Embed Size (px)
DESCRIPTION
Sibelius-Akatemian vuosikatsaus 2011
Citation preview
Vuosikatsaus 2011
2
JulkaisiJa: sibelius-akatemiaToimiTus: karoliina Pirkkanen, kaisa Raitio ja Juha sjöblom
ulkoasu Ja TaiTTo: Tiina lainoValokuVaT: Wilma Hurskainen, Heikki Tuuli (etukannen iso kuva),
Erkka malkavaara s. 7 oopperakuvatPaino: markprint, lahti 2012
issN 1797-4763 (painettu)issN 1797-4771 (e-julkaisu)
Vuosikatsauksia voi tilata sibelius-akatemian viestinnästä, p. 040 710 4319, [email protected]
3
sisältö4 Muutosten keskellä, tulevaa aavistellen
6 Esirippu aukesi Musiikkitalon uusille näyttämöille
10 Kirjaston muutto sujui hurmoksessa
13 Rakenteita uudistamalla sujuvuutta arkeen
14 Taiteilijoita ollaan kaikki! Taideyliopisto mahdollistaa taiteiden kohtaamiset
16 Taideyliopistohankkeen kehitys 2011
17 Viestinnän uudistukset kertovat muutoksista
18 Avainluvut – opiskelijat ja tutkinnot
19 Avainluvut – henkilöstö, talous ja konsertit
4
SibeliuS-AkAtemiAn VuottA 2011 leimasi kolme merkittävää virs-tanpylvästä. Elokuussa 2011 astui voimaan uusi organisaatioraken-ne. Saimme viettää Musiikkitalon avajaisia ja marraskuun 15. päivä allekirjoitettiin Taideyliopiston perustamissopimus. Nämä kaikki toivat pitkin vuotta mukanaan muutoksia sekä henkilöstön että opiskelijoiden päiviin ja haastoivat uuteen monella tavalla. Samal-la saimme niistä koordinaatit, joiden avulla suunnistetaan tuleviin vuosiin.
Toimitilojen muutos – Pitäjänmäen tiloista luopuminen ja Mu-siikkitaloon muutto – näkyi jokaisen sibelius-akatemialaisen arjes-sa viimeistään syksyllä. Musiikkitalon avaaminen yleisölle merkitsi Sibelius-Akatemialle vuosien unelmien täyttymystä. Pitkä suunnit-telu- ja rakennusprosessi työllisti kauan ja tulokset ylittivät odo-tukset. Konserttiyleisö löysi Sibelius-Akatemian taiteellisen toi-minnan kirjon ennenkuulumattomalla tavalla, ja tämä näkyi sekä täysinä saleina että lisääntyneinä lipputuloina. Sibelius-Akatemian asema yhtenä Musiikkitalon päätoimijoista vakiintui, ja yhteistyö myös muiden talon asukkaiden kanssa tehostui ja tiivistyi yhtei-sen katon alla toimiessa. Organisaatiomuutoksella yhdestätoista yksiköstä muodostettiin kahden osaston yliopisto. Tämä muutos oli Taideyliopistoon valmistauduttaessa välttämätön. Organisaa-tiouudistus ja yhteistyö Musiikkitalon muiden toimijoiden kanssa antoivat esimakua siitä, minkälaisia mahdollisuuksia Taideyliopis-to tuo tullessaan.
Yliopistouudistukseen nivoutuneen Satakieli-varainkeruuhank-keen onnistuminen yli tavoitteiden viestii siitä, että Sibelius-Aka-temialla on vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Keräyk-sen huikea loppusumma oli yli 2 000 000 €. Tästä kiitos kuuluu laajasti sekä omalle väelle että ulkopuolisille tukijoille. Lisääntynyt kansainvälinen toiminta sekä taiteellisen toiminnan, tutkimuksen että koulutuksen saralla kertoo, että myös maailmalla jalansijam-me on tukeva.
Vauhti ei pysähdy. Vuonna 2011 tapahtuneet muutokset suunta-sivat kuitenkin vahvasti Sibelius-Akatemian tulevaisuuteen.
Gustav Djupsjöbacka
muutosten keskellä, tulevaa aavistellen
5
”Musiikkitalon avaaminen yleisölle merkitsi Sibelius-Akatemialle vuosien unelmien täyttymystä.”
6
7
esirippu aukesi musiikkitalon uusille näyttämöille
musiikkitaloon muuton myötä Sibelius-Akatemian taiteel-linen toiminta keskittyi upouusiin konserttisaleihin ja tuo-re musiikin kehto kiinnosti myös yleisöä. tämä näkyi sekä lipputuloissa että täyteen myytyinä katsomoina. konsert-tien kävijämäärä moninkertaistuikin syyskaudella 2011. musiikkitalon Sonore-salin innostamana Sibelius-Akate-mian oopperakoulutuskin ajateltiin uusiksi. Siinä samalla löydettiin uusia tapoja työstää ja jopa säveltää ooppera.
– musiikkitalon myötä Sibelius-Akatemian taiteelliselle toiminnalle on annettu valtava mahdollisuus ja jatkossa on itsestämme kiinni, millaisen suhteen haluamme luoda kon-serttiyleisöön, tiivistää professori markus lehtinen.
8
SibeliuS-AkAtemiAn konSeRttitoimintA
• Keväällä 2011 virallisessa konserttisarjassa oli 80 konserttia. Musiikkitalon avajaissyksynä 2011 konsertteja oli 198.
• Sibelius-Akatemia on yksi Suomen suurimpia konserttijärjestäjiä. Se tuottaa vuosittain noin 400 konserttia ja tapahtumaa, joista 200 on maksullisia. Julkisella konserttitoiminnalla on Sibelius-Akatemian opiskelijoiden kannalta merkittävä koulutuksellinen tehtävä, opettajille se tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan muusikkona.
• Sibelius-Akatemian julkinen konserttitoiminta siirtyi pääosin Musiikkitaloon syyskuussa 2011.
oopperakoulutuksen malli on kansainvälisesti ainutlaatuinen
Uusiin tiloihin muuttaminen sysäsi alkuun myös Si-belius-Akatemian oopperakoulutuksen uudistuksen. Englanninkielisessä 2,5-vuotisessa oopperan maiste-rikoulutuksessa aloitti syksyllä 2011 kahdeksan uutta opiskelijaa, jotka työskentelevätkin aivan uudella ta-valla. Koulutusta suunniteltiin nimenomaan Musiik-kitalon uusia tiloja silmälläpitäen. Kansainvälisesti mallin tekee ainutlaatuiseksi muun muassa se, että opiskelija tietää jo aloittaessaan, mi-hin oopperatuotantoihin hän tulee opintoaikanaan osallistumaan. Kou-lutuksen arjen ytimessä ovat puoli-vuosittain toteutettavat oopperatuo-tannot, joita tukemaan kaikki muut opinnot kootaan – esimerkiksi siten, että Rossinin oopperaa työstettäessä yhtä aikaa opiskellaan italian kieltä ja italialaisen oopperan historiaa. Näin opinnot täydentävät mielekkäästi toisiaan ja sekä opettajien että opiskelijoiden kannal-ta varmuus tulevaisuudesta lisääntyy. Suunnitelmalli-suus merkitsee paljon myös kansainvälistymiselle.
– Esimerkiksi opiskelijavaihto ulkomaisten yhteis-työtahojen kanssa helpottuu, kun tulevat oopperat ja niissä tarvittava laulajamiehitys tiedetään hyvis-sä ajoin. Yhteistyöverkostojen luominen on seuraava askel siihen, että koulutuksestamme saadaan aidosti kansainvälinen. Maailmalla on jo oltu kiinnostuneita tästä koulutusmallista. Nyt meillä itsellämme on oltava uskoa ja rohkeutta ovien avaamiseen. Uskon, että kan-sainvälisyys voi toteutua myös täällä Musiikkitalossa. Se houkuttelee laulajia myös opiskeluympäristönä, muistuttaa Lehtinen.
matalan kynnyksen ooppera matalan kynnyksen talossa
Syksyllä 2011 Sibelius-Akatemian laulun opiskelijat saivat kunnian esittää Musiikkitalon ensimmäisen oopperan, joka oli Olli Kortekankaalta tilattu ”Yhden yön juttu”. Uudella kotimaisella tilausteoksella halut-tiin osoittaa, että ooppera taidemuotona voi olla tiiviisti kiinni tässä hetkessä ja lähteä oman aikamme teemois-ta. Oopperan aihe olikin suoraan nykypäivästä – yh-destä yöstä suurkaupungissa vuonna 2011. Lähestul-
koon täpötäydet esitykset osoittivat, että ajatus helposti lähestyttävästä, nykyajan ihmisiä puhuttelevasta oop-perasta saavutti myös yleisön. Ooppe-ra tuki hyvin myös koko Musiikkita-lon toiminta-ajatusta tuoda musiikki lähelle jokaisen arkipäivää.
– Mielestäni Yhden yön juttu oli juuri oikeanlainen satsaus Musiikki-talon ensimmäiseksi oopperaksi. Se loi paitsi uusia tapoja kohdata kuuli-
jat, myös uudenlaisen tavan säveltää ja luoda oopperaa; säveltäjä tiesi jo vuosi aiemmin, ketkä teoksen tulevat esittämään, ja laulajat saivat sävellysprosessin aikana myös esittää hänelle toiveita. Yleisö lähtee kuuntele-maan kotimaista oopperaa avoimemmin mielin kuin ehkä Mozartia tai Verdiä ja toivoisin, että tämä tietyn-lainen ”kantaesityksen” tunne, joka ensikertaa ooppe-raa esitettäessä on, voisi säilyä kaikessa esittämisessä, pohdiskelee Lehtinen.
• Musiikkitalon muuton yhteydessä uskallettiin asettaa lipunmyynnille tavoite. Arvio oli noin 200 000 € vuodessa ja ensimmäisen syksyn lipun-myynti ylsi jo 159 300 euroon.
• Sibelius-Akatemian julkisissa konserteissa ja tapahtumissa käy vuosittain kokonaisuudessaan noin 40 000 kuulijaa. Musiikkitalon avajaissyksynä Sibelius-Akatemian järjestämissä tapahtumis-sa kävi noin 22 000 henkeä. Sibelius-Akatemian järjestää konsertteja myös omien tilojen ulkopuo-lella. Näiden kävijämäärät ovat noin 7 000 henkeä
• Taiteelliselle toiminnalle luotiin oma graafinen ilme 2011, ks. s. 17
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Opiskelija tietää jo aloittaessaan, mihin oopperatuotantoihin hän tulee opintoaika-naan osallistumaan.
9
Olli Kortekankaan ooppera ”Yhden yön juttu” oli Musiikkitalon avajaissyksyn tilausteos. Kuvat: Erkka Malkavaara.
10
11
kirjaston muutto sujui hurmoksessa
muSiikkitAlon käyttöönoton aiheuttamat muutot kiinteistöstä toiseen sävyttivät Sibelius-Akatemian ar-kea vuoden 2011 alkupuoliskolla. Kirjaston muutto oli yksi kevään mittavimmista ponnistuksista. Muuttovas-taavina kirjastossa toimineet Erkki Nurmi ja Jari Kle-metti toteavat huolellisen suunnittelun sujuvoittavan isoa muuttoa.
muutto mielessä koko kevään
Valmistelut aloitettiin puolitoista vuotta ennen muut-toa. Alussa tehtiin inventaarioita ja laskettiin hyllymet-rejä sekä suunniteltiin kalusteita ja hyllyjä.
– Vaikka kuvittelimme, että olimme laskeneet kai-ken oikein, niin laskelmat joudut-tiin tekemään vielä monta kertaa uudelleen, Erkki Nurmi kertoo.
Viimeinen puoli vuotta ennen muuttoa oli kiireistä aikaa, jol-loin valmistelut olivat mukana arjessa lähes joka päivä.
– Normaali asiakastyö tehtiin, mutta muutto oli koko ajan mie-lessä. Suunnittelun edetessä ark-kitehdin puhelinnumero opittiin ulkoa, Nurmi mainitsee.
Muuton läheisyys näkyi asiakkaille vasta viikkoa ennen muuton alkamista, vaikka asiasta tiedottaminen aloitettiin jo vuoden alussa. Asiakkaita kannustettiin lainaamaan mahdollisimman paljon ennen muuttoa, jotta heillä varmasti olisi käytössään tarvitsemansa ai-neisto myös kirjaston ollessa suljettuna.
– Viimeisenä aukiolopäivänä vanhoissa tiloissa oli melkoinen vipinä, ja melkein kaikki olivat mukana asiakaspalvelussa. Jännitimme, kuka saa kunnian lai-nata viimeisen kirjan ennen muuttoa, Jari Klemetti muistelee.
Hyvä henki siivitti muuttoa
Itse muutto oli kahden viikon tiivis ponnistus. Vaikka töitä tehtiin usein kellon ympäri, niin tunnelma pysyi korkealla.
– Tuli käsittämätön muuttohurmos. Henki oli hyvä koko ajan, vaikka joskus meinasi tunnelma mennä hys-
teeriseksi, Erkki Nurmi hymyilee.– Hyvä henki tuli hyvästä tiimityöstä. Monet jopa
nauttivat muutosta, koska se oli niin erilaista normaa-liin työnkuvaan verrattuna, Jari Klemetti kommentoi.
Nurmi muistelee, että kaikkiaan muuttoon tarvittiin parikymmentä muuttokuormaa: parituhatta muutto-laatikollista ja pari sataa rullakollista.
– Välillä muuttolaatikot loppuivat kesken ja piti odottaa laatikoiden tyhjennystä. Jossain vaiheessa rul-lakoissa käytettävät kumilenkit loppuivat kokonaan Helsingistä.
Vaikka tilanne eli kiireessä koko ajan, niin aiemmin tehdyt suunnitelmat helpottivat muuttoa. Kirjasto oli suljettuna vapusta syyskuun alkuun. Toiminnan käyn-
nistyminen uusissa tiloissa sujui kui-tenkin odotettua nopeammin.
– Luulimme, että tähän tarvittai-siin koko kesä, mutta se menikin no-peammin. Meillä olisi ollut valmius avata kirjasto jo sovittua aiemmin, Nurmi kertoo.
modernit tilat kiinnostavat
Kirjaston uudet tilat Musiikkitalossa ovat aiempaa käytännöllisemmät ja
ajanmukaisemmat. Muutto toi mukanaan myös jous-tavamman palvelun mahdollistavat uudet aukioloajat, jotka muuttivat kirjaston työntekijöiden työaikoja ja työnkuvia.
Asiakkailta on tullut uusista tiloista positiivista pa-lautetta. Modernit tilat keskeisellä paikalla tuovat kir-jastoa tutummaksi asiakkaille. Vaikka entisistä tiloista lähteminen oli haikeaa, niin kirjastossa niihin ei hai-kailla. Jotain parannettavaa kuitenkin löytyy.
– Kaipaan vanhoista tiloista vain näkymää Töölön-lahdelle, Jari Klemetti muistelee.
Kaiken kaikkiaan muuttovastaavat ovat sitä mieltä, että muutto oli positiivinen kokemus. Kovin harvoin ammattiuralle tai elämään yleensäkin osuu kohdalle näin iso muuttoprosessi.
– Jäi fiilis, että oli tosi hieno kokemus. Voisin ryhtyä muuttoon uudelleenkin, Klemetti nauraa.
– Suunnitteluvaihe oli haasteellinen, mutta itse muuttaminen oli tosi kivaa, Erkki Nurmi lisää.
”Hyvä henki tuli hyvästä tiimityöstä. Monet jopa nauttivat muutosta, koska se oli niin erilaista normaaliin työnkuvaan verrattuna.”
SibeliuS-AkAtemiAn kiRjASto
• Sibelius-Akatemian kirjaston tehtävänä on huolehtia yliopiston opiskelun, ope-tuksen, taiteellisen toiminnan ja tutki-muksen tarvitsemasta tietoaineistosta. Lisäksi kirjasto järjestää aineiston käyt-töön ja tiedonhakuun liittyvää opetusta. Kirjasto on kaikille avoin.
• Kirjasto hankkii painettuja ja elektronisia aineistoja: nuotteja, säveltäjien koottuja teoksia, kirjoja, AV-aineistoa, lehtiä ja tietokantoja.
• Kirjaston kokoelmissa on noin 75 000 nuottia, 40 000 äänitettä, 19 000 kirjaa, 1100 videotallennetta sekä laaja kausi-julkaisujen, säveltäjien koottujen teosten ja kokoomateosten kokoelma.
tuleVAiSuuden tilASuunnitelmAt
• Musiikkitalon käyttöönotto syksyllä 2011 päätti Sibelius-Akatemian toimitilastra-tegian toteuttamisen ensimmäisen vai-heen. Toimitilastrategia on kokonaisuus, jonka keskeisenä tavoitteena on keskit-tää Sibelius-Akatemian toiminnot Töölön alueelle.
• Strategian toisessa vaiheessa perus-korjataan Nervanderinkatu 13 rakennus vuosina 2013–2014. Tilat voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2014.
• Eduskunta vuokraa käyttöönsä kesästä 2014 alkaen Sibelius-Akatemian R-talon (Pohjoinen Rautatiekatu 9). Toimitilastra-tegian viimeisessä vaiheessa R-talo peruskorjataan eduskunnan vuokra-ajan jälkeen vuonna 2017. R-taloon muutetaan takaisin peruskorjauksen jälkeen vuon-na 2018, ja samalla luovutaan T-talosta (Töölönkatu 28).
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Kirjaston asiakaspaikat ovat suosittuja
Erkki Nurmi kirjaston kuunteluhuoneessa
12
Rakenteita uudistamalla sujuvuutta arkeen
SibeliuS-AkAtemiASSA Aiemmin toimineet 11 oSAStoA yhdistettiin elokuussa 2011 siten, että jäljelle jäi kaksi. Muodostettiin Klassisen musiikin osasto sekä Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, joiden luotseina toimivat dekaanit. He ovat yhtä mieltä siitä, että muutoksella on voitu tiivistää koulutuksen sisäistä yhteistyötä.
- Uudistuksella otimme tärkeän ensiaskeleen tiellä kohti sujuvampaa arkea ja entistä parempaa koulutusta. Klassisen musiikin osastolla uudistuksen seurauksena on esimer-kiksi tarkasteltu taiteellisen toiminnan ja ryhmäopetuksen aikatauluja. Opiskelijan arkea helpottaa se, että työn lopputuloksena voimme oleellisesti vähentää aikataulujen päällek-käisyyksiä jo ensi vuonna. Pitää kuitenkin muistaa, että vie aikaa ennen kuin löydämme parhaan tavan toimia tässä uudessa mallissa. Lisäksi musiikin opiskelijan oppimissykli on pitkä ja uskon, että nyt tehdyn uudistuksen vaikutukset näkyvät toden teolla vasta muuta-man vuoden sisällä, toteaa klassisen musiikin osaston dekaani Kaarlo Hildén.
Osastouudistuksen yhteydessä syntyi konkreettisia työkaluja opettajien ja opiskelijoi-den arkeen, kuten käytännön ohjeita tuntiopettajille ja perehdyttämisen muistilista uusil-le opettajille. Esimerkiksi opetusta on aiemmin suunniteltu eri osastoilla hyvin eri tavoin ja vuoden 2011 aikana opeteltiin uudenlaiseen yhteistyöhön yli ainerajojen keskustele-malla.
- Olemme osastollani nyt esimerkiksi ensimmäistä kertaa käsitelleet yhdessä sitä, mi-ten opinto-ohjaus oli aiemmin järjestetty. Uudistustyö ei kuitenkaan ole vielä valmis, vaan elämme edelleen eräänlaista uudelleen muotoilun aikaa. Johtaminen syntyy siitä, että ihmiset saavat kaikupohjaa toisistaan, ovat tekemisissä keskenään ja keskustelevat. Aineryhmien omaa identiteettiä ja niiden omia kulttuureja vahvuuksineen pitää jatkos-sakin tukea, toteaa Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osaston dekaani Elina Laakso.
14
Marraskuussa 2011 syntyi monien vaiheiden jälkeen päätös Sibelius-Akatemian, Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistymisestä taideyliopistoksi vuoden 2013 alusta alkaen. Sibelius-Akatemian opiskelija Niilo Tarnanen ja lehtori Riitta Tikkanen keskuste-levat taideyliopistohankkeen vaiheis-ta.
yhteistyötä luottamuksen hengessä
Niilo Tarnanen kertoo opiskelijoi-den suhtautumisen taide yliopistoon muuttuneen vuoden aikana.
– Alkuvuodesta hanke tuntui etäiseltä. Aiemmin oli keskimäärin enemmän pelkoja ja epätietoisuutta, koska keskustelusta puuttui konkretia. Vuoden aikana ilmapiiri muuttui toiveikkaammaksi ja positiivisem-maksi, vaikka mielipiteitä toki yhä on yhtä monta kuin opiskelijoitakin.
Yli 20 vuotta Sibelius-Akatemiassa työskennellyt
taiteilijoita ollaan kaikki!Taideyliopisto mahdollistaa taiteiden kohtaamiset
Riitta Tikkanen on tehnyt jo aiemmin tiivistä yhteis-työtä muun muassa Teatterikorkeakoulun ja Taidete-ollisen korkeakoulun kanssa. Hankkeen monista vai-
heista huolimatta hän on koko ajan uskonut yhdistymiseen.
– On luottamus siihen, että yh-distymisestä tulee hyvää syner-giaa. Suhtaudun hankkeeseen positiivisesti. On ollut koko ajan sellainen fiilis, että taideyliopisto syntyy. Tämä on ajan henki. Tär-keää on saada resurssit kuntoon, että hankkeesta saadaan oikeasti lisäarvoa.
Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan keskuudessa mietittiin vuoden aikana useasti, miten tähän suhtau-dutaan.
– Taideyliopiston tulee olla mahdollistava hanke. Vuoden lopussa ylioppilaskuntien välille syntyi hyvä luottamuksen henki. Kaikki osapuolet tuntevat olevan-sa samaa porukkaa – taiteilijoita ollaan kaikki, Tarna-nen summaa.
”Tämä on isompi signaali taiteiden ja kulttuurin edistämisestä aikana, jolloin kaikesta muusta säästetään.”
15
– Luottamus tulee siitä, kun tuntee muiden taide-yliopistojen ihmisiä. Minulla on myös luottamus nii-hin ihmisiin, jotka vievät hanketta eteenpäin. Uskon, että he tekevät oikeita päätöksiä. Yhteistyötä kohti mennään vähitellen, askel kerrallaan, Tikkanen kom-mentoi.
taiteen ja kulttuurin edistäminen keskiössä
Yhtenä uhkana hankkeessa opiskelijat kokivat taide-yliopistojen yhdistymisen kiireisen aikataulun.
– Tilanteen sisäistämiseen tarvitaan aikaa. Sitä kaut-ta saadaan järkeviä uusia avauksia ja yhteistyötä. Hel-posti tulee mieleen, että mitä näin nopeassa aikatau-lussa ehditään tehdä. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla vuoden 2013 alussa valmista, Niilo Tarnanen toteaa.
Riitta Tikkanen arvelee, että taideyliopisto tulee vahvistamaan taiteen ja kulttuurin asemaa koko yh-teiskunnassa.
– Tämä on isompi signaali taiteiden ja kulttuurin edistämisestä aikana, jolloin kaikesta muusta sääste-tään. Arvot ovat nyky-yhteiskunnassa kovat. Kuiten-kin erityisesti nuoret janoavat kulttuuria, joten sen edistäminen koetaan tärkeäksi.
Tarnanen muistuttaa myös, että luottamus ja tarve taide yliopistoon tulee osoittaa teoilla.
– Resursseja ei anneta turhaan, vaan pitää myös osoittaa taiteiden merkitys yhteiskunnalle. Taiteiden tehtävänä on esimerkiksi tuoda esiin aiheita, jotka muuten voisivat jäädä ilman huomiota.
Rohkeasti kohti taiteiden välisiä kohtaamisia
Molemmat pitävät taiteiden välisyyttä ja taiteiden väli-siä kohtaamisia tärkeänä.
– Se on taideyliopistossa keskeistä, siksi tätä teh-dään. Taiteiden kohtaamiset voivat luoda jotain uutta. Taideyliopistot tarvitsevat uusia virikkeitä, jotta ei um-mehduta, Riitta Tikkanen toteaa.
– Uskon, että muusikoilla on paljon yhteistä vaikka-pa kuvanveistäjän kanssa. Yhteistä ei ole se, mitä teh-dään päivittäin, vaan se löytyy abstraktimmalta tasolta, Niilo Tarnanen pohtii.
– Erilaisuuden kohtaaminen voi olla kiehtovaa oman ajattelun kannalta. Minua kiinnostavat etenkin tai-teenfilosofiset kysymykset ja muiden alojen tavat hah-mottaa todellisuutta. Näihin tutustuminen voi opettaa paljon uutta taiteilijuudesta, Tarnanen jatkaa.
Kokenut opettaja toivoo, että taiteiden välisiin koh-taamisiin lähdettäisiin avoimin mielin.
– Toivon, että kohtaamisiin lähdetään uteliaalla mielellä. Koskaan ei tiedä, mitä ovia ne voivat avata.
16
taideyliopistohankkeen kehitys 2011
tAideyliopiSto
• Taideyliopisto aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyvät.
• Perustettava vapaan taiteen yliopisto vahvistaa toiminnallaan taiteen koulutusta, asemaa ja autonomiaa yhteiskunnassa sekä koko Suomen taide- ja kulttuurielämää. Taideyliopisto koostuu kolmesta akatemiasta, jotka ovat koulutukselliselta sisällöltään ja kulttuuriselta painoarvoltaan yhdenvertaisia.
• Nykyisten yliopistojen henkilöstö ja opiskelijat siirtyvät Taideyliopistoon sen aloittaessa toimintansa. Opiskelijoita on yhteensä noin 2000 ja henkilötyövuosia noin 600.
tAideyliopiStoHAnkkeen keHityS 2011
12.1. Opetus- ja kulttuuriministeriön taideyliopistotyöryhmän selvityksen luovutus10.3. Sibelius-Akatemian hallitus hyväksyi lausunnon taideyliopistoselvitystyöryhmän
muistiosta. Sibelius-Akatemia kannattaa taideyliopistoa koskevan valmistelun aloittamista.
4.4. Lausuntoyhteenveto taideyliopiston muodostamista koskeneesta ehdotuksesta julkistettiin.
17.6. Hallitusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos uuden hallituksen ohjelmasta. Hallitusohjelmaan oli kirjattu: ”Edistetään taideyliopiston syntymistä”.
20.6. Taideyliopistot sopivat ministeriössä teettävänsä elokuun loppuun mennessä taide-yliopiston perustamisen hankesuunnitelman, jossa kuvattaisiin hankkeen tavoitteet ja sen rakenne ohjausryhmineen, johtoryhmineen ja johtamisjärjestelmineen.
27.6. Uuden opetusministerin Jukka Gustafssonin mukaan Helsinkiin suunnitellun taide-yliopiston perustamiseen ei ole tällä hallituskaudella varaa.
30.6. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan rahoitusta voidaan harkita kahden vuoden kuluttua. Mikäli taloustilanne on parantunut, voidaan perustamista viedä eteenpäin.
16.9. Ministeriössä käydyn keskustelun pohjalta taideyliopistojen hallitusten tulisi tehdä päätökset taideyliopiston perustamisesta lokakuun loppuun mennessä.
15.11. Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu allekirjoittivat sopi-muksen, jossa sovitaan keskeisistä edellytyksistä taideyliopiston perustamiselle 1.1.2013 alkaen.
22.11. Taideyliopiston perustamisen projektijohtajaksi nimitettiin Seppo Määttä9.12. Taideyliopiston nimikilpailu käynnistyy
kuva: is
tockphoto
17
SibeliuS-AkAtemiAn ulkoiSen VieStinnän ilme uudis-tui näyttävästi vuonna 2011. Uudistuksien tarkoituk-set olivat paitsi toiminnalliset myös symboliset: niiden avulla viestittiin muutoksista ja siirtymisestä uuteen aikaan. Näkyvimmät uudistukset kohdistuivat www-sivuihin, yliopiston visuaaliseen ilmeeseen sekä kon-serttitoiminnan ilmeeseen.
täydellinen uudistus www-sivuille
Www-sivusto koki täydellisen uudistumisen: raken-teet, sisällöt ja ilme ovat kokonaan uudet. Uudistuk-sen myötä sivuston keskeisiä käyttäjäryhmiä pystytään palvelemaan entistä paremmin ja monipuolisemmin.
Uuden sivuston keskeisenä tavoitteena on esitellä Sibelius-Akatemian korkeatasoista konsertti- ja tapah-tumatuotantoa sekä koulutustarjontaa houkuttelevasti ja helppokäyttöisesti. Sivuston toiminnallisesti suurin ja näyttävin uudistus oli uusi tapahtumakalenteri, jon-ka avulla konserttien ja muiden tapahtumien etsimi-nen ja lipun ostaminen tapahtuvat entistä helpommin.
musiikin kuvat ilmeen perustana
Sibelius-Akatemian uudistuneessa visuaalisessa il-meessä on tuttuja elementtejä, mutta suuri osa visuaa-lisista elementeistä on täysin uudistuneita. Joutsen-merkki ja laivastonsininen yleisväri pysyivät edelleen yliopiston vahvoina tunnuksina. Lähes kaikki muu muuttui: typografia, värit, lomakkeisto ja muut paino-tuotteet.
Uuden ilmeen ytimenä on visualisoitu musiikki, jota voidaan käyttää eri viestintämateriaalien kuvituksena. Tätä tarkoitusta varten tehty tietokoneohjelma visuali-soi musiikin sekvensserin tavoin. Nuotit muodostavat värikkäitä vaakapalkkeja. Värit muodostuvat äänenvä-rin mukaan, ja paletti koostuu Sibelius-Akatemian uu-sista väreistä.
Viestinnän uudistukset kertovat muutoksista
konserttien ilmeeseen löydettävyyttä ja käytettävyyttä
Konserttitoiminnan uusi ilme julkistettiin toukokuus-sa 2011 yhtä aikaa syksyn ohjelmiston kanssa. Käyt-töön otettiin uudenlaista kuvastoa sekä musiikkigen-rejen värikoodisto. Seitsemällä värikoodilla kuvataan kuutta eri musiikin lajia sekä lajien yhdistelmää. Värit kulkevat mukana kaikessa konserttiviestinnässä aina verkkosivuista julisteisiin, lehti-ilmoituksiin ja käsioh-jelmiin. Niiden avulla pyritään tekemään konserttien löytäminen, ja itselle sopivan konsertin valinta, käyttä-jille mahdollisimman helpoksi.
18
Avainluvut – opiskelijat ja tutkinnot
0
200
400
600
800
1000
1200
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet Aloittaneet
Hakeneet ja aloittaneet, perusopiskelijat
0
20
40
60
80
100
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet ja aloittaneet, nuorisokoulutus
0
50
100
150
200
250
300
350
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Suoritetut tutkinnot
Kandidaatit Maisterit Tohtorit
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2007 2008 2009 2010 2011
Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, saapunet
Opiskelijavaihto
0
5
10
15
20
25
30
35
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot
Hakeneet Aloittaneet
Maisterit Tohtorit
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Rahoituslähteet (tuha�a euroa)
Täydentävä rahoitusBudje�rahoitus
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kustannusrakenne (tuha�a euroa)
VuokratMuut menotHenkilöstömenot
0
100
200
300
400
500
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Henkilöstö (htv)
Muu henkilöstöOpetus- ja tutkimushenkilöstö
opiskelijoiden lukumäärä
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Perusopiskelijat 1421 1420 1399 1298 1214 1254 1270
Jatko-opiskelijat 143 140 136 156 157 151 141
Nuoriso-koulutuslaiset
77 82 80 82 80 82 84
ulkomaalaisten opiskelijoiden lukumäärä
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Perusopiskelijat 131 135 143 134 131 133 134
Jatko-opiskelijat 14 16 18 20 23 24 23
0
200
400
600
800
1000
1200
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet Aloittaneet
Hakeneet ja aloittaneet, perusopiskelijat
0
20
40
60
80
100
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet ja aloittaneet, nuorisokoulutus
0
50
100
150
200
250
300
350
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Suoritetut tutkinnot
Kandidaatit Maisterit Tohtorit
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2007 2008 2009 2010 2011
Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, saapunet
Opiskelijavaihto
0
5
10
15
20
25
30
35
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot
Hakeneet Aloittaneet
Maisterit Tohtorit
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Rahoituslähteet (tuha�a euroa)
Täydentävä rahoitusBudje�rahoitus
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kustannusrakenne (tuha�a euroa)
VuokratMuut menotHenkilöstömenot
0
100
200
300
400
500
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Henkilöstö (htv)
Muu henkilöstöOpetus- ja tutkimushenkilöstö
19
0
200
400
600
800
1000
1200
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet Aloittaneet
Hakeneet ja aloittaneet, perusopiskelijat
0
20
40
60
80
100
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet ja aloittaneet, nuorisokoulutus
0
50
100
150
200
250
300
350
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Suoritetut tutkinnot
Kandidaatit Maisterit Tohtorit
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2007 2008 2009 2010 2011
Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, saapunet
Opiskelijavaihto
0
5
10
15
20
25
30
35
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot
Hakeneet Aloittaneet
Maisterit Tohtorit
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Rahoituslähteet (tuha�a euroa)
Täydentävä rahoitusBudje�rahoitus
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kustannusrakenne (tuha�a euroa)
VuokratMuut menotHenkilöstömenot
0
100
200
300
400
500
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Henkilöstö (htv)
Muu henkilöstöOpetus- ja tutkimushenkilöstö
julkiset konsertit2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Julkisten konserttien lukumäärä
341 280 249 469 475 460 396
Julkisten konserttien kuulijamäärät
40748 29198 29684 34000 36962 34820 34000
tilauskonsertit2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Tilauskonserttien lukumäärä
317 292 305 333 182 213 254
Tilauskonserttien kuulijamäärät
52900 72483 50550 78840 45717 31318 34000
Avainluvut – henkilöstö, talous ja konsertit
0
200
400
600
800
1000
1200
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet Aloittaneet
Hakeneet ja aloittaneet, perusopiskelijat
0
20
40
60
80
100
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet ja aloittaneet, nuorisokoulutus
0
50
100
150
200
250
300
350
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Suoritetut tutkinnot
Kandidaatit Maisterit Tohtorit
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2007 2008 2009 2010 2011
Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, saapunet
Opiskelijavaihto
0
5
10
15
20
25
30
35
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot
Hakeneet Aloittaneet
Maisterit Tohtorit
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Rahoituslähteet (tuha�a euroa)
Täydentävä rahoitusBudje�rahoitus
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kustannusrakenne (tuha�a euroa)
VuokratMuut menotHenkilöstömenot
0
100
200
300
400
500
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Henkilöstö (htv)
Muu henkilöstöOpetus- ja tutkimushenkilöstö
0
200
400
600
800
1000
1200
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet Aloittaneet
Hakeneet ja aloittaneet, perusopiskelijat
0
20
40
60
80
100
120
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Hakeneet ja aloittaneet, nuorisokoulutus
0
50
100
150
200
250
300
350
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Suoritetut tutkinnot
Kandidaatit Maisterit Tohtorit
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2007 2008 2009 2010 2011
Opiskelijavaihto, lähteneet Opiskelijavaihto, saapunet
Opiskelijavaihto
0
5
10
15
20
25
30
35
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot
Hakeneet Aloittaneet
Maisterit Tohtorit
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Rahoituslähteet (tuha�a euroa)
Täydentävä rahoitusBudje�rahoitus
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Kustannusrakenne (tuha�a euroa)
VuokratMuut menotHenkilöstömenot
0
100
200
300
400
500
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Henkilöstö (htv)
Muu henkilöstöOpetus- ja tutkimushenkilöstö
20
