28 29

|

SESKOn jäsenet edustavat suomalaisia talous-elämän järjestöjä, tutkimus- ja testauslaitoksia sekä viranomaisia. Järjestön hallituksessa on kymmenen jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuo-deksi kerrallaan jäsenyhteisöjen piiristä.

Tällä hetkellä SESKOn organisoimana toimii 46 kansallista standardoimiskomiteaa ja yli sata seu-rantaryhmää, joihin kuuluu lähes 500 sähköteknisen alueen asiantuntijaa – kaikki alansa parhaimmistoa. SESKO toimii sähköalan kansainvälisen ja eu -rooppalaisen standardointiyhteistyön suomalaisena koordinointielimenä sekä laatii tarvittaessa itse SFS-standardeja. Lisäksi SESKO koordinoi eräitä sertifi-ointijärjestelmiä. SESKO on SFS-standardeja vah-vistavan ja julkaisevan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n jäsen ja toimialayhteisö.SESKOn toimisto valmistelee standardeja, opastaa alansa standardien käytössä sekä palvelee komiteoi-den ja seurantaryhmien asiantuntijoita.

Standardit ja viranomaismääräykset

Lainsäädäntö ja standardointi ovat toisiaan tukevia toimintoja. Euroopan unionissa teknistä lainsäädän-töä ohjataan direktiiveillä. Ne ovat useimmiten ns. uuden menettelyn direktiivejä, joissa annetaan vain perusvaatimukset ja todetaan, että yhdenmukaistettu eurooppalainen standardi täyttää nämä vaatimukset. Standardit antavat yhtenäiset mittausmenetelmät sekä vaihtoehtoja vaatimusten täyttämiseksi. Säh-köalan standardoinnin periaatteita noudattaen IEC-standardit otetaan käyttöön myös Euroopassa eu-rooppalaisina EN-standardeina, jolloin niitä voidaan käyttää mm. direktiivien vaatimusten osoittamiseen. Nämä yhdenmukaistetut standardit valmistelee säh-köalalla CENELEC.

Kilpailukykyä ja asiantuntemusta

SESKO on suomalaisen sähkö- ja elektroniikka-alan puolestapuhuja kansainvälisillä foorumeilla, kun yhteisiä standardeja tehdään ja otetaan käytäntöön. SESKOn toiminnan keskeisenä päämääränä on suomalaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukyvyn edistäminen.

Organisaation tärkeä rooli on välittää kotimainen teknologiaosaaminen mukaan eri maiden yhteisiin standardointitiimeihin. Suomi onkin fyysistä kokoaan suurempi maa standardointiasioissa.

ISO International Organization for StandardizationIEC International Electrotechnical CommissionJTC1 ISO/IEC Joint Technical Committee 1ITU International Telecommunication UnionCEN Comité Européen de NormalisationCENELEC Comité Européen de Normalisation ElectrotechniqueETSI European Telecommunication Standards InstituteSFS Suomen Standardisoimisliitto SFS rySESKO SESKO ry.

Standardointikenttä

Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä

Maailma

Eurooppa

Suomi

ISO ITU

ETSI

Viestintävirasto

CEN

SESKO on sähköteknisen alan kansallinen standardointijärjestö

Sahkon VSK amt 2016_4s _2aukeamaaSESKO_tik.indd 2 30.10.2015 11:40:41

SESKOn historiasta

Lyhenne SESKO ilmestyi historiaan ensim-mäistä kertaa vuonna 1954, kun Sähköinsi-nööriliiton vuonna 1943 asettama Suomen sähköteknillinen standardisoimiskomitea ryhtyi sitä käyttämään.

Virallisesti lyhenne liitettiin komitean sääntöihin vasta 1963. Komitea lakka utti itsensä 1965 ja sen tilalle perustettiin SESKO Suomen Sähkö-teknillinen Standardoimisyhdistys ry - Finlands Elektrotekniska Standardiseringsförening rf.

SESKOn perustamiselle itsenäisenä yhdistyk-senä oli selvä tarve. Ensinnäkin oli hyvä syy olet-taa, että sähkön kulutus ja standardoitavien lait-teiden ja komponenttien määrä kasvaisivat rajusti, kuten myös tapahtui. Toiseksi sähköturvallisuudes-sa oli yhä puutteita. Samalla kansainvälinen stan-dardointiyhteistyö lisääntyi voimakkaasti ja vain organisoidun, sähköalan laajalti kattavan järjestön kautta oli Suomen mahdollista olla siinä mukana. Tieto oli saatava avoimeksi ja toimijoiden ulottuvil-le. Tarvittiin tiedotusta ja kansainvälisesti laadituille standardeille suomenkielinen julkaisukanava. Tä-män tuore SESKO pystyi tarjoamaan julkaistes-saan sähköalan standardit SFS-standardeina.

Perustajajäseninä oli 13 sähköalan yhdistystä. Perustamiskirjan allekirjoittajina olivat Suomen Sähköinsinööriliitto ry, Suomen Sähkölaitosyhdis-tys ry ja Suomen Sähköteollisuusyhdistys ry. Säh-kötarkastuslaitos ry palkkasi SESKOn toimistoon henkilökunnaksi toiminnanjohtajan, standardisoi-misinsinöörin ja osapäiväisen konekirjoittajan.

Sähköala, jota SESKO on palvellut jo 50 vuoden ajan, on maallemme merkittävä. SESKOn täyttä-essä 50 vuotta vuonna 2015 alan tuotannon arvo oli noin 15 miljardia euroa. Sähköala käyttää myös muita toimialoja enemmän voimavaroja tutkimuk-seen ja tuotekehitykseen.

Eri jäsenyhteisöjen kautta SESKOn toimintaan asiantuntijoina ja hallituksen jäseninä osallistuu tänä päivänäkin edustajia monista sellaisista yrityk-sistä, jotka olivat olleet mukana standardoinnissa jo viime vuosisadan alusta.

Asiantuntijat ovat standardoinnin voima.

SESKOn hallitus teki vuonna 1973 kaukonäköi-seksi osoittautuneen päätöksen siitä, että kansalli-sen ja kansainvälisten standardien valmistelun hoi-tavat samat asiantuntijat. Tämä merkitsi ja merkitsee edelleen, että SESKOn komiteoiden ja työryhmien jäsenet ovat samalla kansainvälisten ja eurooppa-laisten vastaavien foorumien jäseniä. Standardoin-tityössä on tärkeää aktiivinen osallistuminen IEC:n ja CENELECin äänestyksiin, lausuntojen laatimiseen sekä standardien valmisteluun työryhmissä. Kun Suomi liittyi EU:hun 1995, oli SESKOlla siten jo laa-jaa kokemusta kansainvälisestä standardoinnista.

Standardointi on yhteisten ohjeiden ja toiminta-tapojen laatimista helpottamaan elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuluttajien toimintaa. Standardointi edesauttaa kansallista hyvinvointia, vähentää kau-pan teknisiä esteitä sekä keventää lainsäädäntöä.Standardointi helpottaa sekä kansallista että kan-sainvälistä liiketoimintaa. Sen avulla innovaatioiden kaupallistaminen nopeutuu, toimintaympäristön hal-littavuus kasvaa ja kilpailukyky paranee.

Suomen elektroniikka- ja sähköteollisuus pa-nostaa muita toimialoja enemmän voimavaroja tut-kimukseen ja tuotekehitykseen. Alan yritykset ovat aktiivisesti mukana standardoinnissa, yhteistyössä ja konsensukseen pyrkien. Standardointi on oikeastaan ainoa foorumi, jossa kilpailijatkin voivat istua samas-sa neuvottelupöydässä kehitystyöstään keskustellen ja ideoitaan benchmarkaten, ennakoiden uusia stan-dadardoinnin piiriin tulevia teknologioita.

50-vuotias SESKO antaa yritysten käyttöön neutraalin, tehokkaan ja osaavan asiantun-tijajärjestön – kanavan, jonka kautta sähkö-teknisen Suomen ääni kuuluu maailmalla ja maailman ääni Suomessa. SESKOn arvot – vastullisuus, tavoitteellisuus, osaaminen ja asiakatyytyväisyys – ohjaavat toimintaa myös tulevina vuosina.

Sahkon VSK amt 2016_4s _2aukeamaaSESKO_tik.indd 3 30.10.2015 11:40:42

www.sesko.fi www.sesko.fi

30 31

|

Standardi SFS 6002 koskee käytännössä kaikkea sähkötyötä ja suurta osaa käyttötyöstä. Edelliset pai-nokset ovat vuosilta 1999 ja 2005.

Standardi perustuu pääosin eurooppalaiseen stan-dardiin EN 50110-1 (2013) Operation of electrical installations - Part 1: General requirements, joka si-sältää yhteiset eurooppalaiset vaatimukset. Täysin ei eurooppalaisia käytäntöjä ole voitu yhte näistää, kos-ka eri maissa on voimassa erilaisia lainsäädännön vaatimuksia. Siksi on julkaistu EN 50110-2 (2010) Operation of electrical installations - Part 2: National annexes, jossa on viittauksina esitetty eri maissa voi-massa olevat julkaisut.

Suomessa käytössä olevat sähkötöiden johtajaa ja käytön johtajaa koskevat vaatimukset ovat puhtaas-ti kansallisia ja niitä koskeviin säädöksiin on viitattu osassa 2. Sen sijaan vaatimus siitä, että sähkötöitä saavat tehdä vain ammattihenkilöt, on yhteinen koko Euroopassa ja se on mukana osassa 1. Suomessa eurooppalaiset ja kansalliset vaatimukset on käytön helpottamiseksi yhdistetty kansallisella tunnuksella varustetuksi standardiksi SFS 6002.

Uuden painoksen muutokset

Standardissa on muutama uusi vaatimus ja useita uusia mahdollisuuksia.

Esikuvastandardissa on mm. tarkennettu vastuu-hen kilöiden määrittelyjä ja annettu esimerkkejä vas-tuu henkilöiden tehtävistä eri organisaatioissa. Stan-dar diin on lisätty hätätoimenpiteitä koskeva kohta liitteeseen B ja tehty muitakin tarkistuksia.

Suomen kansallista osuutta on muokattu uusim-man EN-standardin mukaiseksi. Useissa kohdin, ku-ten jännitetyötä, erottamista ja sulakkeiden vaihtoa koskevissa vaatimuksissa, on noudatettu aiempaa tarkemmin esikuvastandardien vaatimuksia, jolloin

käytäntö on jonkin verran lieventynyt. Työmaadoi-tuksia ja induktion aiheuttamien vaarojen torjuntaa kos kevia kohtia on selvennetty. Uusina mukana ovat sähköajoneuvojen korjausta ja huoltoa koskevat vaa-timukset.

Useat standardit, joihin SFS 6002:ssa viitataan, ovat muuttuneet. Tämän takia mm. valokaarelta suo-jaavien vaatteiden ominaisuudet ja merkinnät ovat uudistuneet ja käyttöön on otettu uudentyyppisiä kieltokilpiä.

Uuden standardin käyttöönotto

Turvallisuus on hyvin tärkeä asia sähkötöissä. Siksi sähkötyöturvallisuuden koulutukseen panostetaan. SFS 6002:n sisältö koulutetaan alan toimijoille ja standardin pitää olla heidän käytettävissään. Periaat-teena on standardin koulutuksen uusiminen viiden vuoden välein tai silloin kun vaatimuksissa tapah-tuu olennaisia muutoksia. Uutena vaihtoehtona on mukana dokumentoitu järjestelmä, jossa jatku vasti ylläpidetään henkilöstön sähkötyöturvallisuuden osaamista. Standardin valmistelijoiden näkemyksen mukaan vaatimusten muutokset ovat pääasiassa tuoneet uusia mahdollisuuksia. Sen takia koulutuk-sen uusimista ei pidetä pakollisena, mutta se kannat-taa tehdä uusien mahdollisuuksien takia.

Uudet vaatimukset + uudet mahdollisuudet SFS 6002:2015 Sähkötyöturvallisuus

Kokoelmat kuntoon sähköasennusstandardit 2015

Standardi SFS 6002 on julkaistu suomen- ja ruotsinkielisenä. Englanninkielinen on

valmisteilla. Standardi sisältyy myös uudistettuun SFS-käsikirjaan 600-2:2015

LISÄTIETOA: http://www.sfs.fi/aihealueet/sahko_ja_elektroniikka/julkaisut/sahkoalan_standardit

Sahkon VSK amt 2016_4s _2aukeamaaSESKO_tik.indd 4 30.10.2015 11:40:43

Standardi SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset on kokonaan uusittu. Nyt julkaistu standardin toinen painos perustuu uusiin esikuvastandardeihin ja vaa-timustasoa on harkittu muutenkin uudelleen. Myös ilmajohdoista on julkaistu uudet standardit

Uusi SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset

Edellinen painos julkaistiin vuonna 2001, ja se perus-tui eurooppalaiseen esikuvastandardiin. Tämä esiku-vastandardi on korvattu kahdella uudella standar dilla (EN 61936-1 ja EN 50522). Kahden erillisen, osittain päällekkäisen standardin käyttö oli ollut hankalaa. Siksi Suomessa on julkaistu uusi SFS 6001, jossa esikuvastandardien sisällöt on yhdistetty.

EN 61936-1 Power installations exceeding 1 kV a.c. - Part 1: Common rules sisältää perusvaatimuk-set. Standardi on valmisteltu alun perin kansainväli-sesti IEC:ssä ja sen aikana selvisi, että maadoitta-mista koskevat vaatimukset poikkesivat Euroopassa ja muualla maailmassa varsin paljon toisistaan. Siksi CENELEC valmisteli maadoituksia koskevia vaati-muksia täydentävän ja muuttavan erityisstandardin EN 50522 Earthing of power installations exceeding 1 kV a.c. Yhdessä nämä standardit korvaavat aikai-semman esikuvastandardin.

Standardissa SFS 6001 on otettu esikuvastandar-dien vaatimukset käyttöön sellaisenaan. Suomi on jo eurooppalaisten standardien laatimisvaiheessa ilmoittanut kansallisia A-poikkeuksia, kuten perus-vaatimuksia tiukemmat kotelointiluokkavaatimukset ja kansalliset palosuojausvaatimukset. Lisäksi Suo-mella on myös mm. lumesta johtuvia vaatimuksia suuremmista etäisyyksistä ja korkeammista aidoista.

Erityistä huomiota standardissa on kiinnitetty suur- ja pienjänniteasennusten yhteisissä maadoituksissa sallittuihin kosketusjännitteisiin ja asiaa on selvitetty erilisessä Suomen kansallisessa liitteessä.

Ilmajohtojen uudet standardit

Ilmajohtoja koskevat vaatimukset esitetään standar-disarjassa SFS-EN 50341. Yleiset vaatimukset on esitetty standardissa SFS-EN 50341-1 Vaihtosäh-köilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 1: Yleiset vaa-timukset. Yhteiset määrittelyt. Koska ilmajohtoihin vaikuttavat voimakkaasti ympäristöolosuhteet, kuten tuuli, lumi ja jää, standardisarjaan sisältyy osa 2, jos-sa on annettu erityisvaatimukset eri maille. Suomen erityisvaatimukset on annettu standardissa SFS-EN 50341-2-7 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 2-7: Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt.

Ilmajohtojen standardit on uudistettu kokonaan ja aiempaa, hiukan hankalaksi osoittautunutta raken-netta on muutettu siten, että erillisten standardien määrä on vähentynyt neljästä kahteen. Erityistä alle 45 kV johtojen standardia ei enää ole ja pienjännite-johtojen vaatimukset on yhdistetty osaan 2-7.

Kansallisessa standardissa annetaan Suomessa käytettävät arvot. Erityisesti osassa annetaan ohjeita harustetuille puupylväsrakenteille, jotka ovat meillä hyvin tavallisia.

Kun jännitteet ovat suuria ja johdot korkealla – suurjänniteasennusten ja ilmajohtojen uudet standardit

Kokoelmat kuntoon sähköasennusstandardit 2015

Standardeja voi noudattaa vain niiden sisällön tunteva. Päivitä ammattitaitosi.

Lukuisista sähköasennuksiin littyvistä julkaisuista on saatavana uusia, vuoden 2015 painoksia. Ne voi hankkia Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä.

SESKO valmistelee standardit ja neuvoo niiden käyttöä koskevissa koskevissa asioissa. SESKOn asiakaspalvelu@sesko.fi, www.sesko.fi.

Suurjännitesähköasennusstandardi SFS 6001 ja perusvaatimukset ilmajohto-

standardeista sisältyvät uudistettuun SFS-käsikirjaan 601:2015.

Kaikki alan standardit SFS:stä p. 09 1499 3353, sales@sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi

Sahkon VSK amt 2016_4s _2aukeamaaSESKO_tik.indd 5 30.10.2015 11:40:43

www.sesko.fi www.sesko.fi