Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa - ttk.fi...Työturvallisuuskeskus 3 Lukijalle Liikenne ja liikkuminen on aina vaarallista: jos ympäristöön lisätään isoja tai pieniä koneita,

Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa

Työturvallisuuskeskus 1

Sisältö

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, rakennusaineteollisuuden työalatoimikunta Teksti ja kuvat: Juha Merjama, Tapaturva Oy Taitto: Pen&Pen OyPaino: Paintek Pihlajamäki Oy2., uudistettu painos 2017ISBN 978-951-810-675-6 (nid.)ISBN 978-951-810-676-3 (pdf) Tuotenumero 20138

Lukijalle ................................................. 3

1 Sisäisen liikenteen suunnittelun ABC .. 4

2 Sisäisen liikenteen keskeiset vaarat ... 6

3 Keskeisten vaarojen torjuminen ja suojaimet ........................................... 8

4 Trukki ................................................ 10

5 Rekat ja työkoneet ........................... 12

6 Henkilönostot ................................... 14

7 Kulkutiet ja työtasot ......................... 16

8 Lastaaminen ja purkaminen ............. 18

9 Varastot ............................................ 20

10 Liikennealueen erityispiirteitä ........ 22

2 Työturvallisuuskeskus

Liikkumisturman ainekset kasassa: työntekijä oikaisee, pyöräkone peruuttaa, kuljettaja katsoo toiseen suuntaan eikä näe kulkijaa. Tähän kun lisätään kiire, hämärää, kompastumis-/liukastumisvaaraa ja tumma vaatetus, niin riski alle jäämiseen on suuri.

Liikkumisturman ainekset kasassa tässäkin: näkemäalueet molemmin puolin rajoittuneet, ajoneuvo keskellä tietä. Tähän kun lisätään toinen kulkija, hieman hämärää sekä liikaa nopeutta, niin soppa alkaa olemaan valmis.


Lukijalle

Liikenne ja liikkuminen on aina vaarallista: jos ympäristöön lisätään isoja tai pieniä koneita, tulee siitä vieläkin vaarallisempaa. Logistiikan töissä 7–8 % työvoimasta loukkaan-tuu vuosittain tilastomerkinnän arvoisesti.

Sisäisen liikenteen ohjenuorana voidaan perustellusti pitää turvalli-suutta: turvallinen liikenne on suju-vaa ja tuottavaa. Pelkän sujuvuuden painottamisessa piilee kuitenkin myös kavala sudenkuoppa, sillä kaik-ki sujuva liikenne ei aina ole kaikille liikenteen osapuolille turvallista.

Vaikka tämä opas onkin suun nattu ennen kaikkea työntekijöille, on sen tarkoituksena esimerkkien, ohjeiden ja vinkkien avulla helpottaa myös esi-miesten ja suunnittelijoiden tehtäviä.

Turvallisia kilometrejä toivottaaJuha MerjamaTapaturva Oy

Sisäisen liikenteen pitää toimia saumattomasti tuotannon kanssa. Siksisuunnitteluun pitää ottaa mukaan rajapinnat, kuten lastaus.


1 Sisäisen liikenteen suunnittelun ABC

Se, mikä suunnittelussa säästetään, hävitään tapaturmissa ja työn tuotta-vuudessa – tämä pätee varsin hyvin myös liikenteessä. Siksi liikennesuun-nittelua edellytetään jo esimerkiksi työturvallisuuslaissa. Suunnittelun perusperiaate on, että

• jokainen siirto on riski sekä ihmi-sille, tuotteelle että kalustolle

• turvallinen logistiikka on myös su-juvaa ja tuottavaa, mutta sujuva ja tuottava logistiikka ei välttämättä ole turvallista

• työpaikalla pitää olla liikennesäännöt

• ajoneuvoliikenne ja henkilöliiken-ne tulee pyrkiä erottelemaan; usein hyvin pienillä ratkaisuilla saadaan asiat kuntoon – tai pilattua

• suunnitellaan paitsi tuotannon myös työntekijöiden ja tukitoi-mintojen ehdoilla; usein liikku-misen suunnittelusta unohtuu ihmisen normaalit tarpeet, kuten WC-käynnit, ruoka- ja kahvitunnit, sosiaalitiloissa käyminen sekä jäte-kuljetukset, tyhjien lavojen logis-tiikka, siivoaminen jne.

• vähintään tavanomaiset poikkeus-tilanteet ja niissä käytettävä kalus-to huomioidaan. Näitä ovat mm. lamppujen vaihdot, (sadevesi)viemäreiden imutyhjennys, au-raaminen ym. kunnossapito- sekä korjaustyöt.

Suunnittelemisen yhteydessä on huomioitava myös mm.

• työntekijöiden, korjausporukoiden ym. pysäköinti- ja liikkumistarve; on ratkaistava etukäteen esim. keiden sallitaan ajavan alueen sisäpuolella, missä siellä ja min-kälaisella nopeudella ja kalustolla kuljetaan

• asiattomien liikkuminen; on huo-mattava, että omat työntekijät voivat olla asiattomia ja ulkopuo-liset oikeilla asioilla liikkuvia; asia-ton on työnantajasta riippumatta henkilö, jolla ei ole esim. tarvetta, varustusta tai perehdytystä kulkea alueella itseään tai muita vaaran-tamatta

• pelastustiet. Pelastusteiden on olta-va aina ja kaikissa tilanteissa kulku- ja operointikelpoiset (leveys min. 3,5 m, korkeus min. 4,2 m). Pelas-tusajoneuvojen operointipaikalla pitää olla tilaa useille – jopa yli kymmenelle – raskaille ajoneuvoille. Nostolava tarvitsee leveyssuun-nassa tilaa 6–8 m, ja pituudeltaan ajoneuvo on linja-auton koko-luokkaa. Sammutusautot painavat 15–20 tonnia ja nostolava jopa 35 tonnia. Pelastustiet on tarvittaes-sa syytä suunnitella yhteistyössä paikallisen pelastusviranomaisen kanssa.


1 Sisäisen liikenteen suunnittelun ABC

Liikenteen suunnitteleminen on yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla.

Tehdasalueen suunnittelussa on otettava huomioon normaali-toiminnan lisäksi myös erilaiset tavalliset ja epätavalliset poikkeus-tilanteet.

Liikennesuunnittelun periaatteita ovat mm. selkeä liikenneympäristö ja peruuttamisen minimoiminen.


2 Sisäisen liikenteen keskeiset vaarat

Seuraavassa on sisäisen liikenteen va-kavimpia vaaroja avattu sattuneiden kuolemantapausten kautta. Tapauk-sen perässä oleva numero on tapauk-sen tutkintakoodi (juokseva numero sekä vuosi), ja tarkempi raportti on useasta tapauksesta löydettävissä osoitteesta http://totti/tvk.fi.

Lihasvoimin tapahtuvan liik-kumisen suurimmat vaarat liittyvät kaatumiseen, kompastumiseen ja liukastumiseen sekä putoamiseen. Useimmiten kaatumisesta selviää säikähdyksellä, mutta paljon tulee myös venähdyksiä sekä murtumia eri puolille kehoa. Usein vakavimmat vammat syntyvät, kun pään kulkurei-tillä on jotain kovaa, kompastutaan portaissa tai pudotaan – matalaltakin. Sattuneita kuolemantapauksia:

Työntekijä putosi lastauslaitu-rilta ja löi päänsä (TOT 25/08)Työntekijä oli lastauslaiturilla tyhjentämässä jätepuristinkont-teihin pakkauspahveja. Jostakin syystä hän oli ilmeisesti pudon-nut lastaus laiturilta ja lyönyt pu-dotessaan päänsä joko konttiin tai maahan.

Kun liikutaan tai ollaan konei-den lähellä, on aina olemassa vaka-van tapaturman mahdollisuus.Seu raa van esimerkin kaltaisia tapauk -sia on useita. Yliajanut väline on tyypillisesti rekka tai kuorma-auto, mutta muidenkin isojen työkonei-den, kuten trukkien ja pyöräkuor-maajien, alle on jääty:

Työntekijä jäi peruuttavan kuorma-auton alle (TOT 24/07)Työntekijä liikkui kuulonsuojai-met päässään. Hän ei havainnut takaansa peruuttavaa kuorma-autoa peruutushälyttimestä ja toisen työntekijän varoituksista huolimatta, vaan jäi kuorma-auton pyörien alle ja kuoli. Kuorma-autonkuljettajalla ei ollut mahdollisuutta nähdä kävelijää.

Peruuttamista voidaan vähentääläpiajomahdollisuudella.


2 Sisäisen liikenteen keskeiset vaarat

Työtapoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Korkealla ta-pahtuva tai painavien osien kanssa tehtävä tuttukin työ voi aiheuttaa tapaturmia:

Kuorma-auton sivulaita osui kuorma-autonkuljettajan pää-hän (TOT 14/05)Kuljettaja oli sitonut kuorman, jonka jälkeen hän alkoi nostaa sivulaitoja paikoilleen. Ylös nos-tettu sivulaita kippasi saranoil-laan hänen päälleen, kun hän oli kumarassa ottaakseen sivulaidan tolpan maasta. Hän menehtyi saa-miinsa vammoihin kahden viikon kuluttua.

Myös ajoneuvon kuljettaja on itse vaarassa, mikäli ajoneuvo kaatuu tai törmää johonkin:

Trukinkuljettaja jäi puristuk-siin kaivantoon peruuttaman-sa trukin alle (TOT 18/03)Trukinkuljettaja peruutti trukkia tehtaan pihalla olleen työmaa-alueen läpi. Hän peruutti trukin kulkureitin vieressä olleeseen kaivantoon, jolloin trukki kaatui. Työntekijä oli yrittänyt hypätä kaatuvasta trukista siinä kuiten-kaan onnistumatta ja jäi ristiselän kohdalta puristuksiin trukin alle ja menehtyi tapahtumapaikalle.

Liikenneympäristön on syytä olla selkeä myös tuotantolaitoksissa.

Ajovirhe, epätasainen maa, hankala lasti, äkkitilanne tai näiden yhdis-telmä voi viedä koneen kyljelleen. Työkoneen lähellä ei ole ikinä hyvä kulkutie.


3 Keskeisten vaarojen torjuminen ja suojaimet

Kaikki lähtee liikenneympäristöstä. Jo työturvallisuuslaki velvoittaa työn-antajaa poistamaan liikenne- ja liikku-misympäristön vaarat. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että

• työpaikalle laaditaan liikenneohjeet

• tarvittaessa liikennelajit erotellaan; erottelu on yksinkertaisimmillaan kaistamaalauksia tai kaiteita, isoim-millaan kokonaan erillisiä väyliä esim. jalankulkijoille ja työkonelii-kenteelle (tiet, kulkusillat)

• pysäköinti suunnitellaan; ei ole yhdentekevää, missä ajoneuvoja seisotetaan – tai ylipäätään, keiden sallitaan ajavan porttien sisäpuolelle

• laajemmassa mittakaavassa selvite-tään ja suunnitellaan kulkutarpeet: kaikki turha liikkuminen pitää karsia pois.

Yhteisellä työpaikalla liikenne- ja liikkumisympäristön suunnittelu ja kunnossapito on pääasiallista mää-räysvaltaa käyttävän työnantajan vastuulla.

Liikkumisen tai liikenteen tapatur-mien ehkäisyssä on muutamia perus-periaatteita:

• tilanteiden ennakointi rakenteissa, risteysten muotoilu: esim. näke-mäalueet, kohtisuorat risteykset, (lastausalueiden) vaakasuoruus/rakenteelliset stopparit

• näy ja tule nähdyksi: ajoneuvojen ja kulkijoiden pitää olla havaitta-vissa, esim. ajovalot, heijastimet, varoitusvilkut, kamerat, hälyttimet, vaatetus ja ajoneuvojen maalaus

• asianmukainen valaistus etenkin vaarallisissa paikoissa: lastausalueet, portaat, ajoneuvoliikenteen sisään-ajo-ovet

• rakenteiden asianmukaisuus: esim. kaiteet siellä missä niitä pitää olla, turhat kynnykset ja tasoerot pois-tettu, epätasaiset pinnat erottuvat ympäristöstään jne.

• siisteys ja järjestys: lankunpätkä väärässä paikassa voi kaataa trukin tai lastin – turha roju haittaa näky-vyyttä

• turvavöiden asentaminen ja käyt-täminen työkoneissa

• kunnossapito ja liukkauden torjunta

• harhautuminen vääriin paikkoihin tulee estää: esim. opasteet, aidat/puomit

• ohjeidenmukainen toiminta; poik-keustilannetoiminta koulutettava kaikille työntekijöille (esim. alku-sammutuskoulutus)

• kaikki alueella työskentelevät pitää perehdyttää vaaroihin (myös ulkopuoliset)

• ja tietenkin, kaikkien käytettävien koneiden ja välineiden pitää olla ehjät ja huolletut.


3 Keskeisten vaarojen torjuminen ja suojaimet

• kuulonsuojainten käyttäminen työkoneissa ja liikennealueilla harkittava erikseen; huomioitava mm. varoitusäänten kuuluminen; radiollisia kuulonsuojaimia ei pää-sääntöisesti tule käyttää

• tarvittaessa muut suojaimet, kuten suojalasit/visiiri, kypärä tai muu, esimerkiksi tilaajan edellyttämä varustus.

Liikennealueella käytettävät suo-jaimet:

• varovaatetus: aina vähintään liivit, mieluummin takki, mutta myös päähine ja housut, sillä esim. iso-jen koneiden peileistä saattaa näkyä kulkijasta havaintohetkellä vain hiha, lahje tai pää

• turvakengät

• putoamisvaarallisissa paikoissa valjaat (+ vaimennin + köysi + kiinnityspiste)

Kaiteilla voidaan varmistaa näke-mäalue ja estää tielle ryntääminen.

Minimivarustus liikennealueella on näkyvä vaatetus.


4 Trukki

Trukki on omalla voimalla toimiva kuormankäsittelylaite. Näitä ovat mm. vastapainotrukit, lavansiirto-vaunut (”sähköiset pumppukärryt”), keräilykoneet ym.

Trukin kuljettamiseen tarvi-taan aina työnantajan kirjallinen lupa ja asianmukainen koulutus.

Trukkityölle on ominaista isojen massojen käsittely. Jo pienimmilläkin koneilla massat ovat niin suuria, että ihminen jää lähtökohtaisesti toiseksi.

Työntekijä jäi trukin alle ter-minaalihallissa (TOT 12/05)Työntekijä käveli varastoalueella kohti oman työryhmänsä aluetta. Ilmeisesti hän ja lähestyvän trukin kuljettaja eivät havainneet toisiaan, vaan kävelijä jäi trukin alle.

Siksi

• tulee välttää trukkien ja ihmisten liikkumista samoilla alueilla

• trukeilla ei rakenteellisestikaan voi ajaa lujaa

• tulee huolehtia riittävistä näkemäalu-eista: trukilla ajamista hankaloittaa mm. taakasta sekä trukin rakenteista aiheutuvat näkemäesteet

• tulee huolehtia riittävistä pysäh-tymisalueista: äkkijarrutus tai väistöliike taakka päällä saattaa aiheuttaa taakan kaatumisen – kaa-tuva kuormakin voi vammauttaa

• trukilla ajetaan aina taakka ala-asennossa.

Trukkionnettomuudet johtuvat esim.

• trukin kaatumisesta (mm. luiskat, taakka ylhäällä ajaminen, huono painopiste, ajaminen lankunpät-kään/viemärikaivoon tms.)

• trukin putoamisesta (mm. lastaus-laiturin reunat, lastattavan/puret-tavan ajoneuvon ”pakeneminen” lastauslaiturilta työn aikana)

• puutteellisesta näkemisestä tai ha-vainnoinnista (mm. katveet, varoi-tusvälineiden puute)

• käsittelyvirheestä (mm. kokemat-tomuus, alhainen viretila, vää-ränlaisen ottimen käyttäminen – esim. haarukoilla nostetaan pih-tejä vaativaa kappaletta).

Näkymää trukin ohjaamosta rajoit-tavat mm. johteet.


4 Trukki

Työntekijä puristui junavau-nun ja liikkeelle lähteneen trukin väliin (TOT 12/07)Trukinkuljettaja oli ajanut trukin junan läheisyyteen kaltevalle asfaltille. Hän ei laittanut trukin käsijarrua päälle ja työskenteli selin trukkiin nähden. Trukki lähti itsestään liikkeelle, jolloin hän puristui trukin ja junanvaunun väliin ja menehtyi vammoihin tapaturmapaikalla.

Trukinkuljettaja itse tyypillisesti va-hingoittuu

• vakavasti jäätyään (kaatuvan) truk-kinsa alle

• yleisimmin laskeutuessaan konees-ta huolimattomasti (mm. hyppää-minen, jalan/käden lipeäminen) tai huonolle alustalle (mm. talvi, sora, epäjärjestys).

Trukinkuljettajille aiheutuu hel-posti huonosta ergonomiasta ai-heutuvia vaivoja, etenkin istuviltaan ajettavissa koneissa (niska, hartiat). Siksi monipuolinen liikkuminen sekä työaikana että sen jälkeen on tärkeää.

Turvavinkkejä:

• Bluespot auttaa muita havaitse-maan lähestyvän trukin (tai miksei muunkin työkoneen). Sininen valo ei oikein toimi ulkona kirkkaassa valossa (kuva oikealla).

• Peruutuskameran pitäisi olla vakiovaruste kaikissa työpaikko-jen työkoneissa. Monitorin sijoitta-minen on kriittistä havaitsemisen kannalta, ja se kannattaakin sijoit-taa sivu- tai taustapeilin katselin-jalle. Mikrofonilla varustetut mallit lisäävät näköärsykkeeseen myös kuulon.

• Turvavyö on pakollinen varuste trukeissa, joissa kuljettaja voi pu-dota ohjaamosta vaikkapa koneen kaatuessa.

• Nopeusrajoitin tehdasalueella voidaan säätää näkemäalueiden, ahtauden jne. mukaan, ja esim. eteen 15 km/h ja taakse 5 km/h ovat käytettyjä arvoja.

• Kattomajakka lisää havaitta-vuutta. Toimii työpaikoilla, joissa trukkeja on vähän eli valoon ei turruta. Tarpeellinen varuste, kun isolla koneella ajetaan sisälle.

• Peruutushälytin ja pakkima-jakka ovat isojen trukkien varus-teita. Piippari ja niihin yhdistetyt led-vilkut lisäävät havaittavuutta koneen akuutilla vaara-alueella.


5 Rekat ja työkoneet

Autonkuljettaja jäi työmaalla kuorma-auton alle (TOT 20/04)Kuorma-auto peruutti tietä pit-kin. Samaan suuntaan tietä pitkin kävellyt toinen autonkuljettaja jäi peruuttaneen kuorma-auton alle ja menehtyi heti vammoihinsa. Alle jäänyt oli opastanut henkilöautoa kuorma-auton ohittamisessa.

Toimitusjohtaja jäi sorakuo-palla pyöräkuormaajan alle (TOT 17/08)Toimitusjohtaja käveli pyöräkuor-maajan kulku-uraa pitkin. Pyörä-kuormaaja tuli hänen selkänsä takaa loivaa alamäkeä, jolloin kau-ha tönäisi toimitusjohtajaa keski-selän kohdalle. Tämän seurauksena hän kaatui ja jäi pyöräkuormaajan yliajamaksi. Toimitusjohtaja meneh-tyi välittömästi.

Rekoilla ja työkoneilla on pitkälti vastaavia ominaisuuksia kuin trukeilla (luku 4). Suurin ero on, että yleensä niiden massat ovat vieläkin suurem-pia, koneet ovat isompia ja niiden rakenteellinen nopeus voi olla suuri.

Vaikka kaikille työkoneille ei ole-kaan lakisääteistä käyttölupa- tai ajo-korttivaatimusta, on niiden käyttäjien koulutukseen ja osaamiseen syytä paneutua erityisesti: työnantajan on aina varmistuttava, että työntekijä osaa käyttää konetta. Ison koneen riskit ovat isot!

Isoissa koneissa sekä rekoissa ja kuorma-autoissa on usein suuret rakenteista tai kuormasta aiheutuvat katveet, esim.

• ohjaamosta ei näe peileilläkään kaikkialle; katveita on mm. kyljissä, perässä sekä keulassa

• pyöräkuormaajassa (ym.) katveita aiheuttaa myös kauha sekä perän moottoritila.

Katveiden lähistöllä työskentelyä tai liikkumista tulee välttää. Varmista kuljettajan kanssa esim. katsekon-taktilla, jos olet menossa työkoneen vaara-alueelle. Mikäli et voi olla var-ma, että kuljettaja on sinusta tietoi-nen, älä mene koneen lähelle.

Ison koneen kuljettaja ei välttä-mättä edes havaitse, jos on ajanut jonkun päältä. Siksi liikennesuunni-telman tekeminen kaikille tehdas-alueille on jo työturvallisuuslaissakin määrätty.


5 Rekat ja työkoneet

Koneiden kulkuteiden kuntoon on kiinnitettävä huomiota. Rem-pallaan oleva käsikahva tai jäätynyt askelma voi aiheuttaa kulkijan putoa-misen.

Ajoneuvojen peruutushälyttimistä on säädetty valtioneuvoston päätök-sessä 568/2012 (maksutta luettavissa osoitteessa www.finlex.fi).

Turvavinkkejä:

• Peruutuskameran pitäisi olla vakiovaruste kaikissa työpaikko-jen työkoneissa. Monitorin sijoitta-minen on kriittistä havaitsemisen kannalta, ja se kannattaakin sijoit-taa sivu-/taustapeilin katselinjal-le. Mikrofonilla varustetut mallit lisäävät näköärsykkeeseen myös kuulon.

• Peruutushälytin ja pakkima-jakka ovat isojen työkoneiden varusteita. Piippari ja niihin yh-distetyt led-vilkut lisäävät ha-vaittavuutta koneen akuutilla vaara-alueella, jolloin kone on helpommin havaittavissa myös melussa, kuulonsuojaimet päällä sekä syrjäsilmällä.

• 360-kamerat antavat kuvan esim. lintuperspektiivistä, jolloin koko työkone on katveineen näkyvissä.

• Peruutustutkia on säädettävällä keilalla. Tutkaa valittaessa tulee pohtia myös käyttöympäristöä: tutkan jatkuva piipitys kuormittaa turhaan.

Peruutushälyttimen rinnalle asen-netut keltaiset led-vilkut.

Kulku tapahtuu ns. kolmipistekul-kuna, jolloin vain yksi raaja kerral-laan on vapaana.

Ihminen katoaa helposti ison koneen katvealueisiin.


6 Henkilönostot

Työntekijä putosi trukin haa-rukoihin asetetun kuormala-van päältä (TOT 16/09)Työntekijän tarkoituksena oli asentaa valot sisääntulon lipan reunaan. Hän nousi haarukkatru-kin haarukoissa olleen kuorma-lavan päälle, joka nostettiin n. 3 m:n korkeuteen. Jostakin syystä lavalla ollut kaatui ja putosi alas.

Ihmisiä saa nostaa vain siihen tarkoitukseen valmistetulla henki-lönostimella, esim. nivelpuomi- tai saksilavanostimella. Henkilönostimen ja trukin henkilönostokorin käyttöä säädellään valtioneuvoston asetuk-sessa 403/2008.

Henkilönostimen käyttäjällä tulee olla laitteen käyttöön työn-antajan kirjallinen lupa ja asian-mukainen koulutus.

Lisäksi henkilönostoissa on huo-mioitava, että

• on valittu työhön ja ympäristöön soveltuva nostin

• käyttäjä on täysi-ikäinen

• vinopuomillisen nostimen henkilö-nostokorissa käytetään valjasmal-lisia putoamissuojaimia (esim. teleskooppinostin, kuukulkija)

• nostin on tuettu koneen käyttö-ohjeen mukaisesti

• nostin sekä tarvittaessa nostokorin alapuoli on eristetty (esim. puomi, huomioaita)

• nostin on kunnossa ja vuositarkas-tus on voimassa. Tarkastuspöytä-kirja ja käyttöohje ovat nostimen mukana

• nostinta ei ylikuormiteta, mahdol-lisia rajakytkimiä ei ohiteta

• nostinta käytetään vain henkilöi-den nostamiseen

• nostimen korissa ei ole ylimääräistä tavaraa.

Mikäli henkilönostimella ajetaan korista, tulee kiinnittää erityistä huo-miota mm.

• alustan tasaisuuteen. Riippuen mm. nostimen renkaiden koosta ja kovuudesta voi laitteen kaataa pienikin epätasaisuus, esim. aukko, viemärin kaato, kynnys. Tasoerot ja reunat tuleekin suojata esim. pal-killa, jonka yli renkaat eivät kulje

• luiskiin. Useissa nostinmalleissa ei ole jarruja lainkaan, jolloin esim. yhden vetävän pyörän nousemi-nen ilmaan voi poistaa laitteen ohjattavuuden tai mahdollisuuden hidastaa vauhtia

• järjestykseen ja siisteyteen. Myös lankunpätkät ym. voivat kaataa nostimen.


6 Henkilönostot

Trukin henkilönostokoria saa käyttää vain poikkeustapauksissa. Lähtökohtai-sesti käytetään aina henkilönostinta.

Henkilönostimen vaara-alueen muodostaa kaatuva kone tai pu-toava kappale. Muista myös, että henkilönostinta saa käyttää vain työnantajan kirjallisella luvalla. Vinopuomilla varustetussa henki-lönostimessa on käytettävä aina putoamissuojaimia.


7 Kulkutiet ja työtasot

Ihmisille on jokainen ylimääräiseltä tuntuva askel tai liike liikaa. Tästä olettamasta on hyvä lähteä kevyen liikenteen kulkuteiden osalta:

• Jos jostain pystyy kulkemaan, siitä mennään.

• Jos reitti oikaisee, siitä mennään hyvin suurella todennäköisyydellä. Siitä mennään, vaikka reitti olisi vähän hankalakin, esim. polkupyö-rällä aidan ylitse on aivan tavalli-nen suoritus.

• Kiellot eivät tehoa ilman kunnon sanktioita.

Ihminen on kulkiessaan toisinaan myös huolimaton. Seuraava tapatur-maesimerkki on hyvin tyypillinen kulkemiseen liittyvä tapaus:

Työntekijä liukastui laskeu-tuessaan portaita alaspäin (TOT 3/08)Työntekijä tuli ulko-ovesta sisään ja lähti tasanteelta laskeutumaan alaspäin meneviä portaita. Hän oli ilmeisesti liukastunut ja pu-donnut 1,3 metrin matkan por-taiden alatasanteelle. Ulkona oli juuri satanut lunta.

Kevyeen liikenteeseen liittyvien tapaturmien torjunta:

• liikkumisympäristön selkeys: kul-kijan on kyettävä helposti hahmot-tamaan kulkureitit ja vaaranpaikat

• epätasaisuuksien erottuminen: askelmien, kynnysten, luiskien ym. tulee erottua ympäristöstään – to-teutus esim. maalaamalla reunat

• siisteys ja järjestys sekä liukkau-den torjunta kulkuteillä

• tasainen, häikäisemätön valaistus: ihmisen silmä toimii vain joko hämärässä tai valoisassa – ei mo-lemmissa samanaikaisesti. Tämän vuoksi valaistusvoimakkuuden erot ovat kulkijalle hankalia.

Ihminen nostaa jalkaansa kulki-essaan mahdollisimman vähän, jopa vain alle sentin. Siksi sotkuinen, epä-tasainen tai huonosti valaistu kulku-väylä lisää tapaturman riskiä.

Työtasot ovat korkealla olevia kul-kuteitä tai työskentelyalueita. Näiden kunnossa oleminen on korostuneen tärkeää:

• Työtasoissa on oltava tukeva kai-de. Kaiteen on kestettävä kaatuvan ihmisen massa. Kaiteen korkeus on vähintään 1,1 m.

• Lattialla ei saa olla tavaraa.

• Kengät eivät saa takertua työtason materiaaliin tai esim. ritilätason aukkoihin.


7 Kulkutiet ja työtasot

Kaatuminen, kompastuminen, liukastuminen ovat alasta riippumatta yleisim-piä tapaturmatyyppejä. Siksi kulkemiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Tasoerojen, kuten kynnysten ja por-taiden reunojen, tulee erottua sel-västi taustasta.

Työtasojen pitää olla siistit, eikä kompastumisvaaraa saa olla.


8 Lastaaminen ja purkaminen

Kuorma-autonkuljettaja jäi liik-keelle lähteneen auton ja las-tauslaiturin väliin (TOT 22/05)Kuljettaja oli perävaunun ja lastaus-laiturin välissä, kun kaltevalla lastaus luiskalla ollut yhdistelmä liukui kohti laituria. Kuljettaja jäi auton ja laiturin väliin puristuksiin.

Perussääntöinä kaikessa lastaus- ja purkutyössä voidaan pitää seuraavia:

• Kun työ on sujuvaa, on se usein myös turvallista.

• Varsinaiseen työhön kuulumatto-mia ei saa olla työalueella. Tarvitta-essa lastausalue eristetään muulta liikenteeltä, sillä lastaaja/purkaja ei välttämättä edes voi havainnoida muuta liikennettä. Näin etenkin, mikäli kuorma on helposti särky-vää, vaarallista tms.

• Alueella on riittävästi tilaa. Isojen ajoneuvojen kääntyminen on huo-mioitu ja peruuttamistarve mini-moitu.

• Alueen valaistus on asianmukainen (riittävä, tasainen, ei häikäise). Yleen-sä pelkästään ajoneuvon omiin (työ)valoihin perustuva valaistus ei ole tehdasalueella riittävää.

• Lastattavan tai purettavan ajo-neuvon liikkuminen työn aikana estetään tarvittaessa esim. kiiloilla, ketjuilla tai stoppareilla. Työ ei saa tapahtua kaltevalla pinnalla.

• Talvella lämpimät renkaat sulat-tavat jäätä, ja kesällä auton paino tekee alustaan painumia. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, jos ajoneuvon pyörät ovat aina täsmälleen samas-sa paikassa (esim. lastauslaiturit).

• Lastaamista tai purkua odottavat ajoneuvot ovat muualla kuin työ-alueella (odotusalueet). Kutsu odo-tusalueelta näytöllä, radiolla tms.

• Kulku purettavan/lastattavan ajo-neuvon kuormatilaan tehdään turvalliseksi esim. kiinteiden työ-tasojen tai tukevien siirrettävien portaiden avulla.

Purettaessa on kuormatilan luuk-kujen ja ovien avaaminen aina vaa-ranpaikka, mikäli kuorma ei ole näkyvissä. Ovet avataan aina varovas-ti sivusta ja niin, että avaajalla on pa-komahdollisuus kuorman kaatuessa.

Trukilla, pumppukärryllä ym. teh-tävä lastaus- ja purkutyö on yleensä sujuvinta lastauslaiturilta. Mikäli las-tauslaituria ei voi käyttää, tulee

• lastaus- ja purkualueen alustan olla tasainen ja pitävä, esim. ka-tetussa tilassa oleva asfaltti tai betoni; taivasalla tehtävän työn edellytykset on selvitettävä tarvit-taessa joka kerta erikseen

• trukilla tai vastaavalla tehtävässä työssä hyödyntää irtoramppeja/ -siltoja tms.


8 Lastaaminen ja purkaminen

Erikoistyöt tulee suunnitella erik-seen. Tällaisia ovat esim.

• heilahtaneet kuormat. Kuorma voi heilahtaa esim. huonon lastaami-sen tai kolarin seurauksena.

• rikkinäiset kuormatilat. Kuormati-lan vuotaminen (esim. reikä pres-sussa) voi aiheuttaa (pahvisten) pakkausten muhjuutumisen. Toi-sinaan kuormatilan lattia ei kestä työkonetta vaan vaatii vahvikkeita, kevyempää käsittelykalustoa tai käsityötä.

• kokonaan käsivoimin tehtävä työ. Tällöin on huomioitava riittävä nesteen juominen sekä työn tauo-tus, esim. kerran tunnissa 10 min:n tauko. On huomattava, että ”käsin-lemppaamista” ihminen ei kestä rajattomasti ja huono työasento lyhentää ihmiskehon käyttötunti-määrää.

• poikkeukselliset kuormat. Mikäli työpaikan kalusto ei sovellu käsit-telyyn, ei omia virityksiä saa tehdä ilman kattavaa riskien arviointia. Lähtökohtaisesti asianmukaiset välineet hankitaan esim. vuokraa-malla.

• vaaralliset aineet. Sivulliset on pidettävä loitolla ja käsittelyssä huomioitava mm. aineen ominai-suudet, suojavälineet ja vahingon-torjuntakalusto.

Lastaaja on lain mukaan osaltaan vastuussa myös kuorman sidonnasta. Tieliikennelaki 267/1981, 87 a §, 3. momentti:

”Vastuu ajoneuvon kuormaami-sesta kaupallisissa kuljetuksissaKuorman sijoittamisen ja kiinnittämi-sen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut samoin kuin asemansa vuoksi kuorman sijoittami-sesta ja kiinnittämisestä ohjeita anta-nut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja kiinnitetty ja muutoinkin täyttää 87 §:n vaatimukset.” ”Muutoksia kuormaan tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiin-nitys pysyvät edelleen 87 §:n mukai-sina.”

Lastaaminen tapahtuu hyvin usein jotenkin muuten kuin optimaalisis-sa oloissa lastauslaiturilla. Työalue on syytä rauhoittaa muulta liiken-teeltä.


9 Varastot

Varastojen kulkuteiden mitoitus suh-teutetaan

• kuormien kokoon

• käsittelylaitteiden (esim. trukin) kokoon, liikkumistarpeeseen ja lukumäärään; mikäli liikennettä on paljon, tulee varastoon laatia liikennesäännöt, joissa myös toi-minnan luonne otetaan huomioon (esim. etuajo-oikeudet vaarallista lastia kuljettaville)

• jalankulkijoiden ja koneiden tar-peeseen liikkua samoilla väylillä.

Hyllyjen lastaamisen perusperiaat-teita ovat mm. seuraavat:

• Optimaaliselle nostokorkeudelle laitetaan useimmin tarvitut tuot-teet. Kiipeämisen, kumartumisen sekä nostojen tarpeet pyritään minimoimaan.

• Alas laitetaan esim. painavimmat tuotteet, jauheet tai nesteet valu-ma-altaineen.

• Tavarat eivät saa tulla hyllyjen reu-nojen ulkopuolelle.

• Hyllytyyppejä on erilaisia: perin-teisistä kuormalava- ja pientavara-hyllyistä poikkeavia hyllytyyppejä ovat esimerkiksi läpivirtaushyllyt.

• Varastoitavien aineiden palokuor-ma ja syttymisherkkyys suhteessa rakenteisiin, paloilmaisimiin sekä sammutuskapasiteettiin on selvi-tettävä.

• Vaarallisten aineiden yhteenso-pivuus sekä varastoinnin aikaiset erikoistarpeet on selvitettävä.

Kuormalavahyllyt ovat väärin las-tattuina tai romahtaessaan vaaralliset. Siksi on noudatettava seuraavia oh-jeita:

• Hyllyjen tulee olla tasaisella ja pai-numattomalla alustalla.

• Hyllyjen tulee olla ehjät. Ilman törmäyssuojia ovat pystypalkit tai vinotuet usein alareunastaan tör-mäysten vuoksi kovilla. Vialliset osat eivät välttämättä kestä lähel-lekään mitoituskuormaansa, ja ne on vaihdettava uusiin tai korjat-tava hyllyn valmistajan ohjeiden mukaisesti.

• Hyllyt on hyvä tarkistaa säännöl-lisesti. Se, kuinka usein, riippuu mm. hyllyjen käyttöasteesta ja kol-hiintumisalttiudesta.

• Vaakapalkit on lukittava pystypalk-keihin.

• Taakat eivät saa olla huteria, esim. nojata toisiinsa.

• Hyllyjen läpi menevien kulkutei-den päällä on oltava tunnelisuojat, jotka estävät tavaroita putoamasta kulkijan päälle.

• Hyllyjen takana on oltava tukeva suojaverkko, mikäli hyllyn takana kuljetaan tai työskennellään.


9 Varastot

• Hyllyistä on löydyttävä maksimi-kuormitusarvot. Huom.: vaakapal-kin maksimikantavuusarvo ei ole yleensä sama kuin hyllyn kanta-vuus. Hyllyn kantavuus riippuu mm. hyllyn materiaalista, rakentei-den profiilista, korkeudesta, vaaka- ja vinopalkkien lukumäärästä ja keskinäisestä etäisyydestä (nurjah-dus) sekä alustan kantavuudesta.

Muista!

• Tavaraa noudetaan korkealta vain trukilla (tms.) tai asianmukaisia portaita tai kulkutasoja käyttäen, ei koskaan nojatikkailla.

• Hyllyjä pitkin ei saa kiivetä.

• Ylhäältä hallitsemattomasti tuleva tavara tekee kipeää. Kevytkin ta-vara riittävän korkealta voi tappaa tai vammauttaa lopuksi ikää.

Helpoiten varastojen vaaroja torjutaan siisteyden ja järjestyksen avulla.

Kuormalavahyllyjen kuntoa on seu-rattava säännöllisesti.


10 Liikennealueen erityispiirteitä

Liikennemerkit ja opasteet:

• Liikennemerkit ja opasteet ovat vain harvoin tarpeen informaatio-mielessä työpaikan omalle väelle. Sen sijaan esim. vahingoittuneen auton maksajan selvittämisen kan-nalta ei ole yhdentekevää, oliko paikalla pysäköintikieltomerkki ja miten merkki oli havaittavissa.

• Ne ovat ulkopuolisille usein ainoa ja paras keino kertoa alueen sään-nöt, sallitut/toivotut ajoreitit jne.

• Niiden lukumäärä on minimoitava. Liika säästäminen voi kuitenkin aiheuttaa vaaraa, jos esim. ulko-puoliset harhautuvat vaaralliselle alueelle. Yhteen pylvääseen ei saa laittaa liikaa informaatiota – sitä ei pysty lukemaan ilman asianmu-kaista pysäytyspaikkaa.

• Ne suunnataan siten, että kulkija näkee ne tulosuunnastaan riittä-vän kaukaa. Kulkureitin joutuu arvaamaan, jos opaste puuttuu, se on väärään suuntaan, oksien/lumen tms. peitossa tai käytetään liian pientä kirjasinkokoa. Alueel-ta poistumisen opastaminen on myös huomioitava.

Näkemäalueet:

• Näkemäalueet tarkoittavat mini-missään sitä, että väistämisvelvol-lisen on nähtävä riittävästi siihen suuntaan, mistä väistettävä tulee. ’Riittävästi’ riippuu mm. ajoneuvo-

jen koosta sekä nopeuksista, usein jo muutaman sekunnin etäisyys antaa riittävän reaktioajan. Hyvä näkemäalue mahdollistaa molem-pien osapuolten reagoinnin.

• Ne pilataan usein esim. lumikinok-silla, puiden tai pensaiden oksilla, väärin sijoitetuilla liikennemerkeil-lä/opasteilla, liian lähellä risteystä olevilla rakennelmilla sekä erilai-silla ”väliaikaisilla” ratkaisuilla.

• Niiden pitää olla kunnossa niin rakennusten ulko- kuin sisäpuo-lellakin. Näkemäalueen puutteita voidaan yrittää korjata esim. lii-kennepeileillä, nopeusrajoituksilla, liikennemerkeillä tms. Usein kor-jaavat toimenpiteet toimivat vain osittain, esim. STOP-merkin kun-nioitus tehdasalueilla ei ole usein-kaan kovin hyvä, liikennepeilejä eivät harvoin alueella liikkuvien silmät löydä jne.

Valaistus:

• Valaistus on oleellista paitsi näke-misen myös näkymisen kannalta.

• Se on kulkemisen kannalta riit-tävää, kun kulkeminen onnistuu ilman vaaraa esim. kompastumi-sesta tai ihmisen/tavaran päälle ajamisesta.

• Se ei saa häikäistä. Myös auringon valo esim. ikkunoista tulee huo-mioida.


10 Liikennealueen erityispiirteitä

• Sen tulee olla tasaista, ts. suuria valaistusvoimakkuuden eroja ei saa olla.

• Se on kriittisempää mm. ajoneu-vojen sisäänajo-ovissa, portaissa, risteyksissä, lastausalueilla ym.

Valaistuksen suunnitteleminen on haastavaa, sillä ihmisen silmä toimii joko hämärässä tai valoisassa – ei samanaikaisesti molemmissa. Siksi va-laistusongelmat voivat aiheuttaa kat-vealueita, joita kaikki liikkujat eivät ymmärrä olevankaan – ja voivat esim. kuvitella tulleensa havaituksi, vaikka todellisuudessa ovat ”mustassa au-kossa”. Myös liikenteelle ominainen, useiden ärsykkeiden samanaikaisen havainnoimisen vaatimus antaa va-laistukselle haasteita: kuljettajat teke-vät paljon havaintoja syrjäsilmällä.

Ajovalojen käyttö on perusteltua mm. varovaatetuksen heijastimien loiston kannalta sekä antamaan lisä-ärsykkeen havainnointiin esim. (lii-kenne) peilien kautta.

Kaiteet:

• Kaiteet ovat tärkeitä putoamisen estäjiä mutta myös liikenteen oh-jaajia. Putoamissuojana ihmisille olevan kaiteen mitat on esitetty kohdassa ’työtasot’. Ajoneuvolii-kenteellä olennaisinta on kaiteen jykevyys suhteessa nopeuksiin ja massoihin. Kaide ei saa itsessään aiheuttaa enempää vaaraa kuin se, miltä se suojaa (esim. terävät ’sei-päät’ jne.).

• Ne tehoavat ajoneuvoliikentee-seen paremmin kuin kevyeen liikenteeseen: pyöräilijöidenkin on nähty kulkevan jopa yli 2 m kor-keiden aitojen ylitse.

• (Automaatti)puomeja voidaan hyödyntää ongelmakohdissa.

Peruuttavan ajoneuvon kuljettaja ei näe sisään, mikäli sisävalaistus ei ole kunnossa.


_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

Muistiinpanoja

Muistiinpanoja

Työturvallisuuskeskus, p. 09 616 261, www.ttk.fi

Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa

Sisäisen liikenteen ohjenuorana voidaan perustellusti pitää turvalli-suutta: turvallinen liikenne on sekä sujuvaa että tuottavaa. Pelkän suju-vuuden painottamisessa piilee kui-tenkin myös kavala sudenkuoppa, sillä kaikki sujuva liikenne ei aina ole kaikille liikenteen osapuolille turval-lista.

Vaikka tämä opas onkin suunnattu ennen kaikkea työntekijöille, on sen tarkoituksena esimerkkien, ohjeiden ja vinkkien avulla helpottaa myös esi-miesten ja suunnittelijoiden tehtäviä.

Documents

Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa - ttk.fi...Työturvallisuuskeskus 3 Lukijalle Liikenne ja liikkuminen on aina vaarallista: jos ympäristöön lisätään isoja tai pieniä koneita,