10/22 ✦ 21.5.2008 R E I L U S T I K R I S T I T T Y 14/20 ✦ 12.9.2012 www.tampereenkirkkosanomat.fi R E I L U S T I K R I S T I T T Y

Kais

a Hä

rkis

aari

Tuom

as K

oski

alhoRippikoulupolusta

jäi hyvä mieliEeva-Maria Inkinen luotsasi Isosaaren-leiriläisiä Aleksanterin kirkossa.

➢ SIVU 4

Virolaisille opetetaan kristinuskon alkeitaKirkkoherra Jaan Tammsaluasurettaa, että hengelliset ja henkiset asiat ovat milteiunohtuneet virolaisten nopeassa elämäntyylissä.

➢ SIVU 8

Hengellinen kiertolainen saa voimaa lähetyskäskystä Olavi Hirviniemi ei halua pitää us-koaan vakan alla. Gospel-rekka ja bändi ovat kiertäneet kesän aikana ympäri Suomea.

➢ SIVU 9

Kulttuuri kantaa – ystävyys antaa ➢ SIVUT 6–7

Tuom

as K

oski

alho

Tuom

as K

oski

alho

Irina Pukari tuntee olevansa tamperelainen. Kotoutumista ovat auttaneet uskonnon ja

kielen ohella ystävät sekä kaupungin luova ilmapiiri.

2

Hann

u Ju

kola

Töitä nuorilleNUORILLE TYÖN LÖYTYMINEN on erityisen hankalaa. Sanotaan, että ensimmäisen työpaikan saa vain suhteilla, ja siinä saattaa ol-la vinha perä.

Nuoret haluavat päästä käsiksi oman elämän alkuun. Kun kesä taittui syksyyn, myös tänne seurakuntien viestintään tuli muutama kysely työhön pääsystä.

Palkkakaan ei näytä olevan se tärkein asia, vaan itse työ ja työtodistus, jota näyttää taas seuraavalle työnantajalle.

Siksi on surullista, että joudumme sanomaan ei. Kuinka monta ”eitä” nuori jaksaa ennen kuin hän masentuu ja lakkaa yrittämästä? Näyttää myös siltä, että muutamissa oppilaitok-sissa koulutetaan ammattiin, joka alkaa olla ajastaan jäljessä.

Maan hallitus kertoi aloittavansa kokeilun, jonka tarkoituk-sena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdol-lisuuksia ottaa nuoria oppisopimukseen. Monissa Euroopan maissa oppisopimuksella on pitkät perinteet. Saksassa yli puo-let 16–18 -vuotiaista saa sen avulla koulutuksen ja mahdolli-sesti työpaikan. (HS.3.9.2012)

Suomessa on erilainen koulutusjärjestelmä. Hallitus kaavai-lee kuitenkin jo ensi vuodeksi oppisopimuskoulutuksen laajen-tamista. Porkkanana työnantajille tarjotaan reilua rahallista ko-rotusta. Oppisopimuksen saa perusasteen päättävä alle 17-vuo-tias nuori. Kokeiluun varattu määräraha riittää kuitenkin vain vii-densadan nuoren palkkaukseen.

Oppikoulutuksessa on vielä monia kysymyksiä, mutta tarkoi-tus on, että oppisopimus astuu voimaan jo ensi vuonna. Tähän virkamiehiä patistaa nuorten yhteiskuntatakuu, joka tulee voi-maan ensi vuonna. Se takaa kaikille alle-25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työn tai opiskelupaikan.

Usko hukassa?HILJAKKOIN TAMPEREELLA VIERAILLUT Tallinnan lääninrovasti Jaan

Tammsalu puhuu kirkostaan jopa lähetyskenttänä. Tähän on syynä sekä pitkä neuvostovallan aika että 1991 alkanut itse-näisyys.

Neuvostovallan aika oli niin pitkä, että sen aikana syntyi su-kupolvia, joilla ei ollut juuri mitään tietoa kristinuskosta. Var-masti oli ihmisiä, jotka pitivät pieniä seuroja kodeissa ja rukoili-vat yhdessä. Mutta mitä pidemmälle aika kului, sitä vähemmän kristinuskosta tiedettiin.

Jaan Tammsalu on todella huolissaan Viron hengellisestä ti-lanteesta. Hän kiittää niitä vanhoja mummoja, jotka pitivät kris-tillistä uskoa hengissä.

Suurin osa virolaisista on kuitenkin erkaantunut hengellises-tä elämästä niin, että heidän tietämyksensä kristinuskosta on olematon. Tässä tilanteessa on vaikeaa aloittaa kaikkea alusta.

Viron taloudellinen nousu on ollut nopeaa. Tähän nousuun eivät kaikki ole päässeet mukaan. Sadattuhannet elävät edel-leen kurjissa oloissa ja tarvitsevat jatkuvasti apua.

Jaan Tammsalu ei kuitenkaan ole kirkkonsa suhteen toivo-ton. Kun taloudellinen nousuhumala laantuu, myös hengelliset arvot nousevat esille.

Marja Rautanen

Lukijapostia

Kirjoita yleisönosastoon! Mielipide saa olla enintään 1200 merkkiä ilman välilyöntejä tai vajaa puoli liuskaa. Kirjoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta nimi ja yhteystiedot tulee mainita. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse: tampereenkirkkosanomat@evl.fi tai osoitteeseen Tampereen Kirkkosanomat, toimitus, PL 226, 33101 Tampere.

Sanottua Kristittyjen kutsumuksena on

olla kristuksia toisille. Sitä Kristuk-sen seuraaminen merkitsee: antaa anteeksi ja palvella muita.

Pastori, kirjailija Jaakko HeinimäkiEsse 21.8.

Vapaaehtoisia innostaa, jos hei-tä pyydetään mukaan jonkin tai-tonsa tai ominaisuutensa takia ja he saavat kokea itsensä tärkeik-si. Ihmiset tekevät melkeinpä mi-tä vain, jos heitä vähän kehutaan. Myönteisyyden voima on huikea! On surullista, että tämä potenti-aali hukataan usein. Antaisimme enemmän panostamme kirkolle, jos tuntuisi, että se kaipaa meitä ai-dosti. Nyt seurakunnat profi loitu-vat usein etäisinä ja omatoimisesti pyörivinä yhteisöinä, jotka pärjää-vät työntekijöidensä varassa.

Professori Anne Birgitta PessiSana 30.8.12

Jumalanpalveluksen tila ei ole niin synkkä kuin aina välillä an-netaan ymmärtää. On rohkaisevia esimerkkejä. Siellä missä jumalan-palvelusta on kehitetty työyhteisön asiana ja maallikot on otettu mu-kaan, se on alkanut kukoistaa.Kirkon jumalanpalvelus ja yhteiskunta

-yksikön johtaja Mika Mäntyrantawww.kotimaa24.fi 29.8.

Ehkä tärkeintä kummina olos-sa on läheisyys. Se, että saa rakas-taa kummilastaan niin paljon kuin jaksaa. Häneltä ei voi eikä saa vaa-tia vastarakkautta. Tietenkin toi-voa voi.

13 lapsen kummitäti Irja Liisa Suonpää

Vantaan Lauri 30.8.

Mielestäni koko elämä on py-hiinvaellusta. Meillä on tietty läh-töpiste ja päämäärä ja matkalla

kristityt kokoontuvat välillä kei-taille. Ajattelen, että pyhiinvaellus on tietynlainen vertauskuva siitä, mitä elämä on.

Lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläinen

Kirkko ja kaupunki 32/2012

Minua hieman häiritsee kysy-mys, tarvitaanko jumalanpalveluk-sissa sirkustemppuja. Ilo ja huumo-ri ovat keinoja, joiden avulla tär-keistä asioista voidaan kertoa. On suuri väärinkäsitys, että syvällinen ja vakava olisivat sama asia. Oi-keasti syvällinen asia saattaa elää huumorin keskellä, kunhan huu-mori on lämminhenkistä ja kun-nioittavaa.

Teologi, uskonnonopettaja, taikuri Petteri Hakanen

Kotimaa 35/2012

Tampere 12.9.2012

Jeesus rakastaa syntistä ihmistäKirkkosanomissa oli .. kaksi artikkelia liittyen homoseksuaali-suuteen ja homorakkauteen. Kirjoi-tukset oli otsikoitu: Jumala rakas-taa Rikua ja Jeesus ei kiellä homo-rakkautta.

On varmasti totta, että Jeesus rakastaa homoseksuaalia ihmistä ja heteroseksuaalia ihmistä, mut-ta hän ei rakasta homoseksuaali-sen ihmisen syntiä eikä heterosek-suaalisen ihmisen syntiä.

Tutkija Ville Vuolanto toteaa, että Jeesus ei puhu Uudessa testa-mentissa homoseksuaalisuudesta mitään. Tästä vedetään otsikkoon johtopäätös, että Jeesus ei kiellä ho-morakkautta. Hän ei myöskään ke-hota siihen. Apostoli Paavali suh-tautuu homoseksuaalisuuteen kiel-teisesti.

On myös aika uskallettua väit-tää, että apostoli Paavali – Roo-man kansalaisena – ei olisi tiennyt tai ymmärtänyt, että helleenisessä kulttuurissa ylhäisillä miehillä oli nuorukaisia oppilainaan ja rakas-tajinaan.

Vuolanto tuo esille myös aga-pe-rakkauden, joka antiikin maail-massa yhdistettiin kunnioittavaan kiintymykseen ja kumppanuuteen. On kuitenkin hyvä pohtia kristilli-sen ihmiskäsityksen kannalta, on-

ko ihmisten välisessä rakkaudessa todella kysymys agapesta vai ken-ties eros- tai fi lia-rakkaudesta. Ih-misten väliseen kanssakäymiseen ja toimintaan on sekoittunut syn-tiinlankeemuksen seurauksena myös concupiscentia (itsekäs hi-mo, Jumalan vastainen taipumus), joka vaikuttaa myös kaikkien ar-mahdettujen kristittyjen elämässä.

Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin kuuluvassa Apologiassa todetaan, että tuo it-sekäs tai paha himo ei ole ainoas-taan ruumiillisten ominaisuuksien turmeltumista ”vaan myös korke-ampien kykyjen kieroutumista sii-hen, mikä on lihallista”.

Tuomiorovasti Olli Hallikai-nen uskoo (..), että Jeesus olisi saarnannut myös Sateenkaarimes-sussa, jos sellainen olisi hänen ai-kanaan ollut.

Tätä emme voi tietää. Ja vie-lä vähemmän voimme tietää, mitä hän olisi Sateenkaarimessussa sa-nonut. On mielestäni parempi pe-rustaa asioita siihen, mitä tiedetään kuin siihen, mitä emme tiedä.

Sen sijaan sen voimme tietää, että ainakin avioliittoa Jeesus piti miehen ja naisen välisenä liittona ja perusti sanansa Jumalan luomis-järjestykseen (Matt.:– ).

Martti Tuurepastori

Tampere

HomokeskustelustaMielestäni joidenkin seurakunta-laisten kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisiin suhteisiin kar-kottaa ihmisiä luterilaisen kirkon jäsenyydestä. Onneksi on Tulkaa kaikki -liike.

Rikoslain . luvun .pykälässä kielletään syrjintä muun muassa rodun, kansallisen tai etnisen alku-perän, ihonvärin, kielen, sukupuo-len, iän, perhesuhteiden, sukupuo-lisen suuntautumisen, terveydenti-lan ja uskonnollisen tai yhteiskun-nallisen mielipiteen sekä poliittisen tai ammatillisen toiminnan perus-teella.

Lasse Pihlajamäkiyo, Harjun seurakunnan jäsen

KeskusteluaRaamatun sana on todella Kristus. Onko homoilla oikeus uskoa Juma-laan? Todellakin on ja oikeus myös uskoa Jumalan sanaa ja opetusta. Ja ottaa vastaan syntien anteeksianto, kuten me muutkin syntiset.

Saamme tehdä jokainen paran-nusta ja tunnustaa syntimme, jot-ka ovat Jumalan sanan vastaisia. Ju-mala Jeesuksen kautta pelastaa ho-mot niin kuin muutkin syntiset ja vapauttaa Sanan vastaisista taipu-muksista iloon ja rauhaan. Raamat-tu neuvoo edelleen meitä nykyajas-sakin. Pysytään Sanassa, eikä oman tahdon teillä.

Rukoillaan yhdessä

Päivien lyhetessä Syksy saapuu, luonto hiljenee. Tai-vas tummuu aikaisemmin, jotta yötaivaan tähdet voisivat tarjota satumaisen loistonsa meidän näh-täväksemme.

Syksyllä ihmissielu ja -henki ko-kevat ylösnousemuksen, joka hui-pentuu jouluna.

Juhani Vuorinen

Tuomas Koskialho

3

Tuomas Koskialho

Iso Numero -lehti myös TampereelleTampereen seurakuntien asunnottomien päiväkeskus Musta Lammas aloittaa Iso Nu-mero -lehden koordinoinnin Tampereella.

Iso Numero on kulttuurileh-ti, joka on tehty yhteiskunnas-sa osattomaksi jääneiden tuke-miseksi. Lehden jakajat maksa-vat lehdestä euron ja myyvät sen eteenpäin neljällä eurolla. Voiton myyjä saa pitää itse.

Lehteä voi ostaa jaettavaksi kuka tahansa vähävarainen, joka kaipaa lisätuloja, kertoo Tampe-reen seurakuntien johtava diako-ni Marko Ajanki.

– Iso Numero -lehti antaa esi-merkiksi asunnottomille mah-dollisuuden tienata rahaa kerjää-misen sijaan. Lehteä saa myytä-väksi kerrallaan enintään kap-paletta ja viikossa kappaletta. Määrät on laskettu niin, etteivät saadut tulot vaikuta esimerkiksi toimeentulotukeen. 

Lehteä aletaan jakaa syys-kuussa. Virallisen lehdenmyy-jän tunnistaa keltaisesta myyjä-tunnuksesta, johon on merkitty myyjän numero.

Yksi tulevista lehdenjakajista on Mustan Lampaan asiakas Ta-pio Männistö, jolle lehti tuo toi-vottavasti tarvittavia lisätuloja muuten niukkaan talouteen.

– Enhän minä nyt mikään ammattimyyjä ole, mutta lähden yrittämään, jos vaikka osaisinkin. Sittenhän sen näkee, kuinka käy.

– Ja kivahan tätä on myydä, kun lehti on hyvä ja täynnä asiaa, Männistö sanoo selatessaan uu-nituoretta painosta.

Lehden sisältö on saatu va-paaehtoistyönä Kulttuuri-, mieli-pide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenlehdiltä sekä vapaaeh-toistyötä tekeviltä freelance-toi-mittajilta, - kuvaajilta ja -kuvitta-jilta. Lehti rahoitetaan ilmoitus-myynnillä ja apurahoilla. Lehteä on myynnissä niin kauan kuin si-tä riittää. Painos on kap-paletta. Lehden kolmas painos il-mestyy joulukuussa.

Eva WäljasLehteä voi hakea myyntiin Mustasta Lampaasta, osoitteesta Pellavateh-taankatu 17 G, ma–to klo 7.30–13 ja pe klo 7.30–11.30. Tiedustelut: p. (03) 891 841.

Herätys!

Partiossa opitaan teke-mällä. Silloin on myös lupa epäonnistua, sillä se kasvattaa usein eni-ten, sanoo koulutussih-

teeri Heli Lehtomäki Hämeen Par-tiopiiristä.

– Nuorelta johtajalta vaaditaan esimerkillisyyttä, päämäärätietoi-suutta ja yhteistyökykyä, myös so-siaalisia taitoja ja ennen kaikkea avointa ja toimeliasta asennetta.

Alkuun pääsee, kun tuntee it-sensä ja kykynsä. Kasvaminen läh-tee halusta kasvaa johtajaksi. Asen-netta tuetaan koulutuksella.

– Johtajaksi kasvaminen vaatii turvallisen ja luotettavan lähijoh-tajan tukea. Oppiminen ja kasva-minen vaativat myös rehellistä, rei-lua ja kannustavaa palautetta. Taas tarvitaan aikuista avuksi.

Kenestä tahansa ei partiossa-kaan tule johtajaa – eivätkä kaikki siihen rooliin edes halua.

– Aikuisen kanssa yhdessä mie-

titään, tuleeko partiolaisesta johta-ja vai ei. Se on haastava kysymys. Johtamiskyvyt tulevat kyllä esiin toiminnan kautta.

Asiantuntemus korostuu

– Mielestäni omasta alasta pitää olla vahva tuntemus, jotta ihmisiä pystyy johtamaan, motivoimaan ja ansaitsemaan alaisten kunnioituk-sen, kertoo -vuotias Satu Koske-la JPS Koskela Oy:stä Ikaalisista.

Pirkanmaan Vuoden Nuori Yrittäjä on johtanut yritystä kol-misen vuotta.

Koskelan mielestä johtajuutta ei voi kokonaan oppia. Sen sijaan johtajana voi ja pitääkin kehittyä. Nuoren johtajan tulee olla kun-nianhimoinen, itsevarma, jämäk-kä ja luotettava.

– Kun on hankkinut kunnon kokemuksen alasta sekä kehittänyt johtamistaitojaan, on hyvällä alul-la valitsemallaan tiellä.

Tampereen NNKY:n gospel-lii-kuntaa koordinoiva Asta Lehti-mäki kertoo johtajuuden olevan jo olennainen osa työtä.

– Johtajia on toki monenlaisia, ja kaikilla omanlainen tiensä. Minus-ta johtajuus vaatii nuoressa ihmises-sä vahvaa sisäistä tarvetta päästä to-teuttamaan näkyään tai korjaamaan havaitsemaansa epäkohtaa.

Lehtimäki uskoo, että johtajuus vaatii sitkeyttä, intohimoa, luotta-musta Jumalaan sekä uskaltautu-mista epämukavuusalueelle.

– Seurakuntien Uusi Verso -toi-minta tarjoaa laadukkaita johta-juuskursseja. Tämän lisäksi johta-juutta voi harjoitella toteuttamalla seurakunnassaan esimerkiksi tai-detapahtuman tai kutsumalla ko-ko lähialueen asukaskunnan avoi-meen syysgrilli-iltaan tutustumaan toisiinsa ja seurakuntalaisiin.

Asta Kettunen

Johtajaksi kasvaminen vaatiiasennetta ja epäonnistumisia

Taitava johtaja osaa rohkaista toisia, huomaa ihmisten erilaiset lahjat ja ohjaa heidät omalle kotoisalle paikalleen, arvioivat Lauri Myllylä ja Outi Stüber.

Mitä piispa merkitsee Angolan kirkolle? Angolan evankelis-luterilaisen kirkon IELA:n ensimmäinen piispa vihittiin tehtäväänsä elokuussa Ondjivassa, jonne ensim-mäiset lähetystyöntekijät saapuivat -luvun loppupuolella.

Uusi piispa Tomás Ndawanapo on aiemmin työskennellyt pappina ja kirkon presidenttinä. Vihkimistilaisuudessa oli mu-kana Suomen Lähetysseuran Angolan-työntekijä, Helena Soi-ninen, joka on virkavapaalla Tampereen tuomiokirkkoseura-kunnan diakonin virasta.

Mitä piispan valitseminen merkitsee Angolan kirkolle? – Namibian luterilainen kirkko on IELA:n ”äitikirkko”, ja siel-läkin on piispa kirkon johdossa. Mallia on otettu muissakin asioissa. Angolan kirkossa piispaa arvostetaan enemmän kuin presidenttiä. Ehkäpä myös yhteistyötahot suhtautuvat suurem-malla arvostuksella.

Millaisia painotuksia vastavalitulla piispalla on? – Kirkon talous on tiukka. Piispa kirjoittaa vuosiraportissaan, että ulkoa tuleva tuki ei ole ratkaisu IELA:n taloudellisiin kysy-myksiin. Sisäisten tulojen pitää kasvaa. Kirkon on työskenneltä-vä organisoituneesti, tavoitteellisesti ja kurinalaisesti.

Millaiselta Angolan kirkon tulevaisuus näyttää? – Kirkon jäsenmäärä kasvaa, mutta taloudelliset valmiudet ei-vät kasva. Seurakunnat eivät pysty maksamaan työntekijöiden-sä palkkoja. Seurakuntia on noin , ja lisäksi ovat kappeliseu-rakunnat ja lähetysalueet. Pian kirkossa on jo   jäsentä! Kaikissa seurakunnissa ei ole pappia, vaan johtajana on diako-ni tai maallikko.

Mitä tehtäviä sinulla itselläsi on? – Toimenkuvaani kuuluu opettaa ja kehittää diakoniatyötä. Toimin kirkon Diakoniaosaston neuvonantajana, joka yhdessä jäsenten ja diakoniatyöntekijöiden kanssa kartoittaa diakonia-työn tilannetta, tarpeita ja resursseja. Näen tärkeänä kuulos-tella, miten diakoniatyötekijä jaksaa työssään ja elämässään.

Kirsi Airikka Lue lisää Helena Soinisen työstä ja Angolasta: www.tampereenkirkkosanomat.fi

ohtajuus on ollut seurakunnis-sa jossain määrin vaikea aihe, vaikka pohjimmiltaan se on toisen ymmärtämistä ja uusien ajatusten kasvattamista. Nuo-

ret johtajat -koulutuksella on ha-luttu kiinnittää huomiota hyvään johtajuuteen ja lisätä johtajien mää-rää vapaaehtoistyössä.

– Halusin kehittää johtamistai-tojani sekä oppia uutta. Tahdoin saada johtajuuteen liittyvistä asi-oista eväitä elämääni sekä työs-tää omaa persoonaani, Outi Stü-ber ja Lauri Myllylä listaavat syi-tä sille, miksi he osallistuivat kou-lutukseen.

He ovat yhtä mieltä siitä, että johtajuus on ennen kaikkea palve-lemista. Johtaja ei ole mikään val-lanpitäjä, eikä hän saa unohtaa

paikkaansa toisen ihmisen tukena. – Hyvälle johtajalle ei tuota vai-

keuksia asettua toisen ihmisen ase-maan, Myllylä tiivistää.

– Ihmissuhdetaidot, itsetunte-mus ja luonteen tasapaino ovat joh-tajalta vaadittavia ominaisuuksia. Lisäksi hänellä tulee olla visio siitä, mihin pyritään ja uskoa oman asi-an suhteen. Niitä hän vie eteenpäin myös muille, Stüber pohtii.

Omaan johtajuuteensa hän on saanut ymmärrystä Nuoret johta-jat -koulutuksen lisäksi GLS-se-minaarista, johon hän aikoo osal-listua jo neljättä kertaa. Johtajuut-taan hän kehittää lisäksi keskuste-luissa, lukemalla ja harjoittelemal-la esimerkiksi seurakunnan vapaa-ehtoistoiminnassa.

– Kuunteleminen on tärkein

Suomessa on järjestetty yhteiskris-tillisiä Global Leadership Summit -konferensseja vuodesta 2006 al-kaen. Monille seurakunnille, järjes-töille ja yhteisöille niistä on muodos-tunut jokavuotinen tapahtuma, johon tulevat mukaan sekä palkatut työnte-kijät että maallikko-vastuunkantajat.

Videokonferenssin puhujina on maailman johtavia vaikuttajia. Tä-män vuoden kaartiin kuuluvat muun muassa Yhdysvaltain aiempi ulko-

ministeri Condoleezza Rice, pasto-rit Bill Hybels, Craig Groeschel ja John Ortberg sekä bisnesajattelija Jim Collins.

Vuosittain koulutuksiin osallis-tuu noin 165 000 ihmistä yli 15 000 seurakunnasta, jotka edustavat yli 90 tunnustuskuntaa 85 maassa. Tä-män vuoden Tampereen-konferenssi järjestetään 26.–27. lokakuuta.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.glssuomi.fi

Johtamisen ja vaikuttamisen kurssit on suunnattu niille, jotka haluavat kehittää itseään ja vai-kuttaa. Jo kuudes kurssi alkaa 24. syyskuuta kello 18 Seurakun-tien talossa ja kestää kevääseen.

– Kurssit ovat jo kantaneet he-delmää. Aika moni Uuden Verson ja kristillisten opiskelijayhteisöjen vetäjistä on jo käynyt läpi tämän koulutuksen, kertoo Nuoret vai-kuttajat -projektityöntekijä Salla Kuisma.

– Johtajuus lähtee ruohonjuuri-tasolta. Vaikutamme joka tapauk-sessa ympärillämme oleviin ihmi-siin, joten miksi emme pyrkisi ke-hittämään sitä.

Lisätietoja: uusiverso.fi /valmennus

Kurssi tukee kehittymisessä

Nuori johtaja palvelee läheistäänkeino, jolla pyrin hyvään johtajuu-teen. Ohjaamisen ja visioinnin li-säksi on tärkeää viedä muiden aja-tuksia eteenpäin, Myllylä sanoo.

Hyvään johtamiseen kuuluu myös johtajuuden kasvattaminen muissa. Johtajien lisääminen tuo aloitekykyä kirkkoonkin.

Mari Tiensuu

Rohkaisua johtajuuteen

Hannu Jukola

Mustan Lampaan as iakas Tapio Männistö aikoo ryhtyä myymään Iso Nume-ro -lehteä.

J

4

Riparilla: Osa 3 Tässä sarjassa tutustutaan rippikouluun riparilaisten mukana kulkien.

I soskoulutukset alkavat Tampe-reen seurakunnissa syyskuussa hieman eri aikoihin, ja joka seu-

rakunnalla on toiminnassa omat kuvionsa, kertoo rippikoulupasto-ri Jari Pulkkinen.

Yleisesti koulutuksissa opetel-laan lastenleireillä ja rippikouluis-sa tarvittavia taitoja sekä pohdi-taan yhdessä uskoon ja elämään liittyviä asioita.

– Isoselta vaaditaan ennen kaikkea kiinnostusta toimia teh-tävässä, mitään yleistä vaatimus-listaa ei ole. Isosiksi tarvitaan eri-laisia tehtävästä kiinnostuneita nuoria.

Koulutukseen kannattaa läh-teä, vaikka olisikin vähän epävar-ma isoseksi haluamisesta.

– Sen aikana saa uusia kaverei-ta, oppii hyödyllisiä taitoja ja pää-see yhdessä pohtimaan elämän

suuria kysymyksiä. Lisätietoa saa seurakuntien nuorisotyönohjaajil-ta ja nuorisopapeilta.

Vielä ehtii Harjussa

Harjun seurakunnassa koulutuk-sen aloitti noin viime kesän ri-parilaista.

– Vielä ehtii mukaan, jos aloi-tus jäi väliin. Harjun nuoret eli Ha-Nut ovat tunnetusti innokasta po-rukkaa ja hyviä tyyppejä, pastori Pasi Hakkarainen innostaa.

Isoskoulutuksessa opetellaan ryhmänjohtajan perustaitoja.

– Näistä tärkeimpiä lienevät raamisryhmän vetäminen, ohjel-ma- ja leikkituokioiden ohjaami-nen, iltaohjelmien valmistelu ja toteutus.

Polulla on omaehtoisia käyntejä messussa ja nuortenillassa. Lisäksi

syvennetään riparilla opittuja kris-tinuskon perusasioita ja harjoitel-laan hartauden pitämistä.

Harjussa koulutusta on joka toinen viikko parillisten viikko-jen keskiviikkoisin ja parittomien viikkojen tiistaisin.

– Koulutus kestää huhtikuun lopulle ja sisältää kaksi viikonlo-pun mittaista leiriä, joissa on pe-rinteisesti hyvä meininki, Hakka-rainen kertoo.

– Isoseksi voi ryhtyä, kun on käynyt riparin ja konfi rmoitu ja on innokasta mieltä lähteä mukaan seurakunnan toimintaan. Mukaan voi tulla myös vaikka omasta ripa-rista olisi kulunut vuosi tai pari.

– Kannattaa seurata facebookia Harjun Nuoret – HaNut ja nettisi-vuja www.harjunnuoret.net.

Asta Kettunen

H arjun seurakunnan rippi-koululeirille osallistunut Rosa Ortiz kertoi:

– Meillä oli kiva yhteisö. Sain paljon kavereita.

– Kun lähdimme leiriltä, tun-nelmat olivat hieman haikeat. Lähdimme kuitenkin kotiin hy-villä mielin.

Konfi rmaatio kesti kaksi tuntia ja meni hyvin.

– Oli kiva päästä ripille.Rosan rippijuhlissa oli kym-

meniä vieraita. Tuossa vaiheessa hän mietti tosissaan osallistumis-ta syksyllä alkavaan isoskoulutuk-seen. Myöhemmin hän kuitenkin päätti, ettei lähde mukaan.

Joonas Köngäs ei tätä juttua tehtäessä ollut vielä varma isosek-si lähtemisestä, mutta se oli kyl-lä mielessä.

– Se vaikutti ihan kiinnosta-valta.

Elisa af Hällström

R ippikoulussa annettavan kasteopetuksen jälkeen kas-tettu tunnustautuu kristi-

tyksi ja seurakunta rukoilee us-kon vahvistusta. Konfi rmaatioasu-na käytetään usein albaa.

Nuoret osallistuvat ensim-mäistä kertaa itsenäisesti ehtool-liselle. Kummit voivat osallistua nuoren siunaamiseen. Koko seu-rakunta rukoilee nuoren puolesta.

Konfi rmoitu kirkon jäsen saa oikeuden kummin tehtävään. Li-säksi hän saa vuotta täytetty-ään äänestää seurakuntavaaleis-sa ja -vuotiaana asettua ehdol-le vaaleihin.

Rippikoulun voi käydä myös osallistumatta konfi rmaatioon. Kirkollinen avioliittoon vihkimi-nen ei edellytä konfi rmaatiota, vaan rippikoulun käyminen riittää.

Riparista jäi hyvä mieli

Kaisa Härkisaari

Isostoiminta kantaa

Konfi rmaatio

Pikakysely Harjun riparilaisilleMikä oli parasta riparissa?

Laulaminen ja tanssiminen (,%)

Ihanat isoset (,%)

Mahtavat ihmiset =) (,%)

Saaressa hengailu (,%)

Ihan kaikki!!! (,%)

Israelin kiertomatka alkaen 1099 €

HALUATKO NAUTTIA HISTORIASTA, KULTTUURISTA JA AURINGOSTA? Israelissa sijaitsee eräitä länsimaisen kulttuurin puhutuimmista

ja kiinnostavimmista paikoista. Osallistu matkalle, joka tutustuttaa sinut kristilliseen histori-

aamme - koe Jerusalem, Galilea, Genesaretinjärvi ja Kuollutmeri. Näillä paikoilla on ollut suuri

vaikutus tapoihimme, uskontoomme ja kulttuuriimme. Matka Israeliin on upea yhdistelmä

kulttuuria, aurinkoa, lämpöä, hyvää ruokaa sekä kiehtovan kaunista luontoa!

Matkasi alkaa osoitteessa www.goisrael.fi

Joonas Köngäs ja Rosa Ortiz olivat rippikoulupolun päässä heinäkuussa. Kokemus oli hyvä.

5

Tulevat pyhätAjassa ja hengessä Ajassa ja hengessä -tekstit: Heli Airikka-Rantanen

Syksy on uusien alkujen aikaa. Kou-lulaiset pääsevät taas koulunpen-kille ja koulutyönsä tehneenkin te-kee mieli tarttua johonkin uuteen. Itse selaan työväenopiston esitettä sivut sauhuten: Minkä uuden har-rastuksen sitä aloittaisi?

Enkä ole ainoa – sisko uhkasi aloittaa espanjan opiskelun, vaik-ka venäjästäkin on hallussa vasta alkeet.

Hengelliseen elämään kuuluu myös harrastaminen jollakin taval-la. Tuntuu, että pitäisi käydä mes-

sussa, osallistua johonkin raamat-tupiiriin ja ehkä opiskella vähän teologiaa avoimessa yliopistossa.

Edellyttääkö uskonelämän hoi-taminen harrastuneisuutta? Us-kon taimeahan neuvotaan kastele-maan, ettei se kuihdu kaikissa ar-jen tuiverruksissa. Samanhenkis-ten ihmisten seurassakin on hel-pompi uskoa – toisista saa vertais-tukea taivastielläkin.

Seurakunnat tarjoavat monen-laista toimintaa ja tapoja kehittyä uskossa ja ihmisenä.

Mutta nyt tulee ilouutinen kii-reisille, uupuneille, aroille, ahdis-tuneille, omaishoitajille ja kotiäi-deille: Jumala ei edellytä uskoval-ta minkäänlaista harrastuneisuut-ta. Ainoastaan nyökkäyksen Hänen suuntaansa: Kyllä, tarvitsen Sinua. Anna minulle uskoa.

Seurakunnan toiminta on ih-mistä varten, ei kristityn velvolli-suus. Tulet sitten, kun jaksat, pys-tyt ja kun Jumala sinut johonkin johdattaa.

Usko – yksi uusi harrastus syksyksi?

Kirje isälleni

Varoita niitä, jotka tässä maailmassa ovat rikkaita, etteivät he ylpeilisi eivätkä panisi toivoaan epä-varmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka antaa kaikkea runsain mitoin nautittavaksemme. Kehota heitä tekemään hyvää, keräämään rikkaudekseen hyviä tekoja ja jakamaan anteliaasti omastaan muille. Näin he kokoavat itselleen aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuutta varten, niin että voittavat omakseen todellisen elämän.

(1.Tim.6:17–19)

Helmi

16.9. Jumalan huolenpitoNiin oikeassa ja päivän evankeliumin (Matt.:-) kanssa samassa linjassa on Sananlaskujen kirjan rukoilija: ”Pidä minusta kaukana vilppi ja valhe, älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen. Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: ”Mikä on Herra?” Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan.”

23.9. Jeesus antaa elämänTälle sunnuntaille on annettu lempinimeksi syksyn pääsiäinen. Päivän tekstit (Joh.:–) kertovatkin siitä, mitä Jeesus on ihmiskunnan puolesta tehnyt. Syntien anteeksisaaminen vapauttaa elämään ilman turhaa murhetta tulevaisuudesta. Olemme vapaampia tekemään hyvää kaikille lähimmäisillemme.

Ravinnoksi

Omenasato on syksyn parhaita asioi ta. Puraisu raikkaasta ome-nasta on iloinen asia, mutta kris-tillisessä perinteessä omena yhdis-tetään ihmiskunnan suurimpaan virheeseen. Kertomuksissa syntiin-lankeemuksesta omenalla on oma roolinsa.

OMENA

KULUVAN VUODEN AIKANA tällä palstalla ihmetellään erilaisia ruokaan ja kristilliseen uskoon liittyviä ilmiöitä.

ämä on ensimmäinen kerta yli neljäänkymmeneen vuo-teen kun kirjoitan sinul-

le. Aiemmin en ole uskalta-nut sitä tehdä. Olet aina ollut oma itsesi, vahva mielipiteissäsi, mut-ta kuitenkin näiden vuosien aika-na olet välittänyt ihmisistä, omal-la tavallasi.

Kun kysyn ihmisiltä millaisia muistoja heillä on menneistä vuo-sista, saan monenlaisia vastauksia. Monet ovat kokeneet sinut vahvana ja hyvänä toverina. Toisten kanssa et tullut toimeen vuosien varrella. Kun kysyn tuon saman kysymyk-sen itseltäni, en ole aivan varma miten vastaisin.

Kun nuorena miehenä olin ak-tiivisesti seurakunnan nuorten toiminnassa, kysyit, menenkö taas sinne piruntorjuntaan. Tuo hieman huumorilla veistetty kommenttisi

viestitti kuitenkin omaa uskoasi, uskoa itseesi. Olit työläisperheen kasvatti ja sellaisena sinut tunnet-tiin. Myös minä vuosien jälkeen ymmärsin, miten ja millaiseen us-koon sinut oli kasvatettu.

Viimeksi olemme nähneet lähes kolme vuotta sitten. Silloin tapaa-misemme ei ollut helppo. Olimme olleet monista asioista eri mieltä ja riidelleetkin. Olin ensimmäistä kertaa koko yhteisen historiamme aikana pahoittanut mielesi arvioi-malla tekemisiäsi.

Olit sairastunut ja kävin vierai-lemassa luonasi sairaalassa. Ihmet-telit miksi olen tullut, sillä matka oli pitkä ja pohdit pääseväsi kohta pois. Montaa sanaa emme vaihta-neet. Olit väsynyt lääkkeistä.

Viivyimme vieressäsi pitkän to-vin, vaikka nukuitkin suurimman osan tapaamisesta. Muistan sana-

si: ”Tässäkö elämä nyt sitten oli-kin”. Olisin halunnut sanoa sinul-le jotain hyvin merkittävää, mutta en uskaltanut.

Olet ollut nyt poissa lähes kol-me vuotta. Nukuit pois seuraava-na päivänä tuosta tapaamisesta. En koskaan saanut sanotuksi sinulle, että Jumala rakastaa myös sinua – sellaisenaan. Kaiken menneen ja tulevan voit jättää Hänelle.

Tiesimme kumpikin, että tapaa-misemme on viimeinen. Sanat jäi-vät kuitenkin sanomatta. En tiedä, tapaammeko enää koskaan.

Poikasi JaakkoKirjoittaja on Jaakko Hautamäki, Wycliffe Raamatunkääntäjät ry:n

toiminnanjohtaja

T

Vev kh hNt t

ylankeemuksesta omenalla on oma roolinsa.

Tosin Raamatussa hedelmän ei mainita olevan omena. Ensimmäi-sen Mooseksen kirjan kolmannessa luvussa puhutaan vain ”hedelmäs-tä” – sehän on voinut olla vaikka ananas, avokado tai viikuna. Ome-nan Eevan käteen on todennäköi-

sesti tuonut latinankielinen raa-matunkäännös. Latinassa sanalla malum on kaksoismerkitys: se tar-koittaa sekä omenaa että pahaa.

Kasvina omenapuu taas liittyy symboliikassa riemuakin aiheutta-viin asioihin. Puun valkoiset kukat on nähty vertauskuvana Marianneitseellisestä äitiydestä. Hedelmä-puut rönsyilevät Jeesuksen verta-uksissa: ”Hyvä puu tekee hyviä he-delmiä, huono puu kelvottomia he-delmiä.” (Matt.:)

Hannu Jukola

Tuomas

Koski

alho

6

Ota onkeesi

Konserttitarjotin

Arkipäivän estetiikkaa

Kaunis ihminen -hyväntekeväisyyskonserttisu 16.9. klo 16Ikaalisten kirkko Juha Tapio, Nina Åström ja kls-yh-tye. Mukana on myös Ilkka Puhak-ka. Tulot kohdennetaan kristilli-seen vankilatyöhön Itä-Euroopan maissa.

Iltamusiikkia Tuomiokirkossala 22.9. klo 18Tuomiokirkko Mummon Kammarin syyskauden avajaisetTommi Hakala, laulu ja Matti Han-nula, urut. Vapaa pääsy Konsertin jälkeen ovilla on kolehti nuorten työllistämiseksi vanhusten ulkoiluavuksi.

Kuinka kaunista on -konserttila 22.9. klo 18 Aleksanterin kirkko Tenorissimo, Musiikkivieraana Viestiveljet. Ohjelma 15 €

Heikki Tuuli

Maailmankuulu oopperalaulaja, baritoni Tommi Hakala konsertoi Iltamusiikkia -sar-jan konsertissa 22. syyskuuta Tuomiokirkossa. Hän nousi suuren yleisön tietoisuu-teen vuonna 2003 voitettuaan toisena suomalaisena BBC – Singer of the World -kil-pailun. Siitä lähtien hän on esiintynyt useissa oopperataloissa ympäri maailmaa, muun muassa Metropolitan-oopperassa. Konsertti on samalla Mummon Kamma-rin syyskauden avaus.

Jalkoja kahden oven välissä

Vaikka rakastaisimme ny-kyistä olopaikkaamme täydellä sydämellä, kan-namme mukanamme jo-tain juuristamme. Vap-

riikissa . lokakuuta asti esillä ole-va William Lomaxin valokuvien näyttely Dear Maggie tuo tämän teeman esiin.

Lomax asui Tampereella vuotta, mutta korosti englantilai-suuttaan. Ehkä juuri siksi hän pys-tyi tarkastelemaan kotikaupunki-aan tuorein silmin.

Tampereen historia on opas-kierroksia vetävän Irina Pukarin lempiaine. Synnyinmaassaan Uk-rainassa hän teki uran matematii-kan opettajana.

– Tampere on uusi ja rakas ko-tikaupunkini. Haluan todistaa kai-kille, että Tampere on paras Suo-men kaupunki.

Pukari kehuu sekä seudun his-toriaa että kulttuurielämää. Edel-lisenä päivänä hän on luennoinut Suomen historiasta ja kulttuuripe-rinnöstä maahanmuuttajan silmin.

– Ihailen sellaista perinnettä, että nostetaan kirkko talkoilla pys-tyyn, niin kuin Pyhän Olavin kirk-ko.

Pukari vetää esittelykierroksia myös Tuomiokirkossa ja ortodok-sisessa kirkossa. Luotien jäljet sei-nissä muistuttavat vaikeista ajoista. Niistä löytyy yhtymäkohtia myös Ukrainan historiaan.

Hän kertoo Kustaa III:n ideas-ta rakennuttaa Tampereen kauppa-torille kirkot neljälle uskontokun-nalle. Suunnitelma muuttui rahan puutteessa, ja kolmen kirkon pai-kalle tulivat apteekit.

Pukari opettaa sekä suomalaista kulttuuria ulkomaalaisille että uk-rainalaista suomalaisille. Hän us-koo, että kiinnostus uuteen koti-maahan riippuu muuttajan koulu-tuksesta ja elämänpiiristä. Esimer-kiksi venäläisillä on jo tullessaan tarve tutustua uuden maan histo-riaan ja tapoihin.

*Pukaria ei kuusi vuotta sitten vetä-nyt Suomeen muu kuin tunne tän-ne kuulumisesta. Rakkaus juontaa lapsuudesta, sillä isä oli inkerinsuo-malainen.

Perheessä luterilaisuus ja or-todoksisuus kulkivat käsi kädes-

sä: vietettiin kahta joulua ja kahta pääsiäistä.

Suomea oli aikoinaan vaarallis-ta puhua, ja isä unohti kielen. Lute-rilainen usko kuitenkin säilyi sisäl-lä ja risti kotona.

– Isä toi työmatkoiltaan Pieta-rin-tuliaisiksi hienoja kuvakirjoja, ja niistä näin, miltä Suomi näyttää. Luonnon kauneus sai minut ajatte-lemaan: ”joskus mä vielä matkus-tan tuonne”.

Isä oli myös asunut Orivedellä toisen maailmansodan aikana, ja muisteli kauniita maisemia.

– Siitä minulle muodostui mie-lipide, että Tampere on Suomen pääkaupunki.

Muuton mahdollisti laki inke-rinsuomalaisista. Isä oli lähtöä vas-taan, mutta jos valita piti, hän suo-sitteli Tamperetta.

Päätös oli rohkea ja Suomen kansalaisuuden saaminen ison työn takana, mutta Irina Pukaria muutto ei kaduta.

– Ajattelin, että kahdessa vuo-dessa opin kielen ja saan vakituisen työpaikan. Mutta eihän se käy noin vain, hän nauraa.

Kielen vaikeus ja luonnon kau-neus yllättivät. Myös ystävällisyys

Liikuntarajoitteiset

Kuulokojeet

Heikki Willamon näyttelyssä kävijä kohtaa upeita, mustavalkoi-sia luontokuvia. Kuvien mustaval-koisuus nostaa esiin metsän tun-nelman sekä valojen ja varjojen dramatiikan.

Heikki Willamo (s. ) on luontokuvaukseen erikoistunut va-lokuvaaja, toimittaja ja vapaa kir-jailija. Näyttelyn Tampereella jär-jestää Valokuvakeskus Nykyaika.

Willamo käsittelee metsää omi-en juuriensa kasvu-alustana sekä osa-na kulttuuriperintöä. Kuvat nostavat esiin kysymyksiä metsi-en merkityksestä ja luontosuhteestam-me. Metsä on tärkeä suomalaiselle ja mo-nilla tavoilla hyödyn-nettävä luonnonvara.Vuosi metsässä -valokuvanäyttely 23.9. saakka TR1 Taidehallin parvi, Väinö Linnan aukio 13, Finlayson. Avoinna: ti–pe 9–17, la–su 11–18, ma suljettuLiput: 5e / 1 e, perjantaisin vapaa pääsy

Musiikki on kansainvälinen, yhdistävä kieli. Voimme oppia lisää toisiltamme, sanoo Silvia Eliana Aedo Sepúlveda.

Tampereen työväenopiston Ar-kipäivän estetiikkaa vaurastuvas-sa Suomessa -luentosarja pereh-dyttää yleisöä moderniin muotoi-luun, arkkitehtuuriin ja taiteeseen -luvun alusta -luvulle.

Taide- ja kulttuurihistorioitsi-ja, FM Niina Lahtinen johdattaa kuulijat jugendista Artekin kaut-ta Eero Aarnion muovikalustei-siin, Villa Maireasta Kalevan kir-kon kautta funkkiskerrostaloihin. Luennoilla tutustutaan suomalai-

sen muotoilun klassikoihin ja vah-vasti kaupunkikuvaan vaikuttanee-seen arkkitehtuuriin. Samalla sivu-taan aikakauden taidetta ja visuaa-lista kulttuuria laajemminkin.

Aloitusluennolla . syyskuuta kuljetaan jugendista kansallisro-mantiikkaan. Kansallisromanttis-ta tyyliä edustavat Suomessa muun muassa kansallismuseon rakennus Helsingissä ja Tampereen tuomio-kirkko.

. lokakuuta tarkastellaan selke-älinjaisen modernismin esiintuloa. Aiheina ovat art deco, funktiona-lismi ja Alvar Aalto. . lokakuuta pohditaan, miksi -luvusta tuli suomalaisen muotoilun kultakausi.

. marraskuuta keskustellaan - ja -lukujen kiistanalaisista kirkoista, tasapaksuista lähiöistä ja muovikalusteista. Lähiökerrosta-lojen vastapainoksi -luvulla ra-kennettiin myös arkkitehtuuriltaan innovatiivisia kirkkoja, jotka saivat aikanaan osakseen myös vastustus-ta. Esimerkkeinä ovat muun muas-sa Temppeliaukion kirkko Helsin-gissä ja Kalevan kirkko Tampereel-la.

Luentosarja järjestetään tiistai-sin kello .–., Sampolan au-ditoriossa. Vapaa pääsy.

Luentojen sisällöstä tarkem-min: www.tampere.fi /top/kurssit_yleis.php

Reima ja Raili Pietilän suunnittelema Kalevan kirkko sai aikanaan osakseen myös vastustusta kaupunkilaisilta.

Tunnelmia metsässä

Töyhtötiainen on yksi Heikki Willamon näyttelyn töistä.

Kimm

o Ahonen

Olen suomalainen– Я українка?

7

Tuomas Koskialho

Radio, tv ja nettiKuuntele Tuomiokirkon jumalanpalvelus kotisohvaltasiTampereen tuomiokirkon jumalanpalvelus lähetetään suorana lähe-tyksenä sunnuntaisin kello 10 Radio Moreenissa taajuudella 98,4 MHz.

Seurakunnat myös Facebookissa ja TwitterissäFacebookista, www.facebook.com/tampereenseurakunnat, ja Twit-teristä, http://twitter.com/TampereEvlSrkt, löytyy menovinkkejä ja uutisia Tampereen seurakuntien tapahtumista.

Suomen Lähetysseura avasi uudet verkkosivut Suomen Lähetysseuran uudet verkkosivut on avattu. Samassa yh-teydessä myös verkkosivujen osoite muuttuu: uusi osoite on: www.suomenlahetysseura.fi .

Ruotsinkielisille verkkosivuille pääsee suoraan osoitteella www.fi nskamissionssallskapet.fi . Samalla sivustolla on myös englannin-kieliset sivut.

Toistaiseksi myös entinen verkkosivuosoite www.mission.fi on käytössä.

Kriisiin apua puhelimella ja netissäNettipappipalvelussa voit keskustella papin kanssa verkossa sinul-le tärkeästä asiasta. Pappia sitoo vaitiolovelvollisuus ja keskustelu on luottamuksellista. Kirkon valtakunnallinen nettipappipalvelu löy-tyy osoitteella nettipappi.fi .

Kirkon ylläpitämän Palvelevan puhelimen numerot ovat 01019–0071 suomenkielisille ja 01019–0072 ruotsinkielisille.

Tukea tarjoavat myös www.facebook.com/kirkkosuomessa ja verkkoauttaminen.fi sekä koululaisia auttavat tekstaritupu.net ja nettitupu.fi .

Tampereen seurakunnat tarjoaa monenlaista apua elämän vai-keuksissa. Ohjeita tuen pariin löytämiseksi on koottu sivulle www.tampereenseurakunnat.fi /tukea_ja_apua.

Veriveljet-musikaalissa eletään - ja -luvun Liverpoolissa, Isossa-Britanniassa. Keskiössä ovat kaksospojat, jotka erotetaan synty-mässä toisistaan.

Mickey varttuu yksinhuoltajan niukassa arjessa, Edward saa kas-vatuksen rikkaassa ottoperheessä. Pojat kuitenkin tapaavat ja heistä tulee parhaat ystävät, veriveljet.

”Minulle Veriveljet on avautu-nut sitä kautta, että olen ajatellut sitä Kainin ja Abelin tarinana. Ky-se on kateudesta”, pohtii Mickeyn roolin tekevä Jussi-Pekka Parvi-ainen.

Eddien roolissa nähdään Mart-ti Manninen. Molemmat Tampe-reen yliopiston teatterityön koulu-tusohjelman opiskelijat tekevät va-kuuttavan roolin.

Veriveljien rinnalla tarinaa luot-saa toinen vahva pari: kaksi äitiä. Rakkaus saa heissä esiin sekä hy-vyyden että pahuuden. Kaksosten äidin roolissa vierailee Rinna Paat-so ja Eddien sijaisäitinä vakuuttaa Elina Rintala.

”Musikaaliksi Veriveljet on kos-kettava draama, jossa käsitellään

oikean elämän vaikeita asioita. Jo-kainen tunnistaa tuskan ja vaike-udet, jotka liittyvät tarinan tapah-tumiin”, miettii laulaja, muusikko Sami Hintsanen, joka vuorottelee kertojan roolissa teatteridebyyttin-sä tekevän Jussi Selon kanssa.

Veriveljet on myös yhteiskun-nallinen näytelmä. Se sisältää terä-viä kannanottoja maailmanmenos-ta, lamasta ja työttömyydestä.

Veriveljien musiikki koostuu kuulijalle helpoista pop-rock -kap-paleista, joissa on hienoja melodi-oita.

Kirjailija Willy Russellin näy-telmä on yksi Lontoon suosituim-mista ja yhtäjaksoisesti pisimpään esitetyistä musikaaleista. Ensi-il-tansa se sai vuonna .

Musikaalin on ohjannut Tam-pereen teatterin johtaja Reino Bragge. Kapellimestarina toimii Jyrki Niemi, lavastuksen on suun-nitellut Mikko Saastamoinen ja puvut Mari Pajula. Koreografi as-ta vastaa Ari Numminen.

Veriveljet on hieno teatterielä-mys. Tarina ja musiikki imaisevat mukaansa niin aikuisen kuin tei-ni-ikäisenkin.

Kirsi Airikka

Veriveljet-musikaaliTampereen Teatterin iso näyttämö

tulijaa kohtaan oli yllätys, isä kun oli valmistanut tytärtään kieltei-seen suhtautumiseen.

Täkäläiset ovat kiinnostuneita siitä, mitä maahanmuuttaja tietää Suomen historiasta.

– Mutta he haluavat myös lisä-tä jotakin. He aloittavat: ”Tiedätkö, että…”, Pukari iloitsee.

Toinen ilon aihe on kiinnostus inkerinsuomalaisuutta ja toisaal-ta Ukrainan historiaa ja kulttuu-ria kohtaan.

Asta Kettunen

Dear Maggie -näyttelyyn liittyvän valo-kuvausretken veti Vapriikin valo-kuvaaja Reetta Tervakangas. Hänen kanssaan kuvakulmia tarkastelevat Finlaysonin kirkon nurkalla Kirsti Välimäki ja Markku Rintala.

Veriveljet koskettaa tarinallaan

Ville Karhula konsertoi sunnun-taina . syyskuuta kello Pispa-lan kirkossa. Harjun seurakunnas-sa lähes vuotta työskennellyt kanttori jättää soivan tervehdyk-sensä Pispalan uusilla uruilla läh-tiessään ansaitulle eläkkeelle.

Karhula valmistui kanttorik-si vuonna ja tuli Harjun seu-rakuntaan vuonna . Työvuosia on näin kertynyt jo yli .

Kanttorin työn ohella Karhu-la on ollut myös vahva musiikki-kasvattaja ja kuorotyön tekijä. Hän on aktiivisesti käyttänyt pianomu-

siikin helmiä messumusiikkia elä-vöittämässä ja valistanut kuulijoita sen sisällöstä sekä taustasta.

Karhula on itse luonnehtinut musiikillista linjaansa: ”Musiikil-lisessa toiminnassani pyrin kas-vattavan toiminnan lisäksi luo-maan erityisesti sisältöä jo ole-massa oleviin toimintamuotoihin, siis viljelemään musiikkia henkise-nä ja hengellisenä toimintona, jo-ka voisi välittää jotakin pysyvyyt-tä, totuudellisuutta, hartautta, loh-dutusta, juhlavuutta ja pyhyyttä ih-misen sieluun. Tätä voi tarjota niin sanottu klassinen musiikki koko sen ajallisessa ja tyylillisessä laa-juudessaan.”

Lähtökonserttiin Karhula on koonnut tärkeitä teoksia uransa varrelta niin uruilla, pianolla kuin laulaen esitettynä.

Ohjelmassa on muun muassa Johann Sebastian Bachin koraa-leita sekä psalmimusiikkia. Fredrik Chopin ja Felix Mendelssohn ovat ohjelman piano-osuuden säveltä-jänimiä. Lauluiksi hän on valinnut Anton Dvorakin Herra on paime-nein sekä Yrjö Kilpisen Hymnin.

Konserttiin on vapaa pääsy.

Ville Karhula pitää lähtökonsertin

Ville Karhula pitää eläkkeellelähtökonserttinsa 16.9. kello 18 Pispalan kirkossa.

Veriveljet-musikaalin kahta äitiä sitoo ankara vala. Köyhä äiti (Rinna Paatso vas.) myy toisen kaksosistaan lapsettomalle rikkaalle naiselle (Elina Rintala). Kertojan roolissa on tässä Jussi Selo.

Harri Hinkka/ Tampereen Teatteri

Suomalaiset tavat ja perinteet, juhlat joulukirkosta juhannukseen ovat tulleet tutuiksi ystävän kaut-ta. Kansalaisuuden kunniaksi pi-dettiin ”ristiäiset”.

– On hyvin henkilökohtaista, miten muuttoon suhtautuu vuosien päästä. Olen ainakin -prosentti-sesti suomalainen, mutta jokin ver-ran juuria on Ukrainassa.

Juuret siellä,rönsyt täällä

William Lomax avioitui Margaret Bulloughin kanssa. Maggie ja tyt-täret palasivat myöhemmin Eng-lantiin. Isä ei seurannut perhettään, mutta vieraili usein Englannissa ja tyttäret Tampereella. Vuonna kuollut William Lomax on haudat-tu Kalevankankaalle.

Lomax kuvailee kirjeessään muun muassa Aleksanterin kirk-koa. Lisäksi hän kertoo hautaus-maasta sekä toteaa, ettei ymmär-rä kirkossa käytettävää kieltä. Kir-je on kuunneltavissa ja luettavissa näyttelyssä.

vuotta Suomessa asunut Sil-via Eliana Aedo Sepúlveda on poh-tinut, miksi Maggie halusi palata.

– Hänellä oli varmasti kova ikävä.Silvia Aedo Sepúlveda tuli maa-

han -luvulla monen muun chi-leläispakolaisen tavoin. Mukana oli kolme lasta, ja Suomessa syntyi nel-jäs.

Aedo Sepúlveda muistuttaa työn tärkeydestä integroitumiselle. Mies oppi työpaikan ansiosta kie-lenkin paljon nopeammin. Muual-ta tulleiden opiskelijoiden taas kan-nattaa olla tekemisissä suomalais-ten nuorten kanssa.

– Meillä on yhteinen maailman-kulttuuri. Arvot ja periaatteet yh-distävät enemmän kuin naaman tai hiusten väri. Ei pidä pelätä sitä, että joku toinen on erilainen.

– Jeesuskin antoi esimerkkiä, että pitää tehdä asioita, vaikka tie-tää sen olevan vaarallista.

Lomaxin kuvissa pitsimekko ja kalliot tuovat mieleen lapsuuden muistoja.

Yksi omista lapsista palasi Chi-leen ”kokeilemaan, miltä tuntuu”, ja jäi. Myös tytär kokeili muuttoa, mutta palasi Suomeen.

– Pitkät juureni ovat Chilessä, mutta minulla on juuret myös tääl-lä. Vaikka menisin takaisin, en voi sanoa, että palaisin kokonaan. Tä-mä on toinen kotimaani, koska las-tenlapseni ovat täällä, Aedo Sepúl-veda tiivistää.

Samoilla linjoilla on myös yli vuotta sitten Suomeen saapu-nut Johan Plomp.

– Ulkomaalaisena tulee aina säilymään omaan kulttuuriin si-dottua identiteettiä. Eri tapojen vertailu opettaa näkemään oleelli-simmat asiat elämässä. Mutta joi-hinkin asioihin ei välttämättä kos-kaan totu, ja silloin tuntee itsensä muukalaiseksi. Näin pitkään ulko-maanjakson jälkeen sama tunne voi kuitenkin iskeä kotimaassakin.

Musiikki ja seurakuntakulttuurin kanavoina

Vaikka kahden kulttuurin tunte-mus on rikkaus, niiden elämises-sä on haasteita. Erityisesti musiik-ki on ollut tärkeä kanava kulttuu-rin sisään.

– Lauloin suomeksi ennen kuin ymmärsin tekstin sanoja. Sain pal-vella seurakunnassa soittamalla. Vielä nytkin kuoroharrastus antaa mahdollisuuksia kuulua ryhmään ja yhteiskuntaan.

Seurakuntaa hän kiittää mu-siikkikulttuurin tukemisesta.

– Vanha kirkko on minulle eri-tyisen merkittävä, koska kansain-välinen seurakuntamme kokoon-tuu siinä. Seurakunta tarjoaa jä-senilleen kohtaamispaikan, jossa voidaan jakaa huolia ja iloja. Seu-rakunta on yhdistävä tekijä, kun Jumala on sama, riippumatta sii-tä, mistä kulttuurista tulet tai mitä kieltä puhut.

Asta Kettunen

* Olen ukrainalainen

8

Tallinnan Jaanin seurakun-nan kirkkoherra, läänin-rovasti Jaan Tammsalu on yksi Viron tunnetuim-pia pappeja. Hän on mu-

kana nostamassa luterilaista us-koa maassaan uudelleen esiin. Se ei pitkälle maallistuneessa Virossa ole helppoa, mutta Tammsalu ei ole täysin pessimisti.

Kristinuskolla on Virossa iki-vanhat juuret. Maa kääntyi – tai käännytettiin – kristilliseen us-koon jo -luvulla.

Vielä Viron ensimmäisen itse-näisyyden aikana –-luvuil-

la luterilaisiin seurakuntiin kuulu-via oli maan väestöstä ylivoimai-nen valtaosa. Kommunismin ja ateismin aika muutti tilanteen dra-maattisesti.

– Se oli tietenkin myös luterilai-sille seurakunnille erittäin vaikeaa aikaa. Neuvostoaikaa kesti niin pit-kään, että monet virolaiset menet-tivät kokonaan kosketuksen kirk-koon ja uskonasioihin, Tammsa-lu pohtii.

Viron uudelleenitsenäistymi-nen vuonna tapahtui lähes vii-me tipassa.

– Useimmiten isoäitien jälkeläi-

silleen välittämää kristinuskon sa-nomaa oli onneksi vielä jäljellä. Jos itsenäistyminen olisi vielä siirty-nyt, tämä perinne olisi voinut kat-keta kokonaan.

On vähän outoakin ajatella ete-läistä lähinaapuriamme lähetys-kenttänä. Tämä on kuitenkin ka-ru totuus.

Kirkkoherra Tammsalu valitte-lee syvästi tilannetta.

– Trendi maassamme on, että ihmisillä ei ole aikaa syventyä oi-keastaan mihinkään. Tämä koskee kristinuskon lisäksi muitakin hen-kisiä asioita, esimerkiksi kirjojen

Tuom

as K

oski

alho

T allinnan kirkkorakennusten komeat profi ilit erottuvat jo kauas Suomenlahdelle. Äkki-

seltään voisi luulla, että kaupungin kirkot ovat priimakunnossa ja pul-lollaan kansaa. Totuus on Tamm-salun mukaan paljon huonompi.

– Tallinnan tunnetuimmista kirkoista Niguliste ei ole lainkaan kirkollisessa käytössä, vaan mu-seona. Toki sen siirtymisestä Vi-ron luterilaiselle kirkolle on jo pit-kään neuvoteltu. Terävähuippui-nen, -luvulla maailman kor-keimmaksi kirkoksi mainittu Ole-

viste taas on vuokrattu Tallinnan baptistiseurakunnalle.

Viron maaseudulla seurakun-tien ja kirkkorakennusten tilanne on vielä huonompi.

– Todella harva seurakunta maalla pystyy edes lämmittämään kirkkojaan. Talvella jumalanpalve-lusten aikana niissä hytistään pak-sut vaatteet päällä.

Tammsalun seurakunnan Jaa-nin kirkko Tallinnan ydinkeskus-tassa on sen sijaan hyvässä kunnos-sa, siellä ei tarvitse palella.

Kirkkoherraltakaan ei mene

sormi suuhun, mikäli kirkko tar-vitsee remonttia.

– Olen ennen pappisuraani teh-nyt työtä rakennusmestarina ja in-sinöörinä. Tästä on ilman muuta hyötyä, kun neuvottelen korjaus-urakoista.

Vesa Keinonen

Taustaa rakennusalalta

Virolaispappi Jaan Tammsalu vieraili elokuussa Tampereella.

Hän saarnasi Aleksanterin kirkon Tuomasmessussa. Tuomiokirkkoon hän ehti tutustua vain ulkopuolelta.

”Virossa on vielä paljon hätää”

lukemista. Elämäntyyli on meillä todella nopea.

Tallinnan vauraus hämää

Valtava joukko suomalaisia vierai-lee vuosittain Virossa, erityisesti Tallinnassa. Sen keskusta komis-tuu vuosi vuodelta. Suomessa mo-ni onkin tietävinään, että Viro ei tarvitse enää lainkaan humanitaa-rista apua.

Tammsalu näkee asian aivan toisin.

– Tallinnan keskusta näyttää kauniilta ja vauraalta, kaupois-sa ovat kaikki huippumerkit ja ka-duilla näkee loistoautoja. Mutta suomalaisturistin silmät avautui-sivat, jos hänet kuljetettaisiin kilometriä Tallinnan ulkopuolelle, tai sitten Tallinnan laitamille Kop-liin, Kalamajaan tai Lasnamäelle.

On kaksi eri Viroa.– Toinen on rikas ja ylpeä. Toi-

nen taas köyhä, eikä luota oikein mihinkään. Monilla alueilla meil-lä on todella suuri työttömyys, ja työttömyyskorvaus on pieni.

Tammsalu arvioi, että Virossa on noin   ihmistä, joille hu-manitaarinen apu on edelleen tär-keää.

– Mielestäni auttamisen aika ei ole ohi, eriarvoisuus on meillä niin suurta. Jos vain löytyy lämminsy-dämisiä suomalaisia, jotka eivät us-ko, että kaikki virolaiset ovat rosvo-ja, mies naurahtaa.

Vaurastuneita maanmiehiään kohtaan kirkkoherra ei sanojaan säästele.

– Meillä on ihmisiä, jotka ovat rikastuneet liian nopeasti, heil-lä ei niin sanotusti ole aikaa men-nä vaihtamaan silmälaseja. He ei-vät huomaa lähellä olevien ihmis-ten hätää. Tämä joukko näkee vain kauas, sen että jossakin Amerikas-sa elää rikkaita ihmisiä. Ja he itse-kin haluavat vain vaurastua.

Uudelleenitsenäistymisen jäl-keinen muutostahti Virossa on Tammsalun mukaan ollut liian ko-va.

– Voisin verrata, että silloin lop-pukesällä siirryimme yhdessä

päivässä vankilasta Stockmannille. Puoli vuosisataa vankilassa elänyt ihminen tulee hulluksi, kun näkee kaikki tavaratalon tavarat.

Tyhjiö voivielä täyttyä

Virolaispappia surettaa se, että ko-vin harva hänen maanmiehistään saa uskonnonopetusta. Kristinus-kosta onkin kerrottava virolaisille alkeista lähtien.

Joskus tulee yllättäviäkin tar-peita.

– Olin aikoinaan käymässä am-mattikoulussa Etelä-Viron Viljan-dissa. Sanoin rehtorille, että voisin tulla antamaan opiskelijoille us-konnonopetusta. Hän sanoi heti, että ei koskaan!

– Mutta myöhemmin sama reh-tori pyysi minua pitämään kristin-uskon peruskurssin hotellityötä opiskeleville. Kysyin, että mistäpä niin nopea mielenmuutos. Hän sa-noi, että tyttöä lähetetään Irlan-tiin työskentelemään hotelliin. He pelkäävät, että voivat tehdä paho-ja virheitä asiakkaiden kanssa, jos eivät tiedä kristinuskosta mitään!

Tammsalu uskoo, että asenteet Viron kouluissa ja muussakin yh-teiskunnassa vielä joskus muuttu-vat.

– Maamme henkiset ja hengel-liset juuret ovat vuosisatoja poh-jautuneet kristinuskoon. Jos emme tiedä siitä mitään, niin emme tun-ne myöskään itseämme.

Tammsalu puhui kerran hyväl-le ystävälleen pessimistisesti siitä mitä Virossa, ja koko maailmassa on tapahtumassa.

– Hän sanoi minulle yhtäkkiä: ’mitä huonompi, sitä parempi!’ Jos asiat menevät vaikeammaksi, on tarvetta syvemmälle meneviin juu-riin. Siinä tilanteessa ne uudemmat ja kevyemmät juuret eivät enää riitä.

Virolaisetkin voivat huomata, että heidän henkisessä elämässään vallitsee tyhjyys.

– Ja jos jossakin on tyhjiö, se on mahdollista myös täyttää, Tamm-salu uskoo.

Vesa Keinonen

Virolaispappi Jaan Tammsalu saarnasi elokuussa Aleksanterin kirkon Tuomasmessussa. Messun teejatkoilla oli hyvää aikaa pohtia kristinuskon tilannetta Virossa ja Suomessa. Jo kirkkojen resursseissa on valtavat erot.

Vesa Keinonen

9

Tapahtumissa tuttu näky on myös Hirviniemen liikku-va esiintymislava, Gospel-rekka. Volvon perässä ole-va lava toimi aikaisemmin

huonekalujen esittelyperävaunu-na. Nyt se toimii liikkuvana esiin-tymislavana, jonka kylkiä korista-vat hengelliset kuvat.

– En halua pitää omaa uskoani vakan alla. Kierrämme hengellisis-sä tilaisuuksissa, koska haluamme tuoda sanomaa julki, Olavi Hirvi-niemi sanoo.

Keikkoja kysynnän mukaanja ulkomaita myöten

Hirviniemi keikkailee yhtyeensä kanssa pääasiassa Suomessa, mut-ta keikkoja on ollut myös ulkomail-la. Gospel-rekan kanssa hän käy hengellisissä tapahtumissa, mutta myös messuilla sekä urheilu- ja to-ritapahtumissa. Gospel-rekan on saattanut bongata niin Keuruun Isossa Kirjassa kuin vapputapah-tumissa Helsingin Senaatintorilla.

– Homma elää kysynnän mu-kaan. Joka paikkaan mennään, mis-sä tarvetta löytyy.

Kesä on Gospel-rekalle ehdo-tonta sesonkiaikaa, joten nopeat syövät hitaat. Keikkoja, joista noin prosenttia on hengellisiä tilai-suuksia, on ollut varattuna kesän jokaiselle viikonlopulle.

Hengellisissä tilaisuuksissa Hir-viniemi on käynyt jo vuoden ajan. Toisinaan ihmiset tulevat ky-selemään esiintymislavan kylkiä koristavista kuvista.

– Keskustelu viriää helposti, kun ihmiset tulevat ihmettelemään rekkaa. Siitä on helppo lähteä liik-keelle ja alkaa keskustella hengel-lisistä asioista. Toivon, että rekan koristelut herättävät kysymyksiä, ja että ihmiset tulisivat rohkeasti ky-selemään niistä.

Herätys Niilo Yli-Vainion ansiosta

– Yksi kaveri kysyi kerran, että kun kuolet, menetkö taivaaseen vai hel-vettiin. Vaikka olin mielestäni elä-nyt hyvän elämän, koin epävar-

muutta. Sanoin, että kyllä minä luultavasti taivaaseen pääsen. Ka-veri sanoi, että minä pääsen var-masti. Tiesin, että Jumala ja taivas ovat olemassa. Mutta ei voi sanoa, että olisin ollut järin uskonnollinen siihen aikaan. Kysymys herätti ajat-telemaan. Tästä alkoi hengellinen etsikkoaikani, Hirviniemi toteaa.

Niilo Yli-Vainio oli esiintymäs-sä Nokialla tammikuussa , vain muutamia kuukausia ennen kuole-maansa. Monien muiden tavoin kih-niöläinen Olavi Hirviniemi päät-ti lähteä kuulemaan karismaattista saarnamiestä. Kiinnostus omaa us-koa kohtaan oli muhinut hiljakseen.

Mistään räjäyttävästä hengelli-sestä kokemuksesta ei voi puhua.

– Tilaisuuden saarnoista tai lauluista en muista mitään. Odo-tin vain hetkeä, kun Ylivainio ky-syy, kuka haluaa pelastua. Oletin, että kun uskonratkaisu tehdään, tapahtuu jotain ylihengellistä. En kuitenkaan kokenut oikeastaan mi-tään sen kummempaa. Epäilin us-koon tuloani. Asia valkeni vasta ko-timatkalla. Se on järjellinen koke-mus.

Usko oliloppua kesken

Hirviniemi kertoo, että uskoon tu-lon jälkeen oli jonkin aikaa vaikeaa. Tuore vakaumus aiheutti epäilyksiä ja usko meinasi niin sanotusti lop-pua kesken.

Nyt helluntaisseurakuntaan kuuluva Olavi Hirviniemi on ol-lut uskossa vuoden ajan. Hän myöntää, että elämänarvot ovat muuttuneet täysin.

– Ennen kuljin tanssipaikoissa ja vietin riehakasta elämää. Usko

on antanut pelastusvarmuuden ja täyden rauhan. Ja sen rauhan, et-tä Jumala hoitaa asiat myös täällä maan päällä. Voi turvata kaikessa Herraan. Kasvamisen kautta oppii sen, Hirviniemi kertoo.

Sama ongelmakuin Mooseksella

Vaikka Olavi Hirviniemi toimii päätoimisesti yrittäjänä metalli-alan yrityksessä, hänellä riittää energiaa myös Gospel-rekalle, hen-gellisten karting-ajojen järjestely-töille ja laulamiselle. 

– Kaikessa olen ollut vähän päällänsä. Kun tulin uskoon, niin aika pian huomasin, että minul-la on sama ongelma kuin Moosek-sella, kankea kieli. Kyselin Herral-ta, mitä voisin tehdä evankeliumin viemiseksi. Aika hyvin Herra on kuullut.

Takametsien miesten esikoisal-bumi, Näin minä uskon, ilmestyi lokakuussa . Levy äänitettiin ja miksattiin Gospel-rekan laitteilla.

– Levyn teko oli aika huumori-voittoista ja rentoa, niin kuin mei-dän kaikki muukin touhut.

Usko ja kotijoukkojen tuki ovat auttaneet Hirviniemeä jaksamaan. Gospel-rekka on liikkunut kesän aikana ympäri Suomea, ja myös Tampereen seudulla se on käynyt muutaman kerran.

– Kai se on se lähetyskäsky, joka vetää. Todella tärkeitä asioita elä-mässä on tosi vähän. Evankeliumin julistaminen ja usko ovat päällim-mäisiä asioita. Ihmisen elämä on rajallinen aika. On hyvä miettiä, miten sen viettää.

Antti KotaniemiOlavi Hirviniemi toimii päätoimisena metallialan yrittäjänä, mutta aikaa liikenee sil-ti myös perheelle ja hengelliselle toiminnalle.

Olavi Hirviniemi on hengellisten tilaisuuksien kiertolainenKihniöläinen metallialan yrittäjä Olavi Hirviniemi on kiertänyt vapaa-ajallaan hengellisissä tilaisuuksissa, siitä lähtien kun tuli uskoon 30 vuotta sitten. Takametsien miehet -yhtyeen kanssa Hirviniemi on käynyt kotimaisissa gospeltapahtumissa joka kesä.

Gospel-rekassa on esiintymislava ja pieni tarkkaamo. Sen kylkiä koristavat hengelliset kuvat. – Liikkuvuus, sujuvuus ja kohderyhmän tavoitettavuus ovat meidän selkeitä etujamme, Olavi Hirviniemi kehuu rekkaa, joka oli kesällä yleisön nähtävillä myös Tampe-reen Keskustorilla.

Tuom

as K

oski

alho

Antti

Kot

anie

mi

10

Katso muut tapahtumatwww.tampereenseurakunnat.fi

AITOLAHDEN SEURAKUNTA

Messut klo 10 Aitolahden kirkossa16.9. Margit Helin, Miia Moilanen, pyhäkoulu 23.9. lähetyspyhä, Seppo Salko, Juha Vuorio, kanttori Anna Arola. Marja-Liisan ja Seppo Salkokirkkokahveilla. Kirkkokahvit lähetystyön hyväksi. Pyhäkoulu

MuutLöydä elämä -ilta 16.9. klo 17 Atalan srk-kotiLöydä iankaikkinen elämä. Hannu Uusmies, Margit Helin, Arvo Silventoinen. MOT-lauluryhmä, rukouspalvelu Keskiviikkotupa eläkeläisil-le 19.9. klo 10–12 Atalan srk-ko-ti. Virkistävää yhdessäoloa ja mah-dollisuus nauttia ateriayhteydestä/lounas 4 €. OLOHUONEEN AVAJAI-SET –keskiviikkotuvan nimikilpailuJumalan kämmenellä -ilta 19.9. klo 18–19.30 Atalan srk-kotiMissä on aarteesi, Tuuli Hovila. Yhteinen ilta lapsille ja koko perheelle. Tied. Ari Ahonpää p. 050 527 9932Etuovi 26.9. klo 12–13.45 Atalan srk-koti. MUISTATKOS –MUISTAN! asiaa muistista, diakonissa Minna Sormunen, Tuomiokirkkosrk. Tied. Eija Heikkilä p. 0500 971 579

HARJUN SEURAKUNTA

Messut16.9. ei messua Tesoman kirkossaklo 11 Pispalan kirkko kanttori Ville Karhulan lähtöjuhlaRainer Backström, Jukka-Pekka Ruusukallio, kanttorit Ville Karhula, Tarja Laitinen, Janne Salmenkangas ja Maiju Häyrynen. Messun jälkeen keittolounas ja kahvit.klo 12 Lielahden kirkkoMarkku Komulainen, Arni Hukari, kanttori Anssi Pyykkönen23.9. klo 10 Tesoman kirkkoTeuvo Suurnäkki, Riitta Laankoski, kanttori Maiju Häyrynenklo 11 Pispalan kirkkoMarkku Komulainen, Veli-Pekka Järvinen, kanttori Janne Salmen-kangasklo 12 Lielahden kirkkoTeuvo Suurnäkki, Tarvo Laakso, kanttori Maiju Häyrynenklo 16 hartaus Raholan kerhohuo-ne, kirkkoherra Veli-Pekka JärvinenVarikkomessu 23.9. klo 17 Pispalan kirkko, www.uusiverso.fi

Aamumessu klo 8.30 Tesoman kirkko19.9. Jukka-Pekka Ruusukallio, Janne Salmenkangas26.9. Jukka-Pekka Ruusukallio, Maiju Häyrynen

Huom! 16.9. Harjun kirkoillamyynnissä messujen jälkeen omenahilloa ja leivonnaisia Peetelin seurakunnan hyväksi!

MuutPatikkaretki 10.9. klo 8–14.9. klo 20 Parikkalaan, Kansan Raa-

Tampereen seurakuntien tapahtumia 12.–25.9.2012

Saarnavuoro

Rakkautta on varaa tuhlata MISTÄ TEKSTISTÄ SAARNAAT?Matt. 6:19–24. Näistä vuorisaarnan jakeista kuuluu Jee-suksen kehotus koota aarteita taivaaseen, ei maan pääl-le. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.

LÖYSITKÖ TEKSTIIN UUDEN NÄKÖKULMAN?Aitolahdessa sunnuntain messuun osallistuu myös alu-een partiolaisia. Partiolaisten ihanteisiin kuuluvat tois-ten kunnioittaminen ja ystävyyden rakentaminen yli rajo-jen. Lähimmäisen rakkaus kaikuu myös sunnuntain saar-nassa.

MITÄ HALUAT SAARNASSASI VIESTIÄ?Jumala on luvannut pitää omistaan huolen ja kehottaa meitä rakastamaan lähimmäisiämme. Todellisia aarteita maailmassa ovat rakkaus ja välittäminen, niitä meillä jo-kaisella on varaa tuhlata toisiimme.

OLIKO TEKSTISSÄ JOTAIN VAIKEAA?Tekstin sanoma itsessään on hankala, sillä se on ristirii-dassa monien yhteiskunnan ihanteiden kanssa. Rahaa ja omaisuutta pidetään suuressa arvossa ja pidämme niitä helposti myös ihmisyyden mittareina. Sen ajattelun muuttaminen on vaikeaa.

MIKSI KANNATTAA TULLA KIRKKOON KUULEMAAN SAARNAASI?Kirkkoonhan kannattaa aina tulla! Saarnan tekeminen on aina omanlaisensa prosessi, jossa saarnaaja osana seu-rakuntaansa tekee tutkimusmatkaa niin Raamattuun, teologiaan kuin rukoukseenkin. Parhaimmillaan saarna jää mieleen, koskettaa ja puhuttelee. Olenpa joskus kuul-lut jonkun viisaan sanoneen, että saarna on seurakun-nan yhteinen asia.

MIKÄ ON SINULLE TÄRKEÄÄ JUURI NYT?Olen keväällä muuttanut Tampereelle mieheni kanssa ja muuton myötä välimatka meidän molempien Uudel-lamaalla asuviin perheisiin kasvoi varsin pitkäksi. Ikä-vöin välillä perhettäni, sillä olemme aina viettäneet pal-jon aikaa yhdessä. Aionkin mennä tulevina vapaina Por-vooseen kaikkia rakkaita moikkaamaan. Erityisen tärke-ää on nähdä iki-ihanaa Leo-vaaria, joka on sairastellut viime aikoina. He ovat mielessäni päivittäin ja rukouk-sissa iltaisin.

MAAILMAN RESURSSIT eivät jakaudu tasan, siksi tarvitaan hyvinvoinnin tasaamis-ta. Köyhyydestä kärsivät kaikkein eniten naiset ja tytöt.

Suomen Lähetysseura parantaa nais-ten taloudellisia oikeuksia muun muas-sa kyläyhteisöjen kehittämisen kautta. Tasaus-keräyksellä tuetaan esimerkiksi Tansaniassa toteutettavia Morogoron ja Kishapun yhteisöjen voimaannuttamis-ohjelmia.

Työtaakan ja tulojen tasapuolinen ja-kaminen perheenjäsenten kesken lisää koko perheen taloudellista toimeentuloa. Naisten taloudellista asemaa parannetaan muun muassa lukutaito-, pienyrittäjyys-, viljely- ja kädentaitokoulutuksella.

Kishapun alueella ilmastonmuutok-sen vaikutukset, puhtaan veden puute ja aavikoituminen luovat erityisen karut

puitteet elämälle. Pitkän kuivan kauden aikana naisten aika on kulunut lähes ko-konaan veden hakuun.

Parantamalla puhtaan veden saata-vuutta, istuttamalla puita ja hedelmätar-hoja sekä ottamalla käyttöön kuivuutta kestäviä viljelylajikkeita parannetaan elä-misen edellytyksiä vaikeissa oloissa.

Tasaus-markkinatKeskustorilla

Suomen Lähetysseuran ja Tampereen hiippakuntien seurakuntien yhteistä Ta-saus-tapahtumaa vietetään lauantai-na . syyskuuta kello – Tampereen Keskustorilla.

Myynnissä on muun muassa syksyn satoa, tuoreita leipomuksia, porkkana-keittoa, grillimakkaraa ja käsitöitä. To-

rikahvio on avoinna. Mu-siikista vastaa muusikko, lähetystyöntekijä Sakari Löytty.

Markkinoiden tuotto käytetään naisten taloudel-listen oikeuksien paranta-miseen Tansaniassa.

Lisätietoja Tasauksesta ja auttamismahdollisuuk-sista: www.mission.fi

Katkaise köyhyys – tasaamalla

mattuseuran Oronmyllylle 10.14.9.(matkat bussilla). Aamu- ja iltahar-taudet sekä raamattuopetusta teol.tri Erkki Ranta, matkanjohtajina Pirkko ja Terttu Välimäki. Akvarelli-opetusta halukkaille/ Riitta Ranta. Täysihoitohinta 240–320 €. Tied. ja ilm. Välimäet p. 050 044 9884, Omenatalkoot 14.9. klo 8 Pis-palan kirkko. Tervetuloa kuorimaan ja pilkkomaan omenoita, ota oma veitsi ja essu mukaan. Omenoista valmistetaan hilloa ja leivonnaisia myyntiin ystävyysseurakuntamme Peetelin hyväksi 16.9. Lielahden miestenpiiri 18.9. klo 18.30 Lielahden kirkko. Lisät. Lasse Syrjänen, puh. 050 411 2454Wanhanajan kahvila 19.9. klo 13–15 Pispalan kirkontupa. Epilän trio esiintyy. Matti Laine, Marja-Liisa ja Osmo Pajunoja. Ma-tin leipomia rahkapiirakoita ja ka-nabeita, Minnan maittava hiivaleipä sekä Arja gluteeniton herkku. Kah-vilan isäntinä Matti Laine ja Pekka Ahomäki, puuhanaisina diakonis-sa Arja Tikka, p. 050 593 6455 ja vanhustyönohjaaja Marja Kylä-Laaso, p. 050 3377 985. Kahvilan tuotto Harjun srk:n vanhustyölle.Naisten ryhmä 19.9. klo 14.30–16 Haukiluoman srk-kotiParillisen viikon keskiviikkona, tied. Anneli Myllymäki, puh. 040 700 4211.Talentin lähetyspiiri 19.9. klo 16 Lentävänniemen srk-koti Talentti.Hanna-ryhmä, naisten raa-

mattu- ja rukouspiiri 19.9. klo 18 Pispalan kirkkoArja Asikainen Sanansaattajista. Kohtaamisia Intian Hannojen kans-sa, Intian matka sanoin ja kuvinIkäihmisten kuntojumppa 20.9. klo 12 Lamminpään srk-koti Rauhanportti, jatkuen torstaisinDiakoniapiiri 20.9. klo 12.15–14 Tesoman kirkon takkahuone, parilli-sen viikon torstainaAnna ja Arvo -kahvila 25.9. klo 13 Raholan Kotilinna, kerho-huone. ”Puhuu kuin keitetystä lampaanpäästä”. Marja Koivis-to. Yhteislaulua, hartauksia, tuoli-jumppaa, keskustelua Raamattupiiri 25.9. klo 15 Tesoman kirkon takkahuone. Huom! Kokoontumisviikkomme parittoman viikon tiistai

HERVANNAN SEURAKUNTA

Messut klo 11 Hervannan kirkossa16.9. Juhani Räsänen, Kaija Karvala, kanttori Maria Koivisto23.9. Ilmo Käki, Markku Mustajärvikanttori Maria Koivisto, Sadonkorjuun sunnuntaiToinen messu 23.9. klo 16 kirkossa

MuutRaamattu- ja lähetyspiiri 13.9. klo 18 kirkossa, torstaisinLähetys- ja raamattuluento klo 9.30 Hervannan kirkko16.9. ”Kuule minun ääneni”, ekonomi Esko Pusa.

23.9. ”Mitä maahanmuuttaja mus-limit haluavat kysyä sinulta?”, TV-evankelista Benjamin. Raamat-tuluentoja radioidaan Radio Dein, Tampere 98,8 MHz kautta kuukau-den ensimmäisenä maanantaina klo 19.30.

Paavalipiiri 17.9. klo 17.30 kirkossa, jatkuen maanantaisin. Vetäjinä Kari Kuusisto ja Lauri Martikainen.Miestenpiiri 17.9. klo 18.30 kirkossa, jatkuen maanantaisin kirkossa. Vetäjinä Risto Muhonen ja Veli-Matti KestiPäiväraamattupiiri 18.9. klo 12 kirkossa, jatkuen tiistaisin. Vetäjänä Raili Vesamäki.Vaunujengi klo 14–15.30 Pelipuiston srk-koti.18.9. Kirkkohetki, mukana pastori Maarit Kuusisto.25.9. Oon pieni enkeli mukanasi ain, enkeliaskartelu.Kahvi ja pulla 0,50 €/hlö.Ohjaajat Henna Puhakka, p.050 366 2321 ja Virpi Savela-Saarinenp. 050 561 0604

Jumalan kämmenellä -ilta 18.9. klo 17.30–19 Vuoreksen srk-koti. Koko perheen arkipyhäkoulu.Opetus Raamattuun perustuen, as-kartelua ja temppurata, kynttilähet-ki ja iltapala. Aiheena: Taivaan Isä25.9. aiheena: Ehtoollinen.

Lähetyspiiri 18.9. klo 18 kirkossa, parillisten viikkojen tiistai-na kirkossa, lähetysasiaa ja

Tansanialainen Kalimanzira Francis Ngwandu valmistaa muun muassa sandaaleita lehmännahasta.

Anteeksi antamista pohditaan Sanan lähteillä -illassamioiden tunteet ja kokemuk-set sekä etsien kasvunpaik-kaa ja tapaa.

Evankelista Ilkka Puhak-ka luotaa asiaa Raamatun maailmasta, ei kuitenkaan sen uskontomoraalisesta nä-kökulmasta, vaan siitä miten Jumalan Hengen kosketus vapauttaa elämään ja iloon.

Tilaisuuksissa Minna ja Jussi Pyysalon esittämä musiikki kuljettaa puheiden lomassa opetusta eteenpäin.

MUUN MUASSA KUNNIOITUS, valta ja arvot ovat keskustelun ai-heina, kun Suomen kristilli-nen opettajaliitto SKOL viet-tää syyspäiväänsä lauantai-na . lokakuuta Tampereella, Seurakuntien talossa, osoit-teessa Näsilinnankatu .

– Päivän aikana pohdi-taan vallankäyttöä kasva-tuksessa ja sitä, millaisia ar-voja opettaja ja kasvattaja välittävät – tietäen tai tietä-mättään, kertoo SKOL:n hal-

lituksen puheenjohtaja Ant-ti Räsänen, joka toimii us-konnonpedagogiikan profes-sorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Päivässä järjestetään toi-minnallisia työpajoja, jois-sa aiheina ovat muun muas-sa luovuus uskonnonopetuk-sessa, seurakunnan ja kou-lun yhteistyö sekä opettaja lähetystyössä.

– Päivän päättää varmas-ti tunnelmallinen ja yhteyttä

Hann

u Ju

kola

Aitolahden seurakuntapastori Margit Helin saarnaa sun-nuntaina 16. syyskuuta kello 10 Aitolahden kirkossa.

Suomen Lähetysseura/ Kuvapalvelu/ Erne Hakala

PSYKOLOGI SATU EEROLA ja evankelista Ilkka Puhakka käsittelevät elämän keskeisiä asioita kahdesta eri näkökul-masta. Satu Eerola lähestyy asiaa psykologin silmin huo-

Psykologi Satu Eerola ja evan-kelista Ilkka Puhakka luotsaa-vat Sanan lähteillä -iltoja. Syk-syn aikana on luvassa kolme ti-laisuutta.

Ensimmäisellä kerral-la tartutaan vahvasti vaike-aan ja ristiriitaisuutta herät-tävään aiheeseen: ”Millainen matka on anteeksiantami-nen?” Anteeksiantamisessa on tasoja ja tahoja. Ja ajalla-kin on annettavansa.

Sana lähteillä -illat järjes-tetään torstaisin .., .. ja .. kello . Vanhas-sa kirkossa. Järjestäjinä ovat Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansan Raamattuseura.

Millaisia arvoja kasvattaja välittää?

11

seuraavan sunnuntain Raamatun tekstien opiskelua. Vetäjänä Eeva Jussila.

Raamattuopetus klo 18–19.30 Hervannan kirkko18.9. Parannuksen teko ja kristi-tyn vaellus, Kari Kuusisto.25.9. Mitä merkitsee olla Jumalan lapsi? Lauri Martikainen

Ekumeeninen raamattupiiri 25.9. klo 17.30 Hervannan kirkko parittomien viikkojen tiistaina kirkossa. Vetäjänä Kaisa Plomp

Kynäseura 26.9. klo 14–16 Her-vannan kirkko. Ryhmä sinulle, joka olet kiinnostunut kirjoittamisesta ja haluat jakaa oman elämän tarinoi-ta luovasti ja uutta etsien. Tapaa-miset klo 14–16 ke 26.9., to 11.10., ke 14.11. Sanaluotseina toimivat kirjailija Paula Hahtola ja diakonia-työntekijä Katri Ikonen.Tied. Katri Ikonen p. 050 345 0655

HÄRMÄLÄN SEURAKUNTA

Messut Härmälän kirkossa klo 1016.9. Mirja Rautkoski, Markku Ylipää, Kevätesikot-kuoro23.9. Juha Heikkilä, Maaret Man-ni-Korpi20.9. Viikkomessu klo 11 Pelto-lammin srk-keskus, Antero Eskolin, kanttorina Markku Ylipää

MuutTorstaitupa 13.9. klo 9.30–13.30 Peltolammin srk-keskus. Ikäihmisten kohtauspaikka.Iloisen mielen, jumpan ja monipuo-lisen ohjelman sekä hartaushetken ja maukkaan kotiruoan lisäksi meil-tä saat myös jalkahoitoa ja hieron-taa. Vetäjinä diakoni Päivi Weck-ström p. 050 591 6557 ja diakoni-an vanhustyöntekijä Seija Huttunen p. 050 559 3414.

Päihteetön kohtauspaikka 14.9. klo 12–13.30 Multisillan srk-koti perjantaisin Multisillan srk-ko-dilla. Diakoniatyöntekijä Johanna Asikainen puh. 050 560 6096Naistenkerho 17.9. klo 18 Pel-tolammin srk-keskus, maanantaisin klo 18 parillisilla viikoilla. Eija Veso-la p. 050 370 2091 ja Mirja Raut-koski p. 050 414 2212Naisten ilta 19.9. klo 18–20.30 Kuuselan Seniorikeskuksessa, Nuo-lialantie 46. ”Kun on ne tunteet...”. Illan vieraana Tuula Hakkarainen, trubaduuri ja sananiekkanainen. ”Kaikella on tarkoitus silloinkin, kun elämässä on vastatuulta.” Sauna klo 18 ja klo 18.30 teetarjoilu (vapaaehtoinen maksu), klo 19.15 ohjelma. Rea Maakanen p. 050 586 0674 ja Mirja Rautkos-ki p. 050 414 2212

KALEVAN SEURAKUNTA

Messut Kalevan kirkossa klo 1016.9. ehtoollisjumalanpalvelus, Veli-Pekka Ottman, Harri Luoma, musiikki Terhi-Tuulia Keränen jaSanna Toivola, Sirpa ja Aliou Ndia-yen siunaaminen lähetystyöhön, kirkkokahvitklo 12 sanajumalanpalvelus, Lapin-niemen kappeli, Veli-Pekka Ottman, Terhi-Tuulia Keränen23.9. erityisesti diakoniatyön

asiakkaille, Jukka Kuusisto, Tapio Virtanen, musiikki Terhi-Tuulia Keränen, Sanna Toivola ja Ulla-Riikka Kuisma -sello. Diakonia. Kirkkokuljetus, tied. p. 040 804 8153 arkisin klo 9–15.23.9. klo 12 sanajumalanpalvelus, Lapinniemen kappeliJukka Kuusisto, Sanna Toivola

PARTIO

Partiojohtajien koulutusilta 13.9. klo 18–20 Kalevan kirkon seurakuntasali, Erityislapset parti-ossa. Lisät. Tytti Jauhiainen, p. 050 468 8482

MuutKissanmaan kohtaamispaik-ka 13.9. klo 13 Kissanmaan srk-kodilla, Sudenkatu 6, parittomi-en viikkojen to klo 13–14.30. Ohjel-maa ja yhdessäoloa, kahvi ja pul-la 1 €Aamupiiri 19.9. klo 7.30 Kalevan kirkon kappeli, jatkuen keskiviikkoisinJärvensivun lähetyspiiri 19.9. klo 13 Järvensivun srk-talo, jatkuen parillisten viikkojen keskiviikkoinaHyvässä hengessä -iltapäivä 19.9. klo 15 Kalevan kirkon srk-sa-li, Kalevan kirkko. Hengellisiä lau-luja, musiikkia, hartaus. Seuraavan kerran 24.10. ja 28.11. klo 15.Kirkon lähetyspiiri 20.9. klo 14 Kalevan kirkon sali 1, kokoontumi-set parillisten viikkojen to klo 14Jumalan kämmenellä -perhe-pyhäkoulu 25.9. klo 17.30 Kalevan kirkon srk-salissa kaiken ikäisille, jatkuen joka toinen tiistai. Opetustuokio päivän aiheen mukaan, askartelua, temppurata tai leikkejä, pelejä, iltapala. Martan ja Marian kahvi- ja teetarjoilu ar-ki-iltaisin (ma, ti, ke) klo 17–18.30 Kalevan kirkon ala-aula

MESSUKYLÄN SEURAKUNTA

Messut klo 10 Messukylän kirkko16.9. Juha Klaavu, Touko Hakala, kanttori Heikki Hinssa, Tuija Paju-nen, sopraano.klo 12 perhemessu Linnainmaan srk-keskus, Janne Häkkinen, kant-tori Katja Viljamaa.klo 12 Uudenkylän srk-talo, Anne-Maarit Rantanen, kanttori Hanna Kataja.23.9. Jarkko Vikman, Janne Häkkinen, kanttori Katja Viljamaa.klo 12 Kaukajärven srk-talo, Tuula Haavisto, kanttori Petri Karaksela, Kirkkokuoro.KIPINÄ! -messu 23.9. klo 17 Linnainmaan srk-keskusNuorten aikuisten suunnittelema ja tekemä, rohkeasti uudistettu mes-su. Heidi Peltola.Ajatonta ja ikuista sanomaa uusissa puitteissa, bändin säestyk-sellä. Antaa uutta kipinää!

MuutPyhäkoulutyön syyskau-den avaus ja lasten ja lapsi-perheiden juhla 16.9. klo 14Messukylän vanha kirkko. Ota oma taskulamppu mukaan! Touko Haka-la ja Merja Mäkisalo

Iidat ja Kallet – kohtaamis-paikka isovanhemmille ja lap-siperheille 18.9. klo 9.30–11.30 Linnainmaan srk-keskus. Jumalan

kämmenellä, diakoniatyöntekijät Janne Kankainen ja Ritva Fabrin

Arkimessu 18.9. klo 12.30 Kaukajärven srk-talo, Olavi Heino ja diakoniatyötekijät

Messukylän seurakunta -koulu klo 18 Linnainmaan srk-keskus. Kaikille seurakuntalaisille, erityisesti vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. 18.9. Kansankirk-ko tänään, kirkkoherra Jari NurmiTi 25.9. klo 18 Yksi kansankirkon n. 600 seurakunnasta, khra Jari Nurmi. Seurakuntakoulu jatkuu keväälle 2013.

Töppösmummot 20.9. klo 14 Linnainmaan srk-keskus. Käsillä tekemisen lomassa päiväkahvit. Tied. diakoni Ritva Fabrin p. 050 586 5183Kaukajärven lähetyspiiri 20.9. klo 14 Kaukajärven srk-talo. Vieraa-na Tansanian kristillisen pakolais-avun johtaja Mark LeveriMiesten saunailta 20.9. klo 17–21 Luhtaanrannan leiri-keskus. Luhtaanpalloa, talkoita, sauna, nuotio, kohtaamista. Tied. touko.hakala@evl.fi .Avoin kahvila 21.9. klo 10–12 Levonmäen srk-koti. Tervetuloa kahville ja juttelemaan! Mahdolli-suus rukoukseen. Tule sisään Siwan puoleisesta portistaAlfa-kurssi 21.9. klo 18 Linnainmaan srk-keskusKatso lisät. s. 15Pyhäkoulut alk. 23.9.klo 10.30 Takahuhdin srk-talo, jat-kuen sunnuntaisinklo 11 Levonmäen srk-koti, parilli-sen viikon su. Seuraava 7.10.klo 12 Linnainmaan srk-keskus, jat-kuen sunnuntaisinklo 17 Uudenkylän srk-talo, parilli-sen viikon su. Seuraava 7.10.

Naistenkerho 24.9. klo 19–20.30 Uudenkylän srk-ta-lo, parittoman viikon ma. Seuraa-va 8.10.Pappapiiri yli 70-vuotiaille 25.9. klo 10–12 Linnainmaan srk-keskus. Kirkkoherra Jari Nurmi. Tied. diakoni Ritva Fabrin p. 050 5865 183.

Jumalan kämmenellä -ilta 26.9. klo 17.30–19 Levonmäen srk-koti. Hiljentymistä raamatun-kertomuksen äärellä, leikkejä, pelejä, askartelua, iltapala. Seuraava ilta 24.10.

Maanantaitupa (ent. Kirkontu-pa) Uudenkylän srk-koti klo 10–13.Tiistaitupa (ent. Kirkontupa) Kaukajärven srk-koti klo 10–13.Keskiviikkotupa (ent. Kirkontu-pa) Linnainmaan srk-keskus klo 10–13.Juttupiiri Kaukajärven srk-koti paritt. vkon ti klo 13.30.Naisten aamukahvit Kaukajär-ven srk-koti parill. vkon ke klo 9.30.Vanhemman väen iltapäivä-kahvit Levonmäen srk-koti paritt. vkon ke klo 13.

PYYNIKIN SEURAKUNTA

Messut Aleksanterin kirkossaklo 1016.9. Jorma Pitkänen, Säde Siira, Markku Haavisto

23.9. Lähetyspyhä, Matti Huotari, Säde Siira, Anssi PyykkönenKirkkokahvit kryptassa ja lähetysti-laisuus, jossa Matti Huotari puhuu ja Anni Latva-Pukkila tuo terveiset SLS:n missiomatkalta. Säde Siira ja Sanna Kramer

Rauhanyhdistyksen ehtoollis-kirkko 15.9. klo 17 Aleksanterin kirkko, Juhani Pitkälä, Riikka Viljakainen

MuutMiesten raamattupiiri 13.9. klo 11 Pyynikin kirkontupa, Epä-usko ja tottelemattomuus, Raimo Björkqvist, Ari Rantavaara, jatku-en torstaisin

Ehtoollishartaus klo 17 Aleksanterin kirkko13.9. Mari Korhonen-Hieta20.9. Ari Rantavaara

Seurakuntapiiri 17.9. klo 14 Aleksanterin kirkon krypta, Aleksanterin kirkkoTampereen seudun omaishoitajat. Jatkuen maananaisin

Lähetyspiiri klo 13 Aleksanterin kirkon krypta18.9. Hyrskeitä sisalmatolla – papin perheen tarina, Maija-Liisa Peltomaa. Jatkuu tiistaisin

Perhekerho 19.9. klo 9.30–11.30 Pyynikin srk-koti, Muodon vuoksi, Mitä on design?

Päivähetki 19.9. klo 14 Alek-santerin kirkon krypta, Aleksante-rin kirkko. Jumalan mielenmukaiset aarteet: Kaisu-Leena Taulu. Jatkuu keskiviikkoisin

Rukouksen ja ylistyksen ilta 19.9. ja 26.9. klo 18.30 Pyynikin kirkontupa

Sanan ja rukouksen ilta 23.9. klo 18 Aleksanterin kirkko

Pyynikin Kirkontupa Mustalahdenk. 21 Aklo 10 kahvit, klo 11 ohjelma, aamunsana, klo 12.30 lounas

14.9. olotupapäivä17.9. lauletaan Maija-Stinan kanssa18.9. muotinäytös omista vaat-teista, Elvi Österberg19.9. olotupapäivä, klo 12 päivä-hartaus, Kaisu-Leena Taulu21.9. Mauno Puntalo esittää diakuvia Norjan peikonpolulta24.9. Olli Lehtimäki kertoo Hiiden-maa-Saarenmaa matkalta25.9. Opettajien Lähetysliiton toiminnan johtaja Marja Hankela esittelee vuoden 2013kalenteria, kuvaa, runoa, sanaa26.9. llo 10.15 jumpataan Pirjo Haapojan johdolla, klo 11 aamun-sana, Lotta Häyrinen lausuu runoja

TEISKON SEURAKUNTA

Messut Teiskon kirkossa klo 10 Teiskon seurakunnassa16.9. Saila Munukka, kanttori Saija Siuko23.9. Tasauspäivän messu, Juha Ijäs, Tero Matilainen, Tuuli Muraja. Teiskon srk-kodilla kirkkokahvitja Teiskon nimikkolähetit Anne ja Juha Ijäs

MuutMuistihoitaja Sirkka-Liisa Niinisen luentosarja 13.9. klo 18–19.30 Kämmenniemenkerhohuone, Aunessalmen puo-leisessa päädyssä. 13.9. Muisti-sairaan kohtaaminen, 20.9. Ongel-matilanteet, 18.10. Vuorovaiku-tustaidot muistisairaan kanssa sekä oma jaksaminen

Musiikipyhäkoulu 16.9. klo 13.30 Kämmenniemen kerhohuoneKeski-Teiskon pyhäkoulu 16.9. klo 15 Teiskon srk-taloLähetystyön rukousryhmä 17.9. klo 19 Ylä-Sääksissä, Sääksniementie 118 AKuorannan kotipyhäkoulu 23.9. klo 15 Hakamaalla, Kuorannantie 511Diakonian päiväkahvit 26.9. klo 13–14 Kämmenniemen kerho-huone diakoniatoimisto, ryhmätilaAvoin raamattupiiri 26.9. klo 18 Kämmenniemen kerhohuone Aunessalmen puoleisessa päädyssä

TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

Messut Tuomiokirkossa klo 1016.9. Kehitysvammaisten valta-kunnallinen kirkkopyhä, Margit Nyman, Antero Niemi, urkuri Mat-ti Hannula, kanttori Tuomas Laatu, Pyhäkoulu. Katso lisät. s. 1523.9. Valtakunnallinen omaishoi-tajien kirkkopyhä, Olli Hallikainen, Nona Lehtinen, urkuri Matti Hannu-la, kamarikuoro Cantionale, Pyhäkoulu

MuutSeniorifoorum 13.9. klo 13 Aleksanterin kirkon krypta. Edullinen kahvitarjoilu klo 12 alka-en. ATK-seniorit Mukanetti toimin-nan esittely, tiedottajat Anja Salo-vaara, Seppo Häyhänen. Järj. Tuo-miokirkkosrk, Pyynikin srk ja KRSSanan Lähteillä 13.9. klo 18.30 Vanha kirkko. Katso lisätiedot s. 10

Katariinan Seniorit klo 10 srk-koti KatariinaJumppa klo 9.30, kahvit klo 10, jonka jälkeen ohjelmaosuus.17.9. Syyskauden aloitus. Vetäjinä Pirkko Leivonniemi ja Laila Kamula 24.9. Kanttori Tuomas Laatu vierailee – laulua ja sanaa

HETI hengellinen tiistaikerho 18.9. klo 13–14.30 Seurakuntien talo, Emmaus. Antti Punkari: Kun on turvas Jumalassa. Vetäjinä toimivat Sirkka Vilenius, Tuula Kivimäki

Ikäihmisten virkistyspäivä 19.9. klo 9 Sääksmäen maise-miin. Lähtö klo 9 Näsilinnankatu 26 edestä ajaen Lapintien ja Kata-riinan kautta Sääksmäen kirkkoon. Kirkon esittely ja ehtoollisharta-us. Ruokailu Pappilanniemen leiri ja kurssikeskuksessa, ohjelmatuokio. Paluu klo 16. Hinta 20 €. Ilm. 7.9. mennessä Minna Sormunen p. 050 518 4683.

VIINIKAN SEURAKUNTA

Messut Viinikan kirkossa klo 10

16.9. Juhani Pitkälä, Jorma Sata-ma, Petra Perttula, Eternitas-kuoro23.9. Raimo Mäkelä, Jorma Satama, Veikko Myllyluoma13.9. klo 19 Viinikan kirkko, Hiljainen iltakirkko, Ismo Kunnas

MuutKeskiviikkopiiri keskiviikkoisinklo 13 Viinikan kirkolla

Torstaipiiri joka toinen torstai klo 14 Muotialantie 23 kerhohuo-neella. Lisät. Anne Järvinen p. 040 804 8480 ja Merja Lehtinen p. 050 441 3943

Sanasta Suunta 23.9. klo 12 Viinikan kirkon srk-sali. Jumalan ja ihmisen samankaltaisuus ja erilai-suus- voiko ihminen jumalallistua? Raimo Mäkelä. Mahdollisuus henki-lökohtaiseen keskusteluun ja esiru-koukseen. Tied. Jorma Satama p. 050 406 4370 ja Marja-Leena Sippola p. 050 910 9080

Raamattuluento 23.9. klo 12 Viinikan kirkon srk-sali, Raimo Mäkelä ja Jorma Satama

ENGLISH SERVICE

With Holy Communion at the Old Church every Sunday at 4 p.m. Af-ter the service coffee and tea ser-ved. Sunday School for kids, Bible refl ection

16.9. reader Emmanuel Eneh and rev. Kati Eloranta23.9. rev. Ville Aalo, after the ser-vice a coffee social in the Crypt of Aleksanteri Church

SVENSKA FÖRSAMLINGEN

Gudstjänst/Högmässa i Gamla kyr-kan varje söndag kl 10.30 För an-nan verksamhet eller eventuel-la ändringar se vårt programblad som fi nns i kyrka, Kyrkpressen, vår webb-sida www.tampereen-seurakunnat.fi /svenska eller ring 040 804 8150

AVOIN KIRKKO

Aleksanterin kirkko on avoinna arki-sin ma–pe klo 12–18, jolloin paikal-la on päivystävä seurakuntalainen. Klo 16–18 on myös pappi tavatta-vissa, klo 17 rukoushetki. Ehtool-lishartaus torstaisin klo 17. Junnu-kappeli eli avoimet ovet kouluikäi-sille Aleksanterin kirkon kappelissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 14–16 alkaen

LÄHDEKAPPELI

Seurakuntien talossa, Näsilinnank. 26, avoinna hiljentymistä var-ten ma–to klo 8–18 ja perjantai-sin klo 8–14

LÄHETYSKAUPPA TASKU

Kauppakatu 13Avoinna ma–pe klo 10–17 p. 040 804 8720Yksilöllisiä kodin tekstiilejä: pöytä-liinoja ja poppanoita, pannulappuja ja esiliinoja. Käsinmaalattuja käyt-töesineitä itselle tai lahjaksi

luova messu Finlaysonin kir-kossa, toivoo Räsänen.

– Epäilemättä perus-opetuksen tuntijako ja ky-symys uskonnon tuntimää-rästä nousevat keskusteluis-sa esille, eikä se haittaa, on-han se iso kysymys. Syyspäi-vässä ei kuitenkaan ole tar-koitus laatia kannanotto-ja. Siellä ollaan pikemmin-kin yhdessä, jakamassa ko-kemuksia, hiljentymässä ja oppimassa.

Suomen kristillinen opet-tajaliitto perustettiin vuonna yhdyssiteeksi ja kohtaus-paikaksi. Se haluaa edistää kristillistä kasvatusta maas-samme sekä tukea jäsentensä henkistä ja hengellistä kasvua. Jäsenmäärä on –.

Ohjelma ja ilmoittautumi-nen:www.kristillinenopettaja-liitto.netwww.syyspaivat.net

LASTEN KATEDRAALi viettää Sa-donkorjuujuhlaa sunnuntai-na . syyskuuta kello – Finlaysonin kirkossa. Juh-la vie vanhoihin Finlaysonin perinteisiin. Päivä rakentuu tehdasyhteisön muisteluista ja nykyisen Lasten katedraa-lin toiminnasta.

Finlaysonin tehtaassa oli jo -luvun puolivälissä oma lastenkoulu, mamssel-lin koulu. Juhlassa ”Mams-selli” kertoo menneistä ajois-

ta ja perinneleikit viihdyt-tävät pihamaalla. Tarjolla on myös lasten kauppaleik-kiin sopiva Katariina-neit-

tyen lankapuoti, mams-sellin mehu- ja kakkukek-kerit ja aikuisille köökistä kaff etta ja korppua.

www.tampereenseurakunnat.fi

Sadonkorjuujuhla kutsuu Lasten katedraaliin

Hannu Jukola

Ohjelma: klo Lapset saavat tulla, Lastenlaulutuokioklo On paikka perheessä Jumalan, Vauvakirkkoklo .– Mamsellin matkassaklo On ilo olla yhdessä, viettää juhlahetkeä Viisivuotiaiden juhlavartti klo . Nuorten kesämuusikoiden konsertti

Lasten katedraalin Sadonkorjuujuh-la 16. syyskuuta tutustuttaa vanhoi-hin Finlaysonin perinteisiin.

12

Eveliina Kujala vietti Taize-yhteisössä vuoden.

13.9. klo 11 Luentosarja äskettäin eläkkeelle jääneille alkaa!Eläkkeelle! Työelämän jatke vai uusi elämä? kouluttaja Leila Vuorinen.Kotialttarin äärelläklo 12.30 Toivevirsiä, Maija-Stina Uotilaklo 13 Päivähartaus13.9. pastori Teuvo Suurnäkki20.9. toimittaja Maija-Katriina Tuominen

Perehdytyskurssit vapaaeh-toiseen vanhustyöhön- iltakurssi ma 17.9. jatkuen ma 24.9. klo 17–19. - päiväkurssi ti 2.10. jatkuen ti 11.10. klo 13–15.Tiedustelut ja ilmoittautuminen toi-misto p. 03 2190 455 tai kotisivuil-ta www.mummonkammari.fi

Olemme mukana Metson käsi-työpäivässä Nurin oikein la 15.9. klo 12–15. Kirjastotalo Met-so, Pirkankatu 2. Katso lisät. s. 13

Viel on virtaa- ja tietsikka-t-paitojen myynti (á 20 €) toi-

Tampereen seurakuntien tapahtumia 12.–25.9.2012

MATERIAALIPALVELU

Kaikille avoin kirjastoKyttälänkatu 1 A, p. 040 804 8281Avoinna ma–pe klo 9.30–15 ja tors-taisin klo 9.30–17.Laaja valikoima uskonnollista kirjal-lisuutta, musiikkia, elokuvia ja ha-vaintomateriaaleja

MUMMON KAM MARI Vapaaehtoisen vanhustyön keskus – Kyläpaikka kaiken-ikäisilleLähimmäisavunvälitys vanhuksille p. 03 2190 711 ma–to 8.30–11.30, pe 8.30–10.30.Toimisto p. 03 2190 455 ma 9–17, ti–to 9–14.

Syyskuun näyttely: Tammerkoski taiteilijan silmin, Jarmo Lehto, sekatekniikka.

Kyläpaikka, Otavalankatu 12 A Maanantaisin klo 10–14klo 10 Äiti Teresan peittotalkoot

klo 12.30 Pöytälaatikkorunoilijatklo 14 Kirjojen ystävät

17.9. klo 17–19 Perehdytyskurssi vapaaehtoiseen vanhustyöhön jat-kuen ma 24.9 klo 17. Tied. ja ilm. toimistoon tai www.mummonkammari.fi

Tiistaisin klo 10–14 Tumpputiistai ja askartelutalkoot

Keskiviikkoisin klo 10–1419.9. klo 10 Leskien Klubi –kah-vila, musiikkituokio Tamara Press: Viides vuodenaika, laulettu monologi.klo 10–12 Nettinurkka, pelko pois atk:sta, ikäihminen!klo 13 Nyt laulajaiset on19.9. Anja Kulokorpi ja Raimo Jokinen26.9. Hilkka Malm ja Elena Kurki

Torstaisin klo 10–14klo 9.30 Shakki vai matti – seniorit pelaavat (huom! uusi aika)klo 10 Sudokun ratkojaisetklo 11 Muisti- ja tuolijumppa

miston aukioloaikoina. Paitojen tuotto käytetään nuorten työllistä-miseen vanhusten ulkoiluavuksi.

Otavalankatu 12 A (Rautatienkadun risteys)www.mummonkammari.fi

MUSTA LAMMAS

asunnottomien ja päihdeongel-maisten päiväkeskus, Pellavateh-taankatu 17 G, p. 389 1841. Avoinna ma–to klo 7.30–13, pe klo 7.30–11.30.Vaatepalvelu auki ma–to 7.30–12, pe klo 7.30–11.Vaatepalvelun lahjoitukset p. 040 804 8143Ilmainen puuro tai keitto asiakaskortilla ma–to 10–12 ja pe 9.30–11.

Lauantaiaukiolot jatkuvat loka-kuussa 6.10. alkaen ja Pullakirkot 7.10. alkaen.Keskiviikkohartausklo 9.45–1019.9. Eija Heikkilä, Aitolahden srk

KANSAINVÄLINEN TAIZÉ-TAPAHTU-MA .–. syyskuuta koko-aa Helsinkiin tuhansia nuo-ria Suomesta, Skandinavias-ta, Baltiasta ja Venäjältä sekä veljiä Taizé-yhteisöstä. Taizé on ekumeeninen veljesluos-tari Ranskassa.

Tapahtuma on suunnat-tu erityisesti – -vuoti-aille.

– Taizé-tapaamisessa voi tutustua toisiin uskovaisiin nuoriin, osallistua yhteisiin rukouksiin ja oppia toinen toisiltaan enemmän siitä, mitä todella tarkoittaa muo-dostaa yhdessä Kristuksen ruumis maan päällä, miet-tii Eveliina Kujala, joka eli ja teki vapaaehtoistöitä Tai-ze-yhteisössä vuoden ajan.

Lisätietoja: www.taize.fr/fi

REILUSTI KRISTITTY

Arvo

nnan

sää

nnöt

: 2 0

00 e

uron

mat

kala

hjak

ortin

arvo

ntaa

n os

allis

tuva

t 15

.12.

2012

men

ness

ä sa

apun

eet

tila

ukse

t ja

ei-va

stau

kset

. Voi

ttaj

alle

ilm

oite

taan

hen

kilö

koht

aise

sti k

irjei

tse.

Arv

onna

n tu

los

julk

aist

aan

Kotim

aa-

ja A

skel

-lehd

issä

. Kot

imaa

-yht

iöt

mak

saa

arpa

jais

vero

n. K

otim

aa-

yhtiö

iden

hen

kilö

kunt

a ei

voi

osa

llist

ua a

rvon

taan

.

Tilauskortti

Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 8 kk puoleen hintaan vain 44 € (norm. 88 €).

Tilaajaetuna saan veloituksetta Hannu-Pekka Björkmanin

Valkoista valoa -pokkarin, arvo 10 €.

olen automaattisesti mukana 2 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa!

Kotimaa-yhtiötVastauslähetysTunnus 500158200003 Helsinki

Kotimaamaksaa posti-maksun.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakaus-lehtien verokanta on 9 % ja Digilehden 23 %.

Nimi TK 14/12

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Mari Teinilä, päätoimittaja:

”Vastaisku humpuukille...”

Tilaa Kotimaa 8 kk

(norm. 88 €)

-50%Yht. 44 €

Voit tilata lehden myös:

Soittamalla 020 754 2333• Lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min.• Matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.

Verkosta www.kotimaa.fi /elotarjous

Sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi Muista kertoa tilaustunnus TK14/12

Tilaajalahjaksi

Hääyö 12.12.12Aleksanterin kirkossa

www.tampereenseurakunnat.fi/haayoTAMPEREEN SEURAKUNNAT

Apua tarvitaan Haluatko tehdä vapaaehtoistyötä muutaman tunnin päivässä silloin kun itsellesi sopii?

TULE PÄIVYSTÄJÄKSI AVOIMEEN KIRKKOONAleksanterin kirkko on avoin ma–pe klo 12–18 siten, että vapaaehtoiset päivystävät kahden tunnin vuoroissa.Jos olet sovussa itsesi ja elämäsi kanssa ja valmis käymään luottamuksellisia keskusteluja vaikeistakin asioista, ota yhteys ja kysy lisää Pirjo Kostiainen p. 0400 734 054.

Taizé-tapahtumaan tuhansia nuoriaTAMPEREEN SEURAKUNTIEN yh-teiskunnallisen työn Etsijät ja epäilijät -keskusteluryhmä on jo aloittanut, mutta vielä ennättää hyvin mukaan syk-syn keskusteluihin.

Ryhmässä jokainen saa olla oma itsensä. Mukaan ovat tervetulleita myös kirk-koon kuulumattomat. Kiin-nostus elämää, etiikkaa ja uskonkysymyksiä kohtaan on riittävä syy osallistua.

Oman näkemyksen voi

tuoda rohkeasti julki, mut-ta toisen ajatusta ei pilkata.

Etsijöissä ja epäilijöissä ei ole auktoriteettia. Jokainen voi toimia vuorollaan opetta-jana. Ryhmäläiset pitävät it-se alustukset antamistaan ai-heista.

Syyskauden ohjelma:19.9. Itsetuntemus ja hyvinvointi3.10. Hawkins ja hänen jumala-kuvansa17.10. Neljä syntiä ja kaksi jumalaa

31.10. Altruismin mahdollisuudet maailmassamme14.11. Identiteetin pirstoutuminen28.11. Eutanasia12.12. Syksyn päätöstilaisuus

Kokoontuminen joka toinen kes ki-viikko kello 17–19 Seurakuntien talon kokoushuone Emmauksessa, Näsilinnankatu 26, 2. kerros. Lisätietoja: p. 044 346 0583. Ohjelma myös:http://www.tampereenseurakun-nat.fi /aikuiset

Etsi ja epäile – tule keskustelemaan!

13

www.tampereenseurakunnat.fi

✦ Taitto: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa✦ Tilaukset: tilauspalvelut@kotimaa.fi , puh. 020 754 2333, fax: 020 754 2342.✦ Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy✦ Jakeluhuomautukset: p. 03 3140 4200, www.ykkosjakelut.fi ✦ Painosmäärä: 103 500 kpl✦ ISSN: 1237-9603, äänite: 1237-959X✦ Seuraavat lehdet ilmestyvät: 26.9. aineisto 12.9. mennessä, 10.10., aineisto 26.9. mennessä

www.tampereenkirkkosanomat.fi 56. vuosikerta✦ Kustantaja: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa

✦ Päätoimittaja: Marja Rautanen, marja.rautanen@evl.fi

✦ Toimitussihteerit: Kirsi Airikka, kirsi.airikka@evl.fi ja Asta Kettunen, asta.kettunen@evl.fi ✦ Toimitus: Tampereen ev. lut. seurakuntien viestintä, tampereenkirkkosanomat@evl.fi , puh. 050 381 0970 ja 050 438 2716. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. ✦ llmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt, PL 279, 00181 Helsinki, Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, puh. 020 754 2309, 040 509 4962, jaana.mehtala@kotimaa.fi ✦ Ilmoitusvalmistus: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi . Huom! s-postiviesteihin maininta Tampereen Kirkkosanomat

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYSSiioninvirsiseurat ke 19.9. klo 19 Ateena-salissa, Näsilinnankatu 26. Juhani Kärkkäinen, Reijo Ylimys ja Sakari Suutala.

KANSAN RAAMATTUSEURASatakunnankatu 28, p. 223 1771www.kansanraamattuseura.fi Seniorifoorum 13.9. klo 13 Aleksanterin kirkon krypta. ATK-seniorit Mukanetti toiminnan esittely, Anja Solovaara, Seppo Häyhänen. Kahvit klo 12 alk.Sanan lähteillä -ilta 13.9. klo 18.30 Vanha kirkko.Millainen matka on anteeksi-antaminen? Satu Eerola, Ilkka Puhakka. Musiikki Minna ja Jussi Pyysalo.Krito-työn startti 27.9. klo 17 Hämeenkulma, Hämeen-puisto 15 A 4. Lupa tuntea -ryhmästä tied. Ulla Halttuselta, p. 020 768 1669 tai ulla.halttunen@sana.fi Retki Naantaliin 4.10. Lähtö klo 8.30, paluu illalla. Tutustutaan Louhisaaren kartanolinnaan, Kultarantaan, Naantalin kirkkoon. Hinta 55 €/hlö (sis. matkat, pääsymaksut,

ruokailun ja kahvin). Ilm. p. 223 1771 tai 040 778 2863, anneli.rautakorpi@sana.fi Opiskelijaillat perjantaisin klo 19 Glooria Sali, Kyttälän-katu 1, 2. kerros.

KRISTILLINEN ELÄKELÄISYHDISTYSIKINUORET RYKuukausitilaisuus ja Kristillisen Eläkeliiton Hämeen piirin syyskokous ja -juhla Kalevan kirkolla 25.09.Virallinen kokous alkaa klo 11.00, klo 12.00 ruokailu sekä kahvit. Syysjuhla klo 13.00. Mukana juhlassa mm. Viestiveljet laulu, Ensio Koitto puhe ja Maija-Liisa Mäkinen lausunta.Olet tervetullut mukaan.03.10. Teemme retken evankelista Liisa Puran kotiin Tammelaan.20.–21.10. Retki Valamon luostariin (hotellimajoitus)11.–18.11. Kylpylämatka Haapsaluun ja samalla ystävien tapaaminen.Kaikkiin retkiin ilmoittautumiset ja tiedustelut 25.09. mennessä puh. 050 077 9244 Tuula Kivimäki tai kk-tilaisuuden yhteydessä.

SLEYLuther-talo Pellavatehtaank. 19Messu joka su klo 11, myös kirkkokahvit, Pyhäkoulu ja Warkku-raamis. Päiväpiiri ke klo 13, Evankeliset Opiskelijat ke klo 18.30Keidas-illat la klo 18.Raamattuillat, Naistenillat, Gospel-kuoro, Luther-talon kuoro jne. - tutustu ja tule mukaan!www.sley.fi /tampere

TAMPEREEN RAUHANYHDISTYSNekalankulma 1www.tampereenrauhanyhdistys.fi Seurat sunnuntaisin klo 16 ja 17.45, keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19.Syysseurat 15.-16.9.La 15.9. klo 17 viikkomessu Aleksanterin kirkossa, klo 20.30 puheenvuoro nuorille ry:lläSu 16.9. klo 10 Jumalan-palvelus Viinikan kirkossaklo 12.30 ja 14 seuratklo 17 seurat Kalevan kirkossaLa 22.9. klo 17 syysmyyjäisetTi 25.9. klo 18.30 Naisten iltaTervetuloa!

KRISTILLISET JÄRJESTÖT

26.9. Maarit Kuusisto, Hervan-nan srkRetki Kangasalan seurakun-nan leirikeskus Pyysaloon 19.9.

Keskiviikkoklubi keskiviikkoisin klo 13–14.45Hengellinen avoin keskusteluryhmä päihteistä eroon pyrkiville naisille ja miehille.

MYÖTÄTUULI

Yhteinen vammaistyöAurinkoklubiIidesrannan srk-koti, Iidesranta 5joka tiistai klo 17–19.30 Ohjelma:klo 17–18 paikalle saapuminen, keskustelua ja kahvitteluaklo 18–18.45 gospellattaria, musiikkiliikuntaaklo 19.30 ovet sulkeutuvatOhjaajinaMari Tuominen 050 535 1139Liisa Hoikkanen 050 413 1909 Ota yhteys etukäteen avustajatar-peen vuoksi

Su 23.9. klo 10 Omaishoitajien kirkkopyhä Tuomiokirkossa

Ke 19.9. Omaishoitajien Rajalan marjaretkiLähtö klo 8 keskustorilta, Vanhan kirkon edestäPaluu n.15.30 keskustorille.Hinta 20 €. Ilmoittautumiset Kyllikille p.050 343 3118

KuurojentyöSu 30.9. klo 15 Viittomakielinen Viinikan kirkko, Kaartotie 1, Kirkkokahvit

Ti 18.9. klo 16 Viittomakielinen seurakuntapiiriMyötätuulessa, Ilmarinkatu 10

To 27.9. klo 8.30–16.30 Ulkoiluretki Rajalaan. Ilmoittautu-minen 14.9. mennessä 050 561 1028tai sirpa.toivo@evl.fi

NäkövammaistyöIlmarinkatu 10To 13.9. klo 13 Syyskauden avajaisetvieraana yhteisen seurakuntatyön johtaja Timo Takala, musiikkia

Pe 14.9. klo 10–12 Vertaistukiryhmä- keskustelua-sanomalehdenlukua-asiointimahdollisuus lähialueella-päivähartaus

To 20.9. klo 13 Tietoa sähköises-tä reseptistäfarmaseutti Risto Eriksson

Pe 21.9. klo 10–12 VertaistukiryhmäKe 26.9. klo 13 MiestenpiiriGospels Riders esittäytyy

PALVELEVA PUHELIN

Keskusteluapua su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03, p. 010 190 071 sekä www.evl.fi /palvelevanetti

PAREILLE

Parisuhteen palikat -kurssi 23.9. klo 16–19 Aitolahden kirkko. Iloa ja eloa parisuhteeseen!23.9., 7.10., 21.10., 4.11. 25.11.Aiheena kurssilla sitoutuminen, tunteet, sanat, teot, luottamus ja seksuaalisuus, riidat ja anteeksi-anto, rakkaus. Kurssi soveltuu kai-kenlaisille pariskunnille suhdetta vahvistamaan. Lastenhoito järjes-tetty. Kurssin hinta 40 €/pari ja lastenhoito 30 €/perhe/kurssi.Tied. ja ilm. anne.karhola@sci.fi tai p. 050 5220 620Kurssin järjestävät Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakun-nat.

PÄIVÄRAAMATTUKOULU Päiväraamattukoulu torstaisin klo 9.30–13 Kalevan kirkon srk-salissaOmin voimin yksikään menesty13.9. Samuel – viimeinen tuomari, 1. Sam. 1–3, Ville Aalo/Hiljentymi-nen Jumalan edessä, Ps 62, Seppo Lappalainen20.9. Kuukauden vieras: Daniel Hukari, Samuel – viimeinen tuoma-ri, 1. Sam. 4–7/Jumalaan turvaavan rukous ja kiitos, Ps 28, 34, Birgit BäckLisät. Ville Aalo, Yhteiskunnallisen työn pastori, P. 050 468 8484, vil-le.aalo@evl.fi

RETKET/MATKAT

Retki Sääksmäen kirkkoon ja Pappilanniemen leirikeskuk-seen ti 30.10. Lähtö klo 9.45 Pyynikin torin kellon alta ja klo 10 Mustanlahdenk. 21 kirkontuvan edestä. Tutustuminen Sääksmäen kirkkoon ja Pappilanniemeen. Hinta 30 €, sis. lounaan, kahvit, ranta-saunan ja matkat. Ilm.16.10 men-nessä Kaisu-Leena Taulu p. 050 554 2428

RETRIITTEJÄ

Hiljaisuuden retriitit Ikaalisten Metsäkestilässä

Mikkelinpäivän retriitti 28.–30.9. Ohjaajina Liisa Erkiö ja Liisa Nieminen. Hinta 90 €. Ilm. p. 050 5232 104 tai liisa.erkio@saunalahti.fi

Miesten vaellusretriitti 5.–7.10. Ohjaajina Vesa Tuominen ja Mika Leijo. Ilm. ja lisät. p. 050 4913 527

Hiljaisuuden retriitti Kangasalan Heinäkalliolla 5.–7.10. Ohjaajina Riitta Sointu, Pirkko Ala-Männistö ja Marketta Hannus. Ilm. p. 040 7500 241 tai 040 833 6139. Hinta 100 €

Hiljaisuuden retriitti 12–14.10. Hämeenkyrön Särki-järvellä. Ohj. Pirkko Raipala ja Harri Virtanen, hinta 100 €. Ilm p. 040 745 3393 tai pirkko.raipala@keokarkku.fi .

RUKOUKSEN TALO

www.rukouksentalo.fi

Keskusta, Kyttälänk. 1Yhteistä rukousta joka arkiaamu klo 9–11 (3.9. alk.) Nuorten rukouskoulu Preikkari paritt. vkon ma klo 18Nuorten Praisekuoro- ja bändi parill. vko ma klo 18

HervantaAamurukous ke klo 8–9 Cafe Olohuone, Duon kauppakeskusAamurukoushetki la 9–10 Hervan-nan kirkon kappeli, Lindforsinkatu 7

Haukiluoma Haukiluoman kerhohuone, Tyvik. 11. Toiminta alkaa 3.9.

Varhaisaamun rukoushetketKoivistonkylän srk-koti ma ja ke klo 6–7.30. Tied. Anne Tuhkanen p. 044 218 0010Kissanmaan srk-koti ma klo 7–8. Tied. Kirsti Jokihaara p. 040 590 3256

SEURAKUNTIEN TALO

Näsilinnank. 26PL 226, 33101 Tamperep . (03) 219 0111 (vaihde), avoin-na 8.30–15.45Katutason asiakaspalvelupiste• Keskusrekisterin asiakaspalvelu

• Hautaustoimen asiakaspalveluAvoinna arkisin klo 8.30–15, tors-taisin klo 17 asti

SILMUKKA

Pispalanvaltatie 16 C. Avoinna ma, ti, to klo 9–13, ke klo 9–17, pe sul-jettu. Avoimessa kahvilassa voit lu-kea päivän lehden tai hoidella pu-helimitse virallisia asioitasi. Käy-tössäsi tietokone (tulostusmahdol-lisuus). Kun tarvitset neuvoja tai opastusta sosiaalitoimeen, työt-tömyyteen ym. liittyvissä asiois-sa, tervetuloa juttusille! Tied. so-siaaliohjaaja Satu Tahlo-Jortikka p. 050 558 0231. Tervetuloa avoi-meen kahvilaan!

SINKUT

Sinkkuilta ti 18.9. klo 18.–20 Aleksanterin kirkon kryptassa. Jat-kuen parillisten viikkojen tiistai-il-

taisin. Syksyn tapahtumien suun-nittelua, yhdessäoloa, kahvihetki. Sinkkuillassa voit tavata muita yk-sin tai yksin lastensa kanssa elä-viä aikuisia. Tied. sari.peltonen@evl.fi 050 381 7177 www.tampereensinkut.fi

SURURYHMÄ

Tule mukaan sururyhmään! Ryhmä on tarkoitettu Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi hiljattain tai viime vuosien aikana. Ryhmässä jaetaan kokemuksia ja ajatuksia surusta sekä siitä, mikä auttaa jaksamaan eteenpäin.Ryhmä kokoontuu torstaina klo 17.30. Kirkontuvalla Mustanlah-denk. 21 A, 1. krs Kahvia ja teetä tarjolla klo 17 alk.20.09. Minun suruni27.09. Surun monenlaiset ilmene-mismuodot04.10. Tunteeni – laidasta laitaan

11.10. Taivas – tapaammeko siellä?25.10. Jaksaminen ja itsestä huolehtiminen08.11. Miten tästä eteenpäinLa 03.11. klo 10 Pyhäinpäivän messu Aleksanterin kirkossa ja klo 11.30 kirkkokahvit kryptassa.

Sururyhmässä työntekijöistä mukana ovat Säde Siira p. 050 3010 278, Kaisu-Leena Taulu p. 050 5542 428. Järj. Pyynikin seurakunta

TAMPEREEN RAAMATTUKOULU

www.tampereenraamattukoulu.netKalevan kirkon srk-salissa maanan-taisin klo 18.3017.09. ja 24.9. Outi Cappel, Hoosean kirja

www.tampereenseurakunnat.fi

Päivystäjien peruskurssi

Palvelevan puhelimen ja -netin uusien vapaaehtoisten päivystäjien peruskurssi alkaa lokakuussa 2012.Koulutuksen tavoitteena on antaa vapaaehtoistyöntekijöille valmiuksia toimia päivystäjän tehtävässä.Päivystäjänä autat ihmisiä kuuntelemalla ja keskustelemalla puhelimessa ja nettiviestein. Vapaaehtoistyön määrä yhdellä päivystäjällä on noin 3-6h/kk.Lisätiedot: toiminnanohjaaja Iiris Jussila, iiris.jussila@naapuri.fi tai toimistosihteeri Tuula Mäkelä p. 03 3141 8500,

www.naapuri.fituula.makela@naapuri.fi

NURIN OIKEIN -käsityöpäivä järjestetään lauantaina . syyskuuta kello – pää-kirjasto Metsossa. Käsityö-päivä kokoaa yhteen samas-ta asiasta innostuneita viet-tämään iloista iltapäivää puikkojen kilistessä.

Tapahtumassa pääsee luomaan omin käsin nappi-ukkoja, miniatyyrihattuja tai neulomaan sukkaa ja Äi-ti Teresa -peittoja. Kutomi-sessa opastavat Mummon

Kammarin taitavat käsityö-läiset. Satuhuoneessa voi osallistua Näpsä-kädentaito-pajaan. Informaatikko Greta Hansén-Haug antaa vinkke-jä käsityökirjoista kello ja Olotilassa.

Mukaan voi ottaa myös oman keskeneräisen neu-leen tai muun käsityön. Jot-ta ukkojen teko onnistuisi, on Metson ala-aulassa me-neillään nappikeräys. Tuo turhan panttina lojuvat na-

pit uusiokäyttöön!Parvikerroksessa on

Tilkkutyökilta Näsin Neulo-jen näyttely ja tilkkutyötek-niikoiden esittelyä. Tutustua voi ainakin aplikointiin, tik-kaukseen ja isoäidin kukka-tarhaan.

Päivän järjestävät Metso-kirjasto ja Tampereen seura-kuntien Mummon Kamma-ri. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Nurin oikein -päivä käsitöiden harrastajille

14

Kuva

aja

VirrassaVirrassa

Mitä tein kesälomalla?ON VARMAAN HYVÄ myöntää julkisesti, että olen kova poika luke-

maan sarjakuvia. Aikanaan sedältä lainatut Aku Ankka -tasku-

kirjat toimivat aapisena, kun pieni Jussi-poika opetteli lukemaan

ennen koulun alkua.

Siitä sitten siirryin Tex Willerin, Modesty Blaisen ja legen-

daaristen Korkeajännitysten pariin. Sillä tiellä olen edelleen. Yk-

si parhaista, aivan toiselta kannalta elämää katselevista sarja-

kuvista on Tenavat.

Jostain syystä kesäloman loputtua jouduin moneen kertaan

vastaamaan kysymykseen loman sujumisesta. Toinen kysymys

oli, missä kävitte.

Ehkä juuri näiden kyselyiden vuoksi tai yleisen lomanloppu-

mistunnelman keskellä palasi mieleen vanha tuttuni Jaska Jo-

kunen. Häntä kohtaan olen aina tuntenut suurta sympatiaa, pel-

kästään jo yhteisen tukkamallimme perusteella.

Jaskan ensimmäinen koulusta annettu kotitehtävä loman

päätyttyä oli kirjoittaa vähintään tuhat sanaa aiheesta ”Mitä

tein kesälomalla?”

Mainio pyöreäpäinen Jaska sai paperille viisi sanaa: ”Olin lei-

rillä ja pelasin palloa.” Tämän kirjoitettuaan hän painoi päänsä

pöydän pintaan niin synkeän näköisenä kuin Jokunen vain osaa.

Kyllä tuli tehtyä paljonkin kesälomalla. Auton mittariin ker-

tyi melkoisesti kilometrejä ja arvokasta fossiilista polttoainetta

tuli valutettua tankkiin liiankin kanssa.

Mutta onko se olennaisinta, mitä kaikkea on ehtinyt tehdä

ja nähdä? Jos minulta ja Jaskalta kysytään, niin ei ole.

Oman lomani kallisarvoisimmat hetket taisivat olla niitä, kun

joskus vähän liian aikaisin aamulla yläkerrasta huudettiin kirk-

kaalla äänellä: ”Onko jo aamu?”

Vastauksesta riippumatta minuutin sisään sängyssämme

oli tuleva ekaluokkalainen möyrimässä peittomyyränä ja hyvin

tehokkaasti herättämässä vanhempiaan.

Ihan parhaina aamuina joukkoon liittyi tuleva kuudesluokka-

lainen. Mitään ei tehty, mihinkään ei lähdetty, oltiin vaan. Kor-

keintaan avattiin sarjakuvakirjat jossakin välissä.

Haluaisin ainakin kovasti ajatella, että itseni lisäksi näitä

menneiden kesäaamujen hetkiä pitävät parhaina myös muut

peittoni alle kokoontuneet perheenjäsenet.

Toivon, että nämä hetket pysyisivät mielessä myös tulevi-

na aamuina, joita on taas jonossa liiaksi asti. Silloin, kun kel-

lo herättää liian aikaisin. Silloin, kun lähdetään kiireellä teke-

mään ja suorittamaan tehtäviä, joita meiltä jokaiselta jo kovin

edellytetään.

Kivoja aamuja on vielä edessä, sillä parasta kannattaa odot-

taa.

Jussi LaineTampereen seurakuntien kärkihankekoordinaattori, joka kirjoitus-

päivänä oli vienyt pienen poikansa ensimmäistä kertaa kouluun.

Hann

u Ju

kola

Kolumneja voi kommentoida osoitteessa www.tampereenkirkkosanomat.fi /blogi.

Asianajotoimisto

Arja Luoma OyRongankatu 4 D,33100 Tampere

Puh. (03) 2633 500

���������������������� ������������������������������������������

* perhe-ja perintöoikeusasiat * asuntokauppa- ja kiinteistöriidat ym.

Härmälänkatu 6-8 D, TAMPERE. Puh. (03) 343 9700www.talotaitokeskus.fi

KOTI KAUNIIKSI

VerhoiluliikeYli-Heikkilä

Nyyrikintie 1, Tampere040 739 1822

www.kolumbus.fi/timylihe

PIANONVIRITYKSETJuha Yli-Knuuttila

Puh. 0400 669 799Sähköposti:

pianonviritys@gmail.com

����������������������������������������� ����������

�

��������� ��������������������������

� �� �����������������������������������

����������� ������������

�

�������� �����������������

Meillä on yhteensä yli 70v. hautausalan kokemusta Tampereella.PÄIVYSTYS YMPÄRI VUOROKAUDEN: 050 362 9690

Kalevan puistotie 17 ● (03) 255 4102 Kauppakatu 12 ● (03) 253 1720Aleksanterinkatu 15 ● (03) 212 2137

www.tampereenhautauspalvelu.fi

Teitä palvelevat myös:Pekka Jokiranta

Jukka MäenanttilaMika LeinonenJuhani Mäkipää Leena Mäkipää-Koivumäki

Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi- palveleva perheyrityksemme

Keskustorilla la 22.9. klo 11-14Myynnissä syksyn satoa, tuoreita leipomuksia, porkkanakeittoa, grillimakkaraa, käsitöitä ym. Torikahvio avoinna.Musiikista vastaa Sakari Löytty.Markkinoiden tuotto käytetään naisten taloudellisten oikeuksien parantamiseen Tansaniassa.Järj. Suomen Lähetysseura ja Tampereen hiippakunnan seurakunnat

TASAUSMARKKINAT

��������������� � �������

��������������� ������������ �������������

���������� ����������������������

��������� �

15

www.kotimaa24.fi

������������������

Kaikki lakiasianneMaksuton puhelin- jasähköpostineuvonta

Itsenäisyydenk. 2, 33100 Tre010 666 4433

vesa.rajamaki@lakitoimisto.com

MITOIN KUIN MITOINUUSI ILME KEITTIÖÖN

- ovet, tasot, rungot- vetimet, saranatRunsas valikoima

ILMAINEN TARJOUSSOITA: ARI 044 0806 631

ERKKI 050 0503 357MIKKO 040 9311 466

����������������� �� ��

��������� � �� �� � ���

������������ �������� ���������� ���� ��� ����� ������������������������������������

Säle-, rulla- ja puukaihtimet Taite- ja peiliovet Terassi- ja ikkunamarkiisit Parvekekaihtimet ja pystylamellit Pimennys- ja paneeliverhot Lufalex-vekkikaihtimet

SUUNNITTELU, MITTAUS, ASENNUSPALVELU

Kaihdin SampoSammonkatu 18, TRE P. (03) 255 0858, 0400 736 716

ks@kaihdinsampo.fi www.kaihdinsampo.fi

������������������� �������������� �����������������������

�� ��������������������������������� ��������� ���������������������������������� ����������������� ������� ����������� ������������� ����� ��������������������������������� ��������������������������������������������������������������������������������������������������� � � ����� ������� ����� ����

!��� � ��������������� ������������������ ��������������� ����������������� �������� ������� ����� ��������"���� ��������������� ����������������� ��������� ����������������������������������������������

#�� ���� �������� ����� �������������� ��������$��������������� ���%

�� ������������#�����������&�" ��������� �'(�)�*+��*���,����������������&��*��(-.��*-�

�������������������� ������������������

���������� ����� ������������ ���������� ��������� �

�������� ������������������������� ����� ����� ���������������

������������(��(..���.������������/�0��1��

��� ������� ����� �����*��(�*�.�+2���������������/��������0���

$����������,��� ���!��� ��������3�� ���������444��������1��

Tehdään saneluiden purkua

(lääketieteellinen sanasto)

040 174 9711 / Kirsti

Sopeutumisvalmennuskurssit 50+-ikäisenä eron kokeneille (eronnut avio- tai avoliitosta)

Tule kokemaan vertaisryhmän tuki kokeneidenkouluttajien ohjauksella.

Kurssit 1.–5.10.2012 Kangasala 27.11.–1.12.2012 Salo 26.2.–2.3.2013 Salo 13.–17.5.2013 Rovaniemi

Hinta 110 euroa (sis. ohjelman, majoituksen ja ruuat)

Tiedustelut(09) 7257 1177 tai satu.tommola@elakeliitto.fiEläkeliitto ry, Kalevankatu 61, 00180 Helsinkiwww.elakeliitto.fi

Erosta eheäksi®

www.lahetystorit.fi

KESKUSTANäsilinnankatu 21(03) 222 6821

TAMMELATammelan puistok. 37(03) 255 7502

HERVANTAInsinöörinkatu 30(03) 715 6337

Tee päivän hyvä teko– osta tai lahjoita

Aito ja OikeaREMONTTIMYYNTI

Hämeenkatu 27, Tampere

Sarita Vuontisvaara�����������

� �����������������������������

���������� ���€

��������������� ���€

�����������

������������ � �������

������������������

MATTI HELINTampereen diakoniajohtaja

(virkavapaalla)pastori, valtiotieteiden tohtoriPerheiden ja ikäihmisten

asialle Tampereen valtuustoon.Tule mukaan: www.mattihelin.fi

Lisää välittämistä ja vastuuntuntoa!

Perehdy kristinuskon perusasioihin Alfa-kurssi on innostava kurssi kristinuskon perusasioista. Tam-pereella on syksyn aikana tarjolla ainakin kaksi Alfa-kurssia, Lin-nainmaalla ja Hervannassa.

Messukylän seurakunnan Al-fa alkaa perjantaina . syyskuu-ta kello Linnainmaan seu-rakuntakeskuksessa, osoittees-sa Korpikodinkatu . Kurssi jat-kuu viikoittain joulukuulle saak-ka. Kurssiin sisältyy yhteinen vii-konloppu .–. marraskuuta.

Ilta alkaa ruokailulla ja jat-kuu mielenkiintoisella luennol-la kristinuskon keskeisestä tee-masta. Pääpaino on pienryhmä-keskustelussa.

Ennakkoilmoittautuminen onvälttämätön ruokailun vuoksi. Kurssilla peritään materiaalimak-suna euroa ja osa viikonlopun kustannuksista. Ateriamaksu on vapaaehtoinen.

Ilmoittaudu .. mennessä säh-köpostitse: hjar.paajanen@gmail.

com, Uudenkylän Iltamessussa tai kello – p. .

Vielä ehdit Hervannan kurssille! Hervannan seurakunnan Alfa-kurssi on alkanut jo . syyskuuta, mutta uusia kurssilaisia toivote-taan tervetulleiksi vielä . syys-kuuta. Kurssi järjestetään Her-vannan kirkon rippikoulusalissa torstaisin kello ..

Kurssi jatkuu . marraskuu-ta saakka ja siihen kuuluu myös viikonloppu .–. lokakuuta Ilkon kurssikeskuksessa. Lasten-hoito ja tulkkaus järjestetään tar-vittaessa.

Kurssimateriaali maksaa euroa ja lisäksi osallistuja mak-saa itse viikonlopun täysihoidon. Ateriamaksu on vapaaehtoinen.

Lisätietoja: Kirsi Piikkilä, kir-si.piikkila@evl.fi , p.

Kehitysvammaiset kokoontuvat TampereellaKehitysvammaisten valtakun-nallinen kirkkopyhä järjeste-tään tänä vuonna Tampereella . syyskuuta. Kirkkopyhän nimi on ”Turvassa”. Vuosittain järjes-tettävä tapahtuma kokoaa Tam-pere-taloon yli juhlavierasta.

Tampere-talon tapahtuma on jo täynnä, mutta Tuomiokirkon juhlajumalanpalvelukseen ovat tervetulleita kaikki. Kello alka-vassa jumalanpalveluksessa saar-naa Margit Nyman, liturgina on Antero Niemi, urkurina Matti Hannula ja kanttorina Tuomas Laatu.

Peruutuspaikkoja Tampere-talon juhlaan voi kysellä Anita Kuuselalta, p. arki-sin klo –.

Kehitysvam maisten valta-kunnallinen kirkkopyhä kokoaa vuosittain noin – kehi-tysvammaista ja heidän omais-taan eri puolelta Suomea. Valta-kunnallisilla ja paikallisilla kirk-kopyhillä on tärkeä merkitys ke-hitysvammaisten, heidän hoita-jiensa ja omaisten hengellisessä tukemisessa.

16

Tyypillisin asiakas tänä päi-vänä on nuori, moni-ongelmainen nainen. Asun-nottomuus, päihteiden käyt-tö ja lähisuhdeväkivalta ovat

edelleen yleisimpiä syitä hakeutua Suojakotiin, kertoo Naisten Suoja-kodin johtaja Pia Soidinmäki.

Naisten Suojakoti tarjoaa naisil-le kuntouttavaa, tilapäistä asumis- ja turvakotipalvelua asunnotto-muuden, perheväkivallan, päihde-riippuvuuden, mielenterveysongel-man tai muun kriisin kohdatessa.

Suojakoti tarjoaa palveluitaan tamperelaisille ja muiden kuntien asukkaille. Suojakotiin voi hakeu-tua myös äiti lapsineen.

Tampereen seurakuntien dia-koniatoimessa havahduttiin -lu-vulla siihen, että asunnottomille ja vaikeuksiin joutuneille naisille ei ol-lut omaa hätämajoitusta. Miehille oli perustettu yömaja vuonna .

Tampereen seurakunnat ja joukko järjestöjä perustivat kristil-lisen Naisten Suojakodin vuonna . Nykyisissä toimitiloissa Pel-

tolammilla se on toiminut helmi-kuusta .

Nykyisin suurin asiakasryhmä ovat nuoret, –-vuotiaat naiset.

– Asiakaskunta on nuorentunut vuosikymmenten saatossa. Tyypil-listä on, että asiakkaan elämänhal-lintataidoissa on puutteita ja ongel-mat kietoutuvat monella tavalla yh-teen, miettii Soidinmäki.

– Asiakkaan kokonaistilannetta usein vaikeuttaa myös huono oman talouden hallinta, lisää sosiaalioh-jaaja Bahar Khorasanzad.

Asiakkaan ehdoilla

Työmuotoina käytetään psykososi-aalista tukea ja palveluohjausta. Asiakkaan omia voimavaroja vah-vistetaan kuntouttavan toiminnan ja ryhmätoiminnan avulla. Suoja-koti on päihteetön yksikkö ja sen asiakkaita kannustetaan päihteet-tömään elämäntapaan.

– Jokaiselle asiakkaalle laadi-taan henkilökohtainen palvelu-suunnitelma. Asiakasta tuetaan

palveluihin ja hoitoon ohjautumi-sessa yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa, selvittää Soidinmäki.

Tärkeimpiä yhteistyökumppa-neita ovat sosiaali- ja terveystoimi, A-klinikka, K-klinikka , asuntovi-ranomaiset sekä muut julkiset ja yksityiset palveluntuottajat.

Suojakodissa asutaan – hen-gen huoneissa. Palveluun kuuluvat oman keittiön valmistamat ateri-at. Kodikkaissa oleskelutiloissa on mahdollisuus lukea lehtiä, katsel-la televisiota ja käyttää talon tieto-konetta.

Suojakodissa on asiakas-paikkaa ja pihapiirissä tukiasun-toa. Viipyminen vaihtelee yhdes-tä vuorokaudesta yli vuoteen. Ly-hyet käynnit ovat Suojakodille iso haaste.

– Moni akuutista tilanteesta Suojakotiin hakeutunut nainen pa-laa entiseen ympäristöön tai per-hetilanteeseen parin vuorokauden kuluttua. Vaarana on, että päih-teidenkäyttö jatkuu tai väkivalta-tilanteet toistuvat. Asiakas ei ole

Yhä nuoremmat naiset Suojakodin asiakkaina

Tampereen Valkonauhan ja Nais-ten Suojakodin yhteinen juhlase-minaari järjestetään perjantaina 21. syyskuuta Seurakuntien talon Näsin Salissa, osoitteessa Näsilin-nankatu 26.

Molemmat yhdistykset viettä-vät tänä vuonna juhlavuottaan. Valkonauha on toiminut 110 vuot-ta ja Suojakoti 40 vuotta.

Seminaarin teemana on Lääk-keitä lähisuhdeväkivaltaan? Semi-naari on avoin kaikille kiinnostu-neille. Osallistujille tarjotaan keit-tolounas ja kahvi.

Tervehdykset klo 10–11, semi-naari klo 11–15.30.

Seminaarin ohjelma: www.tampereenvalkonauha.fi

Valkonauhan toiminta on aina ollut monimuotoista. Olemme koko ajan valmii-ta ottamaan uusia haastei-ta vastaan, miettii Tampe-

reen Valkonauhan puheenjohtaja Eeva Ahonen-Hakala.

Tampereen Valkonauha ry on vuonna perustettu naisten kristillinen sosiaali- ja raittiustyö-tä tekevä järjestö. Yhdistyksen his-toriikki kertoo monipuolisesta ja käytännönläheisestä työstä nais-ten, nuorten ja perheiden parissa.

Raittius oli voimakkaasti esillä Suomessa -luvun alussa. Tam-perelaisella raittiusväellä oli erityi-nen huoli nuorista naisista, jotka tulivat kaupunkiin tehdastyöläisik-si ja kotiapulaisiksi. Naisille avat-

tiin Yömaja, jota hoiti Iida Seila-nen, lempinimeltään ”Kadun lasten äiti”. Hän oli myös yksi Tampereen ensimmäisistä naispoliiseista, joi-den palkkaamiseksi Valkonauha te-ki uutterasti töitä.

Valkonauha teki kouluvierailu-ja ja järjesti leikkikenttätoimintaa. Kaupungissa alettiin soittaa ”las-ten kelloja” Valkonauhan pyynnös-tä. Kirkonkellot kutsuivat lapsia il-taisin kotiin.

Voimavarat yhteen

Vuosina – Valkonauha teki yhä enemmän sosiaalista työtä, li-säsi näkyvyyttään kaupungissa ja osallistui yhteiskunnalliseen kes-kusteluun. Valkonauha oli muka-

na perustamassa Naisten Suojako-tia ja tukee edelleen sen toimintaa.

Valkonauhan toimintamuotoi-na ovat nykyisin erilaiset ryhmät, tukihenkilötoiminta, seminaarit ja henkilökohtaiset keskustelut. Pal-velut pyritään tarjoamaan matalan kynnyksen periaatteella ja maksut-tomina.

– Valkonauhan tulisi entistä enemmän tehdä ennaltaehkäise-vää työtä. Vapaaehtoistyötä teke-vien yhdistysten kannattaisi myös yhdistää voimavarojaan. Esimerk-kinä yhteistyöstä on Suojakodin ja Valkonauhan yhteinen Lääkkeitä lähisuhdeväkivaltaan -seminaari, miettii Eeva Ahonen-Hakala.

Eläkkeellä oleva lehtori Anja Aalto on yksi Valkonauhan jäsenis-

tä, jotka ovat tehneet pitkäjänteistä työtä naisten ja perheiden hyväksi vuosikymmeniä. Hän toimi Tam-pereen Valkonauhan puheenjohta-jana vuosina –.

– Naisten ja lasten asia sekä kristillinen auttamistyö ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Työhön on kannustanut myös erään läheisen ihmisen alkoholismi.

– Tampereella on tänäkin kesä-nä keskusteltu ja kirjoitettu julki-juopottelusta. Päihdetyö on edel-leen mitä ajankohtaisin asia, miet-tii Aalto.

Kirsi Airikka

Hannu Jukola

Hann

u Ju

kola

Naisten Suojakodin työntekijät, ohjaaja Sari Alanen (vas.), emäntä Tarja Helminen, johtaja Pia Soidinmäki, sosiaaliohjaaja Bahar Khorasanzad ja ohjaaja Jonna Kottari-Lamminsivu kannustavat apua tarvitsevia naisia ottamaan rohkeasti yhteyttä Suojakotiin.

motivoitunut tai hänellä ei ole voi-mavaroja tuen vastaanottamiseen. Myös toimijoiden välistä yhteistyö-

tä ja hyviä puuttumisen käytäntöjä kaivataan lähisuhdeväkivaltatilan-teissa, pohtii Soidinmäki.

Työtä tamperelaisten naisten ja lasten hyväksi Seminaari

lähisuhdeväkivallasta

Naisten Suojakoti palvelee myös puhelimitse tarjoten tukea ympäri vuorokauden, . p. 050 405 2840 tai (03) 31400 400.

”Kerään voimia”– Suojakoti antoi minulle ja lapsille turvapaikan. Olen saa-nut kerätä voimia rauhassa ja voin alkaa selvittää asioita, miettii Katja, joka tuli kahden lapsensa kanssa Suojakotiin ke-väällä.

Katjan vastoinkäymiset al-koivat, kun hän ja lapset saivat häädön asunnostaan viime syk-synä.

– Asuimme ensin ystävättä-reni luona, mutta sitten muu-timme lasteni isän, entisen puolisoni luokse. Se oli virhe. Meille tuli miehen kanssa eri-mielisyyksiä ja tilanne pur-kautui väkivaltana minua koh-taan. Hän käyttäytyi uhkaavas-ti myös lapsia kohtaan.

Katja ja lapset pääsivät Nais-ten Suojakotiin. Perhe asuu täl-lä hetkellä tukiasunnossa.

– Lapset ovat onneksi viih-tyneet. Kesällä on kerätty voi-mia uiden ja ulkoillen. Tämä on rauhallinen ja luonnonläheinen paikka, kiittelee Katja ympäris-töä.

Arki on alkanut sujua. Lap-set ovat koulussa päivisin ja Katjalla on aikaa selvittää asioi-ta. Omien kotiaskareiden ohel-la hän auttaa Suojakodin keitti-össä, pyykkien mankeloinnissa ja kukkien hoidossa. Asukkaat huolehtivat myös lahjoitustava-roiden varastosta.

– Asunto pitäisi löytää en-sin. Työpaikkaa minulla ei tällä hetkellä ole.

Katja haluaa rohkaista tu-kea tarvitsevia ottamaan yh-teyttä Suojakotiin. Hänkin sai tarjouksen Suojakotiin muutta-misesta jo aiemmin, mutta oli liian epäluuloinen ottaakseen sen vastaan.

– Jälkeenpäin ajatellen oli tyhmää, ettemme tulleet aiem-min. Tämä paikka on ihan eri-lainen kuin kuvittelin. Elämäs-sä sattuu ja tapahtuu. Jokaisel-le voi joskus tulla vastoinkäy-misiä. Silloin kannattaa ottaa kaikki saatavilla oleva apu roh-keasti vastaan. Asukkaan nimi on muutettu.