SISÄLTÖ - tampere.fi · Aiemmin Alasjärvessä on todettu limalevää (Gonyostomum semen) ja mm. syksyllä 2009 todettiin erittäin runsas sinileväkukinta (Aphanizomenon sp.)

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO ................................................................................................................................. 1

2. SÄÄOLOT 2017 ........................................................................................................................... 1

3. VEDENLAATU ............................................................................................................................. 2

3.1 Alasjärvi (Alasenjärvi) .......................................................................................................... 2

3.2 Ala-Pirttijärvi ....................................................................................................................... 3

3.3 Frantsinlammi ..................................................................................................................... 4

3.4 Halimasjärvi ........................................................................................................................ 4

3.5 Iidesjärvi.............................................................................................................................. 5

3.6 Iso Päiväjärvi ....................................................................................................................... 6

3.7 Kaukajärvi ........................................................................................................................... 7

3.8 Keskinen Pirttijärvi .............................................................................................................. 7

3.9 Pitkäjärvi (Sorilanjoen va) .................................................................................................... 8

3.10 Pirttijärvi ............................................................................................................................. 9

3.11 Tesomajärvi ......................................................................................................................... 9

3.12 Toritunjärvi ........................................................................................................................10

3.13 Uasjärvi ..............................................................................................................................11

3.14 Valkeajärvi (35.382) ............................................................................................................11

3.15 Vääräjärvi ...........................................................................................................................12

3.16 Ylä-Pirttijärvi ......................................................................................................................12

4. VUOREKSEN ALUEEN JÄRVET .....................................................................................................13

4.1 Iso Virolainen .....................................................................................................................13

4.1.1. Talvikerrosteisuus ........................................................................................................14

4.2 Koipijärvi ............................................................................................................................15

4.2.1. Talvikerrosteisuus ........................................................................................................15

4.2.2. Kesäkerrosteisuus ........................................................................................................16

5. KUNNOSTUKSEN PIIRISSÄ OLEVAT JÄRVET ................................................................................17

5.1 Ahvenisjärvi........................................................................................................................17

5.2 Sorsalampi .........................................................................................................................18

6. LYHYT TIIVISTELMÄ ...................................................................................................................20

LIITTEET:

Liite 1. Tutkimustulokset

Vesiosasto/MPa/LS 31.1.2018 Kirjenumero 263/18

www.kvvy.fi | [email protected] | 03 2461 111 | PL 265, 33101 Tampere ( )

Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere

VUONNA 2017 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

1. JOHDANTO

KVVY jatkoi Tampereen järvien vedenlaatuseurantaa vuonna 2017 Tampereen kaupungin toimek-siannosta aikaisempaan tapaan. Sovittujen järvien vedenlaatu tutkittiin pääosin lopputalvella ja -kesällä. Tutkittuja järviä oli yhteensä 17 kpl, joista Ahvenisjärven tutkimukset liittyivät vedenkierrä-tyksen vaikutusten seurantaan. Tämän lisäksi seurattiin erikseen Sorsalammen tilaa. Lisäksi Vuorek-sen alueen järviä tutkitaan vuosittain Vuores -projektiin liittyen. Kaikkiaan tuloksia oli siten 20 järves-tä. Tutkimustulokset on esitetty liitteessä 1.

2. SÄÄOLOT 2017

Joulukuu 2016 oli leuto ja sateinen, mutta lämpötila alkoi kylmetä heti vuoden vaihduttua. Tammikuu oli tavanomaista lauhempi ja monin paikoin keskimääräistä kuivempi. Sateet tulivat ajoittain vetenä. Helmikuu oli myös tavanomaista leudompi ja sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. Helmikuun lopulla sää lämpeni ja sateet tulivat Etelä-Suomessa vetenä.

Maaliskuu oli pääosin tavanomaista lämpimämpi muutamaa notkahdusta lukuun ottamatta. Sade-määrä oli suuressa osassa maata melko tavanomainen. Maaliskuun aikana lumien sulaminen oli jo hyvässä vauhdissa maan etelä- ja keskiosassa. Huhtikuukin alkoi melko tavanomaisten lämpötilojen saattelemana, mutta kuukauden puolivälin tienoilla tuli noin viikon kestänyt selvästi keskimääräistä kylmempi jakso. Päivälämpötilat jäivät tällöin Etelä-Suomessakin nollan asteen tuntumaan, mikä on vuodenaikaan nähden poikkeuksellista. Suuressa osassa maata huhtikuu oli tavanomaista sateisempi.

Toukokuu oli koko maassa tavanomaista viileämpi ja kuivempi. Kuun puolivälissä saatiin vielä lumisa-teita ja noin puolet maasta oli vielä lumen peitossa. Myöhäinen kevääntulo viivästytti jäiden lähtöä. Kuun puolivälin jälkeen sää alkoi lämmetä. Lämpötila laski vielä loppukuusta yöllä maanpinnassa etelää myöten paikoin pakkaselle. Päivällä mitattiin Etelä-Suomessa ylimmillään noin 20 astetta. Ke-sä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä koleammat, ja sateet jakautuivat epätasaisesti. Kesäkuussa Tampereen seudulla saatiin lähes kaksinkertainen sademäärä normaaliin verrattuna. Helleraja ylittyi vain yksittäisinä päivinä eikä yhtenäistä hellejaksoa ollut. Elokuussa sää jatkui epävakaisena. Pilviset

2

olosuhteet pitivät päivälämpötilat alhaisina, mutta toisaalta yölämpötilat korkeina, jolloin keskiläm-pötila oli melko tavanomainen lähes koko maassa. Myös elokuun sademäärä oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista suurempi. Järvillä sinilevää havaittiin keskimääräistä vähemmän lukuun ottamatta heinäkuun alkua ja elokuun loppua.

Syyskuun alussa oli poutaista ja vuodenaikaan nähden melko lämmintä, mutta kuukauden keskivai-heilla sää muuttui sateisemmaksi. Runsaasta pilvisyydestä johtuen päivälämpötilat jäivät monin pai-koin tyypillisten arvojen alapuolelle, mutta yölämpötilat olivat puolestaan tavanomaista korkeampia. Syyskuun viimeisellä viikolla maan etelä- ja keskiosassa esiintyi laajalti sumuja.

Lokakuun alussa runsaita sateita levisi suureen osaan maata. Eniten satoi maan etelä- ja länsiosassa, jossa vuorokausikertymät olivat useita kymmeniä millimetrejä. Lokakuun loppua kohden sää viileni selvästi ja myös Etelä-Suomeen saatiin kuun loppupuolella muutamaksi päiväksi lumipeite. Sää jatkui keskimääräistä lauhempana ja sateisena marraskuussa. Ajoittain satoi lunta, joka kuitenkin suli pois. Joulukuu oli tavanomaista leudompi ja lähes koko maassa tavanomaista sateisempi. Paikoin sade-määrät rikkoivat paikkakuntakohtaisia ennätyksiä maan etelä- ja keskiosassa.

Kuva 2.1. Sademäärä kuukausittain vuosina 2016 ja 2017 sekä vuosien 1981–2010 keskiarvona Tampere-Pirkkalassa.

3. VEDENLAATU

3.1 Alasjärvi (Alasenjärvi)

Alasjärvi sijaitsee aivan Teiskontien pohjoispuolella lähellä Jyväskyläntien risteystä. Alasjärven ran-noilla on jonkin verran loma-asutusta. Järven länsipuolella sijaitsee golfkenttä.

Alasjärven vedenlaatua seurataan vuosittain.

Alasjärvi on ruskeavetinen järvi, jonka humusleima vaihtelee valumien mukaan. Vuonna 2017 humus-leima oli vuoden 2016 tavoin kohtalaisen alhainen ja vesi oli lähes väritöntä. Alasjärven happamuus-taso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Tämä johtuu suolapitoi-

0

20

40

60

80

100

120

140

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

mm Tampere

2016 2017 1981-2010

3

suuden lisääntymisestä. Veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus ovat selvästi luonnontasosta ko-honneet. Järven lähellä kulkevan Teiskontien suolaus näkyy siten kloridipitoisten valumavesien laa-dussa ja järven veden kohonneena kloridipitoisuutena. Kesällä voimistunut perustuotanto nostaa veden pH:n lievästi emäksiseksi.

Happitilanne oli talvella 2017 tyydyttävällä tasolla. Pintavedessä todettiin talvella selvää happivajet-ta, sillä hapen kyllästysaste oli 57 % (2016 76 %). Alusvedessä happea oli hyvin niukasti. Happitilan-teen häiriöt ovat olleet Alasjärvessä talviaikaan varsin säännöllisiä. Happi kuuluu herkästi pohjan läheltä vähiin tai kokonaan loppuun. Kesällä pinnan läheisen veden happitilanne oli melko hyvä, mut-ta jo viiden metrin syvyydeltä alkaen vesimassa oli hyvin vähähappista (0,58 mg/l). Pohjan lähellä vesi oli hapetonta (<0,2 mg/l). Kokonaisuutena happitilanne oli kesällä tyydyttävä. Hapettomuuden seu-rauksena rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat pohjan läheisessä vesikerroksessa voimakkaasti kohol-la. Hapettomuus aiheutti myös voimakasta sisäistä kuormitusta, sillä fosforipitoisuus kohosi pohjan lähellä noin 19-kertaiseksi pinnan läheiseen veteen verrattuna. Myös ammoniumtyppeä vapautui hapettomissa oloissa paljon. Happitalouden ongelmat ovat olleet myös loppukesällä Alasjärvessä tavanomainen ongelma.

Fosforitaso laski talvella karujen vesien raja-arvon tuntumaan, kuvastaen lievästi reheviä vesiä. Kesäl-lä fosforipitoisuus kohosi aiempaan tapaan hieman. Pinnan läheisen veden fosforipitoisuus vaihteli vuonna 2017 13-18 µg/l ja typpipitoisuus 450-790 µg/l. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perus-teella lievästi reheville vesille ominaisesti (13 µg/l). Edelliskesään verrattuna levää todettiin selvästi enemmän. Aiemmin Alasjärvessä on todettu limalevää (Gonyostomum semen) ja mm. syksyllä 2009 todettiin erittäin runsas sinileväkukinta (Aphanizomenon sp.). Ravinne- ja klorofyllipitoisuus ovat vaihdelleet Alasjärvessä varsin paljon. Fosforipitoisuudet ovat olleet alimmillaan karujen vesien ta-soa, ja enimmillään ne ovat kohonneet lähelle erittäin rehevien vesien raja-arvoa (50 µg/l). Hygieeni-nen vedenlaatu oli kesällä 2017 erinomainen.

Alasjärven vedenlaatu oli vuoden 2017 tulosten perusteella melko hyvä. Rehevyystaso oli fosforin ja klorofyllipitoisuuden osalta vain lievästi luonnontasosta kohonnut. Happitalouden häiriöt olivat kui-tenkin kesällä tuntuvia. Vedenlaatu on vaihdellut eri tutkimusvuosina voimakkaasti ollen ajoittain hyvän laatuluokan tuntumassa ja ajoittain vain välttävällä tasolla. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että Alasjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi.

3.2 Ala-Pirttijärvi

Pirttijärvet sijaitsevat Kaanaan kylän länsipuolella ja niiden vedet laskevat Syväojaa myöten Löy-tänänjärveen ja edelleen Näsijärven Rikalanlahteen.

Ala-Pirttijärven vedenlaatua seurataan kuuden vuoden välein.

Järvi on perustyypiltään kirkasvetinen, karu ja melko syvä järvi. Vuonna 2017 järven vesi oli kirkasta, väritöntä ja humusleima oli heikko. Veden happamuus oli normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan tyydyttävä. Välitöntä happamoitumisen vaaraa ei siten ole. Veden sähkönjohtavuus oli erit-täin alhainen, joka osoittaa järven valuma-alueen olevan lähellä luonnontilaa.

Päällysveden fosforipitoisuus oli ensimmäistä kertaa tutkimushistorian aikana lievästi reheville vesille ominaisella tasolla. Typpipitoisuus oli alhainen ja tyypillinen karuille järville. Levää havaittiin klorofyl-lipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Fosforipitoisuus oli pohjan läheisyydes-

4

sä hieman korkeampi kuin pinnan lähellä. Alusveden rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet pintaveteen nähden. Veden hygieeninen laatu oli hyvä ja vedessä tavattiin vain hyvin vähän lämpö-kestoisia kolibakteereita.

Talvella pohjan läheisen vesikerroksen happitilanne oli hieman alentunut, mutta kokonaisuutena tilanne oli kuitenkin hyvä. Myös loppukesällä 2017 happitilanne oli hyvällä tasolla, vaikka alusveden hapenkyllästyneisyysaste oli hieman alentunut. Kesällä vesipatsas oli voimakkaasti kerrostunut läm-pötilan mukaan, mikä viittasi järven kevätkierron jääneen lyhyeksi. Syvänä järvenä Ala-Pirttijärvi ker-rostuu helposti.

Ala-Pirttijärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Järven vesi on kirkasta ja väritöntä ja rehe-vyystaso on alhainen.

3.3 Frantsinlammi

Frantsinlammi on melko pienialainen läpivirtausjärvi, joka kerää valumavesiä varsin laajalta alueelta Teiskossa. Valuma-alueen ylimmät vedet lähtevät Oriveden puolelta Kinnaslammesta ja laskevat useita kilometrejä pitkää Tiikonojaa pitkin Frantsinlammiin. Lammista vedet jatkavat Ukaanjärven alueen kautta Velaatanjärveen. Lammin ympärillä harjoitetaan varsin laajasti peltoviljelystä.

Frantsinlammin vedenlaatua seurataan kuuden vuoden välein.

Frantsinlammin vesi on perustyypiltään vain lievästi sameaa, mutta erittäin ruskeaa ja runsashumuk-sista. Humusleima on voimakas. Vesi on hapahkoa ja puskurikyky happamoitumista vastaan on vält-tävällä tasolla. Veden sähkönjohtavuus on pysynyt alhaisena.

Frantsinlammin fosforipitoisuus on lievästi reheville ja erittäin ruskeille vesille ominaisella tasolla. Typpipitoisuus on hieman kohonnut, todennäköisesti korkeasta humuksen määrästä johtuen. Kloro-fyllipitoisuuden perusteella levää oli kesällä 2017 reheville vesille ominaisesti. Erityisesti talvella poh-jan läheisen veden fosfori sekä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat kohonneet pinnan läheiseen veteen verrattuna. Hygieeninen vedenlaatu oli kesällä 2017 alentunut, lämpökestoisia koliformisia bakteereita todettiin noin 150 kpl/desilitra.

Talvella veden happitilanne oli hieman alentunut, mutta edelleen hyvällä tasolla. Kesällä alusvedessä oli vain hyvin niukalti happea ja päällysvesikin kärsi tuntuvasta happivajeesta. Kokonaisuutena kesän happitilanne oli tyydyttävä.

Frantsinlammin soveltuvuus virkistyskäyttöön oli vuoden 2017 tulosten perusteella tyydyttävän ja välttävän rajalla. Vedenlaatua heikensivät happitalouden häiriöt, happamoitumisherkkyys sekä luon-nontasosta kohonnut rehevyystaso.

3.4 Halimasjärvi

Halimasjärvi sijaitsee Tampereen kantakaupungin Kumpulassa ja on Tampereen kaupungin toimesta tarkkailtavista järvistä pienialaisin. Suurin osa järven rannoista kuuluu vuonna 1988 perustettuun 14,5 hehtaarin luonnonsuojelualueeseen. Järvi laskee vetensä lyhyen puron kautta Näsijärven Olka-histenlahteen. Järven valuma-alue on laaja käsittäen mm. suoalueita ja suojeltuja lehtoalueita.

5

Halimasjärven vedenlaatua seurataan kolmen vuoden välein.

Soilta tulevien valumavesien vaikutus on nähtävissä myös järven vedenlaadussa. Halimasjärven vesi on peruslaadultaan humuspitoista, lievästi sameaa ja erittäin ruskeaa. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on voimakas. Vesi on lievästi hapanta ja puskurikyky happamoitumista vas-taan on tyydyttävällä tasolla. Järvi kuului vielä 1980-luvulla Tampereen happamoitumisuhan alaisiin järviin. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli 1990-luvulla vain välttävä, mutta on paran-tunut 2010-luvulla tyydyttäväksi.

Järvi itse on pysynyt suojelun turvin hyvin luonnontilaisena. Kuitenkin valuma-alueelta tuleva kuormi-tus rasittaa etenkin alusveden kaasutaloutta. Kokoonsa nähden suhteellisen syvän Halimasjärven alusvesi ei tuuletu kunnolla pysyen koko vuoden käytännössä hapettomana. Tämä on edistänyt jär-ven sisäistä rehevöitymistä. Vuoden 2017 tulokset tukevat kuvausta järven tilasta. Alusvesi oli sekä talvella että kesällä hapetonta. Hapettomuudesta johtuen alusveteen kertyy suuria määriä fosforia, joka vapautuu sinne raudan pelkistyessä. Samalla rautaa vapautuu alusveteen erittäin paljon. Koska alusveden suolapitoisuus on korkea, normaalia järven vettä hapettavaa täyskiertoa ei pääse tapah-tumaan ollenkaan. Lisäksi sekoittumista vaikeuttaa järven suuri syvyys sen pinta-alaan nähden. Tilan-ne näyttää vakiintuneen tällaiseksi.

Halimasjärven pintaveden ravinnepitoisuus on pysynyt lievästi rehevälle järvelle tyypillisenä. Välive-den ja alusveden ravinnepitoisuudet ovat sisäisen rehevöitymisen vuoksi voimakkaasti kohonneet. Typpeä, erityisesti ammoniummuodossa, on alusvedessä hapettomuudesta johtuen suuria määriä. Klorofyllipitoisuus on vaihdellut lievästi rehevien ja rehevien vesien välillä.

Halimasjärven vedenlaatu on välttävä, koska alusvedessä on jatkuva hapeton tila ja sen ravinnepitoi-suudet ovat voimakkaasti koholla. Tilanne näyttää vakiintuneen nykyiseksi. Päällysveden tila on pa-rempi. Virkistyskäyttöluokka olisi päällysveden laadun perusteella tyydyttävä.

3.5 Iidesjärvi

Iidesjärvi on perustyypiltään matala ja voimakkaasti rehevöitynyt järvi. Järven vesi on erittäin sameaa ja sillä on lievä ruskea värisävy. Samennusta lisää tulovesien samentuneisuus. Lähes koko valuma-alue on rakennettua. Humusleima vaihtelee kemiallisen hapenkulutuksen perusteella lievästä kohta-laiseen. Vedenlaatu vaihtelee muutenkin Iidesjärvessä eri vuodenaikoina varsin voimakkaasti veden nopean vaihtuvuuden seurauksena. Sateisina aikoina vesi samenee ja ravinnetaso kohoaa, kuivina jaksoina tilanne kehittyy päinvastaiseen suuntaan.

Iidesjärven vedenlaatua seurataan vuosittain.

Talvisin veden pH-taso pysyy neutraalina. Kesäisin perustuotanto voi kohottaa veden pH:n voimak-kaan emäksiseksi. Kesällä 2017 pH-arvo oli korkea (9,2). Puskurikyky happamoitumista vastaan on erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus on pysynyt 2-3-kertaisena luonnontasoon nähden, johtuen valuma-aluetekijöistä. Valuma-alueelta kohdistuu Iidesjärveen kuormitusta mm. asutusalueiden hu-levesistä, tiealueiden talvisuolauksesta sekä pelloilta tulevasta hajakuormituksesta. Tiesuolauksesta tulevaa kloridia havaittiin järven vedessä etenkin talvella. Suolapitoisuus on suurempi kuin Alasjär-vessä tai Ahvenisjärvessä.

6

Iidesjärven rehevyystaso oli talvella pinnan läheisessä vedessä reheville järville ominainen. Kesällä fosforipitoisuus kohosi voimakkaasti, ollen ylireheville vesille ominaisella tasolla. Myös levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella ylireheville vesille ominaisesti, kun klorofyllipitoisuus oli 130 µg/l. Vedessä oli silmämääräisesti runsaasti sinilevää. Runsaan leväkukinnan seurauksena koko vesimassa oli kesällä voimakkaasti samentunut. Näkösyvyys oli elokuussa vain 0,6 m. Hygieeninen vedenlaatu oli vuonna 2017 hyvä ja vedessä todettiin vain vähäistä hygieenistä nuhraantumista.

Talven 2017 happitilanne oli kokonaisuutena vain välttävä. Iidesjärven vedenvaihtuvuus on nopeaa, mistä johtuen myös happitilanne vaihtelee jonkin verran. Happitilanne oli heikoimmillaan helmikuus-sa, parantuen lopputalvea kohti hieman. Hapen kuluminen on jään alla tyypillisesti voimakasta ja järvessä on todettu talvisin säännöllisesti voimakkaita happitalouden häiriöitä, vaikka järven tilaa on yritetty parantaa hapettamalla. Kesäisin happitilanne ei muodostu ongelmalliseksi järven mataluuden ja veden tehokkaan sekoittumisen takia. Vesimassaan ei muodostu kesällä merkittävää lämpötilaker-rosteisuutta, ja happitilanne on siten erinomainen pinnasta pohjaan. Näin oli myös kesällä 2017, jol-loin vesimassassa todettiin jopa hapen ylikyllästystä (130 %) runsaan levätuotannon takia.

Iidesjärven soveltuvuus virkistyskäyttöön oli vuoden 2017 tulosten perusteella välttävä. Veden laatua heikentävät erittäin voimakas rehevyys ja talvella todetut happitalouden häiriöt. Iidesjärven soveltu-vuutta virkistyskäyttöön heikentävät lisäksi runsas vesikasvillisuus ja järven mataluus. Korkea rehe-vyystaso mahdollistaa myös voimakkaat virkistyskäyttöä haittaavat leväkukinnat. Kokonaisuutena järven tila on heikko ja käyttökelpoisuusluokitusta voidaan pitää välttävänä.

3.6 Iso Päiväjärvi

Iso Päiväjärvi on Sorilanjoen valuma-alueen suurin järvi. Järven rannoilla on jonkin verran loma- ja haja-asutusta, joten järven ensisijaisena kuormittajana on hajakuormitus. Lähivaluma-alueella on aiemmin suoritettu myös jonkin verran suo-ojituksia.

Ison Päiväjärven vedenlaatu on sovittu tutkittavaksi kuuden vuoden välein, mutta viimeaikoina järven vedenlaatu on tutkittu kuitenkin vuosittain.

Ison Päiväjärven vesi on perustyypiltään vain lievästi sameaa ja lähes väritöntä. Humusleima vaihte-lee kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kohtalaisesta heikkoon. Veden sähkönjohtavuus on alhainen. Talvisin vesi on lievästi hapanta ja kesäisin lähellä neutraalia. Puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä, eikä välitöntä happamoitumisen vaaraa siten ole.

Järvi on rehevyystasoltaan niukkaravinteinen. Fosforipitoisuus oli vuonna 2017 sekä talvella että ke-sällä karujen järvien luokassa (7-12 µg/l). Typpipitoisuus oli 320-480 µg/l välillä, ollen järvivesien luonnontasoa. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella kuitenkin varsin paljon (22 µg/l) ja klorofyllipitoisuus ylitti jopa erittäin rehevien vesien raja-arvon. Pohjan lähellä todettiin liuenneen runsaasti rautaa ja mangaania, mikä viittasi sisäisen kuormituksen käynnistyneen. Pohjan ravinnepi-toisuuksissa todettiin vähäistä nousua pintaveteen nähden. Vedessä todettiin pieni määrä lämpökes-toisia koliformisia bakteereja, mutta hygieenistä laatua voitiin pitää silti hyvänä. Uimiseen vesi sovel-tui erittäin hyvin.

Lopputalvea kohti mentäessä järven happitilanne tyypillisesti heikkenee. Maaliskuussa 2017 happiti-lanne oli tyydyttävä ja happi oli pohjan läheltä hyvin vähissä (0,21 mg/l). Pinnan läheisessä vedessä happitilanne oli kuitenkin hyvä. Kesällä happitilanne on tyypillisesti talvea heikompi ja pohjan lähei-

7

nen vesikerros muodostuu säännöllisesti hapettomaksi. Iso Päiväjärvi kerrostuu voimakkaasti lämpö-tilan mukaan, mikä heikentää alusveden happipitoisuutta loppukesällä. Loppukesällä happi oli pohjal-ta käytännössä jo loppunut (<0,2 mg/l) ja viidessä metrissäkin jo vähissä (0,73 mg/l). Pohjan läheises-sä vedessä todettiin selvä rikkivedyn haju.

Iso Päiväjärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin. Ilman alusveden happiongelmia järven tila olisi jopa erinomainen. Vedenlaatua heikentää juuri alusveden säännölliset hapettomuudet kerrosteisuuskau-sien lopuilla. Virkistyskäytössä tällainen haitta on vähäinen, mutta ekologiselta kannalta kuitenkin merkittävä.

3.7 Kaukajärvi

Kaukajärven vesi on peruslaadultaan kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Veden hitaasta vaihtu-vuudesta johtuen vedenlaatu vaihtelee vuodenajoittain ja eri vuosien kesken vain vähän. Humus-leima oli myös vuonna 2017 kemiallisen hapenkulutuksen perusteella erittäin alhainen. Talvella nä-kösyvyys voi olla jopa kahdeksan metriä, jota voidaan pitää erittäin hyvänä maamme järvissä. Hap-pamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan erinomaisen hyvä.

Kaukajärven vedenlaatua seurataan säännöllisesti vuosittain.

Viime vuosina järven ravinnetaso on pysynyt kesäisinkin pääosin karuille vesille ominaisena. Vuonna 2017 fosforipitoisuus oli kuitenkin tavallista korkeampi, lähentyen jo rehevien vesien rajaa. Pohjan lähellä havaitaan tyypillisesti hieman korkeampia fosforipitoisuuksia sedimentaation seurauksena. Pinnan läheisen veden typpipitoisuus on pysynyt alhaisena. Vuonna 2017 pitoisuus vaihteli 230-340 µg/l välillä. Levien määrä on klorofyllipitoisuuden perusteella säännöllisesti erittäin vähäinen. Hygi-eeninen vedenlaatu on erinomainen.

Happitilanne on pysynyt kokonaisuutena erittäin hyvänä. Hapen kuluminen on pohjan lähelläkin suh-teellisen vähäistä alhaisen rehevyystason ja vähäisen humusleiman ansiosta. Talvella happea oli poh-jalla hyvin (4,6 mg/l). Kesällä lämpötilakerrosteisuus oli jyrkkä. Pohjan läheinen vesikerros oli loppu-kesällä viileää, mikä viittasi kevättäyskierron jääneen lyhyeksi. Happitilanne oli siitä huolimatta hyvä, sillä pohjan läheisenkin veden happipitoisuus oli 3,7 mg/l. Karun luonteen ansiosta Kaukajärvessä ei ole todettu voimakkaita happitalouden häiriöitä. Happitilanne täyttää myös lohikalojen happivaati-mukset.

Kaukajärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Vesi on kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Planktonleviä on erittäin vähän järven karun luonteen ansiosta. Järven pitkän viipymän vuoksi Kauka-järvi kestää vain heikosti siihen kohdistuvaa kuormitusta ja siksi kuormitus tulisikin pyrkiä minimoi-maan. Suhteellisen pienikin kuormitus voi heikentää järven kuntoa merkittävästi ja saattaisi aiheut-taa mm. leväsamennuksia.

3.8 Keskinen Pirttijärvi

Keskinen Pirttijärvi sijaitsee Ala-Pirttijärven itäpuolella Kaanaan kylän länsipuolella. Pirttijärvien vedet laskevat Syväojaa myöten Löytänänjärveen ja edelleen Näsijärven Rikalanlahteen.

8

Keskinen Pirttijärvi on perustyypiltään kirkasvetinen ja karu järvi. Järven humusleima on heikko. Ve-den happamuus on pysynyt normaalina ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävällä tasolla. Myös veden sähkönjohtavuus on erittäin alhainen, mikä kuvastaa valuma-alueen luonnonti-laisuutta.

Pirttijärviä on tutkittu vuodesta 1979 alkaen ja niitä tutkitaan nykyisin kuuden vuoden välein.

Pinnan läheisen veden ravinnepitoisuudet ovat karulle järvelle tyypilliset. Fosforipitoisuus oli vuonna 2017 5-7 µg/l ja typpipitoisuus 240-290 µg/l. Klorofyllipitoisuus on karujen järvien tasolla. Hygieeni-nen vedenlaatu on pysynyt erinomaisena.

Järven alusvesi muodostuu kerrosteisuuskausien lopuilla ajoittain vähähappiseksi tai hapettomaksi. Hapettomuusaikoina pohjasedimentistä voi veteen vapautua fosforia, rautaa sekä mangaania. Vuon-na 2017 happitilanne oli kokonaisuudessaan melko hyvä. Sekä kesällä että talvella alusveden happipi-toisuus oli alentunut, mutta hapettomuutta ei havaittu. Päällysvedessä happitilanne oli hyvä. Kesällä järvi yleensä kerrostuu jyrkästi lämpötilan mukaan. Pohjan läheinen vesikerros on usein viileää, mikä viittaa kevättäyskiertojen jäävän lyhyeksi.

Keskisen Pirttijärven vedenlaatu oli vuonna 2017 kokonaisuutena erinomaisella tasolla. Rehevyyden puolesta järvi on säilynyt karuna ja muutenkin luonnontilaisen oloisena. Vedenlaatua heikentää aino-astaan pohjan alentunut happitilanne ja tyydyttävällä tasolla oleva puskurikyky.

3.9 Pitkäjärvi (Sorilanjoen va)

Sorilanjoen pohjoisen haaran Iso ja Vähä Lumojan yläpuolella sijaitsee keskikokoinen Pitkäjärvi. Lu-moojat ja Pitkäjärven yhdistää Pitkäjärvenoja. Oja on aikoinaan kaivettu veden virtauksen helpotta-miseksi. Järven ensisijainen kuormittaja on hajakuormitus. Järven itäpäässä on suoalueita, joilta jär-ven itä- ja luoteisnurkkaan on johdettu ojia pitkin humuspitoista vettä. Rannat ovat varsin asuttuja.

Pitkäjärveä on tutkittu 1980-luvun alusta lähtien. Järven vedenlaatu on sovittu tutkittavaksi kuuden vuoden välein, mutta viimeaikoina järven vedenlaatu on tutkittu kuitenkin tihennetysti vuosittain.

Pitkäjärven vesi on perustyypiltään melko vähähumuksista ja lievästi sameaa. Pitkäjärvi oli vielä 1980-luvulla selkeästi happamoitunut järvi. Veden happamuusarvo oli tuolloin yleisesti alle kuuden. Nykyi-sin vesi on vain lievästi happaman puolella ja kesäaikaan veden pH on kohonnut järvivesien normaa-lille tasolle. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on alkaliniteetin perusteella edelleen vain välttävää tasoa.

Järven fosforitaso on pääsääntöisesti pysynyt karujen vesien luokassa. Kuitenkin kesällä 2017 fosfori-pitoisuus nousi lievästi rehevien vesien tasolle. Typpipitoisuus on muutamia poikkeuksia lukuun ot-tamatta pysynyt luonnontilaisten järvivesien tasolla. Vuonna 2017 typpipitoisuus oli normaali. Levän määrää kuvastava klorofyllipitoisuus on vaihdellut karusta rehevälle tasolle. Kesällä 2017 klorofylliä oli aiempaa enemmän, pitoisuuden kuvastaen reheviä vesiä. Hygieeninen vedenlaatu on pysynyt hyvänä, mutta ei täysin moitteettomana.

Järven happitilanne muodostuu kerrosteisuuskausien lopuilla säännöllisesti vähähappiseksi tai hapet-tomaksi. Ajoittain koko alusvesi on muodostunut kesän kuluessa hapettomaksi. Hapettomuuden vuoksi rautaa ja mangaania liukenee alusveteen. Fosforia ei kuitenkaan yleensä vapaudu merkittä-

9

västi. Talvella 2017 hapeton kerros oli vain pohjan läheisessä vedessä ja kesällä hapettomuutta ha-vaittiin kahdeksaan metriin asti. Happitilanne oli siten tyydyttävän ja välttävän rajalla.

Pitkäjärvi soveltuu virkistyskäyttöön juuri ja juuri hyvin. Vedenlaatua alentaa erityisesti toistuvat happitalouden ongelmat sekä alentunut happamuustaso ja puskurikyky.

3.10 Pirttijärvi

Pienehkö Pirttijärvi sijaitsee korkealla yli 160 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoavien Pirttivuo-ren ja Mettisianvuoren kupeessa Velaatanjärven eteläpuolella ja kuuluu valuma-alueensa latvajärviin. Järvi laskee vetensä pohjoiseen Ukaanpohjaan. Järven ympäristössä vuorten väliset painanteet järven ranta-alueella on aikoinaan raivattu laajoiksi niityiksi, esimerkiksi järven eteläosan Lahtiniitty ja Veh-masniitty. Alue on harvaan asuttua, mutta vapaa-ajan asutusta on järven rannoilla jonkin verran. Valuma-alueelta tulee jonkin verran vesiä ojitetuilta soilta.

Pirttijärven vedenlaatu tutkitaan nykyisin 12 vuoden välein.

Pirttijärven vesi on peruslaadultaan kohtalaisen humuspitoista, lievästi ruskeaa ja läpinäkyvää. Vesi on lievästi hapanta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin säilynyt välttävällä tasolla, eikä happamoitumista lisääntymistä ole havaittu. Sähkönjohtavuus on pysynyt alhaisena.

Pirttijärvi on vedenlaadun tutkimusten perusteella niukkaravinteiden karu järvi. Veden fosforitaso on pääsääntöisesti pysynyt karujen vesien luokassa. Typpipitoisuus on luonnontilaisten järvivesien tasol-la. Levän määrää kuvastava klorofyllipitoisuus on kuvastanut lievästi rehevää vettä. Hygieeninen ve-denlaatu oli vuonna 2017 erittäin hyvä.

Veden happipitoisuus oli lopputalvella tyydyttävällä tasolla. Happipitoisuus oli koko vesimassassa alentunut, mutta hapettomuutta ei havaittu edes pohjan lähellä. Elokuussa vesi oli lämpötilan mu-kaan jyrkästi kerrostunutta ja happitilanne oli talven kaltainen. Alusvedessä happivaje oli tuntuvaa, mutta hapettomuutta ei havaittu. Pohjan lähellä havaittiin kuitenkin merkittävästi kohonnut rauta- ja mangaanipitoisuus. Aikaisemmissa tutkimuksissa myös hapettomuutta on havaittu kerrosteisuuskau-sien lopuilla.

Pirttijärven vedenlaatu oli tutkimusvuoden tulosten perusteella hyvällä tasolla. Vedenlaatua heiken-tää pohjan happitilanne ja välttävällä tasolla oleva puskurikyky.

3.11 Tesomajärvi

Lähdepohjainen Tesomajärvi sijaitsee Raholanharjun takaisella kankaalla Tampereen läntisessä kau-punginosassa. Se laskee vetensä Myllypuroa myöten Nokian Vihnusjärveen ja edelleen Pyhäjärveen. Koska Tesomajärvi sijaitsee asutuksen keskellä, siihen tulevissa valumavesissä näkyy taajama-asutuksen vaikutuksia. Lisäksi järveen kohdistuu voimakas virkistyskäyttöpaine. Alun perin suoperäi-seen maastoon järven itä- että länsirannalle on rakennettu keinotekoinen hiekkapohjainen uimaran-ta. Muutoin järven rantaviiva on pysynyt lähes luonnontilassa.

Järven vedenlaatua on seurattu vuodesta 1980 alkaen ja sitä tutkitaan nykyisin kolmen vuoden vä-lein.

10

Järven päällysvesi on lähes väritöntä ja vain lievästi sameaa. Humusleima on kemiallisen hapankulu-tuksen perusteella kohtalainen. Pinnan läheisen veden happamuus on pysynyt pääosin neutraalina, kesäisin vesi voi olla myös lievästi emäksisen puolella. Puskurikyky happamoitumista vastaan on erinomaisen hyvä. Sähkönjohtavuus on järvivesien luonnollisella tasolla, eikä nousevaa suuntausta ole havaittavissa.

Tesomajärvi on ravinnepitoisuutensa perusteella lievästi rehevä järvi. Veden fosforipitoisuudessa on kuitenkin 2010-luvulla ollut laskua ja vuonna 2017 fosforipitoisuus oli karujen vesien luokkaa. Veden typpipitoisuus on normaali, talvella typpipitoisuus on säännöllisesti hieman kesäaikaa korkeampi. Tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana 2000-luvun alusta alkaen. Levän määrää kuvaava klorofyllipi-toisuus on vaihdellut karun ja lievästi rehevän luokan välillä. Kesällä 2017 klorofyllipitoisuus oli suh-teellisen korkealla tasolla ja jo hyvin lähellä rehevää luokkaa. Hygieeninen vedenlaatu on nykyisin pääosin suhteellisen hyvä, vedessä todetaan kuitenkin aika ajoin lievää laadun heikkenemistä. 1990-luvun alussa veden hygieenisessä tilassa todettiin suuriakin vuosien välisiä vaihteluita ja bakteeri-määrät saattoivat nousta yli 50 kpl desilitrassa. 1990-luvulla järvessä havaittiin myös sinileväkukinto-ja.

Mataluudestaan huolimatta järvessä todetaan kesäisin selkeä lämpötilakerrosteisuus. Pinnan lähei-sen veden lämpötila kohoaa kesäisin selvästi yli 20 asteen, kun pohjan läheinen vesi on yleensä 6-13 asteista. Kesällä pohjan läheisen veden happitilanne alenee ja loppukesällä on välillä havaittu myös hapettomuutta. Elokuussa 2017 happea oli vielä hieman pohjallakin jäljellä ja happitilannetta voitiin pitää vielä kokonaisuutena hyvänä. Talvella pohjan läheisen vesikerroksen happitilanne alenee selke-ästi, mutta hapettomuutta ei ole talvella havaittu. Alusveden rauta- ja mangaaniarvot ovat jatkuvasti melko korkealla tasolla ja myös ravinnepitoisuudet ovat pohjalla hieman päällysvettä korkeampia.

Tesomajärvi soveltuu viimeaikaisten tutkimusten perusteella virkistyskäyttöön erinomaisesti. Pienelle järvelle tyypillisesti vedenlaadun vaihtelua on kuitenkin havaittavissa jonkin verran. Vaikka merkittä-vää sisäistä kuormitusta ei ole järvellä todettu, asettaa säännöllisesti kerrosteisuuskausien lopuilla havaittu alusveden vähähappisuus rehevöitymisen riskiä järvelle.

3.12 Toritunjärvi

Matala Toritunjärvi sijaitsee Alasjärven koillispuolella Teiskontien ja Jyväskyläntien läheisyydessä. Järven rannoilla on muutamia lomamökkejä.

Toritunjärven vedenlaatua seurataan kuuden vuoden välein.

Järvi on perustyypiltään samea ja lievästi ruskeavetinen. Humusleima on vaihdellut heikosta kohtalai-seen. Happamuustaso on järvivesien normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan erittäin hyvä. Veden sähkönjohtavuus on Alasjärven tasolla tai jopa suurempi, ollen yli kolminkertai-nen luonnonvesiin nähden.

Pintaveden ravinnepitoisuudet olivat talvella 2017 lievästi reheville vesille ominaiset. Typen pitoisuus oli kohonnut luonnontasosta voimakkaammin. Kesällä puolestaan fosforipitoisuus oli korkea, kuvas-taen jo reheviä vesiä. Klorofyllipitoisuus oli hyvin korkealla, jopa ylirehevällä tasolla. Hygieeninen laatu talvella oli hyvällä tasolla, joskin pientä nuhraantumista havaittiin.

11

Happitilanne oli talvella välttävällä tasolla, sillä vesimassassa todettiin voimakas happivaje. Kesällä happitilanne oli järven mataluuden ansiosta hyvällä tasolla. Järvessä havaittiin kuitenkin jopa hapen ylikylläisyyttä, joka on johtunut voimakkaasta levätuotannosta.

Toritunjärven vedenlaatu oli vuonna 2017 tyydyttävällä tasolla. Vedenlaatua heikentävät voimakkaat happitalouden häiriöt sekä luonnontasoa suurempi rehevyystaso ja levän määrä. Järven mataluus ja pieni koko rajoittavat myös järven virkistyskäyttöarvoa.

3.13 Uasjärvi

Uasjärvi on Ilvesjoen valuma-alueen latvajärvi ja se sijaitsee Teiskon Ahoinkylässä. Sen pienvaluma-alue koostuu yli 150 m korkeuteen kohoavien Ilvesvuoren, Alminmäen, Matomäen ja Kotavuoren rinteiden lisäksi laaksoihin raivatuista niityistä. Valuma-alueella on myös pienialaisia nevoja ja korpia, joilta on pyritty johtamaan kuivatusvesiä Uasjärveen.

Uasjärven vedenlaatua tarkkaillaan 12 vuoden välein.

Uasjärven vesi on käytettävissä olevien tulosten perusteella ruskeaa tai erittäin ruskeaa mutta vain lievästi sameaa humusvettä. Humusleima on voimakas. Veden pH-arvo on hapahko ja veden puskuri-kyky happamoitumista vastaan on alentunut välttävälle tasolle. 1980-luvulla järvi on luettu happa-moitumisuhan alaisiin järviin. Veden sähkönjohtavuus on alhainen.

Veden fosforipitoisuus kuvastaa lievästi rehevää vettä. Typpipitoisuus on normaalilla tasolla. Levää oli klorofyllipitoisuuden perusteella kesällä 2017 reheville vesille ominaisesti. Veden hygieeninen laatu oli vuonna 2017 hyvä, mutta ei moitteeton.

Uasjärven happitilanne näyttäisi talvella laskevan tyydyttävälle, lähes välttävälle tasolle. Happi on tutkimusvuosina loppunut pohjan läheisestä vedestä kokonaan ja pinnan luona happivaje on ollut merkittävää. Kesällä järveen muodostuu melko voimakas lämpötilakerrosteisuus. Osin voimakkaasta kerrosteisuudesta johtuen happitilanne heikkenee pohjan tuntumassa myös kesällä. Happi on elo-kuussa jo loppunut pohjalta kokonaan ja myös päällysvedessä on ollut tuntuvaa happivajetta. Hapet-tomuus on aiheuttanut rauta- ja mangaanipitoisuuksien nousua pohjalla. Myös ravinnepitoisuudet ovat olleet hieman koholla pohjan tuntumassa.

Uasjärven soveltuvuus virkistyskäyttöön on välttävällä tasolla. Vesi on hyvin humuspitoista ja ruske-aa. Lisäksi happitilanne on merkittävästi alentunut ja pohjan hapettomuus asettaa järven alttiiksi myös sisäiselle rehevöitymiselle.

3.14 Valkeajärvi (35.382)

Valkeajärvi sijaitsee Teiskossa Velaatanjärven itäpuolella, syvyyttä järvellä on noin 20 metriä. Se las-kee vetensä noin 500 m pituisen lasku-uoman kautta Velaatanjärveen. Järvien vedenpinnan korkeus-ero on 18 metriä. Järven rannoilla on loma-asutusta.

Valkeajärven vedenlaatua tarkkaillaan 12 vuoden välein.

12

Valkeajärven vesi on lähes väritöntä ja vain lievästi sameaa. Humusta on hyvin vähän ja humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella heikko. Veden pH-arvo lähellä neutraalia ja puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävällä tasolla. Veden sähkönjohtavuus on hyvin alhainen.

Järven rehevyystaso on karu. Pinnan läheisen veden fosforipitoisuus on alhaisella, karulla tasolla ja myös typpipitoisuus on alhainen. Levän määrä on klorofyllipitoisuuden perusteella vaihdellut karun ja lievästi rehevän välillä. Veden hygieeninen laatu on ollut erittäin hyvä.

Talvella järven happitilanne alenee ja happi on lopputalven tutkimusajankohtina loppunut pohjan läheisestä vedestä kokonaan. Kesällä järvi kerrostuu lämpötilan mukaan melko jyrkästi ja happi on loppunut pohjan läheltä myös kesällä. Järvi on kuitenkin melko syvä ja kesällä 2017 hapettomuutta havaittiin vain syvimmässä vesikerroksessa. Kesän happitilanne oli siten kokonaisuutena vähintäänkin tyydyttävä. Pohjan hapettomuus on kuitenkin aiheuttanut sekä talvella että kesällä rauta- ja man-gaanipitoisuuden voimakasta nousua. Myös ravinnepitoisuudet olivat pohjan lähellä koholla.

Kokonaisuudessaan Valkeajärven vedenlaatu soveltuu virkistyskäyttöön hyvin.

3.15 Vääräjärvi

Vääräjärvi sijaitsee Aitoniemessä. Järven rannoilla on tiheää haja- ja loma-asutusta ja pohjoisrannalla on jonkin verran peltoa. Järven kuormitus koostuu pääosin lähiasutuksen ja viljelysten aiheuttamasta hajakuormituksesta.

Vääräjärven vedenlaatua tarkkaillaan joka kolmas vuosi.

Järven vesi on perustyypiltään lievästi humussävytteistä, lievästi sameaa ja lähes väritöntä. Humus-leima on vaihdellut heikon ja kohtalaisen välillä. Veden happamuus on neutraali ja vaikka liuenneiden suolojen määrä on vähäinen, veden puskurikyky on säilynyt hyvänä.

Ravinteisuuden puolesta järvi on lievästi rehevä tai karu. Pintaveden fosforipitoisuus on yleensä karu-jen vesien tasolla. Veden tyyppipitoisuus laskee kesäisin ja kokonaisuudessaan järvivesien luonnollis-ta tasoa. Levää on klorofyllipitoisuuden perusteella todettu sekä karuille että lievästi reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen vedenlaatu on ollut hyvällä tasolla.

Vääräjärven happivaroissa on kerrosteisuuskausien lopuilla havaittavissa happivajetta, jonka voimak-kuus riippuu kerrosteisuusoloista. Happi vähenee pohjan tuntumassa sekä talvella että kesällä, mutta hapettomuutta ei ole kuitenkaan havaittu. Niukkahappisuudesta on kuitenkin seurannut erityisesti mangaanipitoisuuden voimakas nousu pohjan lähellä. Fosforia ei ole juuri vapautunut sedimentistä, mutta ammoniumtyppipitoisuus oli kesällä 2017 koholla.

Viimeisimpien tulosten perusteella Vääräjärven vedenlaatu soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Tulosta heikentää ainoastaan lievä alusveden happivaje, mutta sillä ei ole käytännössä ollut vaikutuk-sia virkistyskäyttöön.

3.16 Ylä-Pirttijärvi

Ylä-Pirttijärvi sijaitsee Teiskossa Löytänänjärven valuma-alueella. Pirttijärvet (Ylä-Pirttijärvi, Keskinen Pirttijärvi ja Ala-Pirttijärvi) sijaitsevat vedenjakaja-alueella ja siksi alueella on runsaasti veden vaivaa-

13

mia kankaita ja korpimetsiä. Osaltaan veden heikkoa virtausta on tehostettu kaivamalla Pirttijärvistä Syväoja, jota myöten järvien vedet virtaavat Löytänänjärveen ja edelleen Näsijärven Rikalanlahteen. Järveä ympäröivien maiden vetisyyttä on pyritty vähentämään myös ojittamalla vetisimpiä paikkoja. Tämä hajakuormitus heikentää osaltaan muutoin luonnontilaisten Pirttijärvien vedenlaatua. Vielä 1980-luvulla kaikki kolme Pirttijärveä luokiteltiin happamoitumisuhan alaisiksi järviksi. Nykyisin uhka näyttäisi heikentyneen koko järviryhmässä.

Pirttijärvien tilaa on tutkittu vuodesta 1979 ja niiden veden laatua tarkkaillaan nykyisin kuuden vuo-den välein.

Ylä-Pirttijärvi on perustyypiltään lievästi samea ja lievästi ruskeavetinen järvi. Humusleima on pysy-tellyt kohtalaisen ja heikon rajalla. Veden happamuus on normaalin rajoissa ja puskurikyky happa-moitumista vastaan alkaliniteetin perusteella tyydyttävä. Veden sähkönjohtavuus on erittäin alhai-nen.

Pinnan läheisen veden fosforipitoisuus on hyvin alhainen, kuvastaen karua vedenlaatua. Veden typ-pipitoisuus on luonnonvesien normaalilla tasolla. Klorofyllipitoisuus ilmentää lievästi reheviä vesiä. Veden hygieeninen laatu oli kesällä 2017 hieman heikentynyt, sillä vedessä todettiin lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Esimerkiksi uimiseen vesi soveltui kuitenkin erittäin hyvin.

Talvella 2017 vedessä oli happea runsaasti jäljellä, vaikka kyllästysaste olikin alentunut koko vesimas-sassa. Kesällä vedessä todetaan jyrkkä lämpötilakerrosteisuus. Pohjan läheinen vesikerros pysyy vii-leänä, mikä viittaisi kevättäyskierron jäävän järvessä lyhyeksi. Lyhyt kevätkierto estää alusveden kun-nollisen hapettumisen. Kesällä kerrosteisuuskauden lopulla alusvesi onkin ollut käytännössä hape-tonta. Hapettomuuden seurauksena rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat kesäisin korkeita. Myös fos-forin ja typen pitoisuudet nousevat hapettomuuden myötä jonkin verran.

Kokonaisuutena Ylä-Pirttijärvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin.

4. VUOREKSEN ALUEEN JÄRVET

4.1 Iso Virolainen

Iso Virolaisen vedenlaatua tutkittiin vuonna 2017 talvikerrosteisuuden aikana kaksi kertaa. Poiketen suunnitellusta vedenlaatua ei tutkittu kesäkerrosteisuuskauden aikana ollenkaan.

Iso Virolaisen vesi on peruslaadultaan selvästi humussävytteistä sekä melko ruskeaa. Viime vuosina humusleimassa on tapahtunut huomattavaa vähentymistä mikä liittynee valuma-alueen rakennus-toimintaan. Rakentamisesta johtuen valuma-alueen soistunut maa-ala on vähentynyt. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima oli 2000-luvun alkupuolella 16-18 mg/l laskien vähitellen nykytasolleen. Vuosina 2016-2017 kemiallinen hapenkulutus on ollut enää 7-11 mg/l (kuva 4.1). Ve-den väriarvot ovat samaan aikaan puolittuneet.

Veden happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Happamuu-dessa ei ole havaittavissa merkittävää muutosta. Ensimmäisten käytössä olevien tutkimusten perus-teella sähkönjohtavuus oli luonnontilaisten järvivesien normaalilla tasolla. Vuoreksen rakentamisen seurauksena pääosin lähellä luonnontilaa ollut valuma-alue muuttui ja sähkönjohtavuudessa havait-tiin selvää nousua (kuva 4.2). Liuenneiden suolojen määrä nelinkertaistui pohjan läheisyydessä muu-

14

tamassa vuodessa. Suolapitoisuuden kohoaminen alusvedessä esti vesimassan normaalin kierron ja tuulettumisen, jolloin alusveteen muodostui hapeton vesikerros. Hapettomuuden takia vedessä oli myös voimakas rikkivedyn haju. Hapettomuuden seurauksena fosforipitoisuudet alkoivat kohota pohjalla voimakkaasti. Vuodesta 2012 lähtien pohjan läheinen vesikerros ei sekoittunut kiertoaikoina ollenkaan, vaan vesi pysyi hapettomana läpi vuoden. Tilanne jatkui vuoteen 2015 saakka, jolloin aloi-tettiin kerrosteisuuden purkaminen COOLOX -menetelmällä. Menetelmässä vesimassa saatetaan liikkeelle potkurien avulla. Sekoittuessaan vesimassa viilenee ja alusvesi saa samalla happitäydennys-tä. Sekoitus purkaa vähitellen muodostuneen lämpötila- ja suolakerrosteisuuden. Hapetusta suoritet-tiin vuosina 2015-2016.

Kuva 4.1. Iso Virolaisen humusleima pintavedessä (1 m) vuosina 2006-2017.

4.1.1. Talvikerrosteisuus

Suolakerrosteisuuden purkaminen aloitettiin COOLOX -menetelmällä talvella 2015. Veden liikkeen ansiosta kerrosteisuus oli kevättalvella 2015 enää heikkoa. Kevätkierron aikana vesimassa sekoittui ja alusvesi hapettui normaalisti. Hapetusta suoritettiin vuosina 2015-2016, jonka jälkeen tilanne palasi lähelle normaalia. Hapetusta ei ollut tarpeen jatkaa vuonna 2017.

Talvella 2017 happitilanne oli vuoden 2016 tilannetta hieman huonompi ja maaliskuussa 2017 happi oli pohjan läheisessä vesikerroksessa kulumassa vähiin (0,53 mg/l). Johtuen hapetuskierrätyksen lopettamisesta vesi oli myös hieman edellistalvea lämpimämpää ja lievästi kerrostunutta. Hapetto-muutta ei kuitenkaan aikaisempien vuosien tapaan todettu pohjallakaan ja 10 metrin syvyydellä oli vielä reilusti happea. Rehevyystaso oli edellisen talven kaltainen.

Sähkönjohtavuus laski kevätkierron 2015 jälkeen pohjalla vuoden 2011 tasolle ja on sen jälkeen py-synyt vakaana (kuva 4.2). Pintavedessä hienoinen nousu jatkui vuoteen 2016 saakka. Talvella 2017 sähkönjohtavuus oli vesimassassa kauttaaltaan tasaista, vaikka vedessä todettiin lievä lämpötilaker-

15

rosteisuus. Pysyvä suolakerrosteisuus saatiin siis purettua talven 2015 aikana. Myös Iso Virolaiseen tuleva sulfaattikuormitus näyttäisi pienentyneen ainakin hulevesipisteen 7 vedenlaadun perusteella.

Kuva 4.2. Iso Virolaisen päällys- ja alusveden sähkönjohtavuus vuosina 2006-2017 lopputalven ja loppukesän tutkimuksissa.

4.2 Koipijärvi

4.2.1. Talvikerrosteisuus

Peruslaadultaan Koipijärven vesi on suhteellisen kirkasta, vain lievästi ruskeaa ja melko vähähumuk-sista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on kohtalainen. Veden happamuustaso on järvivesien normaalilla tasolla ja puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä. Veden sähkön-johtavuus on pitkällä aikavälillä noussut Vuoreksen rakentamisen myötä.

Happitilanne on pysynyt talvisin pääosin hyvänä. Ajoittain tilanne on talvisin heikentynyt tyydyttä-väksi, kun happi on kulunut pohjan läheltä vähiin tai loppuun. Talvella 2017 happea oli pohjan lähei-sessä vedessä 3,1 mg/l ja happitilannetta voitiin pitää kokonaisuutena hyvänä.

Pohjan läheisen veden fosforipitoisuus pysyi alhaisena veden hyvän happitilanteen ansiosta eikä si-säistä kuormittumista ollut talvella todettavissa. Päällysvesi oli lopputalvella ravinnepitoisuuksiltaan karun järviveden tasoa (P 8 µg/l, N 440 µg/l). Kokonaistyppipitoisuus oli viime vuosien keskitasoa. Typpipitoisuus onkin pinnan läheisessä vesikerroksessa säilynyt luonnontasolla (kuva 4.3). Pohjalla typpipitoisuudet nousivat 2010-luvun alussa, mutta taso on nykyisin 2000-luvun alun kaltainen. Jär-ven typpipitoisuuden lasku johtunee pääosin Virolaisenojan typpipitoisuuden normalisoitumisesta. Koipijärveen Myllyojan kautta tulevat vedet ovat vähäravinteisia, mikä on auttanut Koipijärven py-symistä karuna ja niukkatuottoisena.

0

5

10

15

20

25

30

30.8

.200

66.

3.20

077.

8.20

074.

3.20

085.

8.20

083.

3.20

095.

8.20

0910

.3.2

010

12.8

.201

023

.3.2

011

5.9.

2011

20.3

.201

230

.8.2

012

20.3

.201

331

.7.2

013

5.3.

2014

13.8

.201

430

.3.2

015

24.8

.201

514

.3.2

016

31.8

.201

614

.3.2

017

Iso Virolaisen sähkönjohtavuus

1 m

pohja

mS/m

16

Kuva 4.3. Koipijärven klorofyllipitoisuus ja ravinnepitoisuudet pinnan läheisessä vedessä (1 m) vuosina 1998-2017.

Veden sähkönjohtavuudessa on todettavissa pitkällä aikavälillä nousua. Etenkin talviaikaan syvänteen pohjalle on todettu kertyvän tiheämpää runsaselektrolyyttistä vettä (kuva 4.4). Sähkönjohtavuuden nousu on jatkunut vuodesta 2010 alkaen ja talvella 2017 vedessä todettiin tähän asti korkein sähkön-johtavuus. Päällysvedessä sähkönjohtavuuden nousu on ollut lievempää, mutta kuitenkin todettavis-sa (kuva 4.5).

Kuva 4.4. Koipijärven alusveden sähkönjohtavuus lopputalvella vuosina 2003-2017.

4.2.2. Kesäkerrosteisuus

Koipijärvi ei yleensä kesällä kerrostu lämpötilan mukaan. Vakaan kerrostuneisuuden puuttumisesta huolimatta kesän happitilanne on usein ollut heikompi kuin talvella, pohjan lähellä on kesäisin todet-

0

5

10

15

20

25

30

35

20.2

.200

3

2.3.

2004

8.3.

2005

7.3.

2006

6.3.

2007

4.3.

2008

3.3.

2009

10.3

.201

0

23.3

.201

1

20.3

.201

2

18.3

.201

3

12.3

.201

4

3.3.

2015

25.2

.201

6

23.2

.201

7

mS/m Koipi järven alusveden sähkönjohtavuus lopputalvella

17

tu varsin usein happikato. Pohjan hapettomuudesta huolimatta sisäinen kuormitus on jäänyt hyvin vähäiseksi, mikä kertoo sedimentin hyvästä kunnosta. Loppukesällä 2017 vesimassa oli kauttaaltaan lähes tasalämpöistä ja happitilanne oli pinnasta pohjaan hyvä.

Kesäaikaan Koipijärven ravinnetaso nousee säännöllisesti lievästi reheväksi (kuva 4.3). Myös loppu-kesällä 2017 Koipijärven päällysveden fosforipitoisuus oli lievästi rehevien vesien ominaisella tasolla (14 µg/l). Levää on todettu klorofyllipitoisuuden perusteella 2010-luvulla lievästi reheville vesille ominaisesti, niin myös kesällä 2017. Aiemmin klorofyllipitoisuudet kohosivat rehevien tai jopa erittäin rehevien vesien tasolle.

Kesäaikainen sähkönjohtavuus nousi jonkin verran Vuoreksen rakentamisen aloituksen jälkeen. Kesä-aikana sekoittuminen on talvea tehokkaampaa, eikä voimakasta sähkönjohtavuuden nousua talven tapaan tullut (kuva 4.5). Liuenneita suoloja valuu Koipijärveen etenkin Virolaisenojaa ja myös Kouk-kuojaa pitkin.

Kuva 4.5. Koipijärven päällysveden sähkönjohtavuus vuosina 1998-2017.

5. KUNNOSTUKSEN PIIRISSÄ OLEVAT JÄRVET

5.1 Ahvenisjärvi

Ahvenisjärvi on pienikokoinen, mutta suhteellisen syvä järvi (syvyys 15 m). Järvi sijaitsee keskellä Hervannan asuinaluetta. Järven valuma-alue on voimakkaasti luonnontilasta muuttunut järven ympä-rillä olevan tiiviin asutuksen seurauksena. Valuma-alueelta tulevien hulevesien vaikutus näkyy luon-nontasosta kohonneena sähkönjohtavuutena (15-20 mS/m).

Järven vedenlaatua on seurattu vuodesta 1980 ja nykyisin sitä tarkkaillaan vuosittain.

Vesi on peruslaadultaan lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Vuonna 2017 humusleima oli koh-talainen. Veden pH-arvo on neutraali, mutta kohoaa kesällä emäksiseksi runsaan levätuotannon ta-kia. Puskurikyky happamoitumista vastaan on kohonneesta suolapitoisuudesta johtuen erittäin hyvä. Veden pH-arvo

0

5

10

15

20

25

30

35

31.3

.199

8

22.3

.200

0

26.3

.200

2

5.9.

2002

7.8.

2003

4.8.

2004

9.8.

2005

8.8.

2006

7.8.

2007

5.8.

2008

5.8.

2009

17.8

.201

0

3.5.

2011

16.8

.201

1

30.8

.201

2

31.7

.201

3

3.3.

2015

25.2

.201

6

23.2

.201

7

Koipi järven päällysveden sähkönjohtavuusmS/m

18

Järven happitilannetta on viime vuosina yritetty parantaa COOLOX -hapetusmenetelmällä. Menetel-mässä virrankehitin sekoittaa vettä, vieden pinnan hapekasta vettä lähemmäs pohjaa. Talvella virran-kehitin myös pitää osan järvestä sulana. Talvella 2017 hapetus ei kuitenkaan ollut jatkuvaa teknisistä ongelmista johtuen. Talven happitilanne oli huono jo alkutalvesta alkaen. Alimmat vesikerrokset oli-vat koko talven hapettomia (<0,2 mg/l). Päällimmäinen 10 metriä pysyi juuri ja juuri hapellisena läpi talven. Kokonaisuutena talven happitilanne oli välttävä. Toukokuussa vesimassa oli jo ehtinyt kerros-tua jyrkästi lämpötilan mukaan, mikä osoitti kevätkierron jääneen lyhytaikaiseksi. Kesäkerrosteisuus-kauden lopulla happi oli hyvin vähissä jo viiden metrin syvyydellä. Pintavedessä oli puolestaan hapen ylikyllästystä voimakkaan levätuotannon seurauksena.

Fosforipitoisuus pysyi korkeana koko vesimassassa läpi vuoden. Ravinnetaso oli pintavedessä talvella erittäin reheville vesille ominainen (74-91 µg/l). Pohjan hapettomien olosuhteiden takia sisäinen kuormitus oli läpi vuoden voimakasta ja fosforia pääsi vapautumaan sedimentistä runsaasti. Fosfori-pitoisuus oli suurimmillaan yli 500 µg/l. Myös typpipitoisuus oli luonnontasoon verrattuna selvästi koholla. Levän määrä oli klorofyllipitoisuuden perusteella jopa ylireheville vesille ominainen. Hygiee-ninen laatu oli talvella hyvä, mutta elokuussa huono. Elokuussa vedessä todettiin lämpökestoisia koliformisia bakteereita noin 1100 kpl/dl.

Ahvenisjärven vedenlaatu pysyy välttävällä tasolla voimakkaiden happitalouden häiriöiden ja voi-makkaasti luonnontasosta kohonneen rehevyystason takia.

5.2 Sorsalampi

Sorsalampi sijaitsee keskellä Sorsapuistoa. Järveen on tullut kuormitusta ympäröivältä kaupunkialu-eelta. Rannalla on ollut tiilitehdas, nahkatehdas ja eläinpuisto, jotka ovat kuormittaneet lampea. Sorsalampi oli rehevöitynyt vuosien saatossa voimakkaasti. Vesi oli kesäisin ylirehevää ja levien vih-reäksi värjäämää. Talvella happi loppui jään alta ja vesi haisi rikkivedylle.

KVVY:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi Sorsalampi päätettiin kunnostaa saostamalla veden fosfori kemial-lisesti. Ensimmäinen saostus tehtiin kevättalvella 2011, ja toinen syksyllä 2011 avovesiaikana. Saos-tukseen käytettiin alumiinikloridiliuosta.

Fosforipitoisuus oli ennen saostusta jätevesimäisissä lukemissa (jopa 900 µg/l) laskien odotetusti minimitasolleen heti kemikaalin levityksen jälkeen. Fosforipitoisuus oli alimmillaan toukokuussa 2011 48 µg/l. Fosforipitoisuus kohosi hiljalleen kesän aikana, koska fosforia pääsi vapautumaan pohjasta takaisin veteen. Elokuussa 2011 pitoisuus oli 130 µg/l eli huomattavasti aikaisempaa alhaisempi, mutta kuitenkin erittäin rehevän järven luokassa. Saostus uusittiin syksyllä, jolloin fosforipitoisuus laski karujen järvien tasolle ollen joulukuussa vain 12 µg/l. Elokuussa 2012 fosforipitoisuus oli jälleen kohonnut tasolle 160 µg/l. Lopputalven 2013 fosforipitoisuus (59 µg/l) oli kuitenkin alle 10 % talven 2011 tasosta. Saostuksella oli siten päästy huomattavasti alhaisempaan rehevyystasoon, missä oltai-siin ilman toimenpiteitä (kuva 5.1).

Saostus uusittiin keväällä 2013 ja se ajoittui kesäkuun alkuun. Voimakas leväkukinta ehti käynnistyä ennen saostusta jo toukokuun aikana ja klorofyllipitoisuus oli jopa 120 µg/l. Vesi oli silmin nähden vihreää. Saostuksen aikana koettiin yllättäen ns. flotaatioilmiö, jossa kaasut nostavat veden kiinto-aineksen pintaan. Kaasuja erkaantuu vedestä suolapitoisuuden noustessa, koska kaasujen liukoisuus veteen tällöin pienenee. Levä nousi saostuksen jälkeen pintaan ja kellui siinä kunnes se vähitellen

19

hajosi. Levämassan ravinteet vapautuivat takaisin veteen, joten saostustulos jäi olennaisesti suunni-teltua heikommaksi. Fosforipitoisuus aleni vain 30 %, joka oli täysin riittämätöntä. Leväsamennus palasikin Sorsalampeen heti saostuksen jälkeen ja tavoiteltu tulos jäi saavuttamatta. Tulosten perus-teella todettiin, ettei saostusta kannata tehdä keväällä rehevissä järvissä levätuotannon jo käynnis-tyttyä.

Kuva 5.1. Sorsalammen fosforipitoisuus vuosina 2011-2017.

Talvi 2014 oli sääoloiltaan suotuisa vesistöjen kannalta. Sorsalammenkin vesi pysyi niukasti hapellise-na. Fosforipitoisuus laski talven aikana tasoon 42 µg/l eli jopa alhaisemmaksi kuin edellistalvena. Kesällä rehevyys lisääntyi ja fosforipitoisuus oli elokuussa 190 µg/l ja klorofyllipitoisuus samoin 190 µg/l. Molemmat edustavat reilusti ylirehevää tuotantotyyppiä. Saostus toistettiin jälleen lokakuun lopulla tuotantokauden jälkeen. Alumiini saosti jälleen lähes kaiken fosforin, koska fosforipitoisuus oli saostuksen jälkeen vain 6 µg/l. Annostus oli hieman ylisuuri, koska pH laski tasoon 5,1. Alumiinipitoi-suus oli samaan aikaan 7000 µg/l. Reilun kuukauden kuluttua happamuus oli normalisoitunut ja fos-foripitoisuus kohonnut tasoon 39 µg/l. Sorsalampi oli edelleen jäätön. Sorsalammen tila oli edelleen vuonna 2014 välttävä/huono.

Talvi 2015 oli edellistalven tavoin sääoloiltaan suotuisa vesistöjen kannalta. Sorsalammessa happiti-lanne oli silti heikentynyt välttäväksi jo tammikuun alussa ja maaliskuun alussa vesimassa oli hape-ton. Heikentyvästä happitilanteesta huolimatta fosforipitoisuus laski talven kuluessa saavuttaen mi-nimin maaliskuussa, jolloin fosforipitoisuus (19 µg/l) oli lievästi rehevien vesien tasolla. Huhtikuussa rehevyys oli lähtenyt nousuun ja fosforipitoisuus oli kohonnut rehevien vesien raja-arvon tuntumaan (30 µg/l). Kesän kuluessa rehevyys lisääntyi ja elokuussa fosforipitoisuus oli jo 140 µg/l ja klorofylli 120 µg/l. Molemmat edustavat ylirehevää tuotantotyyppiä. Tilanteesta voidaan päätellä, että voi-makkaasti pilaantuneen vesistön kunnostustoimet vaikuttavat hitaasti ja vaativat kärsivällisyyttä.

Tammikuun alussa vuonna 2016 happitilanne oli edellisvuosia parempi, sillä happipitoisuus oli vielä 6,4 mg/l. Maaliskuun alussa happi oli silti kulunut loppuun. Fosforipitoisuus kasvoi talven kuluessa vain lievästi, mutta oli edellistalviin verrattuna suurempi sekä alku- että lopputalvella. Kesällä puoles-taan rehevyystaso pysyi edelliskesiä selvästi pienempänä. Fosforipitoisuus oli 47 µg/l ja klorofyllipi-toisuus 30 µg/l. Fosforipitoisuus oli reheville ja klorofyllipitoisuus erittäin reheville vesille ominainen.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

20.

1.20

118.

3.20

118.

4.20

1120

.4.2

011

12.5

.201

130

.5.2

011

10.6

.201

129

.8.2

011

8.11

.201

12.

12.2

011

7.12

.201

11.

2.20

1215

.3.2

012

3.5.

2012

23.5

.201

214

.8.2

012

11.1

0.20

1210

.1.2

013

12.3

.201

322

.5.2

013

6.6.

2013

26.6

.201

32.

9.20

139.

1.20

1413

.3.2

014

16.4

.201

412

.5.2

014

20.5

.201

413

.8.2

014

21.1

0.20

1423

.10.

2014

2.12

.201

411

.12.

2014

8.1.

2015

3.3.

2015

21.4

.201

525

.8.2

015

14.1

.201

67.

3.20

161.

9.20

162.

1.20

1720

.3.2

017

10.8

.201

7

Sorsalammen fosforipitoisuus 2011-2017µg/l

20

Kesän näytteenotto ajoittui syyskuun alkuun, ja onkin mahdollista ettei näytteenotto ajoittunut mak-simipitoisuuksien aikaan.

Vuoden 2017 tammikuun happitilanne oli edellisvuosia heikompi ja happea oli enää vähän (1,3 mg/l) jäljellä. Maaliskuussa Sorsalammessa todettiin hapen ylikylläisyys (140 %), joka on todennäköisesti johtunut jään alla tapahtuneesta levien runsastumisesta. Fosforipitoisuus kasvoi talven aikana reilusti ja maaliskuussa vedessä todettiin ensimmäisen saostuksen jälkeisen ajan korkein fosforipitoisuus (210 µg/l). Kesällä fosforipitoisuus pysyi ylirehevässä luokassa. Myös klorofyllipitoisuudessa todettiin elokuussa ennätyksellisen korkea pitoisuus, 210 µg/l. Kokonaistilanne oli siten heikompi kuin aikoi-hin.

6. LYHYT TIIVISTELMÄ

Tampereen järvien vedenlaatuseurantaa jatkettiin vuonna 2017 aikaisempaan tapaan. Järvien veden-laatu tutkittiin lopputalvella ja -kesällä. Tutkittuja järviä oli yhteensä 17 kpl. Tämän lisäksi seurannas-sa olivat Vuoreksen alueen kaksi järveä ja erillinen kunnostuskohde Sorsalampi.

Tutkituista Tampereen järvistä parhaimpana voidaan pitää edelleen Kaukajärveä, jonka vesi on karua ja kirkasta. Myös Ala-Pirttijärvi, Keskinen Pirttijärvi, Tesomajärvi ja Vääräjärvi ylsivät vuonna 2017 erinomaiseen virkistyskäyttöluokkaan. Lisäksi hyvässä laatuluokassa olivat Iso Päiväjärvi, Pitkäjärvi, Pirttijärvi, Valkeajärvi ja Ylä-Pirttijärvi.

Jälleen kerran tutkituista järvistä voimakkaimmin olivat rehevöityneet Sorsalampi, Iidesjärvi ja Ah-venisjärvi (kuva 6.1, kuva 6.2). Nämä järvet soveltuivatkin välttävästi tai jopa huonosti virkistyskäyt-töön. Lisäksi Toritunjärven fosforipitoisuus oli rehevällä tasolla. Muut vuonna 2017 tutkitut järvet olivat rehevyysasteeltaan karuja tai lievästi reheviä.

Kuva 6.1. Tampereen järvien pinnan läheisen veden (1 m) fosforipitoisuus loppukesällä vuonna 2017.

0

20

40

60

80

100

120

140

Ahve

nisj

ärvi

Alas

järv

i

Ala-

Pirt

tijär

vi

Fran

tsin

lam

mi

Halim

asjä

rvi

Iides

järv

i

Iso

Päiv

äjär

vi

Kauk

ajär

vi

Kesk

inen

Pirt

tijär

vi

Koip

ijärv

i

Pitk

äjär

vi (S

va)

Pirt

tijär

vi

Sors

alam

mi

Teso

man

järv

i

Torit

unjä

rvi

Uas

järv

i

Valk

eajä

rvi

Väär

äjär

vi

Ylä-

Pirt

tijär

vi

µg/l

Kok.P µg/l

luonnontila

kohonnut

rehevä

21

Kuva 6.2. Tampereen järvien pinnan läheisen veden (1 m) typpipitoisuus loppukesällä vuonna 2017.

Kuva 6.3. Tampereen järvien pinnan läheisen veden (1 m) sähkönjohtavuus loppukesällä vuonna 2017.

0

250

500

750

1000

1250

1500

Ahve

nisj

ärvi

Alas

järv

i

Ala-

Pirt

tijär

vi

Fran

tsin

lam

mi

Halim

asjä

rvi

Iides

järv

i

Iso

Päiv

äjär

vi

Kauk

ajär

vi

Kesk

inen

Pirt

tijär

vi

Koip

ijärv

i

Pitk

äjär

vi (S

va)

Pirt

tijär

vi

Sors

alam

mi

Teso

man

järv

i

Torit

unjä

rvi

Uas

järv

i

Valk

eajä

rvi

Väär

äjär

vi

Ylä-

Pirt

tijär

vi

µg/l

Kok.N µg/l

luonnontila

kohonnut

0

5

10

15

20

25

30

35

Ahve

nisj

ärvi

Alas

järv

i

Ala-

Pirt

tijär

vi

Fran

tsin

lam

mi

Halim

asjä

rvi

Iides

järv

i

Iso

Päiv

äjär

vi

Kauk

ajär

vi

Kesk

inen

Pirt

tijär

vi

Koip

ijärv

i

Pitk

äjär

vi (S

va)

Pirt

tijär

vi

Sors

alam

mi

Teso

man

järv

i

Torit

unjä

rvi

Uas

järv

i

Valk

eajä

rvi

Väär

äjär

vi

Ylä-

Pirt

tijär

vi

mS/m

S.joht. mS/m

luonnontila

kohonnut

22

Kuva 6.4. Tampereen järvien pinnan läheisen veden (1 m) humusleima loppukesällä vuonna 2017.

KVVY Tutkimus Oy

Laatinut:

Limnologi Marika Paakkinen

Ympäristöasiantuntija Lauri Sillantie

Hyväksynyt:

Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta

LIITTEET:

Liite 1. Tutkimustulokset

0

5

10

15

20

25

30

35

40Ah

veni

sjär

vi

Alas

järv

i

Ala-

Pirt

tijär

vi

Fran

tsin

lam

mi

Halim

asjä

rvi

Iides

järv

i

Iso

Päiv

äjär

vi

Kauk

ajär

vi

Kesk

inen

Pirt

tijär

vi

Koip

ijärv

i

Pitk

äjär

vi (S

va)

Pirt

tijär

vi

Sors

alam

mi

Teso

man

järv

i

Torit

unjä

rvi

Uas

järv

i

Valk

eajä

rvi

Väär

äjär

vi

Ylä-

Pirt

tijär

vi

mg O2/l

CODMnmgO2/lluonnontila

kohonnut

KVVY Tutkimus OyVesinäytteiden tutkimustuloksia

* akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064

Tampereen järvitutkimukset (TAMPERE)Lempäälän järvitutkimukset (LEMPAALA)

Liite 1, sivu 1/9

Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *pH *Väri *Alkalin *KHT *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *As. *Cl *SO4 *Ca *Fe *Al *Mn *Lämpkolif *KlorofSyvyys (m) °C mg/l % FNU mS/m mg/l Pt mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml mg/m3

12.1.2017 TAMPERE / AHVENISJ Ahvenisjärvi Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0,5 dm; Jää 2 dm; Klo 14:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -4 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 0,6 4,5 31 14,6 6,8 1000 280 350 743.0 0,75.0 0,7 4,6 32 14,5 6,8 1000 280 350 748.0 0,910.0 2,6 0,53 4 14,7 6,7 990 94 480 11012.0 3,5 <0,2 15,2 24014.0 3,7 <0,2 <1 15,6 6,7 2100 17 1500 370

20.2.2017 TAMPERE / AHVENISJ Ahvenisjärvi Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 11:31; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -2 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180;

1.0 0,6 3,0 21 853.0 0,55.0 0,5 3,2 22 838.0 0,5 3,1 2210.0 0,8 2,6 18 8912.0 2,6 <0,2 <1 32014.0 3,6 <0,2 <1 510

14.3.2017 TAMPERE / AHVENISJ Ahvenisjärvi Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 1 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 200;

1.0 1,0 2,6 18 1,4 15,6 6,8 45 0,61 6,6 1100 510 210 91 0,66 12 160 72 45.0 0,7 2,8 20 1,4 15,6 6,5 1100 500 200 90 0,62 12 160 728.0 0,7 2,7 1910.0 0,8 2,8 19 1,8 15,6 6,8 6,6 1100 490 210 92 0,63 12 180 7312.0 2,9 <0,2 <114.0 3,9 <0,2 <1 29 18,3 6,8 10 2800 21 2300 460 0,86 16 840 270

22.5.2017 TAMPERE / AHVENISJ Ahvenisjärvi Kok.syv. 14,8 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja KRe; Ilm.lt. 14 °C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 230;

1.0 15,3 11,0 110 14,7 7,9 590 <5 52 443.0 7,65.0 7,0 8,0 66 14,8 7,0 770 280 89 398.0 5,710.0 5,0 3,5 28 15,1 6,8 980 360 260 8312.0 5,0 3,7 15,1 9514.0 4,9 2,4 18 15,1 6,7 1100 310 370 140




Liite 1, sivu 2/9


17.8.2017 TAMPERE / AHVENISJ Ahvenisjärvi Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja KRe; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90;

1.0 18,6 10,4 110 19 12,8 8,7 47 0,48 7,8 820 <5 <3 49 9,2 91 18 ~11005.0 7,8 0,52 410.0 5,6 <0,2 <1 6,8 16,6 6,7 7,0 1200 <5 880 300 12 460 20014.0 5,3 <0,2 <1 14 16,9 6,7 7,4 1700 <5 1300 330 12 600 2200-2 82

22.2.2017 TAMPERE / ALASJ Alasjärvi (Ruotula) Kok.syv. 8,0 m; Näk.syv. 4,3 m; Jää 4 dm; Klo 13:25; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -6 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 1,4 8,1 57 0,80 25,4 7,0 23 0,60 5,3 790 310 5 13 38 82 190 05.0 2,8 1,6 12 4,2 25,2 6,8 5,2 860 400 20 16 38 440 7407.5 3,2 0,25 2 23 25,6 6,8 5,5 1100 87 550 55 38 2600 1200

17.8.2017 TAMPERE / ALASJ Alasjärvi (Ruotula) Kok.syv. 8,6 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja KRe; Ilm.lt. 20 °C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 19,3 8,4 91 5,5 24,6 7,6 23 0,54 5,8 450 <5 5 18 39 140 100 35.0 15,3 0,58 6 6,5 26,0 7,1 6,8 560 <5 120 23 39 39 34007.5 10,1 <0,2 <1 9,7 27,9 7,1 10 2100 <5 1600 350 38 8900 61000-2 13

20.3.2017 TAMPERE / ALAPIRT Ala Pirttijärvi Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 5,5 m; Jää 5 dm; Klo 12:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 3 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 2,7 9,3 68 0,37 2,5 6,5 12 0,10 2,9 320 92 7 8 47 5,7 010.0 2,7 7,7 57 0,37 715.0 2,7 6,7 49 0,45 2,5 6,2 2,9 320 110 4 6 99 8,520,5 3,0 3,8 28 0,88 2,6 6,2 3,0 360 120 18 11 350 140

24.8.2017 TAMPERE / ALAPIRT Ala Pirttijärvi Kok.syv. 23,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 330;

1.0 16,6 8,6 88 1,2 2,5 7,0 14 0,11 3,1 260 <5 4 12 34 17 310.0 7,6 5,8 48 0,87 915.0 5,9 3,6 29 1,3 2,6 6,2 2,8 250 48 9 11 250 8221,5 5,7 2,1 17 3,4 2,7 6,2 3,0 310 66 28 17 570 2100-2 5,5

6.3.2017 TAMPERE / FRANTS Frantsinlammi Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 0,2 dm; Jää 5 dm; Klo 12:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90;

1.0 1,1 9,2 65 1,7 3,7 6,0 180 0,086 24 980 370 22 33 1200 79 05.0 1,8 8,7 63 1,9 3,6 5,8 25 1000 390 7 34 1300 868.0 2,0 6,4 46 3711.0 2,3 3,0 22 3,5 3,8 5,8 210 26 1100 400 8 55 3600 180




Liite 1, sivu 3/9


10.8.2017 TAMPERE / FRANTS Frantsinlammi Kok.syv. 11,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 15,5 5,0 50 6,0 3,2 5,9 220 0,081 37 810 52 19 29 1500 160 ~1505.0 11,8 <0,2 2 9,0 3,4 6,0 460 13 19 14 1900 2308.0 7,5 2,3 19 1710,5 6,5 1,1 9 9,3 3,6 6,0 730 250 49 21 2900 4200-2 12

9.3.2017 TAMPERE / HALIMAS Halimasjärvi Kok.syv. 13,2 m; Näk.syv. 0,7 m; Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 14:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 1 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180;

1.0 1,2 7,5 53 1,6 6,4 6,0 160 0,13 20 910 330 5 26 950 82 05.0 3,3 3,5 26 1,4 2510.0 3,8 <0,2 <1 6,4 11,3 6,5 25 3000 120 2200 330 8300 27012.0 4,1 <0,2 <1 8,2 13,6 6,5 27 4300 35 3700 570 13000 350

24.8.2017 TAMPERE / HALIMAS Halimasjärvi Kok.syv. 13,5 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:25; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 330;

1.0 P 6,3 E 2,8 6,2 6,5 170 0,14 23 600 14 15 24 610 21 145.0 6,2 <0,2 <1 3,9 4510.0 4,8 <0,2 <1 9,2 14,0 6,5 30 4100 9,7 3200 550 13000 37012.0 4,7 <0,2 <1 8,7 15,5 6,5 33 5500 9,9 4600 880 17000 4400-2 11

17.1.2017 TAMPERE / IIDES Iidesjärvi Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0,3 dm; Jää 3 dm; Klo 12:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -3 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180;

1.0 1,8 4,4 322.0 2,9 1,9 14

14.2.2017 TAMPERE / IIDES Iidesjärvi Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0 dm; Jää 4 dm; Klo 8:30; Näytt.ottaja RO; Ilm.lt. 2 °C; Pilv. 4 /8;

1.0 2,2 2,1 152.0 2,8 1,0 8

22.2.2017 TAMPERE / IIDES Iidesjärvi Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 10:55; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -7 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 3,0 3,8 28 4,6 34,3 7,1 29 1,4 3,5 1300 340 470 33 38 520 710 02.0 2,8 2,9 22 16 41,1 7,0 3,0 1200 320 480 31 58 1100 630




Liite 1, sivu 4/9


27.3.2017 TAMPERE / IIDES IidesjärviKlo 12:00; Näytt.ottaja RO;

1.0 3,7 7,2 552.0 3,8 6,0 46

17.8.2017 TAMPERE / IIDES Iidesjärvi Kok.syv. 2,9 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 16:25; Näytt.ottaja KRe; Ilm.lt. 21 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 19,2 12,0 130 43 22,0 9,2 41 0,99 6,4 830 <5 3 120 24 730 140 22.0 19,1 11,6 130 36 22,1 8,9 6,2 790 <5 5 100 24 820 1600-2 130

20.3.2017 TAMPERE / ISOPAI Iso Päiväjärvi Kok.syv. 9,4 m; Näk.syv. 4,2 m; Jää 4 dm; Klo 09:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 3 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 2,6 11,5 84 0,38 3,1 6,5 18 0,12 4,2 480 140 15 7 100 230 05.0 4,2 2,6 20 0,88 3,1 6,2 3,9 510 220 9 8 310 8108,4 4,3 0,21 2 5,9 3,8 6,3 4,6 790 26 320 19 2700 1900

24.8.2017 TAMPERE / ISOPAI Iso Päiväjärvi Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 330;

1.0 17,9 8,2 86 2,3 2,7 6,8 26 0,11 4,3 320 <5 <3 11 73 200 75.0 15,5 0,73 7 1,6 4,1 6,4 4,8 350 <5 <3 15 47 29008.0 7,7 <0,2 <1 5,5 4,9 6,5 5,7 380 <5 <3 27 4000 39000-2 22

12.1.2017 TAMPERE / ISOVIROL Virolainen Kok.syv. 15,3 m; Näk.syv. 2,2 m; Lumi 0,5 dm; Jää 2 dm; Klo 15:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -4 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 1,5 9,1 65 12,0 6,8 8 2,8 36 135.0 2,6 8,5 62 11,7 6,8 1010.0 3,5 7,0 53 11,7 6,7 10 2,7 34 1212.0 3,6 6,6 50 11,8 6,7 2,7 35 1214.5 3,7 3,5 26 12,7 6,6 16 2,8 37 13

14.3.2017 TAMPERE / ISOVIROL Virolainen Kok.syv. 15,5 m; Näk.syv. 6,0 m; Jää 4 dm; Klo 12:50; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 1 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 200;

1.0 2,1 8,6 62 0,26 12,6 6,8 36 0,29 7,7 620 200 10 10 40 16 05.0 2,8 6,4 47 0,25 12,3 6,7 910.0 3,5 5,4 41 0,40 12,2 6,6 7,3 610 190 7 10 39 5214.5 3,9 0,53 4 0,62 13,4 6,6 8,2 750 220 71 18 140 1500




Liite 1, sivu 5/9


22.2.2017 TAMPERE / KAUKA Kaukajärvi Kok.syv. 22,2 m; Näk.syv. 8,0 m; Jää 4 dm; Klo 11:54; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -6 °C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 1,6 12,3 88 0,73 10,5 7,3 8 0,41 1,5 340 63 4 11 12 1,7 010.0 2,7 9,9 73 0,68 9,8 7,1 1,4 290 82 4 8 23 5,315.0 2,8 9,5 70 0,86 9,9 7,0 290 91 3 9 20 3,421.0 3,3 4,6 34 0,59 10,0 6,8 1,4 340 130 4 16 47 17

17.8.2017 TAMPERE / KAUKA Kaukajärvi Kok.syv. 21,9 m; Näk.syv. 6,4 m; Klo 09:45; Näytt.ottaja KRe; Ilm.lt. 18 °C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 19,2 8,9 96 4,8 9,9 7,7 7 0,38 1,7 230 <5 6 10 24 3,1 210.0 10,7 8,8 79 3,2 10,0 7,1 1,6 200 <5 14 11 25 4,515.0 7,4 7,9 65 3,2 10,0 6,9 220 14 15 8 19 3,121.0 6,0 3,7 29 4,6 10,0 6,7 1,6 350 72 86 24 79 370-2 2,3

20.3.2017 TAMPERE / KESPIRT Keskinen Pirttijärvi Kok.syv. 18,4 m; Näk.syv. 6,9 m; Jää 5 dm; Klo 13:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 3 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 2,4 11,4 83 0,26 2,7 6,6 13 0,13 2,9 290 50 16 5 35 3,5 010.0 3,3 6,9 52 0,31 515.0 3,5 4,7 35 0,49 2,7 6,2 2,7 320 110 7 11 190 3217,4 3,9 0,64 5 2,1 3,3 6,4 3,2 480 59 160 24 970 1300

24.8.2017 TAMPERE / KESPIRT Keskinen Pirttijärvi Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 330;

1.0 17,6 8,6 90 1,1 2,6 7,0 12 0,12 2,8 240 <5 5 7 32 23 010.0 7,1 5,3 44 0,82 715.0 5,6 2,2 18 1,0 2,8 6,2 2,5 270 57 11 12 160 10018.0 5,2 0,97 8 1,4 2,9 6,2 2,7 310 66 25 18 330 3500-2 3,6

23.2.2017 LEMPAALA / KOIPI Koipijärvi 9 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Lumi 0,5 dm; Jää 4 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja Alu; Ilm.lt. -2 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 270;

1.0 1,4 11,7 83 0,87 14,2 6,9 23 0,34 4,8 440 7 8 9,9 03.0 2,8 6,0 44 96.0 3,3 3,1 23 1,8 30,9 6,7 22 0,56 3,9 1000 66 10 9,4

24.8.2017 LEMPAALA / KOIPI Koipijärvi 9 Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 14 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 0;

1.0 17,5 7,8 82 6,0 14,3 7,2 25 0,34 5,6 330 8 14 9,9 33.0 17,5 8,0 83 146.0 16,6 7,5 77 6,9 14,8 7,1 30 0,44 6,1 440 110 17 9,90-2.0 9,3




Liite 1, sivu 6/9


6.3.2017 TAMPERE / PITKAJ Pitkäjärvi keskiosa (Sorilanjoen va) Kok.syv. 12,2 m; Näk.syv. 4,3 m; Lumi 0,2 dm; Jää 5 dm; Klo 09:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -10 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0;

1.0 1,2 10,8 76 0,35 3,3 6,2 38 0,093 7,6 520 98 34 8 240 93 05.0 4,0 3,2 25 0,59 3,1 6,0 6,9 480 110 24 8 36011,2 4,2 <0,2 1 7,7 3,7 6,2 9,4 780 25 280 28 1800 1700

10.8.2017 TAMPERE / PITKAJ Pitkäjärvi keskiosa (Sorilanjoen va) Kok.syv. 12,2 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 15:48; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 18,7 8,1 87 2,6 2,7 6,7 32 0,079 7,5 340 <5 <3 13 150 89 65.0 17,1 5,7 60 3,3 2,8 6,2 9,2 310 <5 7 9 370 3208.0 9,1 <0,2 211.0 7,9 <0,2 <1 20 4,4 6,4 10 290 <5 <3 8 5700 24000-2 16

6.3.2017 TAMPERE / PIRTTIJ Pirttijärvi Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 2,9 m; Lumi 0,3 dm; Jää 5 dm; Klo 11:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90;

1.0 0,5 8,9 61 0,46 3,4 6,1 52 0,088 11 520 120 5 9 300 79 05.0 2,9 7,1 52 0,45 3,1 6,110,0 3,5 6,2 46 0,44 3,1 6,1 8,9 480 120 6 9 300 13013,0 3,8 0,66 5 1,0 3,7 6,1 10 680 66 190 25 910 1700

10.8.2017 TAMPERE / PIRTTIJ Pirttijärvi Kok.syv. 14,2 m; Näk.syv. 2,2 m; Klo 14:20; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 18 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 17,9 8,0 84 1,3 2,9 6,6 42 0,078 10 380 <5 <3 10 140 45 15.0 9,7 3,9 35 0,84 3,1 6,010,0 5,5 4,2 34 0,53 3,1 5,9 9,7 420 120 8 8 350 17013,0 4,7 0,68 5 1,3 3,7 6,1 11 500 94 110 8 1300 20000-2 7,3

2.1.2017 TAMPERE / SORSAL Sorsalampi Kok.syv. 1,4 m; Lumi 0,1 dm; Jää 2 dm; Klo 11:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -3 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 230;

1.0 2,3 1,3 9 5,3 18,2 6,8 44 0,72 5,7 3600 18 2600 64 30 1300 39 550 ~5

20.3.2017 TAMPERE / SORSAL Sorsalampi Kok.syv. 1,1 m; Näk.syv. 0,6 m; Lumi 0 dm; Klo 13:50; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 2 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s;

1.0 3,8 18,1 140 12 16,2 7,4 64 0,65 7,5 3200 160 460 210 27 1600 130 320 0

10.8.2017 TAMPERE / SORSAL Sorsalampi Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 0,4 m; Klo 17:11; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 18 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 18,2 7,7 82 25 13,5 8,4 52 0,50 10 1400 <5 140 20 840 160 ~3000-2 210




Liite 1, sivu 7/9


22.2.2017 TAMPERE / TESOMA Tesomajärvi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 4,5 m; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -10 °C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 1,3 8,6 61 0,45 8,2 6,9 22 0,33 4,6 720 340 4 11 190 3,0 03.0 2,2 7,2 52 135.0 3,7 1,9 15 1,9 8,1 6,6 4,8 740 360 8 13 470 310

17.8.2017 TAMPERE / TESOMA Tesomajärvi Kok.syv. 6,0 m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja KRe; Ilm.lt. 21 °C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 20,0 8,7 95 2,3 7,5 7,3 20 0,32 5,3 360 <5 8 11 53 31 323.0 18,9 8,1 87 125.0 12,1 0,89 8 8,1 8,2 6,7 5,3 440 <5 <3 31 690 9500-2 9,9

22.2.2017 TAMPERE / TORITTU Toritunjärvi Kok.syv. 3,2 m; Näk.syv. 2,1 m; Jää 4 dm; Klo 12:44; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. -6 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 2,2 4,0 29 2,0 37,8 6,9 36 0,79 4,8 1200 920 5 13 490 240 1

17.8.2017 TAMPERE / TORITTU Toritunjärvi Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 11:12; Näytt.ottaja KRe; Ilm.lt. 19 °C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 140;

1.0 17,1 11,2 120 8,7 28,8 7,5 67 0,62 9,7 770 160 22 44 730 200 140-2 65

6.3.2017 TAMPERE / UASJ Uasjärvi Kok.syv. 9,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0,4 dm; Jää 5 dm; Klo 12:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90;

1.0 1,3 7,5 53 0,71 3,5 6,0 150 0,095 21 820 190 5 20 680 89 05.0 2,6 4,9 36 0,80 3,4 6,0 20 780 190 8 21 750 1108.0 3,4 <0,2 <1 4,2 3,8 6,0 23 1100 84 230 76 1900 350

10.8.2017 TAMPERE / UASJ Uasjärvi Kok.syv. 9,2 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 230;

1.0 16,5 5,4 56 2,0 2,9 6,3 130 0,099 24 570 5,8 16 27 390 29 155.0 8,7 1,1 9 1,1 3,2 5,9 19 450 69 14 12 710 1108.0 5,7 <0,2 <1 15 4,2 6,2 27 1000 7,0 360 32 5900 6600-2.0 16




Liite 1, sivu 8/9


6.3.2017 TAMPERE / VALKEAJA Valkeajärvi Kok.syv. 19,5 m; Näk.syv. 6,3 m; Lumi 0,3 dm; Jää 5 dm; Klo 14:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 90;

1.0 1,5 8,4 60 0,22 3,2 6,5 15 0,14 3,7 400 150 5 5 52 72 05.0 3,1 6,8 50 0,21 2,9 6,410.0 3,4 7,5 56 0,24 2,9 6,4 3,2 350 140 4 4 53 8115.0 3,7 4,8 36 0,33 3,0 6,3 360 618,5 4,1 <0,2 <1 2,1 5,2 6,8 5,5 680 21 350 18 160 5600

10.8.2017 TAMPERE / VALKEAJA Valkeajärvi Kok.syv. 20,2 m; Näk.syv. 4,0 m; Klo 11:43; Näytt.ottaja ASU; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 18,7 8,9 95 1,4 2,8 7,1 14 0,13 3,8 240 <5 6 7 18 18 25.0 16,0 9,5 96 1,3 2,9 6,910.0 6,0 5,9 48 0,49 2,8 6,3 3,7 300 100 20 6 21 3315.0 4,9 7,1 56 0,37 3,0 6,3 350 519.0 4,7 <0,2 <1 11 6,1 6,7 6,7 840 <5 590 14 3700 60000-2.0 4,9

9.3.2017 TAMPERE / VAARAJ Vääräjärvi 1, keskiosa Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 4,8 m; Lumi 0,5 dm; Jää 4 dm; Klo 13:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 1 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180;

1.0 1,5 10,7 76 0,35 5,2 6,8 14 0,27 3,2 530 140 17 11 25 7,2 05.0 3,1 6,7 50 0,40 810.0 3,2 5,7 42 0,85 4,8 6,6 15 2,8 450 160 5 8 46 12014.0 3,2 1,0 8 1,8 5,5 6,6 18 3,5 670 220 100 12 65 1900

24.8.2017 TAMPERE / VAARAJ Vääräjärvi 1, keskiosa Kok.syv. 15,0 m; Näk.syv. 3,0 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 17 °C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 330;

1.0 18,2 8,2 87 2,0 4,6 7,2 16 0,24 3,2 350 <5 9 10 54 76 15.0 17,6 7,9 83 2,2 1110.0 7,2 3,3 27 2,1 4,9 6,6 290 36 18 10 130 42014.0 6,3 0,24 2 2,4 7,3 6,9 750 <5 500 16 42 61000-2 6,5

20.3.2017 TAMPERE / YLAPIRT Ylä Pirttijärvi Kok.syv. 10,8 m; Näk.syv. 3,5 m; Jää 5 dm; Klo 14:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 3 °C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220;

1.0 2,4 7,0 51 0,57 3,0 6,3 32 0,14 5,1 360 120 5 7 300 30 05.0 2,5 7,1 52 0,57 610.0 2,7 6,4 47 0,77 3,1 6,3 5,1 390 130 9 7 340 62




Liite 1, sivu 9/9


24.8.2017 TAMPERE / YLAPIRT Ylä Pirttijärvi Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 3,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 15 °C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 330;

1.0 16,5 8,1 83 1,5 2,8 6,9 22 0,13 4,7 290 <5 4 10 120 40 >805.0 13,6 4,0 39 1,2 910.0 6,1 <0,2 <1 21 3,5 6,3 5,5 550 19 260 33 3500 8900-2 6,4

Documents

SISÄLTÖ - tampere.fi · Aiemmin Alasjärvessä on todettu limalevää (Gonyostomum semen) ja mm. syksyllä 2009 todettiin erittäin runsas sinileväkukinta (Aphanizomenon sp.)