64 GOLFLEHTI | 5/2016

TeksTi ja kuvaT Lotta Lybeck

”KLUBITALO ON GOLFKENTÄN SYDÄN”

GOLFKLUBEJA UUDISTETAAN JA KEHITETÄÄN YHÄ MODERNIMPAAN SUUNTAAN. KLUBI TALON ON OLTAVA TOIMIVA PALVELUKESKUS, MUTTA MYÖS PAIKKA, JOSSA GOLFARI VIIHTYY. SUUNNITTELIJA VERTTI KIVI TIETÄÄ, MITEN TÄMÄ ONNISTUU.

Oletko koskaan miettinyt, mihin asioihin kiinnität ensimmäisenä huomiosi astuessasi sisään klubi-taloon? Todennäköisesti huomioit caddiemasterin tiskin sijainnin, vilkaiset nopeasti ympärillesi ja panet merkille, mistä löydät vessan ja pukuhuo-neet. Kurkistelet kenties myös ravintolan tiskiä ja

ruokailutilaa. Teet nämä pienet havainnot luonnostaan, etkä erityisemmin mieti asiaa.

Huomioit kyllä, jos sisäänkäynti ei nopealla katsauk-sella osu silmääsi, tai jos caddiemasterin tiski ei näy heti ovelle. Ravintolan puoli voi kerätä pidempiäkin katseita, mikäli kuhina käy, ruoan tuoksu leijuu ilmassa ja tilat näyttävät viihtyisiltä. Ehkä harkitsetkin jääväsi klubille syömään kierroksen jälkeen.

Asiakaskokemus golfkentällä kestää kokonaisuudes-saan noin viisi tuntia, helposti muutaman tunnin enem-mänkin, mikäli kierroksen jälkeen jää vielä saunomaan, syömään ja juomaan. Klubitalo on golfkentällä keskeisessä roolissa asiakaskokemuksen luomisessa, ja klubitalon teh-tävä on saada golfari viihtymään ja nauttimaan olostaan. Mutta miten se tehdään?

VIIDEN TÄHDEN FIILISTÄKysymystä on miettinyt suunnittelija, sisustusarkkitehti-toimisto dSign Vertti Kivi & Co:n perustaja ja luova johtaja Vertti Kivi. Hän on suunnitellut tänä vuonna remontoi-dun ja uusitun Pickala Golfin ja kesäkuussa avatun täysin uuden Tapiolan Golfkeskus TAGin sisustuksen pintama-teriaaleista ja valaistuksesta irtokalustoon.

”Hyvän golfklubin tehtävä on nimenomaisesti saada ih-miset viihtymään. Klubitalon pitäisi houkutella ihmisiä

Vertti Kivi Tapiolan uuden klubitalon

terassilla.

5/2016 | GOLFLEHTI 65

66 GOLFLEHTI | 5/2016 5/2016 | GOLFLEHTI 67

syömään ja juomaan ja nauttimaan klubilla ole-misesta. Jos klubitalo ei ole viihtyisä paikka, ei siellä tehdä muuta kuin ilmoittaudutaan ja täy-tetään vesipullo. Asiakaskokemus pelaamisen ulkopuolella jää silloin todella minimaaliseksi”, Kivi pohtii.

Golf on ollut 45-vuotiaalle Kivelle jo vuosien ajan rakas harrastus, ja nyt hän sai Pickalan ja Tapiolan projektien kautta yhdistää golfin ja työnsä. Pickalan ja Tapiolan suunnittelun pariin Kivi päätyikin juuri oman pelaamisensa kautta.

”Pelaan itse paljon ja tunnen sitä kautta te-kijöitä golfin parista. Tuli puheeksi, että miten suunnittelutoimistomme voisi näissä hankkeis-sa auttaa. Meille molemmat projektit ovat olleet mielettömän hienoja. Golfklubeille saa tehdä aivan omanlaistaan tyyliä. Niihin voi tietyllä tavalla siirtää sellaista viiden tähden hotellin lookkia, laatua ja luksusta”, Kivi kertoo.

Golfissa Kiveä kiehtovat samat asiat kuin hä-nen työssään suunnittelijana: jatkuva itsensä haastaminen ja eteenpäin katsominen.

”Tykkään haasteista ja golfissa niitä riittää. Lajissa pelaa jatkuvasti itseään vastaan, on vain kenttä ja minä ja ajatukset, että miksi tein näin tai miksen tehnyt noin”, tasoituksella 10,5 pelaa-va Kivi sanoo.

Suunnittelijana Kivi on työskennellyt 1990-lu-vun puolivälistä asti, ja oma sisustusarkkitehti-toimisto, dSign Vertti & Co, hänellä on ollut 15 vuotta. Kaikkinensa toimisto on tehnyt yli tuhat hanketta. Toimisto on suunnitellut muun mu-assa Viking Grace -laivan tilat, Finnairin Airbus

A350 -lentokoneiden sisustuksen sekä Helsinki Airportin Finnairin lounge-tilat.

NOUSEVA KILPAILUVALTTIPickalan klubitalo ei ole ainoa golfklubi, joka on kokenut viime aikoina kasvojenkohotuksen, eikä Tapiolan klubitalo ainoa täysin uusi klubiraken-nus tänä kesänä. Pickalan tavoin pienempiä ja suurempia remontteja ja uudistuksia on tehty tai tehdään lähiaikoina parilla kymmenellä Suo-men golfklubilla. Tapiolan lisäksi kokonaan uusi klubitalo otetaan tänä kesänä käyttöön ainakin Kerimäellä Kerigolfissa.

Klubitalojen ehostus on ollut jo muutaman vuoden golfyhteisöissä vahvasti pinnalla. Tie-tenkin vanhaa tilaa on tietyin väliajoin kunnos-tettava, mutta tiloja remontoidaan usein myös modernimman ilmeen aikaansaamiseksi.

”Minulla on sellainen fiilis, että nyt ollaan aivan uuden askeleen edessä. Viime vuosina vallinnut negatiivisuus on muuttumassa tule-

KLUBITALOJEN ILMETTÄ UUSITAAN YMPÄRI SUOMEA ▶ Golfklubien remontteja on tehty viime

vuosina tiuhaan tahtiin. Ainakin parikymmentä klubitaloa on saanut uuden ilmeen, lisää tilaa ja modernimman sisustuksen. Pienempiä remontteja, kuten maalaustöitä, tehdään jatkuvasti, koska klubitalot ovat kovassa kulutuksessa ja paikat halutaan pitää siisteinä ja ehjinä.

Yleisin syy klubitalojen remontille on tilojen vanheneminen ja kuluminen. Golflehden golf-seurojen toimitusjohtajille teettämän kyselyn perusteella voi todeta, että lähes yhtä suurena syynä remonteille on klubitalon viihtyisyyden parantaminen asiakkaille.

Kalajoki Golfissa tehtiin viime talvena ”pientä pintaremonttia”, kun klubin wc-tilat, lattiapinta, myyntitiski, kalustus, valaistus ja pro shopin myymäläkalusteet uusittiin ja ravintolan palve-luita muokattiin. Remontin tavoitteena oli tehdä klubi ilmeeltään viihtyisämmäksi – ja siinä onnistuttiin. Kalajoki Golfin toimitusjohtajan Esa Takalan on huomannut, että klubitalon merkitys golfissa on kasvanut.

”Klubitalo ei saa olla vain pakollinen käyntipaikka. Jos klubitalo on viihtyisä, ihmiset viettävät siellä enemmän aikaa ja käyttävät samalla klubin palveluita. Olen myös huomannut, että golfkilpailuista ha-lutaan yhä useammin kokonaisvaltaisempia tapahtumia ja tällaisissa tilanteissa klubitalo on oleellisessa roolissa”, Takala sanoo.

Myös Suur-Helsingin Golfin toimitusjohtaja Jarkko Raski on sitä mieltä, että klubitalon merkitys on kasvanut. Raski kertoo, että Suur-Helsingin Golfin Lakiston klubitalolle tehty remontti vuosina 2014–2016 on näkynyt klubilla positiivisesti.

”Ihmiset viettävät nykyisin enemmän aikaa klubillamme, joten voimme sanoa, että onnistuimme erinomaisesti. Itse ajattelen niin, että golfklubeilta odotetaan laadukkaita tiloja, ja meidän pitää vastata tähän odotukseen”, Raski toteaa.

TAPIOLA GOLFIN JA KERIGOLFIN UUSI AIKATänä kesänä sekä Tapiola Golfin että Keri-golfin odotus uudesta klubitalosta päättyy. Tapiola Golfissa uutta klubitaloa odotettiin lähes neljä vuotta ja odotus päättyi vihdoin kesäkuussa, kun Tapiolan uusi moderni klu-bitalo TAGi avasi ovensa. Klubitalo yhdistää saman katon alle viisi eri palveluntarjoajaa: Tapiola Golfin, Golf Centerin, OnGolfin, Mika Piltz Golf Schoolin sekä ravintola Vistan.

Kerigolfissa uutta klubitaloa on odotettu jo vuodesta 2008 lähtien. Silloin aloitettiin uuden klubitalon rakentaminen, mutta silloisten taloussotkujen vuoksi klubitalosta saatiin kasaan vain runko. Nyt seuran talous on kunnossa ja klubitalo rakennetaan vihdoin valmiiksi.

”Klubitalon rakenteet olivat odottaneet hyväkuntoisina, joten meidän oli helppo jatkaa rakennustyö loppuun”, Kerigolfin toimitusjoh-taja Soili Pelkonen kertoo tyytyväisenä.

Uuden klubitalon myötä Kerigolfin kaikki palvelut keskittyvät jatkossa samalle paikalle, kun nyt myös range sijaitsee aivan klubitalon vieressä. Klubitalon uuden sijainnin myötä myös kentän kiertojärjestys muuttuu.

”Meillä on menossa muutosten vuosi. Uusi klubitalo on herättänyt jo paljon mielenkiintoa ja odotamme innolla sen valmistumista”, Pelkonen kertoo.

Suur-Helsingin Golfin, Kalajoki Golfin, Tapiola Golfin ja Kerigolfin lisäksi pienempää tai suurempaa remonttia klubitalollaan ovat viime vuosina tehneet tai tänä vuonna tekevät ainakin St. Laurence Golf, Golf Pirkkala, Porvoo Golf, Golf Talma, Aurinko Golf, Porin Golfkerho, Paltamo Golf, Nurmijärvi Golf, Sea Golf Rönnäs, Ruuhikoski Golf, Kanavagolf, Helsingin Golfklubi, Espoo Ringside Golf, Pickala Golf ja Viipurin Golf.

vaisuuden uskoksi ja positiivisuudeksi, ja se nä-kyy myös siinä, että klubitaloihin panostetaan”, Kivi sanoo.

Kivi näkee klubitalot jatkuvasti voimistuvana golfyhteisön kilpailuvalttina ja uskoo, että juuri siksi niihin halutaan nyt panostaa. Vertauskuva-na Kivi käyttää kesämökkiä: mietitään, että hen-kilö omistaisi joko todella hienon kesämökin tai nuhjuisen kesämökin. Miettiessään kesämökille lähtöä todella hienon mökin omistava henkilö lähtee sinne innoissaan, kutsuu kaveritkin mu-kaan ja pistää juhlat pystyyn. Jos hänellä sen sijaan olisi nuhjuinen kesämökki, henkilö pyörit-telisi mökille lähtöä pidempään ja kaverit jäisivät todennäköisesti kotiin.

”Kyse ei ole enää vain siitä, että mitä on tar-jota, vaan myös siitä, miltä kaikki näyttää. Klu-bitalot tulevat olemaan tulevaisuudessa entistä isompi kilpailuvaltti golfseuroille ja tähän on jo-kaisen seuran lähdettävä mukaan tai jää jälkeen”, Kivi toteaa.

Suomalaisilla golfseuroilla on harvemmin laittaa isoja rahoja sisustukseen, eikä kotimaam-me klubeja voi – eikä ehkä pidäkään – verrata maailmalla isoilla rahoilla tehtyihin hulppeisiin klubitaloihin. Tästä huolimatta suomalaisista klubitaloista on Kiven mielestä aina näkynyt se, että yritystä ainakin on.

”Osalla klubeista on valitettavan huono tapa tehdä sisustus tyylillä ”mitä käteen sattuu” ja aja-tella siten säästävänsä. Toisaalta olen aina ollut innoissani siitä, että Suomen golfklubeilla on ai-nakin yritetty tehdä asiat laadukkaasti, vaikka

aina ei ehkä olla aivan tiedetty, mitä tehdään”, Kivi sanoo.

VALAISTUS ON KAIKEN A JA OMikä on sitten toimivan ja viihtyisän golfklubin salaisuus?

”Golfklubilla pitää näkyä ensimmäisenä laatu. Se on kaikki kaikessa. Kaikki pitää tehdä hyvistä materiaaleista, ja vaikka rahaa ei paljoa olekaan, pitää luoda sellainen tuntu, että kaikki on huoli-teltua. Se on tärkeä osa golfklubin tunnelmaa”, Kivi tiivistää.

Tärkeää on tietenkin myös se, että klubille tuleva henkilö löytää kaiken tarvitsemansa hel-posti. Klubin ”reitit” täytyy siis rakentaa erittäin selviksi.

”Reitillä tarkoitetaan sitä, että kun asiakas tulee esimerkiksi klubitalolle sisään, niin miten siitä kuljetaan caddiemasterille, pukuhuonei-siin, syömään, juomaan tai terassille. Kyse on siis siitä, miten mihinkin tullaan ja mitä näissä paikoissa tapahtuu”, Kivi sanoo.

Laadun ja reittien lisäksi kokonaistunnelma on suuressa roolissa. Tunnelmaa luodaan mate-riaaleilla ja erityisesti valaistuksella. Juuri valais-tuksen merkitys korostuu klubeilla. Päivällä, kun ulkona on enemmän valoa, myös sisällä pitää olla enemmän valoa. Illalla taas sisätilan valoja pitää himmentää, kun myös ulkona pimenee.

”Meillä on periaate, että jos budjetti on suuri, panostetaan valaistukseen, ja jos budjetti on pie-ni, panostetaan valaistukseen. Kyse ei ole mis-tään tähtitieteestä. Tilojen henki luodaan juuri valaistuksella”, Kivi täsmentää.

Oikeanlaisten pintamateriaalien valitseminen korostuu golfklubilla, jossa ihmiset kulkevat edestakaisin ulkoa sisälle ja tuovat kengissään ruohoa, kuraa ja likaa myös sisätiloihin. Teräs-piikkien poistuminen käytöstä on hieman hel-pottanut materiaalivalintoja, mutta lattiat ovat edelleen kovalla kulutuksella.

Suunnittelijan tehtävänä on miettiä ratkaisut sellaisiksi, että golfarin kokemus klubilla olisi mahdollisimman antoisa.

”Golfklubilla käy hyvin erilaisia asiakkaita. Jotkut haluavat viettää siellä enemmän aikaa ja toiset hoitavat klubilla vain pikaisen ilmoittau-tumisen ja ostavat evässämpylän bägiin mukaan. Meidän täytyy tarjota molemmille kävijöille toi-miva ja viihtyisä kokemus. Klubilla pitää pystyä hoitamaan nopeat asiat nopeasti, mutta myös viihtymään pidempään”, Kivi sanoo.

TARINOITA JA YSTÄVYYSSUHTEITAJoitakin vuosia sitten, ollessaan matkalla Ita-liassa Kivi jäi miettimään maan yhteisöllistä kulttuuria.

”Katselin ja seurailin, kuinka äijät istuivat ryhmässään puistossa, pelasivat petankkia ja turisivat yhdessä. Naiset ottivat grappaa puo-lilta päivin ja viettivät aikaa porukassaan. Meillä ei ehkä ole Suomessa ihan samanlaista kult-tuuria, jossa miehet tai naiset, tai vaikka kaikki sekaisin, kokoontuisivat yhdessä rennosti viet-tämään aikaa. Sitten keksin, että golfklubeilla

on juuri tällaista yhteisöllisyyttä”, Kivi kertoo.Kivi näkeekin klubitalon merkityksen gol-

fissa laajemmin kuin vain ilmoittautumis- ja ruokailupaikkana.

”Klubitalo on paikka, jossa luodaan ystä-vyyssuhteita ja tarinoita ja ollaan toisten ihmisten kanssa”, Kivi hymyilee.

Golfissa mennään yhä enemmän siihen suuntaan, että kyseessä on kokonaisvaltai-sempi elämys, eikä vain pelkkä peli. Tässä suun-tauksessa klubitalo on erittäin suuressa osassa.

”Kokemuksen pitäisi alkaa heti, kun henki-lö saapuu parkkialueelle. Golfklubit ovat niitä harvoja paikkoja, joissa kaikki on viimeistelty tarkasti jokaista pientä yksityiskohtaa myöten,

kuten joissakin huippuravintoloissa. Se on osa golfklubien viehätystä”, Kivi sanoo.

Klubitalon keskeisyyden huomaa myös siitä, että monien seurojen nettisivujen avauskuvana

on golfkenttämaiseman sijaan kuva, jonka keskiössä on klubitalo. Kaunis rakennus on elementti, joka jää mieleen eri tavalla kuin jatkuva vihreä linja, ja asia, johon ihmisen

on helppo palata kenttiä miettiessään.”Kaikissa asioissa pitää olla jokin keskus, min-

kä kautta ihminen luo mielikuvansa. Golfkentil-lä se keskus on klubitalo. Klubitalo on golfkentän sydän, ja se luo hengen myös kaikkeen muuhun tekemiseen. Sitä korttia ei kannata jättää käyttä-mättä”, Kivi vinkkaa.

”Golfklubeille voi siirtää viiden tähden

hotellin ilmeen”, Vertti Kivi sanoo.

”JOS BUDJETTI ON SUURI, PANOSTETAAN VALAISTUKSEEN, JA JOS BUDJETTI ON

PIENI, PANOSTETAAN VALAISTUKSEEN.”

Lisä

ä aiheesta

GO

LFPIS TE.COM