SASTAMALAN KAUPUNKI · Tarkoituksena on löytää mahdollisuudet mittakaavaltaan ja rakennustyypiltään ... Sastamalan kaupunki on vuonna 2014 hyväksynyt kaupunkistrategiaan perustuvat

TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA

TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2017

Kaupunginvaltuusto 15.12.2014

SASTAMALAN KAUPUNKI

Sisällysluettelo

1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1

2. SASTAMALAN STRATEGIA VUOTEEN 2020 3

3. KESKEISET TUOTTAVUUSTOIMENPITEET JA KEHITTÄMISKOHTEET SUUNNITELMAKAUDELLE 2015-2017 4 3.1. Talouden tasapainotus 4 3.2. Kasvun eväät 6 3.3. Prosessien yhteiset tehtävät 8 3.4. Sote-uudistuksen ennakointi 9

4. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI 10

5. HENKILÖSTÖ 11

6. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE 2015-2017 12

7. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA 21

8. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 23

9. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS 24

10. TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI 27

11. TALOUSARVIOASETELMA 28

12. TILIVELVOLLISET 30

13. KÄYTTÖTALOUSOSA 31 13.1. Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto 32 13.2. Konsernihallinto 34 13.3. Kasvu ja kulttuuri 39 13.4. Yhdyskunta ja ympäristö 48 13.5. Sosiaali- ja terveyspalvelut 57

14. INVESTOINNIT 70

15. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT, EMOKAUPUNKI JA

LASKENNALLISET TASEYKSIKÖT 71

16. LIIKELAITOKSET 74 16.1. Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja

toiminnan rahoitukseen 74 16.2. Sastamalan Vesi liikelaitos 77 16.3. Työterveys Akaasia liikelaitos 80

17. SASTAMALAN KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE

ASETETTAVAT TAVOITTEET 83

18. TALOUSARVION SITOVAT ERÄT, YHTEENVETO 96

LIITE 1: Perhepalveluverkoston tavoitteet, kooste LIITE 2: Investointisuunnitelma 2015-2017 / Hankkeet

SASTAMALAN KAUPUNKI 1

Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________

1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

Tausta

Talousarviota on valmisteltu keskellä suuria muutoksia. Sastamalan kaupunkia kohtaa samanaikaisesti sote-

uudistuksen mullistukset, valtionosuusuudistus, lisääntyvät velvoitteet työllisyyden hoidossa sekä erittäin

haasteellinen yleinen taloustilanne, mikä näkyy valtion ja kuntien heikkona verotulokehityksenä. Yhtälö on

kokonaisuudessaan vaikea, ja tämän johdosta kaupunginvaltuusto on jo tehnyt merkittäviä linjauksia talou-

den tasapainottamiseksi 10.11.2014 pidetyssä kokouksessa. Kaikki nämä linjaukset on sisällytetty tähän

talousarvioon.

Yleisen heikon taloustilanteen lisäksi toinen merkittävä tekijä julkisen sektorin osalta on väestörakenteen

muutos Suomessa. Työikäisten määrä vähenee voimakkaasti ja samalla ikääntyneiden määrä lisääntyy,

mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen. Nykyisten ennusteiden mukaan toimintaympäristö kunnissa

tuleekin olemaan erittäin vaativa koko suunnitelmakauden ajan ja pitkään myös sen jälkeen.

Käyttötalous

Vuoden 2015 talousarvio on 88 500 euroa ylijäämäinen ja vuosikate on noin 7,8 miljoonaa euroa positiivinen.

Nettokustannukset pysyvät vuoden 2013 tilinpäätöksen sekä vuoden 2014 muutetun talousarvion tasolla.

Kokonaisuudessaan käyttötalous on laadittu realistiselle pohjalle, mutta sisältää haasteita kaikkien prosessi-

en osalta. Prosessien tuleekin kiinnittää huomioita kokonaisuuteen ja pyrkiä tasapainottamaan mahdollisia

ylityspaineita koko hallintokunnan resurssit huomioiden. Käyttösuunnitelman laadintaan tulee lautakunnissa

kiinnittää erityisen suurta huomiota ja talouden seurannan tulee olla hallinnassa koko organisaatiossa ja

kaikilla sen tasoilla.

Investoinnit

Sastamalassa on viime vuosien aikana investoitu noin kymmenellä miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi on

tehty merkittäviä investointeja konserniyhtiöissä. Vuosina 2015-2017 investointitaso on hieman alle kahdek-

san miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi osakkuusyhtiö Huittisten Puhdistamo Oy:n kautta toteutetaan varsin

mittava investointi, joka tulee aiheuttamaan Sastamalan kaupungille vähintään noin 15 miljoonan euron ta-

kausvastuut, riippuen hankkeen todellisista kustannuksista sekä valtiolta saatavasta avustuksesta. Hank-

keen toteutuminen kasvattaa käyttötalousmenoja noin miljoonalla eurolla vuodessa (v. 2016 jälkeen).

Vuoden 2015 keskeisimmät investoinnit liittyvät jo vuonna 2014 aloitettuun Mouhijärven yhteiskoulun tilojen

laajentamisen sekä Nuupalan vesitornin saneeraukseen. Uudisrakentamisen osalta keskeisin hanke on kehi-

tysvammaisten palveluasumisyksikkö Aarnokoti. Suunnitelmakaudella tavoitteena on lisäksi panostaa kun-

nallistekniikan ylläpitoon ja rakentamiseen, viemäriverkostojen saneeraukseen sekä keskeisten tilojen ylläpi-

toinvestointeihin. Talousarviosta löytyy myös suunnitelma uusien asuntoja teollisuusalueiden kunnallistek-

niikan rakentamisesta. Näiden alueiden kautta tavoitellaan kasvun mahdollisuuksia Sastamalaan.

Rahoitus

Sastamalan kaupungin velkataso on noin 52 miljoonaa euroa ja se kasvaa tehdyn esityksen mukaan suunni-

telmakaudella yhteensä noin 1,5 miljoona euroa. Konsernivelka on viime vuosien aikana kasvanut Sastama-

lassa voimakkaasti. Vuoden 2014 lopulla sitä on yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa erityis-

tä huomioita tulisikin kiinnittää nimenomaan kaupungin kokonaiskonsernin velkatasoon sekä osakkuusyhtiöi-


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ den kautta tulevaan takausriskiin. Myös uudessa pääosiltaan 2017 voimaantulevassa Kuntalaissa kiinnite-

tään erityistä huomiota kuntakonsernin hallintaan ja sen kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Lopuksi

Vuoden 2015 aikana valmistellaan erittäin merkittäviä, jopa historiallisia uudistuksia. Valtakunnan hallitus

tulee jättämään 4.12.2014 eduskunnan käsittelyyn sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain. Jos laki to-

teutetaan aiotun mukaisesti, niin puolet Sastamalan kaupungin työntekijöistä siirtyy maakunnallisen kuntayh-

tymän tai Tampereen kaupungin palvelukseen. Lisäksi tämä uudistus vaikuttaa myös kaikkien muiden sekto-

reiden toimintaan.

Myös lukiokoulutus tulee olemaan muutosten edessä. Käytännössä jo kevään 2015 aikana tulee linjata, ai-

ommeko jatkossa järjestää lukiokoulutusta omana toimintana vai yhteistyössä muiden kuntien kanssa osana

Sastamalan koulutuskuntayhtymää. Joka tapauksessa, oli järjestäjätaho Sastamalan kaupunki tai Sastama-

lan koulutuskuntayhtymä, niin kaupunkiamme tulee jatkossa kehittää entistäkin enemmän toisen asteen

koulutuksen keskuksena.

Haasteista huolimatta Sastamalan kaupunki kykenee tarjoamaan koko suunnitelmakauden ajan kuntalaisille

hyvät julkiset palvelut kohtuullisella verotustasolla. Sastamala on nyt ja jatkossakin voimakas yrittäjyyskau-

punki Pirkanmaalla, missä asukkaat voivat nauttia hyvin järjestetystä kulttuuri- ja urheilutarjonnasta.

Sastamalassa 27.11.2014

Jarkko Malmberg

kaupunginjohtaja



2. STRATEGIA VUOTEEN 2020

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.11.2013 Sastamalan kaupungin uuden strategian, joka ulottuu vuoteen 2020. Strategiasta johdetut prosessikohtaiset tavoitteet ja vuonna 2015 toteutettavat toimenpiteet on esitetty jäljempänä kukin osaprosessin talousarviosivuilla.

Strategiset tavoitteet Elämänhallinnan edistäminen

- Meillä on hyvät peruspalvelut, joissa hyödynnämme uutta tekniikkaa, parhaita oivalluksia ja liikkuvia palveluja.

- Vahvistamme asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. - Teemme vahvaa vuorovaikutteista yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Turvallinen kasvun ja opin polku

- Laadukkaat kasvatus- ja opetuspalvelut lisäävät lasten ja nuorten hyvän elämän eväitä. - Uudella perhepalvelukeskuksella lisäämme perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. - Varmistamme turvallisen kasvuympäristön onnistuneella maankäytön ja ympäristön suunnittelulla.

Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen

- Annamme nopeaa ja joustavaa palvelua nykyisille ja uusille yrittäjille ja yrityksille. - Hankimme ja kaavoitamme maata suunnitelmallisesti yritysten tarpeisiin. - Vastaamme opiskelijoiden ja yritysten koulutustarpeisiin.

Vetovoiman vahvistaminen

- Kehitämme kaupunkimaista Vammalaa sekä elinvoimaisia alue- ja paikalliskeskuksia. - Tarjoamme monipuolisia asuinalueita, joissa on nopeat tietoliikenneyhteydet. - Markkinoimme kaupunkia aktiivisesti uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseksi.

Tasapainoinen talous

- Otamme jokaisen strategisen tavoitteen toteuttamisessa huomioon sen vaikutukset kaupungin talou-teen. Hoidamme taloutta suunnitelmallisesti siten, että tulot riittävät menoihin. Investoimme tehok-kaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hyvinvointiin. Verot pidämme kohtuullisina ja lainatason maltillisena.



3. KESKEISET TUOTTAVUUSTOIMENPITEET JA KEHITTÄMISKOHTEET SUUNNI-

TELMAKAUDELLA 2015-2017

3.1. TALOUDEN TASAPAINOTUSTOIMENPITEIDEN KESKEISET LINJAUKSET

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.11.2014 seuraavat talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjauk-

set vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman laadinnassa huomioitavaksi:

Talouden tasapainotustarve ja sopeuttamisen lähtökohdat

Suunnitelmakaudella talouden tasapainotustarve on vähintään 6-7 milj. euroa vuositasolla huomioiden arvioi-tu verokehitys. Tällöin investointitaso voi olla maksimissaan 7 -8 milj. euroa/v, jotta vältytään lisävelkaantu-miselta. Yksittäisillä toimenpiteillä tasapainotusta ei kyetä tekemään, vaan se vaatii sekä tulojen lisäämistä että menojen karsintaa kaikissa kaupungin toiminnoissa. Sopeuttaminen jakautuu:

1. Rakenteelliset ratkaisut, tasapainotus tavoite 3,0 milj. euroa.

2. Pienet tuottavuustoimet kaikessa toiminnassa, tasapainotus tavoite 2,0 milj. euroa. Tämä kohta sisältää useita eri toimia jokaisessa yksiköissä. Tuottavuustoimien valmistelusta ovat vastuussa ko. lautakunta ja johtavat viranhaltijat, mutta valmistelun keskiössä ovat ns. henkilöstöläh-töiset tuottavuustoimet.

3. Veroratkaisut, tavoite 2,5 milj. euroa.

Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset 2015-2017

Rakenneratkaisut:

1. Investointitaso on 7-8 milj. euroa/vuosi. Mahdolliset valtuuston erikseen päättämät elinkeinopoliittiset hankkeet ovat kehyksen ulkopuolella (kasvua ja työllisyyttä tukevat).

2. Mouhijärven ja Kiikan tuettujen palveluasuntojen investointipäätöstä ei tehdä vuoden 2015 talousar-vion käsittelyn yhteydessä. Neuvotellaan Avin kanssa mahdollisesta nykytoimintojen jatkomahdolli-suudesta, jonka jälkeen tehdään lopullinen etenemissuunnitelma asumispalveluiden osalta (6/2015). Säästömahdollisuus 450 000 €/v käyttötalouteen ja noin 7 milj. € investointeihin. Palvelukoti Ilolan toiminnan uudelleenjärjestelystä on jo päätetty (toteutuu 1.1.2015, säästömahdollisuus 140 000 €/v).

3. Lukioverkon tiivistäminen. Siirrytään yhteen lukioon 1.8.2016 alkaen, edellyttäen, että valtion-osuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu, valtion päätös odotettavissa 12/14). Säästömahdollisuus toiminnasta 600.000-700 000 €/v käyttötalouteen ja noin 500 000 euron säästö Mouhijärven yhteiskoulun investointikustannuksiin. Säästö saavutetaan vuon-na 2017.

4. Peruskoulu (verkko/tuntikehys/henkilöstö), säästö osittain 2015/2016, kokonaan 2017. Säästömah-dollisuus 500 000 €/v.

5. Illon koulun ja ryhmäperhepäiväkodin toiminta päättyy kevätlukukauden 2015 lopussa, kustannus-vaikutus 62 000 euroa v. 2015 ja 170 000 euroa vuodesta 2016 alkaen.

6. Kaupungin koko kuljetuskokonaisuuden tarkastelu (koulukuljetukset, palveluliikenne, sotesin kulje-tukset) kevään 2015 aikana. Säästömahdollisuus tutkitaan selvityksessä.



7. Hoidon porrastus nykyistä toimivammaksi (TAYS-VAS-Sotesi). Toteutetaan kampusalueen toimin-nanohjausta parantamalla. Säästömahdollisuus on huomattava mutta vaikeasti arvioitavissa.

8. Elintarvikelaboratorion toiminnasta luopuminen (liikkeen luovutus) vuoden 2015 alusta alkaen. Sääs-tö 100 000 €/v (Päätös kvalt 10.11.2014).

9. Päivystyksen siirto Sotesille ja yöpäivystys Acutaan. Päätetty 6/2014. Käynnistyy 1.1.2015. Säästö

mahdollisuus 600 000 €/v.

10. Kaupungin omistuksessa olevien kaikkien yhtiöiden toiminnan taloudellinen ja toiminnallinen tarkas-telu. Kevät 2015. Valmisteluvastuu konsernihallinnolla.

11. Jatketaan kiinteistöjen myyntiä ja tilatarpeiden optimointia. Kaupungin toiminnan kannalta tarpeetto-

mista kiinteistöistä luovutaan. Kiinteistöjen ”salkutus” valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tavoitteena on kiinteistökustannusten kasvun pysäyttäminen ja kunnossapidon pitäminen riittävällä tasolla. Valmisteluvastuu tilakeskus/maankäyttötyöryhmä.

12. Metsäomaisuuden harkittua myyntiä jatketaan, jolla mahdollistetaan maanhankinta asumisen ja yri-

tystoiminnan tarpeisiin. Tavoitteena on omaisuuden jalostus uusiutuneita tarpeita vastaavaksi sekä kasvun mahdollistamiseksi. Valmisteluvastuussa maankäyttötyöryhmä.

Toimenpiteet tuloihin:

13. Kohtuulliset maksukorotukset kaikkiin toimintoihin. Vesilaitos on jo tehnyt omat linjaukset tuleville vuosille.

14. Kunnallisveron korotus 0,75 % vuodelle 2015. Kiinteistöverot pidetään vuoden 2014 tasolla, paitsi yleinen korotetaan alarajakorotuksen edellyttämällä tavalla. Vaikutus 2,7 milj./ euroa.

Pienet tuottavuustoimet kaikessa toiminnassa:

15. Henkilöstölähtöisillä pienillä tuottavuustoimilla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua vuosittain noin 1,5 prosenttia (2,0 milj. euroa). Vuonna 2015 kustannukset pidetään v. 2013 ja 2014 tasolla. Edellyttää huomattavan joukon pieniä tuottavuustoimenpiteitä. Inflaatiotason oletetaan olevan noin 1,5 % v. 2015 ja kuntien kustannustason kasvun 2013-2015 vähintään 2 % (kun volyymimuutosta ei ole huomioitu). Merkittävänä toimenpiteenä on henkilöstömäärän hallittu vähentäminen (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin (vastuu kaikilla prosesseilla, ohjaus ja valvonta henkilöstöjaostolla). Muita toimenpiteitä voivat olla esim. sijaisten käytön vähentäminen, hankintaosaamisen parantaminen, hankintojen uusi priorisointi, tietotekniikan käytön tehostaminen, palveluiden saannin rajaaminen (kesäsulut), energiatehokkuuden lisääminen, harkinnanvaraisten avustusten ja palveluiden rajaaminen, laatutason uudelleen arviointi, uudenlaiset toimintatavat ja in-novatiivinen yhteistyö yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Vuonna 2014 käynnistynyt perhepalveluverkoston toiminta on sekä rakenteellinen uudistus että eräänlainen henkilöstölähtöinen tuottavuustoimenpide, koska se on uudenlainen toimintatapa, jonka tavoitteena on saavuttaa huomattavia kustannussäästöjen moniin eri prosesseihin yhteistyön ja osaamisen tehokkaamman käytön seurauksena. Taloudelliset vaikutukset kyetään arvioimaan vuon-na 2016. Prosessien tulee valmistella pieniä tuottavuustoimenpiteitä koskeva yhteenveto vuoden 2015 käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä.



3.2. KASVUN EVÄÄT

Kaupunkirakenteen suunnittelu

Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma 2030 toimii kaupungin strategisen suunnittelun suunnan näyttäjä-nä, ja se on ollut pohjana kaavoitusohjelman 2015-2016 laatimiselle. Sastamalan kasvun takeena on elinvoimainen, vetovoimainen, viihtyisä ja yhdyskuntarakenteeltaan tiivis kaupungin keskusta. Keskusta-alueella Vammalassa on rakenneosayleiskaavassa todettu olevan tiivistämis- ja eheyttämistarvetta. Koko keskusta tutkitaan kortteleittain kehittämissuunnitelmassa, joka on otettu kaavoi-tusohjelmaan 2015-2016. Tarkoituksena on löytää mahdollisuudet mittakaavaltaan ja rakennustyypiltään oikealle täydennysrakentamiselle keskusta-alueella. Kehittämissuunnitelman yhteydessä tutkitaan myös alueiden elinympäristön viihtyvyyttä ja pyritään esittämään konkreettisia toimenpiteitä sen parantamiseksi tiivistettävillä alueilla, mahdollisesti hyvin pienimuotoisillakin toimenpiteillä. Kehittämissuunnitelmaa tehdään vuorovaikutuksessa yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Toinen merkittävä kehittämissuunnitelma liittyy Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisen alueeseen. Tälle alueelle on rakenneyleiskaavassa asetettu tavoitteita tiiviistä, kerrostalovaltaisesta asumisesta. Kil-pinokan sillan rakentamiseen liittyvä ohitustievaraus on vuosikymmenien ajan jarruttanut tämän alueen kehit-tämistä. Laadittavassa kehittämissuunnitelmassa tievaraus säilytetään katumaisena, jolloin tienvarsialueita on mahdollisuus rakentaa tiiviisti ja kaupunkimaisesti. Kehittämissuunnitelmassa on mahdollista kiinnittää huomiota myös siltavarauksen pohjoispäähän, jossa on mm. asumisen ja matkailupalvelujen kehittämistar-vetta. Työpaikka-alueiden osalta suunnittelun painopisteenä on Ritakallion alue valtatien 12 eteläpuolella. Alueelle laaditaan yleissuunnitelma, jonka tarkoitus on toimia alueen yleispiirteisenä kaavarunkona ja kehittämis-suunnitelmana. Mouhijärven suunta keskustan lisäksi nähdään potentiaalisena kasvun alueena. Mouhijärven vetovoimai-suutta edistetään Uotsolan ja Häijään taajamien tiiviimmällä yhteydellä. Tavoitetta edistetään uuden rinnak-kaisväylän suunnittelulla ja uusien asuntoalueiden sijoittamisella siten, että taajamat vähitellen kasvavat yhteen. Häijään kaupallisia palveluita parannetaan Häijään kiertoliittymän välittömään läheisyyteen toteutet-tavalla uudella liikerakentamisen alueella. Myös kaikissa muissa entisissä kuntakeskuksissa pidetään yllä monipuolista sekä asumisen ja yrittämisen tonttitarjontaa.

Elinkeinoelämän vahvistaminen

Sastamalan kaupunki on vuonna 2014 hyväksynyt kaupunkistrategiaan perustuvat elinkeino-ohjelman ja maaseutuohjelman. Ohjelmat määrittelevät kaupungin elinkeinotoimen painopisteitä. Elinkeino-ohjelman toteuttamisen periaatteena ovat seuraavat linjaukset:

1. Elinkeino-ohjelman kohderyhmänä ovat erityisesti kehityshakuiset pk-yritykset sekä uudet aloittavat yrittäjät

2. Seudulla jo toimivien yritysten toimintaympäristöön, kilpailukykyyn ja houkuttelevuuteen sekä työ-voiman ja koulutuksen saatavuuteen panostetaan.

3. Tontti- ja toimitilatarjonta ja –palvelut hoidetaan ”yhden luukun” periaatteella. Tontti- ja maankäytön suunnittelussa luodaan joustavia yhteistyöprosesseja kuntien teknisen toimen ja kaavoituksen sekä SASYPin kanssa asiakaslähtöisesti

4. Laajasta hanketoiminnasta siirrytään perustoiminnan ja –tehtävien vahvistamiseen. Kuntien elinkei-notoiminnassa hanketoiminnan osalta resurssit keskitetään muutamiin yritysvaikutuksiltaan keskei-siin hankkeisiin.

5. Yhteistyö ja verkostoituminen eri kehittämisorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa synergiaetujen ja toimintojen edelleen kehittämiseksi on jatkuvaa ja avointa.

Sastamalassa toimivat pk-yritykset pitävät Sastamalan vireänä ja elinvoimaisena sekä luovat vahvan pohjan alueen elinkeinotoiminnalle. Toimivien pk-yritysten merkitys työllistäjänä ja uusien työpaikkojen lisääjänä on


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ merkittävä. Toimivat ja kehittyvät yritykset ovat merkittävä tekijä myös kuntatalouden ylläpitäjänä verotulojen kautta. Yrittäjämyönteinen ilmapiiri ja asenne luovat edellytyksiä uusien yritysten ja työpaikkojen syntymiselle Sas-tamalaan. Tätä tavoitetta toteutetaan suunnitelmakaudella tuottamalla yritystä perustavalle toimivat ja joustavat neu-vontapalvelut, tarjotaan omistajanvaihdospalvelua, toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä yritysten sijoittu-misen edistämiseksi kaupunkiin ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrittäjyyteen ja edistetään yrittäjämyönteistä asennetta.

Kaupunkimarkkinointi

Sastamalan kaupungin markkinoinnin tehtävänä on Sastamalan kaupungin imagon vahvistaminen ja kau-pungista syntyviin mielikuviin vaikuttaminen. Onnistuneen markkinoinnin edellytyksenä ovat kaupungin tar-joamat laadukkaat palvelut ja vetovoimatekijät, joita markkinoinnin ja viestinnän eri keinoin nostetaan esille. Pitkällä tähtäimellä markkinoinnin halutaan vaikuttavan positiivisesti mm. muuttoliikkeeseen sekä alueen yritysten määrän kasvuun. Kaupungin markkinointiviestinnän toteutusta ohjaavat vuosittain määriteltävät painopistealueet sekä niiden pohjalta toimintavuodelle suunnitellut toimenpiteet. Suunnitelmakaudella markkinoinnin toteutusta tehoste-taan lisäämällä konsernin sisäistä yhteistyötä ja kehittämällä ulkoisten sidosryhmien kanssa yhteistoiminnan eri muotoja. Elinkeino-ohjelman mukaisesti SASYP laatii yhdessä konsernihallinnon kanssa markkinointisuunnitelman vuosille 2015-2017 siten, että vuoden 2015 osalta toimenpiteiden päälinjat ovat käytettävissä konsernihallin-non käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Markkinoinnin toteutuksesta ja koordinoinnista vastaa SA-SYP Oy. Vuoden 2014 aikana toteutettujen markkinointitoimenpiteiden, mm. Turun Kirjamessut, uudet kotisivut sekä TV-mainonta, sekä tulevien toimenpiteiden analysoinnin kautta saatua tietoa hyödynnetään markkinoinnin jatkosuunnittelussa. Keskeisistä vuosittaisista markkinointitoimenpiteistä tiedotetaan päättäjille ja median kautta julkiselle yleisölle.

Uusi tonttivaranto Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmassa investointien määrä on olennaisesti pienempi kuin useana edel-tävänä vuotena. Määrärahoja osoitetaan kuitenkin moneen kasvun edellytyksiä luovaan hankkeeseen, joista useat samalla parantavat kaupunkilaisten arkea ja lisäävät viihtyisyyttä. Näistä hankkeista esimerkkeinä mm. asuntoja teollisuusalueiden rakentaminen, Mouhijärven yhteiskoulun peruskorjaus- ja laajennushanke sekä pienet alueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä lisäävät puistoja liikuntapaikkahankkeet. Kaupungilla on tarjolla valmiita omakotitontteja kaikissa taajamissa Häijäätä lukuun ottamatta. Varattavissa olevia tontteja on yhteensä n. 150 kpl. Kaupungin tonttitarjontaa on taloussuunnitelmassa varauduttu lisäämään seuraavasti: v. 2015 valmistuvat uudet omakotitontit: - Anolankallion alue 5 kpl - Raholankuja 3 kpl - Huiskonpolku 7 kpl (joista 4 kpl varattavissa kaupungilta) v. 2016 alkaen kysynnän edellyttämällä aikataululla voidaan käynnistää seuraavien alueiden rakentaminen: - Häijää 6 kpl asuin- ja liiketontteja (joista 4 kpl varattavissa kaupungilta) - Mouhijärven maisemakylien Tiisalan alue, tonttipotentiaali n. 30 kpl - Karkun Kuuselan alue, tonttipotentiaali n. 4 kpl - Stormin monipalvelukeskuksen läheisyydessä oleva alue, tonttipotentiaali 16 kpl - Ranta-Kukkuri, tonttipotentiaali n. 20 kpl - Huiskonpolun jatke, tonttipotentiaali n. 5 kpl


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ - Uotsolan kaavanlaajennusalue, tonttipotentiaali n. 10 kpl Teollisuusalueet, yritystontit: -Häijään liikealue, alkaen v. 2015, hanke jakautuu usealle vuodelle, ensi vaiheessa mahdollistaa Herkkujuus-tolan ja Häijään Säästömarketin uudisrakennuksen rakentamisen, jatkossa useita yritystontteja sekä yksity-selle että kaupungin omistamalle maalle -Hyrkin alue, tontteja liikenneasemaa, paljon tilaa vievän kaupan suuryksikköä ja pienempiä toimitilaraken-nuksia varten -Tyrvään teollisuusalueen laajennus, varattavissa oleva teollisuusalue laajenee n. 7 ha -Vuolteen teollisuusalueen laajentaminen, varattavissa oleva teollisuusalue laajenee n. 3 ha - Karkun teollisuusalueen avaaminen, aluepotentiaali n. 6 ha.

3.3. PROSESSIEN YHTEISET TEHTÄVÄT

Perhepalveluverkosto

Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsi-perheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalve-luverkoston toimintaa arvioidaan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Ydinprosessien keskeisenä tavoitteena on verkos-toyhteistyö Sotesin sekä Kasvu ja kulttuuri –ydinprosessien kesken. Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Samalla palveluiden järjestämisen vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat. Perhepalveluverkoston tavoitteet on esitetty osaprosessien omilla tuloskorteilla. Tavoitteet on koottuna talo-usarvion liitteessä 1. Vuosien 2015-2016 aikana tulee seurata sote-rakenneratkaisun valmistelua ja pyrkiä löytämään toimintata-pa, joka on Sastamalan kaupungin näkökulmasta toimiva ja kustannustehokas myös uudessa toimintaympä-ristössä. Perhepalveluverkoston kokonaisuuden seurannasta vastaa konsernihallinto ja kaupunginhallitus.

Pitkäaikaistyöttömyyden hoito

Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinotoimistojen, Kansaneläkelaitoksen ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli (TYP-malli) ulotetaan koko maahan (HE 183/2014). Palvelukeskusten toimin-tamallista tullaan säätämään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään samalla siten, että työttömät työnhakijat siirtyvät työ- ja elinkeinotoimistoista palvelukeskusten asiakkaiksi pääsääntöisesti viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevat lakimuutokset lisäävät merkittävästi kuntien vastuita pitkäaikaistyöttö-myyden hoidossa ja työmarkkinatuen kustannuksista. Kuntien 50 prosentin kustannusvastuu laajenee kos-kemaan 500 päivää työttömänä olleiden lisäksi myös 300-499 päivää työttömänä olleiden työmarkkinakus-tannukset. Yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden osalta kunnan kustannusvastuu kasvaa 50 prosen-tista 70 prosenttiin TEM:n arvion mukaan muutokset lisäävät kuntien menoja 150 milj. eurolla. Pitkäaikais-työttömien aktivointitoimenpiteillä osa työmarkkinatukikustannuksista voidaan siirtää takaisin valtion makset-tavaksi, tämä kuitenkin edellyttää kuntien aktiivista otetta työllisyydenhoitoon.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Kelan ja TEM:n laskelmien mukaan kustannusvastuun muutoksen vaikutus olisi Sastamalassa vuoden 2013 työttömyysluvuilla 0,3 milj. euroa (kustannusvastuu yhteensä 0,5 milj. euroa). Työllisyystilanteen heikentymi-sestä johtuen kustannusten kasvupaine on kuitenkin todellisuudessa tätä suurempi. Työttömyydestä aiheutuvien suorien ja välillisten kustannustensa muodostumiseen kunnat voivat vaikuttaa työllisyyttä edistävillä toimenpiteillä. Työllisyydenhoidossa kunnalla on kaksi lakisääteistä tehtävää; kuntout-tavan työtoiminnan järjestäminen ja velvoitetyöllistäminen. Aktiivinen työllisyydenhoito ja kustannusten hallinta edellyttää, että jokainen kaupungin yksikkö tarjoaa kuntouttavan työtoiminnan paikkoja pit-käaikaistyöttömille ja jokaiseen yksikköön tulee nimetä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien hen-kilöiden ohjaustyöstä vastaava henkilö/henkilöt. Kaupungin eri yksiköiden tulee toimia aktiivisesti myös velvoitetyöllistettyjen työpaikkojen järjestämisessä. Sastamalassa työllistämiskokonaisuudesta vastaa Työllisyyspalveluiden aliprosessi, jonka tehtävänä on pitkään työttömänä olleiden sekä moniammatillisia palveluja tarvitsevien työnhakija-asiakkaiden työllisty-misedellytysten ja elämänhallinnan parantaminen. Työllisyyspalvelut huolehtii kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, työvoiman palvelukeskuksen kunnan järjestämistä palveluista, työvalmennuksesta ja sosiaa-lisesta kuntouksesta sekä velvoitetyöllistettyjen työllistämisen organisoinnista. Työllisyyden hoito edellyttää laaja-alaista yhteistyötä Kelan, Te-hallinnon, oppilaitosten, sosiaali- ja terveys-palveluiden sekä elinkeinoelämän välissä. Myös yritysyhteistyötä avoimille työmarkkinoille sijoittumisen edis-tämiseksi lisätään. Kaupungin organisaatiossa Työllisyyspalvelut siirtyy vuoden 2015 alussa Perhe- ja sosiaalipalveluista Kon-sernihallintoon. Työllisyyspalveluiden kokonaisuuden seurannasta vastaa konsernihallinto ja kaupunginhalli-tus.

3.4. SOTE-UUDISTUKSEN ENNAKOINTI

Suomen hallitus on valmistellut sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on turva-ta suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut.

Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirretään viidelle sosiaali- ja terveysalueelle. Tuottamisvastuu voi lakiluonnoksen mukaan olla vain kuntayhtymällä tai sen sijasta tuottamisvastuualueen kunnalla, jos alueen kunnat siitä yksimielisesti sopivat. Sote-alueet päättävät tuottamisvastuussa olevat kun-tayhtymät ja niiden tehtävät. Jokaisen tuottamisvastuussa olevan olevan kuntayhtymän on vastattava ehkäi-sevistä, korjaavista ja hoitavista sekä kuntouttavista ja muista sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja eri-koissairaanhoidon palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Tuottamisvastuussa olevia kuntayhtymiä voi olla enintään 19. Tämä tarkoittaa, että lain voimaan tultua Sastamalan kaupunki ei tuota itse sote-palveluita.

Hallitus antaa asiasta lakiesityksen 4.12.2014 ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.

Sote-uudistuksella on vaikutusta myös Sastamalan kaupunkikonsernin muuhun toimintaan ja henkilöstöön. Ennen uudistuksen voimaantuloa selvitettäviä asioita ovat ainakin:

- sote-palveluiden ja kasvatusprosessin rajapinnan ylittävien toimintojen organisointi (mm. perhepal-veluverkosto, koulun sosiaalityö, etsivä nuorisotyö)

- työterveyshuollon palveluiden toimintamalli - ympäristöterveydenhuollon organisointi - työllisyyspalveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli - kaupungille palveluita tuottavien yhtiöiden toiminnan muutokset - konsernihallinnon tehtäväkokonaisuuden muutokset - kuljetuskokonaisuuden yhteensovittaminen - hankinnat ja sopimukset - sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja hallintohenkilöstön rekrytointiperiaatteet ennen lain voi-

maan tuloa - kiinteistöjen omistukseen ja huoltoon liittyvät kysymykset.

Jokaisen prosessin tulee arvioida sote-uudistuksen vaikutukset omaan toimintaansa.



4. SASTAMALAN TOIMINTAMALLI 2015

Toimintamalli sisältää seuraavat prosessit

- Konsernihallinto toimii ohjaus- ja johtamisprosessina. Konsernihallinnon alaisuudessa käsitellään kir-janpidossa erillisenä kokonaisuutena kaupungin yhteiset erät, joka sisältää mm. yhdistymisavustustu-lon ja sen käytön sekä maan myyntiin liittyvät voitot ja tappiot sekä mahdolliset muut kertaluonteiset prosessien varsinaiseen toimintaan kuulumattomat erät.

- Sosiaali- ja terveyspalveluiden ydinprosessi (Sotesi) tuottaa toimialansa palveluita Punkalaitumen ja Sastamalan muodostamalla yhteistoiminta-alueella sekä ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkin-tähuollon palveluita myös Ikaalisten, Parkanon ja Kihniön alueilla. Ydinprosessin toimintakokonaisuu-teen sisältyy lisäksi Sastamalan erikoissairaanhoidon ostopalvelut sekä Työterveys Akaasia liikelai-tos, joka tuottaa kuntien sopimuksen mukaisesti työterveyshuollon palveluita Sastamalan lisäksi Pun-kalaitumen, Akaan, Urjalan ja Ikaalisten alueilla. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on koko ydinproses-sin valmistelu-, seuranta- ja koordinointivastuu. Hallintosäännön mukaan erikoissairaanhoidon palve-lusopimuksesta päättää kaupunginhallitus.

- Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi vastaa varhaiskasvatuspalveluista, perusopetuksesta, lukiokoulu-tuksesta sekä elämänlaatupalveluista.

- Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessi vastaa maankäytön suunnittelusta, yhdyskuntatekniikasta, turvallisuuspalveluista, rakennusvalvonnasta sekä elävän maaseudun palvelukokonaisuudesta. Tila- ja rakennuttamispalveluista käytetään nimitystä Tilakeskus. Ydinprosessiin kuuluu myös Sastamalan Vesi liikelaitos.

- Muutokset vuonna 2015: o Kiireellisen hoidon (päivystyksen) järjestäminen siirtyy Sosiaali-ja terveydenhuollon ydinprosessin

sisällä sairaanhoitopiirin tehtävistä perusterveydenhoidon järjestettäväksi. Yöpäivystys ostetaan Acutasta.

o Työllisyyspalvelut siirtyy Sosiaali- ja terveyspalveluiden ydinprosessista Konsernihallinnon ohjaus- ja johtamisprosessiin

o Yleiskaavoitus siirtyy Konsernihallinnon ohjaus- ja johtamisprosessista Yhdyskunta ja ympäristö ydinprosessiin



5. HENKILÖSTÖ

Vuoden 2014 alusta toteutui ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen laajennus Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon alueelle sekä lomatoiminnan toiminta-alueeseen siirtyi Kiikoisten alue Honkajoen lomatoiminnasta. Ympäristöterveydenhuoltoon siirtyi 5 vakituista ja 1 määräaikainen työntekijä ja lomatoimintaan 3 työntekijää. Vuoden 2014 alussa vakituisen henkilöstön määrä oli n. 1465. Talousarvioon sisältyi 8 uutta vakanssia päi-vähoitoon, perusopetukseen ja musiikkiopistolle. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy kaikkia hallintokuntia koskevana toimenpiteenä henkilöstön määrän suunnitelmallinen vähentäminen 10 htv/vuosi. Lokakuun loppuun mennessä täyttämättä jätettäviä vakansse-ja on yhteensä 20, joista 12 lomatoiminnan vakansseja. Syyskuun lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 1452. Hakumenettelyn alaisena olevia, määräaikaisesti hoidettuja vakituisia vakansseja tai ostopalveluna hoidettuja vakansseja oli samana ajankohtana n. 45. Vaki-tuisten vakanssien kokonaismäärä on n. 1500. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön jakautuminen ydinprosesseittain 30.9.2014 tilanteessa:

Vuoden 2015 alusta Elintarvikelaboratorion toiminta siirtyy Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle ja Palvelukoti Ilolan toiminta Palvelukoti Ilola Oy:lle. Toimintojen siirron myötä henkilöstöä vähenee 26 työn-tekijää. Päivystyksen siirto Vammalan aluesairaalasta perusterveydenhuollon toiminnaksi lisää henkilöstöä 11 työntekijällä. Vuoden 2015 talousarvion laadintaohjeiden mukaan henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida tavoite henki-löstön määrän suunnitelmallisesta vähentämisestä vakanssien vapautumisen yhteydessä. Ydinprosessien tulee selvittää ja ottaa käyttöön toimintatapoja ja uudelleenjärjestelyjä, joissa nykyistä henkilöstöä valmenne-taan ja koulutetaan uusiin tehtäviin. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä ei päätetä ydinprosessien esittämiä uusia vakansseja tai määräai-kaisten vakanssien vakinaistamisia vaan ne käsitellään talousarviovuoden aikana henkilöstöjaoston ja/tai kaupunginhallituksen päätöksellä. Uuden vakinaisen henkilöstön palkkaaminen edellyttää aina vapautunutta vakanssia. Vakansseja voidaan myös siirtää toiseen ydinprosessiin toimintojen tarpeen mukaisesti. Kaupun-gin talous ei mahdollista toimintalinjaa, jossa olemassa olevaa henkilöstövahvuutta kasvatetaan. Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 tekemän linjauksen mukaisesti talouden tasapainottamisessa yhtenä merkittävänä toimenpiteenä on henkilöstömäärän hallittu vähentäminen (15 htv/v) toteutettuna siten, että syntynyttä säästöä ei käytetä korvaaviin ostopalveluihin (vastuu kaikilla prosesseilla, ohjaus ja valvonta hen-kilöstöjaostolla). Muita henkilöstöön ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä voivat olla esim. sijaisten käytön vähentäminen, hankintaosaamisen parantaminen, tietotekniikan käytön tehostaminen ja uudenlaiset toimin-tatavat sekä pätevöityminen organisaation muihin tehtäviin.

YDINPROSESSIT Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä

kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht. kokoaik. osa-aik. yht.

Konsernihallinto 19 0 19 1 0 1 20 0 20

Kasvu ja kulttuuri 461 37 498 117 176 293 578 213 791

- sis. Sastamalan Opisto 7 3 10 4 130 134 11 133 144

Yhdyskunta ja ympäristö 165 60 225 33 5 38 198 65 263

-sis. Lomatoimi 82 55 137 9 5 14 91 60 151

Sosiaali- ja terveyspalvelut 581 85 666 175 11 186 756 96 852

Vesi 15 0 15 0 0 0 15 0 15

Työterveys Akaasia 19 10 29 8 1 9 27 11 38

KAIKKI YHTEENSÄ 1260 192 1452 334 193 527 1594 385 1979


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Valmisteltavana olevan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman yhteydessä kartoitetaan mm. henkilöstömäärän kehitystä ja nykytilaa, henkilöstön ikärakennetta ja eläköitymistä, henkilöstön osaamisen varmistamista ja kehittämistä, henkilöstötuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä laaditaan määrällinen henki-löstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelma käsitellään vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelmien yhteydessä. Henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet

Hyvän elämän Sastamala - strategia ”Sastamalan kaupunki on haluttu työnantaja. Arvostamme henkilöstön työhyvinvointia, avointa vuorovaiku-tusta ja osaamista, jota tuemme monipuolisella koulutuksella. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella luomme edellytyksiä kaupungin toiminnan asukas- ja asiakasystävällisyydelle sekä tehokkuudelle.” Strategian tavoitteen toteuttamiseksi ydinprosessien henkilöstöä koskevat yhteiset tavoitteet vuonna 2015:

- kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa - sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisen tukemisen mallin mukaan, tavoitteena -7 % v. 2015 - työhyvinvoinnin lisääminen ja työhyvinvoinnin mittaaminen henkilöstökyselyllä; tavoitteena kokonais-

tyytyväisyyden paraneminen kevään 2013 tilanteeseen - johtamista ja esimiestyön osaamista kehitetään säännöllisillä esimiesvalmennuksilla sekä ajankoh-

taisilla koulutuksilla - HR-osaamisen hallintaohjelman käyttöönoton jatkaminen

6. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT SUUNNITELMAKAUDELLE 2015-2017

1. Talouden kehitysnäkymät yleisesti / Talousennusteet syksyllä 2014

Yleiset kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön syksyn 2014 taloudellisessa katsauksessa on todettu, että euroalueelle ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen noin prosentin kasvua vuodelle 2014 ja seuraavina vuosina kasvuksi ennakoidaan1,5 prosenttia. Euroalueella talouden tilanne on kuitenkin herkkä ja altis negatiivisille shokeille. Oleellista on, miten reaalitalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Suomen taloutta koskeva ennuste on heikentynyt kevään 2014 peruspalveluohjelman mukaisista talouslu-vuista. Talouden kasvun arvioidaan jäävän nollan tuntumaan vuonna 2014. Talouskasvu on lähivuosina edelleen vaimeaa ja jäänee monia tärkeitä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Kotimaiset riskit liittyvät etupäässä reaalitalouden kehitykseen. Mahdolliset rakennepoliittiset uudistukset auttavat talouden kehitykseen vasta keskipitkällä aikavälillä. Uusimmissa syksyn 2014 talousennusteissa näkymät ovat edelleen heikentyneet. Vuoden 2014 bruttokan-santuotteen arvioidaan muodostuvan jo kolmantena peräkkäisenä vuotena negatiiviseksi. Uusimmat arviot ennakoivat -0,5 prosentin laskua vuodelle 2014 ja vuonna 2015 kasvun arvioidaan jäävän alle prosentin. Työttömyysaste pysyy seuraavat vuodet korkeana, yli 8 prosentissa ja yksityisen kulutuksen muutos on hyvin vähäistä.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Valtiovarainministeriö on julkaissut 15.9.2014 peruspalvelubudjetin yhteydessä seuraavat Suomen talouden kehitystä kuvaavat ennusteluvut:

Julkinen talous on heikentynyt pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Kehitykseen vaikuttavat myös rakenteelliset tekijät, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu. Kokonaistuotannon aleneminen heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että se pysyy sopeutustoimista huolimatta alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan vuonna 2015 ja jatkaa kasvua myös keskipitkällä aikavälillä. Myös kunnat pysyvät alijäämäisinä ja niiden velka kas-vaa ennustejaksolla. Työeläkelaitokset ovat ainoa selvästi ylijäämäinen julkisen talouden sektori, mutta elä-kemenojen kasvaessa niidenkin tilanne on heikkenemässä. Kuntatalouden ennusteet, syyskuu 2014 Vuonna 2014

- Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 2,5 prosenttia vuonna 2014. Heikko talous- ja työllisyysti-lanne vaikuttaa veropohjaan ja palkkatulot kasvavatkin vain vajaan prosentin ja yritysten tuloskehitys jatkuu heikkona. Kuntien veroprosenttien korotukset sekä kiinteistöjen arvostusperusteisiin tehdyt muutokset lisäävät verotulokertymää, mutta toisaalta vuoden 2013 verotuksen jako-osuuksiin jälkikä-teen tehtävät oikaisut vähentävät kuntien verokertymää.

- Käyttötalouden valtionosuudet vähenevät 2,3 prosenttia. Peruspalveluiden valtionosuutta alenne-taan, ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia.

- Kuntatalouden toimintamenot kasvavat nimellisesti noin prosentin. Kuntatalouden kehitykseen vai-kuttaa paitsi kuntien omat sopeutustoimet, myös ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kuntasekto-rin henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän sopeutustoimista johtuen noin 1500 hengellä.

Vuonna 2015

- Kuntien verotulot kasvat 1,8 prosenttia. Arvio ei sisällä veroprosenttien muutosten vaikutusta. Kiin-teistöveron tuottoa lisäävät kiinteistöveron vaihteluvälien korotukset.

- Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,7 prosenttia. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) nettokasvu on 0,8 prosenttia.

- Toimintamenojen nimelliskasvun arvioidaan jäävän 0,5 prosenttiin. Toimintamenojen kasvua hidas-taa liikelaitosten yhtiöittäminen ja ammattikorkeakoulujen siirtyminen pois kunnallisen toiminnan pii-ristä. Ilman näitä muutoksia toimintamenojen nimelliskasvu olisi 2,5 prosenttia.

- Kustannustason arvioidaan kasvavan runsaan prosentin. Lisäksi toimintamenoja kasvattaa ikäraken-teen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Suunnitelmavuodet 2016-2017:

- Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosenttia vuonna 2016 ja 3,5 prosenttia vuonna 2017. Arvio sisältää yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisen 5 prosentin korotuksen päät-tymisen v. 2016.

- Hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaiset valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat myös vuosina 2016–2017. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää koskevan uudistuk-sen on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta, rakennepoliittisen ohjelman mukaan tavoitteena on saavuttaa 260 milj. euron säästöt.

- Kuntien toimintamenojen kasvupaine on vuosina 2014-2018 keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Kasvusta yksi prosentti aiheutuu peruspalveluiden kysyntämuutoksista. Kasvuennuste sisältää am-mattikorkeakoulutuksen rahoitusuudistuksen vaikutuksen, mutta ei sisällä kuntien omia sopeutustoi-mia. (PPO 05/2014)

Investoinnit

- Kuntien ja kuntayhtymien investointipaineita kasvattaa mm. koulujen ja julkisten rakennusten perus-korjaustarpeet sekä tilojen sisäilmaongelmien yleistyminen.

- Kuntatalouden kiristymisen arvioidaan hillitsevän kuntien investointien kasvua. Toisaalta pääkau-punkiseudun suuret investointihankkeet pitävät kuntasektorin investointitason korkealla.

Muuttumattoman politiikan mukaisessa tarkastelussa (tehtävät ja rakenteet nykyisellään) kuntatalouden nä-kymät vuosille 2016-2018 ovat heikot. Ellei kuntien palvelutuotantoa kyetään tehostamaan, uhkana on että kunnat joutuvat korottamaan veroprosenttejaan tuntuvasti lähivuosina. Jos ennusteessa syntyvä alijäämä katettaisiin kokonaisuudessaan veronkorotuksilla, keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousisi noin 2,5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2018 mennessä. Kevään 2013 valtiontalouden kehyspäätöksen linjauksen mukaisesti vuosina 2014–2017 toteutetaan toimin-taohjelma, jolla vähennetään kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjä velvoitteita. Ohjelman tavoitteena on saavuttaa yhden miljardin euron kokonaisvähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoi-hin vuoden 2017 tasolla. Lähteet: Peruspalveluohjelma 2015-2018. Valtiovarainministeriön julkaisuja 14a/2014 Peruspalvelubudjetti 2015. Valtiovarainministeriön julkaisuja 25a/2014 Taloudellinen katsaus, syyskuu 2014. Valtiovarainministeriön julkaisuja 24a/2014 Kuntaliiton veroennustekehikko, syys- ja lokakuu 2014 Finanssialan Keskusliitto: Suomea koskevat uusimmat talousennusteet (http://www.fkl.fi/tilastot/Tilastot/Talousennusteet.pdf, päivitys 29.10.2014)

2. Väestö Sastamalan kaupungin asukasluku oli vuoden 2014 alussa 25.511 asukasta. Väestötietojärjestelmän mu-kaan Sastamalan asukasluku oli lokakuun 2014 lopussa 25.404 eli vähennystä on 107 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Sastamalan väkiluku kasvaa noin 700:llä vuoteen 2025. Samalla väes-tön ikärakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän ja 65 vuotta täyt-täneiden määrä kasvaakin voimakkaasti samalla kun työikäisen väestön määrä vähenee. Väestöllinen (de-mografinen) huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään on Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 82,8 prosenttia vuonna 2025.

Ennuste, Tilastokeskus

Asukasluku 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2020 2025

Ikäluokat yhteensä 26 195 25 847 25 764 25 763 25 747 25 511 25 946 26 208

- 14 4 630 4 445 4 175 4 158 4 151 4 053 4 083 4 074

15 - 64 16 329 15 957 15 855 15 734 15 518 15 229 14 573 14 337

65 - 5 236 5 445 5 734 5 871 6 078 6 229 7 290 7 797

siitä 85 - 560 634 789 821 875 916 1 020 1 085

Huoltosuhde 60,4 % 62,0 % 62,5 % 63,7 % 65,9 % 67,5 % 78,0 % 82,8 %

Väestö 31.12. , Sastamalan alue

Lähde: Tilastokeskuksen Väestötilastot ja Väestöennuste 28.9.2012


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Väestönmuutokset asettavat erityisiä haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteille sekä terveyttä edis-tävien toimintamuotojen kehittämiselle. Myös päivähoito- ja opetuspalveluiden tulee joustavasti vastata ky-synnän muutoksiin. Kaupungin strategisilla valinnoilla ja toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myönteisesti yritysten sijoittumi-seen, työvoiman saatavuuteen ja väestön määrän ja -rakenteen kehitykseen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä ja kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamisella on tärkeä rooli kaupungin palvelukokonaisuu-den kehittämisessä.

3. Sastamalan talouden kehitys 2009-2014 ja ennuste 2015-2017 Sastamalan kaupungin toiminnan nettomenojen kasvuvauhti on ollut vuodesta 2009 alkaen keskimäärin 6,7 milj. euroa (runsaat 5 %) vuodessa. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) on samaan aikaan kasvanut hitaammin, noin 5 milj. euron (4 %) vuosivauhdilla. Tämän seurauksena kaupungin tulos on painunut neljäs-sä vuodessa (2009-2013) 6,5 milj. euron ylijäämästä 2 milj. euroa alijäämäiseksi. Vaikka elokuun osa-vuosikatsaus ennakoikin vuoden 2014 nettomenojen jäävän hieman edellistä vuotta pienemmiksi muodostuu tulos heikosta verotulokehityksestä johtuen myös tänä vuonna noin 2,2 milj. euroa negatiiviseksi. Vuosille 2015-2017 ajoittuu useita talouteen vaikuttavia muutoksia, mm. valtionosuusuudistus ja -leikkaukset, yhdistymisavustustulon päättyminen, työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutokset, yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen korotuksen poistuminen ja Huittisten Puhdistamon käyttötalousvaikutukset. Edellä mainitut kaupungin omista toimenpiteistä riippumattomat muutokset tuovat yhteensä vähintään 6-7 milj. eu-ron lisähaasteen taloudelle. Lisäksi suunnitelmakaudella toteutetaan sote-uudistus, jonka kustannusvaiku-tuksia taloussuunnitelmassa ei ole ennakoitu. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjaukset. Tuottavuus-toimenpiteillä haetaan noin 5,5 milj. euron menojen sopeuttamista ja veroprosenttiratkaisulla noin 2,5 milj. euron lisätuloa. Taloussuunnitelma 2015-2017 on laadittu valtuuston linjausten mukaisesti. Vuoden 2015 talousarvion nettomenot ovat vuoden 2013 tilinpäätöksen ja vuoden 2014 tilinpäätösarvion tasossa ja myös seuraavien vuosien menokehitys on maltillista. Näillä olettamuksilla suunnitelmakauden vuosikate, poistot ja investoinnit ovat tasapainossa. Investointeihin on viime vuosina käytetty rahaa vuosittain 10-14 milj.euroa. Korkeasta investointitasosta johtuen myös poistojen määrä on korkea, noin 7 milj. euroa/vuosi, mikä vaikuttaa suoraan tuloksen muodos-tumiseen. Suunnitelmakaudella vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat 7-8 milj. euroa.



4. Tulopohja: verotulot ja valtionosuudet

Verotulot Talousarviovuoden verokertymää on arvioitu vuoden 2014 verotulojen sekä Kuntaliiton veroennustekehikon pohjalta. Vuonna 2013 verotuloja kertyi poikkeuksellisen paljon jako-osuuksien oikaisuista sekä tilitysaikatau-lun muutoksesta johtuen, näiden vaikutus oli yhteensä noin 3,0 milj. euroa. Vuoden 2014 verotulokertymä tuleekin jäämään noin 1,5 milj. euroa (-1,5 %) edellisvuotista pienemmäksi. Sastamalan tuloveroprosentiksi vuodelle 2015 on vahvistettu 20,75 %, korotus edellisestä vuodesta 0,75 %. Yhden kunnallisveroprosentin tuotto Sastamalassa on noin 3,5 miljoonaa euroa, joten korotus lisää verotulo-ja noin 2,6 milj. euroa. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 72 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 yhteisöveron määräksi arvioidaan 4 miljoonaa euroa, mikä on 5 % kaupungin kaikista verotu-loista. Yhteisöverotulojen arvioitu kasvu on 3,4 %. Sastamalan kiinteistöveroprosentit ovat vuoden 2014 mukaiset lukuun ottamatta yleistä kiinteistöveroa, jo-hon on tehty 0,05 prosentin korotus vuonna 2015 voimaan tulevan kiinteistöveron liukuman alarajalle. Koro-tuksen vaikutus 127.000 euroa kompensoidaan vähentämällä kuntien valtionosuutta vastaavalla summalla. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 5,3 miljoona euroa ja sen osuus kaupungin verotuloista on 6,5 %. Taloussuunnitelmavuosien verotulopohjan muutos verolajeittain on arvioitu kuntien veroennustekehikon poh-jaolettamuksilla. Verotulokertymässä on huomioitu vuodelle 2015 päätetyt veroprosenttimuutokset sekä arvi-oitu vuosien 2014 ja 2015 asukasluvun muutosten vaikutusta.

Veroprosentit ja tuotot 2015 Sastamala 2014 Sastamala 2015 Tuotto 2015, 1000 €

Yleinen kiinteistövero 0,75 % 0,80 % 2 024

Vakituiset asuinrakennukset 0,45 % 0,45 % 2 234

Muu asuinrakennus 0,98 % 0,98 % 587

Voimalaitokset 2,85 % 2,85 % 383

Rakentamaton rakennuspaikka 2,00 % 2,00 % 42

Kiinteistövero yhteensä 5 270

Tulovero 20,00 % 20,75 % 72 000

Yhteisövero 4 030

Yhteensä 81 300

Valtionosuudet Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta sekä muun opetus- ja kulttuuritoimen ylläpitäjäjärjes-telmän mukaisesta valtionosuudesta. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuonna 2015. Valtionosuuden perusteena olevat ikäryh-mitykset ja muu määräytymiskriteerit muuttuvat. Järjestelmään sovellettavia kriteerejä ovat: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristolaisuus ja koulutustausta. Lisäksi valti-onosuudessa huomioidaan kolme lisäosaa: syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Peruspalveluiden valtionosuutta myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: sosiaali- ja terveydenhuolto (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), lasten päivähoito, esi- ja perusopetus, kirjastot ja kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus sekä siirtymätasaus ja eräät lisäyk-set ja vähennykset (mm. veromenetysten ja tehtävämuutosten kompensaatiot) sisältyvät peruspalveluiden valtionosuussummaan.

Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän omarahoitusosuus on syksyn 2014 ennakkotiedon mukaan 3.522,89 €/asukas vuonna 2015 (3.282,60 €/asukas vuonna 2014). Omarahoitusosuus vähennetään perus-palveluiden laskennallisista kustannuksista. Vuoden 2015 valtionosuuslaskelmassa on huomioitu 0,6 prosen-tin indeksikorotus sekä kuntien tehtävien laadun ja laajuuden muutokset sekä valtionosuuden leikkaukset. Valtionosuuden määrä tarkentuu vasta lopullisissa valtionosuuspäätöksissä.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Uusista laskentakriteereistä johtuen Sastamala on yksi uudistuksen häviäjistä. Laskennallinen valtionosuu-den vähennys toteutetaan vaiheittain siten, että vähennys on 1,3 milj. euroa (50 €/asukas vuonna 2014) kokonaisuudessaan muutoksen vaikutus noin 2,6 milj. euroa näkyy vuodesta 2016 alkaen. Peruspalveluiden valtionosuutta on budjetoitu 64,9 miljoonaa euroa vuodelle 2015, mikä on 0,9 milj. euroa edellisvuotista vähemmän. Vuoden 2015 peruspalveluiden valtionosuusprosentti on 25,42 % (29,57 % vuonna 2014) laskennallisista kustannuksista. Verotulotasausta vuoden 2015 valtionosuuteen sisältyy 15,9 milj. euroa (11,8 milj. euroa vuonna 2014)

Lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kansalaisopistojen, tuntiperusteinen taiteen perusopetuksen, liikunnan ja nuorisotyön valtionosuus sisältyy opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmään. Järjestel-mä sisältää myös lisärahoituksen perusopetuksen lisäopetukseen, maahanmuuttajien valmistavaan opetuk-seen sekä pidennetyn oppivelvollisuuden kustannuksiin sekä rahoitusosuuden ammatillisen koulutuksen valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuritoimen menoleikkauksiin liittyen lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee 421,54 euroa (-6,56 %). Sastamalassa leikkauksen vaikutus lukion laskennalliseen valtionosuuteen on noin 150.000 euroa. Ammatillisen koulutuksen yksikköhinnan leikkaus on 147,84 euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmään sisältyvä asukaskohtainen rahoitusosuus on 307,40 €/asukas. Rahoitusosuus vähennetään kunnille maksettavasta valtionosuudesta. Ammattikorkeakoulujen siirtyminen valtion rahoitusvastuulle vähentää kuntien asukaskohtaista rahoitus-osuutta noin 40 eurolla/asukas. Muutos keventää Sastamalan rahoitusosuutta runsaalla miljoonalla eurolla. Talousarviossa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän mukaisen valtionosuus on 2,8 miljoonaa euroa negatiivinen, mikä on noin 0,9 milj. euroa parempi kuin vuonna 2014. Valtionosuuksia on vuodelle 2015 budjetoitu yhteensä 62,1 milj. euroa, eli saman verran kuin vuonna 2014. Talousarvion valtionosuusarvio perustuu marraskuussa käytettävissä oleviin yksikkötietoihin ja Kuntaliiton alustaviin valtionosuuslaskelmiin Vuosien 2016 -2017 valtionosuuksiin on tehty taloussuunnitelmassa vuosittaiset 1,2 prosentin indeksitarkis-tusta vastaava korotus. Suunnitelmavuosien laskennalliseen valtionosuussummaan vaikuttaa lisäksi väes-tömäärän ja ikärakenteen muutos sekä hallitusohjelman ja kehysratkaisun mukaiset lisäleikkaukset. Opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 2017 valtionosuudessa on ennakoitu toisen asteen koulutuksen rahoitusmuutok-sen vaikutusta (arvioitu vaikutus -260.000 €)

5. Toimintatuotot ja -kulut Vuoden 2015 talousarviossa käyttötalouden nettomenot eivät kasva vuoden 2013 tilinpäätöksestä ja vuo-den 2014 tilinpäätösarviosta. Palkkakustannukset on laskettu talousarvioon olemassa olevan vakanssirakenteen pohjalta kuitenkin siten, että palvelutuotannon rakenteelliset muutokset (päivystys, Palvelukoti Ilola, elintarvikelaboratorio) ja proses-sien tasapainotusten mukaiset vakanssien vähennykset (mm. eläköitymiset ja tehtävien uudelleen järjestelyt)

on huomioitu. Vuosien 2014-2016 palkkaratkaisun vaikutus palkkasummaan on keskimäärin noin 0,3 pro-

senttia vuonna 2015. Muihin kustannuksiin ei varsinaista inflaatiotarkistusta ole tehty vaan prosessit ovat arvioineet kustannus-kehitystä prosessi- ja tehtäväkohtaisesti tuottavuustyön kautta. Ostopalveluiden kustannusmuutokset on arvioitu samoilla periaatteilla kuin oman toiminnan kustannusmuutokset. Prosesseja on ohjeistettu tarvittaes-sa neuvottelemaan tuottajien kanssa palvelujen hinnoittelusta ja kustannusrakenteeseen vaikuttavista tuot-tavuutta lisäävistä toimenpiteistä. Sisäiset erät on merkitty talousarvioon palvelun ostajalle sisäisinä menoina ja myyjälle vastaavina sisäisinä tuloina. Osapuolet ovat sopineet sisäisten ostojensa ja myyntinsä budjetoitavasta määrästä ja hinnasta talo-usarviovalmistelun yhteydessä.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Vuoden 2015 talousarviossa kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintakulut ovat 179,5 miljoonaa euroa. Toimintakate on -134,9 milj, euroa ja tulos 0,4 milj. euroa positiivinen. Suunnitelmavuosien kustannustason muutokseksi on arvioitu pääsääntöisesti 1,5 prosenttia. Tämä edellyt-tää talousarvion luvun 3 mukaisten ’pienten purojen’ mukaisten tuottavuustoimenpiteiden aktiivista toteutta-mista. Lisäksi suunnitelmavuosien luvuissa on huomioitu erikseen rakenteellisten ratkaisujen vaikutukset. Kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset toimintatuotot ovat vuoden 2014 talousarviossa 44,1 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy 960.000 euron yhdistymisavustus. Prosessien ja liikelaitosten väliset ja yksiköiden omat sisäiset laskutukset ovat yhteensä 12,4 milj. euroa. Tästä 0,5 milj. euroa avustusta kaupungilta Sastamalan Vesi liikelaitokselle yhdistymissopimuksen mukaisen siirtoviemäriviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeen rahoittamiseen. Suunnitelmavuosien tuloarvioita on korotettu toimintakulujen muutosta vastaavasti (korotus 0-1,5 %). Sas-tamalan Veden myyntituotot sisältyvät laskelmiin liikelaitoksen oman esityksen mukaisena. Tuloslaskelman tuottojen ja kulujen jakautuminen vuonna 2015:

Toimintakate (toiminnan nettomenot) prosesseittain vuonna 2015:



6. Poistot

Sastamalan kaupungin poistosuunnitelmaa on tarkistettu vuoden 2013 alusta lukien Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen ja Kuntaliiton soveltamisohjeen periaatteiden mukaisesti. Uudessa poisto-suunnitelmassa rakennusten ja yleisten alueiden poistoajat ovat aikaisempaa lyhyemmät. Muutoksen lisäsi vuosittaista poistosummaa noin 0,5 milj. eurolla.

Vuonna 2015 on varauduttu kaupungin omasta käytöstä poistettujen rakennusten arvontarkistuksiin ja kerta-poistoihin sekä mahdollisiin muihin lisäpoistoihin, varaus 200.000 euroa.

Vuosittaiset poistot ovat suunnitelmakaudella no 7,4 - 7,7 miljoonaa euroa.

7. Investoinnit

Vuosien 2014-2017 nettoinvestoinnit ovat 23,5 milj. euroa (7,8 milj. euroa/vuosi). Investointien omahankin-tameno suunnitelmakaudella on 24,6 milj. euroa ja omaisuuden myyntituotot 1,1 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa investointien omahankintameno on 8,2 miljoonaa euroa. Tästä 3,4 milj. euroa on talonrakennusinvestointeja, 2,0 milj euroa on vesihuollon investointeja ja 2,1 milj. euroa muuhun kunnal-listekniikkaan liittyviä investointeja. Maanhankintaan on varattu 0,2 milj, euroa ja kalustoon ym. investointei-hin 0,5 milj. euroa. Omaisuuden myyntituottaja arvioidaan saatavan yhteensä 0,3 milj. euroa, joten nettoin-vestoinnit jäävät hieman alle 8,0 milj. euron. Suurimmat yksittäiset investointikohteet suunnitelmakaudella 2015-2017 ovat: - Mouhijärven yhteiskoulun peruskorjaus ja laajennus 2,2 M€ (kokonaiskustannusarvio 3,2 €) - Aarnokoti, uudisrakennus 1,1 M€ (netto) - Hopun palvelukeskuksen keittiötila kuntoutustilaksi 0,9 M€ - Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali 0,6 M€ (netto) - Häijään kaava-alueen infrastruktuuri (tiet ja vesihuolto) 1,3 M€ - Mouhijärven maisemakylät (tiet ja vesihuolto) 0,5 M€ - Nuupalan Vesitorni 0,8 M€

8. Rahoitus

Rahoituslaskelmassa vuosikatetta on käytettävissä investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhennyksiin 7,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit ovat 7,9 milj. euroa ja lainojen lyhennykset 8,6 milj. euroa. Uutta lainaa on bud-jetoitu otettavaksi 8,7 milj. euroa, joten kokonaislainamäärä kasvaa 0,1 milj. euroa vuonna 2015. Lainamäärä kasvaa edellä esitetyillä käyttötalous- ja investointiolettamilla suunnitelmakauden aikana vajaat 1,5 milj. euroa ja on vuoden 2017 lopussa noin 53 milj. euroa Poikkeamat taloussuunnitelman tulo- ja meno-olettamuksista sekä investointitasosta vaikuttavat myös lainamäärän kehitykseen. Lisäksi voidaan tarvittaessa ottaa kuntatodistusohjelman kautta lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden varmistamiseksi. Samanaikaisesti liikkeelle laskettavien kuntatodistusten enimmäismäärä on viisi miljoonaa euroa.

9. Vastuut

Sastamalan kaupungin velkamäärä on vuoden 2014 lopussa n. 51,5 milj. euroa Tästä kohdentuu 28,5 milj. euroa Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeihin, 4,5 milj. euroa Sastamalan Veden investointeihin ja 18,4 milj. euroa kaupungin muihin investointeihin. Kaupungin omat lainat ovat vuoden 2017 lopulla noin 53 milj. euroa (n. 2.100 €/asukas), suunnitelmakauden aikana kasvua noin 1,5 milj. euroa. Konsernilainat sisältävät kaupungin omien lainojen lisäksi myös kaupungin omistusosuutta vastaavan osuu-den tytäryhtiöiden sekä kuntayhtymien lainoista, yhteensä noin 28,5 milj. euroa. Konsernilainojen yhteismää-rä on näin ollen vuoden 2014 lopussa noin 80 milj.euroa. Eniten konsernilainavastuita on Sastamalan Vuokratalot Oy:lle (11,2 M€) ja Kiinteistö Oy Hopunkalliolle (10,2 M€) . Tytäryhtiöiden lainoille on pääsään-töisesti myönnetty myös kaupungin takaus. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lainoja kaupungin konsernilainoi-


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ hin sisältyi vuoden 2013 tilinpäätöksessä noin 6,8 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin lainamäärän muutos näkyy myös kaupungin konsernilainojen määrässä. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien konsernilainavastuiden yhteismäärän arvioidaan jäljempänä olevassa taulu-kossa pysyvän koko suunnitelmakauden vuoden 2014 tasossa. Lisäksi kaupunki on myöntänyt takauksia osakkuusyhtiölleen (omistus alle 50 %) sekä poikkeustapauksessa myös muille yhteisöille, jotka huolehtivat kuntalaisten peruspalveluiden järjestämisestä (mm vesiosuuskun-nat). Konserniin kuulumattomille yhtiöille annettuja takauksia kaupungilla on vuoden 2014 lopussa noin 13,5 milj. euroa. Takausvastuita lisää v. 2014-2017 Huittisten Puhdistamo Oy:n n. 15 milj. euron lainoille myön-nettävät takaukset. Kaupungin laina- ja takausvastuut ovat suunnitelmakauden lopussa lähes 100 milj. euroa.

10. Poikkeamien vaikutus taloussuunnitelmaan

Mikäli kaupungin omilla tuottavuustoimenpiteillä ja mahdollisilla kuntien tehtävien muutoksilla ei saada toteu-tettua taloussuunnitelman mukaista kustannuksia keventävää vaikutusta, paine lisärahoitukseen kasvaa jo suunnitelmakaudella. Yhden prosentin lisäys nettomenojen kasvuun lisää rahoitustarvetta 1,3 milj. eurol-la/vuosi. Seuraavassa taulukossa on esitetyistä painelaskelmista käy ilmi kustannusten hallinnan ja tuottavuustoi-menpiteiden onnistumisen oleellinen merkitys talouden hallinnassa.

2015 2016 2017 2015 2016 2017 2015 2016 2017

Nettomenojen muutos, % 0 % 1,70 % 1,50 % 1 % 2,70 % 2,50 % 0 % 1,70 % 1,50 %

Nettomenot M€ 134,9 137,1 139,2 136,2 139,9 143,4 134,9 137,1 139,2

Nettoinvestoinnit M€ 7,9 8,0 7,7 7,9 8,0 7,7 8,9 9,0 8,7

Yli-/alijäämä M€ 0,1 -0,4 -0,1 -1,3 -3,2 -4,4 0,1 -0,5 -0,3

Taseen ylijäämä M€ (TA2014 14,4 M€) 14,5 14,1 14,0 13,1 9,9 5,5 14,5 14,0 13,7

Velkamäärä M€ (TA2014 51,7 M€) 51,8 52,9 53,2 53,1 57,1 61,7 52,8 54,8 55,9

Velat €/as 2 100 2 400 2 200

ta lousvaikutukset

Talousarvio, KJ-esitys 1 % esitettyä nopeampi

Menojen kasvu Investointitaso

1 M€ esittyä korkeampi

Lisäks i investointien käyttö-



7. TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA

Seuraavissa taulukoissa kaupungin ja sen kahden liikelaitoksen, Sastamalan Vesi liikelaitoksen ja Työterve-ys Akaasia liikelaitoksen, talousarvioehdotukset on yhdistelty. Emokaupungin, laskennallisten taseyksiköiden ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmat esitetään erikseen jäljempänä luvuissa 15 ja 16 omana kokonaisuutenaan. Tuloslaskelma

Taloussuunnitelmavuosien tasapainotus edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

- Tuottavuutta lisätään kaikissa prosesseissa talousarvioluvussa 3 mainituin toimenpitein. Talous-suunnitelmassa toimintakulut eivät kasva vuonna 2015 ja vuosina 2016-2017 menojen kasvuoletta-ma on noin prosentin peruspalveluohjelmassa arvioitua laskennallista kasvupainetta hitaampaa.

Suunnitelmakauden muutokset, vaikutus tulokseen

- 2015 veroprosenttien muutos: Kunnallisvero +2,6 M€, kiinteistövero +0,1 M€ - 2015: Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos -0,4 M€ - 2015-2016 peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän uudistus – 2,6 M€ - 2015-2017: hallitusohjelman ja kehyspäätösten mukaiset valtionosuuksien lisäleikkaukset - 0,3 M€ - 2016: Yhteisöveron tilapäisen jako-osuuden korotuksen päättyminen -0,6 M€ - 2016: Yhdistymisavustulo jää pois -1,0 M€ - 2017: Huittisten Puhdistamo Oy:n toiminta käynnistyy, vaikutus tulokseen n. -1,0 M€ - 2017: Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutos -0,3 M€. - Asukasmäärän muutos vaikuttaa verotulokertymään, valtionosuuksiin ja palveluiden kysyntään. Las-

kelmassa olettamuksena on, että asukasluku ei muutu suunnitelmakaudella vuodesta 2014. - Vuonna 2017 toteutettavan sote-uudistuksen vaikutuksia taloussuunnitelmassa ei ole ennakoitu,

koska ne eivät ole tiedossa. Rakenteelliset muutokset/ tuottavuustoimenpiteet, vaikutus tulokseen:

- 2015: kiireellisen hoidon järjestelyt +0,8 M€ - 2015: elintarvikelaboratorion toiminnasta luopuminen +0,1 M€

Kaupunki+liikelaitokset TP2013 Alkuperäinen Muutettu TA 2015 TS2016 TS2017

Ulk. + sis. TA 2014 TA 2014 € € €

Toimintatuotot 59 226 208 58 215 900 58 606 000 56 476 200 55 944 200 56 896 400

Valmistus omaan käyttöön 540 153 378 000 378 000 471 600 476 500 481 100

Toimintakulut -194 719 364 -190 415 000 -193 636 600 -191 847 900 -193 560 200 -196 614 600

Toimintakate -134 953 003 -131 821 100 -134 652 600 -134 900 100 -137 139 500 -139 236 100

Verotulot 79 352 044 78 186 800 78 186 800 81 300 000 83 063 000 85 264 000

Valtionosuudet 61 334 433 61 877 900 62 077 900 62 100 000 61 692 000 62 172 000

Rahoitustuotot ja kulut -527 520 -767 700 -767 700 -719 000 -735 000 -772 000

Vuosikate 5 205 954 7 475 900 4 844 400 7 780 900 6 880 500 7 427 900

Poistot -6 930 394 -7 044 900 -7 044 900 -7 400 000 -7 525 000 -7 738 000

Tilikauden tulos -1 724 440 431 000 -2 200 500 380 900 -644 500 -310 100

Poistoero 209 018 109 000 109 000 207 600 207 600 259 200

Varausten muutos -500 000 -600 000 -600 000 -500 000 0 0

Rahastojen muutos 2 415 -3 000 0 0 0

Tuloksenkäsittelyerät -288 567 -494 000 -494 000 -292 400 207 600 259 200

Yli-/alijäämä -2 013 007 -63 000 -2 694 500 88 500 -436 900 -50 900

Taseen ylijäämä 17 133 289 17 070 289 14 438 789 14 527 289 14 090 389 14 039 489

Kustannustason muutosolettama (sis. Tuottavuustoimenpiteet 1 %) 0 % 1,5 % 1,5 %

Toimintakate muutos 5,8 % -2,3 % -0,2 % 0,2 % 1,7 % 1,5 %

Verotulojen muutos 6,6 % -1,5 % -1,5 % 4,0 % 2,2 % 2,6 %

Valtionosuuksien muutos 1,6 % 0,9 % 1,2 % 0,0 % -0,7 % 0,8 %



- 2015: Palvelukoti Ilolan toiminnan uudelleen järjestely +0,14 M€ - 2015-2016: Illon koulun ja ryhmäperhepäiväkodin toiminnan päättyminen +0,17 M€ - 2016-2017: Aarnokodin käyttötalousvaikutus - 0,15 M€ - 2016-2017: Hoidon porrastuksen tehostaminen (TAYS-VAS-Sotesi) +0,15 M€ - 2016-2017: Perusopetuksen tuntikehys-, verkko- ja henkilöstöratkaisut +0,4 M€ - 2016-2017: Lukioverkon tiivistäminen +0,6 M€ - 2015-2017: Muiden tuottavuustoimenpiteiden toteuttaminen kaikissa prosesseissa, huomioitu kus-

tannustason muutosprosentissa , vaikutus n. +1,0 - +1,5 M€/vuosi -

Vuoden 2015 ylijäämä 88.500 euroa muodostuu: Emokaupunki -419.200 euroa, Vesi liikelaitos +456.100 euroa (+0,9 milj. euron tuloksesta tehty 0,5 milj. euron investointivaraus) ja Akaasia liikelaitos + 51.600 euroa Rahoituslaskelma

Kaupunki+liikelaitokset TP2013 Alkuperäinen Muutettu TA 2015 TS2016 TS2017

Ulk. + sis. TA 2014 TA 2014 € € €

Vuosikate 5 205 954 7 475 900 4 844 400 7 780 900 6 880 500 7 427 900

Tulorah. Korjauserät -331 951

Toiminnan rahavirta 4 874 003 7 475 900 4 844 400 7 780 900 6 880 500 7 427 900

Investointimenot -14 490 200 -8 808 000 -9 488 075 -8 683 000 -9 678 000 -8 181 000

Rahoitusosuudet 578 152 130 000 130 000 485 000 1 165 000 270 000

Pys.vast. myyntituotot 673 971 825 600 354 600 300 000 400 000 400 000

Investointien rahavirta -13 238 077 -7 852 400 -9 003 475 -7 898 000 -8 113 000 -7 511 000

Vars. toiminnan nettokassavirta -8 364 074 -376 500 -4 159 075 -117 100 -1 232 500 -83 100

Ulk. antolainojen muutos 554 663 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000

Sis. antolainojen muutos 295 750 295 700 295 700 295 700 295 700 295 700

Pitkäaikaisten lainojen lisäys, TS 11 000 000 8 295 000 11 995 000 8 700 000 10 015 000 9 135 000

Pitkäaik. lainojen vähennys -7 282 950 -7 972 000 -7 972 000 -8 571 000 -8 803 000 -9 090 000

Sis pitkäaik. lainojen vähennys -295 750 -295 700 -295 700 -295 700 -295 700 -295 700

Muut maksuvalm. muutokset 2 058 000 0 0 0 0 0

Rahoitustoim. Nettokassavirta 6 329 713 353 000 4 053 000 159 000 1 242 000 75 000

Kassavarojen muutos -2 034 361 -23 500 -106 075 41 900 9 500 -8 100

Lainamäärän muutos 3 934 300 323 000 4 023 000 129 000 1 212 000 45 000

Lainapääoma 31.12. 47 673 308 47 996 000 51 696 000 51 825 000 53 037 000 53 082 000

Lainapääoma 31.12. €/as 1 869 1 881 2 026 2 040 2 088 2 090

Asukasluku 25 511 25 511 25 511 25 400 25 400 25 400



8. TALOUDEN TUNNUSLUVUT

Taulukko sisältää kaupungin ja liikelaitosten tiedot.

Tunnuslukujen määritelmät:

toimintatuotot/toimintakulut, %

= kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsi-naisen toiminnan tuotoilla

Vuosikate, 1000 € ja €/asukas

= kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattami-seen

Vuosikate, %

= 100 x (vuosikate/(toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet))

Investointien tulorahoitus, %

= 100 x (vuosikateinvestointien omahankintameno (ilman rahoitusosuuksia) kuvaa tulorahoituksen ja investointien suhdetta

Lainanhoitokate

= (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) jos tunnusluku on 1 tai suurempi, tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluku on alle 1, joudutaan vähentä-mään kunnan toimintapääomaa esimerkiksi ottamalla lisälainaa tai tulouttamalla talletuksia, sijoituksia ja muita saata-via.

SASTAMALAN KAUPUNKI muut

Talouden tunnuslukuja TA2015 TA2014 TP2013

Asukasluku 25 400 25 511 25 511

Veroprosentti 20,75 20,00 20,00

Verotulot 1000 € 81 300 78 187 79 352

Verotulojen muutos % 4,0 % -1,5 % 6,6 %

Verotulot €/asukas 3 201 3 065 3 111

Valtionosuudet 62 100 62 078 61 332

Valtionosuudet €/asukas 2 445 2 433 2 404

Toimintakulut (ulk.), 1 000 € 179 459 180 613 179 800

Toimintatuotot (ulk.), 1000 € 44 087 45 582 44 279

-ilman yhdistymisavustusta 43 127 44 622 42 959

Toimintatuotot/toimintakulut (ulk.) % 24,6 % 25,2 % 24,6 %

-ilman yhdistymisavustusta 24,0 % 24,7 % 23,9 %

Vuosikate, 1 000 € 7 781 4 844 5 178

Vuosikate eur/asukas 306 190 203

Vuosikate, % 4,2 % 2,6 % 2,8 %

Vuosikate poistoista % 105 % 69 % 75 %

Tilikauden tulos, 1000 € 381 -2 201 -1 753

Tilikauden yli-/alijäämä, 1000 € 89 -2 695 -2 041

Taseen ylijäämä, 1000 € 14 527 14 439 17 133

Taseen ylijäämä €/asukas 572 566 672

Investointien tulorahoitus, 1000 € 7 781 4 844 4 846

Investointien omahankintameno, 1000 € 8 198 9 358 13 874

Investointien tulorahoitus, % 94,9 % 51,8 % 37,3 %

Investoinnit netto, €/asukas 323 367 544

Lainakanta, 1000 € 51 825 51 696 47 673

Lainat, €/asukas 2 040 2 026 1 869

Lainanhoitokate 0,92 0,66 0,74

Taseen loppusumma, 1000 € 179 237 179 019 177 754

Omavaraisuusaste (Oma po/koko po) % 52,5 % 52,6 % 54,3 %

Suhteellinen velkaantuneisuus % 43,6 % 43,9 % 41,9 %



9. TALOUSARVION LAADINTAPERUSTEET, RAKENNE JA SITOVUUS

Laadintaperusteet Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi ka-lenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunni-telma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman en-simmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelu-kautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteis-tä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoite-taan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talo-usarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päät-tää valtuusto. Kuntalain uudistustyö on käynnissä. Tämänhetkisten tietojen mukaan uuden kuntalain mukaiset säännökset tulevat pääosin voimaan vuonna 2017. Talousarviota laadittaessa lakiluonnosta ole vielä hyväksytty, Taloussuunnittelua koskeviin säännöksiin lakiluonnoksessa on esitetty muutoksia seuraavilta osin: - Koko kuntakonsernin talouden vastuiden ja velvoitteiden huomioiminen toiminnan ja talouden suunnittelus-sa, - toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnalle ja kuntakonsernille - Taloussuunnittelun entistä tiiviimpi kytkentä kuntastrategiaan - Taseen alijäämän tasapainottaminen enintään neljän vuoden kuluessa alijäämän syntymisestä Muutoksia on jo tässä talousarviossa huomioitu ennakoiden, mm. taloussuunnitelman strategiavastaavuuden sekä konsernitason tietojen täsmentämisen osalta.

Sastamalassa taloussuunnitelma on laadittu kolmivuotisena vuosille 2015-2017. Suunnitelmakautta pidem-mälle ulottuvista investointiesityksistä on lisäksi liitteessä 2 esitetty vuoteen 2020 asti ulottuva investointipai-neita koskeva arvio, joka toimii seuraavan taloussuunnittelun pohjamateriaalina. Kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalousosassa talousarvioasetelman mukaiset osaprosessien toimintata-voitteet ja nettomäärärahat sekä investointiosassa ydinprosessi/taseyksikkökohtaiset nettomäärärahat ja talousarviovuoden hankenimikkeet. Talousarvio hyväksytään osaprosesseittain nettomääräisenä lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, jonka osaprosesseille valtuusto myöntää yhteistoiminta-aluetta kos-kevan sopimuksen mukaisesti erikseen tuloarviot ja määrärahat.

Talousarvion laadintaohje Kaupunginhallitus antoi 30.6.2014 ydinprosesseille ja liikelaitoksille talousarvion valmisteluohjeen sekä alus-tavan talousarvion valmisteluraamin, jota tarkennettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 25.8.2014. Talo-usarvioraamin mukainen toimintakate oli 133,9 milj. euroa ja tilikauden tulos jäi alustavissa laskelmissa ali-jäämäiseksi. Suunnittelun lähtökohtana oli nollakasvu suhteessa vuoden 2013 tilinpäätökseen Toimielimien tehtävänä oli laatia raamiin sovitetut talousarvioehdotukset. Talousarvioehdotusten tuli sisältää selvitys tuottavuutta edistävistä toimenpiteistä sekä muista ratkaisuista, joilla talousarvioraami voidaan vuon-na 2015 toteuttaa.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Liikelaitosten tuli laatia taloussuunnitelmansa siten, että niiden tulos suunnitelmakaudella on positiivinen eivätkä ne tarvitse toimintaansa kaupungin avustusta. Poikkeuksena yhdistymissopimuksen mukainen avus-tus Sastamalan Vedelle. Myös liikelaitoksille valtuusto vahvisti koko kaupungin tuloslaskelmaan yhdistettä-vän toimintakatteen euromääräisen raamin. Valmisteltava henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on kytketty taloussuunnitteluun. Suunnitelman yhteydessä on kartoitettu mm. henkilöstötuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ja laadittu määrällinen henki-löstösuunnitelma. Talousarvion valmisteluohjeen mukaan henkilöstösuunnitelman valmistelussa on tullut huomioida tavoite henkilöstön määrä suunnitelmallisesta vähentämisestä vakanssien vapautumisen yhtey-dessä. Henkilöstömuutosten talousvaikutukset prosessien on tullut sisällyttää taloussuunnitelmaan. Taloussuunnitelmakauden 2015-2017 tavoitteena on ollut että tulos säilyy positiivisena kuitenkin niin, että verotustaso suhteessa muihin kuntiin on jatkossakin kohtuullinen. Käytännössä tämä edellyttää tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden valmistelua ja toteutusta jatkuvana prosessina. Ohjeellinen investointitaso on enintään 7-8 milj. euroa vuodessa, jolloin lainamäärän kasvupainetta saadaan aikaisempaan kehitykseen nähden tasattua. Prosessien on tullut huomioida taloussuunnittelussaan myös tarkastuslautakunnan vuoden 2013 arviointiker-tomuksissa esille otetut kehittämisehdotukset.

Talousarvion rakenne Talousarviokirjan luvussa 7 on esitetty kaupungin ja liikelaitosten yhdistetty ulkoisten ja sisäisten kulujen ja tuottojen tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Ne kertovat koko kaupungin toiminnan ja talouden tilanteen sekä rahoitustarpeet. Käyttötalousosassa (luku 13) on esitetty ydin- ja osaprosessien toiminnan painopisteet, tuloskortit, tuotta-vuustoimenpiteet ja määrärahat. Emokaupungin investointisuunnitelma on esitetty sitovuustason mukaisesti luvussa 14. Talousarvion liitteessä 2 on lisäksi kaupungin ja liikelaitosten hankekohtainen investointisuunni-telma. Emokaupungin tulos- ja rahoituslaskelma sekä erikseen laskennallisten taseyksiköiden tulos- ja rahoituslas-kelmat on esitetty luvussa 15. Liikelaitosten talousarviot on esitetty omana kokonaisuutenaan luvussa 16. Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen on esitetty kappaleessa 16.1.

Talousarvion sitovuus Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toimielintä ja viranhaltijaa sitovat valtuuston myöntämä nettomääräraha sekä valtuustotason sitovat tavoit-teet vuodelle 2015 (tuloskorteilla ’Tavoitetaso 2015’). Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta sitovia ovat erik-seen osaprosessien määrärahat ja tuloarviot. Erikseen määritellään seuraavat sitovuudet: - Kaupungin yhteisten erien osaprosessissa käsiteltävät maanmyyntivoitot (300.000 €) sekä - Elävän maaseudun osaprosessissa käsiteltävät puun myyntitulot (205.000 €) Edellä mainitut kaupungin yhteisestä omaisuudesta saatavat tuloerät ovat siten sitovia, että kyseisillä osa-prosessilla ei ole oikeutta käyttää tuloarvion mahdollisesti ylittävää osaa muiden toimintamenojensa katteek-si ilman kaupunginhallituksen suostumusta. Jos talousarviossa myönnetyn nettomäärärahan ennakoidaan ylittyvän, tulee prosessin ottaa välittömästi käyttöön uusia tasapainottavia toimenpiteitä tarvittavassa laajuudessa. Mahdolliset määrärahojen lisäystar-peet tulee ensisijaisesti kattaa osaprosessin tai liikelaitoksen omilla käyttösuunnitelmatarkistuksilla. Toissijai-sesti lisäys tulee kattaa samaan ydinprosessiin kuuluvien osaprosessien välisin määrärahasiirroin. Mikäli tämäkään ei ole mahdollista, tulee ennen valtuustolle tehtävää määrärahan muutosesitystä selvittää katta-


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ mismahdollisuudet ydinprosessien välillä. Määrärahamuutosten käsittelyä koskeva toimintaprosessi määritel-lään tarkemmin talousarvion täytäntöönpanomääräyksissä. Määrärahan muutosesitykset toimielinten tulee saattaa kaupunginhallituksen ja –valtuuston käsiteltäväksi. Esityksen tulee sisältää yksilöity perustelu määrärahan muutostarpeesta sekä selvitys niistä toimenpiteistä ja keinoista, joita osa- ja ydinprosessi ovat käyttäneet toiminnan sopeuttamiseksi annettuihin resursseihin. Li-säksi on selvitettävä esitetyn määrärahan muutoksen yhteys sitovien tavoitteiden toteutumiseen sekä muu-tosesityksen kattamistapa (esim. määrärahan siirto toisesta osaprosessista). Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintasopimuksen mukaisesti talousarviossa hyväksytään tuloarviot ja määrärahat Sotesin osaprosesseille. Osaprosessien toimintakate on samalla Sastamalan kaupungin osuus yhteistoiminta-alueella tuotettavien palveluiden sekä muiden tehtävään liittyvien erien kustannuksista. Erik-seen seurataan myös palvelusopimuksen ja –suunnitelman mukaisten kuntakohtaisten maksuosuuksien toteutumista. Yhteistoiminta-alueen tulee neuvotella sopimuskuntien kanssa, mikäli määrärahoissa tai mak-suosuuksissa ilmenee muutostarpeita. Laskennallisena taseyksikkönä käsiteltävän Tilakeskuksen sitovia eriä ovat tuloslaskelman mukainen toimin-takate (nettomääräraha) sekä valtuuston erikseen määrittelemä tulostavoite. Rahoituslaskelmassa sitovana seurataan investointien rahavirtaa (nettoinvestointeja) ja Tilakeskuksen investointeihin kohdentuvan laina-määrän nettomuutosta. Talousarviokirjassa hyväksytyt määrärahat, tuloarviot ja sitovat tavoitteet ovat ensisijaisia talousarvion muu-hun tekstiin nähden. Investointiosassa sitoo nettomääräraha ydinprosesseittain sekä hankkeet nimikkeinä (ei hankekohtaiset määrärahat). Hallintosäännön mukaan yli 400.000 euron investoinneista päättää kaupunginvaltuusto joko talousarviossa tai erillisellä päätöksellä. Käyttötalous- ja investointiosan nettomäärärahoihin verrattavia eriä ovat kaupungin tuloslaskelmassa:

1) verotulot 2) valtionosuudet 3) rahoitustuotot ja -kulut 4) satunnaiset tuotot ja kulut

Rahoitusosassa tällaisia eriä ovat: 1) antolainasaamisten lisäys 2) antolainasaamisten vähennys 3) pitkäaikaisten lainojen lisäys 4) pitkäaikaisten lainojen vähennys 5) lyhytaikaisten lainojen muutokset

Liikelaitokset

Kaupungilla on kaksi liikelaitosta: Sastamalan Vesi Liikelaitos ja Työterveys Akaasia liikelaitos. Liikelaitosten johtokunnat ovat valmistelleet ehdotuksensa liikelaitoksen talousarvioksi ja –suunnitelmaksi. Kaupunginhallitus voi esittää muutoksia vain liikelaitosta koskeviin sitoviin eriin kunnan talousarviossa. Val-tuusto voi muuttaa liikelaitosta koskevia sitovia eriä ja tavoitteita, mutta ei voi suoraan puuttua menon ja tu-lon määrään liikelaitoksen talousarviossa. Liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman hyväksyy liikelaitok-sen johtokunta valtuuston talousarviokäsittelyn jälkeen. Liikelaitoksen talousarvion ja -suunnitelman hyväksyy liikelaitoksen johtokunta valtuuston talousarviokäsitte-lyn jälkeen.

Liikelaitoksen talousarvio- ja suunnitelma on kaupungin talousarvion ja –suunnitelman erillinen osa. Liikelai-tosta sitovia eriä kaupungin talousarviossa ovat kuntalaissa erikseen määritellyt erät: korvaus kaupungin sijoittamasta pääomasta, kaupungin tuki liikelaitokselle, kaupungin pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelai-toksen pääoman palautus kaupungille. Mainittujen erien lisäksi kaupunki voi määrätä sitovaksi myös muun erän. Sastamalan hallintosäännön mukaan valtuusto voi asettaa rajat ja sitovat määräykset myös liikelaitok-


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ sen investoinneille ja lainanotolle sekä kiinteistöjen ostolle ja myynnille. Valtuusto hyväksyy myös liikelaitos-ten yli 400.000 euron hankkeet. Valtuusto asettaa liikelaitoksille talousarviossa 2015 seuraavat sitovat kehystavoitteet:

- tulostavoite - korvaus peruspääomasta - kaupungin tuki liikelaitokselle - peruspääomasijoitus ja -palautus - investointien kokonaismäärä - valtuusto hyväksyy liikelaitosten yli 400.000 € kokonaiskustannusarvion ylittävät hankkeet. - lainanoton enimmäismäärä - sitovat toiminnalliset tavoitteet

10. TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI

Talousarvion käsittelyvaiheet

16.6.2014 Kaupunginhallitus

Taloussuunnittelun lähetekeskustelu

23.6.2014 Kaupunginvaltuusto

Taloussuunnittelun lähetekeskustelu

30.6.2014 Kaupunginhallitus Talousarvion valmisteluohje, talousraami

25.8.2014 Kaupunginhallitus, valtuustoryhmien pj:t johtoryhmä / neuvottelu

Taloussuunnittelun ajankohtaiskatsaus, talousraamin täsmennys

2.9.2014

Talousarviovalmistelun vastuuhenkilöt prosesseista / esimiesvalmennus

Talousarviovalmistelun ajankohtaiskatsaus


Talousseminaari, ohjauskeskustelu

6.10.2014 Kaupunginvaltuusto Talousseminaari, veroprosenttikeskustelu

31.10.2014 Toimielimet Talousarvioehdotukset

3.11.2014

Kaupunginhallitus, valtuustoryhmien pj:t johtoryhmä / neuvottelu

Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjauk-set 2015-2017, Veroprosentit


Talouden tasapainotustoimenpiteiden keskeiset linjauk-set 2015-2017, Veroprosentit

1.12.2014

Kaupunginhallitus

Talousarvio ja -suunnitelmaehdotus

15.12.2014

Kaupunginvaltuusto

Talousarvio ja –suunnitelman hyväksyminen

31.12.2014 Liikelaitosten johtokunnat Talousarvion hyväksyminen

tammikuu 2015 Kaupunginhallitus Talousarvion täytäntöönpanomääräykset

helmikuu 2015

Lautakunnat

Talousarvioon sovitetut käyttösuunnitelmat

Lisäksi:

Hallituksen ja johtoryhmän käsittelyt ja informaatio eri valmisteluvaiheissa Informaatio yhteistyötoimikunnan kokouksissa Konsernihallinnon ja ydinprosessien väliset seurantaneuvottelut



11. TALOUSARVIOASETELMA

Valtuusto vahvistaa määrärahat ja tuloarviot sosiaali- ja terveydenhuollon osaprosesseille sekä netto-määrärahat muille osaprosesseille. Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvio perustuu yhteistoiminta-alueen kuntien hyväksymiin palvelusopimukseen ja –suunnitelmaan. Toimielin vahvistaa käyttösuunnitelman aliprosessitasolle 1. Alemman aliprosessitason tai toimintotason / kustannuspaikkatason käyttösuunnitelman vahvistaa viran-haltija.

KAUPUNGINVALTUUSTON TOIMIELIMEN VAHVISTAMA MÄÄRÄRAHA /

KÄYTTÖTALOUS VAHVISTAMA MÄÄRÄRAHA KÄYTTÖSUUNNITELMA

n:o YDINPROSESSI n:o OSAPROSESSI n:o ALIPROSESSI 1

10 Konsernihallinto 100 Konsernihallinto 1000 Keskushallinto

1100 Konsernihallinto

150 Kaupungin yhteiset erät 1511 Kaupungin yhteiset erät

30 Kasvu ja kulttuuri 310 Varhaiskasvatus 3100 Varhaiskasvatus, hallinto

3120 Päiväkodit ja esiopetus

3150 Perhepäivähoito

3160 Ryhmäperhepäiväkodit

3170 Päivähoidon ostopalvelut

3180 Lasten hoidon tuet

330 Perusopetus 3300 Kasvatuksen hallinto

3310 Perusopetus, hallinto

3320 Perusopetus, pohjoinen

3330 Perusopetus, keskusta

3340 Perusopetus, eteläinen

3350 Perusopetus läntinen

3370 Perusopetus yhteiset

3380 Perusopetuksen tuki

350 Lukiokoulutus 3500 Lukiokoulutus, hallinto

3510 Lukiokoulutus

370 Elämänlaatu 3710 Elämänlaatu, hallinto

3720 Nuorisopalvelut

3730 Liikuntapalvelut

3740 Kirjasto- ja tietopalvelut

3750 Kulttuuripalvelut

3760 Musiikin opetuspalvelut

3770 Vapaan sivistystyön palvelut



KAUPUNGINVALTUUSTON TOIMIELIMEN VAHVISTAMA MÄÄRÄRAHA /

KÄYTTÖTALOUS VAHVISTAMA MÄÄRÄRAHA KÄYTTÖSUUNNITELMA

n:o YDINPROSESSI n:o OSAPROSESSI n:o ALIPROSESSI 1

50 Yhdyskunta ja ympäristö 400 Tilakeskus 4110 Tilapalvelut

käsitellään kirjanpidossa 4500 Rakennuttamispalvelut

laskennallisena taseyksikkönä

520 Maankäyttö 5210 Maankäyttö

530 Yhdyskuntatekniikka 5310 Yhdyskuntatekniikka

540 Turvallisuus 5410 Turvallisuus

550 Maaseutupalvelut 5510 Elävä maaseutu

560 Rakennusvalvonta 5610 Rakennusvalvonta

60 Sosiaali- ja terveyspalvelut 600 Sote - hallinto 6010 Sote-hallinto ja yhteiset palvelut

käsitellään kirjanpidossa laskennallisena taseyksikkönä 610 Perhe- ja sosiaalipalvelut 6110 Perhe- ja sosiaalipalvelut

620 Kotihoitopalvelut 6210 Kotihoito

630 Asumispalvelut 6310 Asumispalvelut

640 Perusterveydenhuolto 6410 Perusterveydenhuolto

650 Ympäristöterveydenhuolto 6510 Ympäristöterveydenhuolto

660 Erikoissairaanhoito 6610 Erikoissairaanhoito



12. TILIVELVOLLISET

Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille. Sastamalan kaupunki katsoo tilivelvollisiksi: - toimielinten ml. liikelaitosten luottamushenkilöt valtuustoa lukuun ottamatta - viranhaltijat, jotka ovat vailla vaalikelpoisuutta valtuustoon, - viranhaltijat, jotka toimivat toimielinten esittelijöinä - vastuualueiden vastuuhenkilöt sekä - viranhaltijat, jotka ovat vastuussa tietystä tehtäväkokonaisuudesta.

Tällaisia viranhaltijoita ovat prosesseittain mm: Konsernihallinto - kaupunginjohtaja - kehittämisjohtaja - elinkeinojohtaja - talousjohtaja - hallintojohtaja - hallintolakimies - henkilöstöjohtaja - henkilöstöpäällikkö - tietohallintopäällikkö - logistiikka-asiantuntija - työllisyyspalvelupäällikko Kasvu ja kulttuuri - kasvatusjohtaja - varhaiskasvatuksen päällikkö - päiväkodin johtajat - päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien esimiehet - verkostolukion rehtori - perusopetuksen johtava rehtori - perusopetuksen ja verkostolukion muut rehtorit ja

apulaisrehtorit - nuorisotyön päällikkö - liikuntapäällikkö - kirjastonjohtaja - kulttuurijohtaja - opistojen rehtorit

Yhdyskunta ja ympäristö - tekninen johtaja - maankäyttöpäällikkö - yhdyskuntatekniikan päällikkö - rakennuttajainsinööri - rakennustarkastaja - kaupungingeodeetti - kaavoitusarkkitehti - paikkatietoinsinööri - maanmittausinsinööri - katurakennusmestari - maaseutujohtaja - maaseutupäällikkö - lomituspalvelupäällikkö

Tilakeskus -taseyksikkö - tilakeskuksen johtaja - kiinteistöpäällikkö - rakennuttajapäällikkö Sosiaali- ja terveyspalvelut - sosiaali- ja terveysjohtaja - talouspäällikkö - johtava ylilääkäri - laitospalveluiden ylilääkäri - avoterveydenhuollon ylilääkäri - vastaava hammaslääkäri - johtava hoitaja - osastonhoitajat / toimintayksiköiden esimiehet - asumispalvelujohtaja - palveluohjaaja - kotihoitojohtaja - kotihoidonohjaajat - omaishoidonohjaaja - palvelukoordinaattori - terveysvalvonnanjohtaja - vastaava eläinlääkäri - perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja - vammaispalvelupäällikkö - lapsiperheiden sosiaalityönpäällikkö - aikuissosiaalityönpäällikkö Sastamalan vesi Liikelaitos - Sastamalan Vesi Liikelaitoksen johtaja - käyttöpäällikkö - verkostopäällikkö Työterveys Akaasia liikelaitos - toimitusjohtaja - palvelupäälliköt

Valtuuston määrärahatason ydin- ja osaprosessien tilivelvolliset ovat näkyvissä käyttötalousosassa prosesseittain.



13. KÄYTTÖTALOUSOSA Seuraavilla sivuilla olevalle talousarvion käyttötalousosassa määrätään ydin-/osaprosesseille nettomäärära-hat ja sitovat tavoitteet talousarvioasetelman mukaisesti. Ydin-/osaprosessit on esitelty toimielimittäin talous-arvioasetelman mukaisessa järjestyksessä. Talousarvion määrärahoissa on huomioitu talousarvioesitykseen eri käsittelyvaiheissa tehdyt muutokset.

Lukuohje Kustakin ydinprosessista esitetään 1. Ydinprosessin kuvaus / prosessikaavio 2. Ydinprosessin vastuuhenkilö 3. Ydinprosessin päätehtävä 4. Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2015-2017 5. Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla 2015-2017 6. Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Osaprosesseista esitetään toimielin ja vastuuhenkilötietojen lisäksi

Osaprosessin tehtävä / palvelusuunnitelman kuvaus kuvaa lyhyesti prosessin tehtäviä ja toimintaa. Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset 2015-2017: Prosessien toiminnan tarkastelu talousarviovuotta pidemmällä tähtäyksellä; mihin suuntaan prosessia on tarkoitus kehittää ja mitä asioita tulevien vuosien kehittämistyössä erityisesti painotetaan. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan selvitetään suunniteltujen toimenpiteiden vaikutukset kaupungin talouteen (säästöt tai lisäkustannukset / aikajänne). Esille tuodut linjaukset otetaan huomioon seuraavien vuosien toi-minnan ja talousraamin suunnittelussa. Tuottavuustoimenpiteet 2015 sekä 2016-2017: mitä tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä toteutetaan, mm. palveluverkko- ja henkilöstöratkaisut, toimintaprosessien kehittäminen, muut tuottavuutta lisäävät toimenpi-teet sekä näiden talousvaikutukset

Kunkin prosessin sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty tuloskorttimuodossa. Sitovat tavoitteet vuodelle 2015 ovat talousarviossa sitovuustasoltaan nettomäärärahoja vastaavia. Tuloskortti sisältää - Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa = kaupunkistrategiasta johdettu tavoite; millä tavoin pro-

sessi toteuttaa strategian päämääriä; missä tehtävissä prosessin pitää onnistua? Ulottuvuus talousar-viovuotta pidemmälle ajanjaksolle.

- Tavoitetaso 2015 = prosessin valtuustotasolla päätettävä sitova tavoite. Tavoitteen tulee olla mitat-tava: Määrä, laatu, on/off. Prosessit raportoivan tämän tavoitetason toteutumisesta osavuosikatsauk-sissa ja tilinpäätöksessä.

- Mittari, joilla tavoitteen toteutumista mitataan (informatiivinen tieto) - Toimenpiteet 2015 = mitkä käytännön toimenpiteet johtavat tavoitteen toteutumiseen (informatiivinen

tieto). Tunnusluvut antavat informaatiota prosessin tuottamien palveluiden laajuudesta ja kehityksestä. Määrärahataulukossa esitetään prosessin vuoden 2015 sitovat määrärahat ja tuloarviot ja suunnitelmavuosi-en nettomenot sekä arvioitu poistosumma. Vertailutietona on esitetty vuoden 2013 Sastamalan tilinpäätös-tiedot vuoden 2014 talousarvio muutoksineen kunkin vuoden oman prosessirakenteen mukaisena. TA2015 sarakkeella on kulloisenkin käsittelyvaiheen mukainen esitys ja lopullisessa talousarviossa valtuuston pää-tös. Taulukon alla on lisäksi esitetty aiempien vuosien kustannusvertailu vuoden 2015 toimintaa vastaavas-sa muodossa niissä osaprosessissa, joita prosessien välinen toimintojen siirto koskee. Taulukon viimeisellä rivillä on esitetty prosessien arvio suunnitelmavuosina toteutettavien rakenteellisten tuottavuus- ja kehittämistoimenpiteiden vaikutuksesta määrärahan tasoon. Valtuuston määrärahan käyttöä koskevat sitovat ohjeet kirjataan talousarvion käsittelyn yhteydessä proses-sien talousarviosivuille.



13.1. Käyttötalousmäärärahat, yhteenveto

Sastamala Muutettu Talousarvio TS TS

Tp 2013 Ta 2014 2015 2016 2017

Toimintakate (nettomenot) € € € € €

Konsernihallinto -4 056 417 -3 923 800 -4 808 600 -4 881 000 -4 955 000

Yhteiset erät 965 080 625 000 730 000 270 000 300 000

Varhaiskasvatus -9 821 845 -10 031 000 -9 931 000 -10 080 000 -10 231 000

Perusopetus -24 242 497 -24 206 200 -24 035 000 -24 196 000 -24 359 000

Lukiokoulutus -3 037 692 -3 125 300 -3 175 000 -3 023 000 -2 669 000

Elämänlaatu -6 708 208 -7 058 400 -7 059 000 -7 059 000 -7 059 000

Kasvu ja kulttuuri yhteensä -43 810 242 -44 420 900 -44 200 000 -44 358 000 -44 318 000

Tilakeskus taseyks. 3 717 534 4 385 000 4 150 000 4 278 700 4 455 400

Maankäyttö -786 577 -852 400 -929 900 -944 000 -958 000

Yhdyskuntatekniikka -2 890 309 -2 618 000 -2 671 600 -2 712 000 -2 753 000

Turvallisuus -1 819 544 -1 950 100 -1 897 800 -1 926 000 -1 955 000

Elävä maaseutu -753 904 -789 900 -782 000 -794 000 -806 000

Rakennusvalvonta -248 445 -251 500 -271 700 -275 000 -279 000

Yhdyskunta ja ympäristö ilman TK -6 498 779 -6 461 900 -6 553 000 -6 651 000 -6 751 000Sote- hallinto tulot 809 398 874 500 746 000 757 000 768 000

Sote- hallinto menot -927 483 -1 063 800 -746 000 -757 000 -768 000

Sote-hallinto netto -118 085 -189 300 0 0 0

Perhe- ja sosiaalipalvelut tulot 4 926 120 5 232 900 4 368 100 4 434 000 4 501 000

Perhe- ja sosiaalipalvelut menot -22 430 686 -23 889 600 -22 505 200 -22 933 000 -23 337 000

Perhe- ja sosiaalipalvelut netto -17 504 566 -18 656 700 -18 137 100 -18 499 000 -18 836 000

Kotihoitopalvelut tulot 3 080 875 3 314 800 3 172 800 3 220 000 3 268 000

Kotihoitopalvelut menot -10 460 720 -10 756 800 -10 738 800 -10 900 000 -11 064 000

Kothoitopalvelut netto -7 379 845 -7 442 000 -7 566 000 -7 680 000 -7 795 000

Asumispalvelut tulot 6 029 397 5 756 300 4 833 700 4 906 000 4 980 000

Asumispalvelut menot -17 714 855 -16 889 000 -16 074 700 -16 316 000 -16 561 000

Asumispalvelut netto -11 685 458 -11 132 700 -11 241 000 -11 410 000 -11 581 000

Perusterveydenhuolto tulot 4 252 053 4 429 900 4 535 600 4 604 000 4 673 000

Perusterveydenhuolto menot -21 047 718 -21 194 100 -23 320 300 -23 625 000 -23 949 000

Perusterveydenhuolto netto -16 795 665 -16 764 200 -18 784 700 -19 021 000 -19 276 000

Ympäristönterveydenhuolto tulot 286 030 818 700 829 300 842 000 855 000

ympäristönterveydenhuolto menot -1 206 300 -1 534 000 -1 559 100 -1 582 000 -1 606 000

Ympäristönterveydenhuolto netto -920 270 -715 300 -729 800 -740 000 -751 000

Sotesi yhteensä , netto -54 403 889 -54 900 200 -56 458 600 -57 350 000 -58 239 000

Erikoissairaanhoito (ja päivystys) -33 871 125 -33 269 500 -30 732 700 -31 149 000 -31 586 000

Sote-palvelut yhteensä -88 275 014 -88 169 700 -87 191 300 -88 499 000 -89 825 000

Toimintakate, emokaupunki -137 957 838 -137 966 300 -137 872 900 -139 840 300 -141 093 600

Liikelaitokset

Sastamalan Vesi liikelaitos 2 956 598 3 008 400 2 913 800 2 641 800 1 798 500

Työterveys Akaasia liikelaitos 48 237 305 300 59 000 59 000 59 000

Kaupunki ja liikelaitokset -134 953 003 -134 652 600 -134 900 100 -137 139 500 -139 236 100

Ulkoiset toimintatuotot 45 582 400 44 087 000 43 431 200 44 258 400

Sisäiset toimintatuotot 13 023 600 12 389 200 12 513 000 12 638 000

Toimintatuotot 59 226 208 58 606 000 56 476 200 55 944 200 56 896 400

Valmistus omaan käyttön 540 153 378 000 471 600 476 500 481 100Ulkoiset toimintakulut -180 613 000 -179 458 700 -181 048 200 -183 976 600

Sisäiset toimintakulut -13 023 600 -12 389 200 -12 513 000 -12 638 000

Toimintakulut -194 719 364 -193 636 600 -191 847 900 -193 561 200 -196 614 600

Toimintakate -134 953 003 -134 652 600 -134 900 100 -137 139 500 -139 236 100



Muutokset talousarvion eri käsittelyvaiheissa

Lautakuntien lokakuun lopussa jättämien talousarvioesitysten ja myöhempien vähäisten tarkennusten mu-kainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate oli -134,5 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen muutokset, kaupunginjohtajan ehdotus Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus sisältää seuraavat prosessien ja hallintokuntien talousarvioesitysten muutokset:

Osaprosessien väliset tehtävien siirrot:

Työllisyyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluista Konsernihallintoon netto 557.700 siirto

Sote/ konsernihallinto

Yleiskaavoitus Konsernihallinnosta Maankäyttö -osaprosessiin

netto

100.000 siirto

Konsernihallinto/ maankäyttö

Konsernihallinto, Työllisyyspalvelut : työmarkkinatuen rahoitusvas-tuun laajeneminen koskemaan 300 päivää työttömänä olleisiin (ennen 500 päivää)

menojen lisäys

400.000 Konsernihallinto

Kaupunginjohtajan esityksen mukainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa

Muutokset, kaupunginhallitus 1.12.2014: Kaupunginhallitus ei tehnyt muutoksia käyttötalousmäärärahoihin. Kaupunginhallituksen esityksen mukainen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa.

Muutokset, kaupunginvaltuusto 15.12.2014: Kaupunginvaltuusto ei tehnyt muutoksia käyttötalousmäärärahoihin. Kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen kaupungin ja liikelaitosten toimintakate on -134,9 miljoonaa euroa.



13.2. Konsernihallinto

Ydinprosessi: Konsernihallinto

Vastuuhenkilö Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg

Ydinprosessin päätehtävä Konsernihallinto toimii Sastamalan kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjausprosessina.

Konsernihallinnon tehtävänä on rakentaa Sastamalan kaupungin identiteettiä, ilmapiiriä ja imagoa, määritellä Sastama-

lan strategiset painopisteet, tuottaa päätöksenteon ja johtamisen tueksi tarvittava oikea, luotettava ja ajantasainen tieto

sekä luoda edellytykset palvelutoiminnan toteuttamiselle ja asioiden sujuvalle hoidolle.

Kaupunkikonsernin tärkeä tehtävä on edistää kaupunkilaisten omaa elämänhallintaa.

Toiminnan muutokset suunnitelmakaudella 2015-2017

Työllisyyspalvelut siirtyy Sotesista konsernihallintoon vuoden 2015 alusta. Sote-uudistus on näillä näkymin tulossa voimaan vuoden 2017 alusta, mutta uudistuksen tarkemmat vaikutukset selviä-vät vasta vuosina 2015-2016 suoritettavien valmistelujen jälkeen. Muita olennaisia muutoksia ei tällä hetkellä ole tiedossa.

Ko

nse

rnih

allin

to

Osallistuminen (vaalit)

Päätöksenteko (KV, KH, tilintarkastus)

Strategia ja kaupunkirakenne

Konserniohjaus, prosessien kehittäminen

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Talousohjaus, tuottavuus

Hallintopalvelut

Konsernipalvelut (henkilöstö, tietohallinto, juridiikka, logistiikka)

Yritystoiminnan edistäminen

Työllisyyspalvelut

Elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla 2015-2017

Elämänhallinnan edistäminen:

Edellytysten luominen palveluprosessien, asukkaiden ja kolmannen sektorin toimijoiden vuorovaikutuksen li-säämiseksi.

Uuden tekniikan hyödyntäminen, sähköisten palvelujen lisääminen. Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen:

Uuden elinkeino-ohjelman toteuttaminen.

Nopea ja joustava palvelu nykyisille ja uusille yrittäjille ja yrityksille (neuvonta, tontit, toimitilat, luvat jne.).

Suunnitelmallinen maanhankinta ja kaavoitus yritysten tarpeisiin. Vetovoiman vahvistaminen:

Kaupunkimaisen Vammalan sekä elinvoimaisten alue- ja paikalliskeskusten kehittäminen.

Monipuolisten asuinalueiden tarjoaminen.

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen edistäminen.

Investointien priorisointi ja kohdentaminen tehokkaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hy-vinvointiin.

Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Konsernirakenteen kokonaisarviointi ja konserniohjauksen kehittäminen. Tämä tarkoittaa erityisesti kaupungin omistuk-sessa olevien kaikkien tytäryhtiöiden taloudellista ja toiminnallista tarkastelua. Tasapainoinen talous

Kaupunkikonsernin taloutta hoidetaan siten, että talousarvion tulot riittävät menoihin ja investoinnit on priori-soitu ja kohdistettu tehokkaasti alueemme houkuttelevuuteen ja asukkaidemme hyvinvointiin. Verot pidetään kohtuullisina ja lainataso maltillisena.

Talouden ohjausta ja johtamista kehitetään koko konsernin tasolla.

Konsernihallinto Toimielin: Kaupunginhallitus

Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg

Prosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus

Konsernihallinto huolehtii seuraavista kaupunkikonsernin johtamis- ja ohjaustehtävistä: vaalit ja osallistuminen, päätök-senteko, yleishallintopalvelut, tilintarkastus, konserniohjaus, prosessien kehittäminen, strategia ja kaupunkirakenne, elämänhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, yritystoiminnan edistäminen, työllisyyspalvelut, sisäinen valvon-ta ja riskienhallinta, talousohjaus sekä konsernipalvelut (henkilöstö-, tietohallinto-, juridiikka- ja logistiikkapalvelut).

Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Vaikutus 1000 €, v.

Konsernirakenteen kokonaisarviointi sekä omistajaohjauksen ja konserniohjauksen kehittäminen. Elämänhallinnan edistäminen on edelleen toiminnan yksi painopiste uuteen strategiaan sisältyen. Ennakkovaikutusten arviointimenettelyn yksinkertaistaminen ja vakiinnuttaminen osaksi päätöksentekoa. Talousarvioehdotukseen sisältyy määräraha sadan nuoren kesätyöllistämistä varten yrityksiin. Tarkem-mat ohjeet hyväksyy kaupunginhallitus. Elinkeino-ohjelman toteuttaminen. Toteuttamisesta huolehtii pääasiassa kaupungin tytäryhtiö Sastama-lan Seudun Yrityspalvelu Oy. Kaupungin markkinoinnin tehostaminen uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja työpaikkojen luomiseksi. Sisäisen markkinoinnin kehittäminen. Yhtenä keinona myös uusien yleismessujen järjestäminen. Asiakaspalvelun yhteispisteen suunnittelu valtion viranomaisten kanssa julkisen hallinnon asiakaspalve-lun kehittämishankkeeseen liittyen. Hanke on viivästynyt ja pilotointivaihe päättyy loppuvuonna 2015. Hallituksen esitys annettaneen vasta syksyllä 2015.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Toimintojen yhtiöittämisvelvoitteiden selvittely ja tarvittavien toiminnallisten muutosten valmistelu kunta-lain uusien säädösten perusteella. Kaupungin osallistumisesta Sastamalan koulutuskuntayhtymän uusiin kehittämishankkeisiin päätetään kaupunginhallituksessa erikseen. Sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden (sisältäen TYP-toiminnan) organisoinnin suunnittelu siten, että voidaan vastata vuoden 2015 alusta voimaan tulevan uuden lain tuomiin haasteisiin. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta sekä eräät siihen liittyvät lait kasvattavat kuntien vastuuta työllisyydenhoidossa merkittävästi pitkäaikaistyöttömien osalta.

Tuottavuustoimenpiteet 2015

Vaikutus 1000 €, v.

Tuottavuustoimenpiteet perustuvat kaupungin strategiaan, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan sekä hyvinvointikertomustyön ajankohtaisiin tietoihin. Konsernihallinnon henkilöstöstä on eläköitymässä kaksi vuonna 2015. Nämä vakanssit jätetään täyttä-mättä. Tehtäväkuvien tarkastelu ja tehtävien uudelleenjärjestely koko konsernihallinnon osalta. Hankkeiden koordinoinnin avulla pyritään välttämään päällekkäiset hankkeet ja toiminnat sekä suuntaa-maan voimavarat koordinoidusti painopistealueiksi valittuihin asioihin. Toteuttamiskelpoisten henkilöstölähtöisten tuottavuusideoiden toteuttaminen. Palvelurakenteiden uudelleen arviointi työllisyyspalveluissa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa, työproses-sien tehostaminen korostaen monialaista yhteistyötä lakisääteiset vastuut huomioiden. Yritysyhteistyön lisääminen avoimille työmarkkinoille sijoittumisen edistämiseksi

15

Tuottavuustoimenpiteet 2016-2017


Edellä mainittuja toimenpiteitä jatketaan. Edellä mainituista eläköitymisistä aiheutuva kustannussäästö vakanssien täyttämättä jättämisestä.

110

Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti

Prosessin tavoite strategian toteuttamisessa

Tavoitetaso 2015 Mittari Toimenpiteet 2015

1. Strategian sisäistäminen ja täsmentäminen

Jokaisella strategisella tavoitteella on vähintään yksi mittari

Vuorovaikutteinen laadin-taprosessi +/-

Mittareiden määrittely mahdollisesti päivitettäville strategisille tavoitteille

2. Hyvinvointi ja turvallisuussuun-nitelman jalkauttaminen, elämän-hallinnan edistäminen

Suunnitelman tavoittei-den pohjalta prosessit asettavat omat tarkem-mat tavoitteensa ja toi-menpiteensä.

Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Suunnitelman toimenpitei-den toteuttaminen

3. Kaupungin kaikkien tytäryhtiöi-den toiminnallinen ja taloudellinen tarkastelu konsernirakenteen kokonaisarviointiin ja konsernioh-jauksen kehittämiseen liittyen

Tarkoituksenmukainen ja tehokas konsernirakenne Päivitetty konserniohjeis-tus uuteen kuntalakiin perustuen

Selvitys laadittu +/- ja tarvittavat päätökset tehty +/- Konserniohjeistus päivi-tetty +/-

Selvitys tytäryhtiöiden toiminnasta ja taloudesta sekä päätöksenteko Konserniohjeistuksen päivittäminen

4. Vetovoiman vahvistaminen suunnitelmallisella yleiskaavoituk-sella ja aktiivisella markkinoinnilla

Yleiskaavoitus suunna-taan strategisten tavoit-teiden mukaisesti. Vuoden 2015 markkinoin-tisuunnitelman mukaisten toimien toteuttaminen.

Uusia yleiskaavoja hy-väksytty +/- Suunnitelman mukaiset toimenpiteet tehty +/- Yleismessut pidetty +/-

Yleiskaavoitukset Suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttami-nen Yleismessujen pitäminen


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ 5. Elämänhallinnan edistäminen, tasapainoinen talous: Syrjäytymi-sen ehkäiseminen ja osallisuuden vahvistaminen

Kaikille aktivoinnin piiriin kuuluville työttömille työnhakijoille laaditaan aktivointisuunnitelma monialaisena yhteistyönä (asiakas, kunta ja te-hallinto) tavoitteena ohja-us työhön, koulutukseen tai kuntoutukseen. Kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden hillitse-minen

Aktivointiasteen nostami-nen työttömille työnhaki-joille, jotka täyttäneet aktivointiehdon työttö-myyden keston perus-teella. Työmarkkinatuen kunnan maksuosuus

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen (palveluohja-us, kuntouttava työtoimin-ta, eläkeselvittelyt ja ryh-mäpalvelut) monialaisena yhteistyönä. Yksilöllisten palvelupolku-jen rakentaminen työttö-mille työnhakijoille kohti avoimia työmarkkinoita lakisääteiset vastuut huo-mioiden (yhteistyössä Kela, Te-hallinto, oppilai-tokset, sosiaali- ja terve-yspalvelut sekä elinkei-noelämä).

6. Kaupungin kuljetusten koko-naistarkastelu

Koululaiskuljetusten, Sotesin kuljetusten sekä palveluja paikalisliiken-teen tarkoituksenmukai-nen ja edullinen järjestä-minen

Selvitys laadittu +/- Kustannustason alenta-minen

Kokonaisselvityksen laati-minen 31.3.2015 mennes-sä Liikenteen kilpailuttaminen

Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018

Konsernihallinnon kokonaismenot €/as

203 193 203*

Konsernihallinnon kokonaismeno-jen osuus ulkoisista toimintame-noista %

2,8 2,8 2,9*

Työmarkkinatukea 500 päivää tai yli saaneiden aktivointiaste %

55

*ei sisällä työllisyyspalveluita

Tuloarviot ja määrärahat (1000 €)

TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 1 168 1 089 1 730 200 48,1

Valmistus omaan käyttöön 2 0 0 -100,0

Toimintakulut -5 226 -5 013 -6 538 800 25,1

Toimintakate (netto) -4 056 -3 924 -4 808 600 -4 881 000 -4 955 000 18,5

Laskennalliset kulut:

Poistot ja arvonalentumiset -28 -29 -18 100 -20 700 -20 400

Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset -4 085 -3 953 -4 826 700 -4 901 700 -4 975 400

Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-)

-106/ kertaluont. -958 700

Työllisyyspalvelut -461 -590 -959 000

Yleiskaavoitus +100 +100 +100 000

Toimintakate (netto) V. 2015 prosessirakenteella -4 417 -4 414 -4 808 600 -4 881 000 -4 955 000 8,9



Kaupungin yhteiset erät Toimielin: Kaupunginhallitus


Osaprosessin tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus

Osaprosessiin on koottu sellaiset tulo- ja menoerät, jotka eivät ole suoraan ydinprosessin oman toiminnan tuottoja ja kuluja. Tällaisia eriä vuoden 2015 talousarviossa ovat

Yhdistymisavustustulo 960.000 euroa

Yhdistymisavustuksen käyttö toimintakuluihin - Kiikoisten kehittämistoimikunnan päätettävät kohteet 30.000 euroa - Avustus Sastamalan Vesi –liikelaitokselle 500.000 euroa

Maanmyynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja –tappiot, nettotulo 300.000 euroa. Yhdistymisavustustulot päättyvät vuoden 2015 jälkeen. Yhdistymisavustustuloista kohdistuu suunnitelmavuodelle 2016 yhteisiin eriin vain yhdistymissopimuksen mukainen käyttö Kiikoisten kehittämistoimikunnan kautta. Lisäksi on vuosittain varauduttu 300.000 euron maanhankinnan ja -myynnin nettomyyntivoittoihin.


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 1 501 1 260 1 260 000 -16,0

Valmistus omaan käyttöön 0 0

Toimintakulut -536 -635 -530 000 -1,1

Toimintakate (netto) 965 625 730 000 270 300 -24,4


Poistot ja arvonalentumiset -200 000

Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset 965 625 930 000 270 300

Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -420 105 -460 30



13.3. Kasvu ja kulttuuri

Ydinprosessin kuvaus

Ydinprosessi: Kasvu ja kulttuuri

Vastuuhenkilö Kasvatusjohtaja Pekka Kares

Ydinprosessin päätehtävä Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa painopistealueena on kuntalaisten elämänhallinnan vahvis-taminen sekä turvallisen kasvun ja opin polun rakentaminen lapsille ja nuorille. Näitä strategisia tavoitteita kasvu ja kult-tuuri ydinprosessi toiminnallaan toteuttaa. Erityisesti vuonna 2014 käynnistynyt toimijoiden verkostoyhteistyö – Perhepal-veluverkosto rakentaa ja toteuttaa käytännössä toimintamalleja strategisten tavoitteiden toteutumiseksi. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja uusien toimintakonseptien rakentaminen vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta.


Lukiokoulutuksen osalta siirrytään yhden lukion malliin vaiheittain 1.8.2015 ja 1.8.2016. Lukiokoulutus keskitetään Vam-malan lukioon, Mouhijärven lukio ja Äetsän Sarkia-lukio lakkautetaan edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu). Illon koulu ja ryhmäperhepäiväkoti lakkautetaan 1.8.2015 alkaen. Kaupunginvaltuuston edellyttämän peruskouluverkko-tarkastelun osalta päätökset tehdään lukioverkkoratkaisun jälkeen. Elämänlaatu-osaprosessin osalta palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin.

Strategiset päätavoitteet ydinprosessitasolla 2015-2017

Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsiperheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalveluverkoston toimintaa arvioi-daan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Ydinprosessien keskeisenä tavoitteena on verkostoyhteistyö Sotesin sekä Kasvu ja kulttuuri –ydinprosessien kesken. Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistaa kuntalaisten elä-mänhallintaa. Samalla palveluiden järjestämisen vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Elämänhallinnan edistäminen, Tasapainoinen talous:

Varhaisen puuttumisen mallin rakentaminen (v. 2015)

Varhainen puuttuminen vähentää lastensuojelun menoja pitkällä aikavälillä (v. 2016 alkaen)

Palveluprosessien parantuminen (v. 2015 alkaen)

Varhaiskasvatus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta

Vastuuhenkilö: ma. varhaiskasvatuksen päällikkö Sari Välilä


Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta päivähoitoikäisille lapsille. Varhais-kasvatus tarjoaa myös perusopetuslain mukaista esiopetusta esiopetusikäisille lapsille. Päivähoito- ja esiopetuspaikka järjestetään kaikille halukkaille päivähoito- ja perusopetuslain mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat yhteis-toimintaan lasten vanhempien kanssa. Varhaiskasvatus vastaa myös lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta, muille kunnille myytävistä ja muilta kunnilta ostettavista varhaiskasvatuspalveluista.

Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017


Asiakkaiden toiveiden huomioiminen asiakaskyselyn vastausten pohjalta. Kestävän kehityksen toiminta-ohjelman käytäntöön tuominen. Perheiden terveyden edistäminen ja elämänhallinnan taitojen vahvista-minen painopistealueena jatkuu ravitsemus ja – liikuntakasvatus.



Perhepalveluverkoston toiminnan käynnistäminen, tavoitteiden ja toimintamenetelmien vakiinnuttaminen Sotesin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Painopisteenä varhainen puuttuminen ja korjaavien palveluiden tarpeen vähentäminen.



Perhepalveluverkoston toiminnan arviointi ja vakiinnuttaminen. Toiminta on käynnistynyt pilottien kautta ja laajennetaan koko varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa sopeutetaan hoitoa tarvitsevien lasten määrään.




1.Asiakastyytyväisyys 95% asiakkaista on tyy-tyväisiä saamaansa palveluun

Tyytyväisten asiakkaiden määrä

Asiakaskyselyn järjestämi-nen, kehittämistoimenpi-teet vastausten pohjalta

2.Tasapainoinen talous, elämän-hallinnan edistäminen: Kestävän kehityksen ohjelman toteuttami-nen

Kestävän kehityksen toimintatavat ovat päivit-täisessä käytössä kaikis-sa päivähoidon yksiköis-sä

Kysely henkilöstölle ja hymynaamakysely lapsil-le

Lasten tietoisuuden lisää-minen kestävästä kehityk-sestä oman osallisuutensa kautta. Kyselyn järjestäminen. Vanhempien mukaan ottaminen kestävän kehi-tyksen toimintatapojen käyttämiseen päivähoi-dossa ja kotona.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ 3.Elämänhallinnan edistäminen ja lasten hyvinvointi: Ravitsemuskasvatus

Jokaisen lapsen varhais-kasvatussuunnitelmaan on päivitetty yhdessä vanhempien kanssa ravitsemusosio

Päivitetyt suunnitelmat Keskustelut vanhempien kanssa ja suunnitelmien päivittäminen vuosittain sekä tavoitteiden toteutu-misen seuranta. Sapere (ruokakasvatusoh-jelma) koulutus henkilös-tölle.

4.Elämänhallinnan edistäminen: Lasten liikuntatottumusten vahvis-taminen

Jokaisessa päivähoitoyk-sikössä ja perhepäivä-hoidossa järjestetään lasten omaehtoisen lii-kunnan lisäksi säännöllis-tä ohjattua liikuntaa vä-hintään kaksi kertaa viikossa

Toteutuneet liikuntakerrat ja tapahtumat

Ohjatun liikunnan suunnit-

telu, valmistelu, toteutus ja

tiedotus vanhemmille.

Innostetaan vanhempia

liikkumaan lastensa kans-

sa järjestämällä yhteisiä

liikuntatapahtumia päivä-

hoidossa.


Päivähoidon valintaoikeuden piirissä 31.12

1617 1586 1575 1555 1547 1540

Niistä kunnallisessa päivähoi-dossa, ostopalveluiden piirissä ja sopimuspäiväkodissa 31.12. (sisältää päivähoidon oman esiopetuksen)

840 825 820 810 810 800

Esiopetusikäisten ikäluokka 268 263 270 258 237 271

Niistä esiopetuksessa päivä-hoidossa 20.9.

110 84 90 85 83 90

Lasten kotihoidontuen piirissä lapsia 31.12. + osittainen hoitoraha

440+43 443+41 440+39 440+39 440+39 440+39

Yksityisen hoidon tuen piirissä 31.12.

55 75 75 70 70 70


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 1 425 1 456 1 375 000 -3,5

Valmistus omaan käyttöön 1

Toimintakulut -11 248 -11 487 -11 306 000 0,5

Toimintakate (netto) -9 822 -10 031 -9 931 000 -10 080 -10 231 1,1


Poistot ja arvonalentumiset -33 -87 -76 400 -61 0

Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset -9 855 -10 118 -10 007 400 -10 141 -10 231




Perusopetus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta

Vastuuhenkilö: Perusopetuksen johtava rehtori Elina Jaakkola


Perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestäminen Sastamalan alueella asuville esiopetusikäisille lapsille ja perus-opetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskun-nan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille jatko-opintokelpoisuuden. Opetus järjestetään valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden sekä paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetusta annetaan Sastamalassa vuoden 2015 alkaessa 18 koululla, joista kolme on yläkouluja. Esiopetus järjeste-tään Sastamalassa osittain koulujen tiloissa, osittain päiväkodeissa. Perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään 12 koululla.


Perusopetuksen itsearviointi toteutetaan kahden vuoden välein. Kevään 2014 itsearvioinnissa kehittä-miskohteiksi v. 2014-2016 valittiin 1. Oppilaiden kokemuspalautteen hyödyntäminen koulun pedagogisessa toiminnassa ja johtamisessa 2. Perusopetuksen hallinto-, johto- ja toimistotiimien toiminnan selkeyttäminen ja kehittäminen 3. Yhteistyön toimintamallien kehittäminen keskus-, talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden kanssa Perusopetus osallistuu lapsille, nuorille ja lapsiperheille kohdistuvien palvelujen kehittämiseen perhepal-veluverkostossa. Yhtenäiskoulun toiminnan käynnistäminen Uotsolan koulun ja Mouhijärven yhteiskoulun yhdistyessä lv 2015-2016 alkaessa. Perusopetuksen uuden opetussuunnitelman valmistelu vuoden 2015 aikana. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016.



1. Illon koulun toiminnan yhdistäminen Tyrväänkylän kouluun kaupunginvaltuuston 10.11.2014 lin-jauksen mukaisesti (vuositasolla n. 180 000 €).

2. Tuntikehyksen sopeuttaminen

-62 -40



1. Perusopetuksen verkko-, tuntikehys ja henkilöstötarkastelu kaupunginvaltuuston 10.11.2014 linjauksen mukaisesti.

-400




Turvallinen kasvun ja opin polku: Sastamalan perusopetuksen tarjoama opin polku on erityisesti sastamalalaisille oppilaille houkut-televin vaihtoehto. Oppilaiden kouluhyvinvointi ja -viihtyvyys paranee

Sastamalalaisista pe-rusopetusikäisistä oppi-laista 100 % käy koulua Sastamalassa. Oppilaiden kokemus koulun arjesta paranee v. 2013-14 nähden: - työrauha oppitunneilla paranee, - oppilaan tuntemus työn arvostuksesta nousee - oppilaiden mieliala kohenee

Oppilastilastot Työrauha Koulussa minun työtäni arvostetaan Minusta koulutyö on tärkeää Alakuloisuuden tunte-muksen määrä

a) Koulukuljetusten suju-voittaminen. b) Oppilaitosverkon hou-kuttelevuuden parantami-nen erityisesti potentiaali-silla ”oppilasvientialueilla” (alueet, joilla naapurikunti-en oppilaitosten houkutte-levuus on poikkeuksellisen suuri). Oppilailta kerätään ope-tuksesta palautetta, jonka perusteella opettajat ja koulunjohtajat kehittävät opetuksen laatua.



Em. asioita mitataan koulun hyvinvointiprofiilil-la (OPH:n ylläpitämä, koulujen käyttöön tarkoi-tettu mittari internetissä). Tavoite: mittaustulokset pysyvät entisellä tasolla tai paranevat

Kouluviihtyvyyttä kohenne-taan oppilaskuntatoimin-nan avulla Järjestyssääntöjen jalkaut-taminen yhdessä oppilas-kuntien kanssa

Elämänhallinnan edistäminen: Henkilöstön työhyvinvointi kohe-nee

Henkilöstön kokemus työstä ja koulun arjesta paranee: - työrauha oppitunneilla paranee - työyhteisöt koetaan toimiviksi - mieliala pysyy hyvänä tai paranee Hyvinvointiprofiilin mitta-ustulokset pysyvät enti-sellä tasolla tai paranevat

Koulun hyvinvointiprofiilin kysymykset: Työrauha oppitunneilla Oppilaan työn arvostami-nen Oppilaan oma koulutyön arvostus Alakuloisuuden tunte-muksen määrä

Työyhteisöissä kiinnitetään huomiota keskinäiseen vuorovaikutukseen, yhtei-söllisyyttä parantaviin toimintatapoihin sekä puututaan epäasialliseen käyttäytymiseen.

Perusopetuksen laatu: Oppilaat oppivat ja saavuttavat opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet Uusien opetussuunnitelmien valmisteluprosessi muuttaa ajatte-lua, opetusmenetelmiä ja toimin-takulttuuria

Oppilaat menestyvät valtakunnallisissa kokeis-sa keskitasoisesti tai paremmin. Kouluyhteisöjen ajattelu-tapa ja toimintakulttuuri muuttuvat uusien ops-perusteiden suuntaan

Menestyminen valtakun-nallisissa kokeissa Keväällä 2015 valtakun-nallinen koe englannin kieli 6. ja 9. vuosiluokka Henkilöstökysely ops-valmisteluprosessin on-nistumisesta

Opetus- ja kasvatustehtä-vän eli perustehtävän toteutus Ops-valmistelussa käyte-tään vuorovaikutuksellisia työtapoja, avataan opetus-suunnitelman perusteita ja pohditaan toimintakulttuu-riin tarvittavia muutoksia.


Sastamalan oppilaskohtaiset kustannukset (ilman sairaalaope-tusta ja vammaisopetusta)

9005

8874

9084*

9 000

9 000

9 000

Esioppilaiden määrä 260 260 268 260 249 237

Oppilasmäärä vl 1 – 6 1681 1647 1675 1665 1628 1603

Oppilasmärää vl 7 – 9 857 886 856 843 843 849

Oppilasmäärä perusopetus yht. 2538 2533 2531 2508 2471 2452

Opetusryhmän keskikoko vl 1 – 6 14,2 18 15 16,5 16,5 16,5

Opetusryhmän keskikoko vl 7 – 9 16,7 18,5 16 17 17 17

Opettajien kelpoisuus-% 97 97 99 99 99 99

Jatko-opintoihin siirtyneiden %-osuus

99 99 99 99 99 99

*Laskettuna kokonaiskuluista. Vuosikatteesta, ilman hankkeiden kuluja sekä sairaala- ja vammaisopetusta 8 809 e/opp.


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 1 035 675 658 500 -36,4

Valmistus omaan käyttöön 1

Toimintakulut -25 278 -24 881 - 24 693 500 -2,3

Toimintakate (netto) -24 242 -24 206 -24 035 000 -24 196 -24 359 -0,9


Poistot ja arvonalentumiset -115 -58 -81 200 -131 -88

Vyörytyserät


Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 62 300 200



Lukiokoulutus Toimielin: Kasvatus- ja opetuslautakunta

Vastuuhenkilö: verkostolukion rehtori, Anni Virnes


Sastamalan verkostolukio tarjoaa päivä- ja aikuislukiokoulutusta sekä lukiolaisille että ammatillisessa koulutuksessa oleville kahden tai kolmen tutkinnon suorittajille. Maksupalvelutoimintana lukiokursseja tarjotaan myös lähialueen muille lukioille sekä verkkokursseja valtakunnallisella ISOverstaan kurssitarjottimella.


Verkostolukion yhteisen kurssitarjonnan kautta toteutetaan lukuvuonna 2014-15 33 samanaikaisopetuk-sena ja 10 verkko-opetuksena järjestettävää kurssia. Verkko- ja samanaikaisopetus parantaa Sastama-lan lukioiden vetovoimaisuutta sekä alueellista tasa-arvoa lukioiden välillä. Yhteisen opetustarjonnan avulla Sastamalan kaikkien lukioiden opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella myös sellaisia oppiaineita, joihin kotilukiossa ei syntyisi ryhmiä vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yhdistämällä opetusryhmiä eri lukiopisteitten välillä saavutetaan myös synergiaetuja henkilöstökuluissa. Lisäksi painopisteenä yhteistyö talousalueen eri lukioiden kesken sekä yhteistyö ammatillisen koulutuksen, Sastamalan opiston, ISO-verstaan, PAOK-verkoston kanssa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014 alkaen. Tämän lain perusteella Sastamalan kaupungilla on velvoite järjestää psykologipalvelut verkostolukion opiskelijoiden lisäksi myös Sastamalan alueella toimivien Vammalan ammattikoulun, Tyrvään käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen sekä Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijoille. Vuosikustannus uudesta koulupsykologin virasta on 65 000 euroa. Valmisteluvaiheessa Punkalaitumen kunta on ilmoittanut halukkuutensa ostaa Sastamalan kaupungilta koulupsykologiresurssia yhden päivän viikossa. Verkostolukion talousarvioon on varattu erilliselle kustannuspaikalle 50 000 euron määräraha. Lukiokoulutuksen tuntijako ja opetussuunnitelmat uudistuvat ja niiden arvioitu käyttöönottoaika on 1.8.2016. Ylioppilastutkinto sähköistetään vaiheittain syksystä 2016 alkaen siten, että keväällä 2019 koko tutkinto suoritetaan sähköisesti (kustannusvaikutus investointeihin vuosille 2015-2016 n. 40 000 euroa). Lukiokoulutuksen järjestämisluvat ja rahoituslainsäädäntö uudistetaan 1.1.2017 lukien. Sastamalan lu-kiokoulutusta koskevat mahdolliset muutokset valmistellaan ja toteutetaan valtuuston tekemien linjausten mukaisesti.



Pienissä lukioissa lv 2014-15 toteutetaan osa reaaliaineiden kursseista vuorovuosittain.



Jatketaan samanaikaisopetusta ja verkkokurssitoteutuksia (Ei tuota uusia säästöjä. Toiminta ei voi laaje-ta nykyisestään sillä laitteistojen määrä asettaa toiminnalle rajat). Pienissä lukioissa jatketaan reaaliai-neiden syventävien kurssien toteuttamisessa vuorovuosiperiaatetta. Sijaisia pyritään käyttämään harki-ten. Lukiokoulutuksen kurssikehys mukautuu opiskelijamäärän kehitykseen. Lukioverkkoratkaisun toteuttaminen kaupunginvaltuuston 10.11.2014 linjauksen mukaisesti. Siirrytään yhteen lukioon 1.8.2016 alkaen, edellyttäen, että valtionosuusuudistus on oletetun kaltainen (pienten lukioiden korotettu valtionosuus poistuu).

600




Turvallinen kasvun ja opin polku: 1.Sastamalan lukiokoulutuksen tarjoama opin polku on erityisesti sastamalalaisille opiskelijoille houkuttelevin vaihto-ehto.

Sastamalalaisista lukio-opintonsa aloittavista opiskelijoista 100 % valitsee sastamalalaisen lukion (pois lukien niin sanotun erikoislukion valinneet opiskelijat). Tavoitetaso vuodesta 2017 alkaen: Sastamala-laisista lukioikäisistä opiskelijoista 100 %

Oppilastilastot

a) Koulukuljetusten suju-voittaminen. b) Oppilaitosverkon hou-kuttelevuuden parantami-nen erityisesti potentiaali-silla ”opiskelijavientialueil-la” (alueet, joilla naapuri-kuntien oppilaitosten hou-kuttelevuus on poikkeuk-sellisen suuri).



opiskelee sastamalalai-sessa lukiossa (pois lukien niin sanotun eri-koislukion valinneet opis-kelijat).

2. Lukiokoulutuspalvelujen laadun varmistaminen

Tyytyväisyys ryhmänoh-jaukseen ja opetusryhmi-en ilmapiiri vähintään verrokkikuntien tasolla

INKA-järjestelmän säh-köiset kyselyt (sähköinen palautejärjestelmä)

Lukion aloitusvaiheen kysely, kurssipalautteet ja koulukysely

Ylioppilastutkinnon tulok-set vähintään valtakun-nallista keskitasoa

Vertailu ylioppilastutkinto-lautakunnan toimittamiin kansallisiin keskiarvotu-loksiin

Tilastointi

3. Opiskeluhuollon palvelujen saatavuuden parantaminen

Tarvetta vastaava koulu-psykologipalvelu

+/- Toisen asteen koulupsyko-login palkkaaminen (viran-täyttö 1.1.2015 alkaen)

4. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi, muutoksessa tukemi-nen

Motivaation ja työhyvin-voinnin tukeminen muu-tostilanteessa, Muutos 2016 –ohjelman käynnis-täminen

Muutos 2016 –ohjelma käynnistynyt Henkilöstön sairauspois-saolot ja henkilöstökysely

Henkilöstötyöryhmän (henkilöstön sijoittuminen) ja opiskelijatyöryhmän (opintojen yhteensovitta-minen) työskentely


Nuorisoaste 335 330 340 340 345 345

Aikuisopiskelijat 10 7 5 5 5 5

Ammattilukiolaiset 28 25 15 15 15 15

Muut aineopiskelijat 70 50 50 50 50 50

Kustannukset e/opiskelija (ei aineopiskelijat) sis. kaikki kulut 8805

9422 9058 8500 7200 7200


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 162 99 87 700 86 85 -45,9

Valmistus omaan käyttöön

Toimintakulut -3 200 -3 224 -3 262 700 2,0




Vyörytyserät


Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 200 400 -

Elämänlaatu Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Vastuuhenkilö: Kulttuurijohtaja Arja Valtonen


Elämänlaatuprosessin perustehtävänä on tarjota mahdollisuus henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja tukea kasvua, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa Sastamalan vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Prosessin tehtävänä on luoda toimintaedellytyksiä asukkaille, asiakkaille ja alueen järjestöille ja muille toimijoille. Osaprosessi tarjoaa kirjasto- ja tietopalveluita, kulttuuripalveluita sisältäen museopalvelut, liikuntapalvelu-, nuoriso-, musiikinopetuspalveluita ja va-paan sivistystyön palveluita. Prosessin toiminta ulottuu alueen kaikkiin ikä- ja väestöryhmiin. Monipuolisten harrastus-mahdollisuuksien tarjoaminen ja uusien toimintakonseptien rakentaminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa vahvista-vat kaupungin vetovoimaisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä, elämänmittaista oppimista ja elämänhallintaa.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015-2017 Vaikutus

1000 €, v.

Elämänhallinnan vahvistaminen

terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, painopisteenä lapset, nuoret ja lapsiperheet

kansalaistoiminnan vahvistaminen, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa syvenee

matalan kynnyksen palveluina elämänlaadun aliprosessit osallistuvat perhepalveluverkoston raken-tamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa voimavaroja yhdistämällä. Yhteistyö syvenee, varhaisen tuen/puuttumisen mallia kehitetään ja uusia malleja otetaan käyttöön.

Turvallinen kasvun ja opinpolku

elämänmittaisen oppimisen ja hyvinvoinnin edellytysten luominen

yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Vetovoiman vahvistaminen

edellytyksien luominen Sastamalan kaupungin monipuoliselle kulttuuri- ja harrastustoiminnalle ja vahvalle kirja- ja kulttuuri-identiteetille

uusien palvelukonseptien kehittäminen, verkostoidutaan kotimaisiin ja ulkomaisiin hankkeisiin Yritystoiminnan edellytysten kehittäminen

yrityksille työhyvinvointia edistävän toiminnan ja tilauskoulutuksen tarjoaminen

harrastus- ja vapaa-ajantoiminta edistävät paikkakunnalla viihtymistä

taide ja kulttuuri edistävät kaupungin elinvoimaisuutta Tasapainoinen talous

tavoitteena, että nettomenot eivät kasva

aukioloajat ja toiminta suhteutetaan kysyntään ja resursseihin.

lyhyet sijaistamiset hoidetaan sisäisesti jos mahdollista.

verkostoidutaan ja etsitään uusia palvelukonsepteja Sastamala on edelläkävijä ja osaava uudistaja

prosessin koko henkilökunta osallistuu kehittämistyöhön. henkilöstön vahvuuksiaja osaamista hyö-dynnetään ja vahvistetaan

laatutyö käynnistyy kaikissa prosesseissa, palvelukuvaukset ja eettiset periaatteet ajantasaiset

hankkeiden avulla kehitetään toimintoja ja luodaan uusia toimintakonsepteja



-Terveysliikuntaohjelman edelleen kehittäminen - Elämänlaadun palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan ky-syntään ja resursseihin. - Prosessi huomioi erityisesti työhyvinvoinnin ja tukee koko henkilökunnan osallistumista kehittämistyö-hön ja omaehtoiseen aktiivisuuteen. Työn tuottavuus kasvaa. - Sähköisten palvelujen kehittäminen. Äetsän kirjastossa otetaan käyttöön omatoimikirjasto -Uusien palvelukonseptien luominen ydinprosessin sisällä ja yhdessä muiden toimijoiden kanssa, mm

- Sastamalan musiikkiopiston toiminta suhteessa valtionosuuteen - Sastamalan Opiston dynaaminen kurssisuunnittelu ja kustannuslaskenta



Vinkin vapaa-aikakeskuksen kulunvalvonta järjestelmä (viikonloppuisin) Terveysliikuntaohjelman edelleen kehittäminen Verkostoituminen ja uusien innovaatioiden/palvelukonseptien rakentaminen jatkuu Varhaisen puuttumisen malli käytössä ja hillitsee korjaavien palveluiden menojen kasvua Valtionosuusuudistukseen ja toimialan lakiuudistuksiin sopeuttaminen Omatoimikirjastoja otetaan käyttöön muissa kirjastoissa, mikäli kokemukset Äetsän mallista hyviä. Palveluverkkoa kehitetään kaupungin linjausten mukaisesti, toiminta suhteutetaan kysyntään ja resurs-seihin.

10 10




Turvallinen kasvun ja opinpolku/ aktiivinen oppiva kuntalainen

Elämänlaadun palvelut järjeste-tään monipuolisesti ja laaduk-kaasti kuntalaisille niin että niiden käyttö vahvistaa kuntalaisten elämänmittaista oppimista

Elämänlaadun tuottami-en/ostamien palveluiden asiakaskäyntien määrä vähintään vuoden 2014 tasossa

asiakaskäyntien määrä

käytön aktiivinen seuranta, käyttöä edistävä koko-naisnäkemyksellinen mak-supolitiikka, dynaaminen kurssisuunnittelu ja ajan-tasainen kustannuslasken-ta, vaikutusten arviointia kehi-tetään, kirjaston ja koulu-jen yhteistyötä jatketaan suunnitellusti



Elämänhallinnan vahvistaminen Kansalaistoiminnan tukeminen ja kumppanuuksien vahvistaminen Palveluprosessien parantuminen Terveyden ja hyvinvoinnin edis-täminen

Järjestöjä kannustetaan elämänhallintaa tukeviin toimintamuotoihin. Perhepalveluverkosto toimii, asiantuntijakonsul-tointi, nettomenot eivät kasva, varhaisen tuen/ puuttu-misen konsepti kehite-tään eri palveluihin

Uudet toiminnalliset avustuskäytännöt uusien innovaatioiden määrä nettomenot malli luotu on/off

Kaupungin yhteiset avus-tusohjeet; avustusten suuntaamisen elämänhal-lintaa tukevaan toimintaan. perhepalveluverkoston rakentamisessa mukana, uusien innovaatioiden rakentaminen yhteistyössä henkilökunnan, 3. sektorin ja muiden toimijoiden kanssa, palveluprosessien kuvaus varhaisen puuttumisen mallista elämänlaadun koulutus ja työpaja 2015

Vetovoiman vahvistaminen Monipuoliset harrastusmahdolli-suudet ja uusien toimintakonsep-tien rakentaminen vahvistavat kaupungin vetovoimaisuutta. Sastamala tunnetaan kirjakau-punkina ja kulttuurikaupunkina

Uusien palvelukonseptien /innovaatioiden määrä 8 Markkinointia sosiaali-sessa mediassa, ja verk-kopalveluita kehitetään Liikuntapalveluiden ja nuorten harrastekyselyn palautetaso 2015: hyvä Sastamala näkyvästi positiivisesti esillä kirja-pääkaupunkina ja Akseli Gallen-Kallelan syntymän 150-vuotisjuhlavuotena

uusien palvelukonseptien /innovaatioiden määrä Verkkopalveluiden määrä Kysely juttujen määrä

Uusien toimintakonseptien kehittäminen yhteistyössä henkilökunnan, 3. sektorin ja muiden toimijoiden kanssa, omatoimikirjasto käyttöön Äetsässä. Palveluja, tiedottamista, markkinointia myös ver-kossa Liikuntapalveluiden ja nuorten harrastekyselyt 2015 Suomen kirjapääkaupunki-näkökulma Akseli Gallen-Kallelan juhlavuosi 2015-tapahtumien järjestäminen ja kokoaminen, valtakun-nallinen näkyvyys.


Elämänlaadun asiakaskäyntien määrä

573084 722915 717200 716200 716200 716200

Opistojen opetustuntimäärä yht. 34776 33100 33100 33100 33100 33100

Järjestöavustusten määrä yht. euroa/as

7,5 8,35 7,5 7,5 7,5 7,5

Uusien toimintakonseptien/ innovaatioiden määrä

5 5 8 3 3 3


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 992 892 982 500 -1,0


Toimintakulut -7 701 -7 950 -8 041 500 4,4




Vyörytyserät





13.4. Yhdyskunta ja ympäristö


Ydinprosessi: Yhdyskunta ja ympäristö

Vastuuhenkilö Tekninen johtaja Jorma Tuomisto

Ydinprosessin päätehtävä Ydinprosessi tuottaa ja ylläpitää toimivaa ja viihtyisää elinympäristöä hankkimalla maata ja luovuttamalla rakennustontte-ja, suunnittelemalla maankäyttöä ja infrastruktuuria, rakentamalla, rakennuttamalla ja ylläpitämällä yhdyskuntatekniikkaa, kehittämällä maaseutua sekä ohjaamalla rakentamista. Ydinprosessiin kuuluva tilakeskus tuottaa ja ylläpitää laadukkaat ja kilpailukykyiset vuokratilat kaupungin organisaatiolle ja vuokra-asukkaille.


Sähköisten järjestelmien käyttöönotto 2014-2017 selvitysten perusteella Maankäytön organisaatio- ja toimintatapamuutosten jatkaminen (tulevat eläköitymiset)


Viihtyisät ja elinvoimaiset asuntoalueet ja työpaikka-alueet. Yhdyskunta ja ympäristö –ydinprosessin osaprosessien tavoitteet on esitetty tuloskorteilla.

Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet • Yritystoiminnalle on tarjolla kehittymistarpeita vastaavia rakennuskelpoisia rakennuspaikkoja • Houkuttelevia asuintontteja on tarjolla kattavasti kaupungin eri taajamissa • Infrastruktuurin sekä kaupungin rakennusten rakentaminen, kunnostus ja hoito tapahtuvat suunnitelmallisesti ja tehok-kaasti • Kustannustehokkaita uusia työmenetelmiä otetaan käyttöön • Kiinteistöjen käyttöaste ja energiatehokkuus paranevat • Asiakaspalvelu on ystävällistä, tasapuolista ja tapahtuu voimavarojen mukaan kiireellisyysjärjestyksessä



Tilakeskus (laskennallinen taseyksikkö)

Toimielin: Tilakeskuksen johtokunta

Vastuuhenkilö: Tilakeskuksen johtaja Jorma Tuomisto


Osaprosessin perustehtävänä on kaupungin rakennusten kunnossapito ja rakentaminen, sekä rakennusomaisuuden säilyttäminen. Prosessi tuottaa sisäisille ja ulkoisille vuokralaisille laadukkaat ja kilpailukykyiset tilat. Osaprosessiin kuu-luvat seuraavat toiminnot:

- tilapalvelut - rakennuttamispalvelut

Tilakeskus omistaa ja hallinnoi kaupungin rakennusomaisuutta ja tarjoaa kaupungin prosesseille toimitilat. Sisäisesti vuokrattuja kiinteistöjä on n. 100. Tilapalvelut hallinnoivat noin 400 vuokra-asuntoa, joista pääosa on vanhusten ja vam-maisten vuokra-asuntoja. Lisäksi tilapalvelut myyvät kiinteistöjen vuokraus-, isännöinti- ja kiinteistönhoitopalvelut Sasta-malan Vuokratalot Oy:lle. Rakennuttamispalvelut huolehtivat uudis- ja perusparannushankkeiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta.


Vuokrattavien tilojen jalostaminen ja käyttöasteen parantaminen. Yli 400 000 euron rakennushankkeet suunnitelmakaudella: - Hopun palvelukeskus - Sylvään koulu - Mouhijärven yhteiskoulu - Aarno-koti - Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali



Kaupungin prosesseille tarpeettomiksi käyneet tai kannattamattomat kiinteistöt myydään. Khall 1.12.2014 lisäys: Kallialan entinen koulurakennus tulee vapauttaa museon varastokäytöstä (mu-seoesineistön siirto Stormin ent. koululle) 15.6.2015 mennessä. Kvalt 15.12.2014 lisäys: Museon varastokäyttöön vuokratuista ent. Asevarikon tiloista luovutaan 15.6.2015 mennessä ja museon omistamat esineet siirretään Stormin ent. koululle. Energiansäästötoimet.



Kiinteistöjen tehokas käyttö ja tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Käyttökelvottomien kiinteistöjen purku. Tyhjillään olevien käyttökelpoisten tilojen muokkaaminen kaupungin omien toimintojen tiloiksi, jotta ulko-puolelta vuokrattavia tiloja ei tarvittaisi. Taloussuunnitelmavuonna 2016 on varattava käyttötaloudesta rahaa Uotsolan koulun purkamiseen, johon Mouhijärven yhteiskoulun laajennukseen myönnetyn erityisavustuksen ehdot velvoittavat. Energiatehokkuutta lisäävät toimet, mm. ESCO-hankkeet.

Taseyksikön tulostavoitteet

Korvaus jäännöspääomasta 725 400 €

Taseyksikön investointeihin sitoutuneen lainapääoman muutos 467 100 €

Kokonaisinvestointien nettomäärä 3 275 000 €

Vuonna 2015 toteutettavat yli 400.000 euron hankkeet Kustannukset 2015 Kokonaiskustannusarvio

Bäckmanin Tornihuvila 100 000, avustus 50 000 450 000, avustus 200 000

Mouhijärven yhteiskoulu 2 200 000, avustus 180 000

3 170 000, avustus 260 000

Vammalan asemarakennus 120 000 480 000

Aarno-koti 510 000, avustus 255 000

2 200 000, avustus 1 100 000

Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali 25 000 1 190 000, avustus 590 000

Kiikoisten rantasauna 175 000 400 000






1. Virasto- ja laitoskiinteistöjen käyttöasteen parantaminen

20 % vähemmän tyhjiä tiloja kuin vuonna 2014

Vuokraamattomat neliöt Kiinteistöjen jalostaminen ja myynti

2. Vuokra-asuntojen käyttöaste 90 % Käyttöaste Seuranta


Vuokra-asuntojen määrä 420 440 370 370 370 370

Tyhjiä tiloja m2 9 900 7 600 7 000 6 300 5 700 5 100

Rakennusmäärä m2 155 700 155 700 155 000 155 000 155 000 155 000


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 14 993 13 515 13 334 400 -11,1

Valmistus omaan käyttöön 149 100 100 000 -32,7

Toimintakulut -11 424 -9 230 -9 284 400 -18,7

Toimintakate (netto) 3 718 4 385 4 150 000 4 279 4 455 11,6


Poistot ja arvonalentumiset -3 019 -3 392 -3 198 100 -3 374 -3 518

Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset 698 993 951 900 905 937

Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 100

Maankäyttö Toimielin: Tekninen lautakunta

Vastuuhenkilö: Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela


Yhdyskuntasuunnittelu, maaomaisuus ja kiinteistöt (muodostus), mittaus ja kartoitus, paikkatieto sekä yleiskaavoituksen, kaupunkirakenteen ja maapolitiikan valmistelu


Paikkatiedon parempi hyödyntäminen ja osaamisen (mittaus ja kartoitus, paikkatieto) myyminen ulkopuo-lisille mahdollisuuksien mukaan. Siirrytään entistä enemmän tekemään myös selvityksiä itse, jolloin konsulttien käyttöä vähennetään.

10



Tarkastetaan maankäyttösopimusten kaavoituskustannukset vastaamaan todellisia kustannuksia ja otetaan useammin käyttöön kehittämiskorvaukset

10



Selvitetään mahdollisuutta luopua kiinteistörekisterin pidosta sekä sitovasta tonttijaosta. Luopumisen vaikutukset selvitetään. Suunnitelmakauden aikana maankäytöstä jää eläkkeelle useita ja tehtävien järjestelyllä jne pyritään vähentämään vähintään yksi vakanssi.

25




1. Alueittain kysyntään suhteutet-tu määrä asuntotontteja, teolli-suustontteja sekä liiketontteja

Vapaita tontteja (myyn-nissä olevia) kaikilla osa-alueilla

Vapaiden tonttien määrä /varattujen tonttien määrä (osa-alueittain)

Maanhankinta ja kaavoitus suunnataan tonttikysynnän mukaiseksi


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ 2. Valtuuston hyväksymä kaavoi-tusohjelma

Kaavahankkeet etenevät kaavoitusohjelman mu-kaisesti

Kaavoitusohjelman toteu-tumisen seurantatiedot

Kaavoitusohjelman toteu-tuminen

3. Paikkatiedon hyödyntämisen lisääminen kaupungin organisaa-tiossa

Intraan tärkeimmät paik-katietoaineistot koko kaupungin organisaati-oon käyttöön

Käytettävissä olevan aineiston määrä

Järjestelmän toteutus intraan.

4. Ajantasaisen mittaus ja kartoi-tuksen aineiston tuottaminen asiakkaille (kaupungin oma orga-nisaatio + ulkopuoliset asiakkaat

Pystytään vastaamaan kysyntään:

rakennusluvat paikan merkitsemisellä

vähintään asemakaa-voitettavat alueet

saadut tilaukset

rakennuslupien määrä

1 000 ha

15 000

paikanmerkitsemiset

täydennyskartoitus

myynti (sisäiset+ ulkoi-set)


Asemakaavoitettu alue (ha) 2824 2650 2670 2690 2700 2710

Oikeusvaikutteisen yleiskaavan alue (ha)

14190 18100 19123 19123 19123 19200

Paikkatietoaineistojen määrä intrassa

0 0 5 7 8 9

Vektorimuotoinen kantakartta (ha) 12500 12600 13400 13400 13400 13500


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 335 234 231 700 -30,8

Valmistus omaan käyttöön 11 13 13 000 13,2

Toimintakulut -1 133 -1 099 -1 174 600 3,7

Toimintakate (netto) -787 -852 - 929 900 -944 -958 18,2



Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset -856 -885 -958 300 -965 -974


Yleiskaavoitus -100 -100 -100 000

Toimintakate (netto) V. 2015 prosessirakenteella

-887 -952 - 929 900 -944 -958 4,8



Yhdyskuntatekniikka Toimielin: Tekninen lautakunta

Vastuuhenkilö: Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kauko Vainiomäki


Yhdyskuntarakentaminen, liikenneväylien ja yleisten alueiden kunnossapito, varasto ja konekeskus, jätehuolto, vesihuol-toavustukset


Teknisen varaston toiminnan tehostaminen ja henkilöstöresurssien tarkastelu. Katuvalaistuksessa siirrytään elohopealamppujen käytöstä vähemmän energiaa käyttäviin vaihtoehtoihin.



Vuoden 2014 aikana toteutetut henkilöstöjärjestelyt yhdyskuntatekniikassa, puistotoimen etumiehen tehtävää ei täytetty. Lupien taksojen tarkastelu (sijoitusluvat), olemassa olevien taksojen tarkistaminen (venepaikkamaksut, torimaksut). Katuvalaistuksen elohopealampuista siirrytään vaiheittain energiaa säästäviin vaihtoehtoihin.

- 10 + 2 - 10



Katuvalaistuksen muutostyö energiaa säästäviin vaihtoehtoihin jatkuu koko suunnitelmakauden.

- 10…15




1. Suunnitelmallinen infrastruk-tuurin rakentaminen

Vuoden 2015 kunnallis-teknisen työohjelman toteuttaminen

Työohjelman toteutumis-vaihe

Työohjelman toteuttami-nen laaditun aikataulun mukaisesti

2. Katuvalaistusverkon toiminta-varmuuden parantaminen

Vuoden 2015 työohjel-man toteuttaminen yleis-suunnitelman pohjalta

Yleissuunnitelman toteu-tumisvaihe / Vaihdettujen valaisimien määrä

Katuvalaistusverkon uudis-taminen yleissuunnitelman mukaisesti

3. Taloudellinen ja turvallisuuteen tähtäävä katujen ympärivuotinen hoito

Katujen ja väylien oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet

Yleisöpalaute, oma ja urakoitsijaseuranta sekä vahinkoilmoitukset

Oman henkilöstön ja ura-koitsijoiden ohjeistaminen

Tunnusluvut TP 2013 (* TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018

Kunnossapidettäviä väyliä 174 km 178 km 180 km 181 km 181 km 182 km

Kevytliikenneväyliä 73 km 74 km 75 km 75 km 76 km 78 km

Kunnossapidettäviä kevytväyliä ja puistokäytäviä (sis. myös valtion hoidossa olevat väylät)

104 km

111 km

112 km

112 km

113 km

115 km

Venelaitureita 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl 9 kpl

Venepaikkoja 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl 262 kpl

Matonpesupaikkoja maalla 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl 14 kpl

Hoidettavia puistoja 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha 69 ha

Puistometsiä 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha 135 ha

Katuviheriöitä 16 ha 16 ha 16,5 ha 16,5 ha 16,5 ha 16,5 ha

Torimyyntikojut 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl

Torimyyntipaikkoja/penkkipaikkoja 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl 71/25 kpl

*) Ei sisällä Kiikoisten lukuja, paitsi torimyyntipaikkojen/ penkkipaikkojen osalta.




TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15


Valmistus omaan käyttöön 156 95 158 600 2,0

Toimintakulut -3 844 -3 491 -3 612 700 -6,0



Poistot ja arvonalentumiset -1 698 -1 600 - 1 878 200 -2 090 -2 269

Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset -4 588 -4 218 - 4 549 800 -4 802 -5 022

Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -43/+45

Turvallisuus Toimielin: Tekninen lautakunta

Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Jorma Tuomisto


Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueen 22 kunnan pelastustoimesta. Aluepelastuslaitoksen ytimenä ovat toimet, joilla ennaltaehkäistään onnettomuuksia, pelastetaan ihmiset ja omaisuutta sekä suojataan ympäristöä ja varau-dutaan normaaliajan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.


Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätös 2014-2017 on edellisen, vuonna 2009 käsitellyn palvelu-tasopäätöksen päivitys, joka sisältää lainsäädännön, valtakunnallisten uusien ohjeiden sekä toimintaym-päristössa tapahtuneiden muutosten edellyttämiä tarkistuksia. Uudella palvelutasopäätöskaudella enna-koitujen toimintaympäristön muutosten mukaisesti toimintaa tulee kehittää edelleen. Paloasemaverkos-toa tulee tarkastella toimintavalmiuden ylläpitämisen ja henkilöstön tehokkaan käytön näkökulmista en-nakoitujen toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn osalta on tär-keätä kiinnittää huomiota toimenpiteiden vaikuttavuuteen ja yhteistyön tiivistämiseen eri toimijatahojen kanssa. Yhteistyöhankkeet Pirkanmaalla sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä muiden toimijoiden kanssa vanhusten ja muiden erityisryhmien paloturvallisuuden edistämiseksi ovat esimerkkejä uusista toimintamalleista. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyvään esimiestyöhön tulee panostaa palve-lutason ylläpitämiseksi ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden lisäämiseksi.


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot


Toimintakulut -1 820 -1 950 -1 897 800 4,3



Poistot ja arvonalentumiset

Vyörytyserät





Elävä maaseutu Toimielin: Maaseutulautakunta

Vastuuhenkilö: Maaseutujohtaja Katariina Pylsy


Elävän maaseudun tavoitteena on hallinnoida kansallisten ja EU-rahoitteisten viljelijätukien kuntatason tehtäviä sekä saavuttaa hyvinvointipalvelujen tuottamisesta, asumisesta, yrittäjyydestä ja asukkaiden omaehtoisesta työstä maaseu-dulla uutta kasvu- ja elinvoimaa Sastamalaan. Elävän maaseudun tehtävänä on myös maaseutuohjelman tavoitteiden toimeenpano. Palveluita tuotetaan edelleen sopimusten mukaisesti: - Maaseutuviraston ja Sastamalan kaupungin välinen sopimus eräiden maksajavirastotehtävien siirtämisestä yhteistoi-

minta-alueelle, jonka muodostavat Sastamalan ja Ikaalisten kaupungit sekä Hämeenkyrön kunta. - Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Sastamalan kaupungin välinen lomituksen toimeksiantosopimus. Sastamala

toimii lomituspalvelulain (1231/1996) paikallisyksikkönä ja huolehtii lomituspalveluasetuksen (1333/1996) tehtävistä Hämeenkyrön ja Ruoveden kuntien sekä Ikaalisten, Nokian, Sastamalan, Virtain ja Ylöjärven kaupunkien alueella


Sähköinen asiointi

1



Aliprosessien välinen yhteistyö, sähköinen asiointi

5



Sähköisen asioinnin edistäminen sekä koulutuksien järjestäminen Yksityisteiden kunnossapitoavustusjärjestelmän kehittäminen

5 50




1. Sähköisen asioinnin edistämi-nen Elävä maaseutu on rohkea säh-köisen asioinnin edelläkävijä ja osaava uudistaja

Sähköiset tukilomakkeet 65 %. Lomahakemukset 10 %. Yksityisteiden kunnossa-pitoavustus-hakemukset 90 %

Sähköisten tukilomakkeiden, lomahakemusten ja yksityisteiden kunnossa-pitoavustushakemusten määrä

Kannustaminen sähköi-seen asiointiin koulutusti-laisuuksien avulla.

2. Maatalousyrittäjien tietämyksen lisääminen koulutusten avulla

Koulutustilaisuuksien järjestäminen (15 kpl)

Järjestetyt koulutustilai-suudet

Koulutustilaisuuksien jär-jestäminen

3. Maaseutuelinkeinoviranomais- ja maatalouslomitustoiminnan palvelut tuotetaan voimassaolevi-en sopimusten mukaisesti: .

Päätukien hausta mak-settu 98 % ensimmäise-nä mahdollisena maksu-päivänä. Hallintokustannusten kokonaismäärä alle 1 % maksettujen tukien mää-rästä. Sijaisapupyynnöistä on toteutettu vähint. 98 %. (Melan tavoite 90 %) Lomituspäivän nettohinta poikkeaa valtakunnalli-sesta keskiarvosta enin-tään + 10 %

Kuinka monta % makset-tu päätukihaun tuista ensimmäisenä mahdolli-sena maksupäivänä. Hallintokustannusten kokonaismäärä / makse-tut tuet. Sijaisapupyynnöt / toteu-tuneet sijaisapulomituk-set. Lomituspäivän nettohinta ilman matkakustannuk-sia.

Riittävä ja osaava henki-löstö. Henkilöstön aktiivisen osaamisen ylläpito mm. alan koulutuksiin osallis-tumalla. Asiakaspalautteen analy-sointi ja kehittämistoimen-piteet. Palvelusuunnitelmien työaikamitoituksen hyö-dyntäminen.




Maaseutuseminaarit ja koulutusti-laisuudet 32 17

15

15

15

15

Sähköisten tukihakemusten mää-rä %:na 63 65

65

70

80

80

Tukitilojen määrä 1 316 1 336 1 295 1 290 1 285 1 280

Maksettujen maataloustukien määrä miljoonina euroina 35 35

35

34

34

34

Sähköisten yksityisteiden kun-nossapitoavustushakemusten määrä %:na 0 80

90

95

95

95

Sähköisten lomahakemusten määrä %:na

30

40

10

20

25

30

Lomitettavat tilat / lomitettavat maatalousyrittäjät 423/622 436 / 645

400/600

380/580

360/560

342/542

Lomitettavat päivät 31 223 29 000 27 600 26 000 25 500 25 000

Lomituspäivän hinta €, netto 183 200 185 184 183 182

Kaupungin hoidossa olevien yksi-tyisteiden pituus (km) 110 110

0

0

0

0

Kaupungin hoidossa olevien yksi-tyisteiden määrä 33 32

0

0

0

0

Yksityisteiden lukumäärä, joille kaupunki on myöntänyt kunnos-sapitoavustusta 340 340

382

380

379

379

Yksityisteiden pituus (km), joille kaupunki on myöntänyt kunnos-sapitoavustusta 610 620

816

812

810

810

Kaupungin omistuksessa oleva peltopinta-ala (ha) 259 260

266

266

266

266

Kaupungin omistuksessa oleva metsäpinta-ala (ha) 2 253 2 200

2 295

2 190

2 150

2 100


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 8 067 8 371 7 668 300 -4,8


Toimintakulut -8 821 -9 161 -8 450 300 -4,1

Toimintakate (netto) -754 -790 -782 000 -794 -806 3,7



Vyörytyserät





Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta

Vastuuhenkilö: Rakennustarkastaja Juha Henttonen


Rakennusvalvonnan tehtävänä on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä rakentamisen valvonnan ja neuvonnan sekä rakennetun ympäristön ns. jatkuvan valvonnan hoitaminen säädöksissä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tehtäviin kuuluvat myös maa-aineslain lupa- ja valvontaviranomaiselle kuuluvat tehtävät sekä rakennusten korjaustoiminnan tu-kemiseen tarkoitettujen avustusten käsittely.


Prosessin selkeyttäminen ja tehtävien sovittaminen käytössä oleviin resursseihin. Maankäytön resursseista varataan osa rakennusvalvonnan lupien valmisteluun. Maaseutu osaprosessin yksityistieasioiden sihteerin tehtävät poistuvat rakennusvalvonnasta.

-16 -7



Rakennusvalvontataksan päivittäminen. Maa-ainestaksan päivittäminen. Palvelutaksan laadinta.

+50 +6 +2



-




1. Selkeät peruspalvelut kaupun-kilaisille

Hakemusten käsittelyai-ka: Hakemuksen kaikki tarvittavat asiakirjat toimi-tettu; käsittelyaika siitä laskien enintään 10 vk.

Aikatauluseuranta tarvit-taessa asiakirjoista ta-pauskohtaisesti.

Jatketaan asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa sekä ohjeistuksen kehit-tämistä. Kehitetään tiedottamista.


Rakennusluvat 259 300 260 270 280 300

Toimenpideluvat 197 170 100 100 110 110

Toimenpideilmoitukset 69 40 10 10 10 10

Suunnittelutarveratkaisut 11 10 10 10 10 10

Poikkeaminen 27 25 25 20 20 20

Avustukset 24 40 30 30 30 30


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15



Toimintakulut -414 -424 -435 800 5,3

Toimintakate (netto) -248 -252 -271 700 -275 -279 9,4



Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset -248 -252 -271 700 -275 -279 -282

Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -30



13.5. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT


Ydinprosessi: Sosiaali- ja terveyspalvelut

Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki

Ydinprosessin päätehtävä Ydinprosessin tehtävänä on tuottaa kunta- ja palveluranneuudistuksessa annettujen lakien mukaisia sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluja sekä muussa lainsäädännössä tai kuntien yhteisesti päättämiä muita palveluita kuten palvelusuun-nitelmassa on tarkemmin kuvattu. Ydinprosessi koostuu seuraavista osaprosesseista: Sote-hallinto, perhe- ja sosiaali-palvelut, kotihoitopalvelut, asumispalvelut, perusterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito.


2015 alusta lähtien työllisyyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus siirtyvät konsernihallintoon. Elintarvikelaboratorion toiminta siirtyy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hoidettavaksi. Kiireellinen hoito siirtyy Sotesin hoidettavaksi VAS:lta sekä yöpäivystys Acutaan. Sote uudistus tarkentuu suunnitelmakauden aikana, toiminnalliset ja organisatoriset muutokset tapahtuvat aikaisintaan 2017 alusta lähtien.


Sotesin strategisena päätavoitteena on Sastamalan kaupungin strategiasta johdettuna erityisesti elämänhallinnan edis-täminen sekä turvallisen kasvun ja opin polun turvaaminen. Molempiin pyritään erityisesti kehittämällä seinättömiä palve-luja sosiaali- ja terveystoimen sekä yhteistyötahojen kumppanuutena siten, että palvelut toimivat verkostona ja palvelu voidaan tuoda myös asiakkaan luo.

Vuonna 2015 ydinprosessille asetettavat ja raportoitavat valtuustotason tavoitteet Vuoden 2015 mitattavana tavoitteena sosiaali-ja terveystoimen nettomenojen suuruus / asukas suhteessa muihin saman kokoluokan kuntiin joissa väestö vertailukelpoista sairastavuuden ja ikärakenteen suhteen.



Sote-hallinto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta

Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Tryyki


Sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnossa valmistellaan päätöksentekoa varten koko yhteistoiminta-aluetta koskevat suunnitelmat, palvelusopimukset sekä talousarvio ja taloussuunnitelma. Sotehallinto koostuu luottamushenkilötoimielin-ten osalta sosiaali- ja terveyslautakunnasta ja sen ympäristöjaostosta. Ydinprosessin johtamisesta sosiaali- ja terveyslau-takunnan alaisuudessa vastaa sosiaali- ja terveysjohtaja, joka toimii myös lautakunnan esittelijänä. Sosiaali- ja terveysjohtajan johdolla ydinprosessien/yhteistoiminta-alueen osaprosessien johtajat valmistelevat sosiaali- ja terveyslautakunnalle talousarvio- ja palvelusopimusesityksen, josta tarvittaessa yhteistoiminta-alueen jäsenkunnat neuvottelevat. Sastamalan kaupunginvaltuusto hyväksyy palvelusopimuksessa yhteistoiminta-alueen tavoitteet, määrä-rahat ja tuloarviot talousarvioasetelmassa valtuustotason päätöksenteon piiriin kuuluville yksiköille. Sotehallinnon tehtävänä on yhdessä osaprosessien johtajien kanssa valmistella, toteuttaa ja kehittää sosiaali- ja tervey-denhuollon palveluja johtamisjärjestelmää osana kaupungin strategiaa. Lisäksi hallinto vastaa yhdessä osaprosessien johtajien kanssa yhteistoiminta-alueen taloudesta, palvelusopimusmenettelystä siihen liittyvine hinnoittelujärjestelmineen sekä riskien hallinnasta. Hallinnon alle sijoitettuna ollut elintarvikelaboratorio siirtyy Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykselle, joka tuot-taa jatkossa palvelut yhteistoiminta-alueen kunnille sisällöllisesti nykyisen kaltaisina. Elintarvikelaboratorion 4 työntekijää siirtyvät vanhoina työntekijöinä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykselle. Sotehallinnon alle on sijoitettu myös keskusvarasto ja varahenkilöstön äkkiryhmä.

Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muutokset 2015–2017 Vaikutus 1000 €, v.

Sotehallintoon ja yhteisiin palveluihin ei 1.1.2015 alkaen enää sisälly elintarvikelaboratoriota. Palvelut tuottaa Kokemäenjoen vesien vesiensuojeluyhdistys. Keskusvaraston toiminnoissa jatketaan yhteenso-vittamista kaupungin muiden toimialojen kanssa.

105



Keskusvaraston toiminnan yhteensovittamista kaupungin muiden toimialojen kanssa jatketaan edelleen. Koko ydinprosessin toiminnan ohjaus ja yhteensovittaminen niin taloudessa kuin toiminnassakin jatkuu ydinprosessin tavoitteiden mukaisesti.



Koko ydinprosessin toiminnan ohjaus ja yhteensovittaminen niin taloudessa kuin toiminnassakin jatkuu ydinprosessin tavoitteiden mukaisesti.




1. Tasapainoinen talous: Toiminnan kustannustehok-kuus

Ikärakenteeseen ja sai-rastavuuteen suhteutet-tuna kustannustehokas toiminta

Kuntaliiton suurimpien kuntien vertailutiedot €/asukas soten nettome-noista ikärakenne ja sairastavuus huomioituna

Osaprosessien toiminnan ohjaus

2. Elämänhallinnan edistäminen Positiivinen muutos hy-vinvointikertomuksessa painopisteiksi valittujen kehittämiskohteiden tunnusluvuissa

Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Toiminnan ohjaus tulosten perusteella




TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 809 875 746 000 757 768 -7,8


Toimintakulut -927 -1 064 -746 000 -757 -768 -19,6

Toimintakate (netto) -118 -189 0 0 0 -100,0



Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset -118 -189 0 0 0 0

Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 106 105

Sote-hallinnon (sosiaali- ja terveyslautakunta, sote-johto ja toimisto ja keskusvarasto) nettokustannukset jaetaan eri kustannuspaikoille bruttomenojen suhteessa.

Perhe- ja sosiaalipalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta

Vastuuhenkilö: Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Hanna Kautto


Perhe- ja sosiaalipalvelujen osaprosessi koostuu vuonna 2015 neljästä vastuualueesta: lapsiperheiden sosiaalityö, per-he- ja kasvatusneuvola, aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut. Työllisyyspalvelut ja sosiaalinen kuntoutus -vastuualue ja sen 9 työntekijää siirtyy 1.1.2015 konsernihallinnon alle. Lähtökohtana perhe- ja sosiaalipalveluissa on edelleen ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen sekä kevyempien palvelurakenteiden luominen. Perhe- ja sosiaalipalvelut tuottaa pääsääntöisesti palveluita, joiden järjestämiseen kaupun-gilla on erityinen velvollisuus ja asiakkaalla subjektiivinen oikeus. Erityisiä haasteita vuoden 2015 talousarvioon tuo eten-kin lastensuojelussa ja vammaispalveluissa tapahtunut asiakasmäärän kasvu. Lapsiperheiden sosiaalityö tuottaa lastensuojelun, lapsiperheiden kotipalvelun, perheoikeudelliset palvelut sekä koulun

sosiaalityön. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluiden tavoitteena on turvata lasten hyvinvointi sekä tukea ja auttaa van-hempia kasvatustyössä. Perheneuvola auttaa perhe-elämään ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa, parisuhteen kysy-

myksissä, lapsen ja nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa sekä lasten ja nuorten puheen ja kielen kehityk-seen liittyvissä vaikeuksissa. Aikuissosiaalityön tehtävänä on asiakkaan elämänhallinnan tukeminen, syrjäytymisen vähentäminen ja viimesijaisen toimeentulon turvaaminen. Vammaispalvelujen perustehtävänä on järjestää kuntalaisille

lakisääteiset vammaispalvelut ja kehitysvammaisten palvelut yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Toiminnan ja kehittämisen painopisteet ja ennakoidut toiminnan muu-tokset 2015–2017


Painopisteet: - Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen koulun sosiaali-

työssä

- Lastensuojelun sijaisperheiden rekrytoinnin ja omana työnä tehtyjen

PRIDE-valmennusten jatkaminen - Aikuissosiaalityön kehittäminen SOS II-hankkeen kautta - Uusien toimeentulotukiasiakkaiden tukeminen ja ensisijaisten

etuuksien hakeminen - Alueellisten päihdehuollon palvelujen kehittäminen yhdessä päih-

deklinikan kanssa - Vammaispalveluiden, kehitysvammahuollon ja shl -

asumispalveluiden kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kevyempien asumisratkaisujen mahdollistamiseksi

- Selkeän ja kustannustehokkaan toimintamallin luominen vammais-ten lasten loma-ajanhoitoon yhteistyössä kasvu ja kulttuuri -ydinprosessin kanssa.

- Lastensuojelun kustannusten ja asia-

kasmäärien kasvun hillitseminen, vai-kutukset näkyvät pitkällä aikavälillä.

- Vähentää ostopalveluiden tarvetta.

- Palveluprosessien tehostumisen kaut-ta tulevat taloudelliset vaikutukset

- Asumispalvelumenojen kustannusten nousun hillitseminen

- Ostopalvelumenojen kasvun hillitsemi-nen


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Toiminnan muutokset

- Sosiaalihuoltolain muutos v. 2015 lisää kunnan vastuita ja tehtäviä

- Aarnokodin mahdollisesti toteutuessa Sepän kotien asukkaiden muutto Aarnokotiin kesällä 2016. Sepänkotien kiinteistön siirto mahdolliseen muuhun käyttötarkoitukseen.

- Perustoimeentulotuen siirto Kelaan 1.1.2017 alkaen

- Ehkäisevän työn kustannusten nousu,

mutta tuo pitkällä aikavälillä säästöjä korjaavan työn kustannuksiin

- Käyttötalouskustannusten nousu n. 150 000

- Vakanssien vapautuminen



- Lastensuojelun perhetyöntekijöiden koulutus perheiden avokuntou-tus- ja arviointijaksojen tekemiseen omana työnä.

- Lastensuojelun työn uudelleen jakaminen siten, että jälkihuollon työ siirtyy perhetyöntekijöiden hoidettavaksi.

- Päihdehuollon laitoshoidon korvaaminen lyhytaikaisella asumispal-velulla silloin, kun hoito ei ehdottomasti edellytä laitostasoista hoi-toa.

- Vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon asumispalvelun ostopal-veluiden hintasäätelyn kehittäminen. Selvitetään ja kokeillaan pilot-tien avulla palvelusetelivaihtoehtoa.

- Ostopalveluina hankittujen perhekun-toutus- ja arviointijaksojen vähenemi-nen/lyhentyminen.

- Vähentää lastensuojelun sosiaalityön-tekijöiden lisäresursointipainetta

- Hintaero noin 80 €/hoitovuorokausi - Vammaispalveluiden ja kehitysvam-

mahuollon asumispalveluiden kustan-nusten nousun hillitseminen



- Asumispalvelujen kehittämistä jatketaan - Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja lastensuojelun avohuollon

työn kehittämistä jatketaan




1. Turvallinen kasvun ja opin polku, elämänhallinnan edistämi-nen ja tasapainoinen talous: Suu-rin osa huostassa olevista lapsis-ta on sijoitettuna perhehoitoon

65 % Perhehoidossa olevien osuus huostaan otetuista lapsista ja nuorista

Sijaisperheiden rekrytoin-tiin, koulutukseen ja tuke-miseen panostaminen

2. Turvallinen kasvun ja opin polku, elämänhallinnan edistämi-nen: Perheneuvontatyön oikea-aikainen kohdentaminen

Asiakas pääsee ensi-käynnille 4 viikon sisällä yhteydenotosta

Toteumaprosentti Palveluprosessien kehit-täminen

3. Elämänhallinnan vahvistami-nen: Toimeentulotukiasiakkaiden itsenäisen selviytymisen tukemi-nen ja asiakkuusajan lyhenemi-nen

Kotitaloutta kohden mak-setun toimeentulotuen määrä ei kasva vuoden 2014 tasosta.

Kotitaloutta kohden mak-setun toimeentulotuen määrä suhteessa v. 2014 määrään.

Sosiaalityön palveluohjaa-jat laativat palvelutarvear-vion asiakkuuden alkaes-sa. Näin mahdollistetaan asiakkaiden tukeminen ja ensisijaisten etuuksien hakeminen

4. Elämänhallinnan edistäminen, Tasapainoinen talous: Kehitys-vammahuollon tukiasumistoimin-nan kehittäminen /laajentaminen

Tuetun asumisen piirissä olevien asiakkaiden mää-rä kasvaa.

Kehitysvammahuollon tukiasumisen asiakkaiden määrä suhteessa 2014 vuoden lopun asiakas-määrään.

Tukiasumisen poluttami-nen asiakkaiden palvelu-suunnitelmissa.


Lapsiperheiden sosiaalityö

Lastensuojeluilmoitukset ja muut vireille tulot (lukumäärä)

- Sastamala - Punkalaidun

421 42

280 30

420 42

350 30

280 30

280 30

Lastensuojelutarpeen selvitysten valmistuminen 3kk määräajassa (prosenttia)

82 % 100 %

100

100

100

100

100

Perheneuvola

Perheneuvonnan jonoon tulleet - Sastamala

75

75

75

75

75



- Punkalaidun 15 15 15 15 15

Puheterapian jonoon tulleet - Sastamala - Punkalaidun

90 10

65 5

65 5

65 5

65 5

Aikuissosiaalityö

Toimeentulotukea saaneet kotita-loudet


930 106

1000 100

950 110

950 110

500 55

500 55

SHL-asumispalveluissa olevien asiakkaiden lukumäärä


101 8

75 8

80 10

80 10

80 10

80 10

Päihdehuollon asiakkaat, laitos-hoito ja asumispalvelut


29 3

40 2

40 3

40 3

40 3

40 3

Vammaispalvelut

Henkilökohtaisen avun asiakas-määrä


57 2

73 2

79 3

90 10

90 10

90 10

Vaikeavammaisen kuljetuspalve-lun asiakasmäärä


508 (S)

603 82

606 82

610 90

610 90

610 90

Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden lu-kumäärä


94 15

112 15

117 18

120 20

120 20

120 20

Kehitysvammahuollon asumispal-veluasiakkaiden lukumäärä


56 12

57 13

65 14

65 15

70 15

70 15


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 4 926 5 233 4 368 100 4 434 4 501 -11,3


Toimintakulut -22 431 -23 889 -22 505 200 -22 933 -23 337 0,03




Vyörytyserät


Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -90 000 -60 000

Työllisyyspalvelut +461 +590 +559 000

Toimintakate (netto) v. 2015 prosessirakenteella -17 044 -18 066 -18 137 100 -18 449 -18 836 6,4



Kotihoitopalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta

Vastuuhenkilö: Kotihoitojohtaja Mari Ollinpoika


Kotihoitopalveluiden osaprosessin tehtävänä on toimintakyvyn, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen ja säilyttämi-nen niin, että asiakkaat voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Kotihoitopalvelut tuotetaan lähipalveluina alueelli-sesti palvelun hyvän saavutettavuuden turvaamiseksi ja paikalliset olosuhteet mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Kotihoidon käyntejä tehdään joka päivä kaikilla lähipalvelualueilla.


Kotihoidon tuottavuuden kehittäminen välittömän asiakastyöajan lisäämisellä, tavoite 60 %. Ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen vastaamisen parantaminen. Kotiin vietävien palveluiden oikea kohdentaminen Kotihoitoa tukevien palveluiden kehittäminen Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen perusterveydenhuollon kanssa vaativassa kotihoidossa.



Kotihoidon mobiilin jatkuva ja laajempi hyödyntäminen asiakastyössä ja työnsuunnittelussa. Säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin nostaminen keskiöön. Tukipalveluiden oikea kohdentaminen ja tuotantotapojen arvioiminen. Kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan jaksokuntoutuksen kehittäminen Seinättömien palveluiden ja vaativan kotihoidon kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kans-sa.



Kotihoidon mobiilin hyödyntäminen asiakastyössä ja työnsuunnittelussa. Säännöllisen palvelutarpeen arvioinnin vakioiminen. Kotikuntoutuksen ja päivätoiminnan jaksokuntoutuksen vakiinnuttaminen osaksi asiakasprosessia. Seinättömien palveluiden ja vaativan kotihoidon vakiinnuttaminen yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa.




1. Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään kotihoi-don palveluiden keinoin

Välittömän asiakas-työajan lisääminen: tavoi-te keskimäärin 60% työ-ajasta

Välittömän asiakastyöai-ka % työajasta.

Toiminnanohjauksen ja työnsuunnittelun kehittä-minen

2. Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään

Kotona asumista tukevi-en palveluiden oikea- aikainen kohdentaminen: Kotihoidon palveluiden piirissä yli 75: säännölli-nen kotihoito 13 – 14%, omaishoidontuen piirissä 5 – 6%:

Peittävyyden seuranta: peittävyys % yli 75-vuotta täyttäneistä

Palveluiden oikea-aikainen kohdentaminen säännölli-sellä palvelutarpeen arvi-oimisella

3.Elämänhallinnan edistäminen: Kotona asumisen turvaaminen mahdollisimman pitkään Osallisuuden lisääminen

Ikäihmisten ennakoiva palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus: hyvinvoin-tia edistävät kotikäynnit kohderyhmälle yli 90% peittävyydellä

Vuosiseuranta käyntien peittävyydestä, toteutu-mis % kohderyhmästä

Kaikille 80 – vuotta täyttä-ville, jotka eivät ole palve-luiden piirissä, tarjotaan hyvinvointia edistävä koti-käynti.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Tunnusluvut:

Sastamala TOTEUMA

2013

TA

2014 TA 2015

TS

2016

TS

2017

TS

2018

Kotikäyntimäärä 199731 193800 209000 219000 219000 219000

Päivätoiminnan käyntimäärä 3755 4000

3750 3780 3780 3780

Omaishoidontuen piirissä

vuoden aikana 158 190 190 190 190 190

Punkalaidun TOTEUMA

2013

TA

2014

TA

2015

TS

2016

TS

2017

TS

2018

Kotikäyntimäärä 23926 23000 24000 24000 24000 24000

Päivätoiminnan ja Kuntopaka-

rin käyntimäärä 723 750 750 750 750 750

Omaishoidontuen piirissä

vuoden aikana 20

20

20 20 20 20


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 3 081 3 315 3 172 800 3 220 3 268 3,0


Toimintakulut -10 461 -10 757 -10 738 800 -10 900 -11 064 2,7

Toimintakate (netto) -7 380 -7 442 -7 566 000 - 7 680 -7 795 2,5


Poistot ja arvonalentumiset -4 000 -4 0

Vyörytyserät



Asumispalvelut Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta

Vastuuhenkilö: Asumispalvelujohtaja


Asumispalvelujen tuottaminen ikäihmisille. Ikäihmisten toimintakyvyn, elämänhallinnan ja terveyden edistäminen ja säilyt-täminen asumispalveluissa.


Asumispalvelujen tuottaminen valtakunnallisen suosituksen mukaisesti niin, että kattavuus on 8-9 % yli 75-vuotiaiden määrästä.



Ilolan tehostettu palveluasumistuotanto sekä 22 vakituista työntekijää siirtyvät yksityiselle Medivida Oy:lle 1.1.2015 alkaen, joka vuokraa Ilolan kiinteistön ja järjestää asumispalvelutuotannon siellä yksityisenä asumispalvelutoimintana. Medivida tarjoaa Sotesille asumispalveluja palvelusetelituottajana. Siirtymävai-heessa nyt Ilolassa asuvilla on mahdollisuus jatkaa asumistaan nykyisessä yksikössä palveluseteliä käyttämällä.



Valtuuston vuoden 2015 aikana linjaamat toimenpiteet Mouhijärven ja Äetsän alueiden asumispalvelu-tuotannon osalta. Seinättömien palvelujen kehittäminen yhteistyössä perusterveydenhuollon, kotihoidon sekä perhe- ja sosiaalityön osaprosessien kanssa.






1. Asumispalvelujen piirissä ole-vien elämänhallinnan edistäminen

Asukaslähtöinen toiminta: - Jokaiselle asiakkaalle

on tehty henkilökohtai-nen palvelusuunnitel-ma

- Jokaisessa yksikössä järjestetään säännölli-sesti asukaskokouksia

Asukaskokousten määrä vuodessa

Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen palvelusuunnitelma kuu-kauden kuluessa asumis-palvelujen alkamisesta. Suunnitelman toteutumi-sen seuranta kirjataan asiakkaan tietoihin. Jokaisessa yksikössä järjestetään säännöllisesti asukaskokouksia, joissa yksikön asukkaat päättä-vät kodin toiminnasta taloudelliset ja toiminnalli-set reunaehdot huomioi-den.

2. Tasapainoinen talous Valtakunnallisten suosi-tusten noudattaminen ympärivuorokautisen asumispalvelun katta-vuudessa: 8-9 % yli 75-vuotiaista on asumispal-velujen piirissä

Toteutuma % SAS-ryhmässä tehdään moniammatillisiin palvelu-tarvearviointeihin perustu-via, oikea aikaisia ja oikein kohdennettuja asumispal-velupäätöksiä.


Palveluasumisen hoitopäivät (oma) Sastamala Punkalaidun

55018 15035

65080 16900

57360 18700

57360 18700

Palveluasumisen hoitopäivät (palveluseteli) Sastamala Punkalaidun

30716 1173

28800 1080

35200 1080

35200 1080

Laitoshoidon hoitopäivät Sastamala Punkalaidun

19785 6261

12600 3600

12600 0

12600 0


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 6 029 5 756 4 833 700 4 906 4 980 -19,8


Toimintakulut -17 715 -16 889 -16 074 700 -16 316 -16 561 -9,3




Vyörytyserät





Perusterveydenhuolto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta

Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki


Perusterveydenhuolto edistää, tukee ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä tarjoamalla terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Pääasialliset palvelumuodot ovat kuntalaisten käynnit hoitajien, terveydenhoitajien, lääkärei-den, hammaslääkäreiden, suuhygienistien, hammashoitajien ja fysioterapeuttien vastaanotoilla, sekä sairaanhoito ja kuntoutus terveyskeskussairaalassa. Peruspalvelut turvataan terveysasemilla ja erityispalvelut keskitetään Vammalan pääterveysasemalle Sotesi vastaa päivystystoiminnasta 1.1.2015 alkaen siten, että kiirevastaanotot järjestää Sotesi ja yöpäivystys ostetaan Acutasta Tampereelta. PSHP:ltä siirtyy 8 työntekijää Sotesille ja kolme uutta lääkärin virkaa täytettiin kiirevastaanotto-toimintaa varten. Ensihoito ja sairaankuljetus ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla.


Avovastaanottotoiminnan kehittämistä jatketaan ja kiireellinen vastaanottotoiminta toimii kiinteässä yh-teistyössä ajanvarausvastaanoton kanssa tehokkaan työnjaon turvaamiseksi. Neuvoloiden perheohjaus on alkanut kolmen perheohjaajan työpanoksella. Kyseessä on ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen palvelu, jonka avulla pidemmällä aikavälillä säästetään sekä lastensuojelun että lastenpsykiatrian me-noissa. Perheohjaajista kaksi on palkattu määräaikaisesti 31.12.2016 asti. Naistenneuvola, johon keski-tetään gynekologiset potilaat, mahdollistaa palvelujen saatavuuden yhdellä käynnillä, erikoissairaanhoi-don kustannusten vähenemisen sekä osaamisen keskittämisen. Osastotoimintaa, kuten koko terveydenhuoltoa kehitetään entistä enemmän ns. seinättömiin palveluihin. Osastojen toiminta painottuu tukiosastotyyppiseksi eli mahdollisuuksien mukaan sairaalahoitoa pyritään toteuttamaan osaston sijaan kotona esimerkiksi asumispalveluissa tai kotihoidon tuella. Fysioterapian Ryhmätoimintaa uudistetaan asiakkaan toimintakyvyn mukaiseen harjoitteluun, jonka tavoitteena on lisätä harjoittelun tavoitteellisuutta, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä asiakkaan sitoutumista harjoit-teluun. Kiireellisen vastaanottotoiminnan siirtyminen Sotesin vastuulle lisää henkilöstömäärää kolmella terveyskeskuslääkärillä, seitsemällä sairaanhoitajalla ja yhdellä lähihoitajalla. Pirkanmaan alueellinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, päivystysasetus sekä sote-uudistus ohjaavat toimintojen kehittämistä.



Kiireellisen päivä-, ilta- ja viikonloppuvastaanottotoiminnan siirtyminen perusterveydenhuollon vastuulle sekä yöpäivystyksen siirto Acutaan vuoden 2015 alusta. Kesän ajan toimintojen supistukset toteutetaan sekä osasto- että vastaanottotoiminnassa: sivuterveysasemien sulut 1-2 kuukauden ajan, yhden terveys-keskussairaalan osastosulku 2-2,5 kuukauden ajan. Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää suluista tar-kemmin käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä.



Sote-järjestämislain aiheuttamat muutokset vaikuttavat todennäköisesti toiminnan suunnitteluun. Vaiku-tukset eivät ole vielä tiedossa.




1. Elämänhallinnan edistäminen Oikea-aikaisten ja tarpeenmukais-ten palveluiden järjestäminen

40 % vastaanotolla käy-neistä potilaista on listau-tunut hoitaja-lääkäri-työparille. Listautuneilla potilailla on hoitosuunnitelmat Perusterveydenhuollon kiireellistä hoitoa vaativi-en potilaiden hoidon sujuvoittaminen

Listautuneiden potilaiden määrä Hoitosuunnitelmien mää-rä Odotusaika hoitajalle tai lääkärille. Hoitajalla ja lääkärillä käyneiden potilaiden määrä

Asiakasohjauksen kehit-täminen. Asiakasohjauksen kehit-täminen. Varataan riittävä määrä vastaanottoaikoja pitkäaikaissairaiden hoito-suunnitelmien tekoon. Asiakasohjauksen kehit-täminen. Asiakasohjauksen kehit-täminen.



Erikoissairaanhoidon lähetteiden kohdentami-nen oikein

Lähetteiden laatu ja mää-rä

Perusterveydenhuollossa tehtävien lähetteiden hal-linta.

2. Tasapainoinen talous Uusien, tuottavien ja vaikuttavien toimintamallien etsiminen ja käyt-töönotto

Osastojen toiminta on järjestetty siten, että ne kykenevät vastaamaan kasvavan potilasmäärän hoidosta ja kuntoutukses-ta sekä saattohoidosta

Osastojen käyttöaste, hoitopäivien määrät

Hoidon porrastuksen var-mistaminen.


Pääsy kiireettömään hoitoon hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen lääkärin avovastaanotolle (kiiree-tön hoito T1 = ensimmäinen va-paa aika ja T3 = keskimääräinen kolmas vapaa aika, vrk)

19 10 T1 = 7 T3 = 14

T1 = 7 T3 = 14

Listautuneiden potilaiden määrä (%) vastaanotolla käyneistä.

12 40 40 40

Laaditut hoitosuunnitelmat (% listautuneista avohoidon potilais-ta)

12 90 50 50

Osastojen käyttöaste(%) 89 90 90 90 90 90

Kiireellisten potilaiden käyntimää-rä (henkilöä)/ vrk

60 60


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 4 252 4 430 4 535 600 4 604 4 673 6,7


Toimintakulut -21 048 -21 194 -23 320 300 -23 625 -23 949 10,8




Vyörytyserät


Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -1 800 000



Ympäristöterveydenhuolto Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta

Vastuuhenkilö: Terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen


Ympäristöterveydenhuolto turvaa asukkaille terveellisen elinympäristön sekä hyvän ympäristön tilan ja ekologisesti kes-tävän kehityksen. Ympäristöterveydenhuollon osaprosessissa tuotetaan terveysvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä eläinlääkintähuollon palvelut.


Eläinlääkintähuollossa yhteistyön lisääminen alue 1 ja 2 kesken esim. päivystävän eläinlääkärin käytön lisääminen alueella 1. Yritetään löytää koko eläinlääkintähuoltoon yksi yhteinen kustannusten jakomalli. Porin kaupunki ostaa Lavian alueelle eläinlääkintähuollon, mutta ei ympäristönsuojelua ja terveysvalvon-taa.

-20 000



Ympäristöterveydenhuollon taksojen tarkistaminen.

20 000 €



-




1. Elämänhallinnan edistäminen Elinympäristöstä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy. Seutukunnan tuotantoeläinten hyvinvoinnin turvaaminen.

Terveellinen ja virikkeelli-nen elinympäristö, puh-das vesi sekä turvalliset kuluttajapalvelut; riskin arvioinnin mukaiset tar-kastukset tehdään. Ympärivuorokautisesti toimivat eläinlääkäripal-velut.

Riskin arvioinnin mukais-ten tarkastusten toteutu-minen 90 % Raportti poikkeamista, kattavuuden tavoitetaso 100 %

Riskin arvioinnin mukais-ten tarkastusten toteutta-minen Päivystysrenkaan toimin-nan turvaaminen

2. Yritystoiminnan edellytysten luominen

Luvanvaraisen yritystoi-minnan nopean aloittami-sen mahdollistaminen: Tarvittavat luvat ja ilmoi-tukset käsitellään viivy-tyksettä

Käsittelyaikojen seuranta Yritystoimintaan kuuluvien lupien ja ilmoitusten jous-tava käsittely ja yritysneu-vonta


Päivystys kattavuuden toteutu-misprosentti

100 100 100 100 100 100

Riskin arvioinnin mukaisten tar-kastusten toteutumisprosentti

84,7 90 90 90 90 90


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 286 819 829 300 842 855 189,9


Toimintakulut -1 206 -1 534 -1 559 100 -1 582 -1 606 29,2

Toimintakate (netto) -920 -715 -729 800 -740 -751 -20,7



Vyörytyserät





Erikoissairaanhoito Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta / kaupunginhallitus

Vastuuhenkilö: johtava ylilääkäri Jussi Korkeamäki


Sastamalan kaupunki ostaa erikoissairaanhoidon palvelut Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä (PSHP). Erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnassa käytetään tilaaja-tuottaja -malliin perustuvaa sopimusohjausmenettelyä, jonka mukaisesti kunnat toimivat tilaajina ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottajana. Erikoissairaanhoidon tilausneuvottelut sairaanhoitopiirin kanssa käy Lounais-Pirkanmaan tilaajarengas, jonka jäsen Sastamala on. Sopimusohjausjärjestelmän kautta pyritään lisäämään erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen ennakoitavuutta sekä parantaa terveydenhuollon kokonaisuuden ohjattavuutta. Sopimusneuvotteluiden pääneuvottelijana toimii Sotesin johtava ylilääkäri.


Erikoissairaanhoidon jatkuvan kustannusten nousun hillitsemiseksi palvelusopimuksen toteutumista seurataan vuonna 2014 aloitetun mallin mukaisesti väliarvioin vuoden kuluessa. Näin nopeampi puuttu-minen mahdollisiin tilauksen ylityksiin on mahdollista. Päivä- ja ilta-ajan kiireellisten potilaiden hoito siirre-tään Vammalan aluesairaalan päivystyksestä Sotesin hoidettavaksi 1.1.2015 alkaen. Yöpäivystys oste-taan Acutasta. Päivystys- ja kiireellisen vastaanottotoiminnan muutoksissa on huomioitu uuden päivys-tysasetuksen edellyttämät vaatimukset. Sotesin omaa erikoislääkäriresurssia käytetään entistä tehok-kaammin yhteistyössä PSHP:n kanssa. Tavoitteena on hoitaa potilaat mahdollisimman paljon peruster-veydenhuollossa. Osastohoidossa pyritään mahdollisimman nopeaan siirtymiseen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon osastoille tai kotiutumiseen esimerkiksi kotisairaalan ja kotihoidon turvin.



Päivystys- ja kiireellisen vastaanottotoiminta siirtyy Vammalan aluesairaalasta Sotesin vastuulle. (Yö-päivystys Acutaan.) Sote-uudistuksen mukainen suunnittelu ja toiminnan kehittäminen aloitetaan myö-hemmin selviävien linjausten mukaisesti. Kampus-johtoryhmän toiminnan käynnistäminen kokonaiskoordinaation parantamiseksi.



Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ja siirtää painopistettä entistä enemmän perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidon sijasta. Uudistusten taloudelliset vaiku-tukset eivät ole vielä tiedossa.




Tasapainoinen talous: Toimiva hoidon porrastus

Kustannustehokkaat, oikea-aikeiset ja oikein kohdennetut terveyspal-velut: Erikoissairaanhoidon

tilaus vuodelle 2015 ei

ylity

Erikoissairaanhoidon toteuma 2015

Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellä lue-telluin toimenpitein Lähetekäytäntöjen ottami-nen perusterveydenhuol-lon hallintaan. TAYS-VAS-Sotesi poti-lasohjauksen toimivuus ja työnjaosta sopiminen.

Tunnusluvut TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS2018

Erikoissairaanhoidon nettomenot 1000 € *) 29 378 29 615 28 860

Päivystys nettomenot 1000 € 2 687 2 300 -

Ensihoito nettomenot 1000 € 1 052 850 1 200

Erikoissairaanhoidon nettomenot €/asukas **) 1 152 1 161 1 131

Päivystyksen nettomenot €/asukas **) 105 90 -


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Ensihoidon nettomenot €/asukas **) 41 33 47

Eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut,

1000 €

785 705 673

*) Sisältää PSHP:n palvelut, kalliin hoidon tasauksen, erityisvelvoitemaksun ja muut erikoissairaanhoidon ostopalvelut. Lisäksi vuonna 2015 uutena maksuna tuleva tietojärjestelmäpalveluiden käyttömaksut. (Ei sis. päivystystä eikä ensihoi-toa). TA2014 sisältää valtuuston 10.11.2014 § 55 myöntämän lisämäärärahan 1,0 milj.eur sekä hallituksen 8.12. § 330 esittämän lisämäärärahan 0,20 milj. eur. **) Asukaslukuna käytetty: Tp 2013 - ta 2015 25511 asukasta


TP 2013

1000 €

TA2014**)

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

Muutos %

TP13-TA15

Toimintatuotot 33 -100,0


Toimintakulut -33 904 -33 470 -30 732 700 -31 149 -31 586 -9,4




Vyörytyserät


Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 2 300 000*

*) tilauksen mukainen päivystys **) TA2014 –sarakkeella huomioitu valtuuston aikaisemmin hyväksymien määrärahamuutosten ( KV 23.6.2014 vähennys KUEL-maksuista 28.000 € ja KV 10.11.2014 lisäys erikoissairaanhoidon palveluiden ostoon 1,0 milj.eur) lisäksi kaupunginhallituksen 8.12.2014 § 330 esittämän lisämääräraha 0,20 milj. eur. Määräraha 2015 sisältää:

- varauksen erikoissairaanhoidon palveluihin 27 657 900 e - välitettävät palvelut 509 200 e (ostot PSHP:n ulkopuolisilta terveydenhuollon tuottajilta) - Kanta-palvelun 1,42 e/asukas 36 200 e - ensihoidon 1 200 000 e - kalliin hoidon tasauksen nettomäärän 358 200 e - erityisvelvoitemaksun 11,70 e/asukas, 298 500 e - kaupungin vastuulle tulevat eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut 672 700 e



14. INVESTOINNIT

Yht.

2 015 2 016 2 017 2015-2017

Maan osto -200 000 -200 000 -200 000 -600 000

Maan myynti/ tonttien myynti 200 000 200 000 200 000 600 000

Konsernihallinto yhteensä 0 0 0 0

Liikuntapaikat -35 000 -185 000 -155 000 -375 000

Irtaimistohankinnat -327 000 -60 000 -10 000 -397 000

Kasvu ja kulttuuri yhteensä -362 000 -245 000 -165 000 -772 000


Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä -35 000 -35 000 -35 000 -105 000

Pohjakartat 0 -15 000 0 -15 000

Uudet kaava-alueet, asuminen ja yrittäminen -595 000 -835 000 -825 000 -2 255 000

Uudet tiejärjestelyt 0 -100 000 -20 000 -120 000

Katujen ja teiden perusparannus -665 000 -820 000 -805 000 -2 290 000

Kevytväylät/rinnakkaistiet -20 000 -20 000 -450 000 -490 000

Sillat, kunnostus -120 000 -30 000 -100 000 -250 000

Tievalaistuksen saneeraus -300 000 -300 000 -300 000 -900 000

Muut kohteet (asfaltointi, saneeraus ym pienet kohteet)-385 000 -505 000 -305 000 -1 195 000

Puistot, matonpesupaikat -40 000 -40 000 -40 000 -120 000


Yhdyskunta ja ympäristö yhteensä -2 210 000 -2 835 000 -3 015 000 -8 060 000

Sote-rakennukset -475 000 -1 185 000 -600 000 -2 260 000

Koulurakennukset -2 050 000 -600 000 -290 000 -2 940 000

Kulttuuri/vapaa-ajan rakennukset -250 000 -510 000 -260 000 -1 020 000

Muut rakennukset 0 -280 000 0 -280 000

Ylläpitoinvestoinnit -350 000 -350 000 -350 000 -1 050 000

Energiasäästöhankkeet -250 000 -250 000 -250 000 -750 000

Rakennusten/omaisuuden myynti 100 000 200 000 200 000 500 000

Tilakeskus/laskennallinen taseyksikkö -3 275 000 -2 975 000 -1 550 000 -7 800 000

Investointimenot -6 667 000 -7 655 000 -5 435 000 -19 757 000

Rahoitusosuudet 485 000 1 165 000 270 000 1 920 000

Investointien omahankintameno -6 182 000 -6 490 000 -5 165 000 -17 837 000

Myyntituotot 300 000 400 000 400 000 1 100 000

Emokaupunki yhteensä -5 882 000 -6 090 000 -4 765 000 -16 737 000

Liikelaitosten investoinnit

Sastamalan Vesi liikelaitos -2 016 000 -2 023 000 -2 746 000 -6 785 000

Työterveys Akaasia liikelaitos 0 0 0 0

Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä

Investointimenot -8 683 000 -9 678 000 -8 181 000 -26 542 000

Rahoitusosuudet 485 000 1 165 000 270 000 1 920 000

Investointien omahankintameno -8 198 000 -8 513 000 -7 911 000 -24 622 000

Myyntituotot (tasearvo) 300 000 400 000 400 000 1 100 000

Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä -7 898 000 -8 113 000 -7 511 000 -23 522 000

Keskimäärin/vuosi, netto -7 840 667

SASTAMALAN KAUPUNKI

Investointisuunnitelma 2015-2017



15. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAT, EMOKAUPUNKI JA LASKENNALLISET TASEYKSIKÖT

Emokaupungin tulos- ja rahoituslaskelma, sisältää laskennalliset taseyksiköt

Tuloslaskelma

Kaupunki+liikelaitokset Emokaupunki Emokaupunki Emokaupunki

Ulk. + sis. 2015 2016 2017

Toimintatuotot 46 760 400 46 468 000 47 147 000

Valmistus omaan käyttöön 271 600 276 500 281 100

Toimintakulut -184 904 900 -186 584 800 -188 522 700

Toimintakate -137 872 900 -139 840 300 -141 094 600

Verotulot 81 300 000 83 063 000 85 264 000

Valtionosuudet 62 100 000 61 692 000 62 172 000

Rahoitustuotot ja kulut -201 800 -218 100 -233 100

Vuosikate 5 325 300 4 696 600 6 108 300

Poistot -5 854 500 -5 949 300 -6 161 800

Tilikauden tulos -529 200 -1 252 700 -53 500

Poistoero 110 000 110 000 110 000

Varausten muutos 0 0 0

Rahastojen muutos 0 0 0

Tuloksenkäsittelyerät 110 000 110 000 110 000

Yli-/alijäämä -419 200 -1 142 700 56 500

Rahoituslaskelma

Kaupunki+liikelaitokset Emokaupunki Emokaupunki Emokaupunki

Ulk. + sis. 2015 2016 2017

Vuosikate 5 325 300 4 696 600 6 108 300

Tulorah. Korjauserät 0 0 0

Toiminnan rahavirta 5 325 300 4 696 600 6 108 300

Investointimenot -6 667 000 -7 655 000 -5 435 000

Rahoitusosuudet 485 000 1 165 000 270 000

Pys.vast. myyntituotot 300 000 400 000 400 000

Investointien rahavirta -5 882 000 -6 090 000 -4 765 000

Vars. toiminnan nettokassavirta -556 700 -1 393 400 1 343 300

Ulk. antolainojen muutos 30 000 30 000 30 000

Sis. antolainojen muutos 295 700 295 700 295 700

Pitkäaik. lainojen lisäys 8 000 000 9 015 000 6 535 000

Pitkäaik. lainojen vähennys -7 767 600 -7 995 600 -8 256 600

Sis pitkäaik. lainojen vähennys 0 0 0

Muut maksuvalm. muutokset 0 0 0

Rahoitustoim. Nettokassavirta 558 100 1 345 100 -1 395 900

Kassavarojen muutos 1 400 -48 300 -52 600



Tilakeskuksen laskennallisen taseyksikön tulos- ja rahoituslaskelma

TILAKESKUS

TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatulot 13 334 400 13 534 000 13 737 000


Toimintamenot -9 284 400 -9 357 800 -9 386 700

Toimintakate 4 150 000 4 278 700 4 455 400

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkokulut -572 200 -582 900 -572 900

Korvaus peruspääomasta -725 400 -725 400 -725 400

Vuosikate 2 852 400 2 970 400 3 157 100

Poistot -3 198 100 -3 373 500 -3 517 500

Tilikauden tulos -345 700 -403 100 -360 400

Poistoero 80 000 80 000 80 000

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -265 700 -323 100 -280 400

TILAKESKUS

TASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA TS 2015 TS 2016 TS 2017

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 852 400 2 970 400 3 157 100

Satunnaiset erät 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät 0 0 0

Investointien rahavirta

Investointimenot -3 860 000 -4 340 000 -2 020 000

Rahoitusosuudet investointeihin 485 000 1 165 000 270 000 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot 100 000 200 000 200 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -422 600 -4 600 1 607 100

Lainanotto 4 900 000 4 640 000 3 160 000

Lainojen lyhennykset -4 432 900 -4 659 000 -4 659 000

Taseyksikön lainakannan muutokset 467 100 -19 000 -1 499 000



Sosiaali- ja terveyspalveluiden laskennallisen taseyksikön tulos- ja rahoituslaskel-

ma

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

TASEYKSIKÖN TULOSLASKELMA TA2015 TS2016 TS2017

Toimintatulot

Sopimuskuntien maksuosuudet 8 044 800

Muut myyntitulot 1 430 000

Maksutulot 6 775 300

Tuet ja avustukset 1 221 300

Muut toimintatulot 1 014 100

Toimintatulot 18 485 500 18 763 000 19 045 000

Toimintamenot

Henkilöstömenot -37 432 200

Palvelujen ostot -51 863 500

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 025 900

Avustukset -10 709 400

Muut toimintamenot -3 645 800

Toimintamenot -105 676 800 -107 262 000 -108 871 000

Toimintakate -87 191 300 -88 499 000 -89 826 000

Vuosikate -87 191 300 -88 499 000 -89 826 000

Poistot -95 300 -65 800 -53 000

Tilikauden tulos -87 286 600 -88 564 800 -89 879 000

Tilikauden yli-/alijäämä -87 286 600 -88 564 800 -89 879 000

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

TASEYKSIKÖN RAHOITUSLASKELMA TA2015 TS2016 TS2017

Toiminnan rahavirta

Vuosikate -87 191 300 -88 499 000 -89 826 000

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät


Investointimenot -35 000 -35 000 -35 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Toiminnan ja investointien rahavirta -87 226 300 -88 534 000 -89 861 000

Pysyvien vastavaavien hyödykkeiden

luovutustulot



16. LIIKELAITOKSET

16.1. Liikelaitosten vaikutus tuloksen muodostumiseen ja toiminnan rahoitukseen

LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN

TA2015

Kaupunki

ulk+sis

Liikelaitokset

ulk+sis

Kaupunki

eliminointi

Liikelaitokset

eliminointi

Kaupungin

tuloslaskelma-

osa ml.

liikelaitokset

Toimintatulot

Myyntitulot, ulkoiset 17 038 200 8 951 000 25 989 200

Myyntitulot, sisäiset 1 836 400 262 200 -1 836 400 -262 200

Maksutulot, ulkoiset 10 127 900 10 127 900

Maksutulot, sisäiset 16 300 -16 300

Tuet ja avustukset 3 011 700 2 500 3 014 200

Tuet ja avustukset, kunnalta 500 000 -500 000

Muut toimintatulot, ulkoiset 4 955 600 100 4 955 700

Muut toimintatulot, sisäiset 9 774 300 -9 774 300

Toimintatuotot yhteensä 46 760 400 9 715 800 -11 627 000 -762 200 44 087 000


Toimintamenot

Henkilöstömenot -77 745 300 -2 744 700 -80 490 000

Palvelujen ostot, ulkoiset -70 320 100 -2 444 100 -72 764 200

Palvelujen ostot, sisäiset -1 442 800 -410 200 1 442 800 410 200

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulk. -7 246 000 -1 029 200 -8 275 200

Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset -277 900 277 900

Avustukset -14 417 300 -14 417 300

Avustukset liikelaitokselle -500 000 500 000

Muut toimintamenot, ulkoiset -3 267 200 -244 800 -3 512 000

Muut tomintamenot, sisäiset -9 688 300 -70 000 9 688 300 70 000

Toimintakulut yhteensä -184 904 900 -6 943 000 11 909 000 480 200 -179 458 700

Toimintakate -137 872 900 2 972 800 282 000 -282 000 -134 900 100

Verotulot 81 300 000 81 300 000

Valtionosuudet 62 100 000 62 100 000

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -517 200 -405 000 405 000 -517 200

Korkotuotot, ulkoiset 20 000 20 000

Korkotuotot, sisäiset

Muut rahoitustuotot, ulkoiset 379 600 379 600

Muut rahoitustuotot, sisäiset 725 400 -725 400

Korkokulut, ulkoiset -981 400 -112 200 -1 093 600

Korkokulut, sisäiset

Korvaus peruspääomasta 405 000 -405 000 -405 000 405 000

Muut rahoituskulut -25 000 -25 000

Muut rahoituskulut, sisäiset -725 400 725 400

Vuosikate 5 325 300 2 455 600 -123 000 123 000 7 780 900


Suunnitelman mukaiset poistot -5 854 500 -1 545 500 -7 400 000

Satunnaiset erät

Tilikauden tulos -529 200 910 100 -123 000 123 000 380 900

Talousarvio 2015 Eliminoinnit



LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN

TA2015

Kaupunki

ulk+sis

Liikelaitokset

ulk+sis

Kaupunki

eliminointi

Liikelaitokset

eliminointi

Kaupungin

rahoitusosa ml.

liikelaitokset

Tulorahoitus

Vuosikate 5 325 300 2 455 600 -123 000 123 000 7 780 900

Satunnaiset erät

Tulorahoituksen korjauserät


Investointimenot

Ulkoiset investointimenot -6 667 000 -2 016 000 -8 683 000

Rahoitusosuudet investointimenoihin 485 000 485 000

Omaisuuden ulkoiset luovutustulot 300 000 300 000

Toiminnan ja investointien rahavirta -556 700 439 600 -123 000 123 000 -117 100

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten muutos ulk 30 000 30 000

Antolainasaamisten muutos sis. 295 700 -295 700

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten muutos ulk. 232 400 -103 400 129 000

Pitkäaikaisten muutos sis. -295 700 295 700

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos

Saamisten muutos

Korottomien velkojen muutos

Rahoituksen rahavirta 558 100 -399 100 -295 700 295 700 159 000

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 400 40 500 -418 700 418 700 41 900

Talousarvio 2015 Eliminoinnit



Liikelaitosten vaikutus kunnan toimintakatteeseen:

TA2015 Liikelaitokset Kunnan muut tehtävät Yhteensä

Ulkoinen myynti 8 953 600 35 133 400 44 087 000

Toimintamenot -6 262 800 -172 724 300 -178 987 100

Vaikutus toimintakatteeseen 2 690 800 -137 590 900 -134 900 100

Liikelaitosten vaikutus kunnan vuosikatteeseen:


Vaikutus kunnan toimintakatteeseen 2 690 800 -137 590 900 -134 900 100

Ulkoiset rahoituserät -112 200 142 793 200 142 681 000

Vaikutus vuosikatteeseen 2 578 600 5 202 300 7 780 900

Liikelaitosten vaikutus kunnan poistojen määrään ja tilikauden tulokseen:


Vaikutus kunnan vuosikatteeseen 2 578 600 5 202 300 7 780 900

Vaikutus kunnan poistoihin -1 545 500 -5 854 500 -7 400 000

Vaikutus tilikauden tulokseen 1 033 100 -652 200 380 900

Liikelaitosten vaikutus kunnan toiminnan ja investointien rahavirtaan:


Vaikutus kunnan vuosikatteeseen 2 578 600 5 202 300 7 780 900

Ulkoiset satunnaiset erät 0 0 0

Ulkoiset tulorahoituksen korjauserät 0 0 0

Ulkoiset investointimenot -2 016 000 -6 667 000 -8 683 000

Ulkoiset investointitulot 0 785 000 785 000

Vaikutus toiminnan ja investointien

rahavirtaan 562 600 -679 700 -117 100

Liikelaitosten vaikutus kunnan rahoituksen rahavirtaan:


Ulkoiset antolainasaamisten muutokset 0 30 000 30 000

Ulkoiset velkojen muutokset -103 400 232 400 129 000

Ulkoiset saamisten muutokset 0

Ulkoiset korottomien velkojen muutokset 0

Vaikutus rahoituksen rahavirtaan -103 400 262 400 159 000

Liikelaitosten vaikutus kunnan maksuvalmiuteen


Vaikutus toiminnan ja investointien

rahavirtaan 562 600 -679 700 -117 100

Vaikutus rahoituksen rahavirtaan -103 400 262 400 159 000

Vaikutus maksuvalmiuteen 459 200 -417 300 41 900



16.2. SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS

Toimielin: Sastamalan Veden johtokunta

Vastuuhenkilö: Sastamalan Veden johtaja Jorma Tuomisto


Vesihuollon perustehtävä on vesi- ja viemärilaitoksen suunnittelu ja rakentaminen sekä järjestelmien käyttö ja ylläpito toiminta-alueella. Prosessi tuottaa laadukasta talousvettä ja huolehtiin jäteveden vastaanotosta ja käsittelystä. Osaprosessiin kuuluvat seuraavat osatoiminnot:

- käyttöpalvelut - kunnossapitopalvelut - rakennuttaminen - asiakaspalvelu

Vesilaitoksella on asiakkaita noin 20 900 ja jätevesiasiakkaita on noin 18 200. Liikelaitos toteuttaa vesihuoltolaitosten ja verkoston rakentamista ja kunnossapitoa.


Suunnitelmallinen laitosten ja verkoston saneeraus Yli 400 000 euron rakennushankkeet:

- Nuupalan vesitorni - Kiikoinen-Sastamala-Huittinen yhdysvesijohto - Uudet kaava-alueet, Häijää

Sastamalan Vesi toteuttaa yhteistyössä Huittisten ja Punkalaitumen kanssa vesihuoltohankkeen, jossa Sastamalasta rakennetaan Huittisten Puhdistamo Oy:n toimesta siirtoviemäri Huittisten keskuspuhdista-molle. Kaikki Sastamalan jätevesien puhdistuslaitokset suljetaan.



Edistetään toiminta-alueella ja verkoston vaikutusalueella toistaiseksi liittymättömien kiinteistöjen liitty-mismahdollisuuksia. Jätevedenpuhdistamoille joutuvien vuotovesien vähentämiseen pyritään jatkuvalla putkistojen saneera-uksella.



Edistetään toiminta-alueella ja verkoston vaikutusalueella toistaiseksi liittymättömien kiinteistöjen liitty-mismahdollisuuksia. Jätevedenpuhdistamoille joutuvien vuotovesien vähentämiseen pyritään jatkuvalla putkistojen saneera-uksella.

Valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet

Korvaus peruspääomasta 397 600 €

Toiminta-avustus liikelaitokselle 500 000 € (yhdistymisavustus)

Kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen 0 €

Liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle 0 €

Ulkoisen lainanoton enimmäismäärä 700 000 €

Kokonaisinvestointien nettomäärä 2 016 000 €

Vuonna 2015 toteutettavat yli 400.000 euron hankkeet Kustannukset 2015 Kokonaiskustannusarvio

Nuupalan vesitorni 750 000 € 750 000 €




1. Jätevedenkäsittelyn paranta-minen ja ajanmukaistaminen

Ympäristölupaehtojen noudattaminen

Toiminnan seuranta Toiminnan sopeuttaminen päätösehtoihin

2. Peruspääoman tuotto, euro-määräinen 397 600 €

Tuottotavoite toteutuu Toteutuminen Tuloutus kaupungille

3. Sastamalan Veden tulos Positiivinen tulos Toteutuminen Kustannusseuranta




Vesiasiakkaita (liittymiä) 20 866 (5936)

20 450 (5770)

20 900 (5970)

20 900 (5970)

20 900 (5970)

20 900 (5970)

Laskutettu vesi m3 1 121 318 1 100 000 1 150 000 1 150 000 1 150 000 1 150 000

Jätevesiasiakkaita (liittymiä) 18 165 (4672)

17 850 (4500)

18 200 (4730)

18 200 (4730)

18 200 (4730)

18 200 (4730)

Laskutettu jätevesi m3 985 838 1 000 000 1 080 000 1 080 000 1 080 000 1 080 000


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

TS 2018

1000 €

Toimintatuotot 5 699 5 880 5 989 400 5 750 6 023 6 310

Valmistus omaan käyttöön 220 170 200 000 200 200 200

Toimintakulut -2 963 -3 042 -3 275 600 -3 308 -4 425 -4 447

Toimintakate (netto) 2 956 3 008 2 913 800 2 642 1 798 2 063


Poistot ja arvonalentumiset -1 647 -1 540 -1 545 500 -1 576 -1 576 -1 654

Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset 1 309 1 468 1 368 300 1 066 222 409

Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) -200 000 -1,1 milj.

SASTAMALAN VESI-LIIKELAITOKSEN INVESTOINTISUUNNITELMA

Sastamalan Veden tarkempi hankekohtainen investointisuunnitelma on esitetty liitteessä 2.

Yht.

2 015 2 016 2 017 2015-2017

Vesihuollon rakennukset ja laitteet -800 000 -310 000 -90 000 -1 200 000

Verkostorakentaminen, uudet kohteet -386 000 -885 000 -845 000 -2 116 000

Haja-asutusalueiden vesihuolto -90 000 -315 000 -415 000 -820 000

Vuotovesisaneeraukset -740 000 -513 000 -1 396 000 -2 649 000

Vesihuoltoavustukset 0 0 0 0

Sastamalan Vesi liikelaitos -2 016 000 -2 023 000 -2 746 000 -6 785 000

SASTAMALAN VESI



Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ SASTAMALAN VESI LIIKELAITOKSEN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA

SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS

TULOSLASKELMA (ulkoinen + sisäinen) TA 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatuotot 5 489 400 5 750 200 6 023 400


Tuet ja avustukset kunnalta 500 000

Liiketoiminnan kulut -3 275 600 -3 308 400 -4 424 900


Suunnitelman muk.poistot -1 545 500 -1 575 700 -1 576 200

Liikeylijäämä/liikealijäämä 1 368 300 1 066 100 222 300


Korkokulut ulkopuoliselle -112 200 -111 900 -133 900


Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä 858 500 556 600 -309 200

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot

Satunnaiset kulut

Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia 858 500 556 600 -309 200

Poistoeron lisäys(-)/vähennys(+) 97 600 97 600 149 200

Varausten lisäys(-)/vähennys(+) -500 000

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 456 100 654 200 -160 000

SASTAMALAN VESI LIIKELAITOS

RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TS 2016 TS 2017

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta

Tulorahoitus

Liikeylijäämä/alijäämä 1 368 300 1 066 100 222 300

Poistot ja arvonalentumiset 1 545 500 1 575 700 1 576 200

Rahoitustuotot ja -kulut -509 800 -509 500 -531 500

Satunnaiset erät

Muut tulorahoituksen korjauserät

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -2 016 000 -2 023 000 -2 746 000

Rahoitusosuudet investointeihin

Käyttöomaisuuden myyntitulot

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 388 000 109 300 -1 479 000

Rahoitustoiminnan kassavirta

Lainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys

Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys 700 000 1 000 000 2 600 000

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -295 700 -295 700 -295 700

Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -803 400 -807 400 -833 400

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset

Rahoitustoiminnan nettokassavirta -399 100 -103 100 1 470 900

Kassavarojen muutos -11 100 6 200 -8 100



16.3. TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS Toimielin: Työterveys Akaasian johtokunta

Vastuuhenkilö: vt. toimitusjohtaja

Liikelaitoksen tehtävä / Palvelusuunnitelman kuvaus

Työterveys Akaasia tuottaa Akaan, Ikaalisten, Punkalaitumen, Sastamalan ja Urjalan kuntien välisen yhteistoimintasopi-

muksen mukaiset työterveyshuoltopalvelut.

Työterveys Akaasia tarjoaa työnantajille ja yrittäjille työterveyshuollon lakisääteiset palvelut ja työterveyshuoltopainottei-

sen sairaanhoidon.

Palvelusuunnitelmana käytetään liiketoimintasuunnitelmaa, jossa kuvataan toiminnan yleiset periaatteet, toimintaa oh-

jaava asiakasnäkökulma, talousnäkökulma, henkilöstön ja muiden resurssien näkökulma, toiminnan ja prosessien näkö-

kulma, swot- sekä riskianalyysit ja kilpailutilanteen arviointi.


eArkistoon liittyminen ja siihen liittyvät toimenpiteet Laatujärjestelmän rakentamista jatketaan tavoitteena saada kokonaisuudesta 1. versio valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä Mahdolliset valtakunnallisen sote –uudistuksen tuomien muutosten valmistelut

12,8



Ajanvarauksen kehittäminen; nettiajanvarauksen lisääminen ja akuuttiaikojen uudelleenorganisointi Työnantajien kanssa pidettävissä neuvotteluissa sovitaan, miten kussakin työpaikassa työterveyshuollon toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Asiakaskyselyn kehittäminen niin, että sen antaman tiedon perusteella voidaan toimintaa suunnata enemmän asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Työntekijöiden ajankäytön / vastaanottojen kalenteroinnin ja laskutuksen kehittäminen. Vastaanottojen suunnittelu niin, että akuuttityö ja ei –akuuttityö saadaan sopeutettua asiakkaiden tarpei-siin. Kokouskäytäntöjen uudistaminen. Kehityskeskustelujen uudistaminen. Työntekijöiden koulutuksen suunnittelu asiakkaiden sekä alan kehityksen tuomien haasteiden mukaises-ti.



Valtuustotason sitovat taloudelliset tavoitteet

Korvaus peruspääomasta 3 %, 7.435,59 €

Toiminta-avustus liikelaitokselle 0

Kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen 0

Liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle 0

Ulkoisen lainanoton enimmäismäärä 0

Kokonaisinvestointien nettomäärä 0

Vuonna 2014 toteutettavat yli 400.000 euron hankkeet 0


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Valtuustotasolla määriteltävät sitovat tavoitteet / Tuloskortti

Liikelaitoksen tavoite strategi-an toteuttamisessa


1. työterveyshuolto työnantajan kumppanina – elämänhallinnan, hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen

yhteistyöpalaveri = toi-mintasuunnitelmaneuvot-telu jokaisen asiakkaan kanssa vähintään 1 ker-taa / vuosi 60 % työterveyshuolto-sopimuksista on koko-naisvaltaisia (tth+sh) sopimuksia

vuositapaaminen / asia-kas kokonaisvaltaisten sopi-musten osuus kaikista työterveyshuoltosopi-muksista

toimintasuunnitelmaneu-vottelu ja sen päivitykset vuoden aikana viestitetään työnantajille kokonaisvaltaisen sopi-muksen edut

2. nykyisten asiakkaiden säilyttä-minen ja uusien asiakkaiden saaminen

asiakasorganisaatioiden ja henkilöasiakkaiden lukumäärän lisääntymi-nen

asiakasorganisaatioiden ja henkilöasiakkaiden lukumäärät

palvelulupausten toteutta-minen ja palveluista tiedot-taminen

Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018

Henkilöasiakkaiden määrä 11 189 11 200 11 200 11 200 11 200 11 200

Työterveyshuollon sopimusten määrä

1 609

1 720

1 555

1 555

1 555

1 555

Sairausvastaanottokäyntienmäärä 15 178 14 000 14 000 14 000 14 000 14 000

Terveystarkastusten määrä 8 020 7 215 7 215 7 215 7 215

Työpaikkaselvitysten määrä 900 900 900 900

Työterveysneuvottelujen määrä 1 000 1 000 1 000 1 000


TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

TS 2018

1000 €

Toimintatuotot 3 461 3 757 3 726 400 3 726 3 726 3 726


Toimintakulut -3 413 -3 452 - 3 667 400 - 3 667 - 3 667 - 3 667

Toimintakate (netto) 48 305 59 000 59 59 59



Vyörytyserät

Tehtävän kokonais- kustannukset 48 305 59 000 59 59 59


TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOKSEN INVESTOINTISUUNNITELMA

Liikelaitoksella ei ole investointeja vuosina 2015-2017.



TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOKSEN TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA

TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS

TULOSLASKELMA (ulkoinen+sisäinen) TA 2015 TS 2016 TS 2017

Toimintatuotot 3 726 400 3 726 400 3 726 400


Tuet ja avustukset kunnalta

Liiketoiminnan kulut -3 667 400 -3 667 400 -3 667 400


Suunnitelman muk.poistot

Liikeylijäämä/liikealijäämä 59 000 59 000 59 000



Ylijäämä/alijäämä ennen satunnaisia eriä 51 600 51 600 51 600

Satunnaiset erät

Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia 51 600 51 600 51 600

Tuloksenkäsittelyerät

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 51 600 51 600 51 600

TYÖTERVEYS AKAASIA LIIKELAITOS

RAHOITUSLASKELMA TA 2015 TS 2016 TS 2017

Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta

Tulorahoitus

Liikeylijäämä/alijäämä 59 000 59 000 59 000

Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0

Rahoitustuotot ja -kulut -7 400 -7 400 -7 400

Satunnaiset erät

Muut tulorahoituksen korjauserät

Investoinnit

Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 51 600 51 600 51 600

Rahoitustoiminnan nettokassavirta 0 0 0

Kassavarojen muutos 51 600 51 600 51 600



17. SASTAMALAN KONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET

Konserniohjaus ja konserniin kuuluville tytäryhtiöille, osakkuusyhteisöille ja kuntayhtymille asetettavat tavoitteet Sastamalan kaupungin konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa edellisen kerran joulukuussa 2012. Konser-niohjeen päivitystä on valmisteltu Toimintakykyiset kuntakonsernit –hankkeessa, jossa kaupunki ja sen kolme keskeisintä tytäryhtiötä ovat olleet mukana. Koska kuntalakiuudistus on viivästynyt, konserniohjeen päivittäminen on siirtynyt vuodel-le 2015. Tytäryhtiöiden tulee soveltuvin osin noudattaa kaupungin konserniohjetta, omistajapoliittisia linjauksia, henkilöstöpolitiik-kaa, sisäisen valvonnan ohjetta ja muuta konsernia koskevaa ohjeistusta. Konserniohjaus- ja seurantavastuut on määritelty kaupungin hallintosäännössä ja konserniohjeessa. Kaupungin talousarviossa on konsernihallinnossa asetettu kaupungin konsernirakenteen kokonaisarviointiin ja konser-niohjauksen kehittämiseen liittyvä yhteinen tavoite. Tämä tarkoittaa erityisesti kaupungin omistuksessa olevien kaikkien tytäryhtiöiden taloudellista ja toiminnallista tarkastelua. Tavoitteena on saavuttaa lähivuosille tarkoituksenmukainen ja tehokas konsernirakenne ottaen huomioon toimintaympäristössä jo tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset. Kaupunki ohjaa tytäryhtiöidensä toimintaa myös asettamalla niille tavoitteita talousarviossa. Kaupungin keskeisimmistä tytäryhtiöistä on laadittu ensimmäisen kerran omat tuloskorttinsa, jotka sisältyvät kaupungin talousarvioon. Tuloskorteis-sa määritellään valtuustotasolla sitovat tavoitteet kyseisille tytäryhtiöille. Omat tuloskortit on laadittu seuraavista tytäryhti-öistä: Sastamalan Lämpö Oy, Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy (Sasyp), Sastamalan Tukipalvelu Oy (SaTu), Sas-tamalan Vuokratalot Oy, Kiinteistö Oy Hopunkallio sekä Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy (Servi). Muiden asuntoja kiinteistöosakeyhtiöiden osalta tavoitteeksi asetetaan, että yhtiöitä hoidetaan terveillä liiketoimintaperi-aatteilla ja että yhtiöt toimivat ilman kaupungin taloudellista avustusta. Osakkuusyhteisöille ei talousarviossa aseteta omia tavoitteita. Osakkuusyhteisöistä merkittävimmät ovat Hämeenkyrön Vesi Oy ja Huittisten Puhdistamo Oy. Pääsääntö osakkuusyhtiöiden toiminnassa ja seurannassa kuitenkin on, että yhtiöt toteuttavat yhtiöjärjestyksensä mukaista tehtäväänsä ja niiden taloutta hoidetaan terveellä liiketoimintaperiaatteella. Kuntayhtymien osalta tavoitteet on asetettu kuntayhtymien omissa taloussuunnitelmissa ja -arvioissa. Kaupunki seuraa kuntayhtymien tavoitteiden toteutumista.



Tytäryhtiö: Sastamalan Ruoka- ja Puhtauspalvelut Oy Servi

Seurantavastuulli-nen toimielin: Kaupunginhallitus


Tytäryhtiön toimiala ja perustehtävä Ruoka- ja puhtauspalvelut. Asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien ruoka- ja puhtauspalvelujen tuottaminen.

Tytäryhtiön liiketoimintastrategia (omat strategiset päätavoitteet 2015-2018)

Kilpailukykyiset hinnat ja taloudellinen kannattavuus sekä kasvu (in house -asema huomioiden) Hyvä asiakastyytyväisyys Hyvinvoiva henkilöstö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset 2015-2018 Vaikutus 1000 €, v.

Kannattava myynnin lisääminen Hopunkallion käyttöasteen kasvattaminen VAS:n sairaalahuollon palveluiden siirtyminen Servin tuotettavaksi Tuotanto- ja palvelukeittiöiden välisten prosessien hiominen entistä toimivammiksi ja tehokkaammiksi Servin työhyvinvointiohjelmassa määriteltyjen keinojen toteuttaminen



Kannattava myynnin lisääminen Hopunkallion keittiön käyttöasteen kasvattaminen Henkilöstö- sekä tila- ja laiteresurssien tehokkaampi yhteiskäyttö VAS:n sairaalahuollon palveluiden siirtyminen Servin tuotettavaksi, minkä johdosta puhtauspalveluiden henkilöstöresursseja voidaan käyttää aiempaa joustavammin koko Hopunkallion hyvinvointikampuksen alueella. Tuotanto- ja palvelukeittiöiden välisten prosessien hiominen entistä toimivammiksi ja tehokkaammiksi. Servin työhyvinvointiohjelmassa määriteltyjen keinojen toteuttaminen



Kannattava myynnin lisääminen Hopunkallion käyttöasteen kasvattaminen Tuotanto- ja palvelukeittiöiden välisten prosessien hiominen entistä toimivammiksi ja tehokkaammiksi Servin työhyvinvointiohjelmassa määriteltyjen keinojen toteuttaminen


Tytäryhtiön tavoite kaupunki-konsernin strategian toteutta-misessa


1. Tuottavuus paraneminen Liikevoittotavoitteen saavuttaminen Konsernin sisäiset hin-nankorotukset 0 % vuon-na 2015

Liikevoitto, € Konsernin sisäiset hin-nankorotukset

Edellä mainittujen kehittä-mis- ja tuottavuustoimenpi-teiden toteuttaminen.

2. Asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla

Vähintään edellisvuoden tasolla

Tyytyväisten osuus, % Kyselyn toteuttaminen, edellä mainittujen kehittä-mis- ja tuottavuustoimenpi-teiden toteuttaminen.

3. Henkilöstön tyytyväisyys työ-hön ja työnantajaan on hyvä

Vähintään edellisvuoden tasolla (4,66) (asteikko 1-6)

Kokonaistyytyväisyys Kyselyn toteuttaminen, edellä mainittujen kehittä-mis- ja tuottavuustoimenpi-teiden toteuttaminen.

4. Lisätään paikallisesti tuotettu-jen elintarvikkeiden käyttöä

Yhteistyö kehittyy tuotta-jien kanssa ja luodaan seurantajärjestelmä. Ostetaan edellisvuotta euromääräisesti enem-män paikallisesti tuotettu-ja elintarvikkeita.

Paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden käyttö, €

Määritellään asian seuran-takäytännöt. Käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia elintarvikkeita tapahtumissa, teemoissa yms.


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Talouden ja toiminnan mittarit / tunnusluvut

TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018

Liikevaihto €

8 787 000 8 617 000 9 292 000 9,7 meur

10,1 meur 10,5 meur

Liikevaihdon muutos %

-1 % +8 %

Henkilöstömäärä keskimäärin tilikauden aikana

167 155 173

Henkilöstökulut €/hlö

29 200 31 200 31 000

Investoinnit €

99 900 50 000 50 000

Lainamäärä €

0 € 0 € 0 €

Taseen loppusumma €

1,98 meur 2,05 meur 2,15 meur

Rahavarat tilikauden lopussa €

0,77 meur 0,8 meur 0,85 meur

Sastamalan kaupungin omistusosuus yhtiöstä %

95 95 95

Sastamalan kaupungin osuus yhtiön liikevaihdosta €

8 meur 7,8 meur 7,8 meur

Osingonmaksu emolle €

0 € 0 € 0 €

*)

Tuloslaskelma

TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 1000 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

TS 2018

1000 €

Liikevaihto 8 787 8 617 9 290

Liiketoiminnan muut tuotot 6 2 2

Materiaalit ja palvelut 2 645 2 798 2 980

Henkilöstökulut 4 876 4 688 5 300

Suunnitelman mukaiset poistot 47 53 60

Liiketoiminnan muut kulut 1 019 1 004 870

Liikevoitto (+) / liiketappio (-) 206 75 82

Rahoitustuotot ja -kulut 0,3 0 0

Voitto (+) / tappio (-) 207 75 82

Veronpalautus/jäännösvero 0 0 25

Tilikauden voitto (+) / tappio (-) 207 75 57


Perustelut olennaisille taloudellisille muutoksille/poikkeamille

Vuoden 2013 tilikauden tulosta paransi edellisvuodesta n. 200 000 euroa pienentyneet lomapalkkavelat ti-linpäätöksessä. Ilman tätä ainakin osittain virheellisistä tiedoista johtunutta kertaluontoista erää tulos olisi ol-lut noin 0 €, joten vuoden 2014 positiivinen tulos on seurausta toiminnan tehostumisesta.



Tytäryhtiö: Sastamalan Tukipalvelu Oy



Tytäryhtiön toimiala ja perustehtävä Yhtiön palvelutarjonta käsittää talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut sekä vaihdepalvelut. Yritys toimii myös han-

kintalain mukaisena yhteishankintayksikkönä.

Yritys tuottaa palveluita ainoastaan osakkailleen sekä heidän vaikutuspiiriinsä kuuluville organisaatioille. Palvelut tuote-

taan omakustannushintaan.

Tytäryhtiön liiketoimintastrategia (omat strategiset päätavoitteet 2015–2018)

Yhtiöllä ei ole hallituksen vahvistamaa strategiaa pyydetylle ajanjaksolle. Yhtiön strategian päivittäminen on työn alla. Yritys tarjoaa asiakaslähtöisiä, hinta-/laatusuhteeltaan kilpailukykyisiä tuki- ja asiantuntijapalveluita julkishallinnolle.

Palvelutuotannon tehostaminen.

Toiminnan kehittämisen painopisteet ja toiminnan olennaiset muutokset 2015–2018 Vaikutus 1000 €, v.

Palveluiden tuotteistaminen

Hinnoittelun yksinkertaistaminen

Tuotantoprosessien päivittäminen toimintatapojen tehostamiseksi ja palvelujen laadun pa-rantamiseksi.

20



Eri toimintayksiköiden toimintatapojen auditointi ja sen tulosten hyödyntäminen

Yhtenäisten toimintatapojen noudattaminen

Henkilöstöpolitiikka

Yhteistyö asiakkaiden kanssa > ohjeitten ja yhteisesti sovittujen toimintatapojen noudattaminen

60

Tuottavuustoimenpiteet 2016–2018


Asiakaskunnan laajentaminen

Tuotantoprosessien edelleen kehittäminen ja tehostaminen

30




1. Asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla

Vähintään 4 (asteikko 1-5)

Kokonaistyytyväisyys Kyselyn toteuttaminen

2. Kustannustehokkuus

Edullisempi kuin muiden kuntaomisteisten vastaa-vat yhtiöiden palvelut

Kustannusvertailu Kustannustehokkuuden seuranta

Talouden ja toiminnan mittarit / tunnusluvut

TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018

Liikevaihto €

4 973 161 4 895 517 4 882 463 4 990 000

5 200 000 5 300 000


+14,9 -1,6 -0,2 +2,1 +4 +1,9


44 + 4 50 + 1 50 49 50 52


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Henkilöstökulut €/hlö

43 171 44 064 43 872 44 750 45 644 46 557

Investoinnit €

- -4 - - 2

Lainamäärä €

- - - - - -


1 146 329 1 200 000 1 205 000 1 210 000 1 215 000 1 220 000


792 402 795 000 800 000 800 000 800 000 800 000


83,5 83,5 83,5 75 70 65


3 089 413 2 882 214 2 898 546 2 980 000 3 050 000 3 150 000


0 0 0 0 0 0

*)

Tuloslaskelma

TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 1000 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

TS 2018

1000 €

Liikevaihto 4 973 4 896 4 882 4 990 5 200 5 300

Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelut -1 757 -1 730 -1 820 -1 900 -1 950 -2 000

Henkilöstökulut -2 072 -2 245 -2 194 -2 193 -2 282 -2 421

Suunnitelman mukaiset poistot -28 -13 -10 -8 -6 -4

Liiketoiminnan muut kulut -1 108 -893 -851 -885 -958 -870

Liikevoitto (+) / liiketappio (-) 8 15 7 4 4 5

Rahoitustuotot ja -kulut -2 -1 -2 -2 -3 -3

Voitto (+) / tappio (-) 6 14 5 2 1 2

Veronpalautus/jäännösvero

Tilikauden voitto (+) / tappio (-) 6 14 5 2 1 4

Toiminnallisten muutosten vaikutus yht. vuositasolla (+/-) 80 50 50 50 50


Henkilöstökulujen merkittävä kasvu vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013 johtuu Lupin (LPKKY) yhdistymi-sestä Saskyyn. SaTun palkkalistoille siirtyi 4,5 henkilöä. Verkkolasku- ja tulostuspalvelukustannukset nousevat vuonna 2015 tähän vuoteen verrattuna 23 400 eurol-la. Lähes kaikki ohjelmistotoimittajat nostavat hintojaan 1,8 %:lla vuonna 2015. Vuonna 2015 ohjelmistopäivityksiä ja pakollisia ohjelmistohankintoja n. 40 000 euroa, CGI:n palvelinten päi-vitys ja siirto n. 30 000, seutuverkon laajennus ja verkon laitteiden uusinta n. 33 000, laiteleasing lisäys n. 30 000, auditointi 16 000.



Tytäryhtiö: Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy



Tytäryhtiön toimiala ja perustehtävä

Yhtiön perustehtävänä on seudun yritystoiminnan ja työpaikkamuodostuksen edistäminen, seudun elinkeinopalveluiden

järjestäminen, elinkeinopoliittisten kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen sekä rahoituksen kokoaminen. Yhtiö

edistää myös yritysten ja kuntien yhteistoimintaa, matkailua ja markkinointia sekä tuottaa ja välittää elinkeinojen harjoitta-

miseen liittyvien tietojen antamista.

Perustehtävänsä toteuttamisen tukemiseksi yhtiö voi omistaa sellaisten yhtiöiden tai yhteisöjen osakkeita ja osuuksia,

joiden toiminta liittyy välittömästi tai läheisesti yhtiön toimialaan.


Yhtiön liiketoimintastrategiaa ohjaa kaupungin strategia ja siitä johdettu seudullinen elinkeino-ohjelma. Elinkeino-ohjelmasta johdetut strategiset päätavoitteet ovat kehityshakuisten yritysten tukeminen, uuden yritystoiminnan aktivoin-ti, matkailun kehittäminen, kaupunki- ja kuntakeskusten sekä tapahtumatoiminnan kehittäminen, vetovoimatekijöiden markkinointi ja positiivisen kuntaimagon vahvistaminen sekä aluekehityksen painopisteinä biotalous sekä hyvinvointi-palvelut ja -teknologia.


Omien toimintatapojen ja palveluprosessin kehittäminen.



Palvelun tehostaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen palveluprosessissa sekä tiedon tehokkaampi jakaminen toimijoiden välillä (yhden luukun periaate). Toteutus yhteistyössä yhdyskunta ja ympäristö –ydinprosessin kanssa.



Kuten edellä


Tytäryhtiön tavoite kaupunki-konsernin strategian toteuttami-sessa


1. Kehityshakuisten yritysten tuke-minen

Yritysten hakemien inves-tointi- ja yritystukien määrä kasvaa

Hakemusten määrä Neuvonta- ja kehittämis-palveluiden tuottaminen

2. Uuden yritystoiminnan aktivointi

Vähintään 100 uutta perus-tettua yritystä Sastamalaan vuodessa

Perustettujen yritysten

määrä (PRH:n rekisteri)

Neuvonta- ja kehittämis-palveluiden tuottaminen

3. Asiakastyytyväisyys yrityspalve-luihin on hyvällä tasolla

Vähintään edellisvuoden tasolla (määritellään tarkemmin vuoden 2014 tulosten perusteella vuoden 2014 lopussa)

Kokonaistyytyväisyys Kyselyn toteuttaminen




TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018

Liikevaihto €

1 092 711 930 000 815 000 815 000

815 000 815 000


13,7 -14,9 -12,4 0,0 0,0 0,0

Henkilöstömäärä keskimäärin tili-kauden aikana

11 9 8 8 8 7


46 909 45 667 46 000

Investoinnit €

0 0 0

Lainamäärä €

0 0 0


401 351 420 000


7 139 7 139


87,18 87,18 87,18 87,18 87,18 87,18


632 695 657 620 687 120 687 120 687 120 657 120


- - - - - -

Henkilöstömäärässä on raportoitu vakituisessa työsuhteessa ja määrä- tai osa-aikaisessa työsuhteessa toimintavuoden aikana työskennelleet työntekijät. Henkilöstömäärässä ei ole otettu huomioon tuntipalkkaisia (esim. oppaat).

Tuloslaskelma

TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015

1000 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

TS 2018

1000 €

Liikevaihto 1 093 930 815 815 815 815

Liiketoiminnan muut tuotot 13 13 10

Materiaalit ja palvelut 0 0 0

Henkilöstökulut -516 -411 -368

Suunnitelman mukaiset poistot -2 -2 -2

Liiketoiminnan muut kulut -561 -528 -450

Liikevoitto (+) / liiketappio (-) +26 +2 +5

Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0

Voitto (+) / tappio (-) +26 +2 +5

Veronpalautus/jäännösvero 0 0 0

Tilikauden voitto (+) / tappio (-) +26 +2 +5



Liikevaihdon muutos vuosina 2014 ja 2015 johtuu yhtiön toteuttamien hankkeiden vähenemisestä. Mahdolliset uudet hankkeet voivat aiheuttaa muutoksia suunnitelmavuosien liikevaihtoon.



Tytäryhtiö: Sastamalan Vuokratalot Oy



Tytäryhtiön toimiala ja perustehtävä Yhtiön toimialana on asuntotarpeen tyydyttämiseksi Sastamalan talousalueella omistaa, hallita ja ylläpitää kiinteistöjä ja

rakennuksia sekä hankkia ja omistaa kiinteistöjen ja huoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita sekä vuokrata asuntoja

asunnontarvitsijoille.

Yhtiöllä on kiinteistöjä 45 kpl, joista 15 kpl on kerrostaloja ja 30 kpl pien- ja rivitaloja. Vuokra-asuntoja kiinteistöissä on

yhteensä 566 kpl ja vuokrattava huoneistoala on n. 32.000 m2.


1. Peruskorjausohjelma on valmis 2017-2018 2. Yhtiö säästää energiaa vuoteen 2017 yli 10% vuodesta 2013 3. Yhtiö parantaa omavaraisuusasteen yli 20 %:iin vuoteen 2017 mennessä


Kiinteistöjen purkaminen; Kokkila C (purettu), Huvikumpu, Holppi, Sammaljoki Kiinteistöjen hankkiminen; tytäryhtiöiden mahdolliset fuusiot Kiinteistöjen tasearvojen alaskirjaustarve

-10 +50 +100



Energiansäästö

-10



Energiansäästö Turhien kiinteistöjen purkaminen Huolto- ja hoitotöiden mitoittamisen päivittäminen ja kehittäminen

-30 -10 -10




1. Yhtiö toimii terveellä liiketoi-mintaperiaatteella ja ilman kaupungin taloudellista avus-tusta.

Tilikauden tulos voitolli-nen

Tuloslaskelma Nykyisten sekä edellä mainittujen kehittämis- ja tuottavuustoimenpiteiden toteuttaminen

2. Yhtiön vuokra-asuntojen käyttö on hyvällä tasolla.

Käyttöaste yli 90 % Käyttöastetilasto Asuntojen vuokraus Seuranta

3. Kaupungin omistuksessa olevien tytäryhtiöiden fuusioin-tiselvitys v. 2015 ja mahdolli-nen fuusiointi v. 2015-2016

Kaikki fuusioitaviksi so-veltuvat yhtiöt on fuusioi-tu vuokrataloyhtiöön

Selvitys laadittu +/- Tarpeelliset fuusioinnit tehty +/-

Selvityksen laadinta Mahdolliset fuusioinnit selvityksen perusteella


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Talouden ja toiminnan mittarit / tunnusluvut

TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018

Liikevaihto €

3 047 000 3 085 000 3 147 000 3 235 000

3 330 000 3 430 000


+1,2 +2,0 +2,8 +2,9 +3,0


0 0 0 0 0 0


0 0 0 0 0 0

Investoinnit €

100 000 200 000 300 000 300 000 300 000 300 000

Lainamäärä €

9 200 000 8 750 000 8 300 000 7 850 000 7 400 000 6 950 000


11 500 000 11 200 000 11 000 000 11 000 000 11 000 000 11 000 000


560 000 600 000 600 000 600 000 600 000 600 000


100 100 100 100 100 100


30 000 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000


0 0 0 0 0 0

*)

Tuloslaskelma

TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 1000 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

TS 2018

1000 €

Liikevaihto 3 040 3 040 3 130 3 225 3 320 3 420

Liiketoiminnan muut tuotot 7 45 10 10 10 10

Materiaalit ja palvelut -2 299 -2 270 -2 320 -2 370 -2 440 -2 500

Henkilöstökulut 0 0 0 0 0 0


Liiketoiminnan muut kulut, luottot. -79 -50 -60 -60 -60 -60

Liikevoitto (+) / liiketappio (-) +236 +359 +350 +305 +330 +370


Voitto (+) / tappio (-) +100 +152 +150 + 85 +110 +150

Veronpalautus/ Asuintalovaraus -100 -152 -150 -85 -110 -150

Tilikauden voitto (+) / tappio (-) 0 0 0 0 0 0



Vuosina 2016-2018 on huomioitu kiinteistöjen tasearvojen alaskirjausta 100.000 euroa/vuosi.



Tytäryhtiö: Kiinteistö Oy Hopunkallio



Tytäryhtiön toimiala ja perustehtävä Yhtiön toimialana on rakennuttaa, omistaa, hallita ja vuokrata kiinteistöjä ja arvopapereita ja käydä kauppaa niillä.

Kiinteistöyhtiön tehtävänä oli rakentaa Hopunkallion palvelukeskus. Rakennuksen pinta-ala yhdyskäytävineen on 4 926

m2 ja tilavuus 18 860 m

3.


Yhtiö toimii siten, että se pystyy hoitamaan vuosittain tarvittavat käyttötalous- ja pääomakustannukset. Yhtiö ei tavoittele voittoa.


-



Energiansäästö



Energiansäästö




1. Yhtiö toimii terveellä liiketoimin-taperiaatteella ja ilman kaupungin avustusta.

Tilikauden tulos voitolli-nen

Tuloslaskelma Korkotasoa tarkkaillaan, jotta vuokrataso pysyy kohtuullisena.


TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018

Liikevaihto €

850 000 800 000 750 000 750 000

800 000 850 000


0 -5,9 -6,3 0,0 +6,7 +6,3


0 0 0 0 0 0


0 0 0 0 0 0

Investoinnit €

0 0 0 0 0 0

Lainamäärä €

9 730 000 10 200 000 9 660 000 9 120 000 8 580 000 8 040 000


10 745 000 10 300 000 9 900 000 9 500 000 9 100 000 8 700 000


-895 000 310 000 100 000 100 000 100 000 100 000


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Sastamalan kaupungin omistusosuus yhtiöstä %

100 100 100 100 100 100


850 000 800 000 750 000 750 000 800 000 850 000


0 0 0 0 0 0

*)

Tuloslaskelma

TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 1000 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

TS 2018

1000 €

Liikevaihto 850 800 750 750 800 850

Liiketoiminnan muut tuotot

Materiaalit ja palvelut -35 -20 -30 -30 -30 -30

Henkilöstökulut


Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto (+) / liiketappio (-) +326 +293 +250 +260 +320 +380


Voitto (+) / tappio (-) +180 +145 +70 +30 +20 +30

Veronpalautus/jäännösvero

Tilikauden voitto (+) / tappio (-) +180 +145 +70 +30 +20 +30



Korkotason arvioidaan olevan selvästi suurempi vuosina 2017-2018.



Tytäryhtiö: Sastamalan Lämpö Oy Seurantavastuulli-nen toimielin: Kaupunginhallitus

Vastuuhenkilö: kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg

Tytäryhtiön toimiala ja perustehtävä Kaukolämmön- ja kylmän erillistuotanto ja jakelu, kaukolämmön jakelu asiakkaille.


Yhtiön tavoitteena on tehdä sellainen tulos, jolla on mahdollista toteuttaa tarvittavat investoinnit verkostoon ja yhtiön ylläpitoon ja maksaa osakkaille osinkoa.


Tiedottamisen lisäämiseen tekstiviestein asiakkaille panostetaan ja verkostoon lisätään rengaslinjoja turvaamaan verkostovaurioiden aiheuttamia lämpökatkoksia asiakkaille.



Kaukolämpöverkoston laajentaminen ja uusien asiakkaiden hankkiminen toimintasuunnitelman mukaan. Vanhojen mittarien uusiminen. Energiahukan minimointi.



Kaukolämpöverkoston laajentaminen ja uusien asiakkaiden hankkiminen toimintasuunnitelman mukaan. Vanhojen mittarien uusiminen. Energiahukan minimointi.




1. Osingonmaksu tuloksesta osakassopimuksen mukaisesti (8 % sijoitetusta omasta pää-omasta)

32 000 €

Osinko € Osingonmaksu

2. Hinnoittelu valtakunnallisesti kohtuullisella tasolla

Valtakunnallinen keskiar-vo tai sen alapuolella

Hinta €/MWh Hinnoittelu

3. Kaukolämpöverkoston suunni-telmallinen laajentaminen paikal-listen tarpeiden mukaisesti

Vähintään 500 m Verkoston pituuden lisäys m

Kaukolämpöverkoston laajennusrakentaminen

4. Asiakkaiden lukumäärän li-sääminen

Vähintään 3 kpl Uusia asiakkaita kpl Asiakashankinta


TP 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 TS 2018

Liikevaihto €

3 970 565 4 197 850 4 462 000 4 685 000


5,3 5,7 6,3 5,0


1 1 1 1


Talousarvio vuodelle 2015 taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 ____________________________________________________________________________________________________________ Henkilöstökulut €/hlö

80 065 83 475 87 300 91 200

Investoinnit €

367 806

Lainamäärä €

348 863 251 133 153 402 55 671


4 960 521


1 546 509


80 80 80 80


1 097 354 1 162 000 1 236 000 1 297 000


32 000 32 000 32 000 32 000

Kaukolämmön myynti GWh

57 60 61,5 62

Asiakkaiden lukumäärä kpl 197 201 204 207

Verkoston pituus km

29,0 29,5 30,0 30,5

*)

Tuloslaskelma

TP 2013

1000 €

TA2014

1000 €

TA2015 €

TS2016

1000 €

TS2017

1000 €

TS 2018

1000 €

Liikevaihto 3 970 4 198 4 462 4 685

Liiketoiminnan muut tuotot 16 17 17 17

Materiaalit ja palvelut -2 982 -3 311 -3 514 -3 709

Henkilöstökulut -80 -83 -87 -91

Suunnitelman mukaiset poistot -521 -556 -570 -584

Liiketoiminnan muut kulut -62 -66 -68 -69

Liikevoitto (+) / liiketappio (-) +340 +197 +240 +249

Rahoitustuotot ja -kulut -14 -12 -8 -3

Voitto (+) / tappio (-) +326 +185 +232 +244

Veronpalautus/jäännösvero -76 -37 -46 -49

Tilikauden voitto (+) / tappio (-) +236 +148 +186 +195



Lämmönmyynti perustuu ulkoilman lämpötilaan ja tätä ei voi ennustaa oikein. Ostoenergia tuotetaan pääosin hakkeella, jonka hinnan nousua ei voi tarkkaan ennustaa (hintaan vaikuttaa suuresti myös valtion verotuspolitiikka ja sen muutokset). Investoinnit vaihtelevat paljon vuosittain riippuen pitkälti uusista asiakkaista, joten niitä on vaikea ennustaa. Vuosien 2017-2018 tilanteita on vaikea ennustaa muuttuvasta verotuksesta ja energia-alan kehityksestä johtuen.



18. TALOUSARVION SITOVAT ERÄT, YHTEENVETO

TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO

Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot

Käyttötalousosa

Konsernihallinto

Konsernihallinto N 4 808 600

Yhteiset erät N 730 000

Kasvu ja kulttuuri yhteensä

Varhaiskasvatus N 9 931 000

Perusopetus N 24 035 000

Lukiokoulutus N 3 175 000

Elämänlaatu N 7 059 000

Yhdyskunta ja ympäristö ilman TK

Maankäyttö N 929 900

Yhdyskuntatekniikka N 2 671 600

Turvallisuus N 1 897 800

Elävä maaseutu N 782 000

Rakennusvalvonta N 271 700

Tilakeskus taseyks. N 4 150 000

Sosiaali- ja terveyspalvelut taseyks.

Sote-hallinto B 746 000 746 000

Perhe- ja sosiaalipalvelut B 22 505 200 4 368 100

Kothoitopalvelut B 10 738 800 3 172 800

Asumispalvelut B 16 074 700 4 833 700

Perusterveydenhuolto B 23 320 300 4 535 600

Ympäristönterveydenhuolto B 1 559 100 829 300

Erikoissairaanhoito B 30 732 700 0

Tuloslaskelmaosa

Verotulot B 81 300 000

Valtionosuudet B 62 100 000

Rahoitustuotot ja- kulut, emo N 1 095 800

Rahoitustuotot ja- kulut, Tilakeskus N 1 297 600

Rahoitustuotot ja- kulut, Sotesi N 0 0

Satunnaiset erät N 0 0



Investointiosa

Konsernihallinnon investoinnit N 0

Kasvun ja kulttuurin investoinnit N 362 000

Ympäristön (ilman Tilak) investoinnit N 2 210 000

Tilakeskuksen investoinnit N 3 275 000

Sos- ja terv.palveluiden investoinnit N 35 000

Rahoitusosa

Antolainasaamisten muutokset

Antolainasaamisten lisäys B 0 0

Antolainasaamisten vähennys B 325 700

Lainakannan muuutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys B 8 000 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 7 767 600

Lyhytaikaisten lainojen muutos N 0 0

Oman pääoman muutokset B 0 0

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 400

Kaupunki ilman liikelaitoksia 176 187 000 176 187 000

1) N= sitovuus nettomääräraha/tuloarvio, B=bruttomääräraha/tuloarvio

LIIKELAITOKSET, TALOUSARVION SITOVAT TALOUDELLISET TAVOITTEETSastamalan Työterveys

Sitovuus 1) Vesi Akaasia

liikelaitos liikelaitos

Tulos N > 0 > 0

Korvaus peruspääomasta B 397 600 7 435,59

Kaupungin tuki liikelaitokselle B 500 000 0

Peruspääomasijoitus ja -palautus B 0 0

Investointien kokonaismäärä netto B -2 016 000 0Lainanoton enimmäismäärä B 700 000 0

LIITE1

Perhepalveluverkoston tavoitteet

Perhepalveluverkoston keskeiset tavoitteet ovat ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki lapsille, nuorille ja lapsi-perheille kuntalaisten elämänhallinnan vahvistamiseksi. Perhepalveluverkosto koostuu julkisten palveluiden verkostomaisista toimintamuodoista ja kumppanuuksista kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Perhepalveluverkoston toiminnan kehittäminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa ajattelu, innovaatioiden etsiminen sekä uusien toimintatapojen kehittäminen ulottuvat koko taloussuunnitelmakaudelle. Perhepalve-luverkoston toimintaa arvioidaan, kehitetään edelleen ja toimintaa vakiinnutetaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää voimavarojen kohdentamista varhaisen tuen palveluihin. Korjaavien palveluiden tarpeen väheneminen hillitsee menokasvua. Ydinprosessien keskeisenä tavoitteena on verkos-toyhteistyö Sotesin sekä Kasvu ja kulttuuri –ydinprosessien kesken. Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistaa kuntalaisten elämänhallintaa. Samalla palveluiden järjestämisen vaikuttavuus ja tuottavuus paranevat.

Prosessin tavoite strate-gian toteuttamisessa


Elämänhallinnan edistämi-nen, Tasapainoinen talous: Varhainen puuttuminen vähentää lastensuojelun menoja pitkällä aikavälillä

Vuodesta 2016 lähtien lasten-suojelun sijaishuollon menot alkavat vähentyä (tavoite 3 %) Perheohjauksen ja lapsiper-heiden kotipalvelun kustannus-ten ja lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian kustan-nusten suhdeluku paranee.

Lastensuojelun sijais-huollon menojen toteuma Suhdeluku

Varhaisen puuttumisen uusi-en mallien käyttöönotto Toimiva perheohjaus Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelien myöntäminen

Turvallinen kasvun ja opin polku: Oppilaiden kouluhyvinvoin-ti ja kouluviihtyvyys para-nee

Oppilaiden kokemus koulun arjesta paranee paranee v. 2013-14 nähden: - työrauha oppitunneilla pa-ranee, - oppilaan tuntemus työn arvostuksesta nousee - oppilaiden mieliala kohenee Hyvinvointiprofiilin (OPH:n

ylläpitämä, koulujen käyttöön

tarkoitettu mittari internetissä)

mittaustulokset pysyvät enti-

sellä tasolla tai paranevat

Koulun hyvinvointi-profiilin kysymykset: Työrauha oppitunneil-la Oppilaan työn arvos-taminen Oppilaan oma koulu-työn arvostus Alakuloisuuden tun-temuksen määrä

Oppilailta kerätään opetuk-sesta palautetta, jonka pe-rusteella opettajat ja koulun-johtajat kehittävät opetuksen laatua. Kouluviihtyvyyttä kohenne-taan oppilaskuntatoiminnan avulla Järjestyssääntöjen jalkaut-taminen yhdessä oppilaskun-tien kanssa

Elämänhallinnan edistämi-nen: Päivähoitolasten ja koulu-laisten hyvinvoinnin ja fyysisen kunnon parane-minen

Päivähoidossa on vähintään

kaksi kertaa viikossa omaeh-

toisen liikkumisen lisäksi ohjat-

tua liikuntaa

Koululaiset liikkuvat 2 tuntia

päivässä

Fyysisen aktiivisuuden lisää-

minen koulupäivän aikana.

Nuorten osallisuuden lisäämi-

nen 3. sektorin kanssa yhdes-

sä järjestetyssä harrastetoi-

minnassa

Toteutuneet liikunta-kerrat ja tapahtumat Fyysisen kunnon testaaminen eri kun-tomittareiden avulla Harrastustoiminnan lisääntyminen

Liikuntatapahtumien suunnit-telu, valmistus, toteutus ja tiedotus vanhemmille. Vanhempien innostaminen liikkumiseen Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen toimen-piteet Yläkoulujen kuntokioskitoi-minta (liikuntaneuvontatoi-minta) Yhteistyön lisääminen kol-mannen sektorin kanssa (hanke + toimenpiteet)

Elämänhallinnan edistämi-nen: Asiakasviestinnän tehos-tuminen

Perhepalveluverkoston yhteis-ten, interaktiivisten sivustojen luominen

Sivusto tehty on/off

Sivusto rakennetaan

Elämänhallinnan edistämi-nen: Henkilöstö kokee perhe-palveluverkoston paranta-neen yhteistyötä eri toimi-joiden kesken

70 % vastaajista kokee, että yhteistyö on parantunut

Webropol –kysely lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville

Perhepalveluverkoston toi-mintamallit

Elämänhallinnan edistämi-nen, tasapainoinen talous: Palveluprosessien paran-tuminen

Uusia innovaatioita löydetään vähintään 5

Uusien innovaatioi-den määrä

Perhepalveluverkoston 2. kehittämisvaihe

LIITE 2

SASTAMALAN KAUPUNKI

INVESTOINTISUUNNITELMA 2015-2017 / HANKKEET Kaupunginhallituksen esitys 2.12.2014

2018-2020 / Investointipaineet

Investointi-

Yht. paineet Yht.

(1000 €) (1000 €) 2 015 2 016 2 017 2015-2017 2018-2020 2015-2020

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

Investointimenot 8 683 000 9 678 000 8 181 000 26 542 000 36 380 000 62 922 000

Rahoitusosuudet -485 000 -1 165 000 -270 000 -1 920 000 0 -1 920 000

Investointien omahankintameno 8 198 000 8 513 000 7 911 000 24 622 000 36 380 000 61 002 000

Pysyvien vastaavien myynti -300 000 -400 000 -400 000 -1 100 000 -900 000 -2 000 000

Nettoinvestoinnit 7 898 000 8 113 000 7 511 000 23 522 000 35 480 000 59 002 000

Keskimäärin/vuosi, netto 7 840 667 11 826 667 9 833 667

Konsernihallinto

Kiinteä omaisuus 0

Maanhankinta 200 000 200 000 200 000 600 000 600 000 1 200 000

Maan myynti -200 000 -200 000 -200 000 -600 000 -600 000 -1 200 000

Hakkaraisen talon investoinnit 75/225 178 0 0

Investointimenot 200 000 200 000 200 000 600 000 600 000 1 200 000

Rahoitusosuudet 0 0 0 0 0 0

Pysyvien vastaavien myynti -200 000 -200 000 -200 000 -600 000 -600 000 -1 200 000

Konsernihallinto netto 0 0 0 0 0 0

Kasvu ja kulttuuri

Aineellinen /Julkinen omaisuus

Kiikan urheilukentän peruskorjaus 120 120 000 120 000 0 120 000

Pururadan rakentaminen/valaistus , Kiikoinen 26 70 000 70 000 0 70 000

Uotsolan pallokenttä (kaukalo) 80 000 80 000 0 80 000

Ässä monitoimikentät kouluille (Pehula 2015) 60 35 000 35 000 35 000 105 000 0 105 000

Irtaimisto, kasvatus

Varhaiskasvatus: Ei hankintoja

Perusopetus:

Irtamistohankinnat (atk ja muut) 40 000 40 000 0 40 000

Mouhijärven yhteiskoulun I-vaiheen

ensikertainen kalustus 150 000 150 000 0 150 000

Lukio:

Irtamistohankinnat (atk ja sähköinen yo-tutkinto,

muut) 25 000 15 000 40 000 0 40 000

Elämänlaatu:

Irtaimistohankinnat (yli 10.000 €) 10 000 10 000 0 10 000

Latukone 15 000 15 000 0 15 000

Moottorikelkan vaihto 15 000 15 000 0 15 000

Jäänhoitokoneen uusiminen 50 000 50 000 0 50 000

Vinkin kulunvalvontajärjestelmä 12 000 12 000 0 12 000Kirjaston palvelupisteiden automatis.

lisääminen 35 000 30 000 65 000 0 65 000

0

Investointimenot 362 000 245 000 165 000 772 000 0 772 000


Pysyvien vastaavien myynti 0 0 0 0 0 0

Kasvu ja kulttuuri netto 362 000 245 000 165 000 772 000 0 772 000

Sotesi

Hammashoidon laitteet 35 000 35 000 35 000 105 000 105 000 210 000

Aarnokodin irtaimisto 0

Investointimenot 35 000 35 000 35 000 105 000 105 000 210 000



Sotesi, netto 35 000 35 000 35 000 105 000 105 000 210 000


Kust.'-

arvio

Aikaise

m-min

to t.

INVESTOINTIESITYKSET PROSESSEITTAIN

Investointi-

Yht. paineet Yht.

(1000 €) (1000 €) 2 015 2 016 2 017 2015-2017 2018-2020 2015-2020

Kiinteä omaisuus

Tonttien perusparannus 15 000 15 000 15 000 45 000 45 000 90 000

Aineeton käyttöomaisuus

Pohjakarttojen laadinta 15 000 15 000 15 000 30 000

Julkinen käyttöomaisuus

Uudet kohteet:

Uudet alueet, Anolankallio 100 000 70 000 170 000 120 000 290 000

Uudet alueet, Hyrkin alue 50 000 100 000 150 000 0 150 000

Uudet alueet, Raholankuja 35 000 35 000 0 35 000

Uudet alueet, Huiskonpolku 70 000 60 000 130 000 0 130 000

Uudet alueet, Häijää 250 000 280 000 270 000 800 000 0 800 000

Uudet alueet, Ranta-kukkuri 10 000 120 000 130 000 0 130 000

Uudet alueet, Karkun teollisuusalue 20 000 150 000 170 000 0 170 000

Uudet alueet, Kuuselan alue 5 000 35 000 40 000 0 40 000

Tyrvään teollisuusalue, Taapelikatu 100 120 000 120 000 0 120 000

Vuolteen teollisuusalueen tiet 40 000 40 000 0 40 000

Stormin tievaraukset 30 000 30 000 0 30 000

Katuyhteys Itsenäisyydentie-Tampereentie 800 0 20 000 20 000 780 000 800 000

Mouhijärven maisemakylät (mm. Tiisalantie ja

kevytväylä) 100 000 300 000 400 000 400 000 800 000

Uudet alueet, Hämeenlahti 70 000 70 000 0 70 000

Katujen perusparannus:

Nälkälänmäe alue 150 000 150 000 50 000 350 000 0 350 000

Torisevankatu (Narvantie-Murronkatu),

Suorakuja 100 140 000 30 000 170 000 0 170 000

Sorretunpolku 200 30 000 30 000 0 30 000

Vapaudenkatu 40 000 40 000 0 40 000

Kyläraitti 200 000 200 000 0 200 000

Uotinkatu 60 000 60 000 0 60 000

Kutomontie ja Siilintie 30 000 40 000 70 000 0 70 000

Narvantie (Itsenäisyydentie-Harjukatu) 230

Kymppikortteli/ Onkiniemenkatu ja Kirjakuja 100

Kyrönsuonkatu

Pikkusuonkatu

Pihakatu

Hintsantie

Letontie v. 2015

Tommintie jälkeen

Hierikonkatu toteutettavia

Poikkikatu kohteita

Kilpinokankatu (Varilank.-Rautavedenk.) (sis. alla

Sylväänkatu oleviin

Aittalahdenkatu (Marttilank.-Rautavedenk.) summiin)

Kustintie

Passinmäentie

Katujen perusparannus (suunnittelu ja toteutus) 15 000 600 000 755 000 1 370 000 1 950 000 3 320 000

Muut kohteet 0

Keikyän riippusillan kunnostus 100 000 100 000 0 100 000

Siltojen peruskunnostus 20 000 30 000 100 000 150 000 100 000 250 000

VT 11 alikulku ja Tiisalantie-Mustianoja

rinnakkais-/kevyenliikenteenväylä 2 710 150 000 150 000 2 350 000 2 500 000

Muut määrärahat

Kauppatorin päällysrakenteen parantaminen 200 0 200 000 200 000

Peilitie-Ahertajankatu kevyen liikenteen väylä 300 20 0 0 0

Uudet kevyen liikenteen väylät 280 000 280 000 1 320 000 1 600 000

Mt249 kevyen liik. väylä Kyntäjäntie-Vt12 0 0 0

Kevytväylä Kiikka-Kaukolan risteys 1 000 0 0 0

Roismalan liikekeskuksen liikennejärj. 70 000 70 000 0 70 000

Katujen asfaltointi 190 000 190 000 220 000 600 000 720 000 1 320 000

Asfalttipohjat + reunakivet 20 000 20 000 20 000 60 000 60 000 120 000

Katujen vihertyöt 10 000 10 000 10 000 30 000 30 000 60 000

Pesurinkadun asfaltointi 50 000 50 000 100 000 0 100 000

Sipintien asfaltointi 55 000 55 000 0 55 000

Kevyen liikenteen väylien kunnostaminen 20 000 20 000 20 000 60 000 60 000 120 000

Katuvalaistusverkon saneeraus 300 000 300 000 300 000 900 000 900 000 1 800 000

Erillisten kohteiden suunnittelu 20 000 20 000 40 000 60 000 100 000

Muut teknisen lautak. päätettävät investoinnit 20 000 20 000 40 000 60 000 100 000

Ratakadun parantaminen + P-alueet 0 0 150 000 150 000

Sasky Ratakadun kuivatus 0 0 100 000 100 000

Rautatieaseman pysäköintialue 100 000 125 000 0 225 000 0 225 000

- Khall 1.12.2014: aikaistettu vuodelta 2017

Uotsolantien parantaminen (edellyttää Ely:n

osallistumista, vuosi ei tiedossa)

-Khall 1.12.2014: haetaan ulkopuolista valtio/EU -rahoitusta


Kust.'-

arvio

Aikaise

m-min

to t.

Ympäristö / yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntatekniikka ja elävä maaseutu

Investointi-

Yht. paineet Yht.

(1000 €) (1000 €) 2 015 2 016 2 017 2015-2017 2018-2020 2015-2020

Laiturit ja matonpesupaikat

Laiturit ja matonpesupaikat 0 20 000 20 0000 0

Puistot, mm. leikkipuistot 40 000 40 000 40 000 120 000 120 000 240 0000 0

Irtaimisto 0 0

Mittauslaitteiston uusiminen 45 45 000 45 000 0 45 000

Traktorikaivurin vaihto peruskunnostettuun

(poistettu khall 1.12.2014) 0 0 0 0

Konekeskuksen kalusto 120 000 120 000 240 000 360 000 600 000

Käytetty valssijyrä 0 0 0

Puistot: ruohonleikkuri +kalusteita leikkikentille 40 000 50 000 50 000 140 000 150 000 290 000




Ympäristö, infra netto 2 210 000 2 835 000 3 015 000 8 060 000 10 070 000 18 130 000

Talonrakennus

Vammalan terveyskeskus 100 000 100 000 0 100 000

potilaspuhelinjärjestelmä ja lääkehuone

Vanhainkodit ja tehostettu palveluasuminen

Hopun palvelukeskus, vanha keittiö kuntoutustilaksi860 300 000 560000 860000 0 860 000

Mouhijärjen palvelukeskus, uudisrakennus 1100 hum22 750 0 2 750 000 2 750 000

Kiikan vanhainkoti, uudisrakennus 1320 hum2 3 300 0 3 300 000 3 300 000

Varilan koulu 0

Peruskorjaus, n. 2950 hum2 4 300 0 4 250 000 4 250 000

Sylvään koulu 0

Erityisluokkien peruskorjaukset, 240 000 240000 720 000 960 000

vesikaton ja sisäpihan uusiminen v. 2016 600 30 000 600 000 630000 0 630 000

0

Bäckmanin tornihuvila, peruskorj. 450 350 100 000 100000 0 100 000

Avustus, ELY-keskus -200 -150 -50 000 -50000 0 -50 000

Karkun koulu 0 950 000 950 000

Rakennus C:n uusim, laajennus 400 hum2 950 0

Mouhijärven yhteiskoulu 0

Ala-asteen laajennus + pk, vaihe 1 3 150 970 2 200 000 2200000 0 2 200 000

Avustus, AVI -260 -80 -180 000 -180000 0 -180 000

Laaj. 2700 m2 + pk. 500 m2, vaihe 2 6 600 50 000 50000 6 550 000 6 600 000

Vammalan asemarakennukset 0

Peruskorjaus, työteekki 480 360 120 000 40 000 40 000 200000 40 000 240 000

Aarno-koti, uudisrakennus 950 hum2 0

Keh.vamm. ryhmäas. 3 x 5 = 15 hp. Kust.arvio alv = 0%2 200 510 000 1 690 000 2200000 0 2 200 000

ARA:n avustus arvioitu 50% ##### -255 000 -845 000 -1100000 0 -1 100 000

Kiikoisten kirjasto-koulu ja kuntosali 1 190 YA 25 000 630 000 530 000 1185000 0 1 185 000

Uudisrakennus, avustus -590 -320 000 -270 000 -590000 0 -590 000

Kiikoisten rantasauna 400 YA 175 000 200 000 375000 0 375 000

Kaupungintalo

Vesikaton uusiminen 280 000 280000 0 280 000

Jäähalli

Laajennus, puku- ja pesutilat 0 600 000 600 000

Ylläpitoinvestoinnit (10000 - 100000 €) 350 000 350 000 350 000 1050000 1 050 000 2 100 000

Erillinen työohjelma, sis. Myös Kiikoisten YS-kohteet 0

Energiasäästöhankkeet 250 000 250 000 250 000 750000 750 000 1 500 000

Erillinen työohjelma 0

Kiinteistöjen myyntiI (kirjanpitoarvo)

Kaupungin prosesseille tarpeettomiksi

käyneet tai kannattamattomat kiinteistöt -100 000 -200 000 -200 000 -500000 -300 000 -800 000


Rahoitusosuudet -485 000 -1 165 000 -270 000 -1 920 000 0 -1 920 000

Pysyvien vastaavien myynti -100 000 -200 000 -200 000 -500 000 -300 000 -800 000

Talonrakennus netto 3 275 000 2 975 000 1 550 000 7 800 000 20 660 000 28 460 000

Ympäristö /Tilakeskus


Kust.'-

arvio

Aikaise

m-min

to t.

Investointi-

Yht. paineet Yht.

(1000 €) (1000 €) 2 015 2 016 2 017 2015-2017 2018-2020 2015-2020

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Jätevesipumppaamoiden saneeraus 360 210 30 000 30 000 30 000 90 000 90 000 180 000

Pumppaamoautomaatio 320 200 30 000 30 000 30 000 60 000

Nuupalan vesitorni 750 750 000 750 000 0 750 000

Houhajärven vedenottamo, varavoimakone 60 60 000 60 000 0 60 000

Vesihuoltolaitoksen autom. yhdistäminen 270 20 000 250 000 270 000 0 270 000

Julkinen käyttöomaisuus

Verkostorakentaminen uudet kohteet

Liuhalantie vesihuolto 60 60 000 60 000 0 60 000

Putajantien pumppaamo - VT11 alitus 60 60 000 60 000 0 60 000

Uudet k-alueet, Anolankallio 520 280 25 000 25 000 100 000 125 000

Tyrvään teollisuusalue, Taapelinkatu 270 150 70 000 70 000 0 70 000

Hyrkin alue 200 50 10 000 10 000 0 10 000Ratakadun kuivatus, hulevesiviemäri 100 100 000 100 000 0 100 000

Kiikoinen-Sastamala-Huittinen vesihuolto,

yhdysvesijohto 1 400 300 000 400 000 700 000 0 700 000

Uudet kaava-alueet, Häijää 220 220 000 150 000 150 000 520 000 0 520 000

Raholankuja 15 15 000 15 000 0 15 000

Huiskonpolku 50 25 000 25 000 900 000 925 000

Uudet kaava-alueet, Ranta-Kukkuri 165 15 000 150 000 165 000 0 165 000

Uudet kaava-alueet, Karkun teollisuusalue 390 120 000 120 000 0 120 000

Uudet kaava-alueet, Kuuselan alue 40 000 40 000 0 40 000

Mouhijärven maisemakylät 100 000 100 000 450 000 550 000

Uuudet kaava-alueet 0 600 000 600 000

Haja-asutusalueen vesihuolto

Haja-asutusal viemärikoht. 2016-2018 suunn. 40 40 000 40 000 0 40 000

Sastamala-Huittinen yhdysvesiviemäri 60 15 000 15 000 30 000 0 30 000

Häijää-Salmi runkoviemäri ja yhdysvesijohto 50 50 000 50 000 0 50 000

Kärppälän vesihuolto 340 140 v. 2015

Keikyän alue 200 jälkeen

Kulmuntila-Mielaanniemi 250 toteutettavia

Särkijärven alue 300 kohteita

Teukkula-Jokisivu 150 (sis. alla

Kiimajärvi 100 oleviin

Niemenmaa 50 summiin)

Karkunkylä 580

Haja-asutusalueiden vesihuolto/ nimeämättä 140 300 000 400 000 700 000 590 000 1 290 000

Vuotovesi- ja verkostosaneeraukset

Iisankatu-Uotinkatu 195 195 000 195 000 0 195 000

Tyrväänkatu väli Uotinkatu-Haapakatu 180 180 000 180 000 0 180 000

Torisevankatu, Suorakuja 120 50 000 50 000 0 50 000

Vammalantie-Hierikonkatu 135 135 000 135 000 0 135 000

Kylänraitti 60 60 000 60 000 0 60 000

Roismalankatu Itsenäisyydentie-VT12 (CM) 120 120 000 120 000 0 120 000

Pororannan paineviemärilinjan saneeraus 350 350 000 350 000 0 350 000

Kyrönsuontie 140

Pikkusuonkatu 60

Pihakatu 15

Itsenäisyydentie 60

Hintsantie 120

Poikkikatu (Itsenäisyydentieltä alas) 90

Letontie 48

Tommintie 35 v. 2015

Hierikonkatu sivuhaaroineen 130 jälkeen

Liirinkatu 115 toteutettavia

Aittalahdenkatu (Marttilankatu-Rautavedenk.) kohteita

Passinmäentie 170 (sis. alla

Uotinkatu-Uotinkuja 180 oleviin

Kimpurinkuja 70 summiin)

Kalliokuja 60

Lehtokuja 75

Haapakuja 65

Leppäkuja ja Pajukuja 175

Vuotovesi- ja verkostosaneeraukset 1 861 513 000 1 046 000 1 559 000 1 885 000 3 444 000

Kiikoisten yhdistymissop. mukaiset kohteet

Muut Kiikoisten kohteet

Tervahaudan alueen vesihuolto 55 45 000 45 000 0 45 000

Vuolteen teollisuusalueen vesihuolto 24 30 000 30 000 0 30 000

Hämeenlahden alueen vesihuolto 31 31 000 31 000 0 31 000

Vesihuoltoavustukset




Sastamalan Vesi netto 2 016 000 2 023 000 2 746 000 6 785 000 4 645 000 11 430 000

Sastamalan Vesi liikelaitos


Kust.'-

arvio

Aikaise

m-min

to t.

Documents

SASTAMALAN KAUPUNKI · Tarkoituksena on löytää mahdollisuudet mittakaavaltaan ja rakennustyypiltään ... Sastamalan kaupunki on vuonna 2014 hyväksynyt kaupunkistrategiaan perustuvat