Slovakiassa - European Commissionec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU...Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus Sosiaaliturvaoikeudet Slovakiassa Heinäkuu 2012 2 Tämän

Slovakiassa

Sosiaaliturvaoikeudet

Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus Sosiaaliturvaoikeudet Slovakiassa

Heinäkuu 2012 2

Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan

keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa.

Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=815

Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja

saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit

myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin

ja laitoksiin.

Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa

olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä.

© Euroopan unioni, 2012

Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=815


Heinäkuu 2012 3

SISÄLLYSLUETTELO

I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus ........................................................... 4 Johdanto ....................................................................................................... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen ............................................................................ 7 Rahoitus ........................................................................................................ 8

II luku: Terveydenhuolto ...................................................................................10 Terveydenhoidon saamisen edellytykset ...........................................................10 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................10 Hoidon saaminen ...........................................................................................10

III luku: Sairausetuudet ....................................................................................11 Sairausetuuksien saamisen edellytykset ...........................................................11 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................12 Sairauspäivärahan saaminen ...........................................................................13

IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet ...........................................................................14 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset .................................................14 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................14 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen ...................................................................15

Luku V: Työkyvyttömyysetuudet ........................................................................17 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset ...............................................17 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................17 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen ................................................................18

Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet ................................................................19 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset ..........................................................19 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................20 Vanhuusetuuksien saaminen ...........................................................................22

VII luku: Eloonjääneiden etuudet ........................................................................23 Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset................................................23 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................24 Eloonjääneiden etuuksien saaminen .................................................................25

VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet .................................................26 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset ..........................26 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................26 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen ............................................28

IX luku: Perhe-etuudet ......................................................................................29 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset .............................................................29 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................30 Perhe-etuuksien saaminen ..............................................................................32

X luku: Työttömyys ..........................................................................................33 Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset .....................................................33 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................33 Työttömyysetuuksien saaminen .......................................................................33

XI luku: Vähimmäistoimeentulo ..........................................................................34 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset ......................................34 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................34 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen .......................................................35

XII luku: Pitkäaikaishoito ...................................................................................36 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset ...........................................................36 Mitä järjestelmä kattaa? .................................................................................36 Pitkäaikaishoidon saaminen .............................................................................36

Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita ................37


Heinäkuu 2012 4

I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus

Johdanto

Sosiaaliturvan osa-alueet

Slovakian sosiaaliturvajärjestelmä muodostuu terveysvakuutuksesta,

sosiaalivakuutuksesta ja eläkesäästöjärjestelmästä. Lisäksi järjestelmästä myönnetään

valtion perhe-etuuksia ja sosiaalitukia.

Terveydenhuoltopalveluiksi luetaan kaikki luontoissuoritukset, jotka ovat osa pakollista

sosiaaliturvaa (eli jotka kuuluvat tässä tapauksessa pakollisen sairausvakuutuksen

piiriin) ja jotka eivät kuulu yksityisen sairaanhoidon piiriin eli eivät ole palveluja,

joiden kustannukset potilaan on maksettava suoraan lääkärilleen. Yleinen

terveydenhuoltojärjestelmä on tarkoitettu kaikille Slovakiassa asuville (oikeus

järjestelmän käyttöön perustuu asumiseen), ja se rahoitetaan työntekijöiden,

työnantajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien pakollisin vakuutusmaksuin. Lisäksi

valtio maksaa pakollisia vakuutusmaksuja muun muassa lasten, eläkkeensaajien ja

työttömien puolesta. Joissakin tapauksissa vakuutetun on osallistuttava kustannuksiin.

Luontoisetuudet käsittävät lähinnä hoitoja, lääketieteellisiä toimenpiteitä, lääkkeitä,

lääkintälaitteita, ravintovalmisteita ja lämminvesihoitoa, joilla pyritään hoitamaan ja

ehkäisemään terveysongelmia, lievittämään kipua, ehkäisemään, diagnosoimaan ja

parantamaan sairauksia, kuntouttamaan sairastuneita jne.

Sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki palkansaajat ja itsenäiset

ammatinharjoittajat lukuun ottamatta Slovakian poliisivoimien jäseniä, Slovakian

tiedustelupalvelun työntekijöitä, kansallisesta turvallisuudesta vastaavan viraston

työntekijöitä, vanginvartijoita, oikeuslaitoksen työntekijöitä, rautatiepoliisin

työntekijöitä, tulliviranomaisia ja armeijan työntekijöitä (sotilasura).

Poliiseilla, sotilashenkilöillä ja sotilaskoulutuksessa olevilla henkilöillä on oma

sosiaaliturvajärjestelmänsä. Tästä sotilashenkilöiden ja poliisien

sosiaaliturvajärjestelmästä myönnetään etuuksia vain henkilöille, jotka työskentelevät

Slovakian tasavallan asevoimissa tai armeijassa. Yksi näihin pääsyn keskeisistä

edellytyksistä on se, että henkilö on Slovakian kansalainen. Slovakialainen

sotilashenkilö tai poliisi ei voi myöskään olla samanaikaisesti muun maan kansalainen.

Tämä sääntö ei luonnollisestikaan koske edesmenneen vakuutetun perheenjäseniä

eikä heidän oikeuttaan perhe-eläkkeeseen (leskeneläke, lapseneläke).

Perheenjäsenten kansalaisuus ei vaikuta millään tavalla heidän oikeuksiinsa.

Sosiaalivakuutuslaissa määriteltyyn Slovakian sosiaalivakuutusjärjestelmään kuuluu

sairausvakuutus, joka toimii vakuutuksena siltä varalta, että henkilö menettää

tulonsa tai hänen tulonsa laskevat terveyteen liittyvistä syistä, ja josta henkilö saa

tuloa tilapäisen työkyvyttömyyden, raskauden tai äitiyden yhteydessä

eläkevakuutus, joka käsittää seuraavat vakuutukset:

vanhuuseläkevakuutus, joka takaa ikääntyneelle henkilölle tulot ja josta

maksetaan vakuutetun perheenjäsenille perhe-eläkkeitä vakuutetun

kuollessa


Heinäkuu 2012 5

työkyvyttömyysvakuutus, josta maksetaan eläkettä, jos vakuutetun kyky

tehdä palkkatyötä tai toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana alenee tai jos

hän menettää tämän kykynsä pitkäaikaisten terveysongelmien vuoksi tai jos

vakuutettu kuolee

työtapaturmavakuutus, joka kattaa työtapaturmasta johtuvat terveysongelmat ja

kuoleman, työn yhteydessä syntyneet vammat (jotka rinnastetaan jäljempänä

työtapaturmiin) sekä ammattitaudit

työttömyysvakuutus, joka tarjoaa turvaa siltä varalta, että vakuutetun tulot

pienenevät työttömyyden takia, ja josta vakuutettu saa tuloa menettäessään

työpaikkansa.

takuurahasto, joka kattaa tilanteet, joissa työnantaja ei kykene noudattamaan

velvoitteitaan palkansaajaa kohtaan ja joissa työnantajalle on erääntynyt

maksettavaksi vanhuuseläkevakuutusmaksuja peruseläkerahastoon.

Slovakian tasavallan pakollinen eläkevakuutus perustuu kahteen seuraavaan

periaatteeseen:

Pakollinen vanhuuseläkevakuutus on kiinteiden eläkemaksujen järjestelmä, jonka

rahoitus perustuu jakojärjestelmäperiaatteeseen ja jota sosiaalivakuutuskassa

hallinnoi.

Pakollinen eläkesäästöjärjestelmä on kiinteiden suoritusten järjestelmä, joka

rahoitetaan pääomanmuodostuksen keinoin ja jota yksityiset eläkeyhtiöt

hallinnoivat. Eläkettä säästetään henkilökohtaiselle säästötilille, josta maksetaan

sosiaalivakuutuslain mukaisen vanhuuseläkevakuutuksen tavoin tuloa vakuutetulle

hänen ollessaan eläkkeellä tai vakuutetun perillisille hänen kuollessaan.

Valtion perhe-etuudet kuuluvat Slovakian työ-, sosiaali- ja perheministeriön toimialaan

ja muodostuvat pääosin perheille maksettavista rahaetuuksista. Tästä järjestelmästä

myönnetään etuuksia hautausavustusten ja perheavustusten muodossa. Työ-,

sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistot maksavat etuudet edunsaajille työ-,

sosiaali- ja perheasioiden keskusviraston (Ústredie práce, sociálnych vecí a rodiny)

valvonnassa. Huollettavista lapsista myönnettävät verohyvitykset kuuluvat Slovakian

valtiovarainministeriön toimialaan, ja ne myöntää verohallinto.

Sosiaalituki muodostuu rahaetuuksista ja luontoissuorituksista, joita työ-, sosiaali- ja

perheministeriön sekä terveysministeriön alaisuudessa toimivat valtion työ-, sosiaali-

ja perheviraston paikallistoimistot tai paikallisviranomaiset/kunnat myöntävät

edunsaajille. Tätä apua myönnetään vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville

henkilöille sekä henkilöille, joilla on ruumiillinen vamma. Sitä jakavat valtion virastot

(työ-, sosiaali- ja perheministeriön alaiset työ-, sosiaali- ja perheviraston

paikallistoimistot), paikallisviranomaiset/kunnat sekä tietyt kansalaisjärjestöt (kolmas

sektori).

Vakuutetut

Terveysvakuutus on pakollinen kaikille lukuun ottamatta niitä, joilla on valtion

tarjoama turva.

Seuraaville henkilöryhmille sairausvakuutukseen ja vanhuuseläkevakuutukseen

liittyminen on pakollista:

palkansaajat, joiden työpaikka sijaitsee Slovakian tasavallan alueella tai sen

ulkopuolella, työnantajan määrittelemän ajan, ellei Slovakian tasavallan

lainsäädännön edelle menevissä kansainvälisissä sopimuksissa määrätä muista

liittymisjärjestelyistä. Kun henkilö saa palkansaajan oikeudellisen aseman, hänestä


Heinäkuu 2012 6

tulee velvollinen liittymään järjestelmään, ja kun hän menettää tämän aseman,

tämä velvollisuus päättyy;

ne itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden suorat tai välilliset tulot, joita he saavat

liiketoimintansa tai muun palkallisen ammatin itsenäisestä harjoittamisesta,

sellaisina kuin nämä määritellään tuloverolainsäädännössä, ylittävät 44,2 %:lla

kokopäivätyön vähimmäispalkan määrän. Liiketoiminnan tai palkallisen ammatin

itsenäisestä harjoittamisesta saatavien suorien tai välillisten tulojen määrä ratkaisee

sen, milloin itsenäisestä ammatinharjoittajasta tulee velvollinen liittymään sairaus-

ja eläkevakuutusjärjestelmään ja milloin tämä velvollisuus päättyy. Kunakin

kalenterivuonna ansaittujen tulojen määrä ilmoitetaan yleensä seuraavan vuoden

heinäkuun 1. päivänä.

Muut henkilöt, joiden on liityttävä vanhuuseläkevakuutukseen:

henkilöt, jotka asuvat Slovakiassa ja huolehtivat kokopäiväisesti alle

kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta ja jotka eivät kuulu

järjestelmään palkansaajina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina eivätkä saa

varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole saavuttaneet lakisääteistä

eläkeikää Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava asianmukainen hakemus

toimivaltaiselle laitokselle;

henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtivat

kokopäiväisesti yli kuusivuotiaasta mutta alle 18-vuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti

asuvasta lapsesta, jolla on vakavia terveysongelmia, ja jotka eivät kuulu

järjestelmään palkansaajina, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai edellä olevan

kohdan nojalla eivätkä saa varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole

saavuttaneet lakisääteistä eläkeikää Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava

asianmukainen hakemus toimivaltaiselle laitokselle;

henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Slovakian tasavallassa ja saavat voimassa olevien

säädösten nojalla rahaetuutena maksettavaa hoitoavustusta enintään 12 vuotta ja

jotka eivät kuulu järjestelmään palkansaajina, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai

edellä olevien 1. ja 2. kohdan nojalla eivätkä saa varhaiseläkettä tai

työkyvyttömyyseläkettä eivätkä ole saavuttaneet lakisääteistä eläkeikää.

Eläkevakuutukseen liittymisestä on toimitettava asianmukainen hakemus

toimivaltaiselle laitokselle;

henkilöt, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä ennen eläkeikää tai ennen

varhaiseläkkeen myöntämistä, ja luonnolliset henkilöt, jotka saavat työtapaturman

johdosta maksettavaa eläkettä.

Tapaturmavakuutus on pakollinen jokaiselle työnantajalle, jolla on vähintään yksi

työntekijä, riippumatta siitä, onko työntekijän kanssa tehty sopimus palkkatyön

tekemisestä vai jokin muunlainen työsopimus.

Työttömyysvakuutus on pakollinen jokaiselle palkansaajalle, joka kuuluu pakolliseen

terveysvakuutukseen. Työttömyysvakuutus ei koske tiettyjä laissa määriteltyjä

henkilöitä (kuten valtion virkamiehiä, jotka työskentelevät tietyissä virastoissa,

virallisia syyttäjiä sekä palomiehiä ja pelastuspalvelun työntekijöitä), henkilöitä, jotka

ovat vankilassa, eikä henkilöitä, jotka saavat vanhuuseläkettä, varhaiseläkettä tai

työkyvyttömyyseläkettä vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella.

Sairausvakuutuksen, vanhuuseläkevakuutuksen ja työttömyysvakuutuksen voi ottaa

vapaaehtoisesti kuka tahansa luonnollinen henkilö, joka on täyttänyt 16 vuotta ja joka

asuu pysyvästi Slovakian tasavallassa tai jolla on tilapäinen tai pysyvä lupa oleskella

siellä. Hän saa vakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneen henkilön aseman sinä päivänä,

jona hän jättää liittymishakemuksensa, ja hänen vakuutuksensa päättyy sinä päivänä,


Heinäkuu 2012 7

jona hänet poistetaan vakuutuksesta tai hän jättää poistamista koskevan

hakemuksen. Vanhuuseläkevakuutus (eläkesäästäminen – rahastopilari) on pakollinen

jokaiselle henkilölle (myös järjestelmään vapaaehtoisesti liittyneelle), joka on liittynyt

vanhuuseläkevakuutukseen kesäkuun 30. päivän 2006 jälkeen, joka ei ole kuulunut

ennen tammikuun 1. päivää 2005 kertaakaan sosiaalivakuutuslaitoksen

vanhuuseläkevakuutukseen (esimerkiksi ulkomaalaiset työntekijät, jotka tulevat

työhön Slovakian tasavaltaan) ja joka on jokin seuraavista:

palkansaaja

itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus

henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtii kokopäiväisesti

alle kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta

henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja huolehtii kokopäiväisesti yli

kuusivuotiaasta, Slovakiassa vakituisesti asuvasta lapsesta, jolla on vakavia

pitkäaikaisia terveysongelmia

henkilö, joka asuu vakituisesti Slovakian tasavallassa ja joka on velvollinen

liittymään vanhuuseläkevakuutukseen, koska hän saa hoitoavustusta

vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittynyt henkilö.

Sosiaaliturvatunnus (kansallinen tunniste)

Kaikissa asiakirjoissa, hakemuksissa tai ilmoituksissa, jotka luonnollinen henkilö tai

oikeushenkilö toimittaa sosiaalivakuutuskassaan, on ilmoitettava asianomaisen

henkilön sosiaaliturvatunnus. Normaalisti tämä sosiaaliturvatunnus on sama kuin

henkilön syntymänumero. Tämän numeron käytön tarkoituksena on nopeuttaa

hallinnollisia menettelyjä ja vähentää virheiden riskiä.

Sosiaaliturvan järjestäminen

Slovakian tasavallan sosiaaliturvajärjestelmä jakautuu neljään pilariin, joista kaksi

tärkeintä ovat terveydenhoito ja sosiaaliturvavakuutus; kaksi muuta pilaria ovat

valtion perhe-etuudet ja sosiaalituki.

Sosiaalivakuutus

Sosiaalivakuutuksen rahaetuuksia hoitaa sosiaalivakuutuslaitos, joka on julkisyhteisö.

Koko sosiaaliturvajärjestelmää säätelevä lainsäädäntö kuuluu Slovakian tasavallan

työ-, sosiaali- ja perheministeriön (Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny) alaan.

Ministeriö ei kuitenkaan puutu suoraan sosiaalivakuutuslaitoksen toimintaan, vaan

laitos vastaa kyseisistä sosiaalietuuksista. Koska sosiaalivakuutuslaitos vastaa

sosiaalivakuutuksesta, se toimii yhdyssiteenä eri laitosten ja edunsaajien välillä sekä

Euroopan unionin jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden ja Sveitsin

laitosten suuntaan. Sosiaalivakuutuslaitoksella on aluetoimistoja.

Terveydenhoito

Luontoisetuuksien myöntäminen kuuluu terveysministeriön (Ministerstvo

zdravotníctva) toimivaltaan. Pakollinen terveysvakuutusjärjestelmä kattaa

terveydenhuoltolaitoksissa annetun hoidon sekä tietyt lääkkeet. Sitä hallinnoi kolme

terveysvakuutuslaitosta; useimmilla kansalaisilla on vakuutus yleisessä

terveysvakuutuslaitoksessa (Všeobecná zdravotná poisťovňa). Varsinaisten

terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta vastaavat kunnalliset terveyskeskukset,


Heinäkuu 2012 8

sairaalat, poliklinikat, hoitolaitokset ja terveyskylpylät. Sosiaalijärjestelmän toiminta

perustuu sekä julkisten että yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käyttöön.

Valtion perhe-etuudet

Rahaetuuksien myöntäminen kuuluu työ-, sosiaali- ja perheministeriön toimivaltaan.

Etuuksien maksamisesta huolehtii työ-, sosiaali- ja perheasioiden virasto (Úrad práce,

sociálnych vecí a rodiny). Verohyvitykset kuuluvat valtiovarainministeriön

(Ministerstvo financií) toimivaltaan, ja niitä myöntää verohallinto.

Sosiaaliavustus

Rahaetuuksien ja luontoisetuuksien myöntäminen kuuluu työ-, sosiaali- ja

perheministeriön, terveysministeriön ja omaa määräysvaltaa käyttävien kuntien

toimivaltaan. Niitä myönnetään vammaisille, joiden työkyky on alentunut,

vammaisille, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön avusta, ja puutteenalaisille

henkilöille. Apua jakavat aluehallintovirastot, työ-, sosiaali- ja perheasioiden viraston

aluetoimistot, kuntien virastot ja kansalaisjärjestöt.

Rahoitus

Rahaetuudet rahoitetaan sosiaaliturvamaksuin. Niitä maksavat pääasiassa työ-,

sosiaali- ja perheministeriön (Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny)

alaisuudessa toimivat sosiaalivakuutuskassat (Sociálna poisťovňa).

Työnantaja maksaa työntekijän puolesta hänen sairausvakuutus-,

vanhuuseläkevakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksunsa, jotka vähennetään

palkasta.

Terveysvakuutusmaksuja maksavat

palkansaajat

työnantajat

itsenäiset ammatinharjoittajat:

valtio (muun muassa lasten, eläkkeensaajien ja työttömien puolesta).

Sosiaalivakuutus-, vanhuuseläkevakuutus- ja työkyvyttömyysvakuutusmaksuja

maksavat

palkansaajat

työnantajat

ne itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka ovat velvollisia liittymään vakuutukseen

vapaaehtoisen vakuutuksen ottaneet henkilöt (vain sosiaalivakuutus).

Valtio maksaa vanhuuseläkevakuutus- ja työkyvyttömyysvakuutusmaksut niiden

puolesta, joita tarkoitetaan edellä kappaleessa ”Vakuutetut” olevan kohdan ”Muut

henkilöt, joiden on liityttävä vanhuuseläkevakuutukseen” kolmessa ensimmäisessä

luetelmakohdassa.

Sosiaalivakuutuslaitos maksaa vanhuuseläkevakuutusmaksut työtapaturman johdosta

maksettavaa eläkettä saavien henkilöiden puolesta, kunnes he saavuttavat eläkeiän

tai heille myönnetään varhaiseläke.


Heinäkuu 2012 9

Vanhuuseläkevakuutukseen kuuluvien henkilöiden, vanhuus- tai varhaiseläkettä

saavien henkilöiden sekä vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella

työkyvyttömyyseläkettä saavien henkilöiden ei tarvitse maksaa

työkyvyttömyysvakuutusmaksuja tai työttömyysvakuutusmaksuja. Myöskään

työnantajan ei tarvitse maksaa omaa osuuttaan työkyvyttömyys- tai

työttömyysvakuutusmaksuista niiden työntekijöidensä osalta, jotka kuuluvat

vanhuuseläkevakuutukseen ja, jotka saavat vanhuus- tai varhaiseläkettä tai jotka

saavat vähintään 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella

työkyvyttömyyseläkettä.

Työnantajien on maksettava työtapaturmavakuutusmaksuja.

Työttömyysvakuutusmaksuja maksavat

palkansaajat

työnantajat

vapaaehtoisen vakuutuksen ottaneet työttömät henkilöt.

Seuraavat maksavat maksuja yhteisvastuuperiaatteella toimivaan vararahastoon:

työnantajat

itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus

vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneet henkilöt

valtio (verovaroista).

Seuraavat maksavat maksuja eläkesäästöjärjestelmään:

työnantajat työntekijöittensä puolesta

itsenäiset ammatinharjoittajat, joilla on pakollinen vanhuuseläkevakuutus

eläkerahastoon vapaaehtoisesti liittyneet henkilöt.

Valtio maksaa maksut eläkesäästöjärjestelmään niiden osalta, joista se maksaa

vanhuuseläkevakuutusmaksut. Sosiaalivakuutuskassa maksaa

eläkesäästöjärjestelmään maksettavat maksut työkyvyttömyyseläkettä tai

työtapaturman johdosta maksettavaa eläkettä saavien luonnollisten henkilöiden

puolesta, jos nämä henkilöt ovat jo kuuluneet eläkesäästöjärjestelmään ennen kuin he

olivat oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen.


Heinäkuu 2012 10

II luku: Terveydenhuolto

Terveydenhoidon saamisen edellytykset

Jokainen Slovakiassa asuva on oikeutettu terveydenhuoltoon.

Terveydenhuoltoetuuksia tarjoavat sairauskassojen yhteydessä toimivat

terveyspalvelujen tarjoajat.

Mitä järjestelmä kattaa?

Julkinen sairausvakuutusjärjestelmä kattaa vain terveyspalveluja tarjoavissa

laitoksissa annetut palvelut tai lääkärien antaman hoidon.

Terveydenhuoltoetuuksiin sovelletaan rajoitettua omavastuuta. Potilaalta perittävät

maksut ovat:

1,99 euroa kiireellisistä sairaanhoitopalveluista

0,17 euroa kustakin lääkereseptistä

0,07 euroa kuukaudessa sairaankuljetuksesta.

Vammaisten, dialyysihoidossa olevien potilaiden, syöpäpotilaiden tai

sydänleikkauspotilaiden ei tarvitse osallistua kuljetuskustannuksiin. Lääkkeet,

lääketieteelliset välineet ja dieettituotteet korvataan kokonaan tai osittain (riippuen

tapauksesta) julkisesta terveysvakuutusjärjestelmästä.

Hammashoitoa tarvitseva henkilö saa valita vapaasti sopimushammaslääkärin.

Hammashoito korvataan terveysvakuutuslaitoksen ja palveluntarjoajien sopiman

hinnaston mukaisesti. Potilaan ei tarvitse maksaa hammastarkastuksesta. Potilas

maksaa kuitenkin kulut kokonaan tietyn rajan ylittävistä kuluista.

Hoidon saaminen

Henkilö voi käydä kenellä tahansa lääkärillä, joka on terveysvakuutusjärjestelmän

jäsen. Ensimmäisen käynnin perusteella katsotaan, että potilas on saman lääkärin

asiakaslistalla vähintään kuuden kuukauden ajan. Potilaat pääsevät erikoislääkärille

suoraan tai omalääkärin lähetteellä ja voivat valita sairaalan vapaasti.


Heinäkuu 2012 11

III luku: Sairausetuudet

Sairausetuuksien saamisen edellytykset

Palkansaajien sairausetuuksien saamisen edellytykset:

henkilö kuuluu terveysvakuutusjärjestelmään tai sen jälkeen hoidon aikana tai

oikeutensa säilyttämisen aikana

henkilön tulot ovat pienemmät kuin sairausvakuutuksen laskentaperuste, kun hän ei

ole työssä, koska hän on työkyvytön, hoitaa perheenjäsentä siten kuin nykyisessä

lainsäädännössä määritellään, huolehtii täysipäiväisesti alle 10 vuoden ikäisestä

lapsesta, on äitiyslomalla tai hoitaa kasvattilasta.

Itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka kuuluvat pakollisesti tai vapaaehtoisesti

sairausvakuutusjärjestelmään, ovat oikeutettuja rahaetuuksiin, jos

he kuuluvat sairausvakuutusjärjestelmään tai sen jälkeen hoidon aikana tai

oikeutensa säilyttämisen aikana

sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jonka aikana oikeus syntyi, henkilön

sairausvakuutusetuudet ovat ajan tasalla koko sille kaudelle, joka kattaa heidän

pakollisen tai vapaaehtoisen jäsenyytensä alkamisen ja sen kalenterikuukauden

viimeisen päivän, joka edeltää etuuteen oikeuttavan tilanteen syntymistä.

Sairausvakuutuksesta maksettavia rahaetuuksia ovat

sairauspäiväraha (Nemocenské)

korvaus tulojen menetyksestä (Náhrada príjmu)

sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus (Ošetrovné)

raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus (Vyrovnávacia

dávka)

äitiysavustus (Materské)

Sairauspäiväraha

Palkansaaja on oikeutettu päivärahaan keskeyttäessään tilapäisesti työskentelyn

sairauden tai tapaturman vuoksi tai joutuessaan karanteeniin (nämä tapaukset

rinnastetaan jäljempänä). Palkansaajan oikeus päivärahaan

alkaa 11. tilapäisen työkyvyttömyyden päivänä

päättyy tilapäisen työkyvyttömyyden päättymistä seuraavana päivänä taikka

päivänä, jolloin hänelle myönnetään vanhuuseläke, varhaiseläke tai

työkyvyttömyyseläke yli 70 %:n työkyvyttömyysasteen perusteella. Päivärahaa ei

voi kuitenkaan saada missään tapauksessa yli 52 viikon ajan tilapäisen

työkyvyttömyyden alkamisesta.

Myös itsenäisillä ammatinharjoittajilla, joiden on täytynyt liittyä

sairausvakuutusjärjestelmään, ja henkilöillä, jotka ovat liittyneet siihen

vapaaehtoisesti, on oikeus sairauspäivärahaan, kun heidät todetaan tilapäisesti


Heinäkuu 2012 12

työkyvyttömiksi, jos heille on kertynyt työkyvyttömyyden alkamista edeltävien kahden

vuoden aikana vähintään 270 vakuutuspäivää. Lakisääteisesti vakuutetun itsenäisen

ammatinharjoittajan ja vapaaehtoisesti vakuutetun henkilön oikeus

sairauspäivärahaan

alkaa ensimmäisenä tilapäisen työkyvyttömyyden päivänä

päättyy tilapäisen työkyvyttömyyden päättymistä seuraavana päivänä taikka

päivänä, jolloin hänelle myönnetään vanhuuseläke, varhaiseläke tai

työkyvyttömyyseläke yli 70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella. Päivärahaa

ei voi kuitenkaan saada missään tapauksessa yli 52 viikon ajan tilapäisen

työkyvyttömyyden alkamisesta.

Korvaus tulojen menetyksestä

Työnantaja rahoittaa työkyvyttömyyden kymmenen ensimmäisen kalenteripäivän ajan

nämä lisät, joita maksetaan työkyvyttömyyden yhteydessä tulotason säilyttämiseksi

(jäljempänä ”tulotason säilyttämiseksi maksettava lisä”). Jokaisella palkansaajalla on

oikeus tulotason säilyttämiseksi maksettavaan lisään, kun hänet todetaan tilapäisesti

työkyvyttömäksi tai määrätään karanteeniin sairauden tai tapaturman vuoksi ja kun

hän täyttää muut laissa mahdollisesti asetetut ehdot.

Sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus

Voidakseen saada hoitoavustusta sairaan omaisen hoitamista varten vakuutetun

(palkansaajan, itsenäisen ammatinharjoittajan tai vapaaehtoisesti vakuutetun

henkilön) on täytettävä jokin seuraavista edellytyksistä:

Hän hoitaa puolisoaan, lastaan tai omaa sukulaistaan tai puolisonsa sukulaista

suoraan nousevassa polvessa, ja hoidettavan henkilön terveydentila edellyttää

toisen henkilön jatkuvaa huolenpitoa. Hoidettavan henkilön tilasta on esitettävä

lääkäritodistus.

Hän hoitaa alle 10-vuotiasta lasta jossakin seuraavista tilanteista:

lapsi on määrätty karanteeniin;

toimivaltaiset viranomaiset ovat sulkeneet lapsen sosiaalilaitoksen, koulun tai

esikoulun tai määränneet sen karanteeniin;

lasta tavallisesti hoitava henkilö on sairastunut tai hänet on määrätty

karanteeniin tai on otettu sairaalaan synnytyksen vuoksi, eikä hän voi tästä

syystä hoitaa lasta.


Sairauspäiväraha

Työntekijöille maksetaan sairauspäivärahaa 55 % heidän päivittäisestä

pohjapalkastaan jokaiselta kalenteripäivältä. Lakisääteisesti liittyneet itsenäiset

ammatinharjoittajat ja vapaaehtoisesti vakuutetut henkilöt saavat sairauspäivärahaa

jokaiselta kalenteripäivältä. Päivärahan määrä on

kolmena ensimmäisenä päivänä 25 % heidän vakuutusmaksujensa

laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta (koskee vain itsenäisiä

ammatinharjoittajia)

tämän jälkeen 55 % heidän vakuutusmaksujensa laskentaperusteena käytettävästä

päiväpalkasta (koskee sekä palkansaajia että itsenäisiä ammatinharjoittajia).


Heinäkuu 2012 13

Sairauspäivärahaa ei voi nostaa samanaikaisesti äitiysavustuksen kanssa. Sitä

maksetaan enintään 52 viikon ajan.

Korvaus tulojen menetyksestä

Tulotason säilyttämiseksi (vain palkansaajille) maksettavan lisän määrä lasketaan

viitekauden sekä sairausvakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävän

päiväpalkan pohjalta. Nämä määritellään samalla tavalla kuin edellä sairausetuuksien

tapauksessa. Korvausta tulojen menetyksestä maksetaan

tilapäisen työkyvyttömyyden kolmena ensimmäisenä päivänä 25 %

vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta

tämän jälkeen 55 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä

päiväpalkasta.

Tulojen menetyksestä maksettavan korvauksen osuus pohjapalkasta voi olla

suurempi, jos näin määrätään voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti tehdyissä

työehtosopimuksissa. Prosentuaalinen osuus ei voi kuitenkaan ylittää 80 %.

Sairaan omaisen hoitamisesta maksettava hoitoavustus

Hoitoavustusta maksetaan jokaiselta kalenteripäivältä alkaen ensimmäisestä päivästä,

jona vakuutetun omainen tai alle 10-vuotias lapsi tarvitsee hoitoa. Hoitoavustuksen

määrä on 55 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta.

Hoitoavustusta maksetaan ensimmäisestä päivästä, jona hoitoa on annettava, ja sen

maksaminen päättyy kyseisen tarpeen päättyessä. Vakuutettu ei voi missään

tapauksessa saada hoitoavustusta yli 10 päivän ajalta. Lisäksi sosiaalivakuutuslaissa

säädetään, että hoitoavustusta maksetaan vain kerran ja vain yhdelle edunsaajalle

kustakin tilanteesta, jossa hoitoa annetaan omaiselle tai alle 10-vuotiaalle lapselle.

Vakuutettu ei voi saada hoitoavustusta samanaikaisesti seuraavien etuuksien kanssa:

korvaus tulojen menetyksestä

sairauspäiväraha

äitiyspäiväraha.

Sairauspäivärahan saaminen

Työkyvyttömyys on todistettava perhelääkärin antamalla lääkärintodistuksella

ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lähtien, ja tilanne voidaan tarkistaa neljän

viikon välein. Välimaksun suorittaa sosiaalivakuutuskassa. Työnantajan on

suoritettava tulotason säilyttämiseksi maksettava lisä palkansaajille palkkojen,

palkkioiden, lisien, korvausten tai muiden hyvitysten maksamiselle asetettujen

määräaikojen mukaisesti ja viimeistään lisään oikeuttavaa tapahtumaa seuraavan

kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Työntekijän ja työnantajan väliset kiistat

tulojen menetyksestä maksettavasta korvauksesta käsitellään toimivaltaisessa

tuomioistuimessa.


Heinäkuu 2012 14

IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet

Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset

Äitiyspäiväraha

Jokainen vakuutettu nainen, joka on raskaana tai hoitaa vastasyntynyttä, samoin kuin

jokainen muu vakuutettu, jolle on myönnetty lapsen huoltajuus (esimerkiksi lapsen

isä), on oikeutettu äitiysavustukseen, jos hänellä on ollut lapsen syntymää tai lapsen

huoltajaksi ryhtymistä edeltäneiden kahden vuoden aikana sairausvakuutus vähintään

270 päivää ja jos hän on työntekijä, itsenäinen ammatinharjoittaja tai vapaaehtoisesti

vakuutettu henkilö. Vakuutetulla on tämä oikeus kuuluessaan sairausvakuutuksen

piiriin tai sairausvakuutuksen päättymisen jälkeisenä suoja-aikana (joka kestää

periaatteessa seitsemän päivää tai kahdeksan kuukautta raskauden aikana).

Raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus

Sosiaaliturvalain nojalla korvaavaa avustusta myönnetään vain naispuolisille

palkansaajille. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat naiset ja järjestelmään

vapaaehtoisesti liittyneet naiset eivät voi hakea korvaavaa avustusta, koska ajatus

naisen siirtämisestä muihin työtehtäviin samassa yrityksessä ei sovellu yhteyksiin,

jotka eivät kuulu yrityksissä sovellettavan työlainsäädännön piiriin.

Naispuolinen palkansaaja voi hakea korvaavaa avustusta, kun hänet siirretään

raskautensa aikana tai ensimmäisten yhdeksän synnytyksen jälkeisen kuukauden

aikana muihin tehtäviin samassa yhtiössä, koska

hän ei voi nykyisen lainsäädännön tai määräysten nojalla tehdä normaalia työtään

hänen normaalin työnsä on lääketieteellisesti todistettu voivan vaarantaa hänen tai

hänen lapsensa terveyden ja

palkka, jota hänelle maksetaan uudesta työstä, on pienempi kuin se, jota hän sai

hoitaessaan aiempia tehtäviään.


Äitiyspäiväraha

Vakuutetut ovat oikeutettuja äitiysavustukseen lääkärin vahvistamaa laskettua

synnytysaikaa edeltävän kuudennen tai kahdeksannen viikon alusta lähtien tai, jos

lapsi syntyy aikaisemmin, synnytyspäivästä lähtien. Oikeus etuuteen alkaa lapsen

syntymäpäivänä. Oikeus äitiysavustukseen kestää kaikkiaan 34 viikkoa.

Jos yksinhuoltajaäiti synnyttää kerralla vähintään kaksi lasta, hän saa äitiysavustusta

37 viikkoa oikeuden alkamisesta. Vähintään kaksi lasta kerralla synnyttävä äiti on

oikeutettu 43 viikon äitiyslomaan oikeuden alkamisesta alkaen.

Synnyttäneen vakuutetun on oltava äitiyslomalla vähintään 14 viikkoa, ja näistä

äitiyslomaviikoista vähintään kuusi on pidettävä synnytyksen jälkeen. Kummankin

näistä ehdoista on täytyttävä.


Heinäkuu 2012 15

Vakuutettu, jolle myönnetään lapsen huoltajuus, on oikeutettu äitiysavustukseen 28

viikon ajan (tai 31 tai 37 viikon ajan) oikeuden alkamisesta. Oikeus etuuteen päättyy

kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi saavuttaa kahdeksan kuukauden iän.

Avustusta maksetaan jokaiselta kalenteripäivältä, ja sen määrä on yleensä 65 %

vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytettävästä päiväpalkasta.

Laskentaperusteena käytettävä päiväpalkka on tietty prosenttiosuus

sairausvakuutusmaksujen laskentaperusteiden (tulojen) kokonaismäärästä

viitekaudella ja laskettuna viitekauden päivien määrän mukaan.

Viitekausi on kaikkien kolmen vakuutettujen ryhmän kohdalla sama ja vastaa yleensä

kalenterivuotta, joka edeltää vuotta, jona lapsi syntyi tai tuli perheeseen.

Raskauden ja äitiysloman aikana maksettava korvaava avustus

Korvaavaa avustusta maksetaan jokaiselta kalenterikuukaudelta, mukaan luettuna ne

kuukaudet, joiden aikana kyseinen siirto alkaa ja päättyy, jos tämä muutos tapahtuu

kesken kuukauden. Jos korvaavaa avustusta maksetaan raskauden aikana, sen

maksaminen keskeytyy sinä päivänä, jona äitiysloma alkaa, ja jatkuu uudelleen, kun

äitiysloma päättyy. Korvaavan avustuksen maksaminen päättyy joka tapauksessa

viimeistään silloin, kun synnytyksestä on kulunut yhdeksän kuukautta. Korvaavan

avustuksen määrä on 55 % erotuksesta, joka saadaan vähentämällä kuukausittaisesta

laskentaperusteesta (joka on 30,4167 kertaa päivittäinen laskentaperuste)

sairausvakuutusmaksujen laskentaperuste kultakin siirron jälkeiseltä

kalenterikuukaudelta.

Syntymäavustus

Slovakian sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksetaan syntymäavustusta (Príspevok pri

narodení dieťaťa), joka on kiinteämääräinen kertaluonteinen etuus vastasyntyneen

perustarvikkeiden hankintaa varten. Avustusta on haettava kuuden kuukauden sisällä

lapsen syntymästä.

Valtio on myöntänyt vuodesta 2007 lähtien myös syntymälisää, jolla se osallistuu

ensimmäisen, toisen ja kolmannen vähintään 28-päiväisen lapsen perustarpeiden

tyydyttämisestä aiheutuviin tavallista korkeampiin kuluihin.

Jos vanhemmille syntyy kolmoset tai yhdellä kertaa vielä suurempi määrä lapsia

taikka toisen kerran kaksoset kahden vuoden sisällä, he voivat hakea vuotuista

erityisavustusta, joka on tarkoitettu vanhemmille (tai muille henkilöille, joiden

huostaan lapset on annettu) tällaisten monikkosynnytysten aiheuttamien tavallista

korkeampien kulujen kattamiseksi.

Lisäksi sijaisperheeseen sijoitetuista lapsista maksetaan säännöllisesti etuuksia. Näillä

etuuksilla valtio osallistuu sijaisperheeseen tavalla tai toisella sijoitetun lapsen

tarpeiden täyttämiseen.

Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen

Terveydenhoitojärjestelmä tarjoaa kaikille Slovakiassa asuville luontoisetuuksia, kuten

lääkärinhoitoa tai hammashoitoa.


Heinäkuu 2012 16

Kun laissa asetetut edellytykset täyttyvät, sosiaalivakuutuskassa maksaa edellä

mainittuja rahaetuuksia (esimerkiksi äitiysavustusta ja korvaavaa avustusta)

työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien ja vapaaehtoisesti vakuutettujen

sosiaalivakuutusjärjestelmästä.


Heinäkuu 2012 17

Luku V: Työkyvyttömyysetuudet

Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset

Lain mukaan työkyvyttömäksi katsotaan jokainen luonnollinen henkilö, jonka

terveydentila on heikentynyt pitkäaikaisesti ja jonka työkyky on alentunut tästä syystä

pysyvästi vähintään 40 %. Henkilön katsotaan olevan täysin työkyvytön, kun hänen

työkykynsä on alentunut terveeseen henkilöön verrattuna yli 70 %.

Kun vakuutetulla on useita hänen työkykyään alentavia sairauksia, niistä johtuvia eri

työkyvyttömyysasteita ei lasketa yhteen: työkyvyttömyysastetta laskettaessa otetaan

huomioon vain sairaus, joka aiheuttaa suoraan terveydentilan pitkäaikaisen

heikentymisen. Muut työkykyä heikentävät sairaudet voidaan ottaa huomioon siten,

että vahvistettua työkyvyttömyysastetta korotetaan niiden vuoksi enintään 10 %.

Vakuutettu voi saada oikeuden työkyvyttömyysetuuksiin, jos hänet on todettu

työkyvyttömäksi, jos hän on kuulunut vanhuuseläkevakuutuksen piiriin riittävän

monta vuotta ja jos hän ei ollut saavuttanut eläkeikää eikä saanut varhaiseläkettä

päivänä, jona hänestä tuli työkyvytön.

Vähimmäisvakuutusaika riippuu iästä ja vaihtelee alle vuodesta (enintään 20-

vuotiaiden kohdalla) 15 vuoteen (45 vuotta täyttäneiden kohdalla).

Vähimmäisvakuutusaikaa ei vaadita, kun kyseessä on työtapaturma tai ammattitauti

tai kun henkilö on ollut lapsuudestaan asti vammainen.

Vakuutetulle ei myönnetä etuutta, jos hänen työkyvyttömyytensä johtuu hänen

omasta tarkoituksellisesta teostaan. Etuudesta maksetaan vain puolet, jos

työkyvyttömyys johtuu alkoholin tai huumeiden väärinkäytöstä.


Työkyvyttömyyseläkettä maksetaan periaatteessa sama määrä kuin

vanhuuseläkettäkin. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu kuitenkin

työkyvyttömyysasteesta, jos se on 41–70 %.

Valtio tarjoaa myös lääketieteellistä kuntoutusta ja uudelleenkoulutusta, joka käsittää

seuraavaa:

terveyskylpylässä ja sen ulkopuolella annettavat erityishoidot, erityiset hyväksytyt

hoidot ja pakollinen kuntoutus lääkärin suosituksen mukaan

valtion tuki työnantajille seuraaviin tarkoituksiin: suojatyöpajojen irtaimen

omaisuuden hankkiminen, uusiminen tai tekninen arviointi; vammaisten

työntekijöiden pitäminen työssä; toiminta- ja matkakulujen maksaminen;

vammaisille työntekijöille tarjottavan ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun

kustannusten maksaminen

valtion tuet vammaisille itsenäisille ammatinharjoittajille: starttiraha; tuki

suojatyöpajojen aineellisen omaisuuden käyttöä, uusimista tai teknistä arviointia

varten; tuki toiminta- ja matkakuluihin; tuki työnohjaukseen

valtion tuki vammaisille työnhakijoille: tuki ruokamenojen kattamiseen; majoitus ja

kuljetus ammatillisen koulutuksen ja työharjoittelun aikana


Heinäkuu 2012 18

uraneuvonta ja työnvälityspalvelut.

Työkyvyttömyysetuuksien saaminen

Työkyvyttömyyseläkettä koskevat hakemukset toimitetaan sosiaalivakuutuslaitoksen

paikallistoimistoon.


Heinäkuu 2012 19

Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet

Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset

Sosiaalivakuutuksesta maksettava eläke

Vakuutettu on oikeutettu pakollisesta sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksettavaan

vanhuuseläkkeeseen, jos hänelle on kertynyt vähintään 15 vakuutusvuotta ja hän on

saavuttanut eläkeiän. Tammikuun 1. päivänä 2004 naisten ja miesten eläkeikää

ryhdyttiin nostamaan 62 vuoteen. Yleinen eläkeikä ei tullut voimaan heti

sosiaalivakuutuslain voimaantulosta lähtien, vaan se otetaan käyttöön vähitellen

kymmenen vuoden (2004–2014) aikana.

Rahastoeläkejärjestelmä

Rahastoeläkejärjestelmään kuuluva henkilö on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen, joka

muodostuu eläkepääomasta ja eläinikäisestä eläkkeestä tai pelkästä elinikäisestä

eläkkeestä, jos hän on saavuttanut vähintään lakisääteisen eläkeiän ja on maksanut

maksuja eläkerahastoon vähintään 10 vuoden ajan.

Vakuutusaika

Aika, jonka henkilö on lakisääteisesti vakuutettuna tai aika, jonka henkilö on

vapaaehtoisesti vakuutettuna.

Huomioon otetaan myös kaudet, jolloin henkilö vapautetaan velvollisuudesta maksaa

vanhuuseläkevakuutusmaksuja sosiaalilainsäädännössä säädetyistä syistä (esimerkiksi

tilapäinen työkyvyttömyys, äitiysloma, 10 ensimmäistä päivää, joiden aikana hän

hoitaa perheenjäsentä jne.).

Laskettaessa pakollisen vanhuuseläkevakuutuksen ottaneiden itsenäisten

ammatinharjoittajien ja vanhuuseläkevakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneiden

luonnollisten henkilöiden oikeuksia etuuksiin huomioon voidaan ottaa vain kaudet,

joiden osalta nämä henkilöt ovat maksaneet tosiasiallisesti vanhuuseläkemaksuja.

Kausi, jonka aikana henkilö on suorittanut rahastoeläkemaksuja ja joka otetaan

huomioon laskettaessa hänen oikeuksiaan etuuksiin, alkaa sinä päivänä, jolloin henkilö

liittyy tähän järjestelmään ja on tämän jälkeen vastaava kuin kausi, joka otetaan

huomioon vanhuuseläkevakuutuksen tapauksessa. Jälkeenpäin se on sama kuin

vakuutusjärjestelmässä.

Vanhuuseläkevakuutusta ja rahastoeläkettä koskevan vakuutusajan

lunastaminen jälkikäteen

Sosiaalivakuutuslaissa säädetään mahdollisuudesta lunastaa jälkikäteen

vanhuuseläkevakuutuskausia ajalta, jolloin 16 vuotta täyttänyt vakuutettu on

opiskellut toisen asteen oppilaitoksessa tai korkeakoulussa tai ilmoittautunut

työnhakijaksi. Lunastettavien kausien on kuitenkin ajoituttava joulukuun 31. päivän

2003 jälkeiseen aikaan. Lunastamiselle ei ole aikarajoja. Vakuutuskausia

lunastaessaan vakuutettu päättää itse vakuutusmaksujen laskentaperusteena

käytettävän pohjapalkan määrän noudattaen kuitenkin lunastushetkellä voimassa

olevien viitepalkkojen asettamia rajoja.


Heinäkuu 2012 20

Sosiaalivakuutuslain nojalla on myös mahdollista lunastaa jälkikäteen vakuutuskausia

sellaiselta ajalta, jolloin vakuutuksen piiriin kuuluminen ei ollut lain nojalla pakollista.

Vakuutetut voivat lunastaa saman periaatteen mukaisesti ja edellä esitetyn kaltaisissa

tapauksissa myös rahastoeläkemaksukausia.

Varhaiseläke-etuudet

Sosiaalivakuutusjärjestelmästä voidaan maksaa varhaiseläke-etuuksia

varhennetun vanhuuseläkkeen (Predčasný starobný dôchodok) muodossa, jos

vakuutettu on kuulunut eläkevakuutuksen piiriin vähintään 15 vuotta;

varhennetun vanhuuseläkkeen määrä, johon vakuutettu on oikeutettu sinä päivänä,

jona hän hakee eläkettä, ylittää 1,2 kertaa voimassa olevan, täysi-ikäiselle

luonnolliselle henkilölle vahvistetun vähimmäistulon;

vakuutettu saavuttaa eläkeiän aikaisintaan kahden vuoden päästä;

vakuutettu ei työskentele (eli hänellä ei ole maksujen alaisia tuloja).

Oikeus varhaiseläkkeeseen alkaa sinä päivänä, jolloin vakuutettu jättää asiaa

koskevan hakemuksen. Kukin vakuutettu voi hakea varhaiseläkettä enintään kaksi

kertaa kalenterivuodessa. Varhaiseläkkeen saaja ei saa oikeutta vanhuuseläkkeeseen.

Kun hän saavuttaa eläkeiän, hänen varhaiseläkkeensä rinnastetaan

vanhuuseläkkeeseen.

Vakuutetulla on mahdollisuus valita, maksetaanko hänelle

vanhuuseläkerahastojärjestelmästä etuuksia niin, että hän saa eläkepääomaa ja

elinikäistä eläkettä, vai niin, että hän saa pelkästään elinikäistä eläkettä, jos

hänelle voidaan myöntää sosiaalivakuutusjärjestelmästä varhaiseläkettä;

pääomasta, joka on kertynyt vakuutetun eläkesäästötilille sinä päivänä, jona hän

hakee varhaiseläkettä, voidaan maksaa hänelle elinikäisenä eläkkeenä vähintään

0,6 kertaa täysi-ikäiselle henkilölle maksettava vähimmäistulo;

vakuutettu saavuttaa eläkeiän aikaisintaan kahden vuoden päästä;

vakuutettu ei työskentele (eli hänellä ei ole maksujen alaisia tuloja).

Ellei tämä ehto täyty (eli ellei vakuutetulle voida maksaa elinikäisenä eläkkeenä 60 %

voimassa olevasta, täysi-ikäiselle henkilölle vahvistetusta vähimmäistulosta),

vakuutetulle ei voida maksaa varhaiseläkettä eläkerahastosta eikä

sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Jos vakuutettu täyttää edellytykset, hänelle

maksetaan samanaikaisesti varhaiseläkettä sosiaalivakuutusjärjestelmästä ja

vanhuuseläkerahastosta.


Sosiaalivakuutuksesta maksettava eläke

Vanhuuseläkevakuutuksen ensimmäistä periaatetta vastaava vanhuuseläke lasketaan

sosiaalivakuutuslaissa vahvistetun kaavan mukaisesti.

Jakojärjestelmäperiaatteella toimiva rahoitusjärjestelmä perustuu vakuutusvuosien

määrään, ja vakuutetulle myönnettävän eläkkeen määrä riippuu tuloista, joiden

perusteella hänen maksamansa vakuutusmaksut on laskettu.


Heinäkuu 2012 21

Sosiaalivakuutuslain mukaan vanhuuseläkettä saavat henkilöt saavat tehdä

palkkatyötä tai harjoittaa ansiotoimintaa (toisin sanoen asiaa ei kielletä

sosiaalivakuutuslaissa). Kun vakuutettu täyttää vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut

ehdot mutta siirtää eläkkeelle jäämistä myöhempään ajankohtaan ja jatkaa työntekoa

ja näin ollen myös vanhuuseläkevakuutusmaksujen maksamista, hänelle kertyvät

ylimääräiset vakuutuskaudet ja hänen maksamiensa ylimääräisten vakuutusmaksujen

määrä otetaan myöhemmin huomioon hänen eläkettään laskettaessa. Kun vakuutettu

täyttää kaikki vanhuuseläkkeen saamiselle asetetut ehdot ja kun hän vanhuuseläkettä

nostaessaan tekee samanaikaisesti palkkatyötä tai harjoittaa ansiotoimintaa ja jatkaa

mahdollisesti vanhuuseläkevakuutusmaksujen maksamista vapaaehtoisesti, hänelle

maksettavan eläkkeen määrää tarkistetaan sen mukaan, kuinka pitkään ja kuinka

paljon hän maksaa ylimääräisiä vakuutusmaksuja, mutta vain 50 prosentin arvosta.

Kansaneläkkeelle ei ole asetettu lakisääteistä enimmäis- tai vähimmäismäärää.

Rahastoeläkejärjestelmä

Eläke-etuudet voidaan maksaa joko eläkepääomana ja elinikäisenä eläkkeenä tai

pelkästään elinikäisenä eläkkeenä.

Tässä vaihtoehdossa eläkeoikeuksiaan käyttävä vakuutettu saa osan

eläkesäästötililleen kertyneestä pääomasta kuukausierinä tietyn ajan kuluessa, ja

loput pääomasta muunnetaan elinikäiseksi eläkkeeksi, jota vakuutusyhtiö maksaa

vakuutetulle.

Elinikäistä eläkettä maksetaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin siinä

vaihtoehdossa, jossa henkilölle maksetaan pelkästään elinikäistä eläkettä. Tämä

vaihtoehto ei ole kuitenkaan valittavissa, jos eläkeyhtiön siirtämät varat eivät riitä

siihen, että henkilölle voitaisiin maksaa elinikäisenä eläkkeenä yli 60 % voimassa

olevasta, täysi-ikäiselle vahvistetusta vähimmäistulosta.

Eläkkeiden hallinnointiyhtiö maksaa vakuutetulle tietyn ajan kuukausieriä, jotka

vastaavat sitä ylijäämäistä pääomaa, joka on käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen

maksamiseen tarvittavat varat on siirretty eläkevakuutusyhtiölle. Vakuutettu päättää

hakemuksen jättäessään, millaisen ajan kuluessa eläkepääoma maksetaan. Tämän

ajan on oltava vähintään yksi kuukausi. Eläkeyhtiö laskee kuukausierien muodossa

maksettavan eläkepääoman määrän jakamalla ylijäämän, joka on käytettävissä sinä

päivänä, jolloin vakuutettu jättää eläkkeensä nostamista koskevan hakemuksen,

valittujen kuukausierien määrällä.

Elinikäisen eläkkeen järjestelmässä eläkeoikeuksiaan käyttävän vakuutetun

eläkesäästötilille kertynyt pääoma muunnetaan elinikäiseksi eläkkeeksi, jota

vakuutetun valitsema vakuutusyhtiö maksaa hänelle. Eläkkeiden hallinnointiyhtiö

siirtää valitulle eläkevakuutusyhtiölle varat (käteisenä tai muiden varojen muodossa),

joista tämä maksaa vakuutetulle vanhuuseläkettä. Vastaanotettuaan nämä varat

kyseinen eläkevakuutusyhtiön on tehtävä edunsaajan kanssa sopimus elinikäisen

eläkkeen maksamisesta.

Vakuutetulle maksettavan eläkkeen määrä ei voi missään tilanteessa olla pienempi

kuin vähimmäiseläke, joka lasketaan lain nro 43/2004 (vanhuuseläkerahastoista

annettu laki, jolla muutetaan ja täydennetään muita lakeja, sellaisena kuin se on

muutettuna) ensimmäisen liitteen mukaisesti ilmoitettujen tulojen perusteella. Niiden

kuukausierien määrä, joita eläkeyhtiöt maksavat vaihtoehdoissa, joissa vakuutetulle

maksetaan myös eläkepääomaa, riippuu ylijäämäisestä pääomasta, joka on


Heinäkuu 2012 22

käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen maksamiseen tarvittavat varat on siirretty

vakuutetun valitsemalle vakuutusyhtiölle.

Kansaneläkkeelle ei ole asetettu lakisääteistä enimmäis- tai vähimmäismäärää.

Varhaiseläke-etuudet

Sosiaalivakuutusjärjestelmästä maksettavan varhaiseläkkeen kuukausierät

lasketaan samalla tavalla kuin vanhuuseläkkeenkin kuukausierät, paitsi että näin

saatua summaa pienennetään 0,5 % jokaiselta puuttuvalta tai alkaneelta kuukaudelta,

joka edeltää sitä päivää, jona hakija saavuttaa vanhuuseläkeiän.

Vakuutetulle maksettavan eläkkeen määrä ei voi missään tilanteessa olla pienempi

kuin vähimmäiseläke, joka lasketaan lain nro 43/2004 (vanhuuseläkerahastoista

annettu laki, jolla muutetaan ja täydennetään muita lakeja, sellaisena kuin se on

muutettuna) ensimmäisen liitteen mukaisesti ilmoitettujen tulojen perusteella. Niiden

kuukausierien määrä, joita eläkkeiden hallinnointiyhtiöt maksavat vaihtoehdoissa,

joissa vakuutetulle maksetaan myös eläkepääomaa, riippuu ylijäämäisestä pääomasta,

joka on käytettävissä, kun elinikäisen eläkkeen maksamiseen tarvittavat varat on

siirretty vakuutetun valitsemalle vakuutusyhtiölle.

Vanhuusetuuksien saaminen

Eläkkeen hakeminen

Hakemukseen liitetään hakijan oikeuksien selvittämiseksi tarvittavat todisteet ja

hakemus toimitetaan sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistolle. Jos henkilö hakee

samalla myös eläkerahastosta maksettavaa eläkettä, hänen on toimitettava asiaa

koskeva hakemus siihen eläkeyhtiöön, jonka asiakas hän on.

Varhaiseläkkeen hakeminen

Varhaiseläkehakemukseen liitetään hakijan oikeuksien selvittämiseksi tarvittavat

todisteet ja hakemus toimitetaan sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistolle. Jos

vakuutettu hakee samalla myös vanhuuseläkerahastosta maksettavaa varhaiseläkettä,

hänen on toimitettava asiaa koskeva hakemus siihen eläkeyhtiöön, jonka asiakas hän

on.


Heinäkuu 2012 23

VII luku: Eloonjääneiden etuudet

Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset

Leskenetuudet

Sosiaalivakuutuksesta maksettavan leskeneläkkeen saamisen

edellytykset:edesmennyt puoliso sai kuolinpäivänään

vanhuuseläkettä

varhaiseläkettä tai

työkyvyttömyyseläkettä tai

edesmennyt puoliso täytti kuolinpäivänään työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen

saamiselle asetetut ehdot tai

puolison kuolema johtui työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Leskeneläkeoikeuden saamiseen ei liity mitään ajallisia rajoituksia. Tämä tarkoittaa

sitä, että leski saa takaisin oikeutensa leskeneläkkeeseen heti, kun hän täyttää jonkin

laissa määritellyn ehdon, riippumatta siitä, kuinka paljon kuolemantapauksesta on

kulunut aikaa.

Leskeneläkkeen maksaminen päättyy, kun leski avioituu uudelleen tai jos tuomioistuin

toteaa lesken tappaneen tai murhanneen puolisonsa.

Leski voi hakea leskeneläkettä rahastoeläkejärjestelmästä, jos vainaja sai

kuolinpäivänään samasta järjestelmästä vanhuuseläkettä tai varhaiseläkettä.

Lapseneläke

Edunjättäjän huolettavana ollut (alle 26-vuotias) lapsi on oikeutettu

lapseneläkkeeseen, jos hänen edesmennyt vanhempansa sai kuolemansa aikaan

vanhuuseläkettä, varhaiseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä tai jos edesmennyt

vanhempi täytti kuolemansa aikaan työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen saamiselle

asetetut ehdot tai jos hänen kuolemansa johtui työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Lapsen oikeus lapseneläkkeeseen päättyy, jos hän suorittaa loppuun peruskoulun, sitä

ylemmän asteen opinnot tai yliopisto-opinnot tai jos hänet adoptoidaan toiseen

perheeseen. Jos adoptio kumotaan, lapsi saa tämän oikeuden takaisin. Lapsen oikeus

lapseneläkkeeseen päättyy, jos tuomioistuin antaa päätöksen, jossa lapsen todetaan

tappaneen tai murhanneen edesmenneen vanhempansa. Laissa ei tehdä eroa sen

välillä, onko lapsi menettänyt toisen vai molemmat vanhempansa. Voimassa olevassa

lainsäädännössä myönnetään kuitenkin lapsille lapseneläke, joka on 40 % kummankin

edesmenneen vanhemman eläkkeestä.

Edunjättäjän (alle 26-vuotias) lapsi on oikeutettu rahastoeläkejärjestelmästä

maksettavaan lapseneläkkeeseen, jos edunjättäjä sai kuolemansa aikaan samasta

järjestelmästä maksettavaa vanhuuseläkettä tai varhaiseläkettä. Jos lapsi

adoptoidaan, tämä oikeus päättyy, eikä sitä ole mahdollisuutta saada takaisin.


Heinäkuu 2012 24


Periaatteena on, että kaikkien kuolemantapauksen jälkeen maksettavien perhe-

eläkkeiden (leskeneläke ja lapseneläke) yhteenlaskettu määrä ei voi ylittää sen

eläkkeen määrää, johon edesmennyt vakuutettu oli oikeutettu. Käytännössä tämä

tarkoittaa sitä, että kun virallisen taulukon mukaan laskettujen perhe-eläkkeiden

yhteenlaskettu määrä (leskeneläke on 60 % ja kaikkien vainajan huollettavina olleiden

lasten lapseneläke 40 % vainajan eläkkeestä) ylittää edesmenneen vakuutetun

saaman eläkkeen määrän, maksettuja määriä pienennetään suhteellisesti.

Lesken etuudet

Leskeneläkkeen määrä on 60 % vainajan eläkkeestä. Sitä maksetaan yhden vuoden

ajan kuolinpäivästä. Leskeneläkettä voidaan maksaa vielä tämän jälkeenkin, jos leski

täyttää yhden seuraavista edellytyksistä:

hänellä on huollettavanaan lapsi, joka saa lapseneläkettä saman

kuolemantapauksen perusteella tai joka kasvoi vainajan perheessä (lesken oma

lapsi tai adoptiolapsi taikka lapsi, jonka huoltajuus myönnettiin oikeuden päätöksellä

toiselle puolisoista heidän avioliittonsa aikana)

hän on työkyvytön, ja hänen työkyvyttömyysasteensa on vähintään 70 %

hän on saavuttanut lakisääteisen eläkeiän

hän on kasvattanut vähintään kolme lasta

hän on kasvattanut kaksi lasta ja täyttänyt 52 vuotta.

Rahastoeläkejärjestelmästä maksetaan leskelle leskeneläkettä (perhe-eläkettä)

samalla tavalla kuin vainajalle maksettiin alun perin eläkettä. Jos vanhuus- tai

varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vainaja oli valinnut pelkän elinikäisen eläkkeen,

vakuutusyhtiö, joka maksoi vainajalle hänen elinikäisen vanhuus- tai

varhaiseläkkeensä, muuntaa eläkkeen leskeneläkkeeksi, jonka määrä on 60 %

eläkkeestä, jota vainaja sai kuolinhetkellään.

Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vainaja oli valinnut vaihtoehdon,

johon kuuluu kuolemantapauksen yhteydessä maksettava pääoma, eläkkeiden

hallinnointiyhtiö maksaa perheenjäsenille käytettävissä olevasta ylijäämästä

kuukausieriä samansuuruisina ja samanlaisin väliajoin kuin ennen kuolemaa.

Vastaavasti vakuutusyhtiö, joka maksoi vainajalle elinikäistä vanhuus- tai

varhaiseläkettä, muuntaa eläkkeen leskeneläkkeeksi, jonka määrä on 60 %

eläkkeestä, jota vainaja sai kuolinhetkellään.

Myös tässä tapauksessa kaikkien kuolemantapauksen jälkeen maksettavien perhe-

eläkkeiden (leskeneläke ja lapseneläke) yhteenlaskettu määrä ei voi ylittää sen

vanhuus- tai varhaiseläkkeen määrää, jota edesmennyt vakuutettu sai eläessään.

Samoin kuukausierät, joita eläkeyhtiö maksaa eläkepääomasta, jaetaan yhtä suuriin

osiin lesken ja jokaisen vainajan huollettavana olleen lapsen kesken, niin että

maksettavien osuuksien yhteenlaskettu määrä on 100 % vainajalle maksetuista

kuukausieristä.

Lapseneläke

Kullekin lapselle maksettavan lapseneläkkeen määrä on 40 % siitä vanhuus- tai

työkyvyttömyyseläkkeestä, johon kukin menehtynyt vanhempi oli tai olisi ollut

oikeutettu kuolemansa aikaan.


Heinäkuu 2012 25

Rahastoeläkejärjestelmästä maksetaan vanhempansa menettäneelle lapselle

lapseneläkettä (perhe-eläkettä) samalla tavalla kuin vainajalle maksettiin alun perin

varhais- tai vanhuuseläkettä. Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt

vanhempi oli valinnut pelkän elinikäisen eläkkeen, vakuutusyhtiö, joka maksoi hänelle

elinikäistä vanhuus- tai varhaiseläkettä, muuntaa eläkkeen lapseneläkkeeksi, jonka

määrä on 40 % eläkkeestä, jota vanhempi sai kuolinhetkellään.

Jos vanhuus- tai varhaiseläkeoikeuttaan käyttänyt vanhempi oli valinnut vaihtoehdon,

johon kuuluu kuolemantapauksen yhteydessä maksettava pääoma, eläkkeiden

hallinnointiyhtiö maksaa lapselle käytettävissä olevasta ylijäämästä kuukausieriä

samansuuruisina ja samanlaisin väliajoin kuin ennen kuolemaa. Vastaavasti

vakuutusyhtiö, joka maksoi vainajalle elinikäistä vanhuus- tai varhaiseläkettä,

muuntaa eläkkeen lapseneläkkeeksi, jonka määrä on 40 % eläkkeestä, jota

edesmennyt vanhempi sai kuolinhetkellään. Myös tässä tapauksessa sovelletaan

perhe-eläkkeiden kumuloitumista koskevaa sääntöä, jota käsitellään leskeneläkkeitä

koskevassa osassa.

Hautausavustus

Slovakian tasavallan sosiaalilainsäädännössä säädetään hautausavustuksesta

(Príspevok na pohreb), jolla valtio osallistuu edesmenneen henkilön perheenjäsenille

aiheutuviin hautajaiskuluihin. Hautajaiset järjestävälle henkilölle maksetaan 79,67

euron kertakorvaus.

Eloonjääneiden etuuksien saaminen

Perhe-eläkehakemukset tehdään kirjallisesti, ja niihin on liitettävä kaikki tarvittavat

todistusasiakirjat. Hakemukset toimitetaan sosiaalivakuutuskassan

paikallistoimistoihin. Jos edesmenneen vakuutetun perheenjäsen hakee samalla myös

eläkerahastosta maksettavaa perhe-eläkettä, hänen on toimitettava asiaa koskeva

hakemus vainajan elinikäisestä eläkkeestä vastaavaan vakuutusyhtiöön sekä

tarvittaessa eläkepääomasta vastaavaan eläkkeiden hallinnointiyhtiöön. Näissä

hakemuksissa on mainittava kaikki seikat, joilla voi olla merkitystä hakijan oikeuksia

selvitettäessä, ja niihin on liitettävä kaikki tarvittavat todistusasiakirjat.

Hautausavustus

Hakijan on toimitettava hautausavustushakemus sillä paikkakunnalla toimivaan työ-,

sosiaali- ja perheviraston toimistoon, jossa vainaja asui viimeksi vakituisesti tai

tilapäisesti. Hakemukseen tarvitaan sekä hautajaisista vastaavan hautaustoimiston

että kuolinpaikkakunnalla toimivan työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimiston

vahvistus. Hakemuslomakkeita saa kyseisestä toimistosta.


Heinäkuu 2012 26

VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet

Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset

Tapaturmavakuutus on pakollinen jokaiselle työnantajalle, jolla on ainakin yksi

työntekijä, ja se kattaa kaikki palkansaajat.

Tapaturmavakuutusjärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki henkilöt, jotka työskentelevät

työnantajan lukuun työsopimuksella, urakkasopimuksella,

opintoharjoittelusopimuksella tai harjoittelusopimuksella.

Tapaturmavakuutusjärjestelmässä on monia erityisiä henkilöryhmiä, joille

maksettavista työtapaturma- ja ammattitautikorvauksista vastaa valtio ja joille

maksettavat korvaukset valtio rahoittaa. Näihin ryhmiin kuuluvat

toisen asteen oppilaitosten oppilaat ja korkeakouluopiskelijat

vapaapalokuntalaiset, kaivoksissa työskentelevät pelastajat sekä Punaisen Ristin ja

vuoristossa liikkuvien pelastusjoukkojen vapaaehtoistyöntekijät

vapaaehtoiset pelastustyöntekijät, jotka antavat apua vakavien onnettomuuksien tai

luonnonkatastrofien jälkeen tai torjuvat tällaisten onnettomuuksien tai katastrofien

seurauksia.

Koska tapaturmavakuutusjärjestelmä perustuu olettamaan työnantajan vastuusta

työntekijöitään kohtaan työtapaturman sattuessa tai ammattitaudin ilmetessä,

vakuutettu ei voi hakea tapaturmavakuutuksesta mitään korvausta, jos työnantaja

osoittaa, ettei hänen voida katsoa olevan millään tavalla vastuussa kyseisestä

tapahtumasta.


Koska tapaturmavakuutusjärjestelmällä pyritään siihen, että uhri säilyttää

työtapaturmaa tai ammattitautia edeltävän nettotulotasonsa, hänen

vakuutusmaksujaan ja tapaturmavakuutuksesta maksettavia etuuksia laskettaessa

laskentaperusteena käytetään vakuutetun bruttopalkkaa. Laskennassa tuloihin ei

sovelleta ylärajaa, kuten sairausvakuutuksen, vanhuuseläkevakuutuksen,

työttömyysvakuutuksen ja takuurahaston tapauksessa.

Työtapaturmavakuutusjärjestelmästä myönnetään seuraavia etuuksia:

tuloja täydentävä lisä (Úrazový príplatok)

tapaturman johdosta maksettava elinkorko (Úrazová renta)

kiinteämääräinen kertakorvaus (Jednorazové vyrovnanie)

tapaturman uhrin perheelle tarkoitettu eläke (Pozostalostná úrazová renta) ja

kertaluonteinen korvaus (Jednorazové odškodnenie)

kuntoutusavustus (Rehabilitačné) ja avustus uudelleenkoulutusta varten

(Rekvalifikačné).


Heinäkuu 2012 27

Tuloja täydentävä lisä

Tuloja täydentävä lisä: Tämä lisä on rahaetuus, jota maksetaan työtapaturman tai

ammattitaudin vuoksi työkyvyttömälle vakuutetulle. Sen määrä vastaa tapaturmaa tai

sairautta edeltävän nettopalkan sekä sairauspäivärahan ja tulojen menetyksestä

mahdollisesti maksettavan korvauksen välistä erotusta.

Tapaturman johdosta maksettava elinkorko

Tapaturman johdosta maksettava elinkorko: tapaturman johdosta maksettavaa

elinkorkoa voi hakea, jos työkyky on alentunut vähintään 40 % työtapaturman tai

ammattitaudin vuoksi. Työkyvyttömyysastetta arvioidaan suhteessa työhön, jota

vakuutettu teki juuri ennen työtapaturmaa tai ammattitautia. Etuuden määrän

laskentaperusteena käytetään 80 % vakuutusmaksujen laskentaperusteena käytetystä

palkasta (mikä vastaa suunnilleen vakuutetun saamaa nettopalkkaa) ja hänen

työkyvyttömyysastettaan. Jos uhrille maksetaan kuitenkin samaan aikaan

työkyvyttömyyseläkettä, tapaturman johdosta maksettavan elinkoron määrä pienenee

vastaavan summan verran.

Jos vakuutetun terveydentila muuttuu niin, että se vaikuttaa hänen

työkyvyttömyysasteeseensa, elinkoron määrää muutetaan tämän mukaisesti (sillä

edellytyksellä, ettei työkyvyttömyysaste laske 40 %:n alarajan alapuolelle). Oikeus

tapaturman johdosta maksettavaan elinkorkoon päättyy, kun vakuutettu saavuttaa

eläkeiän tai kun hänelle myönnetään varhaiseläke.

Kiinteämääräinen kertakorvaus

Jos työtapaturma tai ammattitauti alentaa vakuutetun työkykyä yli 10 % mutta alle

40 %, maksetaan kiinteämääräinen kertakorvaus. tapaturmavakuutuksesta

maksetaan kiinteämääräinen kertakorvaus, jonka määrä vastaa vakuutetun

työttömyysasteen suuruista prosenttiosuutta vuotuisesta bruttopalkasta, jota

vakuutettu sai ennen tapaturmaa tai sairautta.

Tapaturman uhrin perheelle tarkoitettu eläke sekä kertaluonteinen korvaus

Mikäli työtapaturma tai ammattitauti aiheuttaa vakuutetun kuoleman,

tapaturmavakuutusjärjestelmästä maksetaan etuuksia hänen perheelleen. Niitä

voidaan maksaa tapaturman uhrin perheelle tarkoitetun eläkkeen sekä kertaluonteisen

korvauksen muodossa. Tapaturman uhrin perheelle tarkoitettua eläkettä maksetaan

silloin, jos tuomioistuin oli tehnyt päätöksen edunjättäjän elatusvelvollisuudesta.

Muissa tapauksissa leskelle ja lapsille maksetaan kiinteämääräinen kertakorvaus.

Oikeus perhe-eläkkeeseen päättyy sinä päivänä, jona uhri olisi saavuttanut eläkeiän.

Kuntoutusavustus ja avustus uudelleenkoulutusta varten

Kuntoutusavustusta voidaan maksaa kuntoutuksessa olevalle henkilölle. Vastaavasti

uudelleenkoulutusta varten tarkoitettua avustusta voidaan maksaa

uudelleenkoulutuksessa olevalle henkilölle. Sosiaalivakuutuskassa tekee päätöksen

näiden etuuksien myöntämisestä, ja niitä maksetaan enintään kuuden kuukauden

ajan. Näitä etuuksia ei kuitenkaan voida myöntää, jos henkilö saa vanhuuseläkettä.

Jos kuntoutusta tai ammatillista uudelleenkoulutusta koskeva hakemus hyväksytään,

hakijalle myönnetään automaattisesti myös oikeus vastaavaan avustukseen.

Avustuksen määrä on 80 % päivittäisestä laskentaperusteesta (keskimääräisestä

päiväpalkasta tapaturmaa edeltäneenä kalenterivuonna).


Heinäkuu 2012 28

Muut etuudet

Muut tapaturmavakuutusjärjestelmästä maksettavat rahaetuudet ovat

korvaus kivusta (Náhrada za bolesť) ja korvaus sosiaalisen kanssakäymisen

vähenemisestä (Náhrada za sťaženie spoločenského uplatnenia)

korvaus sairausvakuutuksen korvauksen piiriin kuulumattomista ja

sairausvakuutuksen korvausmäärän ylittävistä hoitokuluista

korvaus hautajaiskuluista. Se maksetaan kiinteämääräisenä kertasummana

korvaukseen oikeutetuille edunsaajille

Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen

Työtapaturma- ja ammattitautietuuksia koskevat hakemukset tehdään kirjallisesti, ja

niihin on liitettävä kaikki tarvittavat todisteet. Hakemukset toimitetaan

sosiaalivakuutuskassan paikallistoimistoihin.


Heinäkuu 2012 29

IX luku: Perhe-etuudet

Perhe-etuuksien saamisen edellytykset

Perhe-etuuksia maksetaan vanhemmille, joilla on huollettavanaan lapsia,

adoptiovanhemmille sekä holhoojille, jotka huolehtivat lapsista näiden vanhempien

sijasta. Edunsaajat voivat olla palkansaajia, itsenäisiä ammatinharjoittajia tai

työttömiä. Perhe-etuudet ovat maksuihin perustumattomia etuuksia, jotka rahoitetaan

valtion verovaroista, eikä niiden määrä riipu edunsaajan tuloista eikä huollettavien

lasten iästä. Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen muiden jäsenvaltioiden,

Sveitsin ja tietyissä tapauksissa myös muiden maiden kansalaisilla on perhe-etuuksien

suhteen samat oikeudet ja velvoitteet kuin Slovakian tasavallan kansalaisilla.

Lapsilisä

Valtio maksaa lapsilisää (Prídavok na dieťa) jokaiselle, jolla on kasvatettavanaan ja

elätettävänään lapsi ja joka täyttää seuraavat edellytykset:

hän on lapsen huoltaja

hän asuu vakituisesti tai väliaikaisesti Slovakian tasavallassa (tätä ehtoa ei sovelleta

Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista tai Sveitsistä tuleviin

siirtotyöläisiin)

huollettava lapsi asuu vakituisesti tai väliaikaisesti Slovakian tasavallassa (tätä

ehtoa ei sovelleta Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista tai

Sveitsistä tulevien siirtotyöläisten perheenjäseniin).

Vanhempainavustus

Vanhempainavustus (Rodičovský príspevok) on sosiaalietuus, jota valtio maksaa

vanhemmille tai adoptiovanhemmille tukeakseen alle kolmevuotiaiden lasten

kasvattamista ja elättämistä. Vanhempainavustusta voidaan maksaa alle

kuusivuotiaasta lapsesta, jos lapsen terveydentila on heikentynyt pitkäaikaisesti.

Vanhempainavustusta maksetaan, kun

vanhempi hoitaa lasta

hän on lapsen huoltaja

hän asuu vakituisesti tai väliaikaisesti Slovakiassa (tätä ehtoa ei sovelleta Euroopan

unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista tai Sveitsistä tuleviin

siirtotyöläisiin)

huollettava lapsi asuu vakituisesti tai väliaikaisesti Slovakian tasavallassa (tätä

ehtoa ei sovelleta Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioista tai

Sveitsistä tulevien siirtotyöläisten perheenjäseniin).

Kotihoidontuki

Verohyvitys (Daňový bonus) myönnetään vanhemmille, jotka asuvat vakituisesti tai

tilapäisesti Slovakiassa, ja kasvatti- tai adoptiovanhemmille, joiden tulot ylittävät

kuusinkertaisesti kansallisen kuukausittaisen vähimmäispalkan ja jotka elättävät alle

25-vuotiasta lasta.


Heinäkuu 2012 30

Lapsenhoitoavustusta (Príspevok na starostlivosť o dieťa) maksetaan työssäkäyville tai

opiskeleville henkilöille, jotka hoitavat lasta. Sen maksaminen edellyttää sitä, että

sekä lapsi että edunsaajat asuvat vakituisesti tai tilapäisesti Slovakiassa.

Syntymäavustus

Ks. äitiys/isyysavustusta koskevaa osaa.

Sijaisperheeseen sijoittamisesta maksettavat etuudet

Henkilöt, jotka toimivat perheeseensä sijoitettujen lasten huoltajina oikeuden

päätöksen nojalla, voivat hakea sijaisperheeseen sijoittamisesta maksettavia etuuksia.


Lapsilisä

Lapsilisä on kiinteämääräinen, eikä se riipu perheen tuloista eikä lapsen iästä. Sitä

maksetaan kuukausittain jokaisesta huollettavasta lapsesta ja sitä voidaan maksaa

samanaikaisesti monesta lapsesta. Lapsilisä maksetaan täysimääräisenä

kalenterikuukaudelta, vaikka sen saamiselle asetetut edellytykset täyttyisivätkin vain

osan kuusta. Lapsilisän kiinteää määrää tarkistetaan Slovakian tasavallan hallituksen

asetuksella joka vuoden syyskuun 1. päivä. Tällä hetkellä lapsilisää maksetaan 22,54

euroa lasta kohden.

Lapsilisää maksetaan siihen saakka, kunnes lapsen oppivelvollisuus päättyy, eli tällä

hetkellä 16 vuoden ikään asti. Sen maksamista voidaan jatkaa 25 vuoden ikään asti,

jos lapsi opiskelee tai osallistuu ammatilliseen koulutukseen täysipäiväisesti eikä

hänellä ole omia tuloja. Ellei lapsi kykene pitkäaikaisesti heikentyneen

terveydentilansa vuoksi opiskelemaan tai osallistumaan koulutukseen täysipäiväisesti,

lapsilisää voidaan maksaa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta.

Mikäli edunsaajan elämäntilanne muuttuu tavalla, joka saattaa vaikuttaa hänen

oikeuksiinsa saada etuuksia, etuuksien määrään tai niiden maksuaikaan, hänen on

ilmoitettava asiasta kahdeksan päivän sisällä työ-, sosiaali- ja perheviraston

paikallistoimistoon.

Yhdestä ja samasta lapsesta voidaan myöntää lapsilisää vain yhdelle luonnolliselle

henkilölle, vaikka useampi henkilö täyttäisikin sen saamiselle asetetut ehdot.

Seuraavat henkilöt voivat hakea lapsilisää:

toinen huollettavan lapsen vanhemmista tai lapsen adoptiovanhempi

henkilö, jonka huostaan lapsi on annettu tämän vanhempien sijasta

täysi-ikäinen lapsi, jolla ei ole tuloja eikä lasta ja jonka vanhemmat eivät ole enää

velvollisia elättämään häntä tai joka on avioitunut tai eronnut.

Vanhempainraha

Vanhempainavustus on kiinteämääräinen etuus, eli se ei riipu perheen tuloista. Sitä

maksetaan kuukausittain. Kun toinen vanhemmista on oikeutettu samanaikaisesti

äitiysavustukseen, jonka määrä on kiinteämääräistä vanhempainavustusta pienempi,

vanhempainavustusta maksetaan summa, joka vastaa voimassa olevan

kiinteämääräisen vanhempainavustuksen ja toisen vanhemman saaman


Heinäkuu 2012 31

äitiysavustuksen välistä erotusta. Vanhempainavustusta ei voida maksaa, jos

maksettava äitiysavustus on kiinteämääräistä vanhempainavustusta suurempi.

Vanhempainavustuksen kiinteää määrää tarkistetaan Slovakian tasavallan hallituksen

asetuksella joka vuoden syyskuun 1. päivä. Vanhempainraha on tällä hetkellä 194,70

euroa. Jos lapsia syntyy samasta raskaudesta useita, perussummaa korotetaan 25 %

jokaisesta lisälapsesta. Vanhempainrahasta vähennetään 50 %, jos vanhemmat eivät

huolehdi lapsen osallistumisesta pakolliseen koulutukseen.

Mikäli edunsaajan elämäntilanne muuttuu tavalla, joka saattaa vaikuttaa hänen

oikeuksiinsa saada etuuksia, etuuksien määrään tai niiden maksuaikaan, hänen on

ilmoitettava asiasta kahdeksan päivän sisällä työ-, sosiaali- ja perheviraston

paikallistoimistolle.

Vanhempainavustusta voi hakea jompikumpi lapsen vanhemmista tai kuka tahansa

muu henkilö, jonka huostaan lapsi on annettu.

Kotihoidontuki

Verohyvitys (veroväline) on valtion varoin rahoitettava yleinen järjestelmä, jossa

tuloveroa alennetaan 21,03 euroa kuussa lasta kohden.

Lastenhoitoavustus on valtion tukea vanhemmille tai kasvattivanhemmille (jotka eivät

saa vanhempainavustusta) lapsen hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Sitä maksetaan

todistettujen kulujen verran, enintään kuitenkin vanhempainavustusta vastaava

määrä, jos lasta hoitaa virallinen hoitopalvelujen tarjoaja, tai 25 %

vanhempainavustuksen määrästä, jos lasta hoitaa henkilö, joka ei ole itsenäinen

ammatinharjoittaja tai joka ei ole virallinen hoitopalvelujen tarjoaja (esimerkiksi

isovanhempi).

Syntymäavustus

Ks. äitiys/isyysavustusta koskevaa osaa.

Sijaisperheeseen sijoittamisesta maksettavat etuudet

Kertaluonteiset etuudet

Kertaluontoiset etuudet maksetaan, kun sijaisperheeseen sijoittamista koskeva

prosessi käynnistyy tai päättyy. Edunsaajille maksetaan säännöllisiä etuuksia (lukuun

ottamatta tapauksia, joissa pieni lapsi sijoitetaan muun henkilön kuin vanhempiensa

huostaan ja joissa lapsi sijoitetaan perheeseen oikeuden päätöksellä tilapäisenä

varotoimenpiteenä) niin kauan kuin sijaisvanhemmuus kestää. Edellytyksenä on,

etteivät kyseiset edunsaajat saa samanaikaisesti mitään muuta valtion sosiaaliapua;

tällöin nämä säännölliset etuudet katsotaan vain täydentäväksi sosiaaliavuksi.

Sijaisperheeseen sijoittamisen yhteydessä lapsille maksettavilla kertaluonteisilla

etuuksilla on tarkoitus varmistaa, että sijaisperheeseen sijoitetut lapset saavat

välttämättömät henkilökohtaiset perustarvikkeet. Etuuksia maksetaan

järjestelmällisesti pienille lapsille, jotka asuivat välittömästi ennen sijaisperheeseen

sijoittamista lastenkodissa. Niitä voidaan maksaa myös lapsille, jotka eivät asuneet

lastenkodissa ennen sijaisperheeseen sijoittamista mutta joilla ei ole asianmukaisia

henkilökohtaisia perustarvikkeita. Asiasta päättää työ-, sosiaali- ja perhetoimisto, joka

maksaa etuudet.


Heinäkuu 2012 32

Sijaisperheeseen sijoittamisen päättyessä lapsille maksettavat kertaluonteiset etuudet

ovat itsenäistymistä varten maksettavaa tukea. Etuus maksetaan lapselle, joka

saavuttaa lainmukaisen täysi-ikäisyyden.

Sijaisvanhemmille säännöllisesti maksettavat etuudet

Näillä etuuksilla tuetaan sijaisvanhempia, jotka huolehtivat ainakin yhdestä heidän

huostaansa määrätystä lapsesta. Edellytyksenä on, että he huolehtivat lapsesta itse

eivätkä turvaudu minkäänlaisten huostaanotettujen lasten vastaanottoyksiköiden

apuun. Etuuksia voidaan maksaa myös lapsista, jotka on annettu heidän huostaansa

väliaikaisesti ja jotka aiotaan sijoittaa muualle. Perheenjäsenet suorassa polvessa

(isovanhemmat, isoisovanhemmat) eivät voi hakea näitä etuuksia. Sijaisvanhempia

kannustetaan lasten perhesuhteiden ylläpitämiseen korottamalla etuuksien määrää,

jos perheeseen sijoitetaan vähintään kolme lasta, jotka ovat keskenään sisaruksia.

Näitä etuuksia ei voida maksaa, jos sijaisvanhempi tai hänen puolisonsa saa

sijaisvanhemmuuden aikana äitiysavustusta (sosiaalivakuutuslain mukaan),

sairauspäivärahaa tai toisen maan maksamia vastaavia etuuksia.

Sijaisvanhemmille säännöllisesti maksettava erityisetuus

Tällä etuudella tuetaan sijaisvanhempia, jotka huolehtivat vakavasti vammautuneesta

lapsesta, kun heille tai kyseiselle lapselle ei makseta mitään muuta taloudellista tukea

tähän tarkoitukseen ja kun sijaisvanhemmat hoitavat lasta itse ilman asiaan

erikoistuneiden yksiköiden apua (sosiaalivakuutuslaki).

Perhe-etuuksien saaminen

Lapsilisää ja vanhempainavustusta haetaan kirjallisesti. Hakemus toimitetaan työ-,

sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistoon sillä paikkakunnalla, jolla hakija asuu

(vakituisesti tai tilapäisesti). Näistä toimistoista saa valmiita lomakkeita avustuksen

hakemista varten. Hakemukseen liitettävät todisteet luetellaan lomakkeen mukana

saatavissa ohjeissa. Kun huollettava lapsi asuu Euroopan unionin toisessa

jäsenvaltiossa, otetaan huomioon säännökset EU:n jäsenvaltioiden

sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta.

Sijaisperheeseen sijoittamisesta maksettavia etuuksia haetaan työ-, sosiaali- ja

perheviraston paikallistoimistosta sillä paikkakunnalla, jolla hakija asuu vakituisesti.

Etuuden myöntävät kyseiset toimistot. Oikeus näihin etuuksiin riippuu lapsen

aineellisesta tilanteesta, josta virasto antaa itsenäisesti arvionsa. Päätös on tehtävä 30

päivän kuluessa.


Heinäkuu 2012 33

X luku: Työttömyys

Työttömyysetuuksien saamisen edellytykset

Työttömät, jotka kuuluvat työttömyysvakuutuksen piiriin (palkansaajina tai

työttömyysvakuutukseen vapaaehtoisesti liittyneinä) voivat hakea

työttömyyskorvausta (Dávka v nezamestnanosti), jos he ovat työnhakijaksi

ilmoittautumistaan edeltäneiden kolmen vuoden aikana maksaneet

työttömyysvakuutusmaksuja yhteensä vähintään kahden vuoden ajan.

Vakuutuskaudet voidaan ottaa huomioon vain kerran: huomioon ei voida ottaa

sellaisia vakuutuskausia, jotka on jo otettu aiemmin huomioon selvitettäessä

vakuutetun oikeutta työttömyyskorvaukseen.

Henkilö, joka saa varhais- tai vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä vähintään

70 prosentin työkyvyttömyysasteen perusteella, ei voi saada samanaikaisesti

työttömyyskorvausta. Työttömyyskorvausta ei makseta niiltä päiviltä, joina henkilö on

saanut sairauspäivärahaa, sairaan omaisen hoitamisesta maksettavaa hoitoavustusta,

äitiysavustusta tai vanhempainavustusta.


He voivat saada tällöin työttömyyskorvauksia enintään kuuden kuukauden ajan.

Vakuutettu, joka ilmoittautuu työnhakijaksi määräaikaisen työsopimuksensa

päätyttyä, voi saada työttömyyskorvauksia, jos hän työnhakijaksi ilmoittautumista

edeltäneiden neljän vuoden aikana

on maksanut työttömyysvakuutusmaksuja määräaikaisen työsopimuksensa

yhteydessä tai on liittynyt työttömyysvakuutukseen vapaaehtoisesti ja kuulunut sen

piiriin vähintään kaksi vuotta;

ei ole ollut velvollinen liittymään työttömyysvakuutukseen mistään muusta syystä.

Tässä tapauksessa työttömyyskorvauksia maksetaan neljän kuukauden ajan.

Mikäli vakuutettu täyttää kaikki työttömyyskorvauksen saamisen lakisääteiset ehdot,

hän saa työttömyyskorvauksena 50 % vakuutusmaksujensa laskentaperusteena

käytetystä päiväpalkasta.

Työttömyysetuuksien saaminen

Mikäli vakuutettu täyttää edellä esitetyt edellytykset, hänen oikeutensa

työttömyyskorvauksiin alkaa sinä päivänä, jolloin hän ilmoittautuu työnhakijaksi, ja

päättyy lakisääteisen korvauskauden päätyttyä tai sinä päivänä, jona vakuutettu

poistetaan työnhakijoiden luettelosta. Korvauksen maksaa sosiaalivakuutuskassa.


Heinäkuu 2012 34

XI luku: Vähimmäistoimeentulo

Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset

Maksuihin perustumattomat erityisetuudet

Katso jäljempänä: “Mitä järjestelmä kattaa”.

Puutteenalaisten tuki (Pomoc v hmotnej núdzi)

Puutteenalaisten tuki on yleinen, maksuihin perustumaton, verovaroin rahoitettu

järjestelmä, jonka tarkoituksena on taata vähimmäistulo niille, jotka eivät kykene

huolehtimaan perusturvastaan itse. Järjestelmästä maksettavien etuuksien määrä

riippuu kotitaloudessa asuvien määrästä. Puutteenalaisten tukea myönnetään

subjektiivisen oikeuden perusteella (ei harkinnanvaraisesti).

Puutteenalaisten etuus (Dávka v hmotnej núdzi)

Puutteenalaisten etuus on tarveharkintainen etuus, joka myönnetään Slovakian

tasavallassa asuville tai oleskeleville puutteenalaisille henkilöille, kun heidän tulonsa

jäävät alle toimeentulon alarajan (Životné minimum) eivätkä he onnistu hankkimaan

tuloja itse. Toimeentulon alaraja on henkilön tuloille asetettu alaraja, jonka alittuessa

häntä pidetään puutteenalaisena. Vähimmäistoimeentulo kattaa yhden lämpimän

aterian päivässä, tarvittavat vaatteet ja asunnon.


Maksuihin perustumattomat erityiset rahaetuudet

Ennen 1. tammikuuta 2004 tehty tarkistus eläkkeeseen, joka on

eläkkeensaajan ainoa tulonlähde

Jos vanhuuseläkettä, osa-aikaeläkettä, työkyvyttömyyseläkettä, leskeneläkettä tai

molemmat vanhempansa menettäneen lapsen lapseneläkettä on tarkistettu

31. joulukuuta 2003, koska eläke oli eläkkeensaajan ainoa tulonlähde, sitä maksetaan

joulukuun 31. päivän 2003 jälkeen joulukuun 31. päivään 2003 asti voimassa olleiden

säännösten ehtojen mukaisesti, ja sen määrä vastaa 31. joulukuuta 2003 maksettua

määrää. Tätä eläkettä tarkistetaan 1. tammikuuta 2004 voimaan tulleiden säännösten

mukaisesti.

Jos vanhuuseläke, osa-aikaeläke tai työkyvyttömyyseläke on henkilön ainoa

tulonlähde, summaa, jonka verran eläkettä tarkistettiin, ei oteta huomioon

leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen määrää vahvistettaessa.

Ennen 1. tammikuuta 2004 myönnetty sosiaalieläke

Joulukuun 31. päivänä 2003 maksetun sosiaalieläkkeen maksamista jatketaan vielä

tämän päivämäärän jälkeen niiden ehtojen mukaisesti, jotka asetetaan joulukuun

31. päivään 2003 asti voimassa olleissa säädöksissä, ja sen määrä vastaa kyseisenä

päivänä maksettua määrää. Joulukuun 31. päivän 2003 jälkeen sosiaalieläkkeen

myöntämisestä päättää ja sen maksaa sosiaalivakuutuslaitoksen organisaatioyksikkö,

joka oli sosiaalivakuutuskassan toimeenpanevana elimenä toimivaltainen näissä


Heinäkuu 2012 35

asioissa joulukuun 31. päivään 2003 asti. Sosiaalieläkettä tarkistetaan 1. tammikuuta

2004 voimaan tulleiden säännösten mukaisesti.

Puutteenalaisten etuus

Puutteenalaisten etuuden määrä riippuu perheen kokoonpanosta. Se lasketaan

vähentämällä henkilön tai kotitalouden tuloista puutteenalaisten etuuden teoreettinen

määrä, joka on

60,50 euroa, kun kyseessä on yksin elävä henkilö

115,10 euroa, kun kyseessä on yksinhuoltaja, jolla on 1–4 lasta

105,20 euroa, kun kyseessä on lapseton pariskunta

157,60 euroa, kun kyseessä on pariskunta, jolla on 1–4 lasta

168,20 euroa, kun kyseessä on yksinhuoltaja, jolla on vähintään viisi lasta

212,30 euroa, kun kyseessä on pariskunta, jolla on vähintään viisi lasta.

Puutteenalaisten etuutta maksetaan niin kauan kuin puutteenalaisuus jatkuu.

Muita etuuksia, jotka ovat osa puutteenalaisten etuutta, ovat

etuus, jota maksetaan raskaana oleville naisille raskauden neljännestä kuukaudesta

lähtien

etuus, jota maksetaan puutteenalaisille henkilöille, joilla on alle vuoden ikäinen lapsi

terveydenhuoltoavustus (Príspevok na zdravotnú starostlivosť)

turvaava avustus (Ochranný príspevok), jota maksetaan eläkeiän saavuttaneille,

työkyvyttömille (joiden työkyky on alentunut vähintään 70 %), vakavasti

vammaista henkilöä hoitaville henkilöille, yli 30 päivää sairaana oleville henkilöille

tai alle 31 viikon ikäistä lasta hoitaville yksinhuoltajille

asumistuki (Príspevok na bývanie) kohtuullisiin vuokramenoihin (asumistukea ei

kuitenkaan makseta eläkkeensaajille eikä sosiaalihuoltolaitoksissa eläville

puutteenalaisille)

aktivointituki (Aktivačný príspevok), jota maksetaan henkilöille, jotka osallistuvat

työhönpaluuseen tähtäävään ohjelmaan (koulutukseen tai vähäiseen

yhdyskuntatyöhön vähintään kymmenen tuntia viikossa)

etuus, jota maksetaan lapsesta oppivelvollisuuden ajan (6–16 ikävuoteen) (Dávka

pre dieťa).

Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen

Puutteenalaisten etuus

Puutteenalaisten etuutta haetaan työ-, sosiaali- ja perheviraston paikallistoimistosta

sillä paikkakunnalla, jolla hakija asuu vakituisesti. Etuuden myöntävät kyseiset

toimistot. Oikeus näihin etuuksiin riippuu lapsen aineellisesta tilanteesta, josta virasto

antaa itsenäisesti arvionsa. Päätös on tehtävä 30 päivän kuluessa (tai 60 päivän

kuluessa, jos tapaus on hyvin monimutkainen).


Heinäkuu 2012 36

XII luku: Pitkäaikaishoito

Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset

Pitkäaikaishoitoetuuksia myönnetään vammaisille, henkilöille, joiden terveydentila on

huono, ja henkilöille, jotka ovat riippuvaisia toisen henkilön avusta. Laissa määritetään

toimintakykyä heikentävän sairauden vaadittu kesto (12 kuukautta) sekä avuntarpeen

vähimmäisaste tiettyjen etuuksien saamiseksi.


Etuuksien myöntäminen riippuu siitä, ylittävätkö hakijan kotitalouden varat

(ansiotulot, omaisuus ja muut etuudet) niille asetetun ylärajan. Etuuksiin sovelletaan

tulorajaa, joka riippuu monista tekijöistä (esimerkiksi siitä, onko apua tarvitseva

henkilö lapsi). Luontoisetuuksien (kuten laitoshoidon ja päivähoidon) lisäksi kotihoitoa

tarjoaville omaishoitajille (perheenjäsenille) myönnetään rahaetuuksia

henkilökohtaisen avustajan etuuden ja hoitajan etuuden muodossa. Valinnan

rahaetuuksien ja luontoisetuuksien välillä voi tehdä vapaasti.

Edunsaajan on maksettava laitoshoidon kustannukset, mutta hänelle on jäätävä

omaan käyttöönsä vähintään 20 % hänen kuukausituloistaan. Rahaetuuden saaja

maksaa osan käyttämiensä välineiden kustannuksista.

Pitkäaikaishoidon saaminen

Saatavilla on sekä alue- että paikallistason etuuksia. Pitkäaikaishoitoon sovelletaan

osittain erityislainsäädäntöä (vammaisten osalta) ja osittain muista riskeistä

(työkyvyttömyys, vanhuus, sairastuminen) annettua lainsäädäntöä. Se perustuu

ajatukseen sosiaaliavusta (johon saa oikeuden tarpeen perusteella), ja sen maksavat

kunnat, aluehallinnot ja valtio.

Edunsaajat voivat saada yhdistelmän luontoisetuuksia ja rahaetuuksia. Tietyt etuudet,

kuten hoitajan etuus (Príspevok za opatrovanie) ja henkilökohtaisen avustajan etuus

(Príspevok na osobnú asistenciu), eivät kuitenkaan ole yhdistettävissä. Etuuksien

myöntäminen edellyttää niille asetettujen ehtojen täyttymistä, muun muassa

tarveharkintaa. Henkilön avuntarpeen arvioi lääkäri, joka tekee yhteistyötä

erikoislääkärien ja sosiaalityöntekijän kanssa.


Heinäkuu 2012 37

Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita

Jos haluat tietoa sosiaaliturvakysymyksistä, jotka koskevat useampaa kuin yhtä

unionin jäsenvaltiota, voit etsiä sopivaa laitosta Euroopan komission ylläpitämästä

laitoshakemistosta sivustolla http://ec.europa.eu/social-security-directory.

Slovakian tasavallan työ-, sosiaali- ja perheministeriö

Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny Slovenskej republiky

Špitálska 4,6,8

816 43 Bratislava

http://www.employment.gov.sk

Slovakian tasavallan terveysministeriö

Ministerstvo zdravotníctva Slovenskej republiky

Limbová 2

Box 52

837 52 Bratislava 37

http://www.health.gov.sk

837 52 Bratislava 37 http://www.health.gov.sk Slovakian tasavallan

sisäasiainministeriö

Ministerstvo vnútra Slovenskej republiky

Henkilöstöstä ja sosiaaliasioista vastaava osasto, sairaus- ja sosiaalivakuutuksista

vastaava yksikkö

Pribinova 2

812 72 Bratislava

http://www.minv.sk

Terveydenhoidon valvontaviranomainen

Úrad pre dohľad nad zdravotnou starostlivosťou

Žellova 2

829 24Bratislava 25

http://www.udzs.sk

Sosiaalivakuutuslaitos – keskusvirasto

Sociálna poisťovňa - ústredie

Ulica 29. augusta 8–10

813 63 Bratislava 1

http://www.socpoist.sk

Työ-, sosiaali- ja perheasioiden keskusvirasto

Ústredie práce, sociálnych vecí a rodiny

Špitálska 8

812 67 Bratislava

http://www.upsvar.sk

http://ec.europa.eu/social-security-directory

http://www.employment.gov.sk/

http://www.health.gov.sk/

http://www.minv.sk/

http://www.udzs.sk/

http://www.socpoist.sk/

http://www.upsvar.sk/


Heinäkuu 2012 38

Yleinen sairausvakuutuslaitos

Všeobecná zdravotná poisťovňa – generálne riaditeľstvo

Mamateyova 17

Bratislava

http://www.vszp.sk

Slovakian tasavallan valtiovarainministeriö

Ministerstvo financií Slovenskej republiky

Štefanovičova 5

Bratislava

http://www.finance.gov.sk

http://www.vszp.sk/

http://www.finance.gov.sk/

Documents

Slovakiassa - European Commissionec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU...Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus Sosiaaliturvaoikeudet Slovakiassa Heinäkuu 2012 2 Tämän