Siirtymäkauden ajan ruokinta · 2017. 9. 7. · SSHH, g/kg ka Ka-syönti, kg / pv (laktaatio) EKM, kg / pv Ei tunn. Tunnutus Ei tunn. Tunnutus Ei tunn. Tunnutus Nurmisäilörehu

www.helsinki.fi/yliopisto

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Tuomo Kokkonen

ProAgria Maito –valmennus

7.9.2017

31.8.2017 1


Lehmien energiavaje poikimisen

jälkeen

31.8.2017 2

05

1015202530354045

1 6 11 16 21 26

Kg/p

v

Viikkoa poikimisesta

Rehun syönti

Maitotuotos-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

1 6 11 16 21 26

MJ/p

v


Energiatase

Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti, maitotuotos ja

energiatase (alkuvaiheen aineistossa 220 lehmää)

Kokkonen ym. 2011


0.0

0.2

0.4

0.6

0.8

-30 -15 0 15 30 45 60

Päivää poikimisesta

NE

FA

, m

mo

l/l

Normaalikuntoiset (Control)

Lihavammat (Test)

Rasva- ja aminohappojen otto kudoksista:

vapaiden rasvahappojen (NEFA) pitoisuus veressä

sekä selkälihaksen paksuuden muutos

Kokkonen ym. 200530

35

40

45

50

55

-60 -45 -30 -15 0 15 30

Päivää poikimisesta

Selk

äli

hak

sen

läp

imit

ta,

mm

Normaalikuntoiset

(Control)Lihavammat (Test)

Lehmät ottavat kudoksista

rasva- ja aminohappoja

maidontuotannon tarpeisiin


• Kun veren vapaiden rasvahappojen pitoisuus nousee,

maksaan alkaa kertyä rasvaa -> voi haitata maksan

toimintaa

• Maksa tuottaa suurimman osan lehmän tarvitsemasta

glukoosista

• Glukoosia tarvitaan laktoosin raaka-aineeksi: runsaasti maitoa

tuottavan lehmän glukoosin tarve on noin 3 kg/pv

• Säästääkseen glukoosia maidon tuotantoon lehmä

käyttää kudoksista irrotettuja rasvahappoja energian

lähteenä -> ketoosin riski kasvaa (monilla lehmillä

piilevä ketoosi)

Lypsylehmän glukoosin saanti

on maksan varassa

31.8.2017 4


• Tärkeintä on välttää lehmien liiallista lihomista

edellisen lypsykauden loppuvaiheessa ja

umpikauden aikana

• Syönnin ylläpitäminen poikimisen läheisyydessä

• Täydentäviä keinoja:

• Rasvakudoksen mobilisaatioon vaikuttavat rehuaineet

tai rehun lisäaineet: esim. propyleeniglykoli, niasiini

(pötsisuojattu)

• Rasvan poistumiseen maksasta vaikuttavat rehuaineet

tai rehun lisäaineet: esim. koliini (pötsisuojattu)

Maksan rasvoittumisen

ehkäiseminen

3.9.2017 5


Energiataseen yhteys syöntiin

viikoilla 1 - 8

2.9.2017 6

y = 5.2054x - 153.33R² = 0.4049

-140

-120

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

0 5 10 15 20 25 30

ME

-tase,

MJ/p

v

Syönti kg ka /pv

Kuiva-aineen syönnin ja energiataseen yhteys

Kokkonen 2017

y = 8.6875x - 137.59R² = 0.2177

-140

-120

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

0 5 10 15 20

ME

-tase,

MJ/p

vSyönti kg ka /pv

Säilörehun syönnin ja energiataseen yhteys


NEFAn yhteys syöntiin ja

maitotuotokseen viikoilla 1 - 6

2.9.2017 7

Kokkonen 2017

y = -0.0344x + 1.1095R² = 0.5011

0

0.2

0.4

0.6

0.8

1

1.2

0 5 10 15 20 25 30

NE

FA

, m

mol/l

Syönti kg ka /pv

Kuiva-aineen syönnin ja NEFA:n yhteys

y = -0.0082x + 0.7345R² = 0.0893

0

0.2

0.4

0.6

0.8

1

1.2

0 10 20 30 40 50 60

NE

FA

, m

mol/l

EKM kg/pv

EKM:n ja NEFA:n yhteys


• Analyysi käyttäen Viikissä tehdyissä kokeissa

kerättyjä aineistoja (yli 1000 yksilöhavaintoa):

• Poikima-ajan kuntoluokan nousu yhdellä yksiköllä

vähensi poikimisen jälkeen syöntiä 0,62 kg ka / pv

• Poikima-ajan kuntoluokan lisäksi tuotoskauden

alkuvaiheen syöntiä ennusti hyvin veren NEFA-

pitoisuus

• Suuri veren NEFA-pitoisuus lisää rasvahappojen

käyttöä energiaksi maksassa -> kylläisyyssignaali

aivoihin

Kuntoluokan vaikutus syöntiin

31.8.2017 8

Huhtanen ym. 2017


Kuiva-aineen syönnin kehitys

vapaalla säilörehuruokinnalla

Salin ym. 2017

0

5

10

15

20

25

30

-8 -6 -4 -2 0 2 4 6 8

Kg

ka / p

v


RAJOITETTU

YLIRUOKINTA

Yliruokinta =

Vapaa säilörehu ennen

poikimista

Rajoitettu =

säilörehu (55 %) /

olki (40 %) –seos ennen

poikimista

Poikimisen jälkeen

molemmilla ryhmillä

vapaa säilörehu ja runsas

väkirehu


• Tunnutusruokinnan perustelut:

• totuttaa pötsimikrobit poikimisen jälkeiseen ruokintaan

(maitohappoa käyttävien mikrobien osuus lisääntyy)

• lisää pötsin seinämän haihtuvien rasvahappojen

imeytymiskapasiteettia (pötsipapillien kehitys)

• happaman pötsin ja sorkkakuumeen riski poikimisen

jälkeen vähenee

Tunnutusruokinnan merkitys

1.9.2017 10


• Usein suositeltu malli:

• Väkirehua lisätään umpilehmien niukasti energiaa

sisältään ruokintaan

• Aloitetaan usein 3 vk ennen odotettua poikimista

• Määrää lisätään vähitellen, esim. 1 kg:sta päivässä 3 -

4 kg:aan päivässä poikimiseen mennessä

• Erilaisia variaatioita:

• Esim. tunnutus lypsävien seoksella: osa

rehuannoksesta lypsävien seosta -> kivennäisruokinta

ei optimaalista

• Tunnutuksen kesto vaihtelee

Tunnutusruokinnan toteutus

3.9.2017 11


Dieetin energiasisällön vaikutus

pötsipapillien pinta-alaan

(=imeytymispinta-ala)

Dirksen ym. 1985 (Kuva: Eeva Saarisalo)

Matala energia

(papillit pienenevät)

Runsas energia

(papillit suurenevat)

Poikiminen

Pap

illi

en p

inta

-ala



• Osa tiloista on luopunut tunnutuksesta

• Vaatii lisätyötä

• Voi olla vaikea järjestää pihatoissa, seosrehuruokinnalla

(ryhmittely)

• Runsaan tunnutuksen on havaittu lisäävän utareen

turvotusta

• Herutuskauden väkirehuruokinta maltillisempaa ->

tavoitellaan hitaampaa maitotuotoksen nousua

• Umpikauden seokseen olkea ja pieni osuus väkirehua

(yksi seos umpikaudelle)

• Umpikauden loppuosan energiataso ei vaikuta

maitotuokseen (meta-analyysi / Kokkonen 2014)

Tunnutusruokinnasta

luopuminen


• Tunnutus vähentää riskejä: loiventaa umpikauden ja

tuotoskauden ruokinnan välistä muutosta

• Vähentää pötsin happamoitumisen riskiä (VFA-imeytyminen,

pötsimikrobiston muutos)

• Mitä suurempi on muutos umpikauden ruokinnasta tuotoskauden

ruokintaan, sitä perustellumpaa on tunnutusruokinta

• Esim. siirtyminen runsaasti olkea sisältävästä umpikauden

ruokinnasta runsaaseen väkirehuruokintaan

• Seosrehuruokinta poikimisen jälkeen todennäköisesti vähentää

tunnutusruokinnan tarvetta

• Päivittäinen väkirehuannos jakaantuu seosrehuruokinnassa moneen

pieneen osaan

• Tuotoskauden väkirehun koostumus vaikuttaa

• Runsas tärkkelys tuotoskauden väkirehussa korostaa

tunnutusruokinnan tarvetta

Onko tunnutusruokinnalle enää

tarvetta?


• Tunnutusruokinta ei ole kokeissa yleensä lisännyt

rehunsyöntiä ja maitotuotosta poikimisen jälkeen

• Monissa kokeissa (USA) umpikauden dieetissä on

ollut yhtenä komponenttina maissisäilörehu

• Umpikauden dieetin solunsisällyshiilihydraattien

pitoisuus on tällöin suurempi kuin

nurmisäilörehuruokinnassa -> väkirehun osuuden

lisääminen tunnutuskaudella ei ole hyödyttänyt

• Yksittäisissä kokeissa, joissa umpikauden

ruokinnassa on runsaasti olkea (25 – 40 %),

tunnutusruokinta on lisännyt syöntiä ja/tai

maitotuotosta poikimisen jälkeen

Tunnutusruokinnan vaikutus

syöntiin ja maitotuotokseen

31.8.2017 15


Tunnutusruokinnan

väkirehutason vaikutus EKM:ään

2.9.2017 16

20

30

40

50

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Ma

ito

a, k

g/d


Matala (2 kg/d poikiessa)

Keski (4 kg/d poikiessa)

Korkea (6 kg/d poikiessa)

Kokkonen ym. 2004

Karkearehuna

nurmisäilörehu

Tunnutuksen

kesto 3 vk

SSHH (g/kg ka)

Ennen poikimista:

Matala 270

Keski 320

Runsas 365


Tunnutuksen

SSHH, g/kg kaKa-syönti, kg / pv

(laktaatio)

EKM, kg / pv

Ei tunn. Tunnutus Ei tunn. Tunnutus Ei tunn. Tunnutus

Nurmisäilörehu

Keady ym. 2001 110 270 15.2 15.1 27.8 29.0

Keady ym. 2005 150 360 16.5 16.1 27.8 28.6

McNamara ym. 2003 150 260 13.8 14.2 25.8 * 28.3 *

Olki - nurmisäilörehuseos

McNamara ym. 2003 160 260 13.5 14.2 23.2 * 28.3 *

Tunnutusväkirehun vaikutus, kun

umpikauden karkearehuna on

nurmisäilörehu tai olkea sisältävä seos

3.9.2017 17

* Tilastollisesti merkitsevä ero

• SSHH = solunsisällyshiilihydraatit

www.helsinki.fi/yliopisto 3.9.2017 18

Ummessaolokauden karkearehun ja

lyhyen tunnutusruokinnan vaikutus

EKM:ään

.

Salin ym. 2017

20

25

30

35

40

45

50

55

60

0 2 4 6 8

EK

M,

kg

/pv


Säilörehu

Säilörehu-olkiseos

Tunnutus 10 pv

Väkirehua

1 -> 2 kg/pv

EKM

44,3 vs. 41,8 kg/pv

P = 0,16

Seoksessa säilörehua 55 %

ja olkea 40 % ennen

poikimista


Tunnutusväkirehun

solunsisällyshiilihydraattien yhteys

maitotuotokseen

3.9.2017 19

y = -0.0994x + 2.9392R² = 0.3003

-2.5

-2

-1.5

-1

-0.5

0

0.5

1

1.5

2

2.5

3

0 10 20 30 40 50

EK

M m

uuto

s, kg/p

v

SSHH vertailudieetissä, g/kg ka

Tunnutus vaikuttaa

eniten maitotuotokseen

silloin, kun SSHH:ien

lähtötaso on pieni

Kokkonen 2017


Herutuskauden väkirehuruokinta

Viiden kokeen keskiarvo Kokkonen 2005

Huom! Nopea väkirehun määrän

lisäys alussa => säilörehun syönti ei

lisäänny

6

10

14

18

22

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10


Re

hu

n s

yö

nti

, k

g k

a/d

Kuiva-aine yht.

Väkirehu

Säilörehu

Syönnin kehitys poikimisen jälkeen (erillisruokinta)


y = -0.0391x21.4732x + 17.909 +

R20.9322 =

10

15

20

25

30

35

0 5 10 15

Väkirehua, kg ka/pv

Ma

ito

tuo

tos

, k

g/p

v

Väkirehutaso,

kg ka/pv

Maitotuotoksen

lisäys, kg/pv

2 1.36

6 1.04

10 0.73

14 0.42

Poikimisen jälkeisen väkirehutason

vaikutus maitotuotokseen

Kirjallisuudesta kerättyjen 11 kokeen tulokset

Kokkonen 2005

Tuotosvaste


Poikimisen jälkeisen väkirehun

nostonopeuden vaikutus säilörehun

syöntiin

Kokkonen ym. 2004

Nopeammalla väkirehumäärän

lisäyksellä saatiin nostettua

kokonaiskuiva-ainesyöntiä

0

5

10

15

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10


Väk

ireh

un s

yönti

, kg k

a/pv

Hitaampi

Nopeampi

10

15

20

25

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10


Ku

iva-

ain

een

sy

ön

ti,

kg

/pv

Hitaampi

Nopeampi


Poikimisen jälkeisen väkirehun

nostonopeuden vaikutus

maitotuotokseen

Kokkonen ym. 2004

Nopeammalla väkirehumäärän lisäyksellä noin 3 kg/pv

enemmän maitoa ensimmäisen 5 vk aikana

20

30

40

50

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10


EK

M,

kg

/pv

Hitaampi

Nopeampi


• Väkirehun osuuden kasvattaminen ruokinnassa lisää

nopeasti pötsissä fermentoituvien

solunsisällyshiilihydraattien määrää

• Monilla lehmillä voi olla subakuutti pötsiasidoosi

(SARA)

• Vaikea havaita, oireet vaihtelevia

• Eri lehmät kestävät eri tavalla väkirehun lisäämistä ja

pötsin pH:n laskua (herkkyys SARAlle yksilöllistä)

• SARAn on esitetty lisäävän endotoksiinien pääsyä

pötsistä verenkiertoon -> matala-asteinen

tulehdustila, joka saattaa olla siirtymäkauden

terveysongelmien taustalla

Väkirehu ja pötsin pH

1.9.2017 24


Niukka Keski Runsas

Kokkonen ym. 2002

Väkirehun RV, g/kg ka 119 154 191

Säilörehun RV, g/kg ka 164

Dieetin RV, g/kg ka 134 156 176

Dieetin OIV, g/kg ka 89 93 98

Palmio ym. 2016


Säilörehun RV, g/kg ka 187

Dieetin RV, g/kg ka 172 185 196

Dieetin OIV, g/kg ka 96 99 101

Väkirehun valkuaispitoisuuden

vaikutus tuotoskauden alussa

3.9.2017 25


Niukka Keski Runsas

Kokkonen ym. 2002


Syönti, kg ka/pv 21,7 22,5 21,7

EKM, kg/pv 36,8 41,0 38,4

NEFA, mmol/l 0,21 0,33 0,24

ME-tase, MJ/pv -5 -22 -14

Palmio ym. 2016


Syönti, kg ka/pv 19,6 20,0 20,3

EKM, kg/pv 38,7 40,1 41,0

NEFA, mmol/l 0,41 0,40 0,41

ME-tase, MJ/pv -24 -28 -32

Väkirehun valkuaispitoisuuden

vaikutus tuotoskauden alussa

3.9.2017 26


• Tunnutusruokintaa voi edelleen suositella, jos

umpikauden ruokinta sisältää vain karkearehua

• Erityisesti, jos umpikauden ruokinnassa käytetään

säilörehun ja oljen seosta

• Vaihtoehtoisesti säilörehu/olkiseokseen voi lisätä

pienen määrän väkirehua koko umpikauden ajan

‒ Seoksen tasalaatuisuus/lajittuminen voi olla ongelma

• Tunnutusruokinta on osa riskienhallintaa

• ”loivennetaan” ruokinnan muutosta poikimisen lähellä

• Lehmien välillä on eroa siinä miten ne pystyvät

sopeutumaan muutoksiin -> ”herkimmät” yksilöt

huomioon

Yhteenveto: tunnutusruokinta

2.9.2017 27


+ Väkirehu lisää kuiva-aineen syöntiä ja energian saantia

+ Lisää maitotuotosta

± Voi parantaa energiatasetta (riippuu mm. väkirehun

valkuaispitoisuudesta ja tärkkelyspitoisuudesta)

+ JOS energiatase paranee -> positiivinen vaikutus hedelmällisyyteen

− Liiallinen tärkkelyksen saanti -> pötsin pH:n lasku ja mikrobiston

muutos -> kuidun sulavuuden heikentyminen

− Liian vähän kuitua -> pötsin toiminnan häiriöt -> syömättömyys

− Tuotoskäyrän huipukkuus

− Sorkkaongelmat

Yhteenveto: herutuskauden

väkirehun määrä/koostumus

Documents

Siirtymäkauden ajan ruokinta · 2017. 9. 7. · SSHH, g/kg ka Ka-syönti, kg / pv (laktaatio) EKM, kg / pv Ei tunn. Tunnutus Ei tunn. Tunnutus Ei tunn. Tunnutus Nurmisäilörehu