20
1 2011 Selvitys erityisnuorisotyön tilasta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Tiina Karppinen Selvitys

Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Selvitys erityisnuorisotyön tilasta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä, 2011

Citation preview

Page 1: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

1

2011

Selvitys erityisnuorisotyön tilasta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä

Tiina Karppinen

Selvitys

Page 2: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

2

1. Tiivistelmä 42. Alkusanat 63. Eritysnuorisotyön määrittelyä 64. Seurakuntien nuorisotyötä tekevien 8haastattelujen yhteenveto4.1. Seurakuntien nuorisotyö4.2. Seurakuntien nuorisotyöhön liittyvät haasteet4.3. Yhteistyö seurakunnissa4.4. Erityisnuorisotyön kehittäminen ja yhteistyö seurakuntien ja kasvatusasiain keskuksen kanssa

5. Pohdintaa 126. Ehdotukset erityisnuorisotyön 14kehittämiseksi Turun ja Kaarinanseurakuntayhtymässä7. Nujon lausunto 15

Liitteet 16 Taustaa 19

Sisältö

Page 3: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

3

Teksti Tiina Karppinen, Ulkoasu Jani Käsmä Kuvat: kansi Sean Rehn, s. 2, 14 SXC-kuvapankki, s. 4, 11, 13,19 Jani Käsmä

Paino Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo Julkaisija Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä/Kasvatusasiain keskus 2011

Page 4: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

4

1. TiivistelmäErityisnuorisotyön selvityksen tarkoituksena on selvittää, miten erityisnuori-sotyötä tulisi tehdä ja kehittää Turun ja Kaarinan seurakunnissa. Selvityksen näkökulmana on erityisesti seurakuntien nuorisotyöntekijöiden näkemys asiasta. Yhteiskunnallisella tasolla on selvää, että erityisnuorisotyön tarve on suuri ja myös seurakuntien tulisi miettiä miten erityisnuorisotyö näkyy seurakuntien toiminnassa.

Opetusministeriön tutkimusten mukaan nuorten syrjäytyminen on lisäänty-nyt ja etenkin nuorisotyöttömyys on kasvussa. Syrjäytyminen tulee yhteis-kunnalle kalliiksi ja nuoren elämänhallinnan tukeminen on yhteiskunnal-lisesti merkittävä asia. Myös kirkon ja seurakuntien tulee ottaa huomioon toiminnoissaan erityistä tukea tarvitsevat nuoret.

Nuorisotyöntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta kävi ilmi kun-kin seurakunnan erityiset piirteet ja haasteet. Seurakunnat ovat hyvinkin eri-laisia maantieteellisesti, ikärakenteeltaan, tulojakauman puolesta ja oman haasteensa joillekin alueille tuo monikulttuurisuus ja -kansallisuus.

Keskusteluissa tuli esille nuorisotyöntekijöiden kehittämistoiveet. Niiden pohjalta voidaan nostaa kolme toimenpide-ehdotusta:1) Kasvatusasiain keskuksessa tulee olla erityisnuorisotyöhön perehtynyt työntekijä, joka tuntee erityisnuorisotyön rakenteet kaupunkien tasolla ja verkostoitumisen kautta pystyy tukemaan seurakunnan erityisnuorisotyötä.

2) Kasvatusasiain keskukseen sijoitettu erityiskasvatukseen perehtynyt työntekijä toimii asiantuntijana lasten ja nuorten kehityshäiriöihin liittyvis-sä asioissa ja tukee seurakuntien erityiskasvatustyötä. Tämä henkilö tuntee kaupunkien palvelurakenteet erityiskasvatuksen osalta.

3) Seurakunnissa tulisi määritellä, kuka tekee erityisnuorisotyötä. Jokaises-sa seurakunnassa on tarve työlle, jota tehdään erityistä tukea tarvitsevien nuorten parissa.

Page 5: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

5

Selvitys perustuu haastatteluihin seu-rakuntien nuorisotyötä tekevien tiimien kanssa. Tapaamisissa oli mukana nuori-sotyönohjaajia, diakoneja, kv-sihteereitä ja pappeja. Keskusteluista tehtiin muistiin-panot, jotka lähetettiin tiimille luettavaksi ja kommentoitavaksi.

Käytän tässä selvityksessä termiä ”nuo-risotyöntekijät” viitatessani seurakuntien nuorisotyön tiimien jäseniin. Nuorisotyön-tekijä virkanimikettä ei ole olemassa, mut-ta termi kuvaa selvityksessä kaikkia nuori-sotyötä tekeviä työntekijöitä.

Selvityksen pohjaksi on perehdytty kirkon erityisnuorisotyön strategiaan ja visioon ja pohdittu, miten erityisnuorisotyön tarve näyttäytyy valtakunnallisella ja kunnalli-sella tasolla.

Page 6: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

6

2. AlkusanatNyky-yhteiskunnassa osa nuorista kokee turvattomuutta ja näköalattomuutta oman tulevaisuutensa suhteen. Opetusministeriön laskelmien mukaan yhden nuoren menettäminen yhteiskunnan ulkopuolelle (työttömäksi, ilman koulutus-paikkaa) maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Yhtään nuorta ei ole varaa menettää. Tässä kohtaa kirkon nuorisotyöllä ja erityisnuorisotyöllä on paljon annet-tavaa. Kirkon nuorisotyöntekijöillä on hyvä koulutus, he kohtaavat suurimman osan kustakin ikäluokasta rippikouluissa ja heidän arvomaailmansa on jo läh-tökohtaisesti nuoria tasaveroisina kohteleva. Kirkon nuorisotyössä tulee keskit-tyä nimenomaan nuoren kohtaamiseen ja kristillisen arvomaailman mukaiseen nuoren arvostamiseen.

Tutkiessani aikaisempia raportteja ja selvityksiä aiheesta jouduin usein totea-maan, että omissa ajatuksissani olin keksimässä pyörää uudelleen. Näyttää sil-tä, että hyviä kehittämisehdotuksia toiminnan parantamiseksi on ollut monia, mutta niitä ei ole syystä tai toisesta ikinä toteutettu. Nyt olisi otollinen aika pu-haltaa yhteiseen hiileen.

3. Erityisnuorisotyön määrittelyäKirkon erityisnuorisotyön missio, visio ja strategia 2015 on otsikoitu sanoilla ”Läsnäolon nuorisotyö” ( Suomen Ev-lut kirkon keskushallinto 2007). Tässä strategiassa kerrotaan, että erityisnuorisotyön toimintanäky on sama kuin dia-koniatyössä, eli etsiä niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin aute-ta. ”Erityisnuorisotyölle on luonteenomaista etsiä ja liikkua siellä, missä nuo-ret viettävät aikaansa, sekä kohdata heitä ja reagoida asioihin, jotka ovat heille ajankohtaisia ja tärkeitä.” Erityisnuorisotyön strategia vetoaa myös YK:n lapsen oikeuksien julistukseen ja toteaa, että koko yhteisö on vastuussa lapsistaan ja

Page 7: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

7

nuoristaan. Strategiassa sanotaan, että ”seurakunnan toteuttaman erityisnuo-risotyö on kristillistä kasvatustyötä, joka tapahtuu virallisen lastensuojelutyön tukena ja rinnalla. Erityisnuorisotyössä noudatetaan kirkon kasvatustyön peri-aatteita sekä lakisääteisen lastensuojelutyön- ja sosiaalityön ja muiden lakien tuomia velvoitteita”.

Kirkon erityisnuorisotyön strategiassa määritellään erityisnuorisotyön ohjaajan toimintaedellytyksiä:Ohjaajan tulee 1) tehdä kristillistä kasvatustyötä2) tuntea lastensuojelulain sisältö ja toimintatavat3) omata riittävät tiedot ihmissuhdetyöstä, kriisi- ja mielenterveystyöstä ja nuorten väkivalta- ja päihdekäyttäytymisestä4) tunnistaa nuoren tuen tarve ja ohjata nuori tarvittaessa asiantuntija-avun piiriin5) ymmärtää erilaisia perhetilanteita ja tehdä perhetyötä6) tuntea koulumaailmaa ja tehdä yhteistyötä koulujen kanssa7) omata erityisosaamista retki- ja leiritoiminnasta sekä elämys- ja seikkailu pedagogiikasta8) kohdata nuori tasa-arvoisena ja aidosti kaikissa tilanteissa

Erityisnuorisotyön työmuodot ovat moninaiset ja Kirkon erityisnuorisotyön stra-tegiassa mainitaan niistä seuraavat:1) Yksilötyö2) Pienryhmätyö3) Etsivä työ ja Saapas4) Kriminaalityö5) Kohdennettu perhetyö6) Koulutyö7) Vapaaehtoistoiminta

Page 8: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

8

4. Seurakuntien nuorisotyötätekevien haastattelujen yhteenvetoKävin haastattelemassa jokaisen seurakunnan nuorisotyötiimiä. Pääsääntöisesti paikalla olivat kaikki nuorisotyönohjaajat ja joskus mukana oli myös nuorisopap-pi, diakonia työntekijöitä, kv-työn sihteereitä ym. tiimin jäseniä. Käytin keskuste-lun pohjana kyselyä (liite 1) Muistiinpanojeni pohjalta kirjoitin yhteenvedon puh-taaksi ja lähetin sen seurakuntiin luettavaksi ja kommentoitavaksi. Käytän tässä selvityksessä termiä ”nuorisotyöntekijät” viitatessani seurakuntien nuorisotyön tiimien jäseniin. Nuorisotyöntekijä virkanimikettä ei ole olemassa, mutta termi kuvaa selvityksessä kaikkia nuorisotyötä tekeviä työntekijöitä.

4.1. Seurakuntien nuorisotyö

Eri seurakunnissa on pääsääntöisesti samantapaisia nuorisotyön työmuotoja. Erilaiset kerhot, avoimet illat, leirit ja retket toimivat työn välineinä. Nuorisotyön tiimin jäsenillä on omat vastuualueensa varhaisnuorisotyössä (vanu), rippikou-lutyössä ja varsinaisessa nuorisotyössä (varttuneet). Nuorisotyön tiimien johta-vat viranhaltijat kuuluvat Nujoon. Joissakin seurakunnissa on yhteistyötä partion kanssa. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on pääsääntöisesti aamunavausten ja joidenkin oppituntien pitämistä. Alueellisten erojen ja työntekijöiden kouluttau-tumisesta johtuen eri seurakunnissa vaihtelee yksittäiset työmuodot.

4.2. Seurakuntien nuorisotyöhön liittyvät haasteet

Pyysin nuorisotyöntekijöitä kertomaan, millaisia haasteita heidän seurakuntan-sa alueella liittyy nuoriin, nuorisotyöhön ja erityisnuorisotyöhön. Seuraavassa on lueteltu erilaisia haasteita, eniten mainintoja saanut on ensimmäisenä, otsikot ovat yleisellä tasolla.1) Rikkonaiset perheet ja siihen tilanteeseen liittyvät haasteet2) Nuorilla aikuisen tarve, työntekijät kokivat tarvitsevansa lisää aikaa nuorten kohtaamiseen

Page 9: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

9

3) Tila avointa toimintaa varten, jossa nuoret saisivat viettää aikaansa ja olla turvallisen aikuisen seurassa4) Monikulttuurisuus / monikansallisuus5) Yläkoululle siirtyminen6) Riparin jälkeinen toiminta: miten nuoret saadaan pysymään toiminnassa mukana

Yksittäisiä mainintoja saivat seuraavat haasteet: nuorten aikuisten toiminta, eri-tyisnuorten kohtaaminen leireillä, nuorten tieto kristillisistä arvoista on vähäistä; nuoret tarvitsevat paljon tukea, asenteet päihteitä kohtaan höllentyneet, menes-tymispaineet ja liian varhainen aikuistuminen.

Kuten haasteiden moninaisuudesta näkee, erityisnuorisotyölle on seurakun-nissa tarvetta. Seurakunnan nuorisotyöntekijät toivat esille sen, että parhaiten erityisessä tarpeessa olevia nuoria autetaan ns. normaalin toiminnan avulla. Haasteena onkin, miten nämä nuoret tavoitetaan ja saadaan toimintaan mukaan. Tässä kohdassa erityisnuorisotyöntekijä on avainasemassa. On tärkeää, että normaalit toiminnat tulee hoidetuksi ja samalla erityisnuorisotyöhön osoitettu nuorisotyöntekijä voi keskittyä erityisiin haasteisiin seurakunnan nuorten kes-kuudessa.

Seurakunnilla on myös alueellisia eroja. Seuraavassa muutama esimerkki:Maarian seurakunnan asuinalueet ovat laajoja ja kasvavia. Alueella on moni-kulttuurisia alueita, joihin liittyy omat haasteensa. Monikulttuurisuus luo myös Mikaelinseurakunnan toiminnalle omat vaatimuksensa. Tuomiokirkkoseura-kunnan alue on tiivis ja nuorten paineet liittyvät enemmänkin menestymiseen ja vanhempien luomiin odotuksiin. Martinseurakunnan alueella on pula nuorten tiloista kasvavilla asuinalueilla ja Paattisten seurakunnan nuorilla haastavin aika on siirryttäessä yläkouluihin pois omalta asuinalueeltaan. Piikkiön seurakunta on alueena laaja ja kunnan yhdistyminen Kaarinan kaupunkiin on tuonut uude-laisia haasteita myös seurakunnalle. Jokaisen alueen erityispiirteet tulee ottaa huomioon työtä suunniteltaessa ja seurakunnan nuorisotyöntekijöillä on paras tuntemus omasta alueestaan.

Page 10: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

10

4.3. Yhteistyö seurakunnissa

Seurakunnan nuorisotyöntekijät ovat verkostoituneet hyvin erilaisin tavoin. Joissain seurakunnissa koettiin, että verkostoitumista ei sinällään tarvita, ainoastaan tarpeen vaatiessa (esim. esille tuleva kiusaamistapaus tms.). Toi-sissa seurakunnissa tehtiin säännöllistä verkostotyötä moniammatillisissa verkostoissa. Yleisimmät yhteistyökumppanit olivat koulu ja kaupungin nuo-risotyöntekijät.

Kaarinan seurakunta on selvitykseni mukaan vahvimmin mukana verkostois-sa koko kaupungin tasolla. Kaarinassa toimii Sateenkaarina-verkosto, joka kokoaa kaupungin toimijat yhteen. Sateenkaarina-verkosto tähtää lasten ja nuorten hyvinvointiin Kaarinan kaupungissa ja se kokoontuu säännöllisesti ja sillä on selkeä tavoite ja strategia. Kaarinassa oman haasteensa tuo Piik-kiön yhdistyminen Kaarinan kaupunkiin ja miten kaupungin eri verkostoissa otetaan huomioon että kaupungissa on kaksi eri seurakuntaa.

Yhteistyön tekeminen ja verkostoituminen on olennainen osa nuorisotyötä ja se on myös yksi kirkon nuorisotyöntekijän ydinosaamisalueista. Yhteistyön kautta saadaan erilaiset näkökulmat kuuluviin ja haasteiden ratkaiseminen onnistuu paremmin. On tärkeää, että myös kirkon nuorisotyönohjaajat jaka-vat omia näkemyksiään yhteisön eri toimijoiden kanssa. Myös erityisnuoriso-työssä verkostoituminen on olennainen osa työtä. Haasteiden jakaminen ja esilletuominen ammatillisissa verkostoissa saa aikaan myös tuloksia.

4.4. Erityisnuorisotyön kehittäminen ja yhteistyö seurakuntien ja kasvatusasiain keskuksen kanssa

Keskustelujen pohjalta nousi selkeästi muutamia teemoja kehitysalueiksi. Voin myös yleistää, että nuorisotyöntekijöillä oli hyvin samansuuntaisia aja-tuksia ja toiveita.

Melkein jokaisella tiimillä oli toive saada kasvatusasiain keskukseen henki-lö, joka koordinoi erityisnuorisotyötä seurakuntayhtymässä ja verkostoituu Turun kaupungin ja Kaarinan kaupungin toimijoiden kanssa koko kaupungin tasolla.

Page 11: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

11

Tiimit toivoivat tämän henkilön tuntevan nuorisotyön / erityisnuorisotyön ra-kenteen kaupunkien tasolla siten, että tarvittaessa tälle henkilölle voidaan soittaa ja hän osaa ohjata oikealle taholle. Tämä henkilö pystyisi antamaan tiimeille myös tukea erilaisissa kriisitilanteissa.

Tiimit esittivät, että seurakuntia tuetaan erityisten oppijoiden toiminnois-sa erityiskasvatuksen avulla ja että erityiskasvatukseen perehtynyt henkilö tuntee Turun ja Kaarinan palvelurakenteet ja järjestää erityiskasvatukseen liittyviä koulutuksia.

Page 12: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

12

5. PohdintaaKeskustelut nuorisotyöntekijöiden kanssa olivat todella antoisia ja heillä oli sel-keä näky oman seurakuntansa nuorten hyvinvoinnista. Keskustelujen aikana huomasin, että heillä oli myös huoli oman ajan riittämisestä kaikelle työlle ja nuorten tarpeille. Nuorisotyöntekijät keskustelivat avoimesti haasteista ja miet-tivät parannusehdotuksia.

Jos katselemme Erityisnuorisotyön strategian pääkohtia ja nuorisotyöntekijöi-den esille nostamia haasteita, voimme vetää yhteen kolme teemaa.1) perhetyö2) nuoren kohtaaminen (yksilötyö/ pienryhmätyö/ koulutyö)3) nuorten aikuisten toiminta

Saapastoiminta koettiin tärkeäksi toiminnaksi, mutta kehittämistä vaativaksi. Saapastoiminta nähtiin hyvänä toimintamallina tehdä vapaaehtoisten kanssa töitä.

Seurakuntien erityisnuorisotyön kehittämisen kannalta olisi hyvä miettiä, miten vapaaehtoisten toimintaa voitaisiin ohjata muuhunkin hyödylliseen toimintaan. Nuorisotyön tiimeillä oli suuri huoli nuorten vähäisistä tiloista, joissa nuoret voivat viettää turvallisesti aikuisten kanssa aikaa. Samoin he olivat huolissaan nuorten aikuisten toiminnan vähäisyydestä.Olisiko vapaaehtoisille enemmän tarvetta esim. yökahvilan tai muun avoimen toiminnan tukena? Voisiko vapaaehtoistoimintaa kehittää seurakunnissa ja sa-malla kertaa järjestää mielekästä toimintaa nuorille aikuisille ja antaa nuorem-mille mahdollisuus turvalliseen toimintaan?

Niin kirkon erityisnuorisotyön strategian, kuin nuorisotyöntekijöiden haas-tattelujen perusteella koen, että erityisnuorisotyö ja erityiskasvatus ovat kaksi erillistä asiaa ja kummallakin on omat erityispiirteensä, jotka vaativat omaa asiantuntijuutta. Nuorisotyö vaatii suunnittelua ja johtamista ja strate-gian rakentamista yhdessä. Työtä tulisi arvioida säännöllisesti ja työtehtävis-tä tulisi sopia, jotta työ olisi tarkoituksenmukaista.

Page 13: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

13

Seurakunnan nuorisotyöntekijät ovat hyvin selvillä siitä, että resurssit eivät tule kasvamaan. Keskusteluissa nousi vahvasti esille se, että erityisnuoriso-työhön tulisi osoittaa seurakunnissakin resursseja. Itse näkisin tämän haas-teen osittaiseksi ratkaisuksi työn suunnittelun ja etenkin työn johtamisen.

Nuorisotyössäkin tulee muistaa, että se on osa suurempaa kokonaisuutta yhteiskunnassa ja tämän kokonaisuuden hallitseminen vaatii aikaa ja työ-ajan panostamista. Kokonaisuuden hallinnan tulee olla esimiehen tehtävä ja hänellä tulee olla selkeä visio, mihin milläkin työllä tähdätään. Visiosta ja strategista tulisi keskustella säännöllisesti nuorisotyöntekijöiden kanssa, jotta kaikille olisi selvää, minkä vuoksi ja ketä varten työtä tehdään. Vastuu strategian kehittämisestä kuuluu myös työntekijöille, samalla se vastuuttaa oman työn suunnitteluun ja arviointiin.

Page 14: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

14

6. Ehdotukset erityisnuorisotyön kehittämiseksi Turun ja KaarinanseurakuntayhtymässäSelvityksen pohjalta seurakunnan nuorisotyötä tekevät kokivat tärkeäksi kolme toimenpidettä.

1) Kasvatusasian keskuksessa tulee olla henkilö, joka organisoi seurakuntien erityisnuorisotyötä seurakuntayhtymän tasolla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tämä henkilö on kaupunkien tasolla verkos-toitunut, kutsuu koolle seurakuntien erityisnuorisotyön toimijat ja suunnittelee heidän kanssaan yhdessä erityisnuorisotyöhön liittyviä toimenpiteitä, toimii eri-tyisnuorisotyöhön liittyvien asioiden tiedottajana, on selvillä kaupunkien palvelu-rakenteista ja järjestää koulutuksia.

2) Nuorisotyöntekijät kaipaavat kasvatusasiain keskukseen erityiskasvatuk-seen perehtynyttä työntekijää.Työntekijä tuntee erityiskasvatukseen liittyvät palvelurakenteet kaupunkien tasolla, järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia ja on yhteyshenkilönä erityis-kasvatukseen liittyvissä asioissa. Tämä erityiskasvatuksen asiantuntija palvelee kaikkia ikäryhmiä lapsista nuoriin aikuisiin ja on seurakuntien työntekijöiden ammatillisena tukena.

3) Seurakunnissa olisi hyvä nimittää erityisnuorisotyöstä vastaava työntekijä. Seurakunnan omien resurssien mukaan nimetty työntekijä voi olla joko kokopäi-väinen tai oman toimensa ohella toimiva. Tärkeimmäksi resursoinniksi tämän hetkiset nuorisotyöntekijät kokivat, että jokaisessa seurakunnassa on vähintään yksi erityisnuorisotyöhön perehtynyt nuorisotyöntekijä.

14

I

Page 15: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

15

7. Nujon lausunto Nujo (seurakuntien nuorisotyön johtavat) sai luettavakseen Erityisnuorisotyön selvityksen kommentointi-version kokouk-sessaan 15.9.2011. Selvitys käytiin silloin läpi ja sovittiin uusi tapaamisaika, jotta kommentointi-versioon olisi mahdollisuus perehtyä tarkemmin. Seuraava tapaaminen oli 29.9.2011 ja neuvottelun jälkeen Nujo hahmotteli seuraavan lausunnon:

”Nujon jäsenet ovat perehtyneet Erityisnuorisotyön selvitykseen ja he ovat keskustelleet asiasta. Selvityksen esille tuomat kehit-tämisehdotukset ovat Nujon jäsenten mielestä hyviä ja toiveena on, että erityisnuorisotyötä lähdetään kehittämään selvityksen mukaisesti.

Nujon jäsenet haluavat korostaa seuraavia seikkoja: • Resurssien jakaminen tulee ottaa erityiseen tarkasteluun, tässä asiassa voidaan hyödyntää keväällä 2010 tehtyä Kannan-ottoa nuorisotyön resursseista.• Saapas-toiminnan jatkuvuus; Saapas-toiminta ei saa olla ai-noa erityisnuorisotyön muoto, mutta se on kylläkin merkittävää ja sitä tulisi kehittää yhteisesti. Ehdotamme, että Kasvatusasi-ain keskuksen erityisnuorisotyöhön perehtynyt henkilö toimisi Saapas-toiminnan koordinaattorina.• Erityisnuorisotyön verkosto voi toimia työntekijöiden ver-taistukena ja tiedon jakamisen paikkana. Kasvatusasiain kes-kuksen erityisnuorisotyöhön perehtyneen henkilön tulee olla selvillä seurakuntien erilaisista tarpeista ja olla säännöllisesti yhteydessä seurakuntien nuorisotyön tiimeihin.• Erityisnuorisotyöhön liittyviä koulutuksia tulee järjestää säännöllisesti”

15

Page 16: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

16

Liite 1

SEURAKUNNAN NUORISOTYÖTÄ TEKEVILLE 2011KESKUSTELUN TUEKSIKasvatusasiainkeskus/ Tiina Karppinen

- Kerro omasta työstäsi, mitä kaikkea siihen kuuluu?- Mitkä ovat haasteet, jotka liittyvät seurakuntanne nuorisotyöhön tässä ajassa? - Mihin seurakunnan ulkopuolisiin verkostoihin (nuorisotyöhön liittyvät) kuulut / tiiminne kuuluu?- Mitä mielestäsi kirkon erityisnuorisotyö on ja miten se liittyy työhösi konkreet-tisesti?- Miten kehittäisit seurakuntanne erityisnuorisotyötä? Voisiko se olla osa nuori-sotyötä? Miten kirkko tavoittaa parhaiten erityistukea kaipaavat nuoret?- Miten kehittäisit seurakuntien ja kasvatusasiain keskuksen välistä yhteistyötä erityisnuorisotyön osalta? - Tarvitsetko lisätietoa / koulutusta jostain aiheesta työssäsi liittyen erityisnuo-risotyöhön? Mistä?

Liite 2

Sanastoa:

1) Perjantai-illan toimijat – verkosto Verkostoon kuuluu Turun kaupungin sosiaalisen nuorisotyön yksikkö, Poliisi, Nuorten selviämisasema,Tois Puol- kaffel nuorten yökahvila, Lazarus-palvelu, Spr-nuorten palvelut, Turun Mix-nuorten yökahvila, Saapas ja Turun ja Kaari-nan srk-yhtymän Kasvatusasiain keskus. Verkosto kokoontuu 5 / vuosi ja tarkoi-tuksena on jakaa tietoa nuorten tilanteesta perjantai-iltaisin. Verkosto kehittää myös netti-palvelua perjantai-illan toimijoille, jossa jokainen toimija voi päivittää omat tietonsa ja samalla nähdä, mitkä toimijat ovat työvuorossa.

Page 17: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

17

2) Nuorten aikuisten-verkostoVerkostossa on mukana Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus, Turun ja Kaari-nan seurakuntayhtymän kasvatusasiain keskus, Syömishäiriöiden liitto, Turun seudun Tyttöjen Talo, Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt, Turun lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten edustajat, Turun A-klinikka, Turun NMKY Operaa-tio Toivo. Verkosto tapaa 5 / vuosi ja tavoitteena on saada nuorten aikuisten tar-peet näkyville Turun seudulla.

3) Linkki/Murkku-neuvola projektiVarsinas-Suomen lastensuojelujärjestöt ry:n hanke vuosille 2011-2015. Tarkoi-tuksena kehittää palveluja 12-18-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen.

4) Torin Kulma – hankeTurun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun kaupungin hanke, jonka tarkoi-tuksena on alle kouluikäisten lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisy ja elämänhallinnan tukeminen.

5) Jopo-toimintaTurun peruskoulujen joustava perusopetus-luokka, joka toimivat Samppalinnan koulun alaisuudessa. Ohjausryhmässä on mukana edustajat koulusta, poliisis-ta, sosiaalitoimen lastensuojelusta, nuorisoasiainkeskuksesta ja kasvatusasiain keskuksesta. 6) Kirkon erityisnuorisotyön strategia 2015: ”Läsnäolon nuorisotyö”Kirkkohallituksen 27.2.2007 hyväksymä erityisnuorisotyön missio, visio ja strategia. Suomen ev.lut. kirkon keskushallinto sarja C 2007:3

7) Yk:n lasten oikeuksien julistus ja sopimus.YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 hyväksytty sopimus, joka tuli Suomessa voimaan 1991 laintasoisena säädöksenä. Sopimus on sitova asiakirja ja sen noudattamista valvoo YK:n lasten oikeuksien komitea

8) Sateenkaarina Kaarinan kaupungissa toimiva monialainen ehkäisevän päihdetyön työryh-mä.

Page 18: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

18

Liite 3

Tapaamiset:

18.3. Turun hiippakunnan erityisnuorisotyöntekijöiden tapaaminen

24.3. Martinseurakunta

31.3. Kaarinan seurakunta

5.4. Katariinanseurakunta

6.4. Maarian seurakunta

7.4. Tuomiokirkkoseurakunta

13.4. Mikaelinseurakunta

15.4. Piikkiön seurakunta

20.4. Paattisen seurakunta

20.5. Henrikinseurakunta

Page 19: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

19

Selvitys erityisnuorisotyön tilasta liittyy Turun ja Kaarinan seurakuntayhty-män Kasvatusasiainkeskuksen erityisnuorisotyön kehittämisprojektiin. Pro-jekti alkoi 1.2.2011 ja jatkuu 31.12.2012 saakka. Kehittämisprojektin työnte-kijäksi palkattiin määräaikaisen nuorisosihteerin paikalle Tiina Karppinen.

Tiina Karppinen on koulutukseltaan Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ja Yhtei-söpedagogi AMK. Karppinen on työskennellyt nuorten parissa parikymmen-tä vuotta ja ollut mm. Saapas-vapaaehtoisena Oulun seurakuntayhtymässä ja mukana Tornion seurakunnan opiskelijatoiminnassa. Karppisella on pitkä työkokemus Turun kaupungin Nuorisoasiainkes-kuksen palveluksessa. Hän aloitti työuransa nuorisotalon ohjaajana ja siirtyi sieltä Sosiaalisen nuorisotyön yksikön ohjaajaksi. Sosiaalisen nuorisotyön yksikkö keskittyy erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja työmuotoina on mm. yksilö- ja ryhmätyö, verkostotyö, sekä säännöllinen katutyö. Karppinen siirtyi toiminnanjohtajaksi vuonna 2005 ja on tällä hetkellä työlomalla siitä tehtävästä. Toiminnanjohtaja vastaa tietyn alueen nuoriso-talojen toiminnasta ja osasta sosiaalisen nuorisotyön yksikköä. Nuorisoasi-ainkeskuksen palveluksessa Karppinen on ollut mukana kehittämässä mm. nuorisotyön verkostotyötä, sosiaalista nuorisotyötä, verkossa tapahtuvaa nuorisotyötä sekä sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä. Erityisnuorisotyön kehittämisprojektin aluksi Karppinen tutustui kirkon erityisnuorisotyön strategiaan, Turun ja Kaarinan seurakunnan alueella tehtävään nuorisotyöhön (nuoriso-ohjaajien haastattelut), sekä verkostoitui kaupungin eri toimijoiden kanssa. Karppinen kuuluu kasvatusasiain keskuksen edustajana kahteen eri ver-kostoon: ”Perjantai-illan toimijat Turun kaupungissa” ja ”Nuorten aikuisten verkosto”. Molempiin verkostoihin kuuluu niin kaupungin työntekijöitä kuin järjestöjen työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Lisäksi Karppinen on Turun lastensuojelujärjestöjen hallinnoiman ”Link-ki / Murkkuneuvola-projektin” ohjausryhmässä, asiantuntijana Torin Kulma-hankkeen projektiryhmässä sekä Turun peruskoulujen Jopo-toiminnan oh-jausryhmässä.

Taustaa

Page 20: Selvitys eritysnuorisotyön tilasta

20

Erityisnuorisotyön selvityksen tarkoi-tuksena on selvittää, miten erityisnuo-risotyötä tulisi tehdä ja kehittää Turun ja Kaarinan seurakunnissa. Selvityksen näkökulmana on erityisesti seurakuntien nuorisotyöntekijöiden näkemys asiasta. Yhteiskunnallisella tasolla on selvää, että erityisnuorisotyön tarve on suuri ja myös seurakuntien työntekijöiden tulee miettiä miten erityisnuorisotyö näkyy seurakun-tien toiminnassa.

Selvitys perustuu haastatteluihin seura-kuntien nuorisotyöntekijätiimien kanssa.

Selvityksen pohjaksi on perehdytty kirkon erityisnuorisotyön strategiaan ja visioon ja pohdittu, miten erityisnuorisotyön tarve näyttäytyy valtakunnallisella ja kunnalli-sella tasolla.

Selvitys