Selvitys e-kirjalukulaitteen käytettävyydestä

1

Selvitys e-kirjalukulaitteiden käytettävyydestä

Ari Haasio/Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Koulun laitteet ja ohjelmistot tehokäyttöön

2

3

SISÄLLYSLUETTELO

1. Tutkimuksen tavoitteet ja tausta .................................................. 4

2. Testiryhmä ja testauksen suorittaminen .................................................. 6

3. Testiryhmän kommentit eri laitteista .................................................. 8

3.1 iPad 1 .................................................. 8

3.2. Samsung Galaxy ................................................. 10

3.3. Bookeen Cybook ................................................. 11

3.4. Sony Reader ................................................. 14

3.5 IQ Pocket Book ................................................. 16

4. Opiskelijoiden näkemykset eri lukulaitteiden

soveltuvuudesta opetuskäyttöön ................................................. 18

5. Ei enää kirjapinkkoja? Opettajat pohtivat lukulaitteiden käyttöä ................... 22

6. Lukulaitteella nettiin? ................................................. 23

7. Sisällöt ja soveltaminen opetuksessa ................................................. 25

8. Yhteenveto ................................................. 26

LÄHTEET ................................................. 27

Liite 1 ................................................. 28

4

1. Tutkimuksen tavoitteet ja tausta

Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjas-toja tietopalvelualan opiskelijat tes-tasivat huhti-toukokuussa 2011 neljää eri e-kirjalukulaitetta sekä kahta tablet-tikonetta Tampereen kaupungin ope-tusteknologiapalveluiden pyynnöstä. Tavoitteena oli kartoittaa eri laitteiden käytettävyyttä, niiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä pohtia miten testatut laitteet soveltuisivat opetuskäyttöön.

Testattavaksi oli valittu seuraavat luku-laitteet/tabletit:

- iPad 1 - Samsung Galaxy - Bookeen Cybook - Sony Reader - IQ Pocket Book

Näistä Applen iPad ja Samsungin Ga-laxy ovat nk. tablettikoneita ja loput taas e-kirjalukulaitteita.

Tablettina pidetään vakiintuneen määritelmän mukaan laitetta, joka on 5–11-tuumaisella kosketusnäytöl-lä, langattomalla verkkoyhteydellä ja video-ominaisuuksilla varustettu kan-nettava laite, kuten esimerkiksi iPad (Pitkänen 2010). E-kirjalukulaite taas on kehitetty erityisesti e-kirjojen luke-mista varten eikä siinä välttämättä ole Internet-selainta yms. tablettimaisia

ominaisuuksia. Kairisalon (2010) mu-kaan e-kirjalukulaite on kannettava lai-te, jolla voidaan lukea e-kirjoja. Laite voi olla suunniteltu pelkästään lukutar-koitukseen tai sellaiseksi, että se pys-tyy lisäksi suorittamaan muitakin toi-mintoja. Näiden laitteiden tärkeimmät edut ovat kannettavuus, luettavuus auringon valossa ja pitkäkestoinen akku. E-kirjan lukulaitteet hyödyntä-vät näytöissään korkearesoluutioista e-paperiteknologiaa saavuttaakseen mahdollisimman hyvän luettavuuden. Ennen muuta se, että useissa lukulait-teissa – ei tosin välttämättä kaikissa – käytetään silmäystävälliseksi kehi-tetty nk. e-paperia, on keskeinen ero normaalilla tietokonenäytöllä varustet-tuun tablettiin verrattuna.

E-kirja taas voidaan määritellä esimer-kiksi seuraavasti:

”E-kirja on elektroninen versio painetusta kirjasta (julkaistu tai joka julkaistaan), joka ladataan lukemista varten kannettaviin laitteisiin, PDA:lle, PC:lle tai kan-nettavaan tietokoneeseen, joissa lukemiseen käytetään patentoi-tua e-kirjalukuohjelmaa” (Brown 2001).

5

Raportissa on käytetty johdonmu-kaisesti termiä lukulaite riippumatta siitä onko kyseessä verkkoyhteydellä varustettu sormitietokone (esim. iPad) vai puhtaasti koneelle ladattavien kir-jojen lukemiseen tarkoitettu laite.

Selvityksen toisessa vaiheessa kartoitettiin opettajien suhtautumista lukulaitteisiin ja niiden käyttöön ope-tustilanteissa. Tätä varten haastatel-tiin Pirkkalan yläkoulun opettajia ja selvitettiin heidän e-kirjoille ja lukulait-teille asettamiaan odotuksia. Haastat-telu toteutettiin ryhmähaastatteluna 12.10.2011. Haastatteluihin osallistui kuusi henkeä, viisi naista ja yksi mies. Selvityksen tekijä ei erikseen valikoi-nut haastateltavia henkilöitä vaan koulun rehtori hankki haastateltavat opettajat. Yksityisyyden suojaamisek-si tässä raportissa ei ole tarkemmin mainittu haastateltavien taustatietoja, kuten ikää. Eräissä tapauksissa vii-tataan oppiaineeseen, mikäli se on haastateltavien antamien esimerkkien valossa perusteltua.

Haastateltavat eivät olleet käyt-täneet e-kirjoja opetuksessa, joten vastaukset perustuvat heidän etu-käteistietämykseensä, asenteisiinsa ja oletuksiinsa. Osa vastaajista oli

kokeillut lukulaitteita, mutta kukaan ei omistanut sellaista. Käytännössä lukulaitekokeilutkin olivat olleet hyvin satunnaisia. Haastattelun yhteydessä ryhmällä oli mahdollisuus lyhyesti tu-tustua tutkimuksessa mukana olleisiin lukulaitteisiin.

Koska ryhmällä ei ollut kokemuksia e-kirjojen käytöstä opetuksessa, ta-voitteena olikin ennen muuta kartoit-taa toiveita, odotuksia ja asenteita, joi-ta uuteen oppimateriaaliin ja alustaan on. Miten e-kirjaa ajateltiin hyödyntää, mitä heikkouksia tai vaaroja sillä oli ja mitä mahdollisuuksia e-kirja tarjosi opettajalle?

6

Kutakin konetta oli käytettävissä yksi kappale lukuun ottamatta iPadia, joita oli neljä kappaletta.

Testaukseen osallistui kaikkiaan kymmenen kirjasto- ja tietopalvelualan toisen tai kolmannen vuosikurssin opiskelijaa Seinäjoen ammattikorkea-koulusta. Testaajiksi valikoitiin kaikki halukkaat alan opiskelijat. Kukaan heistä ei omistanut tablettikonetta tai e-kirjalukulaitetta. Tutkimukseen osal-listuneiden opiskelijoiden ikähaitari oli 20-28 vuotta. Naisia osallistuneista oli yhdeksän kappaletta ja miehiä yksi.

Muutama opiskelija oli messuilla kokeillut lukulaitteen käyttöä, mutta he eivät edes osanneet nimetä mitä lukulaitteita he olivat pidelleet käsis-sään. Kaikki kuitenkin kokivat e-kirjat kiinnostaviksi jo pelkästään tulevan ammattinsa takia ja suhtautuivat nii-hin myönteisesti. Vaikka opiskelijoilla ei ollut kokemusta lukulaitteiden käy-töstä, kaikki olivat kuitenkin lukeneet esimerkiksi e-kirjoja opintoihinsa liitty-en korkeakoulukirjastossa tai muualla tietokoneen näytöltä.

Opiskelijat jaettiin tutkimusta varten kolmeen 3-4 hengen ryhmään. Kaikki-aan selvityksen tekemiseen osallistui

2. Testiryhmä ja testauksen suorittaminen

10 opiskelijaa. Kukin heistä sai muu-tamaksi päiväksi käyttöönsä jokai-sen tutkittavana olleen lukulaitteen/tabletin. Opiskelijat täyttivät kustakin lukulaitteesta puolistrukturoidun lo-makkeen (liite 1), jossa he analysoi-vat kunkin lukulaitteen ominaisuuk-sia. Testauksen päätteeksi opiskelijat osallistuivat yliopettaja Ari Haasion vetämään ryhmähaastatteluun touko-kuun lopulla.

Tässä raportissa on esitetty opiske-lijoiden näkemykset eri lukulaitteista ja niiden käytettävyydestä, ominai-suuksista ja soveltuvuudesta opetus-käyttöön. Kukin lukulaite on käsitelty omana kokonaisuutenaan ja luvus-sa 4 on yhteenveto, jossa vertaillaan eri laitteiden ominaisuuksia kootusti opiskelijoiden näkemyksiin perustuen sekä tehdään johtopäätöksiä niiden soveltuvuudesta oppilaitoskäyttöön.

Koska tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden määrä oli verraten pieni, ei tämän käyttäjäpalautteen perus-teella ole mahdollista tehdä tilastolli-sia yleistyksiä. Pikemminkin kyse on suuntaa antavista näkemyksistä ja haastatteluissa esiin tulleista ajatuk-sista. Kunkin laitteen saamat keski-arvot eri ominaisuuksista on kuitenkin

7

esitelty tässä raportissa. Kysymysten (esim. käytettävyys, navigointi jne.) toimivuutta on arvioitu asteikolla 1-5 (1=heikko, 2=välttävä, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erinomainen).

8

3. Testiryhmän kommentit eri laitteista

3.1 iPad 1

Testiryhmän käytössä oli Apple iPadin ensimmäinen markkinoille tullut versio. Tämän jälkeen markkinoille on tullut uudempi iPad, joka kuitenkin on pää-piirteissään edeltäjänsä kaltainen eräi-tä kokoon yms. liittyviä ominaisuuksia lukuun ottamatta. Testattavana olleet iPadit oli varustettu WiFi- ja 3G-yhtey-dellä. Laitteet olivat 64 Gt:n iPadejä, joiden näyttö on 9,7 tuuman suuruinen.

IPad sai voimakasta kritiikkiä Flash-tuen puuttumisesta. Tämä hankaloitti monia toimintoja ja esimerkiksi tie-donhaut Helsingin ja ympäristökuntien yleisten kirjastojen HelMet-tietokan-nasta eivät tämän takia olleet mahdol-lisia.

Kokonaispisteissä iPad pärjäsi par-haiten ja nousi näin testiryhmän suo-sikiksi hieman Samsung Galaxya paremmalla pistemäärällä. Laitteen ”hienostuneisuus” keräsi paljon mai-nintoja: iPad käynnistyy nopeasti, on melko äänetön, sen akku on kestävä eikä kone kuumene yhtä nopeasti kuin monet muut vastaavat laitteet.

Monia vastaajia viehätti iPadin mo-nipuolisuus: laitteella on mahdollista

kirjoittaa, lukea e-kirjoja, surffata ne-tissä, pelata… Kosketusnäytön toimi-vuutta pidettiin myös erittäin hyvänä. Ennen muuta opetuskäytön kannalta useampikin vastaaja mainitsi sen vah-vuudeksi monipuolisuuden:

”Ei tarvitsisi poistua luokasta eril-liseen tietokoneluokkaan, vaan tieto olisi nopeasti edessä (mah-dollisesti samassa laitteessa missä oppikirjakin on). Verrattu-na kirjaan lukulaite olisi nopeam-

9

pi tiedonhaussa ja siihen saisi helposti merkattua kohtia kirjas-ta, esimerkiksi läksysivut.”

Oppimisen kannalta vahvuuksina mainittiin ennen muuta ladattavien oh-jelmistojen runsaus, mikä mahdollis-taa esimerkiksi matematiikan tehtävät ja kielten opiskelun, äänikirjat yms.

Kirjan lukemista iPadilla pidettiin miellyttävänä, koska aukeama mahtui näytölle ja sivut kääntyvät oikeaa kir-jaa simuloiden. Tämä ominaisuus tun-tuukin miellyttävän käyttäjiä laitteesta riippumatta. Myös fontin suurentami-nen/pienentäminen sormin oli testi-ryhmän mielestä hyvä ja helppokäyt-töinen ominaisuus. Navigointi tuntui osasta testiryhmämme jäseniä aluksi vaikealta, mutta kun Applen logiikkaan pääsi sisälle, miellytti se monia.

Osa vastaajista moitti iPadin kokoa; laite koettiin liian suureksi e-kirjoja lukiessa, sillä paino alkoi rasittaa kä-siä. Toisaalta laitteen selkeä näyttö sai osakseen myös runsaasti positii-vista palautetta. Myös USB-liitännän ja kameran puute (iPad 2 -laitteessa on kamera) oli seikka, jota kritisoitiin. Laitteen kiintolevy ei näy iPadissa le-vyasemana – myös se koettiin puut-teeksi esimerkiksi tiedostonsiirrossa.

E-kirjavalikoiman suhteen kritiikkiä sai ennen muuta Applen politiikka, jonka mukaan teokset on ostettava Applen omasta verkkokaupasta. Myös laitteen manuaali koettiin heikoksi – ohjeita iPadin käyttöön ei juuri ollut sen paketissa.

Siinä missä monet muut testatut lait-teet korvaavat perinteisen kirjan, voi iPadin ajatella korvaavan kirjan lisäksi monissa tapauksissa myös tietoko-neen. Pelkäksi lukulaitteeksi sitä sen sijaan pidettiin turhan hienona:

”En kuitenkaan näe tätä pelkkä-nä lukulaitteena vaan mahdolli-sena tietokoneen korvikkeena. Ehkä hieman yksinkertaisemmat laitteet riittäisivät lukemiseen ja yksinkertaisten tehtävien tekemi-seen.”

10

Yhteenveto testiryhmän iPadin eri ominaisuuksille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen):

Taulukko 1. Testiryhmän arvio iPad 1:stä

3.2 Samsung Galaxy

Toinen vertailussa mukana ollut tablet-tikone oli Samsungin Galaxy Tab, joka on varustettu Android-käyttöjärjestel-mällä, 3,2 megapikselin kameralla ja WiFi- sekä 3G-yhteydellä. Laitteen näyttö oli 10,1 tuumaa.

Samsung Galaxy Tabin hintaa pi-dettiin liian korkeana. Eräskin testiryh-män jäsen totesi, että vaikka Galaxy oli sinänsä mukava tablettikone, hän valitsisi tuohon hintaan mieluummin iPadin.

Kun Galaxyllä lukee e-kirjaa, kone näyttää ”perinteiseen tapaan” sivun kääntämisen. Tämä ominaisuus sai osakseen runsaasti myönteistä pa-lautetta. Eräänkin vastaajan mukaan ”tuntui siltä kuin olisi lukenut oikeaa kirjaa”. Galaxyä pidettiin kuitenkin liian isona e-kirjojen lukemiseen. Laite erot-tui kuitenkin selkeästi edukseen ja kil-paili testissä tasapäisesti iPadin kans-sa ykkössijasta. Kaksi testaajaa piti Galaxyä jopa iPadia miellyttävämpä-nä tablettina. Erityisen paljon kiitosta Galaxy sai formaattien monipuolisuu-desta. Laitteessa on myös Flash-tuki,

LAITTEEN ULKOISET OMINAISUUDET ulkonäkö 4,2 paino 3,4 koko 3,3 yleisvaikutelma 4,0

LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 3,8 näppäimistö 3,7

käytön helppous 3,7 muistiinpanojen tekeminen 3,3 kirjanmerkit 3,7 henkilökohtaiset asetukset 3,8 laitteen ohjeet 3,0

LUETTAVUUS näytön koko 4,1

kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 4,3 tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 4,5 sivun kääntäminen 4,3

MUUTA akun kesto 3,8 formaattien monipuolisuus 3,7 verkkoyhteydet 4,1 muut lisäominaisuudet 3,8 Taulukko 1. Testiryhmän arvio iPad 1:stä

3.2 Samsung Galaxy

Toinen vertailussa mukana ollut tablettikone oli Samsungin Galaxy Tab, joka on varustettu

Android‐käyttöjärjestelmällä, 3,2 megapikselin kameralla ja WiFi‐ sekä 3G‐yhteydellä. Laitteen

näyttö oli 10,1 tuumaa.

Samsung Galaxy Tabin hintaa pidettiin liian korkeana. Eräskin testiryhmän jäsen totesi, että vaikka

Galaxy oli sinänsä mukava tablettikone, hän valitsisi tuohon hintaan mieluummin iPadin.

Kun Galaxyllä lukee e‐kirjaa, kone näyttää ”perinteiseen tapaan” sivun kääntämisen. Tämä

ominaisuus sai osakseen runsaasti myönteistä palautetta. Eräänkin vastaajan mukaan ”tuntui siltä

8

11

kuin olisi lukenut oikeaa kirjaa”. Galaxyä pidettiin kuitenkin liian isona e‐kirjojen lukemiseen. Laite

erottui kuitenkin selkeästi edukseen ja kilpaili testissä tasapäisesti iPadin kanssa ykkössijasta. Kaksi

testaajaa piti Galaxyä jopa iPadia miellyttävämpänä tablettina. Erityisen paljon kiitosta Galaxy sai

formaattien monipuolisuudesta. Laitteessa on myös Flash‐tuki, joka puuttuu iPadista. Galaxy toimii

tarvittaessa myös puhelimena vaikka kokonsa takia se ei varmaankaan kännykkää korvaakaan.

Yhteenveto testiryhmän Galaxy Tabille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä,

4= hyvä, 5= erinomainen):


LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 3,8 näppäimistö 3,3 käytön helppous 3,4 muistiinpanojen tekeminen 2,9 kirjanmerkit 3,1 henkilökohtaiset asetukset 3,3 laitteen ohjeet 3,3

LUETTAVUUS näytön koko 3,4 kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 3,8 tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 3,4 sivun kääntäminen 3,9

MUUTA akun kesto 3,7 formaattien monipuolisuus 4,2 verkkoyhteydet 4,3 muut lisäominaisuudet 3,8 Taulukko 2. Testiryhmän arvio Galaxy Tabista

9

joka puuttuu iPadista. Galaxy toimii tarvittaessa myös puhelimena vaikka kokonsa takia se ei varmaankaan kän-nykkää korvaakaan.

Yhteenveto testiryhmän Galaxy Ta-bille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen):

Taulukko 2. Testiryhmän arvio Galaxy Ta-bista

3.3. Bookeen Cybook

Bookeen Cybook on elektronista pape-ria hyödyntävä e-kirjan lukulaite, jossa ei ole verkkoyhteyttä eikä muitakaan tableteissa olevia ominaisuuksia, vaan se on tarkoitettu puhtaasti elektronis-ten kirjojen lukemiseen. Laitteessa on muita pienempi viiden tuuman kokoi-nen näyttö. Se ei tue mp3-tiedostoja, mutta kuvien katseleminen Bookeenilla on mahdollista. Laite tukee seuraavia e-kirjaformaatteja: ePub, PDF, HTML, TXT, FB2, JPEG, PNG, GIF. Muista testatuista laitteista Bookeen poikkeaa edukseen verraten halvan hankintahin-nan (199 € keväällä 2011) ansiosta.

Bookeen sai selkeästi heikoimmat arvosanat testiryhmältä. Yleisvaikutel-maa pidettiin halvanoloisena ja muovi-sena. Myös kosketusnäytön puute sai osakseen kritiikkiä. Uudempi käyttä-jäsukupolvi on tottunut jo puhelimes-sa kosketusnäyttöön, siksi sen käyttö lukulaitteessakin on mielekästä. Lait-teen näyttö koettiin myös useimmissa vastauksissa kooltaan liian pieneksi.

Erityisesti laitteen käytettävyys ja toi-mintojen vähyys olivat kritiikin kohtee-na. Eräskin ryhmän jäsenistä arvioi Bookeenia näin:

12

”Kaikista huonoin laite näistä vii-destä. Käyttö tökkivää ja kuvat epäselviä. Sivun kääntäminen tuskallisen hidasta ja epäluon-tevaa, kun on tottunut kosketus-näyttöihin. Lukeminen ei siis ollut mitenkään mukavaa ja helppoa tällä laitteella. Mitään erikoista-han tällä laitteella ei voi tehdä, paitsi lukea ja sitäkin huonosti. En ostaisi, enkä ottaisi ilmaisek-sikaan.”

Laitteella ei myöskään ole mahdollis-ta tehdä mitään merkintöjä luettavaan

dokumenttiin, mikä koettiin selkeänä puutteena ennen muuta opiskelukäyt-töä silmällä pitäen. Mustavalkoisuus kismitti myös monia: vaikka kuvien laatua pidettiin kohtuullisen hyvänä, värejä kaivattiin. Myös navigointia moitittiin ja eräs vastaaja sanoi Boo-keenin olevan ”turha kapistus”.

Vaikka Bookeen sai kovaakin kritiik-kiä osakseen, myös positiivista palau-tetta tuli. USB-portti ja muistikorttipaik-ka saivat osakseen kiitosta ja moni vastaaja kiitti e-mustetta LCD-näyttöä silmäystävällisempänä, joskin taas Bookeenia kritisoitiin myös epäselväs-tä näytöstä.

Jos tarkoituksena on hankkia edul-linen, puhtaasti e-kirjojen lukemiseen tarkoitettu laite, on Bookeen harkin-nan arvoinen vaihtoehto:

”Pelkkään lukemiseen loistava ratkaisu kokonsa ja hyvän näytön puolesta.”

Toisaalta vaikka Bookeenissa vie-hätti halpa hinta, sen yksipuoliset omi-naisuudet arveluttivat ja moni korosti olevansa valmis maksamaan hieman enemmän, mikäli saisi monipuolisem-milla ominaisuuksilla varustetun luku-

13

Jos tarkoituksena on hankkia edullinen, puhtaasti e‐kirjojen lukemiseen tarkoitettu laite, on

Bookeen harkinnan arvoinen vaihtoehto:

”Pelkkään lukemiseen loistava ratkaisu kokonsa ja hyvän näytön puolesta.”

Toisaalta vaikka Bookeenissa viehätti halpa hinta, sen yksipuoliset ominaisuudet arveluttivat ja

moni korosti olevansa valmis maksamaan hieman enemmän, mikäli saisi monipuolisemmilla

ominaisuuksilla varustetun lukulaitteen. Bookeen ei myöskään tukenut niin laajalti eri formaatteja,

mikä arvelutti paria vastaajaa.

Yksinkertaisuus saattaa Bookeenin tapauksessa olla myös etu, kuten eräs vastaaja pohti:

”Jos lapsista halutaan e‐kirjoja lukevia aikuisia tulevaisuudessa, on totuttaminen

aloitettava jo esikoulussa ja tähän tämä netitön laite sopii mielestäni hyvin.”

Yhteenveto testiryhmän Bookeenille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4=

hyvä, 5= erinomainen):


LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 2,3 näppäimistö (ei ole) 1,8 käytön helppous 2,6 muistiinpanojen tekeminen (ei voi) 1,0 kirjanmerkit 1,3 henkilökohtaiset asetukset 1,8 laitteen ohjeet 1,9


MUUTA akun kesto 3,4 formaattien monipuolisuus 2,2

11

verkkoyhteydet (ei ole) 1,0 muut lisäominaisuudet 1,1 Taulukko 3. Testiryhmän arvio Bookeenista

3.4. Sony Reader

Sonyn yksi selkeimmin esiin nousseista vahvuuksista opiskelukäytössä oli mahdollisuus tehdä

muistiinpanoja. Alleviivaustoimintaa ja kynää kiiteltiin myös runsaasti. Mikäli laite hankittaisiin

puhtaasti tätä tarkoitusta varten, on Sony tämän ominaisuutensa perusteella varteen otettava

valinta.

Vaikka Sony sai runsaasti positiivista palautetta, sen näyttöä kritisoitiin hitaudesta: vanhat

näkymät loivat taustalle epämiellyttäviä varjoja. Myös laitteen ajoittainen ”tilttaaminen” ärsytti.

Syytä, mistä tämä johtui, ei saatu selville. Ongelma tuli esiin lähes jokaisen käyttäjän kohdalla ja

Sony koettiinkin hyvin epävarmaksi toiminnaltaan.

”Opetuskäytössä laitteen pitää lähteä aina ja varmasti käyntiin. Resetin käytön pitää

olla poikkeus eikä sääntö.”

Myös aineistot latautuivat useimpien vastaajien mielestä turhan hitaasti.

Sonyn piirto‐ominaisuudesta pidettiin. Se koettiin myös fyysisiltä ominaisuuksiltaan miellyttäväksi:

laite on kevyt, kuitenkin tukevan oloinen ja sopivan kokoinen. Myös äänitiedostojen

kuuntelumahdollisuutta (esim. kieltenopetus) pidettiin hyvänä – Sonyssä on MP3‐soitin. Suurin

osa vastaajista piti laitteen näyttöä hyvänä, mikä helpotti lukemista.

Haittapuolina testiryhmä mainitsi sen, että akun lataaminen onnistuu vain tietokoneen avulla, ellei

hanki lisävarusteita. Laitteessa on mukana sanakirja, mutta puutteena nähtiin suomen kielen

puuttuminen ko. sanakirjasta. Sony ei myöskään tue skandeja eikä valikoita saa suomen kielellä.

Opetuskäytön kannalta positiivista Sonyssa oli se, että se on ”sopivan simppeli, eikä liikaa mitään

houkutuksia”, kuten eräs testiryhmän jäsen totesi. Toisaalta laite ei mahdollista tarpeeksi

12

laitteen. Bookeen ei myöskään tuke-nut niin laajalti eri formaatteja, mikä arvelutti paria vastaajaa.

Yksinkertaisuus saattaa Bookeenin tapauksessa olla myös etu, kuten eräs vastaaja pohti:

”Jos lapsista halutaan e-kirjoja lukevia aikuisia tulevaisuudessa, on totuttaminen aloitettava jo esi-koulussa ja tähän tämä netitön laite sopii mielestäni hyvin.”

Yhteenveto testiryhmän Bookeenil-le antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen):

Taulukko 3. Testiryhmän arvio Bookeenista

14

3.4. Sony Reader

Sonyn yksi selkeimmin esiin nousseis-ta vahvuuksista opiskelukäytössä oli mahdollisuus tehdä muistiinpanoja. Alleviivaustoimintaa ja kynää kiiteltiin myös runsaasti. Mikäli laite hankittai-siin puhtaasti tätä tarkoitusta varten, on Sony tämän ominaisuutensa perus-teella varteen otettava valinta.

Vaikka Sony sai runsaasti positii-vista palautetta, sen näyttöä kritisoi-tiin hitaudesta: vanhat näkymät loivat taustalle epämiellyttäviä varjoja. Myös laitteen ajoittainen ”tilttaaminen” är-sytti. Syytä, mistä tämä johtui, ei saa-tu selville. Ongelma tuli esiin lähes jokaisen käyttäjän kohdalla ja Sony koettiinkin hyvin epävarmaksi toimin-naltaan.

”Opetuskäytössä laitteen pitää lähteä aina ja varmasti käyntiin. Resetin käytön pitää olla poikke-us eikä sääntö.”

Myös aineistot latautuivat useimpien vastaajien mielestä turhan hitaasti.

Sonyn piirto-ominaisuudesta pidet-tiin. Se koettiin myös fyysisiltä omi-naisuuksiltaan miellyttäväksi: laite on kevyt, kuitenkin tukevan oloinen ja so-

pivan kokoinen. Myös äänitiedostojen kuuntelumahdollisuutta (esim. kielten-opetus) pidettiin hyvänä – Sonyssä on MP3-soitin. Suurin osa vastaajista piti laitteen näyttöä hyvänä, mikä helpotti lukemista.

Haittapuolina testiryhmä mainitsi sen, että akun lataaminen onnistuu vain tietokoneen avulla, ellei hanki li-sävarusteita. Laitteessa on mukana sanakirja, mutta puutteena nähtiin suomen kielen puuttuminen ko. sana-kirjasta. Sony ei myöskään tue skan-

15

monipuolista interaktiivisuutta ja netin hyödyntämistä oppimisessa, mikä on sen heikko puoli. Yksi

vastaaja nosti Sonyn sopivimmaksi laitteeksi alakoululaisille:

”Aika yksinkertainen. Se tuntui alussa huonolta, mutta kun ajattelee

käyttötarkoitusta, niin juuri tämä saattaisi olla sopivin laite alakoululaisille.”

Se, että Sonyssa ei ole liikaa ominaisuuksia, on toisaalta heikkous, mutta mahdollistaa laitteen

helpon omaksumisen. Kokonaisuutena testaajat pitivät Sonya varteenotettavana lukulaitteena,

joka erottui edukseen esimerkiksi Bookeenista muistiinpanomahdollisuuksiensa takia vaikka osa

kritisoikin muistiinpanojen tekemistä hankalahkoksi ja tämä näkyy pisteissä.

Yhteenveto testiryhmän Sony Readerille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä,

4= hyvä, 5= erinomainen):




MUUTA akun kesto 3,6 formaattien monipuolisuus 2,6 verkkoyhteydet ei ole muut lisäominaisuudet 2,4 Taulukko 4. Testiryhmän arvio Sony Readerista

13

deja eikä valikoita saa suomen kielel-lä.

Opetuskäytön kannalta positiivista Sonyssa oli se, että se on ”sopivan simppeli, eikä liikaa mitään houkutuk-sia”, kuten eräs testiryhmän jäsen to-tesi. Toisaalta laite ei mahdollista tar-peeksi monipuolista interaktiivisuutta ja netin hyödyntämistä oppimisessa, mikä on sen heikko puoli. Yksi vastaa-ja nosti Sonyn sopivimmaksi laitteeksi alakoululaisille:

”Aika yksinkertainen. Se tuntui alussa huonolta, mutta kun ajat-telee käyttötarkoitusta, niin juuri tämä saattaisi olla sopivin laite alakoululaisille.”

Se, että Sonyssa ei ole liikaa omi-naisuuksia, on toisaalta heikkous, mutta mahdollistaa laitteen helpon omaksumisen. Kokonaisuutena tes-taajat pitivät Sonya varteenotettavana lukulaitteena, joka erottui edukseen esimerkiksi Bookeenista muistiin-panomahdollisuuksiensa takia vaikka osa kritisoikin muistiinpanojen teke-mistä hankalahkoksi ja tämä näkyy pisteissä.

Yhteenveto testiryhmän Sony Rea-derille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen):

Taulukko 4. Testiryhmän arvio Sony Rea-derista

16

3.5 IQ Pocket Book

Pocket Bookin saamaa palautetta ku-vaa hyvin erään testaajan toteamus:

”Laite oli selkeä ja helppo käyt-tää. Ei liian multimediahässäkkä, joten uskaltaisin antaa oppilaille-kin.”

Sen soveltumista opetuskäyttöön pidettiin monessa palautteessa par-haana testatuista, koska se käyttää monipuolisesti eri sovelluksia, kuten sanakirjaa ja muistiinpanoja. Myös värillisten muistiinpanojen piirtäminen koettiin hyvänä asiana. Osa vastaajis-ta tosin koki muistiinpanojen tekemi-sen hankalaksi.

Muita IQ Pocket Bookin plussia oli-vat vastaajien mielestä muistikorttituki, koko, hinta ja musiikinkuuntelumah-dollisuus. Laitteen hinta/laatusuhdetta pidettiin yleisesti hyvänä. Puhtaasti lukulaitekäyttöön tarkoitetuista koneis-ta IQ Pocket Book arvioitiin testin par-haaksi. Myös hinta, 173 euroa (Pixma-nia), viehätti.

Vaikka IQ on lukulaite, siinä on myös nettiyhteys, mistä tuli runsaasti positii-vista palautetta. Tämä helpottaa esi-

merkiksi kirjojen lataamista koneelle. Nettiyhteys toimii langattomassa ver-kossa, mutta mahdollisuutta käyttää verkkoa SIM-kortin kanssa koneessa ei ole. Tämä saikin osakseen kritiikkiä.

Se, että osa valikoista oli suomen-kielistä, oli vastaajista hyvä. Myös ko-koa ja väriä kiiteltiin palautteessa. Si-vujen kääntäminen ja kirjanmerkkien teko koettiin helpoksi, mikä edesauttoi laitteen käyttöä lukemisessa.

Laitteen näppäimistöä kritisoitiin, sil-lä virhelyöntejä tapahtui helposti:

”Nopea, tietokoneenomainen kir-joittaminen oli mahdotonta.”

IQ Pocket Book painaa 500 gram-maa ja moni vastaaja kokikin painon ongelmaksi. Myös laitteen hidasta käynnistymistä kritisoitiin.

Yleisesti ottaen IQ Pocket Bookia pidettiin e-kirjalukulaitteista parhaiten koulukäyttöön sopivana, edellyttäen että tarkoituksena on käyttää laitetta ensisijaisesti kirjojen lukemiseen. Pe-ruskäyttö ei vaadi manuaaliin pereh-tymistä ja sen katsottiin soveltuvan myös tehtävien tekoon. Videontoisto-ominaisuuksia sen sijaan kritisoitiin,

17

vaikka videoiden katsominen laitteella onkin mahdollista. Myöskään verkko-yhteydet eivät toimineet laitteessa toi-votusti.

Yhteenveto testiryhmän IQ Pocket Bookille antamista pisteistä (1= heik-ko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen):

Taulukko 5. Testiryhmän arvio IQ Pocket Bookista

vaadi manuaaliin perehtymistä ja sen katsottiin soveltuvan myös tehtävien tekoon. Videontoisto‐

ominaisuuksia sen sijaan kritisoitiin, vaikka videoiden katsominen laitteella onkin mahdollista.

Myöskään verkkoyhteydet eivät toimineet laitteessa toivotusti.

Yhteenveto testiryhmän IQ Pocket Bookille antamista pisteistä (1= heikko, 2= välttävä, 3=

tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen):




MUUTA akun kesto 3,6 formaattien monipuolisuus 3,3 verkkoyhteydet 2,5 muut lisäominaisuudet 3,4 Taulukko 5. Testiryhmän arvio IQ Pocket Bookista

4. Opiskelijoiden näkemykset eri lukulaitteiden soveltuvuudesta opetuskäyttöön

Testattujen lukulaitteiden ja tablettien ominaisuudet poikkeavat toisistaan melko lailla. Ennen

muuta jälkimmäiset erottuvat edukseen ensin mainittuihin nähden monipuolisempien

15

18

Testattujen lukulaitteiden ja tablettien ominaisuudet poikkeavat toisistaan melko lailla. Ennen muuta jälkimmäiset erottuvat edukseen ensin mainittuihin nähden monipuolisempien käyttömah-dollisuuksiensa ansioista. Suuri peri-aatteellinen kysymys onkin, haluaako laitteella sekä surffata netissä että lukea e-kirjoja. Jos jälkimmäinen tarkoitus riittää, e-kirjalukulaite on useimmissa edullisemman hankintahintansa takia tuolloin harkinnan arvoinen vaihtoeh-to. Mutta jos esimerkiksi opetuksessa halutaan integroida tiedonhankinta-prosessi lähteiden hyödyntämiseen, lienee järkevintä valita sen kaltainen laite, jonka avulla voi sekä tehdä verk-kohakuja että lukea löytyneitä lähteitä.

Testiryhmää pyydettiin myös anta-maan yleisarvosana kullekin laitteelle. Testiryhmän antamien keskiarvojen jakauma eri laitteiden välillä oli seu-raavanlainen:

Taulukko 6. Testiryhmän yleisarvosanat eri laitteille

Kummatkin tabletit saavuttivat selke-ästi muita korkeamman arvosanan – toisaalta taas Bookeen oli testin hei-koimpana pidetty laite lähes johdon-mukaisesti. iPadin ja Galaxyn välinen ero ei ollut suuri ja siihen vaikuttivat osin myös mieltymykset ja mielikuvat – esimerkiksi eräs opiskelija totesi haas-tattelussa ”dissaavansa iPadia”, koska ei pidä Applen tuote- ja ohjelmistopoli-tiikasta. Myös Flash-tuen puuttuminen iPadista verotti joissain tapauksissa pisteitä; Samsungistahan tämä ominai-suus löytyy.

4. Opiskelijoiden näkemykset eri lukulaitteiden soveltuvuudesta opetuskäyttöön

käyttömahdollisuuksiensa ansioista. Suuri periaatteellinen kysymys onkin, haluaako laitteella sekä

surffata netissä että lukea e‐kirjoja. Jos jälkimmäinen tarkoitus riittää, e‐kirjalukulaite on

useimmissa edullisemman hankintahintansa takia tuolloin harkinnan arvoinen vaihtoehto. Mutta

jos esimerkiksi opetuksessa halutaan integroida tiedonhankintaprosessi lähteiden

hyödyntämiseen, lienee järkevintä valita sen kaltainen laite, jonka avulla voi sekä tehdä

verkkohakuja että lukea löytyneitä lähteitä.

Testiryhmää pyydettiin myös antamaan yleisarvosana kullekin laitteelle. Testiryhmän antamien

keskiarvojen jakauma eri laitteiden välillä oli seuraavanlainen:

laite yleisarvo‐sana

iPad 1 4,1 Samsung Galaxy 3,7 IQ Pocket Book 2,9 Sony Reader 2,8 Bookeen Cybook 2,3 Taulukko 6. Testiryhmän yleisarvosanat eri laitteille

Kummatkin tabletit saavuttivat selkeästi muita korkeamman arvosanan – toisaalta taas Bookeen

oli testin heikoimpana pidetty laite lähes johdonmukaisesti. iPadin ja Galaxyn välinen ero ei ollut

suuri ja siihen vaikuttivat osin myös mieltymykset ja mielikuvat – esimerkiksi eräs opiskelija totesi

haastattelussa ”dissaavansa iPadia”, koska ei pidä Applen tuote‐ ja ohjelmistopolitiikasta. Myös

Flash‐tuen puuttuminen iPadista verotti joissain tapauksissa pisteitä; Samsungistahan tämä

ominaisuus löytyy.

Sonyn ja IQ Pocket Bookin välillä ei lopullisissa pisteissä ollut merkittäviä eroja. Sonyn testikappale

oikkuili jonkin verran käynnistettäessä ja tämä pudotti muutamalla käyttäjällä Sonyn saamaa

kokonaispistemäärää.

16

19

Sonyn ja IQ Pocket Bookin välillä ei lopullisissa pisteissä ollut merkittäviä eroja. Sonyn testikappale oikkuili jon-kin verran käynnistettäessä ja tämä pudotti muutamalla käyttäjällä Sonyn saamaa kokonaispistemäärää.

Taulukko 7. Yhteenveto laitteiden saamista pisteistä. Korkeimmat pisteet on merkitty vihreällä, alhaisimmat oranssilla värillä.

Lisää e-kirjoja käsitteleviä testejä voi lukea esimerkiksi Proosaa ja protokol-

LAITE iPad Samsung Galaxy

IQ Pocket Book

Sony Reader

Bookeen Cybook

LAITTEEN ULKOISET OMINAISUUDET ulkonäkö 4,2 3,8 4,0 3,4 3,4 paino 3,4 3,3 2,9 4,1 4,6 koko 3,3 4,0 4,0 3,75 3,2 yleisvaikutelma 4,0 3,8 3,8 3,1 2,9

LAITTEEN KÄYTETTÄVYYS navigointi 3,8 3,8 3,3 3,1 2,3 näppäimistö 3,7 3,3 3,2 3,0 1,8 käytön helppous 3,7 3,4 3,6 3,3 2,6 muistiinpanojen tekeminen 3,3 2,9 3,1 2,6 1,0 kirjanmerkit 3,7 3,1 2,6 2,9 1,3 henkilökohtaiset asetukset 3,8 3,3 3,3 2,5 1,8 laitteen ohjeet 3,0 3,3 1,8 2,9 1,9

LUETTAVUUS näytön koko 4,1 3,4 3,9 3,6 2,8

kontrasti / tekstin luettavuus taustasta 4,3 3,8 3,7 3,1 3,1

tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet 4,5 3,4 3,7 3,3 3,3 sivun kääntäminen 4,3 3,9 3,7 3,3 2,8

MUUTA akun kesto 3,8 3,7 3,6 3,6 3,4

formaattien monipuolisuus 3,7 4,2 3,3 2,6 2,2 verkkoyhteydet 4,1 4,3 2,5 ei ole 1,0 muut lisäominaisuudet 3,8 3,8 3,4 2,4 1,1 Taulukko 7. Yhteenveto laitteiden saamista pisteistä. Korkeimmat pisteet on merkitty vihreällä, alhaisimmat oranssilla värillä.

Lisää e‐kirjoja käsitteleviä testejä voi lukea esimerkiksi Proosaa ja protokollaa ‐blogista (Proosaa…

2011).

Monet testiryhmän jäsenet yllättyivät tablettikoneiden näytön luettavuudesta positiivisesti. Vaikka

näyttö oli kirkas, se ei silti rasittanut silmää. E‐paperi sen sijaan sai kritiikkiä näytön epäselvyydestä

17

laa -blogista (Proosaa… 2011).

Monet testiryhmän jäsenet yllättyi-vät tablettikoneiden näytön luettavuu-desta positiivisesti. Vaikka näyttö oli kirkas, se ei silti rasittanut silmää. E-paperi sen sijaan sai kritiikkiä näytön epäselvyydestä – liekö sitten taustalla testiryhmän jäsenten tottuminen tie-tokonenäytöltä tapahtuvaan lukemi-seen.

Mielenkiintoinen havainto oli se, että testiryhmämme jäsenet pitivät elekt-ronisen lehden lukemista lukulaitteilla luontevampana kuin e-kirjan lukemis-ta. Toisaalta ennen muuta runsaasti kuvamateriaalia sisältävissä doku-menteissa (mm. aikakauslehdet) pre-feroitiin tabletteja, koska niiden kuvan laatu, terävyys ja värien toisto ovat pelkkään e-kirjojen lukemiseen tarkoi-tettuja laitteita parempia.

Yksi mielenkiintoisimmista kom-menteista, joka tuli esiin niin haas-tatteluissa kuin useissa kirjallisissa palautteissa oli, että koska iPad ja Galaxy mahdollistavat nettisurffailun, se saattaisi häiritä opiskelua. Toisaalta samaan hengenvetoon osa vastaa-jista korosti näiden laitteiden moni-puolisuutta etuna, joka mahdollistaisi niin tiedonhaun kuin itse materiaalin

20

läpikäynninkin. Mikäli tavoitteena on pyrkiä konstruktivistisen oppimiskäsi-tyksen mukaisiin pedagogisiin ratkai-suihin luokkahuoneopetuksessa, niin iPad ja Galaxy avaavat huomattavasti enemmän mahdollisuuksia oppijoille. Bookeen ja muut yksinomaan e-kir-jojen lukemiseen suunnitellut laitteet taas tuovat materiaalit kompaktisti ja kätevästi saataville, mutta ne eivät kannusta tiedonhakuun.

Esiin tuli myös ajatus interaktiivisuu-desta oppimisessa, johon ennen muu-ta tabletit verkkoyhteyden ansiosta sopisivat testiryhmän mielestä hyvin. Myös ajatus siitä, että e-kirjat voisivat aktivoida myös sellaisia oppilaita lu-kemaan, jotka eivät ole kiinnostuneita painetusta kirjasta käyttöliittymänä, on kiintoisa. Kenties esimerkiksi tietoko-neisiin positiivisesti suhtautuvat pojat, jotka eivät lue perinteisiä kirjoja, ryh-tyisivät tablettien ja e-kirjalukulaittei-den myötä kiinnostumaan enemmän myös lukemisesta.

iPadin ja Galaxyn eräänä hyötynä pidettiin myös sitä, että jos oppijat voi-vat käyttää niitä luokissa, ATK-luokkia ei enää tarvita ja tunneilla ei tarvitse erikseen mennä eri tilaan tekemään tiedonhakuja tms. Riittää kun kaivaa

oman tabletin opettajan pyynnöstä esiin.

Tablettien heikkona puolena pidettiin niiden näppäimistöjen hankalakäyt-töisyyttä. Kirjoittaminen niin iPadilla kuin Galaxyllakin oli hankalahkoa ja etenkin pidemmän tekstin tekoa ilman ulkoista näppäimistöä pidettiin lähes mahdottomana tehtävänä.

E-kirjalukulaitteiden ja tablettien yh-tenä vahvuutena nähtiin myös ekolo-gisuus sekä ennen muuta vaivatto-muus: koululaisten ei enää tarvitsisi raahata pinoa raskaita kirjoja repussa. Riittää kun koneelle olisi ladattu vuo-den aikana tarvittavat oppimateriaalit ja kouluun ei tarvitsisi tuoda muka-naan muuta aineistoja, kuten painavia kirjoja.

Eräs vastaaja korosti aiheellisesti myös sitä, että lukulaitteita/tablette-ja hankittaessa olisi hyvä huomioida niiden ääni- ja kuvatiedostojen toisto-mahdollisuudet ennen kaikkea kielten näkökulmasta. Toisaalta ko. tiedosto-muodot ovat myös muissa oppiaineis-sa yhä tärkeämpiä opetusmateriaalien muuttuessa yhä monimediaisemmiksi.

Testiryhmäläiset korostivat myös,

21

kuinka tärkeä on opettaa oppilaille perusteellisesti, miten lukulaitteita ja tabletteja käytetään. Toisaalta he poh-tivat myös sitä, kuinka laitteet kestä-vät teinien käsissä ja kunnioittavatko nämä tarpeeksi tabletteja/lukulaittei-ta? Eräänä, tosin ongelmallisena, rat-kaisuna tähän pulmaan mainittiin se, että lukulaitteita/tabletteja käytettäisiin vain luokassa, jossa opettaja jakaisi ne oppilaille. Laitteita ei saisi viedä kotiin, jolloin ne kenties kestäisivät pa-remmin.

Kannettavan tietokoneen korvaajina tablettikoneita ei kuitenkaan pidetty – ”niitä ei korvaa mikään”, kuten eräs tutkimukseen osallistunut henkilö to-tesi.

22

Siinä missä lukulaitteita testanneet ammattikorkeakoulun opiskelijat pitivät e-kirjan vahvuutena sen kuljetettavuut-ta, eivät yläkoulun opettajat nähneet tätä lainkaan e-kirjaa puoltavana seik-kana. Opettajat suhtautuivat erittäin skeptisesti lukulaitteiden kestävyyteen oppilaskäytössä. Reppuja paiskotaan pitkin käytäviä ja omat kännykät ovat hukassa koko ajan, niin kuinka luku-laitteet sitten kestäisivät oppilaiden käytössä, haastateltavat pohtivat. He eivät myöskään uskoneet, että luku-laitteet kestäisivät päivittäistä käyttöä ilman toimintahäiriöitä. Eräänä uhkana opetuskäytössä pidettiinkin sitä, että kun jonkun lukulaite tilttaa, niin ope-tus joudutaan keskeyttämään ja näin aikaa menee hukkaan. Myös se, että kirja kestää vuosia oppilaiden käytös-sä, puolsi monien vastaajien mielestä painettua tuotetta elektroniseen kirjaan verrattuna. Lukulaitteiden kestävyys olikin yksi keskeisistä seikoista, jotka arveluttivat opettajia.

Usko lukulaitteiden kunnioitukseen ja siihen että oppilaat pitäisivät kalliis-ta koneesta huolta, ei opettajista ollut realistista. Eräs haastateltava totesi-kin, että jos kaikki kirjat ovat lukulait-teella, niin silloin kaikki kirjat unohtuvat kotiin kun lukulaite unohtuu. Nyt jos

5. Ei enää kirjapinkkoja? Opettajat pohtivat lukulaitteiden käyttöä

oppilas unohtaa ottaa jonkun oppikir-jan mukaan, niin se ei haittaa työsken-telyä kuin kyseisen oppiaineen tun-nilla. Merkille pantavaa on, että myös amk-opiskelijat epäilivät lukulaitteiden kestävyyttä teinien kovassa käytössä.

Lukulaitteet saatettiin kokea erityis-ryhmien kanssa toimittaessa haas-teelliseksi. Esimerkiksi erityisluokan oppilaille vielä yläkoulun lopussakin monet itsestään selviltä tuntuvat asi-at aikatauluista viittaamiseen koettiin haasteellisiksi. Siksi ajatus siitä, että heidän kanssaan pystyisi menestyk-sekkäästi työskentelemään lukulait-teilla, aiheutti runsaasti pohdintaa.

Haastateltavat olivat selkeästi poh-tineet hyvin konkreettisia luokkati-lanteita, joita he tulevat kohtaamaan lukulaitetta käytettäessä. Esimerkiksi laitteiden lataukseen liittyvät ongel-mat, verkkovirran saanti ja verkkoyh-teyden järjestäminen koneille tulivat esiin keskustelussa. Periaatteessa oppilaiden pitäisi ladata lukulaitteet yön aikana, mutta opettajat epäilivät tämän vaihtoehdon toimivuutta. Use-assa kohdassa näkyikin huoli siitä, ovatko kaikki yläkouluikäiset tarpeeksi kypsiä kantaakseen vastuuta käytän-nön asioista ja kohtelemaan laitteita asianmukaisesti.

23

Osassa lukulaitteista (esim. iPad, Samsung Galaxy) on olemassa verk-koyhteys ja ne ovatkin pikemmin tieto-koneita kuin pelkkiä e-kirjalukulaitteita. Ryhmän mielestä verkkoyhteys on laitteilta toivottava ominaisuus, koska silloin laitetta voidaan hyödyntää myös oppimiseen liittyvään tiedonhankin-taan. Eräs ryhmän jäsenistä totesikin, että pelkällä lukulaitteella, jossa ei ole verkkoyhteyttä, ei ole mitään arvoa, koska tuolloin opetuksessa voi yhtä hyvin käyttää painettua kirjaa.

Yksi haastatelluista toi esiin myös sen, että yläkouluikäisten tiedonhaku-taidot ovat erittäin puutteelliset. Goog-lettaminen ja ennen muuta Wikipedia ovat lähes ainoita tapoja, mitä oppilaat käyttävät informaation hankkimiseksi. Reaaliainetta opettava opettaja pitikin tätä huolestuttavana ja pohti verkosta hankitun tiedon luotettavuutta oppi-mistilanteessa. Kysymys informaatio-lukutaidosta onkin varmasti aiheelli-nen ja keskustelussa tuli esiin myös se, että itse asiassa opetussuunnitel-maan kirjattua informaatiolukutaitoa opetetaan hyvin vähän.

Oppilaiden pääsyä Internetiin omilta lukulaitteilta pidettiin myös isona on-gelmana vaikka verkkoyhteys mahdol-

listaakin erilaisia pedagogisesti mie-lekkäitä ratkaisuja oppimisprosessin kannalta. Ennen muuta Facebookin käyttö tuli erittäin korostetusti esiin haastatteluissa. Pelkona oli se, että oppilaat eivät teekään laitteillaan töitä vaan roikkuvat netissä, chattailevat ja käyttävät Facebookia. Tämä häiritsee opetusta ja heikentää oppimistuloksia.

Tälläkin hetkellä on haastateltujen mukaan tavanomaista, että oppilaat kysyvät lupaa mennä Facebookiin tie-tokoneluokassa opiskeltaessa, jos he saavat tehtävät tehtyä nopeasti. Ajatus siitä, että verkkoyhteys saa mielenkiin-non herpaantumaan, oli voimakkaasti esillä haastattelussa ja haastateltavat olivat tästä hyvin yksimielisiä.

Yhtenä huolenaiheena mainittiin myös nettikiusaaminen, jonka luokas-sa oleva verkkoyhteys lukulaitteel-ta mahdollistaisi entistä helpommin. Myös luokasta toiseen ryhdyttäisiin opettajien mukaan chattailemaan ja tämä toisi lisää häiriöitä opetukseen.

Opettajien mielestä koneet tulisi ot-taa esiin vain tarvittaessa. Ajatus siitä, että laitteet olisivat oppilailla koko ajan ja niitä käytettäisiin jatkuvasti, ei saa-nut vastakaikua. Lukulaitteet nähtiinkin

6. Lukulaitteella nettiin?

24

ennen muuta opetuksen tukivälineinä, joita voitaisiin hyödyntää samalla ta-valla kuin esimerkiksi ATK-luokkaa, jo-hon mentiin verkkoyhteyksiä tai muuta tietotekniikkaa tarvittaessa.

Eräs haastatelluista sanoikin, että meneekö oppilailta viehätys käyttää tietotekniikkaa koulussa, jos helle an-netaan koko koulupäiväksi lukulaitteet käyttöön. Nyt tietokoneluokassa vie-railu tuo vaihtelua arkeen ja se koe-taan jopa palkintona eräissä tapauk-sissa.

Yksi keskustelussa esiin tullut nä-kökohta oli se, että lukulaitteet rasit-tavat silmiä ja kukaan ei jaksa lukea pelkästään niiltä koko päivää. Tässä yhteydessä haastatellut mielsivätkin lukulaitteiden näytöt esimerkiksi sor-mitietokoneiden, kuten iPadin, kaltai-siksi ja elektroninen paperi oli heille vieraampi. Haastateltaville näytettiin kyllä haastattelun yhteydessä elektro-nista paperia käyttäviä laitteita (Sony, Bookeen).

25

Opettajien mielestä yksi keskeisimpiä kysymyksiä e-kirjojen/e-aineistojen käytössä on materiaalitarjonta. Mikäli oppitunneille löytyy laadukkaita ja so-veltuvia aineistoja, ei niiden käytölle nähdä esteitä, jos niitä on mielekäs käyttää pedagogisesta näkökulmasta. Esimerkkeinä sovellusmahdollisuuk-sista haastateltavat mainitsivat muun muassa matemaattisten aineiden teh-tävät sekä ajankohtaisen lehtitiedon tms. läpi käymisen tunnilla. Myös lisä-materiaalin ja -tehtävien merkitys ko-rostui käyttötarkoituksena, johon lait-teita ja niiden sisältöjä voisi opettajien mielestä soveltaa.

Eräskin haastateltava korosti, että jo nyt verkkomateriaaleja käytetään eräissä aineissa, kuten matematiikas-sa, runsaasti eli tietotekniikan käyttö on tuttua ja sitä on tehty parhaassa tapauksessa jopa vuosikymmeniä ta-valla tai toisella. Eri asia onkin sitten tuovatko lukulaitteet mitään lisäarvoa?

Mahdollisina lisäarvoina keskuste-lussa tuli esille myös se, että materi-aalien päivittäminen on helpompaa painettuihin lähteisiin verrattuna. Päi-vitykset luonnollisesti ovat kiinni mate-riaalin tuottajasta, eivät opettajista.

Jos ja kun e-kirjoja ja lukulaitteita käytetään, niiden soveltamiseen ope-tuksessa on saatava perinpohjainen koulutus. Ei riitä että laitteiden käyttö opetetaan, vaan asiaa on lähestyttävä perinpohjaisesti myös pedagogisel-ta kannalta: kuinka ja missä e-kirjaa, lukulaitteita ja sormitietokoneita kan-nattaa ja voi hyödyntää? Opettajan on oltava tietoteknisesti taitavampi kuin oppilaiden – siksi kouluttautuminen on ehdoton edellytys lukulaitteiden me-nestyksekkäälle käytölle opetustyös-sä. Nykynuorilla on täysin erilainen suhde tietotekniikkaan ja Internetiin, mikä tekee myös opetustyön tietotek-niikkaa sovellettaessa entistä haas-teellisemmaksi.

Lukulaitteiden merkitys oppilaita motivoivana tekijänä ei haastatelta-vien mukaan kestä pitkään. Alussa se saattaa tuntua innostavalta, mutta hyvin nopeasti uutuudenviehätys ka-toaa. Ja koska laite on koulutyöhön liittyvä väline, sille annetaan samoja merkityksiä kuin koulukirjoille – luku-laite saatetaan siksi kokea jopa epä-miellyttävänä. Toisaalta esiin tuli myös se kiintoisa näkökohta, että tuskin ne oppilaat, jotka eivät ole kiinnostuneet lukemaan perinteistä kirjaa, innostui-sivat lukemaan sitä lukulaitteellakaan.

7. Sisällöt ja soveltaminen opetuksessa

26

8. Yhteenveto

Haastateltujen opettajien suhtautu-mista e-kirjan käyttöön opetuksessa voidaan pitää yleisesti ottaen melko varauksellisena. Erään haastateltavan kommentti kuvaa hyvin asiaa: ”onks pakko jos ei haluu?”. Haastattelussa tuli korostetusti esiin se, että opettaja haluaa itse valita opetusmenetelmänsä ja -välineensä. Jos e-kirja ei tunnu mie-lekkäältä tai se jopa koetaan opetusta haittaavaksi, haastateltujen mielestä opettajan on voitava edelleen käyttää painettua kirjaa. E-kirja ei saa olla itse-tarkoitus, vaan sen täytyy tuoda jotain lisäarvoa opetukseen.

Varauksellinen suhtautuminen ja eh-toja asettava käytön hyväksyminen oli tyypillistä haastatelluille. E-kirjaa koh-taan oli havaittavissa jopa lievää muu-tosvastarintaa. Kukaan haastatelluista ei ollut todella innossaan ottamassa sitä käyttöön, vaan käytön reunaeh-doiksi asetettiin muun muassa ma-teriaalit, käyttäjäkoulutus jne. Osalla oli jopa hyvinkin suuria negatiivisia ennakkokäsityksiä lukulaitteista ja e-kirjoista – niiden käytön ongelmia pe-rusteltiin niin eräiden oppilaiden kyvyt-tömyydellä käyttää laitteita, laitteiden teknisillä ongelmilla ja kestävyydellä kuin mahdollisen Internet-yhteyden ai-heuttamilla järjestyshäiriöillä.

Elektronisessa muodossa olevan materiaalin katsotaan soveltuvan tiettyihin tarkoituksiin, kuten lisäteh-täviksi, tukimateriaaliksi jne. Ajatus siitä, että e-kirjat lähitulevaisuudessa korvaisivat painetut teokset, ei tunnu opettajista mielekkäältä. Painettua kirjaa pidetään edelleen toimivana ja moni ei näe, että e-kirjalla olisi juuri-kaan etulyöntiasemaa perinteiseen kirjaan – päinvastoin.

AMK-opiskelijoista löytyi huomat-tavasti positiivisemmin lukulaitteisiin suhtautuvia testihenkilöitä. Tosin hekin pohtivat laitteiden kestävyyttä ja käy-tettävyyttä, jotka koettiin ongelmina. Mielenkiintoinen havainto on se, että sekä opiskelijaryhmän että opettaji-en edustajat suhtautuivat osin melko varauksellisesti mahdollisuuteen, että lukulaitteilla voisi myös surffata netis-sä. Sormitietokoneiden käyttöhän on toisaalta juuri siksikin mielekästä, että näin voitaisiin kehittää entistä parem-min oppilaiden itsenäisen tiedonhan-kinnan taitoja. Opiskelijaryhmän vas-tauksista voidaan havaita myös tiettyä konservatiivisuutta – reilu parikymppi-set nuoret arvostavat edelleen kirjaa opiskeluvälineenä!

27

LÄHTEET

Brown, G.J., 2001. Beyond print: reading digitally. Library Hi Tech, 19 (4), 390.

Kirisalo, N. 2010. <ePINEN>: Käytännön opas e-kirjan tekemiseen. Verkossa http://kirja.elisa.fi/sites/default/files/bookpreviews/1295/index.html INTO. Luettu 14.6.2011.

Pitkänen, J. 2010. Analyytikko: Tableteista ylellisyystuote. Tietokone 7.2.2010. Verkossa http://www.tietokone.fi/uutiset/analyytikko_tableteista_ylellisyystuote. Luettu 14.6.2011.

Proosaa ja protokollaa -blogi. Verkossa http://sahkoinenkirja.wordpress.com/. Luettu 16.6.2011.

28

Liite 1

Laitteen nimi:

Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan tutkittavien laitteiden soveltuvuutta erityi-sesti opetuskäyttöön ala- ja yläkouluissa. Oppilaat lukevat kirjoja ja tekevät niihin liittyviä tehtäviä laitteen avulla.

Laitteen ulkoiset ominaisuudet (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen)

Ulkonäkö___Paino___Koko___Yleisvaikutelma___

Laitteen käytettävyys (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen)

Navigointi___Näppäimistö___Käytön helppous___Muistiinpanojen tekeminen___Kirjanmerkit___Henkilökohtaiset asetukset___Laitteen ohjeet___

Luettavuus (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen)Näytön koko___Kontrasti/tekstin luettavuus taustasta___Tekstin fonttikoko ja sen säätömahdollisuudet___Sivun kääntäminen___

29

Muuta (1= heikko, 2= välttävä, 3= tyydyttävä, 4= hyvä, 5= erinomainen)

Akun kesto___Formaattien monipuolisuus____Verkkoyhteydet___Muut lisäominaisuudet___

Analysoi lukulaitteen hyviä ja huonoja puolia. Mikä viehätti, mikä taas tök-ki?

Miten laitetta voisi mielestäsi soveltaa kirjojen lukemisessa ja opetukses-sa? Pohdi opetuskäyttömahdollisuutta suhteessa muihin laitteisiin.

YLEISARVOSANA LAITTEELLE (1-5)___

30

OTE -koulun laitteet ja ohjelmistotTampereen kaupunkiAri Haasio

Koulun laitteet ja ohjelmistot tehokäyttöön (OTE) on Tampereen kaupungin ja Opetushallituksen valtakunnallinen koordinointi-hanke. Hankkeessa kerätään, mallinnetaan ja levitetään Lait-teet ja ohjelmistot opetuksessa -teeman mukaisia hyviä ope-tusteknologian pedagogisia malleja ja käytänteitä. OTE-hanke kokoaa myös aktiivisesti toimivaa kehittäjäverkostoa, joka jakaa kokemuksiaan ja seuraa yhdessä tieto- ja viestintätekniikan ope-tuskäytön kehitystä.

Lisätietoa löytyy sivuilta: www.opetusteknologia.info

Tampereen kaupunki

Documents

Selvitys e-kirjalukulaitteen käytettävyydestä