Sisällysluettelo

1. Johdanto .................................................................................................................................................. 1

2. Liiverin alue .............................................................................................................................................. 3

3. Alue paikallisesta näkökulmasta ........................................................................................................... 4

3.1 Liiverin alueen SWOT ........................................................................................................................... 4

3.2 Aiemman kehittämistyön tuloksia ja opit tulevaisuuteen .............................................................. 5

3.3 Strategian suhde muihin strategioihin ja ohjelmiin ......................................................................... 7

4. Pysyy ja Paranoo 2014–2020 ................................................................................................................. 8

4.1 Missio, visio ja arvot .............................................................................................................................. 8

4.2 Painopisteet ja niiden tavoitteet ........................................................................................................ 8

4.3 Läpileikkaavat teemat .......................................................................................................................... 9

4.5 Painopisteet ........................................................................................................................................ 10

a. Rakas kotiseutu, vireämmät yhteisöt ......................................................................................... 10

b. Rohkeat yritykset, uudistuvat elinkeinot ................................................................................... 11

c. Hyvinvoiva ympäristö, terveellisempi elämä ............................................................................. 13

d. Ruokaa läheltä, makuja elämään ................................................................................................ 14

5. Strategian laadintaprosessi ................................................................................................................. 16

6. Toimintasuunnitelma ............................................................................................................................ 17

7. Hallinto ja seuranta ............................................................................................................................... 19

8. Rahoitussuunnitelma ............................................................................................................................ 20

Liitteet

Liite 1 Hallituksen kokoonpano

Liite 2 Strategian valmistelutilaisuudet

Liite 3 Seinäjoen keskusta-alueen rajaus

Liite 4 Seinäjoen keskusta-alueen strategiahankkeen luonnos

Liitteet 5 - 7 Kuntarahasitoumukset (Ilmajoki, Jalasjärvi, Seinäjoki)

Liite 8 Nuorisojaoston kuvaus

Liite 9 Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen yhteistyösopimus

Liite 10 Tavoite- ja tulosindikaattorit

Liite 11 Painopisteiden prioriteetit ja esimerkkejä muista rahoituslähteistä

Liite 12 Valintamatriisi ja -kriteerit

Liite 13 Yrityspalvelusopimus Seinäjoen Seudulla

Liite 14 Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteistyösopimus

Liite 15 Hollannin yhteistyösopimus

Liite 16 Viestintäsuunnitelma

Liite 17 Liiverin säännöt

Liite 18 Yhdistysrekisteriote

1

1. Johdanto

Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiverin strategiset painopisteet vuosille 2014–2020 on esitelty tässä Pysyy ja

paranoo -strategiassa. Nimi kuvaa sitä, miten aiempi ja nykyinen kehittämistyö on otettu vahvasti tulevan kehittä-

mistyön lähtökohdaksi. Kokemusten pohjalta tietyt asiat pysyvät kehittämisen keskiössä, mutta samalla toiminta

uudistuu ja sen vaikuttavuus lisääntyy. Strategian johtoajatuksena on ”Näe lähelle”. Se tarkoittaa paikallisen osaa-

misen ja resurssien hyödyntämistä, paikallisia hankintoja aina kun se on mahdollista, lähiruuan, -palvelujen ja -

energian suosimista ja lähiyhteisöstä huolehtimista. Välillä pitää käydä kaukana nähdäkseen lähelle. Ideoiden haku

muualta tuo oppia ja kontakteja, jotka synnyttävät uutta.

Kehittämistyön vision mukaan Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt

hyödyntävät alueen vahvuuksia monipuolisesti ja uskaltavat luoda uutta. Kehittämisen painopisteitä on neljä: Ra-

kas kotiseutu, vireämmät yhteisöt - Rohkeat yritykset, uudistuvat elinkeinot - Hyvinvoiva ympäristö, terveellisempi

elämä - Ruokaa läheltä, makuja elämään. Strategian läpileikkaavat teemat ovat: kestävä kehitys ja lähiekologisuus,

kulttuuri, kansainvälisyys ja alueiden välinen yhteistyö, nuoret sekä yhteisöllisyys ja verkostot.

Yritystuet ovat lisänneet kehittämistyön paikallista vaikuttavuutta ja ovat mukana vahvasti jatkossakin samoin kun

elinkeinojen tukeminen. Kylien kehittämisessä tärkeää on kyläasiamiestoiminnan vakiinnuttaminen osaksi Leader-

ryhmää. Kylätoiminnan brändiä uudistetaan ja kyläajattelusta siirrytään kotiseutuajatteluun. Kylätoimintaosaamis-

ta hyödynnetään kaupunginosien asukastoiminnan aktivoinnissa. Nuoret ovat olleet aiemmin painopisteenä, mutta

nykyisin nuorten toiminta on osa Liiverin toimintaa ja siten läpileikkaavana teemana strategiassa. Maakunnan ruo-

kabrändiä kohotetaan myös paikallistason toimin. Käyttäjälähtöinen ja asukaslähtöinen toiminta on kehittämisen

ytimessä. Monirahastoisuus tuo uusia mahdollisuuksia erityisesti nuorten työllisyyden, osaamisen ja osallisuuden

edistämiseen ja vähähiilisen talouteen.

Liiveri on toiminut toimintaryhmänä vuodesta 1997 ja se on osoittanut omaavansa sekä aktivoinnin että kehittämi-

seen innostamisen taidon että taloudellisen ja hallinnollisen osaamisen. Liiverin toiminnasta vastaa hallitus (liite 1)

ja sitä toteuttavat yritys-ja nuorisojaostot sekä palkatut toimihenkilöt.

Pysyy ja paranoo -strategian valmisteluprosessi on ollut pitkä. Se on tavoittanut ja osallistanut ruohonjuuritason

toimijat (liite 2). Strategian laadintaprosessi on sisältänyt myös ulkopuolista arviointia Liiverin toiminnasta. Pysyy ja

Paranoo -strategia koostuu kahdesta osiosta: Maaseudun paikallisen kehittämisen strategiasta, joka on nyt käsissä-

si, sekä Seinäjoen keskusta-alueen (liite 3) paikallisen kehittämisen strategiasta, jonka laadinta aloitetaan loppu-

vuodesta 2014 (liite 4) Strategioiden painopisteet ovat samat, mutta toteuttamisen rahoitus ja toteutusmalli eri.

3

2. Liiverin alue

Liiverin alue sijaitsee keskellä Etelä-Pohjanmaan lakeuksia ja se on maakunnan väestöllinen ja toiminnallinen kes-

kus. Alueeseen kuuluvat Ilmajoki, Jalasjärvi ja Seinäjoki. Etelä-Pohjanmaalle ominaista on pienyrittäjyys, yrittäjä-

henkisyys ja vahvaan identiteettiin pohjautuva kulttuuri. Voimakkaana elää myös yhteisöllisyys ja talkooperinne,

erityisesti kylissä. Etelä-Pohjanmaalla on oma tunnistettava rakennuskulttuurinsa. Nämä piirteet kuvaavat myös

Liiverin aluetta, minkä lisäksi sitä luonnehtii Seinäjoen keskusta kau-

punkimaisine ominaisuuksineen ja palveluineen.

Liiverin alue koostuu eri aluetyypeistä: ydinmaaseudusta, kaupungista

ja taajamista sekä sisä- ja reunakaupungista. Alueiden moninaisuus

antaa hyvät lähtökohdat paikalliselle kehittämiselle. Alueella on noin

60 maaseutumaista kylää ja 15 asuinaluetta. Sen maapinta-ala on noin

2 800 neliökilometriä. Vuoden 2013 lopussa alueen kunnissa asui 80

440 ihmistä, mikä on yli 40 % maakunnan väestöstä. Seinäjoen kes-

kusta on rajattu pois maaseutuohjelman piiristä (liite 3). Rajaus on

tehty yhdessä Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-

keskuksen kanssa ja se koskee noin 15 700 asukasta. Maaseutuohjel-

ma kattaa 64 740 asukasta Kaupunkialueelle laaditaan oma kehittä-

misstrategiansa yhdessä Seinäjoen kaupungin asukaslautakunnan ja

paikallisten toimijoiden kanssa. Asukaslautakunta on sitoutunut kes-

kusta-alueen strategian kuntarahaosuuden maksamiseen ja Maakun-

nan yhteistyöryhmä on korvamerkkinnyt rahoitusta sen tekemiseen.

Kunta Maapinta-ala km2

Väestö 31.12.2013 Sukupuolet 31.12.2012

Väestön-tiheys 2012

Ikärakenne % 31.12.2013

Yhteensä Miehet Naiset 0 - 14 15 - 64 65 -

Ilmajoki 579,79 12 099 6 026 5 872 20,63 20,0 61,2 19,4

Jalasjärvi 818,70 7 987 4 078 4052 9,93 15,7 59,6 24,8

Seinäjoki 1431,64 60 354 28 449 30 254 41,00 18,3 64,6 17,1

Yhteen-sä 2830,13 80 440 38 553 40 178

Etelä-Pohjanmaalla väestön keskittymisen ennakoidaan jatkuvan. Väestön kasvu painottunee Seinäjoelle ja sen

lähikuntiin, kuten Ilmajoelle. Maakuntakeskuksen kasvu tuo haasteensa paikalliselle kehittämiselle. Alueen elin-

keinotoiminnan erityispiirteitä ovat pienyritysten suuri määrä ja niiden alueelliset toimialakeskittymät. Maakunnas-

sa alkutuotannon osuus on suurempi kuin muualla maassa. Elintarviketaloudella on suuri rooli elinkeinorakentees-

sa. Liiverin alueella on valtakunnallisesti merkittäviä elintarvikeyrityksiä, kuten Altia, Atria ja Valio, sekä lukuisia

pieniä elintarvikealan yrityksiä. Nämä pienet ja kehittyvät yritykset ovat merkittäviä paikalliselle kehittämiselle.

Lisäksi alueella on valtakunnallinen elintarvikealan kehitysorganisaatio Foodwest.

Seinäjoen elinkeinostrategia keskittyy mm. ruokajärjestelmäratkaisujen kehittämiseen ja luovien alojen tukemi-

seen. Ilmajoella tärkeitä ovat mm. ympäristötekniikka sekä maa- ja metsätalous koulutuksineen. Jalasjärvellä sijait-

see sisustusalan klusteri ja kunnan sijainti Valtatie 3:n varressa mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen. Liiverin

vaikutusalueella sijaitsee toisen asteen koulutusta, ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus. Eritasoiset oppilaitok-

set tarjoavat kehittämisen resursseja.

Alue ei ole liian suuri ja sillä on riittävästi asukkaita ja ideoita sekä halu säilyttää maaseutu elinvoimaisena ja lisätä

maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. Alueen kunnat tekevät yhteistyötä mm. terveyspalvelujen järjes-

tämisessä (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka). Kunnilla on yhteinen elinkeinoryhmä ja monilla paikallisilla yhdistyksillä

seudullista yhteistyötä, joka kattaa Liiverin alueen (mm. yrittäjäyhdistys ja MLL). Seinäjoen ja ympäröivän maakun-

nan välillä on erityisen kiinteä yhteys ja vain yhteistyöllä voi koko maakunta menestyä. Alueella on pitkä kokemus

paikallisesta kehittämisestä ja intoa uuteen.

4

3. Alue paikallisesta näkökulmasta

3.1 Liiverin alueen SWOT

Liiverin alueella on kasvava maakuntakeskus Seinäjoki ja aktiiviset naapurikunnat, Jalasjärvi ja Ilmajoki, sekä elin-

voimaisia kyliä, joiden vetovoima asuinpaikkana kasvaa. Etäisyydet alueella ovat suhteellisen lyhyitä ajatellen työ-

matkaliikennettä. Kylissä asuvat kokevat palvelujen liiallisen keskittymisen kuntakeskuksiin kuitenkin uhkana. Nuo-

ret kaipaavat lisää harrastusmahdollisuuksia kylille. Seudulla on ainutlaatuinen ja vahva kulttuuri-identiteetti, vireää

yhdistys- ja järjestötoimintaa (yli 1700 rekisteröityä yhdistystä) sekä aktiivisia ihmisiä. Seudulle ominainen talkoo-

henki ja kylien yhteisöllisyys ovat voimissaan, joskin niiden ehtyminen on kiireisessä elämänmenossa uhkana. Toi-

saalta kunta- ja kaupunginosakeskuksiin ei välttämättä ole muodostunut omaa aktiivista aluelähtöistä yhteisöä.

Etelä-Pohjanmaa on tunnettu yrittäjämaakunta. Alueen elinvoimaisuus perustuu pk-yritysten varaan. Liiverin alu-

eella on paljon pienyrityksiä (3 800 kpl), ja yrittäjät kokevat alueen ilmapiirin yritysmyönteisenä. Alueen etuina

nähdään maakuntakeskuksen läheisyys sekä logistiikan kannalta hyvä sijainti. Toisaalta pienten yritysten resurssit

toimintansa kehittämiseen ovat rajalliset. Yrittäjät eläköityvät nopeaa vauhtia ja jatkajia on vaikea löytää. Yritys-

määrien kehitys on pysähdyksissä. Tarvitaan myös uutta yrittäjyyttä. Alueella sijaitsevien tutkimus- ja oppilaitosten

sekä kehittämisorganisaatioiden kanssa tehtävällä työllä voidaan saada aikaan innovaatioita, joita voidaan tuotteis-

taa yrityksissä ja yhteisöissä. Maakuntakeskuksen ja oppilaitosten kautta alueella on nuoria opiskelijoita, joiden

energia on voimavara paikallisessa kehittämistyössä. Väestön ikääntyminen luo tarvetta uusille hoiva- ja muille

palveluille. Eläköityvä väestö on myös kehittämisresurssi, jota ei ole vielä tarpeeksi huomioitu. Työvoiman ja töiden

kohtaamisen edistämiseksi tulee tehdä toimia paikallistasollakin.

Ympäristö luo puitteet vihreän hoivan kehittämiseen. Kaupunki ja sitä ympäröivä maaseutu on otollista aluetta

Green Care -toiminnan edistämiseen. Ympäristöä tulee hyödyntää myös asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisessä. Esim. elämysliikutareitistöjen eteen tehty työ mahdollistaa omaehtoisen liikkumisen. Reitistöjen

elinkeinollinen hyödyntäminen on mahdollista. Esteettömyys on vahvuus, joka aktivoi ihmisiä liikkumaan ja se voi

toimia myös matkailullisena vetovoimatekijänä. Omaehtoinen liikkuminen on vähentynyt, ja toisaalta erityisesti

työikäisten vapaa-aika on kortilla.

Alueella on vahvaa alkutuotannon ja elintarvikesektorin osaamista. Ruokaprovinssin eteen tehty työ on päässyt

vauhtiin. On luotu uusia kumppanuuksia ja yhteistyö on lähtenyt liikkeelle ja ne luovat pohjaa tulevalle kehittämis-

työlle. Lähi- ja luomuruoka on kasvavan kiinnostuksen ja kysynnän kohteena. Maakuntakeskus ja ympäröivä maa-

seutu luovat oivan ympäristön tuottajien ja kuluttajien kohtaamiseen. Toisaalta ilmastonmuutoksen mukanaan

tuomat sääilmiöt, kuten lisääntyneet tulvat ja lämpötilan nousu, vaikuttavat myös Liiverin alueella. Ilmastonmuu-

tos tuo paitsi haasteita myös uusia tilaisuuksia esim. uusien viljelylajien mahdollistuessa. Alkutuotannon ja maata-

louden tulevaisuus mietityttää; löytyykö tiloille jatkajia?

Oman mausteensa paikalliseen kehittämiseen tuovat myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Kuntara-

kenteen uudistuminen vahvistaa paikallisyhteisön merkitystä. Taloustilanteen epävarmuus ja yritysten toiminta-

edellytyksissä tapahtuvat muutokset sekä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet voi-

vat nopeastikin muuttaa kehittämisen suuntaa. Yhteistyön ja verkostojen merkityksen korostuminen sekä sosiaali-

nen media näkyvät paikallistyössä. Käyttäjien osallistuminen tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen edellyttää

uusia toimintatapoja.

5

Liiverin alueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat

Vahvuudet

Vahva ja omaperäinen kulttuuri Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Talkoohenki Kunnostetut yhteiset tilat ja paikat Kylien vetovoima asuinpaikkana Perinteikäs ja vireä kylätoiminta ja järjestöelämä Moniammatillisesti osaavaa väkeä kylissä Hyvät koulutusmahdollisuudet Yrittäjämyönteinen ilmapiiri Logistisesti hyvä sijainti, kohtuulliset välimatkat

Viihtyisä ympäristö ja luonto Idearikkaat, aikaansaavat ihmiset Pitkä paikallisen kehittämisen kokemus, hankekoke-

mus, osaamisen ja tiedon kertyminen Vahva alkutuotanto ja maatalouteen

nojaava elintarviketuottajien keskittymä

Heikkoudet

Osassa kylistä väki ikääntyy Yhteisten tilojen puute / vähäisyys Asukkaiden vaihteleva osallistuminen yhteisön toi-

mintaan Harrastusmahdollisuudet keskittyvät keskustoihin Alle 18-vuotiaiden kesätöiden vähäisyys Korkeasti koulutetuille vähän koulutusta vastaavia

työpaikkoja Mikro- ja pk-yrityksillä ei välttämättä

resursseja kehittämistoimintaan Kapea elinkeinorakenne Alhainen koulutustaso Palvelujen heikkeneminen/keskittyminen

Heikentyvä infrastruktuuri ja liikenneyhteydet

Mahdollisuudet

Avara maaseutuympäristö, monipuolinen luonto Sijainti kasvavan keskuksen ympärillä, maakunnan

ytimessä Tyhjät kiinteistöt Kylien ja maaseudun vetovoiman lisääntyminen Seudulla muuttovoittokuntia/ paluumuuttajia Veturiyhdistysten ja -yritysten aktivoiva vaikutus Tapahtumatuotannon uudet mahdollisuudet Yhteistyön uudet muodot palveluiden kehittämises-

sä, yrittäjyydessä ja eri toimialojen sekä toimijoiden välillä

Opiskelijoiden paluumuutto ja aktivointi Tietoliikenneverkkojen tuomat uudet mahdollisuu-

det palveluille Uusiutuvan energian hyödyntäminen Kasvava kiinnostus luomu- ja lähiruokaan

Uhat

Palvelujen ja asumisen keskittyminen Liian rajoittavat kaavamääräykset ja säädökset haja-

asutusalueille rakentamisessa Kyläkoulujen loppuminen Yhteisöllisyyden väheneminen / katoaminen Innokkaiden ohjaajien löytyminen harrastuksiin Ympäristöongelmat sekä suojelun ja hyödyntämisen

vastakkainasettelu Nuorisotyöttömyys Opiskelualojen katoaminen Rohkeuden puuttuminen, yrittäjyys ei houkuta Väestön ikääntyminen Välinpitämättömyyden lisääntyminen

luonnosta ja ympäristöstä Omaehtoisen liikkumisen väheneminen Työelämän tiukkuus, vaativa työelämä ei jätä tilaa

vapaa-ajalle Maatalouden / alkutuotannon tulevaisuus

3.2 Aiemman kehittämistyön tuloksia ja opit tulevaisuuteen

Liiveri on ollut paikallinen kehittäjä vuodesta 1997. Yhdistys on toteuttanut LEADER II -yhteisöaloitetta (1997–

1999), ALMA-ohjelmaa (2000–2006) sekä LEADER-ohjelmaa (2007–2014). Vuosina 2006–2007 Liiveri toimi ESR-

välittäjäorganisaationa. Leaderissä Liiverin Luova ja Oppiva Maaseutu -ohjelman strategiset tavoitteet olivat maa-

seudun yrittäjyyden monipuolistaminen, uusien hyvinvointipalvelumallien synnyttäminen maaseudulle, yhteisölli-

syyden, kodin ja ympäristön vuorovaikutuksen kehittäminen luovuuden, osaamisen ja oppivan alueen hyödyntämi-

nen ja kehittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamisesta on tehty itsearviointia

sekä ulkopuolisia arviointeja. Frami Oy on selvittänyt Liiverin toiminnan painopisteitä, Rural Studies opiskelijat ovat

arvioineet Liiverin kehittämistyyliä ja MDI on tehnyt arvioinnin muun muassa Liiverin toimintatavasta ja lisäarvoista

alueelle.

6

MDI:n arvioinnin mukaan Liiveriä luonnehtivat seuraavat sanat: maaseutu, kehittäminen, hyvä, toimija, toiminta,

paikallinen, kehittämisyhdistys, toimintatapa ja lähellä (kts strategian takakansi). Mielikuva Liiveristä on positiivi-

nen. Liiverin toiminta on tarpeellista, koska moneen muuhun rahoituslähteeseen verrattuna se ulottuu ihmisten

arkeen. Toiminta on paikallislähtöistä ja yhteisöllistä. Liiverin henkilöstö palvelee asiakkaita ja heitä on helppo lä-

hestyä. Se, että tuettiin monenlaista toimintaa aina harrastustoiminnasta yritysten kehittämiseen, nähtiin tärkeä-

nä. Liiveri tuo lisäarvoa kehittämiseen mm. yhteisöllisyyden rakentajana sekä eri toimijoiden mukaan houkuttelija-

na, yhdistäjänä ja sitouttajana. Paikallinen toimija tunnistaa muita herkemmin tarpeita ja saa nostettua ajankohtai-

sia teemoja ja ideoita esiin. Tulevaisuudessa Liiverin pitää osallistua aiempaa enemmän alueellisen kehittämisen

yhteistyöryhmiin sekä olla mukana viemässä maakunnan kannalta tärkeitä asioita eteenpäin. Arvioinnin ulkopuolel-

ta yhtenä tällaisena voidaan mainita tulevat panokset Ruokaprovinssiajattelun kehittämisessä. Liiverin tiedotusta

pidettiin onnistuneena. Jatkossa on myös huolehdittava siitä, että strategia mahdollistaa nopean ja joustavan rea-

goinnin ympäristön muutoksiin. Toiminnan pitää olla ketterää ja kehittyvää. Samoja asioita nostivat analyysissään

esille Rural Studies -opiskelijat, jotka analysoivat Liiverin paikallisen kehittämisen tyyliä. Heidän mukaansa Liiveri on

kehittäjänä selkeä, paikallinen, välittävä sekä kannustava, näkyvä ja aktivoiva.

Yrittäjyyden monipuolistamisen tärkein väline on ollut suorat yritystuet, joista saadut kokemukset ovat olleet

hyviä. Vuosina 2007–2013 tukea myönnettiin noin 70 yritykselle, joista alkavien yritysten osuus on ollut noin 70 %,

mikä on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Tuettujen toimialojen kirjo oli monipuolinen. Uusia avauksia yrittä-

jyydessä ja uusilla toimialoilla on tulevaisuudessa kyettävä tukemaan. Yritysryhmähankkeita lähti loppukaudesta

liikkeelle; hyvät esimerkit toimivat malleina ja innostavat yhteistyöhön. Yritysten ja muiden toimijoiden verkostojen

rakentamiseen Liiveriltä toivotaan lisäpanostusta. Yritystuista suurin osa kohdistuu investointeihin. Yritysten kehit-

tämishankkeet koetaan vaikeina. Tähän tulee löytää uusia toimintatapoja, esim. muokkaamalla elinkeinollisia kehit-

tämishankkeita nykyistä toimivimmiksi. Tiivis yhteistyö seudun Yritys-Suomi -verkoston kanssa on lisännyt tietoi-

suutta käytettävissä olevista rahoitusmahdollisuuksista. Liiverin yritysjaosto on elinkeino-ja yritysasiamiesten sekä

Uusyrityskeskuksen osaamisella vahvistanut Liiverin yritysosaamista.

Uusia hyvinvointipalvelumalleja on käynnistynyt. Näitä ovat esim. elämysliikuntareittien rakentaminen sekä

Green Care -teeman kehittäminen. Hollannista, Ruotsista ja Norjasta, joissa Green Care on merkittävässä asemassa

palvelujen tuottamisessa, on haettu mallia. Tulevaisuudessa voidaan löytää uutta elinkeinotoimintaa näihin liittyen.

Palvelusetelin käyttöönottoa kunnissa on edistetty ja se tuo uusia yrittämismahdollisuuksia, mistä yhtenä esimerk-

kinä on yksityinen, ekologinen päiväkoti. Kyliin kohdistuvilla kulttuurihankkeilla on tuettu hyvinvointia esim. viemäl-

lä lasten kulttuuripalveluja kylille.

Yhteisöllisyyden, kodin ja ympäristön vuorovaikutuksen kehittämiseksi yhtenä parhaimpana esimerkkinä oli

Koto eteläpohjalaiseen maisemaan -hanke Kitinojalla, joka pääsi ”Parhaat käytännöt 2012” -kilpailun finaaliin. Koto-

hanke on esimerkki asumisen monimuotoisuuden tukemisesta ja se osoitti, että erilaiset asumismuodot mahdollis-

tavia kokeiluja on jatkettava. Seudullinen kyläasiamies-malli osana Leader-ryhmää on toimiva. Leader-ryhmien roo-

lia kylien kehittämisessä ns. yhden luukun toimistona tulee vahvistaa. Kyläkehittämisessä otetaan askel elinkeinolli-

seen suuntaan. Uudenlaista yhteisöllisyyttä on tuettava sekä kylillä että Seinäjoen keskusta-alueella. Helsingin

yliopiston Ruralia-instituutin kehittämä Kotiseutu-ajattelu tuo kokonaisvaltaista näkemystä kotiseututeemaan.

Kotiseutusuunnittelu on hyödyllinen työkalu kulttuurisesti kestävän, perinteitä kunnioittavan suunnitteluun.

Paikallista lähienergiaa ja ilmastoasioita on selvitetty esim. Jalasjärven Ilvesjoen uusiutuvan energiapotentiaalin

kartoituksella, yhteisötalojen energiakatselmuksilla sekä maanomistajalähtöisellä tuulivoimaselvityksellä. Tällaista

toimintaa jatketaan, jotta lähienergian ympäristö-, työllisyys- ja muut mahdollisuudet tulevat hyödynnettyä. Myös

ympäristöasioista tiedottaminen on tärkeää. Liiverissä on tuettu pienimuotoista elintarvikkeiden jatkojalostusta,

mm. vuohitilan pienmeijeriä ja lihajalostajan tuotekehitystä. Lisäksi on tuettu lähiruuan saatavuuteen liittyviä ko-

keiluja, kuten lähiruokapiiri ja lähiruuan jakeluauto. Ruokaprovinssin vahvistamista jatketaan. Se on nostettu yh-

deksi painopisteeksi myös alueellisessa maaseutustrategiassa ja se on keskiössä Seinäjoen kaupunkiseudun Green

Creative Garden - Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa. Liiverin paikallisen kehittämisen keinoja hyödynnetään

tässä ruokamaakunnan yhteisessä kehittämisvisiossa.

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämistä on tehty koko Liiverin olemassa olon ajan.

Liiveri on tukenut mm. nuorten itsensä suunnittelemia ja toteuttamia kulttuuri-investointeja. Liiveri koetaan tär-

keänä tahona lapsiin ja nuoriin liittyvässä kehittämistoiminnassa ja tähän toivotaan panoksia jatkossakin. Tärkein

nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistävä toimenpide oli Liiverin hallituksen alaisen nuorisojaos-

ton perustaminen syksyllä 2011 (liite 8). Nuoret ovat kokeneet seudullisen vaikuttamisen tavan mielekkäänä. Ke-

väällä 2014 käynnistyi uutena Nuoriso-Leader, josta 13–25-vuotiaat voivat hakea tukea omien hankkeiden toteu-

7

tukseen. Kansainvälistymisen osalta strateginen tavoite jäi saavuttamatta. Kansainvälisiä toimia tehtiin kuitenkin

useissa hankkeissa mm. opintomatkoina. Tulevalla kaudella kansainvälistymisestä pitää tehdä osa arkista toimintaa.

Kontaktien ja uusien ideoiden haku saa olla riittävänä tavoite kansainvälistymishankkeissa.

Liiveri on lisännyt alueen elinvoimaisuutta. Sillä on vaikutuksensa siihen, että kolme perättäistä maakunnallista

vuoden kylää on valittu alueelta. Viimeisin valtakunnallisen vuoden kylän valinta osui Kitinojalle. Liiverin tukemat

yrittäjät ovat menestyneet omalla urallaan. Mm. Linda Sipilän voitto Muodin Huipulle -kilpailussa toi koko alueelle

myönteistä huomiota ja innostusta designin alalla. Kalajärven matkailukeskuksen kehittyminen valtakunnallisesti

tunnustetuksi kohteeksi sekä alueen valinta kylämatkailupilotiksi on pitkäjänteisen paikalliskehittämisen tulos.

Jalasjärven nuorten Aukusti-tapahtuman kehittyminen merkittäväksi tapahtumaksi on lähtenyt liikkeelle kunnan

aktiivisista ja rohkeista nuorista, nuoria tukevista viranhaltijoista sekä Liiverin tuomista kehittämisresursseista.

Hankehakijoiden kirjo on ollut laaja. Ohjelmakaudella 2007–2013 oli 75 eri hankehakijaa, joista noin 50 sellaista,

jotka eivät aiemmin olleet Liiverin kehittämistyössä mukana.

3.3 Strategian suhde muihin strategioihin ja ohjelmiin

Liiverin Pysyy ja paranoo -strategia on linjassa eurooppalaisen maaseudun kehittämisen tavoitteiden kanssa. Se on

kestävän kehityksen periaatteiden mukainen ja strategialla edistetään ns. horisontaalisia tavoitteita (innovaatiot,

ilmastonmuutos ja ympäristön tila). Liiverin paikallisessa strategiassa huomioidaan valtakunnallisia linjauksia; esim.

Sitran Maaseutu Suomessa -strategiaprosessissa tunnistetut kysyntälähtöiset maaseudun vahvuudet, kuten yhtei-

söllisyys, oma lähiruoka, paikalliskulttuurin vaaliminen ja luonto ovat keskeisiä teemoja kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaan alueelliseen maaseudun kehittämisstrategian painopisteet ovat Ruokaprovinssin kehittäminen,

metsävarojen monipuolinen hyödyntäminen, yrittäjyyden edistäminen maaseudulla ja alueellisen vetovoiman kas-

vattaminen. Liiveri oli mukana työryhmissä, jotka valmistelivat alueellista maaseutuohjelmaa. Etelä-Pohjanmaan

Leader-ryhmät ja ELY-keskus ovat solmineet yhteisen sopimuksen työnjaosto ja yhteisistä menettelytavoista oh-

jelmakaudelle 2014–2020 (liite 9).

Lisäksi Liiverin strategia toteuttaa osaltaan Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiaa 2013–2017, jonka tavoitteina

ovat maaseutu-, hyvinvointi- ja tapahtumamatkailu. Liiveri on osallistunut matkailustrategian valmisteluun. Seinä-

joen kaupunkiseutu haki Innovatiiviset kaupungit ohjelmaan vuosille 2014–2020 Green Creative Garden -teemalla.

Liiverin strategian ruokateema tukee osaltaan suunnitelman toteutumista. Etelä-Pohjanmaan liitto on juuri päivit-

tänyt maakuntastrategian. Liiverin paikallisella kehittämisellä on vahvimmat yhteydet strategian Hyvinvointi ja

Elinkeinoteemoihin. Yhtymäkohtia ja paikallista väriä strategian Osaamis-, Maankäyttö sekä Ilmasto ja energia -

teemoihinkin löytyy. Liiveri oli mukana maakuntastrategian valmistelun Elinkeino-ryhmässä. Osallistuminen eri

organisaatioiden strategiatyöhön on parasta mahdollista ohjelmien yhteensovitusta ja toimii erinomaisena tiedon-

vaihtokeinona.

8

4. Pysyy ja Paranoo 2014–2020

4.1 Missio, visio ja arvot

Liiverin

missio 2020

Liiveri ry on ennakkoluuloton paikallisen kehittämisen edelläkävijä, joka tarttuu aluekehittämisen haasteisiin rohkealla ja innostuneel-la otteella. Liiveri ry on keskeinen osa alueen kehittäjäverkostoa.

Liiverin

visio

Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yri-tykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuudet monipuolisesti ja uskaltavat luoda uutta.

Liiverin arvot

Paikallisuus, asiakaslähtöisyys, into, verkostomaisuus ja monialai-suus.

4.2 Painopisteet ja niiden tavoitteet

9

Rakas kotiseutu, vireämmät

yhteisöt

Tavoitteena on vahvistaa kotiseudun omaksi kokemisen tunnetta erityisesti henki-sen ympäristön mutta myös rakennetun ja luonnon ympäristöjen kautta. Ediste-tään yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä sekä vahvistetaan kylätoimintamaista toiminta-tapaa ja laajennetaan sitä taajamiin ja keskuksiin. Tavoitteena on myös tukea asuk-kaiden uusia suhteita kotiseutuun.

Rohkeat yritykset,

uudistuvat elinkeinot

Tavoitteena on vahvistaa nykyistä yrittäjyyttä ja edistää uudenlaisten yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvien ideoiden syntyä. Tuetaan kokeilevaa ja uudentyyppistä yhteistyötä sekä uusia innovatiivisia avauksia. Seudun yrittäjät voivat hyvin ja haluavat kehittää elinkeinoaan.

Hyvinvoiva ympäristö,

terveellisempi elämä

Tavoitteena on hyvinvoiva seutu, jossa ihmiset huolehtivat terveydestään ja kaik-kien jaksamisesta kannetaan vastuuta. Luodaan edellytyksiä merkitykselliselle ja onnelliselle elämälle. Omaehtoinen liikkuminen lisääntyy. Hyvinvoinnin edistämi-sessä sekä hyvinvointipalveluissa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä kulttuuria hyödynnetään nykyistä enemmän.

Ruokaa läheltä, makuja

elämään

Tavoitteena on vahvistaa ja uudistaa seudun elintarvikeketjua paikallisin toimenpi-tein edistämällä luomu- ja lähiruoan saatavuutta ja käyttöä, ruokaketjun turvalli-suutta ja uudenlaisia logistiikkaratkaisuja sekä yhteistyön ja -kehittelyn toiminta-malleja. Ruoka ja elämyksellisyys yhdistyvät uusilla tavoilla. Paikallinen ruokakult-tuuri vahvistuu ja saa kansallista näkyvyyttä.

Pysyy ja paranoo -strategian tavoitteena on rahoittaa yhteensä 170 hanketta, joista noin puolet on elinkeinollisia ja

puolet yhteisöllisiä. Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä strategian mittareista. Tarkemmat tuotos- ja tulosta-

voitteet on esitetty liitteessä 10.

Rahoitetut hankkeet 170 Uusia hakijoita 75

joista Rakas kotiseutu… -hankkeita joista Rohkeat yritykset… -hankkeita joista Hyvinvoiva ympäristö… -hankkeita joista Ruokaa läheltä… -hankkeita joista kansainvälisiä hankkeita

45 70 35 20

9

Jäsenmäärä 400

Uusia yrityksiä 47

Hankeissa tehty talkootyö 25 000

4.3 Läpileikkaavat teemat

Kestävä kehitys,

”lähiekologia”

Kestävä kehitys suhteessa luontoon, ihmisten hyvinvointiin ja talouteen. ’Näe lähelle’ -lausahdus kuvaa hyvin teemaa. Käytetään ja kulutetaan lähellä olevia raaka-aineita, energialähteitä, ympäristöä, kulttuuria ja muita resursseja. Raha jää alueelle ja välte-tään turhaa kuljettamista. Pätee esim. ruokaan, kulttuuriin ja vapaa-ajan viettomah-dollisuuksiin sekä raaka-aineiden ja työvoiman saatavuuteen ja työpaikkojen sijain-tiin.

Kulttuuri

Laajakatseinen tulkinta kulttuurista aina kansantaiteesta korkeakulttuuriin sekä tapojen ja uskomusten yhdistelmään, jonka ihmiset ovat omaksuneet yhteisön jäse-ninä. Kulttuuri nähdään välineenä elävöittää ja osallistaa yhteisöjä. Kulttuurien väli-nen vaihto. Vahva eteläpohjalainen perinne toimii kulttuurin kasvu- ja uudistamis-alustana.

Kansainvälisyys ja alueiden

välinen yhteistyö

Kokemusten vaihtaminen kansainvälisesti ja kansallisesti eri alueiden välillä tuo uusia ideoita ja näkemyksiä kehittämiseen ja oman ympäristön huomaamiseen. Myös ns. matalan kynnyksen kansainvälisyys esim. vierailut ja vastavierailut ovat arvokkaita.

Nuoret

Nuoret ovat olleet Liiverin toiminnan painopiste. Nyt nuorten asioiden edistäminen on ohjelman läpileikkaava teema. Nuorten huomioiminen kaikissa painopisteissä on tärkeää. Nuoret ovat edelläkävijöitä sekä kyseenalaistajia ja uudistajia, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. Tämä näkyy esim. Liiverin nuorisojaoston toiminnassa. Nuoret ovat tekijöitä, eivät vain tekemisen kohteita.

Yhteisöllisyys ja verkostot

Yhteisöllisyyden ja verkostojen kehittäminen ovat Liiverin kehittämistoiminnan yti-messä. Yhteisöllistä kehittämistä viedään myös kaupungin asuinalueille. Yhteisölli-syydessä tärkeänä nähdään eri sukupolvien mukaan ottaminen kehittämistyöhön. Verkostot synnyttävät innovaatioita ja avoin vuorovaikutus synnyttää uutta. Jo ole-massa olevaa osaamista ja organisaatioita kootaan yhteen.

Liitteessä 11 on kuvattu painopisteiden linkittyminen maaseutuohjelman prioriteetteihin.

10

4.5 Painopisteet

a. Rakas kotiseutu, vireämmät yhteisöt

Tavoitteena on vahvistaa kotiseudun omaksi kokemisen tunnetta erityisesti henkisen ympäristön mutta

myös rakennetun ja luonnon ympäristöjen kautta. Edistetään yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä sekä vahvis-

tetaan kylätoimintamaista toimintatapaa ja laajennetaan sitä taajamiin ja keskuksiin. Tavoitteena on

myös tukea asukkaiden uusia suhteita kotiseutuun.

Asukas- ja kylätoiminnan aktivointi ja

uudistuminen

Kylätoiminta on alueellamme vireää ja mo-

nilla kylillä on valmiudet siirtyä toiminnas-

saan uudelle tasolle. Toimintaa uudistamalla

siihen houkutellaan mukaan myös uusia

toimijoita ja löydetään tekemistä niin nuoril-

le kuin muille ikäryhmille. Kylätoiminnasta

on tehtävä trendikästä, monipuolista ja

tavoitteellista – ja hauskaa. Kylät voivat

kehittää toimintaansa liiketoiminnalliseen

suuntaan. Kylätoimijoilla on myös oleellista

tietoa kylässä tarvittavista palveluista. Kylät

ovat aktiivisia palvelustrategioiden laatimi-

sessa.

Kuntakeskuksiin kaivataan asukastoimintaa

ja sen syntymistä tuetaan. Kaupungin ja

kuntakeskusten sekä maaseudun välille

luodaan uutta vuorovaikutusta. Kaupungin-

osien identiteetti vahvistuu. Kuntarakenteen muutokset nostavat esille tarvetta uudenlaiselle vaikuttamiselle ja

yhteiselle tekemiselle. Kuntalaisten osallistumiseen ja osallisuuteen tarvitaan uusia keinoja. Leader-toimintatapana

on jo yksi vaikuttamisen kanava. Lisäksi on olemassa erilaisia lähidemokratiamalleja, joita voidaan testata ja ottaa

käyttöön alueella.

Juurtuminen asuinyhteisöön

Kokemuksellinen kotiseutu koostuu luonnosta, rakennetusta ympäristöstä ja henkisestä ympäristöstä. Tärkein on

henkinen ja toiminnallinen ympäristö. Kotiseutu on kokonaisuus, jonka omaksi kokeminen edistää yhteisöllisyyttä.

Tavoitteena on, että lasten ja nuorten kasvuprosessissa kotiseudun merkitys vahvistuu ja eri sukupolvien välinen

yhteys saa uutta sisältöä. Maassamuuttajat ja maahanmuuttajat kokevat itsensä osaksi yhteisöä ja heidän kotiseu-

tutunnettaan uuteen ympäristöön rakennetaan. Esim. kylien kulttuuritoimintaan on oltava matala kynnys lähteä

mukaan. Kohtaamispaikat kylillä ja asuinalueilla sekä avoimet tilaisuudet edesauttavat juurtumista. Suvaitsevaisuus

lisääntyy.

Kotiseutusuunnitelmat on uusi työkalu, jota Ruralia-instituutti kehittää. Siinä kotiseutukäsitteen merkitystä laajen-

netaan perinteisen kotiseututyön ulkopuolelle. Kotiseutusuunnitelmaan kootaan asukkaiden kokemuksia kotiseu-

tunsa merkityksellisistä kohteista ja asioista sekä siitä, millaisena he näkevät seutunsa tulevaisuudessa. Suunnitel-

ma tuo kehittämistarpeita esiin uudesta näkökulmasta ja tuo uusia ideoita kehittämistyöhön. Sitä voidaan hyödyn-

tää monella tapaa vuorovaikutukseen kunnan ja kylän/alueen välillä.

Asumisen monimuotoisuus

Seinäjoen kaupunki asuinalueineen ja läheinen maaseutu kylineen tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia asumi-

seen ja harrastamiseen. Eteläpohjalainen, omaleimainen rakennusperinne luo vahvan kulttuurimaiseman, jonka

säilymisestä on huolehdittava. Rakennusperinne on myös voimavara, jonka hyödyntämistä voidaan lisätä. Se luo

11

mahdollisuuksia esim. matkailulle ja yritystoiminnalle. Kylät voivat profiloitua tarjoamalla perinnettä hyödyntäviä,

moderneja asumisen mahdollisuuksia uusille asukkaille. Asumisen edellytysten säilyminen koko alueella on tärkeää

ja sitä tukemaan tarvitaan uudenlaisia malleja tuottaa palveluita. Seinäjoen asuntomessut 2016 lisäävät asumisesta

käytävää keskustelua ja kehittämistyötä alueella.

Rakentamisen ja korjaamisen terveellisyyteen tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Rakentamisalan ja

terveys- ja hyvinvointitoimijoiden välistä kynnystä tulee madaltaa. Tarvitaan monialaista yhteistyötä terveellisen

asuin- ja elinympäristön turvaamiseksi. Lähiekologiajattelun mukaisesti energiaomavaraisuus tuo uusia työmahdol-

lisuuksia ja edesauttaa uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä sekä edistää kestävää energiahuoltoa. Paikallisten

energiaratkaisujen kehittämiselle tulee olemaan kysyntää, esimerkkinä asukasyhdistysten lähisähkö. Tuulivoima,

aurinkoenergia, maalämpö ja muut uusiutuvat energiavarat ovat alihyödynnettyjä. Erityisesti nuoret ovat kiinnos-

tuneita ekologisuudesta, mikä voi edesauttaa asian edistämistä. Ympäristö- ja energiatietämyksen lisääminen vaatii

toimenpiteitä. Esim. lähiliikennettä kehittämällä ja etätyömahdollisuuksia lisäämällä vaikutetaan energiakulutuk-

seen.

Asumiseen kohdistuvat ympäristövaateet vaikuttavat kylissä eri tavalla kuin taajamissa. Mm. kyliin on laadittu

suunnitelmia yhteisistä jätevesijärjestelmistä ja osassa niitä on jo toteutettukin. Ympäristöasioihin liittyvää neuvon-

taa tarvitaan jatkossakin. Ympäristöasioista tiedottamista ja tietoisuutta tulee uudistaa , että vastakkainasettelu ja

negatiivisuus vähenevät ja ympäristöasioihin tartutaan mahdollisuuksina.

Yhteisöllisyyden uudet muodot

Hyvinvointivaltio tulee pienenemään, mikä edellyttää hyvinvointiyhteiskunnan vahvistumista. Toisista välittäminen

ja huolehtiminen lisääntyvät. Talkootyöperinne on alueella vahvaa ja halua vapaaehtoistyöhön on, mutta aina tarve

ja tekijät ja tekemisen tavat eivät kohtaa. Tarvitaan uudenlaisia vapaaehtoistyön tekemisen malleja, jotka soveltu-

vat tämän päivän elämänrytmiin. Tähän haetaan ratkaisuja mm. vapaaehtoistyön koordinointia ja yhdistysten yh-

teistyötä lisäämällä. Yhteiset foorumit, joihin voivat teeman mukaan osallistua myös yritykset ja muut alueen toimi-

jat, tukevat yhteisöllisyyttä ja mahdollistavat uusia luovia ideoita. Yhdistysten yhteistyön lisäämiseksi tarvitaan

esim. kyläpäälliköitä, seuratyöntekijöitä. Talkooringit tai sähköinen paikka, jossa yhdistykset voivat hakea toimijoi-

ta, ovat malleja, joissa tekemättömiä vapaaehtoistöitä välitetään tekemisestä kiinnostuneille. Sosiaalinen media vie

tilaa perinteiseltä yhteisöllisyydeltä. Ihmisten kohtaamiseen koetaan kuitenkin tarvetta ja tarvitaan matalan kyn-

nyksen paikkoja, joissa voi olla vapaamuotoisesti yhdessä. Nykyisiä kokoontumistiloja muokataan moderneiksi olo-

huoneiksi. Saavutettavuuden edistämisellä lisätään eri väestöryhmien yhdenvertaisuutta.

Hanke-esimerkit: Kuntakeskusten kehittäminen, Yhteisten tilojen ja tapaamispaikkojen kunnostus ja käytön mo-

nipuolistaminen, Pohjalaistalokulttuurin kestävä hyödyntäminen ja kehittäminen yhteistyössä Ruotsin kanssa, Ra-

kennusten terveyteen liittyvän osaajaverkoston kokoaminen

Teemahanke-esimerkki: Kokoontumistilat olohuoneiksi (pienet investoinnit, kehittäminen)

Esimerkkimittarit: 45 hanketta, 3 kansainvälistä hanketta. Lisää mittareita liitteessä 10.

b. Rohkeat yritykset, uudistuvat elinkeinot

Tavoitteena on vahvistaa nykyistä yrittäjyyttä ja edistää uudenlaisten yrittäjyyden ja yritystoiminnan

kehittämiseen liittyvien ideoiden syntyä. Tuetaan kokeilevaa ja uudentyyppistä yhteistyötä sekä uusia

innovatiivisia avauksia. Seudun yrittäjät voivat hyvin ja haluavat kehittää omaa elinkeinoaan.

12

Käyttäjälähtöinen kehittämistyö

Tavoitteena on saada aikaan kehittämis-

työtä, jossa tuotetta tai palvelua kehite-

tään käyttäjien kanssa. Leader-tuella tu-

lee olla mahdollista tehdä nopeita kokei-

luja yrityksen, palvelun tai tuotteen kehit-

tämiseksi, markkinoimiseksi tai myy-

miseksi. Erityisesti pienet kehittämisre-

surssit omaavat mikroyrittäjät tarvitsevat

välineitä ketterään, nopeaan ja kustan-

nustehokkaaseen kokeilemiseen. Vaikka

käytettävissä olevat panokset ovat kokei-

luihin pieniä, niillä saa konkreettisia

avauksia aikaan, koska ne kannustavat

viemään ideoita eteenpäin. Voidaan ko-

keilla esim. nopealla päätöksellä myön-

nettävää palveluseteliä.

Elinkeinojen monipuolistaminen ja

vahvistaminen

Tuetaan uusien työ- ja ansiomahdolli-

suuksien syntymistä ja jo olemassa olevan

elinkeinotoiminnan vahvistamista. Edistetään kasvupotentiaalia olemassa olevissa yrityksissä. Tuetaan erityisesti

alkavia ja nuoria yrittäjiä, sekä jo muutaman vuoden toimineita mikroyrityksiä. Näiden yritysten tavoittaminen on

haasteellista ja siihen luodaan uusia toimintamalleja. Strategiasta ei haluta sulkea pois mitään toimialaa, sillä toi-

mintaympäristön muutos on jatkuvaa ja Leader-strategialla pitää pystyä reagoimaan uusiin mahdollisuuksiin jous-

tavasti ja nopeasti. Maaseutuympäristöä lähtökohtanaan käyttävinä toimialoina voidaan mainita mm. kulttuurialan

ja luovien alojen yrittäjyys, elintarvike, (lähi)palvelut, energia ja materiaalivirtojen hyödyntäminen, green care ja

matkailu. Elinkeinojen monipuolistamiseksi haetaan oppia myös ulkomailta. Ohjelmakauden 2014–2020 aikana

joillakin aloilla tulee olemaan pulaa osaavasta työvoimasta. Työvoiman saatavuutta voidaan edistää mm. osuustoi-

minnan kautta. Yrittäjyydellä ja kotiseudulla on vahva sidos. Yrittäjyys on yksi vaihtoehto asettua asumaan seudul-

le, jonne kokee kuuluvansa.

Yhteistyö ja verkostot, yhteisöllisyys

Uusien ideoiden synnyttämiseksi yritysten hakeutumista erilaisiin kumppanuuksiin tulee tukea. Tarvitaan avointa

innovaatiotoimintaa, mikä edellyttää uudenlaisia foorumeita ja kehittämisalustoja alueelle. Toimialojen välisen

yhteistyön kautta ja eri yritysten rajapinnoilta on löydettävissä kasvupotentiaalia, yritystoimintaa, avauksia, tuottei-

ta ja palveluita. Erikokoisten yritysten välinen yhteistyö ja yritysten ja raaka-ainetuottajien välinen yhteistyö avaa

mahdollisuuksia. Yritysten yhteisöllisen toiminnan vahvistamisen myötä vahvistuu myös niiden halu työllistää nuo-

ria ja antaa mahdollisuus nähdä työelämää ja yrittäjyyttä. Kehitetään toimintamalleja, joiden ansiosta myös mik-

royritykset voivat tarjota harjoittelupaikkoja nuorille ympärivuotisesti. Kehitetään mallia, jossa vapaaehtoistyönte-

kijät ja yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä ja jota bencmarkataan Hollannista. Kehitetään yritysverkostoja niin,

että naapuriyritykset tuntevat toinen toisensa. On tärkeää mahdollistaa isompien, ns. veturiyritysten osallistumi-

nen yritysverkostoihin ja tätä kautta yhteiseen yritysten väliseen oppimiseen ja toimintaympäristön luomiseen.

Osuuskuntapohjalta toimivat mallit niin nuorten työllistämisessä kuin esim. pienten palveluyritysten markkinoin-

nissa puuttuvat alueelta.

Yrityskulttuuri

Seinäjoen seutu on Suomen yritysmyönteisin seutukunta Elinkeinoelämän keskusliiton yritysilmastotutkimuksen

mukaan. Yrittäjien osaaminen, jaksaminen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yrityskulttuurin ylläpitämisestä huo-

lehtiminen ovat tulevaisuuden kannalta oleellisia asioita. Yrittäjät eläköityvät ja on yhä vaikeampi löytää toiminnal-

le jatkajia. Monissa kunnissa yritysmäärien kehitys on pysähdyksissä. Eteläpohjalaista yrittäjyysbrändiä tulee vahvis-

taa. Nuorten yrittäjyyskasvatus ja käytännön yhteistyö yritysten ja opiskelijoiden välillä on mitä parhainta yrittä-

jyyskulttuurin vahvistamista.

13

Innovaatioprosessin ja -ajattelun tukemiseen yritysten kehittämisessä tarvitaan matalan kynnyksen palveluja. Etelä-

Pohjanmaa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoissa valtakunnan häntäpäässä. Kehittämismyönteistä kult-

tuuria tulee tukea eri tavoin. Hankeprosessin muokkaaminen yrityksiä mahdollisimman hyvin tukeviksi on viran-

omaisten ja paikallisten toimijoiden, Leader-ryhmienkin tehtävä. Eteläpohjalaisen yrittäjyyden menestyminen on

perustunut pääosin ns. vähittäisen parantelun strategiaan. Tämän tyyppinen kehittämistyö on oltava jatkossakin

mahdollista uutta hakevien, innovatiivisten avausten rinnalla.

Hanke-esimerkit: Pienyritys-hubi tyyppisiä ratkaisuja maaseudulle, Innovaatioasiamies, Lifestyle-alan yritysverkos-

ton kansainvälistymishanke, Paikallisten elintarvike- ja ympäristöalan yritysten verkostoituminen ja tuotekehitysyh-

teistyö, Foorumi käyttäjälähtöisille ideoille ja niiden toteuttajille, Yritystuet.

Teemahanke-esimerkki: Yrittäjyyttä nuorille, uudet kokeilut (kehittäminen)

Esimerkkimittarit: 65 hanketta, 43 uutta työpaikkaa. Lisää mittareita liitteessä 10.

c. Hyvinvoiva ympäristö, terveellisempi elämä

Tavoitteena on hyvinvoiva seutu, jossa kaikenikäiset ihmiset huolehtivat terveydestään ja kaikkien jak-

samisesta kannetaan vastuuta. Luodaan edellytyksiä merkitykselliselle ja onnelliselle elämälle. Omaeh-

toinen liikkuminen lisääntyy. Hyvinvoinnin edistämisessä sekä hyvinvointipalveluissa luonnon terveys- ja

hyvinvointivaikutuksia sekä kulttuuria hyödynnetään nykyistä enemmän.

Eri-ikäiset ihmiset eri väestöryhmistä

hyvinvoivat ja osallistuvat

Osallistuminen yhteisölliseen kehittämi-

seen lisää kaiken ikäisten hyvinvointia.

Lapset, nuoret, työikäiset, eläkeläiset, työt-

tömät, yrittäjät jne. kohtaavat ja toimivat

yhdessä, jolloin syntyy ideoita ja yhteistyö-

tä. Esim. eläkeläisyhdistys ja lastenjärjestö

voivat kehittää palvelumallia, josta mo-

lemmat hyötyvät. Erityisesti lasten ja nuor-

ten hyvinvointia lisäävässä ja toisaalta

nuorten syrjäytymistä ehkäisevässä toi-

minnassa uudenlaisten toimintamallien ja

palvelujen kehittäminen on paikallisesti

tärkeää. Ikäihmisten kotona asumista tue-

taan ja tuotetaan uusia palveluja. Hyvin-

vointi- ja muiden palveluiden tuomiseen

lähelle eri tavoin löytyy uusia ratkaisuja.

Tekniikkaa ja teknologiaa hyödynnetään

palveluissa ja niiden tuottamisessa. Eri

väestöryhmien arvostuksissa ja arvoissa

pelkät taloudelliset ja rahalliset asiat ovat menettämässä painoarvoaan. Sijalle nousevat esim. ekologisuus ja ympä-

ristöajattelu sekä henkinen hyvinvointi. Henkistä hyvinvointia lisää osallisuus ja merkityksellisyyden tunne.

Vihreä hyvinvointi

Ihmisten hyvinvointia voidaan tukea esim. houkuttelemalla ihmisiä luontoon tai tuomalla luontoa rakennettuun

ympäristöön. Pitkäkestoisen hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuk-

sia voidaan hyödyntää nykyistä enemmän. Edelläkävijyys luonnon ja maaseudun arvojen tuotteistamisessa vaatii

yhteistyötä ja ennakkoluulottomuutta; green care on yksi alan mahdollinen kehityssuunta. Liiveristä on tuettu

Green Care -toiminnan käynnistämistä alueella ja kehittämistyötä on syytä jatkaa. Palvelujen kehittämisessä koros-

tetaan käyttäjälähtöistä kehittämistyötä. Ihmisillä tulee olla itsellään enemmän mahdollisuuksia valita mistä ja

millaisia palveluja hankkii. Maaseutu- ja maatilaympäristöjen (esim. maatilakäynnit, päivätoiminta maatiloilla) hyö-

14

dyntäminen hyvinvointia tukevana toimintana on alihyödynnetty mahdollisuus niin ennaltaehkäisevässä merkityk-

sessä kuin esim. erityisryhmien kuntoutuksessa.

Liiverissä on toimittu pitkäjänteisesti ulkoilureitistöjen kehittämiseksi. Tätä kehittämistyötä jatketaan erityisesti

kehittämällä reitistöille palveluja ja sisältöjä sekä reitistöjen saavutettavuutta. Hyvinvointimatkailun lähtökohdista

luontoreittien elämyksellisyys voi olla esim. kulttuurin ja hiljaisuuden teemareittejä. Liikuntapaikkarakentamisessa

ekologisuus ja luonnon hyödyntäminen säästävät resursseja.

Ympäristön viihtyvyys

Eteläpohjalainen maisema peltolakeuksineen ja jokivarsineen on ainutlaatuista. Jokivarsien kunnostus ja jokien

hyödyntäminen virkistäytymisessä ovat keinoja lisätä viihtyvyyttä. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita Green

Gym, joka tarkoittaa talkoiden ja kuntoilun yhdistämistä. Vesistöjen hyödyntäminen matkailullisesti vaatii myös

kehittämistä.

Ympäristön kunnostamisessa ja hoidossa on paljon mahdollisuuksia esim. yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja syr-

jäytymisen ehkäisyssä. Eri ikäpolvet ja väestöryhmät voivat yhdessä tehdä ympäristön parantamisprojekteja ja

esim. vaihtaa kokemuksia ja osaamista viljelypalstoilla. ”Grow out of problems” -ajattelua soveltaen ympäristön

hoito ja viljely hoitaa myös ihmistä. Se voi olla osa kuntouttavaa toimintaa. Jotta meillä olisi jatkossakin viihtyisä

ympäristö, vaatii se myös asukkaiden aktiivisuutta tiukentuvassa kuntataloudessa. Kotiseudun merkitys ja arvosta-

minen on tärkeää lasten ja nuorten kasvuprosessille myös hyvinvoinnin näkökulmasta.

Liiverin alueella väestö keskittyy Seinäjoelle ja kuntakeskuksiin, mikä voi johtaa esim. maalta muuttaneiden vanhus-

ten kohdalla luontosuhteen katkeamiseen. Tällöin erilaiset toimet, jotka ylläpitävät ja mahdollistavat suhdetta

luontoon, kuten palstaviljely ja ympäristön kunnostushankkeet, tukevat heidän hyvinvointiansa. Ympäröivään luon-

toon löytyy uudenlaisia suhteita ja uusia tapoja hyödyntää luontoa.

Kulttuuri ja liikunta hyvinvoinnin lähteinä

Liian moni harrastaa epäterveellisen vähän liikuntaa. Toisaalta lisääntynyt vapaa-aika on luonut uusia mahdolli-

suuksia liikkumiselle. Siten arkiliikunta ja siihen kannustaminen ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkö-

kulmasta erityisen tärkeitä. Eri väestöryhmien arkiliikunnan ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen edistävät

hyvinvointia. Erityisesti nuoret haluavat kokeilla uusia lajeja ja niiden harrastamiseen tarvitaan puitteita.

Myös kulttuurilla on merkittävä tervehdyttävä voima ja suoranaisia terveysvaikutuksia; siksi kulttuurin hyödyntä-

mistä hyvinvointia edistävänä elementtinä on vahvistettava. Erilaisten kulttuuritapahtumien järjestäminen ja niihin

osallistuminen ovat erimerkkejä tästä. Liikuntaa ja kulttuuria voi yhdistää toisiinsa uusin kokeilevin tavoin, jolloin

vaikkapa kulttuuria viedään liikuntareiteille. Kulttuurin harrastamisen puitteita tuetaan. Kulttuurin tuominen hoi-

vatyöhön ja kulttuuristen ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen luovat hyvinvointia.

Hanke-esimerkit: Viljelypalstojen perustaminen ja viljelyyn liittyvän osaamisen lisääminen, Ympäristötiedottami-

nen, Yhteisölliset jokivarsien kunnostushankkeet ja virkistyskäytön lisääminen, Ohjelmapalveluja reitistöille, Liikun-

ta-ja liikennepuistot, Asiakasraadit palvelujen kehittämiseen, Yhteisölliset vanhusten- ja lastenhoitoringit.

Teemahanke-esimerkki: Kulttuurin ja liikunnan yhteistyö (kehittäminen), ympäristönhoitoa yhdessä (investointi,

kehittäminen)

Esimerkkimittarit: 35 hanketta, 20 ympäristöä parantavaa tointa. Lisää mittareita liitteessä 10.

d. Ruokaa läheltä, makuja elämään

Tavoitteena on vahvistaa ja uudistaa seudun elintarvikeketjua paikallisin toimenpitein edistämällä luo-

mu- ja lähiruoan saatavuutta ja käyttöä, ruokaketjun turvallisuutta ja uudenlaisia logistiikkaratkaisuja

sekä yhteistyön ja -kehittelyn toimintamalleja. Ruoka ja elämyksellisyys yhdistyvät uusilla tavoilla. Pai-

kallinen oma ruokakulttuuri vahvistuu ja saa kansallista näkyvyyttä.

15

Lähiruuan saatavuus ja tunnettuus

Liiveri tukee osaltaan luomu- ja lähiruuan

saatavuutta ja käyttöä alueella sekä lähi-

ruokaketjujen turvallisuutta ja logistiikka-

ratkaisuja. Tuottajien myyntimahdolli-

suuksien parantaminen (esim. lähiruoka-

tori, tilamyymälät, ruokaosuuskunnat) ja

kuluttajien tietoisuuden parantaminen

edistävät lähiruuan saatavuutta ja tunnet-

tavuutta. On tehtävä toimia, joilla lasten ja

nuorten tietoisuutta maataloudesta ja

ruuantuotannosta lisätään (esim. maatila-

vierailut, nuorison lähiruokakonsepti).

Lähiruuan käyttäminen kouluissa edistää

lasten ja nuorten lähiruokatietoisuutta ja

on samalla ympäristö- ja ruokakasvatusta.

Alueelle voi syntyä elämysmaatiloja, joissa

suoramyynnin lisäksi on matkailua ja va-

paa-ajan viettoa. Kylien pitopöytäkattauk-

set kylätaloilla ja alueen monet tapahtu-

mat ovat liian vähän hyödynnetty tapa

tehdä lähiruokaa tunnetuksi.

Tuotanto- ja laatuketjujen parantaminen

Ravitseva, ravintoarvoltaan korkeatasoinen ja lähellä tuotettu ruoka on osa ruoan turvallisuutta ja merkittävä hy-

vinvoinnin lisääjä. Ruuan turvallisuusriskit, alkuperään ja tuotantotapoihin suuntautunut huomio sekä ruokatrendit

synnyttävät uutta ruoka-ajattelua. Erityisesti lähiruuan tuotanto- ja laatuketjuun voi paikallisin keinoin kehittää

uudenlaisia toimintamalleja. Alueen suurempia yrityksiä voidaan hyödyntää tässä ns. veturiyrityksinä ja niiden ym-

pärille luoda toimintaympäristö, jossa erikokoiset toimijat voivat oppia toisiltaan. Ruuan jäljitettävyys ja ketjun

läpinäkyvyys ovat lähiruuan vahvuuksia, joita voidaan tukea. Ruoan lähteen tunnetuksi tekemiseen Liiverin alue luo

hyvät puitteet.

Ruoka- ja ruokailukulttuuri

Tärkeänä nähdään uudistetun perinteen ja muun kulttuurin esille tuomista myös ruuan avulla. Paikallisen ruoka- ja

ruokailukulttuurin edistäminen on tärkeää. Niitä voidaan edistää elämyksellisyyden, kuten ruokakurssien tai lähi-

ruokamenujen kautta ja edistämällä lähiruuan käyttämistä ja markkinointia. Koulut ja julkiset toimijat voivat toimia

lähiruuan lähettiläinä. Paikalliselle ruoalle ja ruokamatkakohteille riittää kiinnostusta matkailijoidenkin keskuudes-

sa. Etelä-Pohjanmaan matkailustrategiassa ruuan merkitys matkailulle onkin huomattu. Ruoka tarjoaa käytännön

mahdollisuuksia maaseudun ja kaupungin väliselle vuorovaikutukselle.

Elinkeinollinen verkostoituminen

On tärkeää auttaa eri toimijoita elinkeinollisessa verkostoitumisessa. Tavoitteena on luoda yhteinen kehitysalusta

elintarvikeyrittäjyydelle. Siinä olisivat mukana kaikki verkoston osat: tuottajat, jalostajat, kouluttajat, kehittäjät,

myyjät ja kuluttajat. Verkostoon eri toimijat tuovat oman osaamisensa, minkä avulla tuotteista saadaan entistä

laadukkaampia ja halutumpia ja tuotteet saadaan entistä paremmin kuluttajien käyttöön. Tällä tavalla luodaan

myös yrittäjälle matalan kynnyksen verkostoa, johon on helppo tulla ja josta yrittäjä tai yrittäjäksi aikova saa moni-

puolisesti erilaista osaamista. Esim. oppilaitosten koekeittiöitä ja ns. veturiyritysten osaamista voidaan hyödyntää

aiempaa enemmän tässä prosessissa. Tässä Liiveri voi verkostojen luojana tarjota osaamistaan. Mallina esitellylle

suunnitelmalle voi toimia esim. ”ruoka-asiamies”. Kansainvälinen verkostoituminen voi tapahtua esim. ruokatee-

maan liittyvän kummialueen kanssa.

Hanke-esimerkit: Lähiruokatori, -bussi, -rinkejä, -puoti, kauppahalli -saatavuuden kehittäminen, Ruokakurssit yh-

teisöllisyyden ja kansainvälistymisen edistäjänä, Nuorison pyörittämä lähiruokakonsepti, Kehitystiimit elintarvi-

keyritysten tueksi -valmennushanke, Maaseudun pop up -ravintolat ja ruokapuodit.

Teemahanke-esimerkki: ruokakulttuurit ja reseptit esiin (kehittäminen)

Esimerkkimittarit: 20 hanketta, 2 kansainvälistä hanketta. Lisää mittareita liitteessä 10.

16

5. Strategian laadintaprosessi

Pysyy ja paranoo -strategia on laadittu avoimen, osallistavan ja monipuolisen prosessin avulla ja toteutettu alhaalta

ylöspäin -periaatteen mukaisesti (liite 2). Kehittämisstrategian lähtökohdaksi on otettu aiempien ohjelmakausien

työt ja opit. Liiverin hallitus perusti strategiatyöryhmän, joka yhdessä henkilökunnan kanssa vastasi strategian päi-

vitysprosessista. Strategiaryhmässä oli jäseniä Liiverin hallituksesta ja jaostoista (yritys ja nuoriso), kunnista ja alue-

kehitysyhtiöstä sekä kylistä. Strategiaa on valmisteltu ja esitelty lukuisissa Liiverin omissa ja muiden pitämissä tilai-

suuksissa koko valmisteluprosessin ajan, mikä on ollut strategiatyön perusta ja varmistaa sen, että toimijat tunte-

vat sen omakseen.

Aika

Toimi

Keinot

Jatkuva ja tärkein toimi

2012 Strategian rungon ja paino-pisteiden laatiminen yhdessä aluekehitysyhtiö Framin kanssa.

Kysely kylä- ja hanketoimijoille sekä asukasyhdistyk-sille (165 kpl), avoin Facebook-kysely, kohdennetut haastattelut, yhteensovitus alueen strategioihin, Ruokaprovinssi hankkeeseen, ilmastostrategiaan ja Inka-hakemukseen

S

tra

teg

ian

avo

in ja

jatk

uva

ty

öst

äm

ine

n s

ek

ä k

om

me

nto

inti

ja ja

lka

utt

am

ine

n L

iive

irin

om

issa

ja m

uid

en

jä

rje

stä

mis

sä t

ila

isu

uk

siss

a. Y

hte

en

sä n

oin

70

til

ais

uu

tta

, jo

ihin

osa

llis

tui y

li 1

80

0 h

en

kil

öä

. L

ista

til

ais

uu

ksi

sta

on

liit

tee

nä

2.

10/2012 Strategialuonnos MMM:öön aineistoksi

2013 Ulkopuolinen arviointi Liive-rin toiminnan tilasta ja stra-tegiasyötteet

Tekijänä MDI seinäjokinen konsulttiyritys. Kysely- ja haastettelutietoa Liiverin rahoittamilta hankkeilta ja sidosryhmiltä (yht. 15 haastattelua ja kysely 191 toimijalle).

2013 Analyysi kehittämistyylistä Rural Studies -opetuskumppanuus ja -opiskelijat.

2013 Yhteensovitus alueen strate-gioihin osallistumalla niiden tekemiseen

Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma matkailustrategia, maakuntastrategia, kotouttamis-suunnitelmien päivitys

2013 Strategian esittely kunnille Kunnanjohtajat ja hallitusten puheenjohtajat, Kuri-kan kunnanvaltuusto

2013 - 2014

Etelä-Pohjanmaan yhteisten toimien arviointi ja etsintä

Aisapari ry:n hallinnoima Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteinen arviointi- ja strategiahanke. Paree Kylä -strategia, tulevaisuuskysely, kansainvälisty-misselvitys, viestintäsuunnitelma, ympäristöstrate-gia, hallituskoulutus

05/2013 Hallituksen ja jaostojen strategiailta

2013 Avaintoimijakommentointi matkailukoordinaattori, kylähankevetäjä, verkosto- ja elinkeinojen kehittäjä, kylätoimija

06/2013 Pysyy ja Paranoo -strategia MMM:öön

2013 Seinäjoen keskusta-alueen kehittäminen

Seinäjoen keskusta-alueen rajaus maaseutuohjel-man ulkopuolelle yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Seinäjoen kaupungin kanssa sekä suunnitelma keskusta-alueen kehittämisstrategian laadinnasta

10/2013 MMM:n ja arvioitsijoiden kommentit Liiverin strategiasta

2014 Kuntarahapäätökset Strategian esittely Seinäjoen asukaslautakunnalle ja Ilmajoen kunnanhallitukselle

2014 Strategian lopputyöstö Valintakriteerien työstäminen ja päätöksenteko-prosessin arviointi hallituksessa, esimerkkihankkei-den aiempaa parempi kirjaaminen, rahoituskehyk-sen täsmennys

06/2014 Strategian jättö MMM:öön

2014 Strategian käynnistystoimet Viestinnän suunnittelu ja viestintämateriaalin val-mistelu sekä ns. kansalaisversion laadinta strategi-asta

2014 Seinäjoen keskustan kehittämisstrategian laadinta

2014 - 2020

STRATEGIAN TOIMEENPANO

17

6. Toimintasuunnitelma

Pysyy ja paranoo -strategiset tavoitteet muutetaan käytännöksi yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Merkittävim-

mässä osassa ovat yhdistykset, yritykset ja muut ruohonjuuritason toimijat, joiden kehittämis- ja investointi-ideoita

rahoitetaan strategian mukaisesti. Lisäksi Liiveri voi itse toteuttaa strategisia, omia hankkeita. Aiemmat ohjelma-

kaudet ovat osittaneet, että Liiverin alueella riittää aktiivisia toimijoita. Uusia toimijoita on saatu mukaan ja niitä

tulee saada jatkossakin.

Liiverissä on kolme perustoimintoa eli niin sanottua ydinprosessia, jotka ohjaavat Pysyy ja paranoo -strategian to-

teuttamista. Prosessit ovat yhdistystoiminta, oma aluekehitystoiminta ja Leader-toiminta. Yhdistystoiminta sisältää

mm. yhdistyksen vuosikokoukset ja omaan aluekehitystoimintaan kuuluvat mm. muista rahoituskanavista haetut

hankkeet sekä asiantuntijana toimiminen. Strategian toimintasuunnitelma muodostuu Leader-toiminnasta, mikä

sisältää hankeprosessin, yhteistyö- ja aktivointisuunnitelman ja niistä viestimisen sekä oppimissuunnitelman.

Hanke- ja päätöksentekoprosessi Liiverissä

Leader-toiminnassa on kyse mm. Leader-hankkeiden aktivoinnista, neu-

vonnasta, päätöksenteosta, toteutuksen tukemisesta, vaikuttavuuden

lisäämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Arviointi ja neuvonta ovat käy-

tännössä tiedottamista ja kouluttamista, työpajoja, ohjausta sekä hanke-

ja aloituspalavereja. Aloituspalaverit uusien käynnistyvien hankkeiden

kanssa on ollut jo vuosia Liiverin perustoimintaa. Niissä käydään läpi han-

kepäätös. Palaverit madaltavat hanketoteuttajien kynnystä olla yhteydes-

sä Liiveriin. Jatkossa palavereja tullaan muokkaamaan aiempaa sisällölli-

sempään suuntaan. Hallinnollisten asioiden ohella kiinnitetään huomiota

hankkeen tavoitteisiin ja toimiin. Aloituspalaverien lisäksi verkostoitumis-

ta ja hankkeiden toteuttamista tuetetaan mm. maksuhakemusten neu-

vonnalla sekä erilaisilla koulutuksilla (esim. tiedotus). Hankevetäjien ver-

kostoitumistilaisuuksissa käynnissä olevien hankkeiden vetäjät kutsutaan

Liiveriin puolivuosittain keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja teke-

mään vertaisarviointia. Tätä toimintamallia kokeiltiin jo vuonna 2014, ja

se havaittiin heti toimivaksi. Hankkeiden toteutusvaiheessa yhteistyö

hanketoimijan ja Liiverin välillä lisää tiedonvaihtoa ja tuo kehittämistoi-

mintaan vaikuttavuutta.

Liiverin päätöksenteossa kiinnitetään yhä enemmän huomiota siihen,

miten toimet vaikuttavat alueen kehittymiseen ja väestön hyvinvointiin.

Toimien valinnassa varmistetaan, että hankkeet toteuttavat strategisia

tavoitteita. Liiverin hallitus on työstänyt hankkeiden ja yritystukien valin-

tamatriisin ja -kriteerit, joilla varmistetaan rahoitettavien toimien strate-

gian mukaisuus konkreettisesti ja yhteismitallisesti (liite 12).

Yhteistyö- ja aktivointisuunnitelma sekä viestiminen

Aktivointia tehdään laajasti sekä nykyisille että uusille, potentiaalisille hakijoille. Erityisesti tavoitellaan uusia toimi-

joita mm. maatiloilta (biotalous, Green Care, ruoka ja energia) ja ympäristöpuolen toimijoista. Lisäksi on halua ke-

hittää yhteistyötä esim. seurakuntien kanssa osana palvelujen kehittämistä. Tärkeää aktivoinnissa on alueen han-

keosaamistaidon lisääminen (mm. kouluttamalla). Toiminnan johtoajatuksena on edelleen ’kehittämistoiminnasta

kansalaistaito’.

Aktivointityössä on oleellista osallistua erilaisiin verkostoihin. Liiveri on myös itse aktiivinen foorumien kokoaja.

Hallituksen ja jaostojen roolin vahvistamista aktivoinnissa ja tiedotuksessa jatketaan mm. tuottamalla helposti

käytettävää tiedotusaineistoa. Esimerkkinä voi mainita Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien tuottaman ’Leader kah-

dessa minuutissa’ -videon. Yhteistyö elinkeinotoimijoiden kanssa on tiivistä Yritys-Suomen seudullisten yrityspalve-

lutoimijoiden (liite 13) ja Liiverin yritysjaoston kautta.

Hankeprosessi

Aktivointi ja tiedotus

Hankeidea

Yhteydenotto Liiveriin

Ohjaus ja neuvonta toimistolta

Hakemusasiakirjojen valmistelu

Yritys- tai nuorisojaoston käsittely ja lausunto

Hanke hallituksen käsittelyyn.

Hallituksen päätösesitys ja päätös

Hankkeelle myönteinen tai kielteinen päätös

ELY-keskuksen laillisuustarkastelu

Hankkeelle virallinen päätös

Hanketoimien käynnistyminen

Aloituspalaveri

Hankkeen toteutus ja sitä tukeva

ohjaus, neuvonta ja koulutus

18

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät ovat tehneet yhteistyötä viestinnässä lähes koko toimintansa ajan. Ohjelmakau-

della 2014–2020 yhteisen viestinnän teemoja ovat mm. maakunnalliset tapahtumat, ryhmien välisen ja sisäisen

viestinnän laatu ja toimintamallit. Viestinnän lisäksi olemme luoneet yhdessä seudullisen kyläasiamiesmallin. Uute-

na yhteistyömuotona maakunnan Leader-ryhmissä nähdään ympäristöteema. Siinä on idea yhteisestä ympäristö-

asiamiehestä. Ryhmät ovat laatineet yhteistyösopimuksen (liite 14). ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien välillä on

tehty sopimus hanke- ja yritystukien yhteensovituksesta ja työnjaosta (liite 9). Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmillä

on varsinainen ja varapaikka maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) ja sen sihteeristössä. Paikkoja kierrätetään vuo-

sittain ryhmien välillä. Liiverin toiminnanjohtaja on jäsenenä valtakunnallisissa Leader ja Parhaat käytännöt -

työryhmissä.

Seinäjoella on Epanet-professorien verkosto, joka toimii kumppanuudessa alueen yritysten ja muiden toimijoiden

kanssa. Epanet -verkostotyöskentelystä esimerkkinä Liiveri on rahoittanut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja

Nurmoo-seuran yhteisestä kotiseutusuunnitelmaa. Siinä tutkimustietoa tuodaan ja sovelletaan paikalliseen kehit-

tämiseen. Tämän tapaista yhteistyötä jatketaan esim. lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta. Lisäksi Liiverillä on

suhteita alueen oppilaitoksiin kuten Seduun ja Seamkiin (esim. Green Caren ja maataloustietämyksen edistäminen).

Muutoinkin Liiveri toimii tiiviissä yhteistyössä esim. kuntien, HY Ruralia-instituutin, Etelä-Pohjanmaan liiton ja Uus-

yrityskeskuksen kanssa. Tärkeitä sidosryhmiä ovat myös maa- ja metsätalousministeriö sekä maaseutuvirasto, jonka

sijainti alueella tuo erityispiirteensä yhteistyöhön. Mavin uusia työntekijöitä on vieraillut Liiverissä ja sen rahoitta-

missa kohteissa.

Kansainvälistä hankeyhteistyötä halutaan lisätä. Uuden kauden kansainvälistymiseen on tartuttu jo nyt solmimalla

mm. sopimus Hollantiin Green Care -toiminnan edistämiseksi alueen yrittäjien, julkisen sektorin ja Leader-ryhmien

välillä (liite 15). Liiverissä uskotaan, että kansainvälisen toiminnan käynnistyttyä yhdessä teemassa saadaan sitä

laajennettua muihin teemoihin. Lisäksi arvokkaana nähdään ’ihmisläheinen kansainvälistyminen’. Iso kansainvälinen

hanke ei ole ainoa kansainvälisen toiminnan tavoite eikä mittari. On mahdollistettava myös vierailujen ja vastavie-

railujen kautta tapahtuva oppiminen ja ideoiden vaihto.

Viestintä on olennainen osa kaikkea toimintaa, sen avulla tiedotetaan toimijoille tarjolla olevasta rahoitusmahdolli-

suudesta ja toisaalta kerrotaan siitä, mitä on tehty ja mihin sillä on vaikutettu. Se, että hankkeista ja niiden tuloksis-

ta kerrotaan kiinnostavasti ja kansantajuisesti on osa toimien vaikuttavuuden varmistamista. Strategian viestintä-

suunnitelma on liitteenä 16.

Oppimissuunnitelma

Oppiminen toimintatapana - Jo ohjelmakaudella 2007–2013 Liiverissä on nähty alue ns. oppivana alueena, jota

luonnehtivina piirteinä ovat oppiminen ja luovuus sekä vuorovaikutus ja yhteistyö. Aluetta on kehitetty yhdistämäl-

lä vahvasti luovuuden erilaisia sovellustapoja, oli sitten kyseessä elinkeinotoiminta, asuminen, vapaa-aika, yhteisöl-

linen tai sosiaalinen toiminta. Innovaatioita on edistetty yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tasoilla. Tätä samaa op-

pivan alueen -ajattelua halutaan jatkaa ja konkretisoida Liiverin Pysyy ja paranoo -strategian oppimissuunnitelmal-

la. Strategissa oppiminen nähdään toimintatapana. Kaikesta toiminnasta (mukaan lukien aiemmat ohjelmakaudet)

pyritään löytämään oppimisen ja kehittämisen kohteita. Oppimisen keinoina ovat muun muassa yhteistyöfoorumit,

arvioinnit ja benchmarkkaus.

Liiverin sisäinen oppiminen - Liiverin hallituksen ja työntekijöiden benchmarkkausta on tehty jo pitkään Etelä-

Pohjanmaan Leader-ryhmien kesken. Sitä laajennetaan myös muualle (esim. alueille joilla on Seinäjokea vastaava

kaupunkialue). Laatutyö on osa toimintaryhmän sisäistä ja myös ulkoista, erityisesti suhteessa ELY-keskukseen,

tapahtuvaa oppimista. Prosessien hiominen ja jatkuva arviointi on osa oppimista. Resurssien varaaminen arviontien

tekemiseen varmistaa sen, että niitä tehdään ja niiden tuloksista opitaan.

Oppiminen verkostossa - Liiveri on osa aluekehittäjäverkostoa, jonka perustana ovat paikalliset toimijat (yksilöt,

yritykset ja yhteisöt) ja kumppaneina aluekehitysorganisaatiot. Oppimista ja avointa tiedonvaihtoa tapahtuu muun

muassa Ruralian puolivuosittaisilla aamukahveilla, Leader-toimijoiden tapaamisissa ja muissa foorumeissa. Paikal-listen toimijoiden, erityisesti hanketoimijoiden, oppimista voidaan tukea erilaisilla koulutuksilla, esimerkiksi viestin-

täkoulutuksilla, neuvonnalla ja mahdollistamalla paikalliskehittäjien kokemusten vaihto.

Moni nuori vastavalmistunut osaaja työllistyy valmistumisensa jälkeen hankkeisiin. Nuorille työllistyminen on mah-

dollisuus oppia muun muassa hankkeen aiheesta, hanketoteuttajaorganisaatiosta ja projektimaisesta työskentelys-

19

tä sekä verkostoitua alueen toimijoiden kanssa. Nuoret tuovat uusinta tietoa toteuttajaorganisaatioon ja kehittä-

mistoimien myötä myös alue oppii. Liiveri haluaa osaltaan tukea nuorten työllistymistä ja oppimista sekä mahdol-

lista asiantuntijoiden paluumuuttoa alueelle. Kehittäminen on prosessi, jossa oppimista tapahtuu niin yksilö-, orga-

nisaatio- kuin aluetasollakin.

Arviointi oppimisen tukena - Koska oppiminen nähdään tässä strategiassa toimintatapana, on kaikki toiminta

osaltaan oppimista. Oppimista tuetaan arvioinnilla. Arvioinnin kohteena ovat sekä Liiverin oma toiminta että stra-

tegian toteutuminen. Omaa toimintaa arvioidaan muun muassa vuosittain henkilöstön kehityskeskusteluissa, asia-

kastyytyväisyyskyselyillä ja vertaisarvioinnilla muiden ryhmien kanssa. Strategian arviointia tekee sekä hallitus että

toimiston väki itsearviointina vuosittain raportoinnin yhteydessä. Vuosittain yksi Liiverin hallituksen kokouksista on

niin sanottu arviointikokous, jossa keskitytään saavutettuihin tuloksiin ja seuraavan vuoden painotusten ja linjaus-

ten määrittelyyn. Ulkoinen arviointi tuo toiminnan arviointiin objektiivisuutta. Arvioinnin tulisi olla jatkuvaa ja tukea

strategian toteuttamista ja Liiverin toiminnan kehittämistä. Tavoitteena on luoda toimiva, käytännönläheinen jat-

kuvan arvioinnin malli, jossa yhteistyökumppanina voivat olla esim. oppilaitokset sekä Rural Studies -

opetuskumppanuus.

7. Hallinto ja seuranta

Liiveri on toiminut paikallisena kehittäjänä kolmella ohjelmakaudella vuodesta 1997 lähtien. Yhdistyksellä on vahva

osaaminen ja se on tunnettu alueella. Vuonna 2013 Liiverillä oli 360 jäsentä, joista yli 200 henkilöjäsentä, vajaa 100

yhdistyksiä ja runsaat 30 yrityksiä. Vuosittain jäsenmäärä on kasvanut noin 20 jäsenellä. Liiveri on itsenäinen yhdis-

tys (liite 17, 18), jonka hallitus on muodostettu kolmikannan mukaan (liite 1). Edustajat on valittu tasapuolisesti

alueen kaikista kunnista ja alueilta ja myös nais-, mies- ja ikäjakauma pyritään pitämään tasaisena. Hallituksessa on

puheenjohtaja ja kymmenen varsinaista jäsentä, joilla on kaikilla henkilökohtaiset varajäsenensä. Sitouttamisen ja

tiedonkulun vuoksi varajäsenet ovat tervetulleita hallituksen kokouksiin. Hallituksen tehtävinä on yhdistyksen hal-

linta, hankkeista päättäminen ja ohjelmaprosessin valmistelu ja seurata sekä työnantajana toimiminen. Hallitus

kokoontuu tarpeen mukaan, käytännössä noin kerran kuukaudessa. Liiveri on valmis ottamaan uusia haasteita

mukaan lukien monirahastoisuuden ja muut rahoituslähteet.

Hallituksen alaisena on kaksi jaostoa, yritysjaosto ja nuorisojaosto, jotka arvioivat asiantuntemusalaansa liittyvät

hankehakemukset. Lisäksi jaostot aktivoivat hankehakijoita ja toimivat tiedonvälityskanavina ruohonjuuritason ja

Liiverin välillä. Yritysjaosto käsittelee yrittäjyyteen liittyviä asioita ja siinä on edustettuina kuntien yritysasiamiehet,

Uusyrityskeskus ja Liiverin hallitus. Nuorisojaosto on aloittanut toimintansa vuonna 2011 ja se koostuu alueen nuo-

rista ja Liiverin hallituksen edustuksesta. Liiverin työntekijät ovat molemmissa jaostoissa. Kaupunginosien kehittä-

misstrategian laadinnan yhteydessä arvioidaan kaupunkijaoksen perustamisen tarpeellisuus.

Leader-toimintarahalla on työllistynyt noin 2,5 henkilövuotta vuosittain. Liiverissä on työskennellyt toiminnanjoh-

taja, suunnittelija ja taloussuunnittelija. Osa heidän palkoistaan on projekteista. Liiverissä on lisäksi hanketyönteki-

jöitä, kyläasiamies ja tiedottaja, joka on ollut Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteinen viestijä. Malli on ollut

toimiva ja sitä on tarkoituksenmukaista jatkaa. Liiverin tavoitteena on palkata vuosittain harjoittelijoita ja näin olla

itse mukana mahdollistamassa nuorten työelämäyhteyksiä. Liiverin kirjanpito on ulkoistettu Seinäjoen Laskenta-

keskus Ky:lle. Liiverin toimisto sijaitsee keskellä toiminta-aluetta, komeassa ympäristössä Herralassa, Ilmajoella.

Toimitila luo mahdollisuuksia yhdistyksen muullekin toiminnalle. Tästä esimerkkinä on kumppanuus taidenäytte-

lyssä Seinäjoen taiteilijaseuran kanssa kesällä 2013.

Liiverin hallitus ja työntekijät seuraavat Pysyy ja paranoo -strategian toteuttamista mm. vuosiraportoinnin yhtey-

dessä. Strategian toteutumiselle on asetettu määrällisiä ja laadullisia tavoitteita (liite 10). Tavoitteiden toteutumi-

sesta raportoidaan vuosittain ja tuloksia käytetään arvioinnin ja analyysien tukena. Yksittäisten hankkeiden toteu-

tumista seurataan säännöllisellä yhteydenpidolla sekä raporteista. Oman toiminnan toteutumista seurataan halli-

tuksen kokouksissa talousraporteista sekä rahoituskehyksen sidontakatsauksesta. Tilinpäätös ja tilintarkastus ovat

tärkeitä vuosittaisia seurannan välineitä.

20

8. Rahoitussuunnitelma

Liiverin arvio ohjelman toteutukseen tarvittavasta rahoituksesta on 12 miljoonaa euroa, joka sisältää maaseutura-

haston osuuden, 10 miljoonaa euroa. Liiveri on hakenut myös ns. muuta rahoitusta kuin EU-ohjelmarahoitusta

toiminnalleen. Toukokuussa 2014 jätettiin hakemus Raha-automaattiyhdistykselle Green Care -toiminnan kehittä-

misestä yhdessä JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ja Seinäjoen kaupungin kanssa. Kaupunki-Leaderille laa-

ditaan oma strategia (liite 4), jonka laadintaan on olemassa mm. MYR:n periatepäätös sekä rahoitusvaraus vuodelle

2014. Seinäjoen kaupunki on myöntänyt strategian laadintaan kuntarahoitusosuuden. Kaupunki-Leaderin toteut-

tamisessa tärkein rahoituslähde tulee olemaan rakennerahastot.

Koko strategian rahoitus

Rahoituslähde Euroa

Maaseuturahasto 10 000 000

Kaupunki-Leader (rakennerahastot ja muu rahoitus) 1 200 000

Muut ohjelmat (RAY, ministeriöt, ELY) 800 000

Yhteensä 12 000 000

Maaseutuohjelman rahoitus

Rahoitettavat yritystuet ja hankkeet €

EU valtio kunta julkinen yht. yksityinen rahoitus yht.

2 184 000 1 976 000 1 040 000 5 200 000 3 500 000 8 700 000

42 % 38 % 20 % 100 % 60 % 40 % 100 % Toimintaraha €

EU valtio kunta julkinen yht. yksityinen rahoitus yht.

aktivointi 80 % 436 800 395 200 208 000 1 040 000 0 1 040 000

hallinto 20 % 109 200 98 800 52 000 260 000 0 260 000

yhteensä 546 000 494 000 260 000 1 300 000 0 1 300 000

42 % 38 % 20 % 100 % 100 % 0 % 100 % Kaikki yhteensä €

EU valtio kunta julkinen yht. yksityinen rahoitus yht.

2 730 000 2 470 000 1 300 000 6 500 000 3 500 000 10 000 000

42 % 38 % 20 % 100 % 65 % 35 % 100 %

Toimintarahan määrän määräytyminen

Julkinen rahoitus Euroa

Rahoitettavat yritystuet ja hankkeet yhteensä 5 200 000

Toimintaraha 25 % edellisestä 1 300 000

Yhteensä 6 500 000

Maaseutuohjelman rahoituksesta 50 prosenttia suunnataan elinkeinolliseen kehittämiseen, kuten yritystuet ja

elinkeinolliset kehittämishankkeet ja 50 prosenttia yleishyödylliseen kehittämiseen.

Liiverin strategian painopisteittäin jaottelu

Painopiste %

Rakas kotiseutu, vireämmät yhteisöt 30

Rohkeat yritykset, uudistuvat elinkeinot 35

Hyvinvoiva ympäristö, terveellisempi elämä 20

Ruokaa läheltä, makuja elämään 15

Yhteensä 100

 

 

 

 

 

etukansiStrategia_luonnos 04062014takakansi