaan eläi-met antavat puhekuplissa apua tehtävien ratkai-suun. Kuvan tilanteet tukevat jakson tavoitteita.

Aluksi aukeamalla esitellään jakson sisältö ja tavoitteet. Oppilaat tutustuvat jaksoon selaile-

malla (usein tehtävä 1). Seu-raavissa tehtävissä oppilaat pohtivat ja arvioivat aiheita omalta kannaltaan eli kar-toitetaan aikaisemmin opit-tuja tietoja, taitoja ja asen-teita. Sitten ohjataan oppi-laita aset ta maan opiskelulleen selkeitä tavoitteita. Jaksoon sopivia kirjoja esitellään joko suunnittelusivuilla tai myö-hemmin jaksossa. Toivottavaa olisi, että oppilas lukisi aina-kin yhden kirjan kunkin jak-son aikana tai edes osan siitä. Kirjaehdotukset auttavat valintaa vaikkapa kirjastossa käydessä.

Kuva on Matkalippu tarinoihin -kirjan jaksosta Satuklassikkoja.

7

Kertomuksista

Oppimista tukevia ratkaisuja

1. Otsikointi ja ennakoiminenKertomukset on kirjoittanut työryhmän tavoitteiden mukaan kirjailija Kari Vaijärvi vartavasten oppikirjoja varten. Pääotsikon avulla herätellään oppilaan kiinnostus tekstiin. Mitähän tässä kerrotaan? Pedagoginen otsikko kertoo sekä oppilaalle että etenkin opettajalle, mikä on opiskelun tavoite. Otsikoinnin ja kuvituksen avulla enna-koidaan jo kertomuksen sisältöä, jolloin luetun ymmärtä-minen helpottuu.

2. Väliotsikot ja reunalauseetTekstimassa on taitettu kapeaksi palstaksi ja jaettu välis-tyksillä kappaleiksi. Kappaleet alkavat joko väliotsikolla tai reunalauseella. Näiden tarkoituksena on ilmaista ker-tomuksen juoni, jolloin heikosti lukeva oppilas pystyy saamaan käsityksen tapahtumista, ottamaan osaa yhtei-seen keskusteluun ja tekemään ensimmäiset tehtävät. Toi-sinaan väliotsikot ovat kysymyksiä, joilla lukijan huomio suunnataan kappaleen pääasiaan. Tällöin tavoitteena on parantaa luetun ymmärtämistä. Joskus reunalauseisiin on liitetty opittavaa asiaa tai korostettu tehtäviin tarvittavia vastaus- tai esimerkkisanoja, jolloin asian ymmärtäminen ja tehtävien tekeminen helpottuvat.

3. Kertomuksen lukutapojaKertomukset on usein kirjoitettu ainakin osittain vuoro-puheluksi, jolloin oppilaat lukevat kertomuksen vuoro-lukuna. Tekstimäärä on silloin lukijaa kohden kohtuulli-nen, mutta juttuun saadaan kuitenkin mielenkiintoinen ja jännittävä juoni. Opettaja voi jakaa tekstin henkilöiden ja kertojan kesken niin, että pidemmät vuorosanat sattu-vat paremmille lukijoille.

Jos opetettava ryhmä on kielitaidoiltaan tai oppimis-kyvyiltään heikko, on monenlaisia muita keinoja pitää mielenkiinto kertomukseen yllä. Esimerkiksi oppilaat ja opettaja lukevat tekstin vuorotellen tai oppilaat lukevat sen kumppanilukuna. Oppilaat lukevat vain ensimmäisen kappaleen ja opettaja tai hyvä lukija lukee loput, jolloin kertomusta voidaan hyödyntää kuuntelutehtävänä.

8

Esimerkkinä on aukeama oppikirjasta Ovi seikkailuun.

4. Kirjallisuuden opetuksestaSarjaa varten on kuhunkin jaksoon etsitty help-polukuista ja ikäkauteen sopivaa kirjallisuutta. Kirjat näkyvät tehtäväkirjoissa kansikuvina. Näi-tä vihjeitä voidaan hyödyntää sitten kirjasto-käynneillä tai hankkia kirjoja luokkaan luetta-viksi.

Koska nuoria kiinnostavien kirjojen kieli ja teksti ovat usein liian vaikeita, on oppikirjoihin lainattu lyhyitä näytteitä alkuperäisestä tekstistä ja juonen helppo kuljettelu on kirjoitettu lainat-tujen tekstien väleihin. Tällöin heikommat luki-jat ovat edes osittain tasavertaisia paljon lukevi-en kanssa. Potterit ja Taru sormusten herrasta ovat kuitenkin kaikkien huulilla ja pelikoneissa. Opettajan lukemat kirjat, kirjastokäynnit, kirja-vinkkaukset ja kirjoista tehdyt elokuvat täyden-

tävät kirjallisuuden opetusta. Ei pidä unohtaa kuitenkaan Suomeen muut-

taneiden oppilaiden oman kielen kirjallisuuden käsittelyä. Monet näistä oppilaista lukevat paljon myös esimerkiksi englanninkielistä kirjallisuutta. Kertominen kirjasta suomeksi on hyödyksi ker-tojan lisäksi myös niille, jotka pystyvät vähäi-sempiin lukuponnistuksiin. Hyvä tarina kerrot-tuna antaa kuulijalle myös paljon tietoa ja elä-myksiä, vaikkei kirjallisuutta paljoa itse kykenisi-kään vielä lukemaan. Samalla voidaan yhdessä selittää outoja sanoja.

9

Ymmärtämistä tukeva tekstin käsittelytapa

1. Silmäillään ja ennakoidaanTekstiin orientoidutaan tarkastelemalla ensin kertomuksen kuvaa/kuvia ja otsikkoa. Niiden avulla ennakoidaan, mistä tekstissä voisi olla kysymys.Opettaja lukee ennakoivan tekstin. Ennakoivat tekstit löytyvät näiltä sivuilta kohdasta Jakson tavoitteita ja kuuntelutehtäviä. Juuri ennen ker-tomuksen lukemista kiinnitetään huomio myös orientoivaan alkukysymykseen, jonka tarkoituk-sena on suunnata lukijan ajatukset olennaiseen.

2. Tutustutaan tekstiin Ensin luetaan marginaalissa olevien reunalausei-den tai väliotsikoiden avulla kertomuksen juoni.

Marginaalissa olevilla reunalauseilla tai väliotsi-koilla on monta tarkoitusta:– Ne toimivat heikkojen ja hitaiden lukijoiden tukena.– Ne houkuttelevat lukijaa ottamaan selvää, mistä oikein on kysymys.– Niistä selviävät kertomuksen rakenne, juoni ja keskeiset tapahtumat.– Ne auttavat löytämään nopeasti tehtäviä var-ten oikean kohdan tai ratkaisun.

Sivu on Löytöretkiä kieleen -kirjan jaksosta Puhetaitoja ja puheen kielioppia.

– Ne toimivat alkuun luettuina metatekstin tavoin eli herättävät kiinnostuksen ja suuntaavat ajatuk-set tekstin tapahtumiin.– Niitä voi käyttää kotikirjoitukse-na tai lisätehtävänä.– Reunalauseet tai väliotsikot aut-tavat myös opettajaa nopeasti sel-vittämään, mistä kertomuksessa on kysymys.

Seuraavaksi luetaan kertomus hiljaa itsekseen tai parin/ryhmän kanssa vuorolukuna ääneen. Osa kerto-muksista voidaan lukea parin kans-sa vuorokeskusteluna.

3. Keskustellaan tekstin merki-tyksestäTekstin alussa ja lopussa olevia kysymyksiä pohditaan yhdessä. Vaihtoehtoisesti silloin tällöin voi-daan tietenkin kysymyksiin vastata kirjallisestikin, mutta erityisesti heikoille oppilaille tekstin sisältö aukeaa paremmin, kun he kuule-vat, mitä muut ovat saaneet selville.

10

Tehtäväkirjat E erityisopetukseen ja yleisopetukseen

valla tasolla lukija joutuu pohdiskelemaan asioita omakohtaisemmin vastaten esimerkiksi sellaisiin kysymyksiin kuin ”mitä mieltä olen?” ja ”mitä itse olisin tehnyt vastaavassa tilanteessa?”.

Tehtävissä kulkee punaisena lankana yhteis-toiminnallinen työskentelytapa. Ryhmässä kes-kusteleminen auttaa osaltaan lukustrategioiden oppimista. Tehtävät pyrkivät johtamaan aidosti oppilasta kiinnostaviin pohdiskeluihin. Erittäin tärkeätä olisi, että opettaja löytäisi myös autent-tisia tekstejä luettavaksi ja autenttisia kirjoi-tustehtäviä, joissa oppilas olisi mukana subjekti-na, ei tarkkailijana ja opetuksen objektina, ja joissa oppilas tuntisi oppivansa elämää varten, ”voimaantuvansa”.

Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden tai harjoittavat perusteellisemmin opittavaa asiaa. Jaksojen erikoistehtävillä saadaan tekemistä nopeimmille. Lisätehtäviä voi etsiä WS:n Suo-mi-sarjan vastaavasta jaksosta ja Opettajan kir-jasta. Tekemistä riittää näin yllin kyllin myös yleisopetuksessa koko luokalle silloin, kun luo-kassa opiskelee hyvin erilaisia oppilaita. Kuiten-kin koko luokka voi työskennellä sama luku-kappale lähtökohtanaan.

Tehtäväkirjoissa on paneuduttu erityisesti eriyt-tämiseen. Ei siis ole tarkoitus, että oppilaat tekevät kaikki tehtävät. Eriyttämisen keinoihin paneudutaan enemmän seuraavilla sivuilla.

Tehtäväkirja E on tarkoitettu hitaasti oppiville sekä lukemis- ja kirjoitusvaikeuksista kärsiville oppilaille niin erityis- kuin yleisopetuksessakin. Sitä voidaan käyttää yleisopetuksessa myös luo-kan kaikille oppilaille, jos luokkaan on integ-roitu erilaisia oppilaita, äidinkielen tunteja on minimimäärä tai opettaja haluaa enemmän aikaa näyttelemiseen, kirjojen lukemiseen, kirjoittami-seen ja tietoverkkojen hyödyntämiseen.

Tehtävissä painotetaan luetun ymmärtämistä, lausetajun harjoittamista ja oikeinkirjoitusta. Kolmessa ensimmäisessä osassa harjoitellaan myös sekä lukemaan että kirjoittamaan käsi-alakirjoitusta. Opettaja harkitsee, miten hän aikoo hyödyntää käsialatekstejä. Jos käsiala-kirjoitukseen ei ole vielä paneuduttu, voi opet-taja käyttää lauseita kuuntelutehtävinä. Kuvateh-tävät opettavat kuvalukemisen lisäksi lauseiden muodostamista.

Kirjan kertomukset ovat tekstirakenteeltaan selkeitä ja holistisia. Oppilaat, joilla on erilaisia kielellisiä oppimisvaikeuksia, hyötyvät tästä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Samaan pyri-tään myös tehtävissä. Luetun ymmärtämiseen liittyvät tehtävät sisältävät sekä pinta- että syvätasoista luetun ymmärtämistä. Pintatason tehtävissä vaaditaan sanatarkkaa ja asioita tois-tavaa tekstin hallintaa, syvätasolla oppilas keskit-tyy tekstin sisältöön ja joutuu tekemään päätel-miä ja arvioimaan tekstiä eri näkökulmista. Voi-daan puhua toistavasta, päättelevästä ja arvioivas-ta tasosta. Näistä alimmalla eli toistavalla tasolla lukija vastaa esimerkiksi kysymyksiin ”kuka?” ja ”mitä?”. Päättelevällä tasolla haetaan vastauk-sia esimerkiksi kysymykseen ”miksi?”. Arvioi-

Kuva on Ovi seikkailuun -tehtäväkirjoista ja liittyy kertomukseen Kesämuistoja – Kerro meille.

11

Tehtäväkirjat M suomi toisena kielenä -opetukseen ja yleisopetukseen

Tehtäväkirjoissa on paneuduttu erityisesti eriyttämiseen. Ei siis ole tarkoitus, että oppilaat tekevät kaikki tehtävät. Eriyttämisen keinoista kerrotaan enemmän seuraavalla sivulla.

Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, valitaan työkirjaksi Teh-täväkirja M. Kirjat soveltuvat sekä yleisopetuksen äidinkielen tun-neille että suomi toisena kielenä -opetukseen.

Suomen kielen oppimista lähestytään kielen sisältöjen ja aktiivisen käytön avulla. Oppiminen tapahtuu elämysten ja kielenkäyttötilan-teiden kautta. Näin pyritään herättämään opiskelijan kiinnostus ja innostus suomen kieleen. Kun kirjasarja etenee ja oppilaat varttuvat ja kielitaidot lisääntyvät, alkaa kielen systemaattisempi tarkastelu ja analysointi. Tavoitteet ovat koko sarjassa samat, mutta keinot niiden saavuttamiseen muuttuvat ikäkauden mukaan.

Tehtävissä painotetaan suomalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin tutustumista opiskelijan oman kulttuurin ja kielen pohjalta. Margi-naalissa annetaan apua tehtäviin (pelastusrengassymboli), lisätietoa opittavasta asiasta (kirja), sanastoa tai sanontoja (sana-arkku) ja vihjei-tä tai kysymyksiä keskusteluun (kysymysmerkki).

Kun opetellaan uusia sanoja, lukemisen lisäksi niitä selitetään suullisesti esimerkiksi parille tai ryhmälle. Sanaselityksissä on pyritty antamaan sanasta useampi vaihtoehto, jotta sanan merkitys täsmen-tyy. Opittuja sanoja käytetään myös tehtävissä.

Keskustelukysymykset antavat opettajalle vihjeitä siitä, mihin suuntaan opittavaa asiaa voidaan laajentaa. Usein niillä pyritään otta-maan huomioon oppilaiden oman kulttuurin ja kielen merkitys ja arvo. Yleisopetuksen tunneilla nämä keskustelut rakentavat maahan-muuttajan omaa identiteettiä, mutta auttavat myös suomenkielisiä oppilaita ymmärtämään erilaisuutta ja hyväksymään vieraan kulttuu-rin piirteitä.

3.

Kirjan reunasymbolit tarkoittavat:

Saat apua tehtäviin.Keskellä oleva numero viittaa tehtävään.

Mietit vastauksia kysymyksiin.

Saat lisätietoa asioista.

Opit uusia sanoja sana-arkun avulla.

Uusia verbejä

Sinä syöt.

Minä syön.

Me syömme yhdessä.

Kuvat ovat Sankareiden matkassa Tehtäväkirja M:n kohdasta Verbit taipuvat persoonamuodoissa.

12

Eriyttämisen keinoja

Miten jokainen oppilas voi onnistua ja osallistua?

Opiskelun motivaatio säilyy, kun oppilas tuntee kuuluvansa joukkoon ja selviytyvänsä yhteistoi-minnallisissa ja elämyksellisissä oppimistilanteissa ja opetuskeskusteluissa. Sen jälkeen hän on val-mis myös yksilöllisiin ja haastavampiin tehtäviin.

1. Mukana pysymisen tasoOppilas osallistuu keskustelutehtäviin otsikoiden ja kuvien pohjalta. Hän lukee kertomuksen juonen reunalauseista tai väliotsikoista ja onnis-tuu näin suorittamaan osan tehtävistä. Oppilas kuuntelee toveriensa (tai opettajan) lukeman kertomuksen kokonaan ja osallistuu kuullun ymmärtämistehtäviin.

2. Yhteistoiminnallinen tasoOppilas osallistuu myös tekstin lukemiseen kumppanilukuna tai vuorolukuna ainakin osit-tain. Hän suoriutuu useimmista tehtävistä parin, ryhmän tai opettajan tukemana.

3. Itsenäisen opiskelun tasoOppilas selviytyy tekstistä ja tehtävistä yhdessä parin/ryhmän kanssa tai myös täysin itsenäisesti. Hän paneutuu opiskelunsa suunnitteluun ja itsearviointiin.

Miten Minä ja SUOMI -oppimateriaali eriyttää?

Koska luokissa ja ryhmissä toimitaan kieli- tai opiskelutaidoiltaan hyvin monenlaisten oppi-laiden kanssa, oppimateriaalin suurin haaste on eriyt täminen. Minä ja SUOMI -sarjassa on kehitelty monenlaisia pedagogisia ratkaisuja tähän ongelmaan:

1. Ymmärtämistä helpottavia keinojaTutkitaan yhdessä kertomuksen kuvia ja otsi-koita. Mitä niistä saadaan selville? Mitä opiskeli-ja itse tietää aiheesta tai on samassa tilanteessa kokenut? Asioiden kytkeminen omaan koke-muspiiriin helpottaa ymmärtämistä. Alkukysy-mys vihjaa, mitä kertomuksesta pitäisi saada sel-ville.

2. Lukemista helpottavia keinoja Oppikirjan kertomukset on kirjoitettu nimen-omaan tätä kirjasarjaa varten. Niiden teksti on selkeää ja ne tukevat opittavia asioita. Sivujen taitto on pedagogisesti harkittua. Kertomuksen juoni selviää jo väliotsikoiden tai reunalauseiden avulla, jolloin hitaammatkin lukijat saavat käsi-tyksen juonesta. Nopeat lukijat ehtivät lukea kertomuksen kokonaan.

3. Opiskelua helpottavia keinojaTekstissä on usein alleviivattu tai painettu eri värillä esimerkkejä opittavista asioista. Näistä erityisesti painotetuista kohdista löytyvät myös vastaukset ensimmäisiin tehtäviin. Opittavat asiat on vielä kiteytetty kertomusten jäljessä oleviin selkeihin opetusruutuihin. Kielentuntemusasiat on koottu oppikirjan loppuun Kielenkäyttäjän oppaaksi. Tehtäväkirjoissa tehtävät etenevät hel-poista haastavampiin. Usein kertomuksen hen-kilöt antavat opiskelijalle omalla toiminnallaan mallin tai avun asian ymmärtämiseen.

13

4. Luovan, syventävän ja soveltavan opiskelun tasoOppilas työskentelee muiden tehtävien lisäksi koko jakson kestävän oman projektinsa parissa. Hän osallistuu myös tehtäväkirjan erikoisteh-täviin yhdessä muiden kanssa. Nämä tehtävät harjoittavat tiedonhankintataitoja, luovuutta ja pitkäjänteisyyttä. S2-oppilas pohtii asioita ja sel-kiinnyttää ajatuksiaan syventävien marginaaliky-symysten pohjalta.

3. Määrällinen eriyttäminenSarja toimii erilaisissa opetustilanteissa ja -ryh-missä, kun valitaan oikeantasoinen oppikirja kaikille mutta tehtäväkirja oppilaan mukaan. Yleisopetuksen luokissa, joihin on integroitu erilaisia oppijoita, voidaan käyttää kaikilla samaa oppikirjaa, samoin yhdysluokissa. Edistyneimmät löytävät tehtäväkirjojen E ja M lisäksi ylimääräi-siä tehtäviä esimerkiksi WSOY:n SUOMI-sarjan tehtävistä ja Opettajan kirjoista, sillä kerto-mukset ovat sarjoissa osittain juoneltaan ja aiheeltaan samoja. Yhteistoiminta luokanopet-tajan ja S2-opettajan kanssa on hedelmällistä, jos oppikirja on molempien tunneilla yhteinen. Näin S2-tunneilla voidaan keskittyä harjoittele-maan paremmin kielenoppimisen solmukohtia. Opetushallituksen verkkoon ollaan myös laati-massa sarjan jaksoihin ja aihepiireihin sopivia lisätehtäviä.

Kuvat ovat Löytöretkiä kieleen -kirjan kohdasta Kielikuvia ja sanontoja.

Miten eriyttäminen onnistuu kirjojen avulla?

Eriyttämisen onnistumisen perustana on, että opettaja osaa valita oppilasryhmälleen oikeat kirjat. Vaikka Minä ja SUOMI -sarjassa kaikki opiskelevat samat asiat, Tehtäväkirjat E ja M eriyttävät ja helpottavat opiskelua.

1. Kirjoissa ei ole luokkanumeroitaNumeroimaton oppikirja tehtäväkirjoineen mahdollistaa valinnan luokan tai oppilasryhmän tason mukaan. Sarja soveltuu kolmannesta luo-kasta eteenpäin aina yhdeksännelle luokalle saak-ka. Kuvituksen, tekstisisältöjen ja kirjallisuus-jaksojen perusteella kirjat Ovi seikkailuun ja Matkalippu tarinoihin soveltuvat nuoremmille (3.– 6. luokat) sekä Sankareiden matkassa ja Löytöretkiä kieleen taas varttuneemmille oppi-laille (5.– 9. luokille). Yleisopetuksessa kirjat ovat 3.– 6. luokkien oppimateriaalia.

2. Ajallinen eriyttäminenYhtä oppikirjaa tehtäväkirjoineen voi käyttää useammankin vuoden opiskelijoiden tason ja käytettävissä olevan tuntimäärän mukaan. Ker-tomukset ja kirjallisuuslainaukset muodostavat itsenäisiä jaksoja, joiden järjestystä voidaan vaih-della tai joita voidaan jättää käsittelemättäkin. Menettely helpottaa koulun opetussuunnitel-man noudattamista ja mahdollistaa muiden aineiden aihepiirien huomioon ottamisen.

14

Suomen kielen tavoitteiden painottuminen ja syventyminen Minä ja SUOMI -sarjassa

Kieli tiedon jäljillä Kieli tarkastelun kohteena

Kieli kulttuuriperinnön siirtäjänä Kieli viestinnän välineenä

Ovi seikkailuun

Matkalippu tarinoihin

Sankareiden matkassa

Löytöretkiä kieleen

Tiedon han-kinta- ja käsit-telytaitoja

Miten hankimmetietoja?

Mistähankimmetietoja?

Tiedon-käsittelytaitoja

Tiedon valtateillä

Opiskelu-taitoja jatyötapoja

Opiskelu- jayhteistyö-taitoja

Opiskelun suunnittelu- jaarviointitaitoja

Yhteistoimin-nallisia työ-tapoja

Työn arvostus ja vastuun kantaminen

Kehys-kertomus

Samastuminen ja ystävyys

Minä yhdessämuiden kanssa

Itsetuntemus ja oma identiteettiSuvaitsevaisuus

Yhteishengen vahvistaminen

Suomen kieli

Sanavarastonkartuttamista

Kielen rikastamista

Kieli vaikuttajana

Suomi muiden kielten joukossa

Kielen analysointia,luokittelua ja merkitystehtäviä

Sanojen ryhmittelyä

SanaluokkientutkimistaVertailua ja ajan ilmaisemista

Verbien taivutusta

Nominien taivutusta

Miten sanoistatulee lause?

Erilaisialauseita jalauseidenyhdistämistä

Lauseista tekstiksi

Sanojentehtäviälauseessa (lau-seenjäsenet)

Puheen kielioppia

Kohteliaisuuskielessä

Puheen jakirjoituksenvertailua

Erilaista puhetta eritilanteissa japaikoissa

Puhekielenominaisuuksia

Ovi seikkailuun

Matkalippu tarinoihin

Sankareiden matkassa

Löytöretkiä kieleen

Perinne

Lastenperinne

Kansanperinne

Kielenhistoriaa

Juhlaperinne

Sadut

Eläinsadut

Satuklassikot

Satu-maailmat

Seikkailu-sadut

Kirjallisuus

Miten kirja viihdyttää?Huumori jajännitys

Totta ja taruaPohjoismaista kirjallisuutta

Suosikkisarjojaja sankareitaMielikuvituksen merkitys

Kirjallisuuttamoneen makuun,kauhusta huumoriin

Juhlat

Miten valmis-taudumme juhliin?

Suomalaisia juhlia ja juhlatapoja

Kansallis-eepoksestakansallis-kirjailijaan

Kansallisia juhlia ja merkki-henkilöitä

Ilmaisutaitoja

Yhdessä esiintymään

Rohkeuttamielipiteenilmaisemiseen

Harkittujapuheenvuorojaja perustelu-taitoja

Neuvottelu- ja puhetaitoja

Viestintä-taitoja

Arkipäivän viestintä-tilanteita

Suullisia ja kirjallisiaviestejä

Keskustelu- javäittelytaitoja

Suullista jakirjallistaasioimista

Joukko-viestintää

Kuva ja teksti,sarjakuva jauutinen

Liikkuva kuva,televisio-viestintää

Elokuvantarina

Viihdettä viestinnässä

3.

4.

5.

6.

3.

4.

5.

6.