24
Se OPPI BUSINESS 09/2005 SUOMEN e OPPIMISKESKUS RY • e -OPPIMISEN EDISTÄJÄ JA VERKOTTAJA SUUNNITTELUSTA OPPIMISEEN – TUOTTAVUUS TIETOTYÖSSÄ SIMULAATTORIPOHJAISEN OPISKELUN MAHDOLLISUUKSIA

seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

  • Upload
    others

  • View
    0

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

SeOPP IBUSINESS

09/2005 SUOMEN eOPPIMISKESKUS RY • e-OPPIMISEN EDISTÄJÄ JA VERKOTTAJA

SUUNNITTELUSTA OPPIMISEEN –

TUOTTAVUUS TIETOTYÖSSÄ

SIMULAATTORIPOHJAISEN

OPISKELUN MAHDOLLISUUKSIA

Page 2: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

2 SeOPP I 9 / 2005 3SeOPP I 9 / 2005

Inno_SeOppi_180x307_CONV 7.9.2005 10:47 Page 1

Page 3: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

2 SeOPP I 9 / 2005 3SeOPP I 9 / 2005

LEENA VAINIO, SUOMEN eOPPIMISKESKUS RY:N PUHEENJOHTAJA

PÄÄKIRJOITUSSeOppi on ainoa e-oppimisen alal-la ilmestyvä jäsenlehti, jota julkai-see Suomen eOppimiskeskus ry.

Lehti tarjoaa ajankohtaista ja syven-tävää tietoa e-oppimisen uusista il-miöistä, tuotteista ja ratkaisuista se-kä niiden hyödyntämisestä.

Lehti edistää verkko-opetuksen ja digitaalisten opetusratkaisu-jen käyttöä, tutkimusta ja kehittä-mistyötä yrityksissä, oppilaitoksis-sa ja muissa organisaatioissa alan parhaiden asiantuntijoiden voimin.

SeOppi-lehti kokoaa alan ammat-tilaiset, yritykset, yhteisöt sekä toi-mijat ja johdattaa e-oppimisen tie-don äärelle.

Kustantaja Suomen eOppimiskeskus ryVisamäentie 33 13100 Hämeenlinna

Päätoimittaja Titi TamminenPuh. (03) 621 [email protected]

ToimittajatTiina VepsäläinenSari Pousi-Heinonen

ISSN-numero 1795-3251

Painosmäärä 5 000 kpl

Ilmoitusmyynti ja aineistoTiina VepsäläinenVisamäentie 3313100 Hä[email protected]. (03) 621 5207

Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto 42 Oy

Painopaikka OffsetKolmio

Kansikuva www.futureimagebank.com

Suomen eOppimiskeskus ry on lä-hes kolmen vuoden ajan puhunut eOpetuksen puolesta, rakentanut

verkostoja ja etsinyt parhaita käytänteitä, joiden avulla toimialaa kehitetään. Yhteis-työ eri toimijoiden kanssa on energianläh-de, joka innostaa kaikkia osapuolia. Verk-ko-opetus ja toimintamuodot ovat kuiten-kin edelleenkin kehitysvaiheessa. Mene-telmät ja työkalut monimuotoistuvat ja ihmisten taidot verkkotyöskentelyyn ja verkko-opiskeluun lisääntyvät. Kaikkien osapuolten kannattaa panostaa hyvien si-sältöjen, palvelujen ja teknisten ratkaisu-jen kehittämiseen, koska ihmisillä tuntuu olevan oppimisen tarve ja kysyntää hyville palveluille riittää.

Tapasin kesällä useitakin ihmisiä, jot-ka aivan oma-aloitteisesti alkoivat ker-toa verkko-opiskelu- tai verkkotyösken-telykokemuksistaan. He eivät tunteneet taustojani, joten heillä ei ollut tarvetta vain minua viihdyttääkseen ottaa kyseistä asi-aa puheeksi. Keskustelu lähti liikkeelle pelkästään heidän omista elämyksistään. Useilla verkon kautta työskentely liittyi harrastuksiin, joillakin taas opiskeluun.

HYVÄT SUOMEN

eOPPIMISKESKUKSEN

JÄSENET JA LEHDEN LUKIJAT!

Erityisesti minua kiinnostivat nuoren äidin kokemukset. Hän oli aloittanut opiskelut ja totesi, että verkko-opiskelu sopi erittäin hyvin hänen elämäntilanteeseensa. Kurs-seja ei vielä löydy kovin paljon, mutta noin puolen vuoden opinnot hän oli saanut tar-jonnasta koottua. Yksi kursseista oli ollut hänelle erittäin merkittävä. Kurssin sisäl-töjen, keskustelujen ja oman oppimisen reflektoinnin kautta hänelle oli avautunut aivan uusi maailma. Verkkokurssin aikana hän oli oppinut kirjoittamaan omia puoli-valmiitakin ajatuksia toisille näkyviin. Saa-tuaan palautetta ja rohkaisua opiskelija-kavereiltaan ja ohjaajalta, hän oli innostu-nut tutustumaan asioihin vielä syvemmin ja kokenut huimia oppimisen elämyksiä. Tämän kokemuksen rohkaisemana hän löysi itsestään uusia piirteitä, ja uskoo nyt omaan kykyynsä oppia uusia asioita sekä rohkenee myös kirjoittaa ja esittää mieli-piteitään eri tilanteissa.

e-Oppiminen on erinomainen mene-telmä tuottaa oppimisen elämyksiä. Toi-votan kaikille lukijoille elämyksellistä ja väriloistoista syksyä ja yhdessä oppimi-sen iloa!

Page 4: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

4 SeOPP I 9 / 2005 5SeOPP I 9 / 2005

SISÄLLYSLUETTELO

PÄÄKIRJOITUS 3

SUUNNITTELUSTA OPPIMISEEN –

TUOTTAVUUS TIETOTYÖSSÄ 4

UUDET MEDIAT VAATIVAT

KASVATTAJILTA AIKAA JA TIETOA 6

LUOVA JA KIIREETÖN e-OPPIJA 7

SIMULAATTORIPOHJAISEN

OPISKELUN MAHDOLLISUUKSIA 8

e-OPPIMINEN JA

YRITYSKOULUTUKSEN

MAAILMANMARKKINAT 10

KAUNEUTTA VERKOSSA 12

YRITYSTEN e-OPPIMINEN

SAAMASSA UUSIA MUOTOJA 13

NETOP REACTOR

SCORM-STANDARDIIN

PERUSTUVA e-OPETUSTYÖKALU 15

EDUTAINMENT TUO UUTTA

STIGNAFULIAA ALKEMISTEILLE 16

TIETO VIRTAA 17

PROMENTORILLE

NOSTETTA eEEMELISTÄ 18

e-OPPIMINEN PARHAIMMILLLAN

TURVALLISUUSKOULUTUKSESSA 19

TIETOYHTEISKUNNAN

TYÖNTEKIJÄ – TUTKINTO VASTAA

TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN 20

SISÄLTÖJÄ JA TUOTEKEHITYSTÄ 21

INFORMAATIOSUUNNITTELIJOITA

TARVITAAN – KOULUTUSTA

TIETOAMMATTILAISTEN

UUSIIN TEHTÄVIIN 23

SUOMEN eOPPIMISKESKUS RY 21

SeOPP I

KIINNOSTAAKO JÄSENYYS?Liity mukaan!www.eoppimiskeskus.net

Tietotyön luonteeseen kuuluu ti-lannekohtaisuus ja luovat ratkai-sut pyrittäessä vastaamaan asiak-

kaiden tarpeisiin. Massaräätälöinnillä on jo pitkään pyritty samaan päämäärään – asiakastyytyväisyyteen laajemman modu-laarisen vaihtoehtovalikoiman tarjoamisen kautta. Asiakkaat eivät kuitenkaan välttä-mättä innostu suuremmasta vaihtoehto-jen määrästä tai osaa valita suuremmas-ta valikoimasta. Asiakkaat eivät halua li-sää vaihtoehtoja, vaan juuri sitä mitä he haluavat.

Tuottajan näkökulmasta ongelmak-si muodostuu vaikeus etukäteen ennus-taa mitä tuleva asiakas todella tarvitsee ja arvostaa. Etukäteen tapahtuva suunnitte-lu on yhä vaikeampaa. Suunnittelun lisäksi onkin varmistettava ja mahdollistettava ti-lanteessa, yhdessä asiakkaan kanssa, ta-pahtuva luova oppiminen.

Luovat tilannekohtaiset ratkaisut syn-tyvät vuorovaikutuksessa asiakkaan ja si-dosryhmien kanssa arvonluontitilantees-sa, ei ennen sitä. Luovien ratkaisujen ta-kana on uutta luova oppiminen. Oppimi-sen käsite tuleekin määritellä uudelleen käsittämään perinteisen valmiiden asi-oiden omaksumisen lisäksi yllä kuvatun luovan prosessin, jonka lopputulemaa ei voi etukäteen ennustaa. Vuorovaikutus luo uutta.

Työ on vuorovaikutusta

Siirryttäessä yhä enemmän toistosta ti-lannekohtaisuuteen on syytä tarkastella mistä puhumme kun puhumme työn kä-sitteestä. Työ kuvataan usein aktiviteetiksi tai aktiviteettien ketjuksi, jossa syntyy ar-voa asiakkaalle. Asiakas nähdään passii-

visena vastaanottajana, kuluttajana ketjun päässä. Työ on myös usein rooli, jota suo-rittaa tähän tehtävään valittu yksilö, joka koulutuksen, ammattitaidon ja työssä har-jaantumisen kautta yhä paremmin suoriu-tuu tehtävästään.

Kyseisessä ajattelussa muodostuu problemaattiseksi asiakkaan mukaan ot-tamisen vaikeus. Valmiita toimintamal-leja ei juuri ole focus-group käytäntöjen tai asiakastutkimusten lisäksi. Toinen vai-keus liittyy työn monimutkaisuuden kas-vuun ja yksittäisen toimijan yhä suurem-paan haasteeseen selvitä tehtävistään yk-sin. Perinteisessä ajattelussa vuorovaiku-tus muiden kanssa nähdään työn teke-misestä erillisenä asiana. Kokoukset ovat erikseen ja työn tekeminen erikseen. Lo-petetaan puhuminen ja aloitetaan työt – on yhä edelleen lause, jonka kuulee yri-tyksissä.

Monimutkaistuvassa arvonluonnissa ei työtä kuitenkaan voi enää tehdä yksin il-man vuorovaikutusta muiden kanssa. Il-man vuorovaikutusta lopputulemana oli-si osaoptimointi, pyörän uudelleen keksi-minen tai puutteellinen ratkaisu. Tietotyö on aina vuorovaikutusta. Työ on aina pu-humista ja kuuntelemista.

Vuorovaikutussuhteiden johtaminen

Kun työ määritellään vuorovaikutukseksi, on tarkasteltava millaisia vuorovaikutus-suhteita työssä voi olla. Vuorovaikutus ei tapahdu vain ihmisten välillä. Moni meistä hämmästyisi jos ovikelloa soittaisi tänään henkilö, joka ovella esittäytyisi mittarinlu-kijaksi. Sähkömittareiden lukeminen on jo

Page 5: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

4 SeOPP I 9 / 2005 5SeOPP I 9 / 2005

pitkään tapahtunut automaattisena toi-mintana, jossa yksi kone seurustelee toi-sen koneen kanssa. Työ voi tapahtua IT-järjestelmän ollessa vuorovaikutuksessa toisen IT-järjestelmän kanssa. Automaa-tion lisääminen web-services järjestelmi-en kautta onkin suuri tulevaisuuden lupa-us pyrittäessä vastaamaan globalisaation haasteeseen.

Toinen vuorovaikutussuhde on asiak-kaan ja tietojärjestelmän välinen vuoro-vaikutus. Suurimmalle osalle meistä tämä on tuttua pankkiohjelman käytön kautta. Vuorovaikutus IT-järjestelmän kanssa vä-hentää myös jonotusaikaa lentokentällä, kun lähtöselvitys tehdään netissä ennen kentälle menoa. Tämän tyyppinen asiak-kaan aikaa ja kuluja säästävä sekä uu-sia mahdollisuuksia avaava palvelu on toi-saalta myös uhka perinteisille toimijoil-le. Matkatoimistojen roolin on muututta-va tarjoamaan enemmän kuin sen mihin asiakas itsekin pystyy.

Kolmas vuorovaikutussuhde on asiak-kaan suhde palveluorganisaation edusta-jaan, joka ei kuitenkaan ole paikallisesti läsnä. Moni perinteinen Back Office -toi-minto on siirtymässä matalampien kus-tannusten alueille. Yrityksen Call Center saattaa sijaita toisella paikkakunnalla, toisessa maassa tai toisella mantereella. Madaltuvat tietoliikennekustannukset te-kevät mahdolliseksi ja välttämättömäk-si niiden vuorovaikutussuhteiden tunnis-tamisen, jotka eivät edellytä paikallisuut-ta. Tämän työn siirtyminen edullisimpaan mahdolliseen ympäristöön laadun kärsi-mättä on suuri mahdollisuus tuottavuu-den parantamiselle.

Neljäntenä vuorovaikutussuhteena jää

jäljelle asiakkaan ja paikallisen, asiakas-ta lähellä olevan toimijan välinen suhde. Tämä suhdetyyppi on suuri tulevaisuu-den mahdollisuus, ehkä ainoa mahdolli-suus meille suomalaisille ja muille kallii-seen elämäntapaan tottuneille maille. Pai-kallisen toimijan mahdollisuutena on tar-jota jotain sellaista arvoa mihin muiden suhteiden kautta ei ole mahdollista pääs-tä – luovia yhdessä asiakkaan kanssa to-teutettuja ratkaisuja joista asiakas on val-mis maksamaan enemmän kuin mitä mui-den suhteiden kautta on mahdollista ai-kaansaada.

Luova asiakastilanteissa tapahtu-va oppiminen ei ole pelkästään asiak-kaiden tarpeista nouseva tulevaisuuden trendi vaan saattaa olla ainoa tapa taata elintasomme ja hyvinvointivaltion tulevai-suus. Globalisaation keskellä paikallisuu-della on väliä!

Henkilökohtainen näkökulma työhön suhteina

Edellä tarkasteltujen neljän perussuh-teen lisäksi voidaan työn tekemistä tar-kastella tekijän näkökulmasta neljänä henkilökohtaisena suhteena: suhde sii-hen mitä olen tekemässä, suhde muihin ihmisiin, suhde informaatioon ja suhde ympäristöön.

Suhde siihen mitä olen tekemässä tarkoittaa työn merkityksellisyyttä: työn haasteellisuutta, siihen liittyvää omistau-tumista, ylpeyttä ja vastuunottoa. Suh-de muihin ihmisiin tarkoittaa hyväksytyk-si tulemista, liittymisen tarvetta, positiivis-ta riippuvuutta muista ja yhdessä ajatte-lua. Tehokas työ on aina yhteistyötä. Mi-

tään arvokasta ei voi tehdä yksin. Suh-de informaatioon tarkoittaa kognitiivisen kuorman vähentämistä työssä. Informaa-tion tulee olla saatavilla juuri oikeaan ai-kaan juuri oikeassa muodossa tilanteen ja päätelaitteen määrittämällä tavalla esi-tettynä.

Ihminen oppii kahdesta suunnasta: toiminnasta eli vuorovaikutuksesta tilan-teessa ja muilta, muiden vastaavista ko-kemuksista. Pääsy informaatioon on te-hokkaimmillaan pääsyä muiden koke-muksiin vastaavissa tilanteissa. Min-kä päälle voin rakentaa? Mitä muut ovat oppineet? Mitä muualla on tehty? Näihin kysymyksiin on saatava välitön vastaus asiakasvuorovaikutustilanteessa.

Tehokas suhde informaatioon edellyt-tää metatietoa: informaatiota informaati-osta ja informaation synnyn taustalla ole-van reflektion systematisointia. Mitä on opittu, on työn keskeisimpiä kysymyksiä. Työhön liittyy aina kaksi osaa: tekeminen ja reflektio. Ilman systemaattista reflek-tiota työ ei ole valmis. Suhde ympäristöön tarkoittaa suhdetta arkkitehtuuriin. Arkki-tehtuuri voi olla fyysinen tai tietojärjestel-mäarkkitehtuuri. Ympäristön suunnitte-lun tavoitteena on auttaa priorisoinnissa. Mikä on tärkeää ja oleellista? Digitaaliset työympäristöt tulee tänään nähdä työtiloi-na ja niiden suunnitteluun tulee panostaa samalla tavalla kuin olemme panostaneet fyysisten tilojen arkkitehtuuriin.

ESKO KILPI

ESKO KILPI OY

PUH. 0400 501 800

[email protected] • WWW.KILPI.FI

SUUNNITTELUSTA

OPPIMISEEN –

TUOTTAVUUS TIETOTYÖSSÄ

Page 6: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

6 SeOPP I 9 / 2005 7SeOPP I 9 / 2005

Lasten ja nuorten suhde uuteen tie-to- ja viestintäteknologiaan puhut-taa myös lainsäätäjiä. Kansanedus-

tajat ovat tehneet useita aiheeseen liittyviä lakialoitteita, ja esimerkiksi kulttuuriminis-teri on vaatinut nettilukkojen asentamista koulujen ja kirjastojen tietokoneisiin.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta käynnisti vuonna 2001 teknologian arvi-ointihankkeen Tieto- ja viestintäteknolo-gia ja lasten ja nuorten sosiaalisen pää-oman kehitys, jonka tavoitteena oli arvi-oida uuteen tieto- ja viestintäteknologi-aan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkaku-via sekä ehdottaa tarvittavia toimenpitei-tä. Arviointihankkeen loppuyhteenveto on nyt valmis.

Tietoyhteiskuntakehitys on vaikutta-nut merkittävästi suomalaisten perheiden ajankäyttöön. Työelämän kiihtyneen tah-din myötä vanhemmilla on entistä vähem-män aikaa olla yhdessä lastensa kans-sa. Samaan aikaan lapset ja nuoret viet-tävät uusien vuorovaikutteisten medioi-den parissa yhä enemmän aikaa. Lasten ja nuorten sosiaalinen pääoma kehittyykin yhä suuremmalta osin tieto- ja viestintä-teknologian kautta. Vanhemmat yksinker-taisesti tarvitsevat lisää aikaa olla lasten-sa kanssa.

UUDET MEDIAT

Eduskunnassa keskustellaan tieto- ja viestintäteknologian

vaikutuksista lasten ja nuorten sosiaalisen pääoman kehitykseen.

Yhteisen ajan puuttuessa vanhempien mahdollisuudet kontrolloida lasten medi-oista saamia vaikutteita ovat vähentyneet, vaikka lasten on todettu nimenomaan kai-paavan yhteisiä mediakokemuksia van-hempiensa kanssa. Vanhemmat ja opetta-jat tarvitsevat kuitenkin ajanmukaista me-diakasvatusta, vertaistukea ja asiantuntija-apua, sillä uudet mediat ja niiden ympärille viime vuosina syntynyt nuorisokulttuuri on monille aikuisille täysin vieras.

Keskustelu uusista tieto- ja viestintä-teknologioista on jättänyt varjoonsa to-dellisen murroksen eli teknologian ym-pärille syntyneet uudet sosiaaliset ilmiöt. Uudet teknologiat ovat lapsille ja nuoril-le ensisijaisesti yhteydenpidon ja ajatus-tenvaihdon välineitä, joiden avulla luodaan aivan uudenlaisia virtuaalisia yhteisöjä pe-rinteisten rinnalle. IRC-galleriat, blogit ja P2P-piraattiverkostot ovat sosiaalisia il-miöitä ja keskeinen osa nuorten sukupol-vi-identiteettiä. Näiden yhteisöjen ja kult-tuurin tutkimukseen on panostettava, jotta esimerkiksi opettajien mediakoulutus saa-taisiin ajan tasalle.

ARVIOINTIHANKKEEN TUOTTAMAT JULKAISUT

ESISELVITYS: PEKONEN, O. & PULKKINEN

L. (2002) SOSIAALINEN PÄÄOMA JA TIETO-

JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KEHITYS. TULEVAI-

SUUSVALIOKUNTA: TEKNOLOGIAN ARVIOIN-

TEJA 11. EDUSKUNNAN KANSLIAN JULKAI-

SU 5/2002.

LOPPURAPORTTI: MUSTONEN A. & PULK-

KINEN L. (2003) SOSIAALINEN ALKUPÄÄ-

OMA JA TIETOTEKNIIKKA. TULEVAISUUS-

VALIOKUNTA: TEKNOLOGIAN ARVIOINTE-

JA 14. EDUSKUNNAN KANSLIAN JULKAI-

SU 1/2003.

JATKOSELVITYS: LATVALA J.-M., SYRJÄLÄ P.,

LYYTINEN H. & PULKKINEN L. (2003) TIETO-

JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TUKEMASSA SO-

SIAALISEN ALKUPÄÄOMAN KARTTUMISTA.

AGORA CENTER, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO.

LOPPUYHTEENVETO: TULEVAISUUSVALIO-

KUNTA (2005) SOSIAALINEN ALKUPÄÄ-

OMA. TULELEVAISUUSVALIOKUNTA: TEK-

NOLOGIAN ARVIOINTEJA 22. EDUSKUNNAN

KANSLIAN JULKAISU (IN PRESS).

JYRKI J.J. KASVI

KIRJOITTAJA ON KANSANEDUSTAJA JA

TULEVAISUUSVALIOKUNNAN JÄSEN.

VAATIVAT KASVATTAJILTAAIKAA JA TIETOA

Page 7: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

6 SeOPP I 9 / 2005 7SeOPP I 9 / 2005

Ihmisen luovuus ja uudistuminen yh-distetään usein renessanssimieleen, uudestisyntymiseen ja kokonaisvaltai-

seen inhimilliseen ajatteluun. Oman elä-män ja ajan hallinta osoittautuvat nopeut-ta palvovassa kulttuurissa ongelmallisiksi.

Aikakautemme paradoksi on globaa-lien verkkojen ja ihmisen minuuden väli-nen ristiriita. Vaikka informaatio, tavarat ja raha liikkuvat maailmanlaajuisesti, ihmis-ten identiteetti määräytyy omista koke-muksista, paikasta ja kulttuurista. Suuret maailmanlaajuiset mediat tuovat erilais-ta tietoa ja viihdettä, mutta lähellä oleva, pieni media voi olla ihmisen kannalta jo-pa oleellisempi keino olla mukana eläväs-sä elämässä. Internet on globaalisuudes-taan huolimatta kaikkien käytössä oleva, ihmistä lähellä oleva media, jonka osaa-minen tarjoaa usein sitä tietoa, mitä pie-ni ihminen saattaa tarvita monimutkaistu-vassa ja vieraannuttavassa maailmassa.

Tutkijat pohtivat uusien medioiden yh-teiskunnallisia vaikutuksia. Ranskalainen sosiologi Philippe Breton kirjoitti Le Monde Diplomatique -lehdessä internet-kultista ja vertasi sitä 1960-luvun länsimaissa syn-tyneeseen laajaan vastakulttuuriliikkee-seen, erityisesti hippiliikkeeseen. Tämä liikehdintähän syntyi myös Yhdysvaltojen länsirannikolla jonkinlaisena elämäntapa-vallankumouksena. Liikkeen arvomaailma etäännytti aktivistit nk. tavallisesta kan-sasta ja pyrki etsiytymään erityisesti idän buddhalaiseen maailmaan, uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, jopa yksilön vapauksi-en rajoittamattomaan korostukseen. Yh-teiskunnan oli määrä olla rauhan, rakkau-den ja altruismin yhteiskunta.

Bretonin mielestä tuo 1960-luvun lo-pun liikehdintä, joka hävisi 1970-luvul-la, muistuttaa paljolti internetin ympäril-le muodostumassa olevaa kansalaisliiket-tä, joka näyttää aktivoivan erityisesti nuo-risoa. Nuoriso kokee, että ympärillä oleva yhteiskunta ei ole riittävän rauhanomai-nen, eikä se myöskään tyydytä veljeyden tai sisaruuden ihanteita. Toisin kuin 1960-

TAPIO VARIS

MEDIAKASVATUKSEN PROFESSORI

& GLOBAALIN E-OPPIMISEN

UNESCO PROFESSORI

TAMPEREEN YLIOPISTON

AMMATTIKASVATUKSEN

TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS

luova ja kiireetön

e-OPPIJA

luvun vastakulttuuri, uusi internet-kult-ti, kuitenkin yhdistyy vapaan markkinata-louden arvoihin. Sen erikoisuuksiin kuu-luu "nuoruuden" palvonta. Bretonin mu-kaan identiteetin määrittelylle keskeistä ei enää ole se mihin sosiaaliseen, rodul-liseen tai taloudelliseen ryhmään kuuluu, vaan se mihin sukupolveen kuuluu.

Euroopan Unioni pyrkii voimistamaan kansalaisten osaamista myös medioiden aloilla. Tällainen satojen miljoonien kansa-laisten ja kymmenien kielien yhteisö edel-lyttää sellaista eurooppalaista medialuku-taitoa, jossa eri Euroopan maiden kulttuu-rinen moninaisuus ja erilainen historia tu-lee ymmärretyksi. Vaikka yleiseurooppa-laista mediaa ei ole, eurooppalaisen me-dialukutaidon tavoitteena on luoda yleis-eurooppalainen tietoisuus eri medioiden – sekä sähköisten ja uusien verkkomedi-oitten että perinteisen painetun median –

roolista yhteisen mediatodellisuuden, kult-tuurisen identiteetin ja nk. e-Euroopan ra-kentamiseksi.

Kriittinen e-oppija osaa yhdistää tek-nologian, taiteen, humanismin ja tunnis-taa median taustalla olevan arvomaail-man. Medialukutaitojen vaatimus kohdis-tuu sekä lapsiin, vanhempiin että opetta-jiin ja on luonteeltaan elinikäistä, jossa hy-vä media on yhteistyössä kotien, oppilai-tosten, elinkeinoelämän ja muun yhteis-kunnan kanssa.

Page 8: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

8 SeOPP I 9 / 2005 9SeOPP I 9 / 2005

SIMULAATTORIPOHJAISEN OPISKELUN MAHDOLLISUUKSIA

Simulaatiot ovat tuttuja tietokone- ja pelikonsolipeleistä jo monissa ko-deissa. Useimmille tuttua on simu-

laattoreiden käyttö ilmailun, merenkulun ja ydinvoimalaitoksen koulutuksessa, mutta simulaattoreita käytetään nykyisin muun muassa autonkuljettajien, metsäkoneen-kuljettajien, poliisien, lääkäreiden ja johta-jien koulutuksessa. Simulaatioiden käytön yleistymiseen vaikuttavat tietotekniikan ja ohjelmistojen kehitys sekä niiden halpe-neminen. Seuraavassa ongelmakenttää lähestytään simulaattoripohjaisen opis-kelun perusteluista sekä koulutuksen to-teuttamista koulutusorganisaation, opis-keluprosessien ja informaation proses-soinnin näkökulmista.

Miten aito simulaattori on? Miten opi-taan ideaalisti simulaattorilla? Kuinka te-hokas se on? Kysymykset ovat usein kuul-tuja ja myös perusteltuja, mutta kasvatuk-sen, psykologian sekä myös teknisen ke-hityksen kannalta jättävät analyysikatvee-seen tärkeitä näkökulmia ja prosesseja.

Mikä on simulaattoreilla opiskelun ydin?

Simulaatioympäristössä kehittyvän yksilön/yhteisön osaamisen siirrettävyys aitoon toi-mintaympäristöön toiminnan avulla. Simulaa-tioympäristö tarjoaa monipuoliset mahdolli-suudet suunnitella, tehdä, kokeilla, arvioida ja ratkaista ongelmia opiskelijakeskeisestisekä ohjatusti siten, että muodostuneella osaamisella on merkitystä aidossa toimin-

nassa. Simulaattorilla on mahdollista har-joitella enemmän ja kohdennetusti, kos-ka harjoituksia voidaan toistaa, muoka-ta ja rytmittää tarkoituksenmukaisemmin kuin yleensä aidossa toimintaympäristös-sä. Mielenkiintoisia ovat myös simulaatto-rikoulutuksen osanottajien havainnot, että käytännössä oppimisen lisäksi tunniste-taan osaamisalueet joita ei vielä hallita.

Miksi simulaattoreita hyödynnetään koulutuksessa?

Koulutussimulaattorit mahdollistavat har-joittelun opiskelua tukevissa toimintaym-päristöissä siten, että sillä on merkityk-sellistä siirrettävyyttä aidossa toimintaym-päristössä tapahtuvaan osaamiseen. Tur-vallisuus, kustannustehokkuus, motivoiva opiskeluympäristö, koulutussuunnittelun hallinta, toistettavuus ja luonnossa vai-keasti mallinnettavien ilmiöiden havain-nollistaminen toimivat usean koulutuksen päätöksentekijän simulaattorihankinnan perusteluina. Esimerkiksi lentosimulaatto-rikoulutuksen kustannukset ovat n. 10 % aidolla lentokoneella tapahtuvasta koulu-tuksesta ja olisi vaikea miettiä vaihtoehtoa simulaattoreiden sijaan. Syvällisten simu-laattoriopetusjaksojen jälkeen siirrytään ko-keneen kouluttajan tukemana suoraan reit-tilennolle, mikä kertoo simulaattoripohjaisen opetuksen vaikuttavuudesta ja lisäarvoista. Aloittelija harvoin tarvitsee täysin aitoa ympäristöä, vaan usein ympäristön vai-keustekijöitä voidaan helpottaa tai rajata.

Nykyteknologia luo mahdollisuuksia to-teutuksille, joita ei voida aidossa toimin-taympäristössä toteuttaa, mutta niillä on pedagogista merkitystä, esimerkkeinä ku-vakulmat, korostukset ja prosessi-infor-maation havainnollistaminen.

Mihin koulutusorganisaation kysymyksiin koulutus-simulaattori tuo lisäarvoa?

Koulutussimulaattorien avulla on mah-dollista rakentaa muokattava, hallittava ja opiskeluprosessia tukeva ympäristö. Kou-lutussuunnittelussa, resurssien kohden-tamisessa ja koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kannalta em. tekijät ovat mer-kityksellisiä. Tämä ei tarkoita ylhäältä joh-dettua koulutussuunnittelua, vaan mie-luummin opetussuunnitelmaan pohjautu-vien aihepiirien, pedagogisten prosessi-en ja opiskelijakeskeisten toimintatapo-jen mahdollistamista kasvatustavoitteiden suuntaisesti.

Miten simulaattorin avulla opiskelu tulisi järjestää?

On vaikea löytää yhtä ideaalitapaa. Opis-keltava aihepiiri, osaamisen taso, käytettä-vissä olevat resurssit, tavoitteet ja rytmitys aidon toimintaympäristön kanssa kuiten-kin vaikuttavat osaltaan valintoihin. Ky-seessä on usein pedagoginen kompro-missi. Simulaattoreita voidaan hyödyntää mm. opetuksen suunnittelussa, opiskelu-

KUVA: TUOMAS TENKANEN, SIMULATOR TRAINING OY

Page 9: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

8 SeOPP I 9 / 2005 9SeOPP I 9 / 2005

PEKKA RANTA, ERIKOISTUTKIJA, KM

TTY/DMI/HYPERMEDIALABORATORIO

[email protected]

HANNU SALAKARI, KOULUTTAJA, KL

EDUSKILLS CONSULTING

[email protected]

ympäristötoteutuksessa, ohjaustarpeen tunnistamisessa, tarkoituksenmukaises-sa palautteessa, arvioinnissa sekä moni-puolisten opiskelumenetelmien valinnas-sa. Tässä opettajan pedagoginen ajatte-lu on keskeisessä roolissa. Nämä tekijät vaikuttavat merkittävästi simulaattoripoh-jaisen opiskelun vaikuttavuuteen.

Teknologisen kehityksen luomat mahdollisuudet

Tekninen kehitys on tuonut yhä moni-puolisempia mahdollisuuksia kouluttajal-le suunnitella, muokata ja hallita ympä-ristön tekijöitä kuten harjoituskohteen si-jaintia ja ominaisuuksia, vaativuutta, vuo-

rovaikutusmahdollisuuksia, jaettuja yh-teistoiminnallisia ympäristöjä, aikaulottu-vuutta ja ympäristön dynaamista käyttäy-tymistä vaikka aloittelijan opiskeluun so-veltuvaksi. Kehittyvä teknologia mahdol-listaa yhä monipuolisempien jaettujen yh-teistoiminnallisten simulaatioiden kehittä-misen. Tämä luo mielenkiintoisia mahdol-lisuuksia kehittää toimijayhteisön yhteisiä toimintamalleja. Simulaattoripohjaisessa opetuksessa voidaan toimintaympäris-tö jakaa muiden toimijoiden kanssa sekä hyödyntää erilaisia informaatioresursseja esimerkiksi internetiä . Tämä mahdollistaa organisaatioiden sisäisen ja myös eri toi-mipisteiden välisen vuorovaikutuksen.

Tukiprosessit

Simulaattorien tukiprosessit ovat myös tärkeitä, sillä näiden avulla luodaan opis-kelulle kehys. Opettaja tarvitsee vastaa-vasti kuin normaalissa opetuksessa mm. havaintovälineitä, harjoitustehtäviä, oppi-materiaaleja, simulaattorinauhoitteiden tallennusvälineitä ja arviointiratkaisuja. TTY/DMI/Hypermedialaboratoriossa on kehitetty simulaattoripohjaista opiskelua tukeva internet-pohjainen sovellus, jos-sa voidaan simulaattorilta tallennettuja vi-deonauhoitteita yhteistoiminnallisesti ana-lysoida ja kommentoida esimerkiksi harjoi-tustehtäväkuvauksissa. Näin koulutusor-ganisaatiolla, opettajilla ja opiskelijoilla on yhteinen kirjasto, josta löytyy yhtenäisesti kuvattuna oppimateriaalia, vuorovaikutus-välineitä ja opetuksen seurantaratkaisuja.

Simulaattorikoulutuksen pedagogiikka

Miten simulaatioympäristöissä tuetaan opiskelijan suunnittelu-, ennakointi-, ha-vainnointi-, päätöksenteko- ja ongelman-ratkaisutaitojen kehittymistä virtuaalis-ten vihjeiden avulla? Toiminnan suunnit-telu (briefing), ennakoiva päätöksenteko, yhteistoiminnallisuus ja toiminnan reflek-tointi sekä palaute (debriefing) ovat kes-keisiä elementtejä. Päätöksenteon kan-nalta keskeistä on merkityksellisen infor-maation valinta ja priorisointi informaatio-tulvasta.

Simulaattorikoulutuksen pedagogiik-ka on kehittyvä alue. Hämeen osaamis-keskuksessa on suunnitteilla hanke, jon-ka tavoitteena on järjestää simulaattori-pedagogiikkaan liittyvää koulutusta ja tut-kimusta sekä tuottaa pedagogisia tuki-materiaaleja simulaattoriopetuksen tar-peisiin.

KUVA:

METSÄKONESIMULAATIO-OPETUKSEN

TUOTTEISTAMINEN -PROJEKTI

Page 10: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

10 SeOPP I 9 / 2005 11SeOPP I 9 / 2005

Yhdysvaltojen yrityskoulutusmarkkinat ja niiden koko

Kansainvälinen tarkastelu kannat-taa aloittaa Yhdysvalloista, sillä se on rahallisesti mitattuna työnanta-

jien tarjoaman työpaikkakoulutuksen suu-rin yksittäinen markkina. Yhdysvallat on tärkeä tarkastelukohde myös sen mark-kinoilla tarjotun e-oppimisen teknologian ja palvelun kannalta. Saamme sieltä mie-lenkiintoista tietoa, koska sen markkinaa ja markkinan kokoa on selvitetty suhteel-lisen hyvin ja erilaisissa tutkimuksissa jo yli 20 vuoden ajan (Training-lehden vuo-sittainen selvitys). Lisäksi ASTD (American Society of Training and Industry) tekee jatku-vasti myös omia markkinaselvityksiään.

Training-lehden vuosittainen raportti, joka perustuu yli 100 työntekijän yhdys-valtalaisiin yrityksiin, arvioi Yhdysvalloissa yrityskoulutusmarkkinan kokonaiskook-si vuonna 2004 51,4 miljardia dollaria – tässä kokonaissummassa on laskua kym-menisen prosenttia vuodesta 2001. Yri-tyskoulutuksen ylivoimaisesti suurin yksit-

täinen kuluerä ovat edelleenkin kouluttaji-en palkkakustannukset, jotka muodosta-vat noin 3⁄4 kaikista yrityskoulutuksen kus-tannuksista (joskaan kuluissa ei ole mu-kana osanottajien työaikaa, matkakustan-nuksia jne.).

Kaupallisen markkinan arvioinnin kan-nalta mielenkiintoista on ulkoisten palve-lujen osuus. Räätälöityjen ja off-the-shelf-materiaalien osuus on Yhdysvaltojen kou-lutuksen kokonaismarkkinoista noin kuusi miljardia dollaria – eli noin 12 % koulutuk-seen käytetystä kokonaismäärästä.

Myös e-oppimisen puolella ulkoisten toimittajien käyttö on hieman yleisempää kuin lähiopetuksessa. Kaikkiaan 41 % yh-dysvaltalaisten yritysten e-oppimisen ke-hitystyöstä suoritetaan alihankintana – vastaavasti e-oppimisen toteutuksesta 31 %:sta vastaa alihankkija.

e-Oppiminen osana Yhdysvaltojen yrityskoulutusta

e-Oppimiseen käytetty osuus on kasvanut Yhdysvalloissa vaihtelevasti viimeisen vii-den vuoden aikana. Kuitenkaan sen osuus

ei ole noussut ratkaisevasti. e-Oppimisen osuus yhdysvaltalaisissa yrityksissä kou-lutuksen kokonaisuudesta on edelleen-kin noin neljänneksen koko koulutukses-ta – 3⁄4 koulutuksesta tapahtuu edelleen-kin lähiopetustilanteissa. Vuonna 2003 10 % koulutuksesta tapahtui video- ja au-dioneuvotteluilla ja noin 15 % verkko-op-pimisena tai tietokoneperusteisena ope-tuksena (yleensä CD-ROM-pohjaisina kursseina).

Ratkaisevia tekijöitä e-oppimisen käy-tössä ovat sekä yrityksen koko että yri-tyksen toimiala. Suuret yritykset käyttävät selvästi enemmän e-oppimista (jopa yli puolet enemmän kuin pienet ja keskisuu-ret yritykset). Suuret yritykset voivat naut-tia e-oppimisen mittakaavaedusta eli sen kustannussäästöistä suurilla käyttäjämää-rillä luonnollisesti helpommin kuin pienet ja keskisuuret yritykset. Samoin eri toimi-alat eroavat toisistaan – teolliset, valmis-tavat yritykset käyttävät e-oppimista sel-keästi vahvemmin kuin palveluala, kauppa tai julkishallinto.

e-OPPIMINEN JA YRITYSKOULUTUKSEN MAAILMANMARKKINAT

Monille suomalaisille alan yrityksille ja toimijoille kansainväli-

set e-oppimisen markkinat ovat mielenkiintoinen mahdollisuus.

Monia vuosia on eri tahoilla ennustettu e-oppimisen nope-

aa kasvua etenkin yritysten henkilöstökoulutuksessa. Miltä

e-oppimisen markkinat näyttävät Yhdysvalloissa ja muissa maissa?

Page 11: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

10 SeOPP I 9 / 2005 11SeOPP I 9 / 2005

Kansainvälinen markkina yrityskoulutuksessa

Yritysten globaali koulutusmarkkina osoittaa laajat erot eri maiden ja aluei-den välisissä käytännöissä. Tällä hetkel-lä ongelmana on, että edelleenkin puut-tuu luotettavaa, laaja-alaista tutkimusta yrityskoulutuksen todellisista markkinois-ta. ASTD:n neljänä peräkkäisenä vuotena tekemä kansainvälinen vertailututkimus on parhaimmillaankin avaus alalla. Euroo-pan Unionin sisälläkin on tehty joukottain markkinatutkimuksia, mutta suuri yhte-näinen synteesi puuttuu eurooppalaisen-kin markkinan ymmärtämisestä.

Koulutukseen kulutettava rahamäärä ja aikamäärä vaihtelevat huomattavasti eri maissa – samoin yritysten järjestämän koulutuksen herkkyys taloudellisille suh-dannevaihteluille. Mukana tarkastelussa ovat olleet lähinnä teollisuusmaat ja teol-listuvat maat. Kun yrityskoulutuksen jär-jestämistä tarkastellaan osuutena koko-naispalkkakuluista, on huomionarvoista, että vahvimpia alueita ovat Aasia ja Kiina sekä muutkin nopeasti teollistuvat ja ke-

hittyvät maat. Yhdysvaltojen ja Euroopan osuuksien ollessa 2,2 %, oli Aasian kes-kiarvo 5,2 %.

Vuoden 2002 tilastojen perusteella Yhdysvallat, Eurooppa, Lähi-Itä ja Japa-ni käyttävät yrityskoulutuksessaan eni-ten e-oppimisen metodeja. Liiketoiminta-mahdollisuuksien kannalta on tärkeää, et-tä ulkoistus ja ulkoisten toimijoiden käyttö on yleistä Euroopassa ja muuallakin maa-ilmassa. Yhdysvalloilla taas on pienin suh-teellinen osuus hankittuja ulkoisia yritys-koulutuksen palveluita.

e-Oppimisen kasvu on ollut kasvu-suuntaista kaikkialla, mutta selkeästi hi-taampaa kuin erilaiset arviot olisivat anta-neet odottaa. Samoin kansainväliset vaih-telut ovat suuria – kuten myös luotetta-van kansainvälisen liiketoimintatiedon hankinta. Ongelmat eri maissa e-oppimi-sen käytön kasvuun ovat kuitenkin varsin erilaisia ja erisyisiä. Siksi eri kansainväli-sistä markkinoista olisi uskaliasta antaa edes hyvää yleiskuvaa – kyse on monis-ta eri tavoin käyttäytyvistä markkinoista –myös Euroopan Unionin sisällä.

e-Oppimisen muuttuneet ennusteet

ASTD:n monivuotisen seurantatutkimuk-sen mukaan odotuksena vuonna 1997 yhdysvaltalaisissa yrityksissä oli, että 23 % kaikesta koulutuksesta toteutettaisiin e-oppimisena vuonna 2000 – todellinen luku jäi alle yhdeksään prosenttiin. Kui-tenkin on huomattava, että osa yrityksistä – etenkin suuremmista yrityksistä – on in-vestoinut vuosina 1999 – 2004 huomat-tavia summia e-oppimisen teknologioihin, järjestelmiin ja sisältöihin (mm. LMS-jär-jestelmiin). Tämä tarjoaa infrastruktuuri-perustan e-oppimisen markkinoiden kas-vulle – etenkin sisällöntoimittajille ja eri-laisille palvelutoimijoille.

Kaikki selvitykset osoittavat saman-suuntaisesti, että lähiopetuksen tukena ja apuna käytetään laajenevaa valikoimaa erilaisia koulutus- ja opetusteknologioi-ta. Tämä on johtamassa myös ”puhtaan” e-oppimisen käsitteestä siirtymiseen kohti ”blended learning” –sanaparia, jo-ka kuvannee paremmin monipuolis-ta menetelmien, medioiden ja teknolo-gioiden käyttöä. Vastaavasti voidaan to-deta, että harvassa koulutustapahtu-massa ei käytetä hyväksi erilaisia tek-nologioita tai tukimuotoja (esimerkik-si materiaalin jakelussa intranetiä jne.).

e-Oppimisen markkinoiden muu-tosta kuvailtiin vuoden 2004 syksyn Training-lehdessä osana heidän vuosit-

ARI-MATTI AUVINEN, SENIORIPARTNERI

HCI PRODUCTIONS OY

taista e-oppimisen markkinakatsaustaan. Lehden haastattelemat asiantuntijat ar-vioivat, että lähivuosina kolme keskeistä trendiä ohjaa e-oppimisen liiketoimintaa.

Kolme keskeistä trendiä, jotka ohjaavat e-oppimisen liiketoimintaa:

• markkinoiden konsolidoituminen• eri järjestelmien keskinäiset rajapinnat

ja keskinäinen toimivuus• sisällön laajentuminen ja

monipuolistuminen.

Markkinoiden konsolidoituminen on merkki e-oppimisen toimialan kypsymi-sestä, mikä merkitsee myös yritysjärjes-telyjä ja -kauppoja sekä alalla toimivi-en yritysten entistä selkeämpää liiketoi-minnallista fokusoitumista. Samalla on huomattava, että kun e-oppimisesta tu-lee mielenkiintoista liiketoimintaa, yrityk-siin, jo tällä hetkellä IT-ratkaisuja toimit-taneet yritykset (mm. PeopleSoft, Oracle, SAP ja Siebel), eivät jääne kädet ristissä katsomaan uuden mielenkiintoisen ”nur-kan valtausta”.

Suurena haasteena kaikissa yrityk-sissä on eri järjestelmien keskinäis-ten rajapintojen ja toimivuuden kehit-täminen – ja siten e-oppimisen integ-rointi osaksi arkipäivää. Vastavoima-na on kuitenkin e-oppimisen moninai-nen käyttö mm. asiakas- ja alihankinta-koulutukseen ja sen erilainen luonne.

Ja lopuksi tietysti e-oppimisen sisäl-tö ja sisällöllinen kehittyminen ratkaise-vat myös sen lopullisen menestyksen ja hyödyn. Sisällön osalta tärkeitä asioi-ta ovat mm. sisällön personoinnin mah-dollisuudet, erilaisen sisällön hyvä etsit-tävyys sekä sisältöjen ylläpito ja jatkuva kehittäminen.

Page 12: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

12 SeOPP I 9 / 2005 13SeOPP I 9 / 2005

Ilmeikkäät kulmat, pilkettä silmissä, hou-kuttelevat huulet... Kohta Oriflamen pii-riedustajat voivat opiskella kauneus-

neuvojaksi verkossa.Oriflame Cosmetics on yksi maailman

nopeimmin kasvavista kosmetiikkayrityk-sistä. N. 1,5 miljoonaa itsenäistä edus-tajaa myy korkealaatuista kosmetiikkaa ja tuoksuja lähes joka puolella maailmaa. Suomen markkinoilla Oriflame on toiminut vuodesta 1968.

Tuotetietous lisää myyntiä

Suomessa on tällä hetkellä yli 12 000 oriflamelaista ympäri maata. Yhteyshen-kilöt ovat suorassa kontaktissa asiak-kaaseen tarjoten henkilökohtaista neu-vontaa ja opastusta tuotteiden valinnas-ta ja käytöstä.

Oriflamen pääkouluttajan, meikkitaitei-lija Aila Rosholmin mukaan loppuasiakas on tänä päivänä melko kriittinen kosme-tiikan suhteen. Jos myy asiakkaalle sopi-mattoman tuotteen, on kielteistä mieliku-vaa vaikea korjata. Perusmeikkivinkkejä antaen meikkituotteiden myynti on myös tehokkaampaa. Osaava ja ammattitaitoi-nen myyjä kerää ympärilleen tyytyväiset ja uskolliset asiakkaat.

Verkkokoulutuksella lisää joustavuutta ja kustannusäästöjä

Perinteisesti koulutus on muodostunut paikallisesti järjestettävistä tilaisuuksis-ta, joihin on kokoonnuttu pitkienkin mat-kojen päästä. Malli on ollut toimiva, mut-ta koulutukseen halutaan lisää joustavuut-ta. Myyjien tulee voida opiskella yksilöllis-ten tarpeidensa pohjalta omien aikataulu-jensa puitteissa. Verkkokoulutus on tähän mainio ratkaisu. Lisäksi syntyy kustannus-säästöjä, kun päällekkäiset koulutukset ja koulutusmateriaalien tuottamis- ja lähe-tyskulut vähenevät.

Kauneusneuvojaksi Edulinkissa

Oriflamen verkkokoulutusprojekti käyn-nistyi maaliskuussa 2005. Samalla alettiin hakea sopivaa verkko-oppimisympäristöä. Oriflame halusi valita kotimaisen, sulje-tun lähdekoodin alustan ja Edulinkiin pää-dyttiin yksimielisesti. Vaakakupissa painoi etenkin helppokäyttöisyys. Yhteistyö Edu-solutions Oy:n kanssa käynnistyi kesällä ja syksyllä ensimmäinen ryhmä piiriedus-tajia aloittaa kauneusneuvojakoulutuksen eli Beauty Academyn Edulinkissa.

Tarkoituksena ei ole luopua kokonaan lähikoulutuksista. Verkkokoulutus ote-taan käyttöön asteittain ja se vuorotte-lee lähiopetusjaksojen kanssa. Kokemuk-sia ja palautetta kerätään pitkin matkaa ja koulutusta kehitetään jatkuvasti, ker-too verkkokoulutuksen projektipäällikkö Tarja Mäenpää. Oriflamella uskotaan, että verkkokoulutus soveltuu hyvin kentän toi-mintakulttuuriin, jota leimaa omatoimisuus ja innostuneisuus. Myös Oriflamen arvot; yhteishenki, tahto ja into sopivat hyvin evääksi jokaisen verkko-oppijan reppuun.

Vähemmän iltoja pois kotoa ja lyhyemmät koulutusmatkat. Tässä suurimmat syyt miksi Suo-

men Oriflame on ottanut käyttöön verkkokoulutuksen osana myyntiorganisaationsa koulutusta.

- Kosmetiikka uusiutuu koko ajan ja tuotetieto on tässä allergioiden ja iho-ongelmien maassa yksin-

kertaisesti osattava. Oriflamella on lisäksi poikkeuksellisen laaja tuotevalikoima, joten koulutus on

avainasemassa. Uskomme, että nopea ja moderni verkkokoulutus tekee meistä toimialamme edel-

läkävijän, sanoo Oriflame Oy:n toimitusjohtaja Rakel Lassila.

KAUNEUTTA VERKOSSA

YHTEYSTIEDOT: MAARIT KORTELAINEN

EDUSOLUTIONS OY, PUH.(09) 4736 216

[email protected]

WWW.ORIFLAME.FI WWW.EDUSOLUTIONS.FI

Page 13: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

12 SeOPP I 9 / 2005 13SeOPP I 9 / 2005

YHTEYSTIEDOT: TUOMAS KUUSIVAARA

[email protected]

PUH. 040 530 2137

WWW.DISCENDUM.COM

Toimitusjohtaja Eric Rousselle, Discendum Oy on e-oppimisen asiantuntija, jolla on laajan oppilaitosasiakaskunnan lisäksi myös paljon yritys- asiakkaita. Näyttääkö siltä, että e-oppiminen olisi yleisty-mässä myös yrityssektorissa?

Discendumin yritysasiakaskunta on kas-vanut huomattavasti kahtena viimeise-nä vuotena, ja näyttää siltä että tänä ai-kana yritykset ovat todella kiinnostuneet e-oppimisen hyödyntämisestä oman toi-minnan kehittämisessä aikaisempaa voi-makkaammin. Jotkut, etenkin suurten yri-tysten koulutusorganisaatiot, ovat kyllä ol-leet jo varhaisessakin vaiheessa liikkeel-lä soveltamassa oppilaitosten kehittämiä verkkokoulutusmalleja omiin tarpeisiinsa. Uudempi ilmiö kuitenkin on, että perin-teisten verkkopohjaisten kurssien ja oppi-materiaalien lisäksi monet yritykset, jopa kaikkein pienimmät, ovat kiinnostuneet hyödyntämään e-oppimista työyhteisön-sä toiminnan, ja sitä kautta oman liiketoi-mintansa kehittämisessä. Tässä tapauk-sessa ei enää puhuta verkkokoulutukses-ta, vaan työyhteisön toimintatapojen tuke-misesta, työnohjauksesta, valmennukses-ta, yhteisöllisestä oppimisesta ja työssä-oppimisesta.

Miten liiketoimintaa voi kehittää hyödyntämällä e-oppimisen ratkaisuja?

Pohjimmiltaan kysymys on työyhteisön yhteistoiminnan tukemisesta. Toimin-tamalleja on yhtä paljon kuin asiakkai-ta. Yhtenä toimivana esimerkkinä voisin mainita asiakkaan, joka liiketoimintansa kasvun kannalta piti erittäin tärkeänä, et-tä sen laaja kansainvälinen myyntiverkos-to voisi omaksua uudet tuotteet aiempaa nopeammin ja paremmin. Perinteiset tuo-te-esittelyt vuosittaisten laajojen myyn-tikokousten yhteydessä olivat liian ras-kaat ja tehottomat informaation paljou-den takia. Ratkaisuksi rakensimme asi-akkaan kanssa Optima Business -verk-koalustamme pohjalta myyntiorganisaati-olle ympäristön, jonka kautta myyjiä pyy-dettiin tutustumaan johdon ja tuotevas-

YRITYSTEN e-OPPIMINEN SAAMASSA UUSIA MUOTOJA

taavien tekemiin materiaaleihin etukä-teen ja esittämään ratkaisumalleja havait-tuihin ongelmakohtiin jo ennen vuosittais-ta myyntikokousta.

Seurauksena myyntikokouksissa esi-tellyn materiaalin määrä pieneni ja tilai-suus muuttui keskustelevammaksi sekä antoi tilaa kokemusten vaihtoon. Myynti-kokouksen jälkeen eri osapuolia pyydet-tiin vielä tutustumaan myyntikokoukseen liittyviin yhteenvetoihin Optimassa, esittä-mään niihin pohjautuvia suunnitelmiaan ja lähettämään tarkentavia kysymyksiä ja ehdotuksia. Mielestäni tämä on erin-omainen esimerkki liiketoiminnan kehit-tämisestä yhteisöllisellä oppimisproses-silla verkkoratkaisujen tuella.

Ehkäpä vastauksen kysymykseen voi-si kiteyttää hiukan idealisoiden siten, että e-oppimisratkaisujen todellinen voima on mahdollisuudessa tuoda koko henkilöstö, ts. eri alueiden parhaat asiantuntijat, mu-kaan liiketoimintaan liittyvään yhteiseen ongelmanratkaisuprosessiin.

Kuinka Discendum tukee asiakasyrityksiään yhteisöllisen toiminnan rakentamisessa?

Kuten sanottu, kaikilla asiakkailla on omanlaisensa tapa toimia ja meidän teh-tävämme on ymmärtää, kuinka juuri sitä

tapaa voidaan parhaiten tukea e-oppimi-sen ratkaisuilla. Myös perinteiset ratkai-sut ovat monissa tilanteissa hyviä. Rat-kaisun kehittämisen jälkeinen käytön tu-kipalvelu on myös hyvin tärkeä kokonais-palvelun osa. Teknologisilta alustaratkai-suilta vaaditaan äärimmäistä joustavuutta, johon objektipohjainen Optima-alustam-me vastaa hyvin. Meitä voi kutsua koko-naispalvelua tarjoaviksi konsulteiksi, joi-den ratkaisut tukeutuvat oppimisen asi-antuntemuksen lisäksi erittäin korkealaa-tuisiin verkkopalveluratkaisuihin.

Page 14: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

14 SeOPP I 9 / 2005 15SeOPP I 9 / 2005

��������������������������������������������������������������������������

� � � �� �� �� ��� �

Page 15: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

14 SeOPP I 9 / 2005 15SeOPP I 9 / 2005

NetOp Reactor on sisällön tuottamiseen tarkoitettu työkalu e-opetusteollisuudelle

NetOp Reactor mahdollistaa oppiaineis-ton kehittämisen ja jakelun "päästä pää-hän" sisältäen monta tehokasta toimin-toa, joiden avulla kouluttaja voi kehit-tää interaktiivista e-opetusta kaikilla ta-soilla. NetOp Reactor on yhteensopiva SCORM-standardin kanssa (Shareable Content Object Reference Model). Tällä työkalulla voidaan yhdistää mikä tahansa yhdistelmä media- ja tietolähteitä, kuten Microsoft NetMeeting tai Powerpoint, in-teraktiiviseen opetuskokonaisuuteen, jota voi hyödyntää vakionettiselaimen kautta.

NetOp Reactor käyttää XML:ä ja XHTML:ä tehokkaasti yhdistämään eri web-teknologioita kuten:

• Microsoft VML -vektorigrafiikkaan

• Microsoft HTML+TIME -dynamiikkaan

• JavaScript interaktiivisuuteen

• SCORM ja Microsoft LRN

-kurssirakenteisiin ja LMS -liittymiin

NetOp Reactor suunniteltiin ylläpitä-mään tehokasta tuotantoprosessia tinki-mättä kuitenkaan joustavuudesta ja visu-aalisesta kontrollista. Käyttäjää ei myös-kään kuormiteta sadoilla valmiskuvilla nk. Clip Art -esimerkeillä, joista mikään ei oi-kein sovi tarpeeseen. NetOp Reactor si-sältää kehittyneen mallinnejärjestelmän, jonka avulla e-opetuksen sisällöntuotta-misesta voi tulla tuottoisaa liiketoimintaa.

Optimoi resurssit

Tuotantoresursseja täytyy optimoida. Ydinfyysikkoja käytetään ydintieteeseen, tai kuten tässä tapauksessa, ohjelmoijia ohjelmointiin, web-suunnittelijoita visu-aaliseen suunnitteluun ja opettajia kerto-

maan tarina. Tässä ei tietenkään ole mi-tään uutta.

Kuitenkaan monissa e-opetustyöka-luissa tätä ajatusmallia ei ole vieläkään omaksuttu. Esimerkiksi henkilön, joka te-kee graafista suunnittelua, pitää myös oh-jelmoida, koska tarkkaa rajaa näiden työ-vaiheiden välillä ei ole. Tällainen malli ei pelkästään ole tehotonta resurssien hal-lintaa, vaan siinä piilee myös epäterveelli-siä sivuvaikutuksia. Esimerkiksi e-opetus-projekti, jonka sisällöntuottamiseen ja yllä-pitoon vaaditaan ydinfyysikkoja, saa mo-net yritykset luopumaan koko projektista kustannussyistä.

Totuus on, että dynaaminen e-opetus vaatii ohjelmointia. Mutta ohjelmointi tai ohjelmoijien käyttö ei ole esteenä, etteikö e-opetuksen sisällöntuottamisesta voisi tulla tuottoisaa liiketoimintaa. Käyttämällä vääriä ihmisiä vääriin tehtäviin kyllä on.

”Katalyyttinen” ohjelmisto

Tämän takia, NetOp Reactor tukee ka-navamallia, jossa voi määritellä mallintei-ta (templates). Näissä mallinteissa, joita kutsumme dokumenttityypeiksi, on toi-minnallisuutta ("ydintiedettä"), kurssin rakennetta ja asettelua tai mitä tahan-

sa sekoitusta näistä kolmesta. Kun tällai-nen mallinne on kerran määritelty uusien dokumenttien luominen on hyvin helppoa ja nopeaa. Voidaankin sanoa, että NetOp Reactor on "katalyyttinen" ohjelmisto juu-ri mallinneteknologiansa takia.

Mallinteiden tuottaminen rakennuspa-likoiksi muiden sisällöntuottamiseen on elinkeino itsessään. Tämä on e-opetuk-sen sisällön tuottamisen ja jakelun uusi taso, johon NetOp Reactor tarjoaa toimin-nalliset edellytykset.

Tämä kaikki on juuri SCORM-hengen mukaista. SCORM:ia voidaankin pitää e-opetuksen tärkeimpänä strategisena ja käytännöllisenä välineenä tänä päivänä.

NetOp ReactorSCORM-standardiin perustuva e-opetustyökalu

Danware Data, NetOp School -järjestelmän kehittäjä, hankki vii-

me vuonna Etiro Aps-yrityksen ja sen mukana Reactor XC:n,

e-opetukseen tarkoitetun sisällöntuottamisjärjestelmän. Tuote,

nyt nimeltään NetOp Reactor, julkaistaan uudessa versiossa ny-

kyisen vuosineljänneksen sisällä (Q3, 2005).

YHTEYSTIEDOT: JOHAN SKIBDAHL

NETOP FINLAND OY

PUH 02 2110100

WWW.NETOP.FI • [email protected]

Page 16: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

16 SeOPP I 9 / 2005 17SeOPP I 9 / 2005

OLLI NIEMI OPPIMISESTA:

Minkälaisista aineksista hyvä

verkkovalmennus on tehty?

Kaikki hyvä oppiminen perustuu siihen, että se on ih-

misille tärkeää eli sillä on merkitystä. Se edellyttää

tunnejäljen syntymistä, jotain mikä jää mieleen. Tämä

ei tapahdu pelkällä asiasisällöllä.

Oppiminen on paljolti kiinni tyypistä: oma poikani

oppii pelaamisen, kilpailun kautta, minun täytyy kokea

asia tärkeäksi, jopa pyhäksi.

Miten näet viihteellisten ja tunteisiin

vetoavien elementtien/Edutainmentin tulon?

Jotta todella voisi oppia, sen täytyy tulla. Pelkkä verk-

EDUTAINMENT TUO

UUTTA STIGNAFULIAA

ALKEMISTEILLE

Opetustieteen pyhälle alueelle ovat jälleen tunkeutumassa noitatoh-torit. Uusinta pimeyden mustaa

aukkoa edustaa Edutainment.Fi-portaali, jonka julkaisijat uskovat, että oppiminen voi olla hauskaa – ja se voi olla tärkeää.

Akateemisen sakramentin pyhä sisäl-tötietoisuus ei ole pelkkä klisee. Kun käy-tössä ovat niin sähköiset tietoverkot, mu-kana kevyesti kulkevat päätelaitteet kuin avoimen lähdekoodin oppimisalustatkin, on ajattelevien kansalaisten aika tehdä jo-tain. Yliopistot tosin eivät voi kärkijoukko-na luopua muinaisista perinteistä, kuten esimerkiksi menneiden aikojen valmen-nussisällöistä, jotka jo rapisevat kuin van-ha paperi ja narisevat kuin eläkettä odot-tava koinsyömä dosentti.

Vastuksista ja hyvästä mausta piittaa-matta Edutainment.Fi tarjoaa liiketoimin-nan geneerisiä valmennussisältöjä niin markkinoinnin, esiintymistaidon kuin las-kentatoimenkin alueille. Ja jostakin mys-tisestä syystä kiinnostava esitystapa ei ole täysin mädättänyt arvokasta sisältöä.

HUUHAA-TUTKIMUKSIA KVASITIETEEN TAUSTALLA

Mediamaisteri Groupin tekemä tutkimus, ”Digitaalisen oppimisen tulevaisuus”, nos-taa informaalin oppimisen onnistuneen omaksumisen keskiöön. Kansainväliset sisällöntuottajat ovat onnistuneet saamaan

oppijan hymyn lisäksi aikaan tavoiteltujen asioiden mieleenpainumisen. Miten täl-laista kerettiläisyyttä voidaan julkaista tie-teen nimissä?

KEVYTKENKÄISIÄ TÄHTÖSIÄ JA HÖMPÄN KIRJOITTAJIA

Edutainment.Fi:n edustaman brittiläisen VideoArtsin muka ammattitaitoisissa tuo-tannoissa vilahtelevat esimerkiksi sellaiset hömppäviihteen lipunkantajat kuin John Cleese (Pitkä-Jussin majatalo), Jennifer Saunders (Todella Upeeta, myös käsikir-joitus) ja Jamie Oliver (arvostelukyvyttö-män nuorison suosikki). Käsirjoittajista Sir Anthony Jay saavutti aikanaan kyseen-laista mainetta kirjoittamalla myös sar-jan ”Kyllä, herra ministeri”. Vähemmästäkin ymmärtää jo tuohtua.

HÖLYNPÖLYÄ JA NETTISAASTAA

Enemmän, tehokkaammin, edullisem-min – aina ja kaikille. Näin väittävät nä-mä saastan sanansaattajat ja ovat har-hauttaneet jopa MIT:n, joka tutkimukses-saan väittää, että verkkovalmennus sinän-sä tuo 30 % säästön ja yhdistettynä mui-hin valmennusmuotoihin myös vastaavan tehonlisäyksen.

ÄÄNESTÄ SORMILLASI

Mene välittömästi kertomaan näille de-generaation sanansaattajille palautteesi osoitteeseen: www.edutainment.fi

TEKSTI: EDUTAINMENTIN PERUSTAJAT

MARKKU MÄKELÄ JA LAURI WILKMAN

kovalmennus ei riitä, parhaaseen tulokseen tarvitaan

ihmisten välistä merkityksen siirtoa, hiljaista tietoa ja

vuorovaikutusta. Mutta juuri tunteisiin koskettanut,

merkitystä antava verkkovalmennus tukee tätä. Ihmi-

sen menestyksestä jopa 75% riippuu hänen intra- ja

interpersoonallisista kyvyistään!

Verkkovalmennuksen tulevaisuus?

Kyllä se on nimenomaan näiden merkitysten korostu-

minen asiasisällön rinnalle. Uusien sukupolvien hah-

motus ja merkitysten löytäminen myös uusista käyttö-

liittymistä on koko ajan kasvamassa. Ihmiset ovat eri-

laisia ja tärkeät asiat siten myös. Älykkyyttä on Ho-

ward Gardnerin tekemän jaon mukaan seitsemää eri

lajia. Yleensä koulu- ja koulutusmaailmamme koros-

taa loogis-matemaattista ja kielellistä älykkyyttä, kun

taas esimerkiksi motorisiin, musiikillisiin ja tunneälyk-

kyyteen liittyvät osat ovat vähemmän arvostettuja ja

huomioonotettuja. Tämä on suuri virhe, sillä me todella

tarvitsemme teoreetikkojen lisäksi näitä lahjakkuuksia

käden ammattilaisista ihmissuhteiden osaajiin. Myös

kokeilemisen mahdollisuus ja erehtymisen salliminen

”oikeiden” vastausten sijaan on tarpeen. Ilman tätä oli-

simme vielä kivikaudessa.

Haaste on kova eikä mikään yksittäinen media si-

tä ratkaise. Mutta valmennusajattelu, joka ottaa huo-

mioon muunkin kuin teoreettisen oppimisen ja myös

leikin ja etsimisen, on oikealla tiellä. Myös verkossa!

OLLI NIEMI TOIMII NCC PROPERTY

DEVELOPMENT OY:N PROJEKTI-

JOHTAJANA JA HÄNELLÄ ON

PITKÄAIKAINEN KOKEMUS

YRITYSKEHITYSTOIMINNASTA.

SUSANNA LAMMINEN

P. 040 592 8188

[email protected]

Page 17: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

16 SeOPP I 9 / 2005 17SeOPP I 9 / 2005

Kesäkuussa 2006 päättyvän hank-keen tavoitteiden ja tuloksien saavuttamisessa on ollut monia

niin suuria kuin pieniäkin yrityksiä mu-kana omalla panoksellaan. Lähtökohta-na osahankkeissa ovat olleet yrityksen ja opetuksen tarpeet ja tavoitteet verk-komateriaalien kehittämisessä tai toteut-tamisessa. Osahankkeissa on myös opis-keltu yhteistyötä oppilaitoksen, asiakkai-den ja eLearning toimijoiden kanssa. Ta-voitteet ja toteutukset ovat vastanneet kaikkien osapuolien tarpeita: yritystä, hankkeen koordinoijaa, työntekijöitä sekä muita ulkopuolisia tahoja. Esimerkiksi jo lähes valmiit elintarvikehygienian ja mik-robiologian aineistot ovat jokaisen muka-na olleen osapuolen käytössä. Myös ulko-puolisilla tahoilla on mahdollisuus käyt-tää aineistoja tekijänoikeuksien puitteis-sa. Osahankkeessa on lisäksi kehitetty ohjaukseen työvälineitä, jotka voidaan liit-tää mihin tahansa oppimisympäristöön tai käyttää mobiililaitteissa.

Hyvien käytänteiden saavuttaminen ja valmiiden verkkopohjaisten ratkaisujen käyttöönotto ovat vaatineet tiukkaa ai-kataulua ja paneutumista. Ajallisesti osa-

hankkeet ovat olleet lyhyitä, mutta sitä-kin tuottoisampia. Syntyneiden kokemus-ten ja todellisten tuotosten avulla on ol-lut helppoa ryhtyä toteuttamaan ja ke-hittämään laajempia verkkopohjaisia rat-kaisuja. Erityisesti isoissa yrityksissä mm. koulutus- ja matkakustannukset vähene-vät, kun koulutusmateriaalit ovat saatavil-la verkossa. Pienemmillä yrityksillä puo-lestaan säästyy aikaa, kun asioita voi hoitaa kätevästi verkon välityksellä suo-raan asiakkaiden kanssa. Hankkeessa on tuotettu koulutusmateriaaleja muuta-malle isolle kansainväliselle yritykselle ja hyvän menestyksensä johdosta ne ovat poikineet uusien materiaalien ideoimista ja tuottamista.

Mukana olleet yritykset ovat olleet erittäin tyytyväisiä hankkeessa yhteistyöl-lä saavutettuihin tuloksiin. Yritykset ovat päässeet mukaan hyvinkin pienillä pa-nostuksilla, tosin tavoitteiden ja kehittä-mistarpeiden on tullut vastata myös itse hankkeen tavoitteita ja tarpeita. Projekte-ja ovat toteuttaneet yritysten henkilöstö, projektihenkilöstö, opettajat mutta myös opiskelijat. Tämä on ollut kaikille osa-puolille hyödyllistä. Opiskelijat ovat pääs-

TIETO VIRTAATieto virtaa on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK)

eLearning Centren koordinoima ESR (Euroopan sosiaalirahasto)

-osarahoitteinen hanke. Viisivuotisen hankkeen tavoitteina on

tuottaa eOsaamismalleja, monimediaista opetusta, monimuotoi-

sia ohjaus-prosesseja verkossa sekä ennen kaikkea verkostoi-

tua yritysten, organisaatioiden ja muiden oppilaitosten kanssa.

seet mukaan todellisiin työelämähankkei-siin ja siten saaneet näyttää omaa osaa-mistaan. Yritykset puolestaan ovat saa-neet uusia ammattitaitoisia nuoria osaa-jia. Hankkeen yhtenä tuloksena on synty-nyt mm. ammattilaisten ohjauksessa ko-konaan opiskelijatyönä tehty tietokone-peli ikääntyneille muistelua ja sen akti-vointia varten.

Hankkeen tulokset jalkautetaan sel-laisenaan, mutta jatkokehittämällä tuo-toksia ne ovat käyttökelpoisia vielä pit-kään nopeasti muuttuvassa e-oppimises-sa. Hankkeen verkkosivuihin ja eri yritys-ten kanssa jo tuotettuihin toteutuksiin se-kä materiaaleihin voi tutustua osoitteessa www.elearningcentre.hamk.fi/hankkeetSivuilla on kerrottu myös meneillään olevista osahankkeista, joiden tieto-ja ja materiaaleja päivitetään jatkuvasti.

SUSANNA LAMMINEN

P. 040 592 8188

[email protected]

Page 18: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

18 SeOPP I 9 / 2005 19SeOPP I 9 / 2005

Miten päätitte lähteä mukaan eEemeli-kilpailuun?

Meillä Promentorilla oli eEemelistä kuul-tu ja nähtykin muutama palkintojenjako edellisinä vuosina, mutta sen syvällisem-pää käsitystä kyseisestä kilpailusta ja pal-kinnosta meillä ei ollut. eEemeli 2005 -kil-pailun käynnistyessä meillä oli juuri val-mistumassa mittava lähes kolme vuotta kestänyt projekti Protocall Engineering (englannin, saksan ja ruotsin kielikurssit tekniikan aloille). Päätimme osallistua kil-pailuun, koska tuote tuntui osuvan kilpai-lun teemaan ”Arjen hyöty”.

Meillä lähdettiin kisaan mukaan vailla suuria odotuksia, koska kieliohjelmia oli jo aikaisemmin palkittu ja valmistuvat tuot-teet eivät olleet kovinkaan mediaintensii-visiä. Tiesimme kuitenkin vahvuutemme, Promentorin tuotteet ovat vahvaa ja kor-kealuokkaista pedagogiikkaa sekä hyviä harjoituksia teknisen kielitaidon kehittä-miseen. Vastoin odotuksia meille ilmoitet-tiin, että olemme kahdentoista palkittavan

joukossa ja vasta yleisön edessä korok-keella selvisi täydellinen yllätys – Me voi-timme eEemelin Promentorilla!

Onko kilpailun voitolla ollut merkitystä yrityksellenne?

eEemelin voitosta on nyt muutama kuu-kausi ja meille on vähitellen alkanut selvi-tä eEemelin merkitys. Palkinnon myöntä-jä on nimennyt eEemelin e-oppimisen laa-tupalkinnoksi. Nyt jälkikäteen käsitämme, että kilpailutuotteiden arvioijat ovat pereh-tyneet tuotteisiin todella hyvin ja löytäneet niistä oleellisen. Meidänkin varsin laajasta tuotteesta sen syvimmän perustan – laa-dun kielitaidon kehittämisessä.

eEemeli-palkinto on aikaansaanut po-sitiivista yrityskuvaa, lisännyt sidosryhmien tietoisuutta Promentorista ja kaiken kaik-kiaan luonut nostetta firmaan. Palkinnon ansiosta meihin ovat olleet yhteydessä useat toimittajat ja pyytäneet haastattelu-ja juttuja varten. Tietysti liitimme palkinnon myös heti referensseihimme. Asiakastilai-

suuksissa olemme huomanneet uskotta-vuutemme lisääntyneen palkinnon ansios-ta ja myös asiakkaiden ja sidosryhmien tie-toisuus meistä ja tuotteistamme on selväs-ti lisääntynyt. Voittomme on lisäksi vaikutta-nut suoraan useiden asiakkaiden ostopää-töksiin ja jälleenmyyjät ovat innokkaampia ottamaan tuotteemme myyntiin. Palkinnon jälkeen meille on tullut runsaasti koulutus- ja luentopyyntöjä. Palkinto on ollut myös merkittävä itse henkilöstölle, se motivoi ja nostaa oman työn ja yhtiön arvostusta.

Suosittelisitteko kilpailuun osallistumista muille?

Tiedämme nyt, että palkinto on todella tavoittelemisen arvoinen ja kannustam-me kaikkia osallistumaan tuleviin kilpai-luihin. Palkinto on vaikuttanut positiivises-ti toimintaamme monella tasolla. Olemme saaneet paljon kaivattua julkisuutta, jota edesauttoi Suomen eOppimiskeskuksen tekemä mittava tiedottaminen, jota tieten-kin tuimme myös omalla tiedottamisella.

Promentorille nostetta eEemelistäVuoden 2005 eEemeli-voittajan Promentor Solutions Oy:n

toimitusjohtaja Juha Telkkinen kommentoi kilpailun voitosta näin:

Page 19: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

18 SeOPP I 9 / 2005 19SeOPP I 9 / 2005

Turvallisuuspäällikkö

Pieter-Jan Bots,

Kemira Oyj:

e-OPPIMINEN

PARHAIMMILLAAN

TURVALLISUUSKOULUTUKSESSA

Kemirassa turvallisuus on osa päi-vittäistä tekemistä. Silti työtä on tehtävä jatkuvasti, jotta työympä-

ristö ja työtavat myös pysyvät turvallisi-na. Keskeinen keino on tiedon ja tietoi-suuden lisääminen. Ratkaisuksi Kemiras-sa on oivallettu e-oppiminen.

Miksi päädyitte käyttämään e-oppimista, Kemira Oyj:n turvallisuuspäällikkö Pieter-Jan Bots?Selkeästi rajattujen ja melko yksiselitteis-ten aiheiden opetus voidaan toteuttaa mielekkäimmin verkko-opetuksena. Ai-kaan ja paikkaan sidottuja koulutustilai-suuksia on ympäri Suomea sijoittunees-sa organisaatiossa myös erittäin työläs ja kallis organisoida. Pilottisisällöksi valit-simme aikanaan tulitöiden opetuksen.

Hankitte kesän 2005 kynnyksellä koko 3T Ratkaisujen e-kurssi-kirjaston. Miksi?3T Ratkaisut on alansa huippu Suomes-sa. Pilottimme aikana totesimme mate-riaalien kehittämisen omin voimin erit-täin työlääksi ja hitaaksi. Ostettuna saim-

me ammattilaistason opetusmateriaalia nopeasti ja järkevin kustannuksin käyt-töömme.

Minkälaisia kokemuksia olette tähän mennessä saaneet?Jo tulityökurssista tykättiin, joten odotuk-set ovat suuret. Ensimmäiset palautteet 3T:n tuotteista ovat kiittäviä. Ja helppo-käyttöisyys yllätti: tuotteita ei todellakaan ole suunniteltu vain bittinikkareille. Jos on pankkiautomaatista saanut rahaa nostet-tua, osaa näitäkin käyttää.

Eikö oppiminen kärsi, kun vuoro-vaikutus opettajan ja oppilaiden välillä häviää?Jos ryhmä on hyvin aktiivinen, voi näinkin olla. Opetustilanteet ovat kuitenkin har-voin kovinkaan vuorovaikutteisia. Ja esi-merkiksi 3T:n kursseissa on mukana hy-viä harjoitteita, joilla aktivoidaan käyttäjää ja annetaan myös välitön palaute tehdyis-tä päätöksistä. Ja itseopiskeluna käydään usein läpi vain perusasiat. Lähiopetuk-seen jäävät sitten esim. paikallista erityis-tietoa ja keskustelua vaativat osat.

Entä tulevaisuudessa, miten aioitte ottaa kaiken hyödyn e-oppimisen mahdollisuuksista, turvallisuuspäällikkö Bots?Käyttöönotto suunnitellaan paikallisesti. Yksikön johto on saatava ottamaan asia omakseen. Opiskelulle pyhitetään täs-säkin metodissa omaa, rauhallista aikaa. Uusia käyttötapojakin on jo ideoitu, mm. läheltäpiti -tilanteen jälkeen voidaan opis-kella joukolla aihetta koskeva multime-diatietoisku.

Valmiit e-kurssit (räätälöitävissä),

aiheina mm.

• Työturvallisuuslaki tutuksi,

Työympäristön perusasiat,

Häirinnän estäminen,

Ennakoiva paloturvallisuus,

Näin tutkit vaaratilanteen

• ja monia muita...

Lyhyet multimediatietoiskut ja pelit,

kesto 5-15 min/aihe

• Valmiita yli 10:stä aiheesta, mm. Kuulo-

vaurion synty, Tikasturvallisuus, Liukas-

tuminen, Putoaminen, Silmävammat,

Ilmoita vaarasta...

• Verkkopelit perinteiseen pelilauta-

logiikkaan sovitettuna

• Toteutukset asiakkaan toivomasta

aiheesta

Perehdytyksen ja turvallisuus-

koulutuksen kokonaisuudet verkossa

• asiakkaan omien aineistojen ja

valmiiden sisältöjen yhdistelminä

• räätälöity ulkoasu, navigointi ja

hallintajärjestelmät

3T - LMS opiskelun hallinnointiin

ja oppimistulosten rekisteröintiin

Monimuoto-opiskelu

• esimerkiksi ”Työyhteisön ja

-turvallisuuden johtaminen esimiestyönä”

3T e-OPPIMISEN TUOTTEET JA PALVELUT

3T RATKAISUT OY

PELTOMÄENKATU 10 A, 04250 KERAVA

PUH. (09) 851 60 156 • FAX (09) 8516 0155

[email protected] • WWW.3TRATKAISUT.FI

Page 20: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

20 SeOPP I 9 / 2005 21SeOPP I 9 / 2005

Tietoyhteiskunnassa vaaditaan innovaatiopotentiaalia ja teknolo-gian kasvavaa hyödyntämistä niin yrityksiltä, hallinnolta kuin kansa-

laisiltakin. Tietoyhteiskuntavalmiudet ovat nyky-yhteiskunnan perusosaamispää-omaa. Osaamisen puutteellisuus on kui-tenkin ollut merkittävä este uusien tekno-logioiden ja toimintatapojen leviämiselle.

Tietokoneen ajokortti lanseerattiin Suomessa jo yli 11 vuotta sitten. Se ka-sasi jokaisen tarvitsemat tietoyhteiskun-tataidot yhden tutkinnon alle ja mahdol-listi hajanaisen koulutustarjonnan yhte-näistämisen tehokkaalla tavalla. Ajokort-ti ja sen kehitys on nojannut alusta alka-en laajamittaiseen yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä. TIEKEn koordi-noimat avoimet kehitysfoorumit ovat olleet kehitystyössä huomattavan arvokkaita.

Ajokortin menestyksekkään histori-an aikana tutkinnon on Suomessa suo-rittanut yli 160 000 opiskelijaa, eikä tah-ti ole liiemmin hiipumassa. 90-luvulla kort-ti lisensioitiin kansainväliselle ECDL-sää-tiölle, jonka tuotteena ECDL-tutkinnon on suorittanut yli 4,5 miljoonaa ihmistä ympä-ri maailman. TIEKEn tuoteperhe on Suo-

messa tänä aikana laajentunut kattamaan neljä tutkintoa: Kansalaisen @-kortin, tie-tokoneen A- ja AB-kortit sekä langatto-man viestinnän tutkinnon. Samalla kun uusia tuotteita on kehitetty, on vanhoja uudistettu ja ajantasaistettu. Uusimpana esimerkkinä uudistuvat AB-kortin tutkin-tovaatimukset syyskuusta 2005 alkaen.

Uutuutena Tiety

Teknologiaympäristön muutokset aset-tavat tietoyhteiskuntavalmiuksia sertifi-oiville tutkinnoille jatkuvasti uusia vaati-muksia. Käyttäjiltä vaadittavat tiedot ja taidot ovat nykyisin paljon kokonaisval-taisempia kuin 1990-luvun alussa. Kehi-tystarpeisiin reagoiden TIEKE aloitti vii-me keväänä Tietoyhteiskunnan työnteki-jä (Tiety) tutkinnon kehittämisen. Kump-paneina kehitystyössä on lukuisten kou-lutusorganisaatioiden lisäksi ammattiliit-toja, joiden edustamien alojen kehitys-trendit otetaan tutkinnossa huomioon.

Tietyn päämäärät ovat samantapai-set kuin aikanaan ajokortilla: kasata työ-elämässä tänä päivänä peruskäyttäjil-tä vaadittavat tieto- ja viestintäteknologi-set valmiudet yhden tutkinnon alle. Tekni-

TIETOYHTEISKUNNAN TYÖNTEKIJÄ TUTKINTO VASTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN

seen viitekehykseen tosin lasketaan kuu-luvaksi muitakin teknologioita kuin henki-lökohtainen tietokone. Tutkinto rakentuu monikanavaisesta perspektiivistä käsin.

Aikaisempiin ajokortteihin verrattu-na Tietyssä on paljon uutta. Painopiste tutkinnossa on ohjelmistojen toiminnalli-suuksien sijaan tekniikan soveltamises-sa työprosesseissa. Näkökulma laajenee yksilöstä käsittämään ryhmien ja tiimien toi-minnan. Keskellä on tieto, sen saavuttami-nen, käsitteleminen, hallinta ja jakaminen. Tärkeitä ovat tekniikan viestinnälliset käyt-tötarkoitukset, verkottuneet toimintamallit ja esimerkiksi digitaalisen dokumentoin-nin ja sisällön jakamisen osaamisalueet.

Tietystä rakennetaan monikäyttöi-nen siten, että se soveltuu niin oma-ehtoiseen kouluttautumiseen kuin esi-merkiksi yritysten henkilöstön osaami-sen kehittämiseen. Tutkinnon pilottivai-he alkaa ensi vuoden alkupuolella ja vuodeksi 2007 valmistuva tutkinto tu-lee sijoittumaan osaksi ajokorttiperhettä.

AKI ENKENBERG, ASIANTUNTIJA, TIEKE

LISÄTIETOJA: WWW.TIEKE.FI/AJOKORTTI

WWW.TIEKE.FI/TIETY

WWW.FUTUREIMAGEBANK.COM

Page 21: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

20 SeOPP I 9 / 2005 21SeOPP I 9 / 2005

Sisältöliiketoiminta pitää sisällään tuotekehitystä aivan samoin kuin kaikki muukin teollinen tuotanto.

Usein ajatellaan, että sisältö on vain jota-kin jota otetaan jostain ja laitetaan eri ka-naviin. Todellisuudessa sisällön merkitys on kasvanut ja tekniikan vähentynyt. Si-sällöistä ollaan valmiita maksamaan, mut-ta teknologiasta ei.

Puhtaimmillaan sisältöjen tuotekehi-tys on sisällön ja tekniikan yhteensovit-tamista, mutta sisällön ehdoilla. Sisällön IPR-asiat on hallittava jo prosessin alku-vaiheessa, eli kehitetään vain niitä sisäl-töjä joihin oikeudet on järkevällä ja kus-tannustehokkaalla tavalla hankittavis-sa. Sisältöjen tuotekehitykseen Kauppa- ja teollisuusministeriö on satsannut tun-tuvasti resursseja ja rahaa viime vuosi-na mm. SILE-projektiin (Uudenmaan TE-keskus, Petra Tarjanne) ja Diges ry:hyn (www.diges.info), jotka tarjoavat käytän-nönläheistä neuvontaa ja konsultaatiota alan yrityksille.

TEKES on myös löytänyt sisältöjen tuote-kehityksen osaksi omaa toimintaansa ja ollut mukana rakentamassa klusteritoi-mintaa alalle.

Tukea on saatavissa, mutta missä ovat kansainväliseen levitykseen soveltuvat sisältöformaatit?

Jos asiaa mietitään e-oppimisen kannal-ta, niin Suomessa on paljon yrityksiä jotka kehittävät erilaisia teknologisia oppimis-alustoja, mutta vähemmän yrityksiä jotka miettivät millaisia innovatiivisia sisällöllisiä oppimisympäristöjä tulisi kehittää. Millai-sia nämä voisivat olla?

Organisaatioissa ihmiset kaipaavat työtä tukevia palveluja. Esimerkiksi eri ohjelmien selkeitä pika-ohjeita, talous-hallinnon työkaluja, kielenkäännösapu-reita, tiedonsuodattajia (lue linkkilistoja) vain työhön liittyviin tärkeisiin kohteisiin jne. Usein ajatellaan että e-oppiminen on kouluttautumista, kun tosielämässä se on osa jokapäiväistä työtä.

Kuka kehittää sellaisen sisällöllisen ja teknologisen e-oppimistuotteen joka personoituu yrityksen ja yksilön tarpeisiin?

Hyvin toteutettu intranet voisi olla vastaus tällaiseen tarpeeseen, mutta useinkaan niissä ei ole otettu oppivan organisaation

SISÄLTÖJÄ JA TUOTEKEHITYSTÄ

näkökulmaa vaan enemmänkin tiedotuk-sellinen lähtökohta. Tiedon välittäminen on työyhteisöissä todella tärkeää, mutta yksilön kannalta oppiminen tapahtuu vas-ta sitten kun tiedon on pystynyt integroi-maan osaksi omaa toimintaa. Esim. intra-net voi olla täynnä raportteja, mutta mis-tään ei löydy ohjeistusta kuinka raportte-ja tulisi tulkita ja kuinka raporteista tulisi työtä tukevia työkaluja. e-Oppimisen tuli-si vastata näihin käytännön tarpeisiin te-hokkaasti ja visuaalisesti mielenkiintoisel-la tavalla.

Miten personoituja e-oppimistuotteita voidaan kehittää?

Yleensä työryhmät jotka kehittävät esim. e-oppimistuotteita eivät ole tarpeeksi poikkitieteellisiä, sama ongelma vaivaa koko sisältöliiketoimialaa. Mikäli Suomes-ta halutaan myydä maailmalle tämän alan tuotteita niin pitäisi löytyä tahtotila, mis-sä etsitään parhaimmat osaajat sisällön, kohderyhmän, käytettävyyden ja tekno-logian osalta. Loppukäyttäjän toiminta-tapojen ja ajankäytön ymmärtäminen on avainasemassa hyvien e-oppimistuottei-den toteuttamisessa ja myynnissä.

EPPIE ELORANTA, TOIMITUSJOHTAJA

ZENTO OY, WWW.ZENTOINTERACTIVE.COM

Page 22: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

22 SeOPP I 9 / 2005 23SeOPP I 9 / 2005

Informatisoituminen ja verkottuminen ovat muuttaneet toimintaympäristö-ämme. Yritysten ja julkishallinnon ko-

tisivuista alkaneet sivustot ovat laajentu-neet palvelu- ja tietokeskittymiksi, intrane-teiksi, portaaleiksi, oppimisympäristöiksi ja verkkokaupoiksi. Erilaiset informaatio-tuotteet ja –sovellukset ovat osa arkipäi-vää sähköisistä henkilö- ja matkakorteis-ta pankki- ja lipunostoautomaateista eri-laisiin mobiilipalveluihin.

Ihmiset keskustelevat näiden palve-lujen ja järjestelmien kanssa pitkin päi-vää. Käyttäjinä he odottavat, että tieto löy-tyy helposti, on virheetöntä, ajantasaista ja yksiselitteistä. Verkkopalvelujen taus-talla on yhä massiivisempia tietosisältö-jä ja monimutkaisia informaatioprosesse-ja. Jotta vuoropuhelu käyttäjän ja konei-den kanssa olisi sujuvaa ja palvelu laadu-kasta ja helppokäyttöistä, tarvitaan tekni-sen suunnittelun lisäksi taitavaa informaa-tiosuunnittelua.

Tiedon löytämiseen ja hyödyntämiseen liittyvät perusongelmat ovat käytettävyys-ongelmien ohella yhä suuria eivätkä nii-den ratkaisemiseen riitä kosmeettiset kei-not. Informaatiosuunnittelussa luodaan tiedon infrastruktuuria organisaatioihin ja

yhteiskuntaan. Se merkitsee sitä, että jo-kaisen tiedon tuottajan tulisi ottaa huo-mioon kokonaisuus. Sisällöt, rakenteet ja prosessit tulisi alun perin suunnitella niin, että tieto on yhdisteltävissä, jalostettavis-sa ja hyödynnettävissä paitsi akuutteihin tarpeisiin, myös pitkälle tulevaisuuteen ja erilaisiin käyttötarpeisiin.

Tiedon jäsentämistä, käytettävyyttä, hallittuja prosesseja

Teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipoli on kouluttanut tietoammattilaisia jo kolmen vuosikymmenen ajan. Informaati-osuunnittelijakoulutus alkaa tänä syksynä kolmatta kertaa nykyisessä muodossaan. Koulutuksen pääteemoja ovat tietosisältö-jen jäsentäminen, informaatioarkkitehtuu-ri, tiedon käytettävyys sekä informaatio- ja tietoprosessit.

Informaatiosuunnittelussa on kyse in-formaation rakenteiden suunnittelusta, tie-toelementtien luokittelusta, muokkaukses-ta ja kokonaisuuksien hallinnasta. Infor-maatioarkkitehtuuri ja design-ajattelu tar-joavat uudenlaisia lähestymistapoja tieto-ympäristöjen ja –tuotteiden suunnitteluun.

Suunnitteluotetta ja horisontaalista ajattelua monimuotoisen oppimisen avulla

Informaatiosuunnittelijakoulutuksessa pai-notetaan suunnitteluotetta ja rakennetaan ajattelu- ja toimintamalleja tietosisältöjen jä-sentämiseen ja hallintaan. TKK Dipolin kou-lutus perustuu monimuotoiseen ja tutki-vaan oppimiseen, jossa osallistujan oman aktiivisuuden merkitys on suuri. Informaa-tiosuunnittelun kokonaisuus hahmottuu monipuolisissa luennoissa, harjoitustehtä-vissä ja ryhmäkeskusteluissa.

INFORMAATIOSUUNNITTELIJOITA

TARVITAAN

– KOULUTUSTA

TIETOAMMATTILAISTEN

UUSIIN TEHTÄVIIN

ANNE KAUHANEN-SIMANAINEN, PROJEKTIJOHTAJA

CIM COMMUNICATION & INFORMATION MANAGEMENT

TKK DIPOLIN TIEDON JA VIESTINNÄN

KOULUTUKSEN SUUNNITTELURYHMÄ

[email protected] TAI

[email protected]

INFORMAATIOSUUNNITTELIJAKOULUTUKSESSA

TARKASTELLAAN INFORMAATIOTA ERI NÄKÖKULMISTA.

KUVAN LÄHDE: KAUHANEN-SIMANAINEN ANNE. 2003.

INFORMAATIOARKKITEHTUURI. CIM KUSTANNUS. HELSINKI 2003.

Lisätietoja informaatiosuunnittelijan koulutuksesta: http://www.dipoli.hut.fi/infosuunnitelusähköposti: [email protected]ätietoja paikkatietosuunnittelijan koulutuksesta:http://www.dipoli.tkk.fi/geomatiikka/paikkatietosuunnittelija

Page 23: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

22 SeOPP I 9 / 2005 23SeOPP I 9 / 2005

S U O M E N e O P P I M I S K E S K U S R Ye-Oppimisen edis tä jä ja verkot ta ja

Suomen eOppimiskeskus r y verkot taa suomala iset e-oppimisen toimijat. Yhd is tys ed is tää e-oppimisen keh i t tämis tä ja käyt töönot toa y r i t yks i s sä, oppi la i tok-s i s sa ja muissa organisaat io i ssa.

L i i t t ymäl lä jäseneks i pääset osa l l i seks i mm. e-oppi -misen verkostoon, t ieto- ja tukipalveluihin sekä muihin jäsenetu ih in. Te r vetu loa mukaan kansa l l i seen e-oppimisen yhte i s työverkkoon!

Page 24: seoppi-lehti 2/2005 paino 2 - eoppimiskeskus.fi

24 SeOPP I 9 / 2005

SUOMEN eOPPIMISKESKUS RY:N YHTEISÖJÄSENET

PÄÄTTÄVÄT YHTEISÖJÄSENET

KANNATTAVAT YHTEISÖJÄSENET